DNro 537/033/2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DNro 537/033/2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2007-2010"

Transkriptio

1 DNro 537/033/2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo 1. VUOSIEN STRATEGISET TAVOITTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET ( , ) VAIKUTTAMINEN TOIMIALAN VAIKUTTAVUUSTAVOITTEISIIN TOIMINNALLISET LINJAUKSET VUOSIEN TULOSTAVOITTEET KOKO LAITOSTA KOSKEVAT TAVOITTEET Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys Henkisten voimavarojen hallinta ja sen kehitys Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys KESKEISET KEHITTÄMISTAVOITTEET JA INVESTOINTIHANKKEET TOIMINNAN RAHOITUS LIITE 1. Tuottavuusohjelman edellyttämä muutos toimintaan.26 LIITE 2. Yhteenveto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen voimavaroista vuosina LIITE 3. Kehyslomake...32 MMM Johtokunta Esikunta Ylijohtaja ja johtoryhmä Palveluyksikkö Ympäristöntutkimus Teknologiatutkimus Kasvintuotannon tutkimus Kotieläintuotannon tutkimus Biotekniikkaja elintarviketutkimus Taloustutkimus Tutkimusohjelmat Asiantuntijaohjelmat

3 1. Vuosien strategiset tavoitteet 1.1. Toimintaympäristön muutokset ( , ) Asiakkaiden toimintaympäristö Ravitsemuksen merkitys merkittävien kansanterveydellisten ongelmien synnyssä, ehkäisyssä ja hoidossa on huomattava. Ravitsemuspolitiikan keskeinen perusta on kansalliset ravitsemussuositukset, joiden tavoitteena on edistää ja tukea ravitsemuksen ja terveyden myönteistä kehitystä. Väestön ravitsemukseen liittyy ongelmia ja kehittämistarpeita. Tiedon tarvetta kohdistuu mm. ravinnon ja terveyden välisen yhteyden selvittämiseen, merkittäviin ravitsemusongelmiin kuten ylipaino ja tietyt kansansairaudet, erityisryhmien kuten ikäihmisten, lasten ja nuorten ravitsemukseen, ravitsemuksellisesti suositeltavien elintarvikkeiden kehittämiseen ja elintarvikemarkkinoiden kehitykseen. Kuluttaja ratkaisee elintarvikemarkkinoiden kehityksen. Perustuotteissa hinta säilyy tärkeimpänä ostokriteerinä. Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä. Koska elintarvikkeiden tuonti kasvaa, Suomen elintarviketalouden raaka-aineen tuotannon ja jalostuksen kannalta on tärkeää, että suomalaisyritykset onnistuvat vastaavasti vientimarkkinoilla. EU:n laajeneminen ja maailmankaupan vapauttaminen merkitsevät tuontipaineen kasvamista, mutta myös vientimahdollisuuksien lisääntymistä paitsi elintarvikkeiden myös siemen- ja taimituotannon osalta. Kapeissa markkinasegmenteissä, erikoistuotteissa, suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä. Elintarvikeketjun kilpailukyvystä huolehtiminen edellyttää koko tarjontaketjun samanaikaista tarkastelua. Elintarvikkeiden laadun ja riskien hallinta on ratkaisevaa sektorin kilpailukyvyn kannalta. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa ja ratkaisuja koko tarjontaketjun pituudelta. Eläin- ja kasvitautien riskeihin kiinnitetään suurta huomiota. Tämä perustelee esimerkiksi kotimaisen lisäysmateriaalin tuotannon tarvetta, mutta toisaalta se korostaa laatuketjun aukottomuuden tärkeyttä. Ympäristönäkökohta on tulossa entistä tärkeämmäksi kaikessa tuotannossa ja kulutuksessa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat kriteereitä, joilla myös elintarvikkeiden tuotantoa ohjataan. Vesiensuojelun ehdot vaikuttavat maatalouden tuotantomenetelmiin entistä enemmän. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hidastaminen, biologisen monimuotoisuuden edistäminen ja kestävän energiantuotannon vaatimukset tulevat rajaamaan tuotantotapoja. Geneettisen monimuotoisuuden kaventumisen riskit pelottavat. Eläin- ja kasvigeenivaroja halutaan säilyttää jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Yhteiskunta ohjaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ekologisesti kestäviin kulutus-, tuotanto- ja toimintatapoihin. Tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeä tuotantomenetelmiin vaikuttava kriteeri. Tuotanto-olosuhdetta käytetään myös tuotteiden erilaistamiskeinona. 1

4 Elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden ohella maataloudelta kysytään yhä enemmän myös muita tuotteita(non-food -tuotanto). Puuhun perustuvan energian lisäksi peltobiomassa, biokaasu ja kierrätyspolttoaineet tarjoavat yhä enemmän työtä maaseudulla. Samalla energian huolto-omavaraisuus paranee. Taustalla on useita tekijöitä: (a) maatalouspolitiikan uudistuksista ja maataloustuotteiden alhaisista markkinahinnoista johtuen peltoa hakee käyttökohdettaan; (b) EU:n linjaukset uusiutuvien energianlähteiden suosimisesta; (c) ilmastosopimuksiin perustuva päästökauppa; (d) öljyn kallistuminen. Biopolttoaineita halutaan myös liikenteeseen. EU:n tavoite on, että 5,75 % liikennepolttonesteistä olisi bionesteitä vuonna Suomessa ollaan tässä suhteessa vielä lähtökuopassa, joten kasvulle on tilaa. Rypsi, vilja, sokerijuurikas ja peruna soveltuvat biodieselin tai bioetanolin valmistukseen. Kotieläintilojen kasvu ja alueellinen keskittyminen parantavat lietteiden ja lannan mahdollisuuksia biokaasun tuotannossa. Ruokohelpi tuottaa energiaa voimalan kattilassa. Jos kannustimet ovat kohdallaan, energiaa voidaan ensi vuosikymmenellä tuottaa jopa 10 prosentilla peltoalastamme, mikä vastaa alaa, jonka voi arvioida poistuva viljanviljelystä vuonna 2006 voimaan astuvan maatalouden tukiuudistuksen seurauksena. Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia tuottavuutta parantaville tuotantoprosesseille. Niitä hyödynnetään myös ympäristöteknologiassa. Odotettavissa oleva GMO:ien laajamittainen hyödyntäminen elintarviketuotannossa edellyttää kattavaa tutkimustietoa mahdollisuuksista, vaikutuksista ja riskeistä. Politiikan valinnat vaikuttavat siihen, mitä ja miten voi ja kannattaa tuottaa, jalostaa ja markkinoida. Elintarviketalouden politiikkariippuvuus jatkuu varsinkin raaka-aineen tuotannossa. Maatalouspolitiikan osalta EU on päättänyt vuoteen 2013 ulottuvista uudistuksista. EU:n budjettipaineet saattavat johtaa uudistuksiin sitä ennen. Suomelle tärkeä maitokiintiöjärjestelmä jatkuu ainakin vuoteen Vuoteen 2007 mennessä päätetään maaseutupolitiikan linjauksista osana EU:n uutta ohjelmakautta. On tarve tietää, millainen politiikka ottaisi Suomen erityisongelmat parhaiten huomioon, ja miten elintarviketalous voi huolehtia kilpailukyvystään politiikan muuttuessa. Maailmankaupan pelisäännöistä käytävät WTO-neuvottelut ratkeavat aikaisintaan vuonna Lopputulos saattaa vaikuttaa EU:n vientitukeen ja tuontisuojaan sekä sisäiseen tukitasoon. Kansalliset ja kansallisesti räätälöitävät maataloustuet (ns. maaseututuet), investointituet sekä aluetuet ovat ratkaisevassa asemassa elintarviketalouden tulevaisuuden kannalta. Järjestelmien jatkokaudet edellyttävät voimakasta tutkimuksellista panosta. Tulevissa maatalouspoliittisissa ratkaisuissa joudutaan arvioimaan markkina- ja tukiehtojen kannustavuus epäedullisilla alueilla, kuten Suomessa. Jos kannusteet laadukkaan ja määrältään riittävän raaka-aineen tuottamiseen puuttuvat, nousee esille kysymys huoltovarmuudesta. Poikkeamat energian saatavuudessa, radioaktiivinen laskeuma ja vakavat eläintaudit ovat esimerkkejä uhkatekijöistä, jotka vaikuttavat maatilojen toimintaedellytyksiin ja elintarvikkeiden tarjontaan nopeasti. 2

5 Maaseudun kehitys on hyvin epäyhtenäistä. Osa alueista tyhjenee vauhdilla, osa menestyy asutuksen avulla sekä hyödykkeiden ja palvelujen tuotannolla. On tarvetta maaseudun yritystoiminnan lisäämiselle ja monipuolistamiselle. Yrittäjyys ja markkinointiosaaminen ovat maaseutuyrittäjyyden kriittisiä menestystekijöitä. EU:n aluepolitiikassa seutukuntien asema korostuu, ja se suosii paikallista yrittäjyyttä, mm. elintarvikejalostusta. Kuntarakenteen muutos tulee vaikuttamaan maaseudun kehittämisen edellytyksiin. Maataloustuotannon pitäminen kannattavana on yhä haasteellisempaa. Teknologinen kehitys mahdollistaa yhä suuremmat yksikkökoot. Teknologiaa hyödynnetään varsinkin kotieläintaloudessa, missä yrityskoko kasvaa nopeasti. Tämä lisää yrittäjänriskiä ja työn kuormitusta. Yrittäjän päätöksentekoa tukevien sovellusten vaatimustaso kasvaa. Maatilat ovat jakautumassa päätoimisiin suuriin yksiköihin ja palkkatyön tai yritystoiminnan ohessa hoidettaviin sivutoimitiloihin. Yhä suurempi osuus tuotannosta tulee yhä harvemmilta tiloilta. Isojen yksiköiden perustamisen yhteydessä on entistä enemmän otettava huomioon ympäröivän yhteiskunnan tarpeet. Lainoituksessa ja tukipolitiikassa joudutaan ottamaan kantaa hyväksyttävään yrityskokoon. Tutkimuslaitosten toimintaympäristö MTT osallistuu valtiovarainministeriön johtamien tuottavuusohjelmien toteuttamiseen osana MMM:n hallinnonalaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa tavoitellaan noin kahden prosentin tuottavuuden paranemista vuodessa. Tehostamishyötyjä haetaan parantamalla toiminnan laatua ja keskittymällä oleellisimpaan. Valtion palvelukeskukset on yksi keino parantaa tuottavuutta. Suunnittelukaudella keskitettyjä palveluja voidaan saada talous-, henkilöstö- ja IT-hallinnossa. Tutkimuspoliittisessa keskustelussa tutkimuksen merkitystä yhteiskunnan kehityksen mahdollistajana korostetaan. Samalla lasketaan sijoitetun euron vastinetta ja vertaillaan tutkimuksen suuntautumista eri sektoreille. Tutkimuslaitosten merkitystä poliittisessa päätöksenteossa ja yhteiskunnan kehittämisessä korostetaan. Mutta järjestelmän koordinaatiossa nähdään puutteita: yhteiskunnan muutokset eivät riittävästi heijastu järjestelmän rakenteisiin ja voimavaroihin. Suunnittelukauden alkuun mennessä tehdään Valtio tiede- ja teknologianeuvoston vetämänä linjauksia sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseksi toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan. Työssä tullaan tarkastelemaan: o sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota o perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan o yhteistyön tiivistämistä korkeakoulujen kanssa o ministeriöiden sitomattomien tutkimusvarojen kehittämistä o yksittäisiä elinkeinoja palvelevan sektoritutkimuksen ja Suomen elinkeinorakenteen keskinäistä vastaavuutta o tutkimuslaitosten organisointimalleja Eduskunta on edellyttänyt parannuksia valtionhallinnon tuloksellisuutta koskevaan raportointiin. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten valmistumista on nopeutettava ja sisältö saatava aiempaa konkreettisemmaksi. Keinoksi on valittu toiminnan tehokkuutta 3

6 ja vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden - tulosprisman tiedot - hyödyntäminen toiminnan tavoitteiden asetannassa ja tuloksellisuuden raportoinnissa sekä tulosohjauksen terävöittäminen ministeriöiden ohjaavaa roolia korostamalla. Erityisen huomion suosituksissa saa tulostavoitteista eduskunnalle budjettiesityksessä annettavan informaation selkeys ja johdonmukaisuus sekä tarve pitää yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet erillään ja hierarkkisesti jäsennettyinä. Johtamista palveleva laskentatoimi on organisaatioiden kriittinen menestystekijä. Taloushallinnon suorituskyky ja osaamisvaatimus on tärkeä myös siksi, että muun kuin budjettirahoituksen osuus on kasvanut suureksi, ja rahoituslähteiden moninaisuus saattaa edelleen kasvaa. Henkilöstöhallinnossa on varauduttava väestö- ja ikärakenteen muutoksiin. Kiristyvä julkinen talous edellyttää julkisen sektorin organisaatioilta toiminnan ja palvelujen tehostamista. Tämä koskee myös MTT:tä. Monimuotoisuus työn organisoinnissa lisääntyy. Tämä kasvattaa johtamis- ja toimintajärjestelmien vaatimuksia. Palkkakilpailukyvyn varmistaminen on yksi julkisen sektorin haasteista. MTT varautuu tutkimuslaitoksena uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Tutkimuksen ohjaus EU:ssa johtaa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmiin, joissa kansalliset rakenteet ovat osa globaalia verkostoa. Ennen kansallisesti haettu tutkimusrahoitus avautuu kansainväliselle kilpailulle. On tarvetta strategisille kumppanuuksille, joissa MTT yhtenä toimijana tähtää tarkoituksenmukaiseen työnjakoon muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. MTT:n tutkimuksen rahoituksen turvaaminen edellyttää kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen kasvattamista. Tämä edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä asiakkaiden sekä julkisten ja yksityisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita palvelevan tutkimuksen osuus MTT:n tutkimusohjelmasta vuonna 2005 on yhteensä 91 %. Tutkimus, joka palvelee maatalouden tuottavuuden kasvua, maataloustuotannon jatkumista ja kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottamista, vastaavat MTT:n tutkimuksesta 65 %. Maataloustuotannon ympäristövaikutuksia koskevan tutkimuksen osuus tutkimuksesta 18 %. 4

7 Taulukko. Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita palvelevan tutkimuksen osuus MTT:n koko tutkimusohjelmasta vuonna Tutkimuksen Hallinnonalan vaikuttavuustavoite osuus % 1. Maaseudun elinvoiman säilyminen 2 2. Maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen Maatalouden tuottavuuden kasvu Maataloustuotannon ympäristövaikutukset, ml. ravinnekuormituksen vähentäminen, avoimen viljelymaiseman säilyttäminen ja maatalousympäristön monimuotoisuuden edistäminen Elintarvikkeiden turvallisuus- ja laatujärjestelmät 2 6. Elintarvikkeiden jäljitettävyys alle 1 7. Eläinten hyvinvointi ja terveys 3 8. Muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto 1 Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita palveleva tutkimus yhteensä 91 Kun MTT:n ja muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen vaikuttavuus yhdistetään, hallinnonalan vaikuttavuustavoitteet tulevat katetuksi tasapainoisesti Toiminnalliset linjaukset Tehtävä (missio) MTT edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. MTT:n työ luo pohjaa taloudelliselle kasvulle, uusien työpaikkojen synnylle, alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle, luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle sekä yleisen hyvinvoinnin lisääntymiselle. Tavoitetila (visio) MTT on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja sillä on tutkimusalojensa paras tietämys ja keinot uuden tiedon ja teknologian tuottamiseen ja siirtämiseen toimialoillaan. MTT:n tavoitteet ja toiminta vastaavat oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Se reagoi joustavasti muuttuviin olosuhteisiin. MTT tuntee asiakkaidensa tarpeet, ja sillä on kyky suunnata nopeasti toimintaa kysynnän mukaisesti. Vastaavasti MTT:llä on kyky luopua vähemmän tärkeästä. MTT menestyy strategisissa kumppanuuksissa ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. MTT:llä on vahva ja monipuolinen rahoituspohja. Kansainvälisen rahoituksen ja yritysrahoituksen osuus on noussut. 5

8 MTT hyväksytään laajasti. MTT:n toimintajärjestelmä on läpinäkyvä: johtamista, tuloksia ja tuotoksia voidaan ennakoida. Toiminnan vaikutukset ovat pitkäaikaisia. MTT on haluttu työpaikka ja haluttu yhteistyökumppani, jossa on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Arvot Sidosryhmälähtöisyys o Toimimme yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Haluamme ennakoida ja ymmärtää asiakkaidemme tarpeet ja olemme kiinnostuneita, miten toimintamme vaikuttaa. Seuraamme toimintaympäristömme muutoksia, ja tiedon avulla suuntaamme toimintaamme. Haluamme, että MTT koetaan kumppanina, jonka tutkimus on asiakkaiden mielestä korvaamatonta. Asiantuntijuus ja innovatiivisuus o Huolehdimme kehittymisestämme. Arvostamme kansainvälisen tiedeyhteisön hyväksymää osaamista, luovuutta ja kriittisyyttä. Kannustamme jokaista löytämään parhaan tavan osallistua yhteisten tehtäviemme toteuttamiseen. Organisaatiorajat eivät häiritse yhteistyötämme. Eettisyys o Valitsemme tutkimuskohteet ja tutkimusmenetelmät ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Tutkimusta tehdessä ja tuloksia julkaistaessa noudatamme tutkimuksen eettisiä periaatteita. Julkaisemme myös tutkimustuloksen, joka ei ole odotustemme mukainen. Tuomme esiin havaitsemamme epäkohdat, ja korjaamme virheet omalta osaltamme. Henkilöstön hyvinvointi o MTT on hyvä työnantaja, jonka palveluksessa olevalla työntekijällä on mahdollisuus osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen, haasteellisiin työtehtäviin ja uralla etenemiseen. Luomme edellytykset ja kannustamme vastuunottoon ryhmän, toimintayksikön ja MTT:n työn tuloksista. Kannamme vastuumme työpaikkojen turvallisuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Henkilöstö on valmis muutoksiin ja on aktiivinen itsensä kehittämisessä. Toiminnan tuloksellisuus o Haluamme toimia tehokkaasti, läpinäkyvästi, ennakoitavasti ja vaikuttavasti. Toiminnan suuntaamiseksi kokoamme tietoa tuloksistamme ja niiden aikaansaamiseksi syntyneistä kustannuksista. Parannamme tehokkuuttamme kehittämällä jatkuvasti tutkimusmenetelmiämme sekä toiminta- ja yhteistyömallejamme. Huolehdimme, että MTT vastaa oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja että toimintamme vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Keskitymme sellaisiin tutkimusongelmiin, jotka ovat ainakin potentiaalisesti taloudellisesti tai muuten yhteiskunnallisesti merkittäviä. 6

9 2. Vuosien tulostavoitteet 2.1. Koko laitosta koskevat tavoitteet Taulukko 1. Päätoiminnot (BRUTTOMENOT) tpäätös arvio tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite m htv m htv m htv m htv m htv m htv m htv Ministeriötaso ja sen tukipalvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta: 45, , , , , , , Tarkastus ja valvonta: - Torjunta-ainetarkastukset 0, , , , , , , Palvelut ulkopuolisille asiakkaille: - Maksullinen palvelutoiminta 2, , , , , , , Muiden julkishyödykkeiden tuottaminen ja viranomaistoiminta: - Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät 6, , , , , Yhteensä (bruttomenot) 48, , , , , , , Muiden virastojen momentit Menojen jakautuminen kululajeittain, m Henkilöstömenot Toimitilavuokrat Palvelujen ostot Muut toiminnan menot 2004 tp 31,243 6,782 4,498 4, arvio 32,500 6,800 4,561 3, arvio 32,690 6,600 4,600 3, tavoite 33,100 6,600 4,610 3, tavoite 33,250 6,600 4,620 3, tavoite 33,400 6,600 4,630 3, tavoite 33,550 6,600 4,640 3,297 Investoinnit Yhteensä 1,648 48,424 1,750 48,776 1,750 48,806 1,800 49,287 1,800 49,487 1,800 49,687 1,800 49,887 7

10 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taulukko 2. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Selite 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2006 TAE 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS Taloudellisuus: toiminnan kustannukset, Elintarvikkeet ja markkinat Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät Maaseutupolitiikka ja -ympäristö Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät Muu tutkimuksellinen toiminta Tutkimustoiminta yhteensä Taloudellisuuden tunnuslukuja (1000 ): 1. Kokonaiskustannukset / htv Kokonaiskustannukset / tutkija Kokonaiskustannukset / julkaisu Kokonaiskust. / Asiakkaita palvelevat tuotokset Yhteishankerah.*) ja maks. palv.toim. tuotot / tutkija Tuottavuus (kpl/tutkija): 1. Julkaisut 5,7 5,1 6 4,8 4,5 4,7 4,6 4,5 4,4 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,5 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 - Ammattilehtiartikkelit 2 1,9 2,1 1,4 1,8 2 1,9 2 1,9 - Yleislehtiartikkelit 0 0,1 0,1 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 2. Asiakkaita palvelevat tuotokset 0,5 0,5 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus 1. Maksullinen toiminta yhteensä, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen a. Maksullinen hintatuettu toiminta, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen b. Muu maksullinen toiminta, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000 *) - Tuotot yhteensä, josta: - muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtiontalouden ulkop. rahoitus Kokonaiskustannukset Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) Kustannusvastaavuus, % (arvio) Kustannusvastaavuus, % (tavoite) *) Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot ja kustannukset eivät sisällä EU-maataloustukia eivätkä työministeriön työllistämismäärärahoja

11 Tuotokset ja niiden kehitys Taulukko 3. TUOTOKSET KESKEISISTÄ SUORITTEISTA (kpl) Selite 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2006 TAE 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS 1. Julkaisut yhteensä Keskeiset julkaisut - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit Ammattilehtiartikkelit Yleislehtiartikkelit Asiakkaita palvelevat tuotokset yhteensä Tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi Keksintöilmoitukset ja patentit Uudet tuotteet ja tuotereseptit Menetelmät ja palvelut Ohjeet ja suositukset Laadunhallinta ja sen kehitys Toimintajärjestelmän kehittäminen MTT:n toimintajärjestelmän tehtävänä on kehittää toimintaa siten, että MTT:n strategiset tavoitteet saavutetaan. Olennainen osa toimintajärjestelmää ovat työkalut, jotka tukevat ja helpottavat henkilöstöä työtehtävien hoitamisessa. Näitä ovat mm. tutkijan työkalut, asiakastarpeiden ja tyytyväisyyden seurantamenetelmät ja sidosryhmärekisteri. Yksi tavoite on, että ajankäytön painopistettä voidaan siirtää rutiineista innovatiivisiin tutkimustehtäviin. MTT:n toiminta perustuu kolmeen ydinprosessiin: tutkimus, tiedon- ja teknologian siirto sekä markkinointi. Johtamisprosessi yhdistää ydinprosessit ja osaamisen kehitysprosessin sekä muut tukiprosessit (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, laitepalvelut, toimitilapalvelut, pelto- ja eläinpalvelut, laboratoriopalvelut, tietopalvelut, kansainvälisen tuen palvelut) toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelukauden alkuun mennessä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia on kehitetty yhteistyössä neljän muun tutkimuslaitoksen kanssa (VTT:n johtama JYVA - hanke). Kehittämistyötä jatketaan ja yhteistyötä MMM:n kanssa tiivistetään siten, että MTT:n vaikuttavuustavoitteet ja toimenpiteet tukevat nykyistä paremmin MMM:n määrittelemiä yhteiskunnallisia vaikutustavoitteita. Yhteiskunnallisen vaikuttavuutta kehitetään suunnittelukautena myös kokonaisuutena siten, että MTT pystyy osoittamaan tekemänsä toimenpiteet ja arvioimaan niiden vaikuttavuuden myös muiden ministeriöiden, hallitusohjelmien, yritysten, alueiden, EU:n ja globaalin elintarviketalouden näkökulmasta. Vuonna 2005 on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön itsearviointi ryhmätasolla osana strategisten tavoitteiden jalkauttamista ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Itsearviointia kehitetään palautteiden ja johtamisjärjestelmän uudistuksen tuomien mahdollisten muutosten perusteella vuonna 2006 ja käyttöönottoa tuetaan mm. ryhmien neuvonnalla. Sisäiset auditoinnit keskitetään hyvien käytäntöjen siirtoon ryhmästä toiseen. Myös MTT:n 9

12 johtoryhmä aloittaa itsearvioinnin, jolla seurataan tasapainoa a) resursoinnin, b) osaamisen kehityksen, c) toiminnan (prosessit) ja d) tuloksellisuuden suhteen. Toimintajärjestelmää kehitetään eurooppalaisen laatujärjestelmän (EFQM-malli) periaatteiden mukaisesti. Toimintaa strategisesta suunnittelusta toiminnan arviointiin kehitetään siten, että EFQM:n mukaisessa laadukkuuden arvioinnissa saavutetaan yli 400 pistettä ja MTT:n toiminta täyttää ISO9001:2000 -standardin vaatimukset. Toimintajärjestelmää rakennetaan siten, että MTT pystyy raportoimaan ja täyttämään vuonna 2008 käyttöön tulevan kansainvälisen ISO-organisaation yhteiskunnallisen vastuun standardin vaatimukset. Mahdollisesti laadukkuutta yhteiskunnallisen vastuun kantamisessa osoitetaan sertifioimalla toiminta vuonna 2008 voimaan tulevan ISOstandardin mukaisesti. Osana yhteiskunnallista vastuuta MTT:n toimintajärjestelmään lisätään vuosien aikana ympäristöasioiden hallintaan liittyvät kysymykset. Ympäristönäkökulmassa MTT:n toimintaa ei tarkastella vain MTT:n sisällä, vaan myös MTT:n toiminnan ja tutkimuksen vaikutus yhteiskunnalle tärkeiden ympäristöasioiden kehittymiseen sisällytetään ympäristövastuuseen. MTT osallistuu eri organisaatioiden yhteisiin kehittämisryhmiin taatakseen tehokkaan tiedonvaihdon ja kehittymisen. MTT:ssä tuetaan strategian jalkauttamista ja toiminnan jatkuvaa parantamista jatkamalla johtajien JET-koulutusta ja kehittämällä sisäistä viestintää. Laatupäällikkö koordinoi akreditoitujen laatuketjujen sekä tutkimuksen työketjujen laatukehitystä. MTT parantaa osaamistaan soveltuvuustutkimuksessa ja ottaa käytännöksi tehdä soveltuvuustutkimuksen merkittäviä hankkeita ja ohjelmia käynnistettäessä. Tutkimushankkeiden johtamista on parannettu uusien tutkijantyökalujen käyttöönotolla vuodesta 2005 alkaen. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan kaikissa prosesseissa. Yhteistyö keskeisten kotimaisten toimijoiden kanssa on tässä avainasemassa. Erityiskohteena on tiedepuistotoiminnan vauhdittaminen, eri toimijoiden roolien määrittäminen ja konkreettisen yhteistyön aloittaminen. Toimintajärjestelmän tavoitteena on, että jokaisessa tutkimusryhmässä on hyvää markkinointi- ja kaupallistamisosaamista tutkimusosaamisen lisäksi. Näin varmistetaan riittävä ymmärrys asiakkuuksien merkityksestä ja alennetaan kynnystä kaupallistaa tutkimusinnovaatioita. Kehitystyö tulee näkymään suunnittelukaudella kasvavana yritysrahoituksen osuutena ja lisääntyneinä tutkimusinnovaatioiden kaupallistamishankkeina. Asiakkuustyön tukemiseksi otetaan käyttöön sidosryhmärekisteri. Kehittämistyön vastuuhenkilöt määrittelevät kehittämisen tavoitteet, käytettävissä olevat resurssit ja seuraavat tavoitteiden toteutumista. Kehityksen sisäisestä auditoinnista vastaavat MTT:n johtoryhmä ja johtokunta. Kansainvälistyminen MTT panostaa kansainvälisten yhteistyöverkkojen ylläpitoon ja rakentamiseen. Tämä konkretisoituu kansainvälisten yhteistyöhankkeiden ja rahoituksen lisääntymisenä. 10

13 Tärkeimmät kansainvälisen kilpailukyvyn mittarit ovat asiantuntijatarkastettujen artikkelien määrä (suunnittelukauden tavoite 0,5 0,6/tutkija) sekä kansainvälinen rahoitus (tavoite 1,0 milj. 1,5 milj. ). Kansainvälisen rahoituksen kulmakiviä ovat EU-tutkimusrahoitus ja yhteistyö teollisuuden kanssa. Tavoitteet Tutkijat tuottavat tieteellisiä julkaisuja Tutkijoilla on monipuoliset yhteydet alansa tärkeimpiin kansainvälisiin tutkimuslaitoksiin MTT on mukana oman alansa merkittävissä kansainvälisissä verkostoissa MTT:llä on runsaasti kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, myös MTT:n vetäminä. Tutkimushankkeet ovat korkeatasoisia ja ne toteutetaan ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti. MTT on haluttu kumppani kansainvälisessä tutkimustoiminnassa korkean tieteellisen tason ja hyvän hankkeiden hallinnoinnin takia. Kansainvälisen rahoituksen osuus MTT:n toiminnassa kasvaa Keinot MTT priorisoi kansainvälisessä yhteistyössään EU-maiden tutkimuslaitosten kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä ja osallistuu aktiivisesti EU:n tutkimusohjelmiin. MTT valitsee keskeisiä yhteistyölaitoksia ja kehittää niiden kanssa yhteistyötä systemaattisesti käyttämällä hyväksi EU-rahoitusta. Tätä tuetaan osallistumalla aktiivisesti EURAGRI:n toimintaan. Osallistuminen EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin on myös keskeinen keino MTT:n osaamisen tunnetuksi tekemiseen, sillä EU-hankkeet luovat pohjaa osaamisen myynnille eurooppalaisille yrityksille ja organisaatioille. Pohjoismaista yhteistyötä jatketaan muun muassa NKJ:n (Nordisk Kontaktorgan för Jordbruksforskning), Pohjoismaisen ministerineuvoston ja Nordforskin tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Eurooppalaisten yhteyksien lisäksi yhteistyötä tehdään lähinnä USA:n, Kanadan, Australian ja Japanin kanssa. Yhteistyö perustuu eri tutkimusyksiköiden identifioimiin tarpeisiin. Jatkokoulutusohjelmiin sisällytetään työskentely ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa. MTT tukee nuorten väitelleiden tutkijoiden työskentelyä ulkomailla. Tavoitteena on, että kaikki MTT:n tutkijat ovat työskennelleet ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa ainakin muutaman kuukauden ajan, tai että heillä on vastaava kokemus työskentelystä kansainvälisissä verkostoissa. MTT edistää myös kokeneiden tutkijoiden kansainvälistä työskentelyä. Tutkimushankkeita suunniteltaessa arvioidaan asiantuntijanvaihdon tarve. Tämä tarkoittaa sekä MTT.n tutkijoiden työskentelyä ulkomailla että ulkomaalaisten tutkijoiden työskentelyä MTT:ssä. Asiantuntijanvaihtoa tuetaan tähän varatulla erillisrahalla, mutta pääosa vaihdosta tapahtuu osana yksikköjen normaalia tutkimustyötä. Asiantuntijanvaihdon rahoituksessa hyödynnetään EU:n tutkijoiden liikkuvuusohjelmaa sekä muita asiantuntijavaihdon rahoittajia kuten Suomen Akatemia, Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn sekä OECD:n stipendiohjelma. Nuorempien tutkijoiden kohdalla hyödynnetään myös 11

14 säätiöiden tarjoamaa rahoitusta. Tavoitteena on, että vuosittain keskimäärin 30 MTT:n asiantuntijaa työskentelee kansainvälisissä laitoksissa. Venäjän maataloustiedeakatemian kanssa solmitussa yhteistyösopimuksessa on määritelty useita yhteistyöalueita, joilla pyritään saamaan aikaan tutkijanvaihtoa ja tutkimusyhteistyötä esim. Interreg-hankkeissa. Painopisteenä ovat Pietarin alueella sijaitsevat tutkimuslaitokset. UM:n maaseutukehitysstrategia korostaa tutkimuksen roolia kehitysmaiden ongelmien ratkaisussa. MTT pyrkii vastaamaan tähän tarjoamalla osaamistaan kansainvälisten ravinto- ja ympäristöongelmien ratkaisuun. Kehitysyhteistyöhankkeisiin MTT osallistuu kuitenkin vain silloin, kun niissä on selkeä tutkimuksellinen osio tai eurooppalainen näkökulma. MTT etsii kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä UM:n priorisoimien maiden tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötä CGIAR-laitosten kanssa syvennetään ottamalla huomioon UM:n linjaukset. Osana tätä MTT osallistuu EIARD-yhteistyöhön. MTT selvittää näitä mahdollisuuksia yhteistyössä UM:n ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tarjoaa osaamistaan näiden käyttöön. Yhteistyömuotona ovat asiantuntijavaihto ja yhteiset hankkeet. Osaamisen viennin tukeminen (esim. asiantuntijoiden osallistuminen kansainvälisiin kehityshankkeisiin) on kansainvälisen yhteistyön yksi tavoite. Tätä toteutetaan osaltaan Agropolis-tiedepuistoyhteistyössä tiedepuiston muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteellisuutta lisätään selkeällä vastuuttamisella. Tämä konkretisoidaan toimintayksiköiden kanssa tehtävissä tulossopimuksissa. Kukin toimintayksikkö tekee vuosittain oman suunnitelman kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämä suunnitelma vastuutetaan ryhmätasolle asti ja ryhmät sitoutetaan kansainvälistymiseen, jonka painoarvoa mittaamisessa lisätään. MTT:n kansainvälisen rahoitus on kasvussa. Vuonna 2003 kv. rahoitus oli 0,7 ja 2004 lähes 1,0 milj. euroa. Tutkimusaloilla kansainvälisen rahoituksen vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Tavoitteena on nostaa kansainvälinen rahoitus suunnittelukauden loppuun mennessä 1,5 miljoonaan euroon Henkisten voimavarojen hallinta ja sen kehitys Henkilöstön määrä ja rakenne MTT:n henkilöstön kokonaistyöpanos oli 933 henkilötyövuotta (htv) vuonna 2004, josta 35 htv oli muiden virastojen momenteilla. Perussuunnitelmassa henkilöstövahvuus on suunnittelukauden ajan 935 htv, josta 20 htv on muiden virastojen momenteilla. Suunnitelma henkilöstörakenteen muuttamisesta esitetään liitteessä 1. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuus vakiinnutetaan 70 prosenttiin. Henkilökunnan määrää, laatua ja sijoittumista ohjataan täyttölupamenettelyn avulla MTT:n strategisesti keskeisille tutkimus- ja toiminta-alueille. Strateginen henkilöstösuunnitelma laaditaan mennessä. 12

15 Työsuhde on yleisin palvelussuhteen laji MTT:ssä. Työnantajavirkamiehet, professorit, toimintayksiköiden johtajat, ohjelmajohtajat ja heidän sijaisensa ja muut julkista valtaa käyttävät ovat virkasuhteessa. Nimikemuutosten yhteydessä tarkastellaan aina palvelussuhteen lajia. Lisäksi avoimeksi tulevat virat täytetään mahdollisuuksien mukaan työsuhteisina tehtävinä. Hyvinvointi Työterveyshuollon toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisevää ja laaja-alaista terveydenhuoltoa työssä jaksamisen ja hyvän työkyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuollon painopisteet suunnitellaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntoutusta toteutetaan yhdessä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa MTT:n henkilöstön tarpeita vastaavasti. Työterveyshuolto toimii konsulttina työntekijöiden työkyvyn muutostilanteissa. Tavoitteena on sovittaa yhteen työntekijän ja työpaikan tarpeet toteuttamalla työjärjestelyjä työpaikalla sekä hyödyntämällä aktiivisesti erilaisia eläke- ja kuntoutusratkaisuja työkyvyn muutostilanteissa. MTT suunnittelee tuettavia liikuntatoiminnan muotoja yhteistyössä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. Työsuojelua toteutetaan MTT:n työympäristöohjelman mukaisesti. Ohjelma perustuu työturvallisuuslainsäädäntöön. Huomiota kiinnitetään erityisesti henkiseen työsuojeluun. Lisäksi painotetaan työergonomian huomioon ottamista työympäristön ja työtilojen kehittämis- ja perusparannustoimenpiteiden yhteydessä. Toiminnassa hyödynnetään työhyvinvointiohjelmia, joiden tavoitteina on muun muassa vakiinnuttaa työhyvinvointitoiminta osaksi johtamista ja työpaikan arkea sekä tukea ikääntyvien työntekijöiden pysymistä mukana työelämässä. Työhyvinvointiohjelmien rakenteet pyritään suunnittelemaan sellaisiksi, että niitä varten saadaan rahoitusta kansallisista ja kansainvälisistä rahoituslähteistä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. MTT:ssä tehdään henkilöstökyselyjä, joiden tulosten perusteella käynnistetään työyhteisöjen ja esimiestyön kehittämishankkeita ja muita tukitoimia. Suunnittelukauden tavoitteena henkilöstön hyvinvoinnissa: Sairauspoissaolojen osuus säännöllisestä vuosityöajasta pysyy alle valtion budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2004 MTT 2,8 %, valtio 3,4 %) Tapaturmapoissaolojen osuus säännöllisessä vuosityöajasta alenee valtion budjettitalouden keskiarvoon (vuonna 2004 MTT 0,2 %, valtio 0,1 %) Sosiaaliturvakustannusten osuus työvoimakustannuksista pysyy alle valtion budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2004 MTT 16,8 %, valtio 19,1 %) Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee yli valtion budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2004 MTT 61,1 vuotta, valtio 61,3 vuotta) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän osuus koko henkilöstöstä pysyy selvästi alle valtion budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2004 MTT 0,2 %, valtio 0,4 %) Työtyytyväisyysmittauksissa saavutetaan jatkuvaa edistystä. 13

16 Valtion työmarkkinalaitoksen tuottaman valtion palkka-analyysin (VPL) mukaan MTT:n palkkataso alittaa valtion tutkimustoiminnan palkkatason työn vaativuustasosta riippuen prosentilla. Vaativuustasoihin, joissa on osoitettavissa palkkatason selvä jälkeenjääneisyys, kuuluu noin 90 prosenttia MTT:n henkilöstöstä. Palkkojen jälkeenjääneisyys on MTT:lle selkeä kilpailukyvyn este. MTT on niin suurten osaamiseen kohdistuvien haasteiden edessä, että sen tulisi olla houkutteleva työpaikka myös palkkatason suhteen. Suunnitelma palkkakilpailukyvyn parantamisesta esitetään liitteessä 1. Osaaminen Nykyisen 12 %:n sijaan MTT:n asiantuntijoista 15 % on suunnittelukauden lopussa tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneita. Henkilöstön tutkintopainotteisen kehittämisen lisäksi henkilöstön osaamista ja hyvinvointia varmistetaan henkilöstöryhmille suunnattavien valmennusten ja työyhteisöjen kehittämisen avulla. Johto- ja esimiestehtävissä olevien toimintaa tuetaan valmennuksin, joiden painotukset vaihtelevat työnohjauksesta tulospalkkiojärjestelmän hallintaan (tulospalkkiot, ryhmien itsearvioinnit ja tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelujen käynti) ja työyhteisön yhteistoimintaa ja työhyvinvointia edistäviin taitoihin. Johtamistehtäviä täytettäessä painotetaan johtamisosaamisen merkitystä. Uutta osaamista hankitaan tekemällä tutkimusyhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijat ylläpitävät ja lisäävät osaamistaan työskentelyllä kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa, osallistumalla kansainväliseen tutkijanvaihtoon sekä verkostoitumalla ja hyödyntämällä kansallisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Tutkija- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville kohdennetaan työn ja projektien hallintaan sekä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin liittyvää valmennusta. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja koulutusrakenteen muutos lisävät henkilöstö- ja urasuunnitteluun kohdistuvia paineita. Osaamisen kehittämisen linjaukset puretaan auki strategisessa henkilöstösuunnitelmassa Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys Valtion IT-toiminnan uudistus on lähtenyt liikkeellä osana tietoyhteiskuntaohjelmaa. Näkyviä merkkejä ovat valtion IT-johtajan rekrytointi ja ValtIT nimellä tunnettu kehittämishanke. Tavoitteena on selkeyttää valtion IT-toiminnan ohjausta ja koota yhteen koko valtionhallinnolle yhteisiä palveluja. Uusi tietohallintolaki on työn alla. MTT:n kannalta merkittävää: MTT:n tulee ottaa kantaa ainakin taloushallintoon, henkilöstöhallintoon ja asiakirjahallintoon liittyvien tietojärjestelmien yhteiskäytöön (ulkoistamiseen). Sähköisten palvelujen rakentamisvauhti kiihtyy Liikkuva työtapa yleistyy Tutkimustyössä tarvitaan yhä enemmän IT-pohjaisia laitteita ja ohjelmistoja (yhteiset tietovarastot, toiminnan ohjaus, aineistojen keräys, aineistojen analysointi, raportointi, jne ) MTT:n toiminta tulee yhä riippuvaisemmaksi sekä ulkoisista yhteistyökumppaneista että omasta osaavasta IT-henkilöstöstä. 14

17 IT-kustannusten määrä tulee jatkossa entistäkin suuremmassa määrin riippumaan IT:tä käyttävän henkilöstön määrästä (lisenssit ja ostetut palvelut hinnoitellaan pääluvun mukaisesti). MTT varautuu siihen, että sen nykyiset IT-kustannukset, noin 1500 euroa/htv, kasvavat suunnittelukauden aikana merkittävästi. MTT tiivistää yhteistyötä tieteellisen laskennan keskuksen (CSC) kanssa pyrkimällä sopimukseen, jossa keskuksen palvelujen käyttö on MTT:lle taloudellisesti kannattavaa, eikä MTT:n tarvitse rakentaa itselleen kaikkia valmiuksia. MTT hyödyntää CSC:n laskentakapasiteettia erityisesti eläinarvostelumallien laskennassa sekä ohjelmisto- ja menetelmätukea bioinformatiikassa. Paikkatietoaineistojen hallinnan tukeudutaan CSC:n laskentakapasiteettiin Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Tuottavuusohjelma Liite 1. Tutkimuksen suuntaaminen MTT:n tutkimus jakautuu asiakaslähtöisiin tutkimusohjelma-alueisiin: Elintarvikkeet ja markkinat (asiakkaana elintarvikeketju, hyötyjänä viime kädessä kuluttaja): 35 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus kasvaa. Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät (asiakkaana maaseudun yrittäjä ja hänen työtään tukevat neuvonta, koulutus ja tutkimus): 49 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus supistuu. Maaseutupolitiikka ja -ympäristö (asiakkaana hallinto): 15 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus kasvaa. Osaamista kehitetään erityisesti seuraavilla alueilla: Elintarvikeketjun (Elintarvikkeet ja markkinat -tutkimusohjelma-alue) tutkimus kattaa elintarvikkeen koko elinkaaren, mukaan lukien ympäristövaikutukset. MTT tuntee elintarvikemarkkinat ja niiden toimintamekanismit, ml. globaalimarkkinat ja niiden vaikutukset suomalaiseen elintarviketalouteen. MTT edistää elintarvikeketjun toimivuutta ja verkottaa tarvittavaa osaamista tämän päämäärän saavuttamiseen. MTT vahvistaa osaamistaan kuluttajakäyttäytymisen ennakoinnissa ja elintarvikkeiden jalostusprosessien hallinnassa. Bio- ja geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia korostetaan, ja samalla varmistetaan niiden hallittu käyttö. Kasvibiotekniikassa panostetaan geeninsiirtotekniikan hyödyntämiseen. Mikrosiruteknologisia valmiuksia parannetaan. Elintarvikeketjuun liittyvä tutkimus perustuu tiiviiseen kotimaiseen ja ulkomaiseen yhteistyöhön. Maatilayrityksiä (Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät tutkimusohjelma-aluetta) varten kehitetään tuotanto- ja informaatioteknisiä ratkaisuja. Tutkitaan erityisesti yrityksen johtamista, tuotantojärjestelmiä, tuotannon tehokkuuden kasvattamista, yrityskoon 15

18 kasvattamista, markkinoilla toimimista, maatilojen osa-aikaisuutta, monitoimisuutta ja yhteiskunnan ohjausvälineiden toimivuutta. Palvelu- ja julkishyödyketuotanto laajentaa maatalouden roolia yhteiskunnassa. Soveltava tuotantobiologinen tutkimus hyödyntää bioteknologian sallimia mahdollisuuksia. Maaseutuyrityksiä (Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät sekä Maaseutupolitiikka ja - ympäristö -tutkimusohjelma-alueita) varten tutkitaan päätöksenteon lisäksi keinoja yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja menestymisen edellytysten luomiseksi erilaisilla alueilla. Tarkasteluun tulevat sekä yrittäminen että siihen liittyvät politiikkatoimet, kuten esimerkiksi yritystukien kohdentuminen. Sekä yritys- että politiikantutkimuksella tuetaan päätöksentekoa. Tutkimus kohdistetaan maaseudun resursseihin perustuvaan yritystoimintaan sekä maatalous- ja maaseutupolitiikkaan ja niiden keskinäisen suhteeseen. Maaseudun politiikantutkimuksessa uutena kehittämiskohteena ovat paikalliset ja seudulliset ratkaisut niin perinteisissä elinkeinopolitiikoissa kuin maaseudun ympäristö- ja teknologiaratkaisuissakin. Alan johtavien eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa hakeudutaan yhteistyöhön. MTT:n sisäistä verkostoa tiivistetään. Ympäristön ja luonnonvarojen (Maaseutupolitiikka ja -ympäristö tutkimusohjelmaaluetta) tutkimuksen haasteet tulevat ensisijaisesti kansainvälisestä integraatiosta ja siihen liittyvistä sopimuksista. Tästä seuraa tarve, että yhteistyökumppanit ovat kansainvälisiä tutkimuslaitoksia, joiden toimintamallia MTT:n seuraa: korkea tieteenalakohtainen osaaminen ja menetelmät, tuntemus soveltavan maatalous- ja elintarviketutkimuksen kentästä, monitieteinen lähestymistapa. Yhteistyöverkostot mahdollistavat globaalien muutosten ennakoinnin ja nopean reagoinnin. Vaikuttavuuden saaminen ympäristöntutkimuksessa edellyttää kansainvälisyyttä myös tiedon ja teknologian siirron kumppaneissa. MTT:lle luontaisia tutkimuskohteita ovat maatalouden ja maaseudun hajautettujen teknologioiden ympäristökytkennät, elintarvikeketjun ympäristökytkennät, maaseudun tuotantojärjestelmien toiminnallinen kestävyys, geenivarat ja monimuotoisuus, maatalouteen, elintarvikeketjuun ja maaseutuun liittyvät ympäristötietoaineistot sekä maaseudun ja maatalouden ympäristöohjausjärjestelmät. Maatalouden aiheuttamia vesistö- ja ilmastopäästöjä on voitava vähentää. Energiakasvien osuus pellonkäytössä kasvaa, mikä edellyttää tutkimusta. Ilmastonmuutos edellyttää tutkimusta. Resurssien käytössä vahvistetaan bioteknologista tutkimusta. Se tähtää elinkeinoa tukevien ratkaisujen ja sovellusten tuottamiseen. Kotieläintutkimus on tutkinut menestyksellä alkionsiirtotekniikkaa sekä kotieläinten perimää ja kehittänyt näiden perusteella useita käytännön sovelluksia. Kasvintuotannon tutkimuksessa on kehitetty uusia molekyylibiologisia menetelmiä kasvinjalostajien käyttöön, kasvitautien aiheuttajien diagnosointimenetelmiä sekä kasvien monistusmenetelmiä. Elintarviketutkimuksessa on selvitetty maitohappobakteerien perimää, kehitetty sen pohjalta entistä parempia hapatekantoja sekä identifioitu elintarvikkeiden funktionaalisia ainesosia ja kehitetty niiden eristysmenetelmiä. Geeninsiirron vaikutuksia on tutkittu EU-hankkeiden yhteydessä maitohappobakteeritutkimuksessa sekä mansikan sokerimetaboliaa selvittävässä tutkimuksessa. 16

19 Bioteknologia nähdään kansainvälisesti yhtenä tulevaisuuden avainteknologiana. Niin EUtutkimuksessa kuin maa- ja metsätalousministeriön linjauksissa korostetaan geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia elinkeinolle mutta samalla menetelmien hallittua käyttöä. Bio- ja geeniteknologia on yksi maa- ja metsätalousministeriön tutkimusstrategian painoaloista. MTT:ssä valmistui vuonna 2005 uusi biotekniikkastrategia ja toimenpideohjelma sen toteuttamiseen vuoteen 2015 asti. Tämä strategia antaa huomattavasti entistä konkreettisempaa suuntaa MTT:n biotekniikkatutkimuksen kehittämiselle. Toinen merkittävä muutos MTT:n biotekniikan kehittämiselle on, että MTT:n organisaatiouudistuksen myötä MTT:n biotekniikkatutkimus kootaan Biotekniikka- ja elintarviketutkimus-yksikköön. Biotekniikkatutkimuksen kehittämisessä panostetaan erityisesti valittujen avainteknologioiden kehittämiseen. Nämä avainteknologiat ovat: o funktionaalinen genomiikka o DNA-diagnostiikka o geeninsiirtotekniikat o solu-, solukko- ja alkioviljely Biotekniikan tutkimusta kehitetään monipuolistamalla sähköistä kirjastoa alan julkaisuilla, parantamalla yhteyksiä biotietokantoihin ja -ohjelmistoihin, vahvistamalla bioinformatiikan osaamispohjaa sekä kehittämällä yhteistä laitekeskusmallia. Mikrosiruteknologiaa käytetään kaikilla bioteknisen tutkimuksen sovellusaloilla. MTT aloittaa mikrosirutekniikkavalmiuksien rakentamisen vuonna 2006 tavoitteena, että vuoteen 2008 mennessä MTT:lle saadaan toimiva mikrosirutekniikkayksikkö. MTT on hyödyntänyt bioteknisiä tutkimusmenetelmiä merkittävässä määrin noin 15 vuoden ajan. Nykyisin biotekniikkaan käytetään noin 80 htv eli 9 % MTT:n koko työpanoksesta. Biotekniikkatutkimuksen kokonaiskustannus MTT:ssä on 6,7 milj. euroa. Ulkopuolinen rahoitus on 1,7 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kasvattaa rahoitusta. Markkinointi MTT:n markkinointiprosessia kehitetään viestintästrategian ja -suunnitelman sekä vuonna 2005 toteutetun sidosryhmäanalyysin pohjalta. Työkaluna toimii sidosryhmärekisteri ja kontaktienhallintaohjelma (CRM eli Customer Relationship Management). Markkinointiviestinnän ja asiakkuuden hallinnan ohella sidosryhmärekisterillä on keskeinen rooli MTT:n vaikuttavuuden raportoinnissa. Sidosryhmärekisteri otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2005 lopusta niin, että se on kaikkine ominaisuuksineen käytössä vuoden 2007 loppuun mennessä. Markkinoinnin mittaristoa kehitetään osana koko MTT:n vaikuttavuuden mittaristoa. Vuoden 2006 alusta otetaan uutena vuosittaisena mittarina käyttöön julkisuusanalyysi ja -profiili, jossa MTT:n yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan ja arvioidaan tutkimuskeskuksen medianäkyvyyden ja julkisuuskuvan kautta. Lisäksi MTT toteuttaa sidosryhmätutkimuksen vuodenvaihteessa Samalla vaikuttavuuden raportointia parannetaan kehittämällä vuosikertomusta kohti yhteiskuntavastuun raporttia. Tässä MTT haluaa olla edelläkävijä valtionhallinnossa ja korvaa vuosikertomuksensa vaikuttavuusraportilla keväällä Asiakkuusviestintä ja uusmyynti järjestetään 17

20 uudelleen MTT:n uudelleenorganisoinnin yhteydessä. Tutkijoille järjestetään markkinointikoulutusta: etusijalla ovat MTT:n omaan tutkijankoulutukseen osallistuneet. Palvelu- ja tuotevalikoimansa selkeyttämiseksi MTT julkistaa keväällä 2006 uuden verkkopalvelualustan, johon kerätään kaikki MTT:n ulkoiset verkkopalvelut. Nykyisten ja uusien verkkopalvelujen kehittämistä jatketaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Merkittävimmät uusista verkkopalveluista rekisteröidään tavaramerkeiksi. Kansainvälistä markkinointiviestintää kehitetään osana maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan viestintäyhteistyötä. Hallinnonalan virastot julkaisevat Suomen EUpuheenjohtajuuskauden alla yhteisen englanninkielisen lehden, joka kertoo uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja tutkimuksesta Suomessa. Jatkossa lehti ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa, joista kaksi numeroa toimitetaan vain englanniksi hallinnonalan ulkomaisille yhteistyökumppaneille. Sisäisen viestinnän tavoitteena on suunnata muutosta kohti palveluyhteisöä: lisätä MTT:n sisäistä yhtenäisyyttä ja kannustaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisessä viestinnässä korostetaan MTT:n asiakaslähtöisyyttä ja haetaan tätä kautta oikeutusta MTT:n olemassaololle. Sisäisen viestinnän merkitystä korostaa myös MTT:n organisaatioja johtamisjärjestelmän uudistaminen, jossa viestinnällä on keskeinen rooli sitoutettaessa henkilökuntaa muutoksen läpivientiin. Sisäisen viestinnän kehitystyössä noudatetaan vuonna 2005 valmistunutta sisäisen viestinnän toimintasuunnitelmaa, jossa on mm. määritelty sisäisen viestinnän vastuut ja kuvattu tärkeimmät kehityshankkeet. Sisäisen viestinnän tärkeimmän kanavan, vuonna 2005 täysin uudistetun MTTinfon kehitystyötä jatketaan integroimalla yksiköiden omat intrat MTTinfoon. Sisäisen viestinnän toinen kieli on englanti. Tiedon ja teknologian siirto Tiedon ja teknologian siirron tarkoitus on muokata MTT:n tutkimuksen tuottama tieto sellaiseen muotoon, että asiakkaat ja muut sidosryhmät voivat ottaa tutkimuksen tulokset helposti käyttöönsä ja voivat näiden tulosten avulla kehittää omaa liiketoimintaansa tai saavat niiden kautta käyttöönsä tarvitsemiaan palveluja ja hyödykkeitä. Pelkistäen tehtävänä on varmistaa asiakastyytyväisyys, hyödykkeiden ja palvelujen saatavuus asiakkaille sekä luoda edellytykset elinkeinon kehittymiselle. Toimintamallin kehittämisellä nopeutetaan tutkimustulosten hyödynnettävyyttä. MTT siirtää tietoa ja teknologiaa käytäntöön julkaisutoiminnan ja muun viestinnän avulla sekä asiakkaiden kanssa toteutettavissa yhteishankkeissa. MTT ottaa entistä selkeämmin huomioon tarpeen elinkeinotoimintaa hyödyttävien tulosten tuottamisen lisäksi niiden siirron toimialan käyttöön. Tämän vuoksi tiedon ja teknologian siirto on eriytetty omaksi prosessikseen ja sen toteuttaminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden tiedepuiston toimijoiden kanssa. MTT hyödyntää tiedon ja teknologian siirrossa Agronet-tietoverkkoa, Agropolistiedepuistoa sekä eri puolille Suomea muodostuvia osaamiskeskittymiä. Agropolis-tiedepuistolla on tärkeä rooli kehitettäessä MTT:n tiedon- ja teknologian siirtoa erityisesti yrityksille tuotettavien palvelujen osalta. Kehitysyhtiö Agropolis Oy vastaa 18

MTT:n strategia vuoteen 2015

MTT:n strategia vuoteen 2015 MTT:n strategia vuoteen 2015 MTT:n ASEMOINTI 2007 2015 asiakasprosessilähtöinen/ asiakasrahoitteinen MTT visio v. 2015 hierarkisfunktionaalinen, jäykkä verkostomainen, joustava, muutosvalmis MTT v. 2007

Lisätiedot

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla

Lisätiedot

DNro 491/033/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2012

DNro 491/033/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2012 DNro 491/033/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2012 31.10.2006 Sisällysluettelo ARVIO VALTIONEUVOSTON KEHYSLINJAUKSEN VAIKUTUKSISTA... 2 1. VUOSIEN 2008-2012 STRATEGISET TAVOITTEET... 2 1.1. PERUSTEHTÄVIIN

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009 29.10.2004 523/033/2004/HAT + YLE TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET...2 2. PÄÄMÄÄRÄ...4 3. SUUNNITTELUKAUDEN PAINOPISTEET JA NIIDEN RESURSOINTI...4

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen

Lisätiedot

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

PRH:n strategia vuosille

PRH:n strategia vuosille PRH:n strategia vuosille 2018-2022 Asiakaskeskeisyys on työmme lähtökohta. Yhteistyössä rakennetut palveluketjut tarjoavat asiakkaalle sujuvan reitin asioiden hoitamiseen. Asiointi palveluissamme on helppoa,

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima 21.8.2018 Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Yli 70 % Suomen EU:lta saamasta rahamäärästä maaseudun ja maatalouden rahoituksen

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi Maaseudun kehittäminen, maa- ja elintarviketalous Tampere 26.1.2018 Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila Maa-

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Poliisin työikäohjelma

Poliisin työikäohjelma Poliisin työikäohjelma Työelämän risteyksissä 30.1.2018 Poliisin työikäohjelman projektiryhmä 1 Toimintaympäristö muuttuu jatkuvaa muutosta hallittava tehtäviä on uudelleen organisoitava ja priorisoitava

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Kajaanin Mamsellin toimintastrategia

Kajaanin Mamsellin toimintastrategia Kajaanin Mamsellin toimintastrategia 2017 2018 Missio Kajaanin Mamselli tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria- ja puhtaanapitopalveluja sekä muita asiakkaan prosesseja tukevia palveluja. Palveluiden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

VRK strategia

VRK strategia VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Maaseutuohjelman tulevaisuus Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot