DNro 537/033/2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DNro 537/033/2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2007-2010"

Transkriptio

1 DNro 537/033/2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo 1. VUOSIEN STRATEGISET TAVOITTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET ( , ) VAIKUTTAMINEN TOIMIALAN VAIKUTTAVUUSTAVOITTEISIIN TOIMINNALLISET LINJAUKSET VUOSIEN TULOSTAVOITTEET KOKO LAITOSTA KOSKEVAT TAVOITTEET Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys Henkisten voimavarojen hallinta ja sen kehitys Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys KESKEISET KEHITTÄMISTAVOITTEET JA INVESTOINTIHANKKEET TOIMINNAN RAHOITUS LIITE 1. Tuottavuusohjelman edellyttämä muutos toimintaan.26 LIITE 2. Yhteenveto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen voimavaroista vuosina LIITE 3. Kehyslomake...32 MMM Johtokunta Esikunta Ylijohtaja ja johtoryhmä Palveluyksikkö Ympäristöntutkimus Teknologiatutkimus Kasvintuotannon tutkimus Kotieläintuotannon tutkimus Biotekniikkaja elintarviketutkimus Taloustutkimus Tutkimusohjelmat Asiantuntijaohjelmat

3 1. Vuosien strategiset tavoitteet 1.1. Toimintaympäristön muutokset ( , ) Asiakkaiden toimintaympäristö Ravitsemuksen merkitys merkittävien kansanterveydellisten ongelmien synnyssä, ehkäisyssä ja hoidossa on huomattava. Ravitsemuspolitiikan keskeinen perusta on kansalliset ravitsemussuositukset, joiden tavoitteena on edistää ja tukea ravitsemuksen ja terveyden myönteistä kehitystä. Väestön ravitsemukseen liittyy ongelmia ja kehittämistarpeita. Tiedon tarvetta kohdistuu mm. ravinnon ja terveyden välisen yhteyden selvittämiseen, merkittäviin ravitsemusongelmiin kuten ylipaino ja tietyt kansansairaudet, erityisryhmien kuten ikäihmisten, lasten ja nuorten ravitsemukseen, ravitsemuksellisesti suositeltavien elintarvikkeiden kehittämiseen ja elintarvikemarkkinoiden kehitykseen. Kuluttaja ratkaisee elintarvikemarkkinoiden kehityksen. Perustuotteissa hinta säilyy tärkeimpänä ostokriteerinä. Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä. Koska elintarvikkeiden tuonti kasvaa, Suomen elintarviketalouden raaka-aineen tuotannon ja jalostuksen kannalta on tärkeää, että suomalaisyritykset onnistuvat vastaavasti vientimarkkinoilla. EU:n laajeneminen ja maailmankaupan vapauttaminen merkitsevät tuontipaineen kasvamista, mutta myös vientimahdollisuuksien lisääntymistä paitsi elintarvikkeiden myös siemen- ja taimituotannon osalta. Kapeissa markkinasegmenteissä, erikoistuotteissa, suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä. Elintarvikeketjun kilpailukyvystä huolehtiminen edellyttää koko tarjontaketjun samanaikaista tarkastelua. Elintarvikkeiden laadun ja riskien hallinta on ratkaisevaa sektorin kilpailukyvyn kannalta. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa ja ratkaisuja koko tarjontaketjun pituudelta. Eläin- ja kasvitautien riskeihin kiinnitetään suurta huomiota. Tämä perustelee esimerkiksi kotimaisen lisäysmateriaalin tuotannon tarvetta, mutta toisaalta se korostaa laatuketjun aukottomuuden tärkeyttä. Ympäristönäkökohta on tulossa entistä tärkeämmäksi kaikessa tuotannossa ja kulutuksessa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat kriteereitä, joilla myös elintarvikkeiden tuotantoa ohjataan. Vesiensuojelun ehdot vaikuttavat maatalouden tuotantomenetelmiin entistä enemmän. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hidastaminen, biologisen monimuotoisuuden edistäminen ja kestävän energiantuotannon vaatimukset tulevat rajaamaan tuotantotapoja. Geneettisen monimuotoisuuden kaventumisen riskit pelottavat. Eläin- ja kasvigeenivaroja halutaan säilyttää jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Yhteiskunta ohjaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ekologisesti kestäviin kulutus-, tuotanto- ja toimintatapoihin. Tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeä tuotantomenetelmiin vaikuttava kriteeri. Tuotanto-olosuhdetta käytetään myös tuotteiden erilaistamiskeinona. 1

4 Elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden ohella maataloudelta kysytään yhä enemmän myös muita tuotteita(non-food -tuotanto). Puuhun perustuvan energian lisäksi peltobiomassa, biokaasu ja kierrätyspolttoaineet tarjoavat yhä enemmän työtä maaseudulla. Samalla energian huolto-omavaraisuus paranee. Taustalla on useita tekijöitä: (a) maatalouspolitiikan uudistuksista ja maataloustuotteiden alhaisista markkinahinnoista johtuen peltoa hakee käyttökohdettaan; (b) EU:n linjaukset uusiutuvien energianlähteiden suosimisesta; (c) ilmastosopimuksiin perustuva päästökauppa; (d) öljyn kallistuminen. Biopolttoaineita halutaan myös liikenteeseen. EU:n tavoite on, että 5,75 % liikennepolttonesteistä olisi bionesteitä vuonna Suomessa ollaan tässä suhteessa vielä lähtökuopassa, joten kasvulle on tilaa. Rypsi, vilja, sokerijuurikas ja peruna soveltuvat biodieselin tai bioetanolin valmistukseen. Kotieläintilojen kasvu ja alueellinen keskittyminen parantavat lietteiden ja lannan mahdollisuuksia biokaasun tuotannossa. Ruokohelpi tuottaa energiaa voimalan kattilassa. Jos kannustimet ovat kohdallaan, energiaa voidaan ensi vuosikymmenellä tuottaa jopa 10 prosentilla peltoalastamme, mikä vastaa alaa, jonka voi arvioida poistuva viljanviljelystä vuonna 2006 voimaan astuvan maatalouden tukiuudistuksen seurauksena. Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia tuottavuutta parantaville tuotantoprosesseille. Niitä hyödynnetään myös ympäristöteknologiassa. Odotettavissa oleva GMO:ien laajamittainen hyödyntäminen elintarviketuotannossa edellyttää kattavaa tutkimustietoa mahdollisuuksista, vaikutuksista ja riskeistä. Politiikan valinnat vaikuttavat siihen, mitä ja miten voi ja kannattaa tuottaa, jalostaa ja markkinoida. Elintarviketalouden politiikkariippuvuus jatkuu varsinkin raaka-aineen tuotannossa. Maatalouspolitiikan osalta EU on päättänyt vuoteen 2013 ulottuvista uudistuksista. EU:n budjettipaineet saattavat johtaa uudistuksiin sitä ennen. Suomelle tärkeä maitokiintiöjärjestelmä jatkuu ainakin vuoteen Vuoteen 2007 mennessä päätetään maaseutupolitiikan linjauksista osana EU:n uutta ohjelmakautta. On tarve tietää, millainen politiikka ottaisi Suomen erityisongelmat parhaiten huomioon, ja miten elintarviketalous voi huolehtia kilpailukyvystään politiikan muuttuessa. Maailmankaupan pelisäännöistä käytävät WTO-neuvottelut ratkeavat aikaisintaan vuonna Lopputulos saattaa vaikuttaa EU:n vientitukeen ja tuontisuojaan sekä sisäiseen tukitasoon. Kansalliset ja kansallisesti räätälöitävät maataloustuet (ns. maaseututuet), investointituet sekä aluetuet ovat ratkaisevassa asemassa elintarviketalouden tulevaisuuden kannalta. Järjestelmien jatkokaudet edellyttävät voimakasta tutkimuksellista panosta. Tulevissa maatalouspoliittisissa ratkaisuissa joudutaan arvioimaan markkina- ja tukiehtojen kannustavuus epäedullisilla alueilla, kuten Suomessa. Jos kannusteet laadukkaan ja määrältään riittävän raaka-aineen tuottamiseen puuttuvat, nousee esille kysymys huoltovarmuudesta. Poikkeamat energian saatavuudessa, radioaktiivinen laskeuma ja vakavat eläintaudit ovat esimerkkejä uhkatekijöistä, jotka vaikuttavat maatilojen toimintaedellytyksiin ja elintarvikkeiden tarjontaan nopeasti. 2

5 Maaseudun kehitys on hyvin epäyhtenäistä. Osa alueista tyhjenee vauhdilla, osa menestyy asutuksen avulla sekä hyödykkeiden ja palvelujen tuotannolla. On tarvetta maaseudun yritystoiminnan lisäämiselle ja monipuolistamiselle. Yrittäjyys ja markkinointiosaaminen ovat maaseutuyrittäjyyden kriittisiä menestystekijöitä. EU:n aluepolitiikassa seutukuntien asema korostuu, ja se suosii paikallista yrittäjyyttä, mm. elintarvikejalostusta. Kuntarakenteen muutos tulee vaikuttamaan maaseudun kehittämisen edellytyksiin. Maataloustuotannon pitäminen kannattavana on yhä haasteellisempaa. Teknologinen kehitys mahdollistaa yhä suuremmat yksikkökoot. Teknologiaa hyödynnetään varsinkin kotieläintaloudessa, missä yrityskoko kasvaa nopeasti. Tämä lisää yrittäjänriskiä ja työn kuormitusta. Yrittäjän päätöksentekoa tukevien sovellusten vaatimustaso kasvaa. Maatilat ovat jakautumassa päätoimisiin suuriin yksiköihin ja palkkatyön tai yritystoiminnan ohessa hoidettaviin sivutoimitiloihin. Yhä suurempi osuus tuotannosta tulee yhä harvemmilta tiloilta. Isojen yksiköiden perustamisen yhteydessä on entistä enemmän otettava huomioon ympäröivän yhteiskunnan tarpeet. Lainoituksessa ja tukipolitiikassa joudutaan ottamaan kantaa hyväksyttävään yrityskokoon. Tutkimuslaitosten toimintaympäristö MTT osallistuu valtiovarainministeriön johtamien tuottavuusohjelmien toteuttamiseen osana MMM:n hallinnonalaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa tavoitellaan noin kahden prosentin tuottavuuden paranemista vuodessa. Tehostamishyötyjä haetaan parantamalla toiminnan laatua ja keskittymällä oleellisimpaan. Valtion palvelukeskukset on yksi keino parantaa tuottavuutta. Suunnittelukaudella keskitettyjä palveluja voidaan saada talous-, henkilöstö- ja IT-hallinnossa. Tutkimuspoliittisessa keskustelussa tutkimuksen merkitystä yhteiskunnan kehityksen mahdollistajana korostetaan. Samalla lasketaan sijoitetun euron vastinetta ja vertaillaan tutkimuksen suuntautumista eri sektoreille. Tutkimuslaitosten merkitystä poliittisessa päätöksenteossa ja yhteiskunnan kehittämisessä korostetaan. Mutta järjestelmän koordinaatiossa nähdään puutteita: yhteiskunnan muutokset eivät riittävästi heijastu järjestelmän rakenteisiin ja voimavaroihin. Suunnittelukauden alkuun mennessä tehdään Valtio tiede- ja teknologianeuvoston vetämänä linjauksia sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseksi toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan. Työssä tullaan tarkastelemaan: o sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota o perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan o yhteistyön tiivistämistä korkeakoulujen kanssa o ministeriöiden sitomattomien tutkimusvarojen kehittämistä o yksittäisiä elinkeinoja palvelevan sektoritutkimuksen ja Suomen elinkeinorakenteen keskinäistä vastaavuutta o tutkimuslaitosten organisointimalleja Eduskunta on edellyttänyt parannuksia valtionhallinnon tuloksellisuutta koskevaan raportointiin. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten valmistumista on nopeutettava ja sisältö saatava aiempaa konkreettisemmaksi. Keinoksi on valittu toiminnan tehokkuutta 3

6 ja vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden - tulosprisman tiedot - hyödyntäminen toiminnan tavoitteiden asetannassa ja tuloksellisuuden raportoinnissa sekä tulosohjauksen terävöittäminen ministeriöiden ohjaavaa roolia korostamalla. Erityisen huomion suosituksissa saa tulostavoitteista eduskunnalle budjettiesityksessä annettavan informaation selkeys ja johdonmukaisuus sekä tarve pitää yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet erillään ja hierarkkisesti jäsennettyinä. Johtamista palveleva laskentatoimi on organisaatioiden kriittinen menestystekijä. Taloushallinnon suorituskyky ja osaamisvaatimus on tärkeä myös siksi, että muun kuin budjettirahoituksen osuus on kasvanut suureksi, ja rahoituslähteiden moninaisuus saattaa edelleen kasvaa. Henkilöstöhallinnossa on varauduttava väestö- ja ikärakenteen muutoksiin. Kiristyvä julkinen talous edellyttää julkisen sektorin organisaatioilta toiminnan ja palvelujen tehostamista. Tämä koskee myös MTT:tä. Monimuotoisuus työn organisoinnissa lisääntyy. Tämä kasvattaa johtamis- ja toimintajärjestelmien vaatimuksia. Palkkakilpailukyvyn varmistaminen on yksi julkisen sektorin haasteista. MTT varautuu tutkimuslaitoksena uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Tutkimuksen ohjaus EU:ssa johtaa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmiin, joissa kansalliset rakenteet ovat osa globaalia verkostoa. Ennen kansallisesti haettu tutkimusrahoitus avautuu kansainväliselle kilpailulle. On tarvetta strategisille kumppanuuksille, joissa MTT yhtenä toimijana tähtää tarkoituksenmukaiseen työnjakoon muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. MTT:n tutkimuksen rahoituksen turvaaminen edellyttää kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen kasvattamista. Tämä edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä asiakkaiden sekä julkisten ja yksityisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita palvelevan tutkimuksen osuus MTT:n tutkimusohjelmasta vuonna 2005 on yhteensä 91 %. Tutkimus, joka palvelee maatalouden tuottavuuden kasvua, maataloustuotannon jatkumista ja kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottamista, vastaavat MTT:n tutkimuksesta 65 %. Maataloustuotannon ympäristövaikutuksia koskevan tutkimuksen osuus tutkimuksesta 18 %. 4

7 Taulukko. Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita palvelevan tutkimuksen osuus MTT:n koko tutkimusohjelmasta vuonna Tutkimuksen Hallinnonalan vaikuttavuustavoite osuus % 1. Maaseudun elinvoiman säilyminen 2 2. Maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen Maatalouden tuottavuuden kasvu Maataloustuotannon ympäristövaikutukset, ml. ravinnekuormituksen vähentäminen, avoimen viljelymaiseman säilyttäminen ja maatalousympäristön monimuotoisuuden edistäminen Elintarvikkeiden turvallisuus- ja laatujärjestelmät 2 6. Elintarvikkeiden jäljitettävyys alle 1 7. Eläinten hyvinvointi ja terveys 3 8. Muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto 1 Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita palveleva tutkimus yhteensä 91 Kun MTT:n ja muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen vaikuttavuus yhdistetään, hallinnonalan vaikuttavuustavoitteet tulevat katetuksi tasapainoisesti Toiminnalliset linjaukset Tehtävä (missio) MTT edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. MTT:n työ luo pohjaa taloudelliselle kasvulle, uusien työpaikkojen synnylle, alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle, luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle sekä yleisen hyvinvoinnin lisääntymiselle. Tavoitetila (visio) MTT on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja sillä on tutkimusalojensa paras tietämys ja keinot uuden tiedon ja teknologian tuottamiseen ja siirtämiseen toimialoillaan. MTT:n tavoitteet ja toiminta vastaavat oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Se reagoi joustavasti muuttuviin olosuhteisiin. MTT tuntee asiakkaidensa tarpeet, ja sillä on kyky suunnata nopeasti toimintaa kysynnän mukaisesti. Vastaavasti MTT:llä on kyky luopua vähemmän tärkeästä. MTT menestyy strategisissa kumppanuuksissa ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. MTT:llä on vahva ja monipuolinen rahoituspohja. Kansainvälisen rahoituksen ja yritysrahoituksen osuus on noussut. 5

8 MTT hyväksytään laajasti. MTT:n toimintajärjestelmä on läpinäkyvä: johtamista, tuloksia ja tuotoksia voidaan ennakoida. Toiminnan vaikutukset ovat pitkäaikaisia. MTT on haluttu työpaikka ja haluttu yhteistyökumppani, jossa on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Arvot Sidosryhmälähtöisyys o Toimimme yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Haluamme ennakoida ja ymmärtää asiakkaidemme tarpeet ja olemme kiinnostuneita, miten toimintamme vaikuttaa. Seuraamme toimintaympäristömme muutoksia, ja tiedon avulla suuntaamme toimintaamme. Haluamme, että MTT koetaan kumppanina, jonka tutkimus on asiakkaiden mielestä korvaamatonta. Asiantuntijuus ja innovatiivisuus o Huolehdimme kehittymisestämme. Arvostamme kansainvälisen tiedeyhteisön hyväksymää osaamista, luovuutta ja kriittisyyttä. Kannustamme jokaista löytämään parhaan tavan osallistua yhteisten tehtäviemme toteuttamiseen. Organisaatiorajat eivät häiritse yhteistyötämme. Eettisyys o Valitsemme tutkimuskohteet ja tutkimusmenetelmät ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Tutkimusta tehdessä ja tuloksia julkaistaessa noudatamme tutkimuksen eettisiä periaatteita. Julkaisemme myös tutkimustuloksen, joka ei ole odotustemme mukainen. Tuomme esiin havaitsemamme epäkohdat, ja korjaamme virheet omalta osaltamme. Henkilöstön hyvinvointi o MTT on hyvä työnantaja, jonka palveluksessa olevalla työntekijällä on mahdollisuus osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen, haasteellisiin työtehtäviin ja uralla etenemiseen. Luomme edellytykset ja kannustamme vastuunottoon ryhmän, toimintayksikön ja MTT:n työn tuloksista. Kannamme vastuumme työpaikkojen turvallisuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Henkilöstö on valmis muutoksiin ja on aktiivinen itsensä kehittämisessä. Toiminnan tuloksellisuus o Haluamme toimia tehokkaasti, läpinäkyvästi, ennakoitavasti ja vaikuttavasti. Toiminnan suuntaamiseksi kokoamme tietoa tuloksistamme ja niiden aikaansaamiseksi syntyneistä kustannuksista. Parannamme tehokkuuttamme kehittämällä jatkuvasti tutkimusmenetelmiämme sekä toiminta- ja yhteistyömallejamme. Huolehdimme, että MTT vastaa oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja että toimintamme vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Keskitymme sellaisiin tutkimusongelmiin, jotka ovat ainakin potentiaalisesti taloudellisesti tai muuten yhteiskunnallisesti merkittäviä. 6

9 2. Vuosien tulostavoitteet 2.1. Koko laitosta koskevat tavoitteet Taulukko 1. Päätoiminnot (BRUTTOMENOT) tpäätös arvio tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite m htv m htv m htv m htv m htv m htv m htv Ministeriötaso ja sen tukipalvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta: 45, , , , , , , Tarkastus ja valvonta: - Torjunta-ainetarkastukset 0, , , , , , , Palvelut ulkopuolisille asiakkaille: - Maksullinen palvelutoiminta 2, , , , , , , Muiden julkishyödykkeiden tuottaminen ja viranomaistoiminta: - Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät 6, , , , , Yhteensä (bruttomenot) 48, , , , , , , Muiden virastojen momentit Menojen jakautuminen kululajeittain, m Henkilöstömenot Toimitilavuokrat Palvelujen ostot Muut toiminnan menot 2004 tp 31,243 6,782 4,498 4, arvio 32,500 6,800 4,561 3, arvio 32,690 6,600 4,600 3, tavoite 33,100 6,600 4,610 3, tavoite 33,250 6,600 4,620 3, tavoite 33,400 6,600 4,630 3, tavoite 33,550 6,600 4,640 3,297 Investoinnit Yhteensä 1,648 48,424 1,750 48,776 1,750 48,806 1,800 49,287 1,800 49,487 1,800 49,687 1,800 49,887 7

10 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taulukko 2. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Selite 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2006 TAE 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS Taloudellisuus: toiminnan kustannukset, Elintarvikkeet ja markkinat Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät Maaseutupolitiikka ja -ympäristö Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät Muu tutkimuksellinen toiminta Tutkimustoiminta yhteensä Taloudellisuuden tunnuslukuja (1000 ): 1. Kokonaiskustannukset / htv Kokonaiskustannukset / tutkija Kokonaiskustannukset / julkaisu Kokonaiskust. / Asiakkaita palvelevat tuotokset Yhteishankerah.*) ja maks. palv.toim. tuotot / tutkija Tuottavuus (kpl/tutkija): 1. Julkaisut 5,7 5,1 6 4,8 4,5 4,7 4,6 4,5 4,4 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,5 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 - Ammattilehtiartikkelit 2 1,9 2,1 1,4 1,8 2 1,9 2 1,9 - Yleislehtiartikkelit 0 0,1 0,1 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 2. Asiakkaita palvelevat tuotokset 0,5 0,5 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus 1. Maksullinen toiminta yhteensä, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen a. Maksullinen hintatuettu toiminta, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen b. Muu maksullinen toiminta, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000 *) - Tuotot yhteensä, josta: - muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtiontalouden ulkop. rahoitus Kokonaiskustannukset Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) Kustannusvastaavuus, % (arvio) Kustannusvastaavuus, % (tavoite) *) Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot ja kustannukset eivät sisällä EU-maataloustukia eivätkä työministeriön työllistämismäärärahoja

11 Tuotokset ja niiden kehitys Taulukko 3. TUOTOKSET KESKEISISTÄ SUORITTEISTA (kpl) Selite 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2006 TAE 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS 1. Julkaisut yhteensä Keskeiset julkaisut - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit Ammattilehtiartikkelit Yleislehtiartikkelit Asiakkaita palvelevat tuotokset yhteensä Tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi Keksintöilmoitukset ja patentit Uudet tuotteet ja tuotereseptit Menetelmät ja palvelut Ohjeet ja suositukset Laadunhallinta ja sen kehitys Toimintajärjestelmän kehittäminen MTT:n toimintajärjestelmän tehtävänä on kehittää toimintaa siten, että MTT:n strategiset tavoitteet saavutetaan. Olennainen osa toimintajärjestelmää ovat työkalut, jotka tukevat ja helpottavat henkilöstöä työtehtävien hoitamisessa. Näitä ovat mm. tutkijan työkalut, asiakastarpeiden ja tyytyväisyyden seurantamenetelmät ja sidosryhmärekisteri. Yksi tavoite on, että ajankäytön painopistettä voidaan siirtää rutiineista innovatiivisiin tutkimustehtäviin. MTT:n toiminta perustuu kolmeen ydinprosessiin: tutkimus, tiedon- ja teknologian siirto sekä markkinointi. Johtamisprosessi yhdistää ydinprosessit ja osaamisen kehitysprosessin sekä muut tukiprosessit (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, laitepalvelut, toimitilapalvelut, pelto- ja eläinpalvelut, laboratoriopalvelut, tietopalvelut, kansainvälisen tuen palvelut) toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelukauden alkuun mennessä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia on kehitetty yhteistyössä neljän muun tutkimuslaitoksen kanssa (VTT:n johtama JYVA - hanke). Kehittämistyötä jatketaan ja yhteistyötä MMM:n kanssa tiivistetään siten, että MTT:n vaikuttavuustavoitteet ja toimenpiteet tukevat nykyistä paremmin MMM:n määrittelemiä yhteiskunnallisia vaikutustavoitteita. Yhteiskunnallisen vaikuttavuutta kehitetään suunnittelukautena myös kokonaisuutena siten, että MTT pystyy osoittamaan tekemänsä toimenpiteet ja arvioimaan niiden vaikuttavuuden myös muiden ministeriöiden, hallitusohjelmien, yritysten, alueiden, EU:n ja globaalin elintarviketalouden näkökulmasta. Vuonna 2005 on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön itsearviointi ryhmätasolla osana strategisten tavoitteiden jalkauttamista ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Itsearviointia kehitetään palautteiden ja johtamisjärjestelmän uudistuksen tuomien mahdollisten muutosten perusteella vuonna 2006 ja käyttöönottoa tuetaan mm. ryhmien neuvonnalla. Sisäiset auditoinnit keskitetään hyvien käytäntöjen siirtoon ryhmästä toiseen. Myös MTT:n 9

12 johtoryhmä aloittaa itsearvioinnin, jolla seurataan tasapainoa a) resursoinnin, b) osaamisen kehityksen, c) toiminnan (prosessit) ja d) tuloksellisuuden suhteen. Toimintajärjestelmää kehitetään eurooppalaisen laatujärjestelmän (EFQM-malli) periaatteiden mukaisesti. Toimintaa strategisesta suunnittelusta toiminnan arviointiin kehitetään siten, että EFQM:n mukaisessa laadukkuuden arvioinnissa saavutetaan yli 400 pistettä ja MTT:n toiminta täyttää ISO9001:2000 -standardin vaatimukset. Toimintajärjestelmää rakennetaan siten, että MTT pystyy raportoimaan ja täyttämään vuonna 2008 käyttöön tulevan kansainvälisen ISO-organisaation yhteiskunnallisen vastuun standardin vaatimukset. Mahdollisesti laadukkuutta yhteiskunnallisen vastuun kantamisessa osoitetaan sertifioimalla toiminta vuonna 2008 voimaan tulevan ISOstandardin mukaisesti. Osana yhteiskunnallista vastuuta MTT:n toimintajärjestelmään lisätään vuosien aikana ympäristöasioiden hallintaan liittyvät kysymykset. Ympäristönäkökulmassa MTT:n toimintaa ei tarkastella vain MTT:n sisällä, vaan myös MTT:n toiminnan ja tutkimuksen vaikutus yhteiskunnalle tärkeiden ympäristöasioiden kehittymiseen sisällytetään ympäristövastuuseen. MTT osallistuu eri organisaatioiden yhteisiin kehittämisryhmiin taatakseen tehokkaan tiedonvaihdon ja kehittymisen. MTT:ssä tuetaan strategian jalkauttamista ja toiminnan jatkuvaa parantamista jatkamalla johtajien JET-koulutusta ja kehittämällä sisäistä viestintää. Laatupäällikkö koordinoi akreditoitujen laatuketjujen sekä tutkimuksen työketjujen laatukehitystä. MTT parantaa osaamistaan soveltuvuustutkimuksessa ja ottaa käytännöksi tehdä soveltuvuustutkimuksen merkittäviä hankkeita ja ohjelmia käynnistettäessä. Tutkimushankkeiden johtamista on parannettu uusien tutkijantyökalujen käyttöönotolla vuodesta 2005 alkaen. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan kaikissa prosesseissa. Yhteistyö keskeisten kotimaisten toimijoiden kanssa on tässä avainasemassa. Erityiskohteena on tiedepuistotoiminnan vauhdittaminen, eri toimijoiden roolien määrittäminen ja konkreettisen yhteistyön aloittaminen. Toimintajärjestelmän tavoitteena on, että jokaisessa tutkimusryhmässä on hyvää markkinointi- ja kaupallistamisosaamista tutkimusosaamisen lisäksi. Näin varmistetaan riittävä ymmärrys asiakkuuksien merkityksestä ja alennetaan kynnystä kaupallistaa tutkimusinnovaatioita. Kehitystyö tulee näkymään suunnittelukaudella kasvavana yritysrahoituksen osuutena ja lisääntyneinä tutkimusinnovaatioiden kaupallistamishankkeina. Asiakkuustyön tukemiseksi otetaan käyttöön sidosryhmärekisteri. Kehittämistyön vastuuhenkilöt määrittelevät kehittämisen tavoitteet, käytettävissä olevat resurssit ja seuraavat tavoitteiden toteutumista. Kehityksen sisäisestä auditoinnista vastaavat MTT:n johtoryhmä ja johtokunta. Kansainvälistyminen MTT panostaa kansainvälisten yhteistyöverkkojen ylläpitoon ja rakentamiseen. Tämä konkretisoituu kansainvälisten yhteistyöhankkeiden ja rahoituksen lisääntymisenä. 10

13 Tärkeimmät kansainvälisen kilpailukyvyn mittarit ovat asiantuntijatarkastettujen artikkelien määrä (suunnittelukauden tavoite 0,5 0,6/tutkija) sekä kansainvälinen rahoitus (tavoite 1,0 milj. 1,5 milj. ). Kansainvälisen rahoituksen kulmakiviä ovat EU-tutkimusrahoitus ja yhteistyö teollisuuden kanssa. Tavoitteet Tutkijat tuottavat tieteellisiä julkaisuja Tutkijoilla on monipuoliset yhteydet alansa tärkeimpiin kansainvälisiin tutkimuslaitoksiin MTT on mukana oman alansa merkittävissä kansainvälisissä verkostoissa MTT:llä on runsaasti kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, myös MTT:n vetäminä. Tutkimushankkeet ovat korkeatasoisia ja ne toteutetaan ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti. MTT on haluttu kumppani kansainvälisessä tutkimustoiminnassa korkean tieteellisen tason ja hyvän hankkeiden hallinnoinnin takia. Kansainvälisen rahoituksen osuus MTT:n toiminnassa kasvaa Keinot MTT priorisoi kansainvälisessä yhteistyössään EU-maiden tutkimuslaitosten kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä ja osallistuu aktiivisesti EU:n tutkimusohjelmiin. MTT valitsee keskeisiä yhteistyölaitoksia ja kehittää niiden kanssa yhteistyötä systemaattisesti käyttämällä hyväksi EU-rahoitusta. Tätä tuetaan osallistumalla aktiivisesti EURAGRI:n toimintaan. Osallistuminen EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin on myös keskeinen keino MTT:n osaamisen tunnetuksi tekemiseen, sillä EU-hankkeet luovat pohjaa osaamisen myynnille eurooppalaisille yrityksille ja organisaatioille. Pohjoismaista yhteistyötä jatketaan muun muassa NKJ:n (Nordisk Kontaktorgan för Jordbruksforskning), Pohjoismaisen ministerineuvoston ja Nordforskin tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Eurooppalaisten yhteyksien lisäksi yhteistyötä tehdään lähinnä USA:n, Kanadan, Australian ja Japanin kanssa. Yhteistyö perustuu eri tutkimusyksiköiden identifioimiin tarpeisiin. Jatkokoulutusohjelmiin sisällytetään työskentely ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa. MTT tukee nuorten väitelleiden tutkijoiden työskentelyä ulkomailla. Tavoitteena on, että kaikki MTT:n tutkijat ovat työskennelleet ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa ainakin muutaman kuukauden ajan, tai että heillä on vastaava kokemus työskentelystä kansainvälisissä verkostoissa. MTT edistää myös kokeneiden tutkijoiden kansainvälistä työskentelyä. Tutkimushankkeita suunniteltaessa arvioidaan asiantuntijanvaihdon tarve. Tämä tarkoittaa sekä MTT.n tutkijoiden työskentelyä ulkomailla että ulkomaalaisten tutkijoiden työskentelyä MTT:ssä. Asiantuntijanvaihtoa tuetaan tähän varatulla erillisrahalla, mutta pääosa vaihdosta tapahtuu osana yksikköjen normaalia tutkimustyötä. Asiantuntijanvaihdon rahoituksessa hyödynnetään EU:n tutkijoiden liikkuvuusohjelmaa sekä muita asiantuntijavaihdon rahoittajia kuten Suomen Akatemia, Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn sekä OECD:n stipendiohjelma. Nuorempien tutkijoiden kohdalla hyödynnetään myös 11

14 säätiöiden tarjoamaa rahoitusta. Tavoitteena on, että vuosittain keskimäärin 30 MTT:n asiantuntijaa työskentelee kansainvälisissä laitoksissa. Venäjän maataloustiedeakatemian kanssa solmitussa yhteistyösopimuksessa on määritelty useita yhteistyöalueita, joilla pyritään saamaan aikaan tutkijanvaihtoa ja tutkimusyhteistyötä esim. Interreg-hankkeissa. Painopisteenä ovat Pietarin alueella sijaitsevat tutkimuslaitokset. UM:n maaseutukehitysstrategia korostaa tutkimuksen roolia kehitysmaiden ongelmien ratkaisussa. MTT pyrkii vastaamaan tähän tarjoamalla osaamistaan kansainvälisten ravinto- ja ympäristöongelmien ratkaisuun. Kehitysyhteistyöhankkeisiin MTT osallistuu kuitenkin vain silloin, kun niissä on selkeä tutkimuksellinen osio tai eurooppalainen näkökulma. MTT etsii kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä UM:n priorisoimien maiden tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötä CGIAR-laitosten kanssa syvennetään ottamalla huomioon UM:n linjaukset. Osana tätä MTT osallistuu EIARD-yhteistyöhön. MTT selvittää näitä mahdollisuuksia yhteistyössä UM:n ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tarjoaa osaamistaan näiden käyttöön. Yhteistyömuotona ovat asiantuntijavaihto ja yhteiset hankkeet. Osaamisen viennin tukeminen (esim. asiantuntijoiden osallistuminen kansainvälisiin kehityshankkeisiin) on kansainvälisen yhteistyön yksi tavoite. Tätä toteutetaan osaltaan Agropolis-tiedepuistoyhteistyössä tiedepuiston muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteellisuutta lisätään selkeällä vastuuttamisella. Tämä konkretisoidaan toimintayksiköiden kanssa tehtävissä tulossopimuksissa. Kukin toimintayksikkö tekee vuosittain oman suunnitelman kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämä suunnitelma vastuutetaan ryhmätasolle asti ja ryhmät sitoutetaan kansainvälistymiseen, jonka painoarvoa mittaamisessa lisätään. MTT:n kansainvälisen rahoitus on kasvussa. Vuonna 2003 kv. rahoitus oli 0,7 ja 2004 lähes 1,0 milj. euroa. Tutkimusaloilla kansainvälisen rahoituksen vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Tavoitteena on nostaa kansainvälinen rahoitus suunnittelukauden loppuun mennessä 1,5 miljoonaan euroon Henkisten voimavarojen hallinta ja sen kehitys Henkilöstön määrä ja rakenne MTT:n henkilöstön kokonaistyöpanos oli 933 henkilötyövuotta (htv) vuonna 2004, josta 35 htv oli muiden virastojen momenteilla. Perussuunnitelmassa henkilöstövahvuus on suunnittelukauden ajan 935 htv, josta 20 htv on muiden virastojen momenteilla. Suunnitelma henkilöstörakenteen muuttamisesta esitetään liitteessä 1. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuus vakiinnutetaan 70 prosenttiin. Henkilökunnan määrää, laatua ja sijoittumista ohjataan täyttölupamenettelyn avulla MTT:n strategisesti keskeisille tutkimus- ja toiminta-alueille. Strateginen henkilöstösuunnitelma laaditaan mennessä. 12

15 Työsuhde on yleisin palvelussuhteen laji MTT:ssä. Työnantajavirkamiehet, professorit, toimintayksiköiden johtajat, ohjelmajohtajat ja heidän sijaisensa ja muut julkista valtaa käyttävät ovat virkasuhteessa. Nimikemuutosten yhteydessä tarkastellaan aina palvelussuhteen lajia. Lisäksi avoimeksi tulevat virat täytetään mahdollisuuksien mukaan työsuhteisina tehtävinä. Hyvinvointi Työterveyshuollon toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisevää ja laaja-alaista terveydenhuoltoa työssä jaksamisen ja hyvän työkyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuollon painopisteet suunnitellaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntoutusta toteutetaan yhdessä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa MTT:n henkilöstön tarpeita vastaavasti. Työterveyshuolto toimii konsulttina työntekijöiden työkyvyn muutostilanteissa. Tavoitteena on sovittaa yhteen työntekijän ja työpaikan tarpeet toteuttamalla työjärjestelyjä työpaikalla sekä hyödyntämällä aktiivisesti erilaisia eläke- ja kuntoutusratkaisuja työkyvyn muutostilanteissa. MTT suunnittelee tuettavia liikuntatoiminnan muotoja yhteistyössä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. Työsuojelua toteutetaan MTT:n työympäristöohjelman mukaisesti. Ohjelma perustuu työturvallisuuslainsäädäntöön. Huomiota kiinnitetään erityisesti henkiseen työsuojeluun. Lisäksi painotetaan työergonomian huomioon ottamista työympäristön ja työtilojen kehittämis- ja perusparannustoimenpiteiden yhteydessä. Toiminnassa hyödynnetään työhyvinvointiohjelmia, joiden tavoitteina on muun muassa vakiinnuttaa työhyvinvointitoiminta osaksi johtamista ja työpaikan arkea sekä tukea ikääntyvien työntekijöiden pysymistä mukana työelämässä. Työhyvinvointiohjelmien rakenteet pyritään suunnittelemaan sellaisiksi, että niitä varten saadaan rahoitusta kansallisista ja kansainvälisistä rahoituslähteistä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. MTT:ssä tehdään henkilöstökyselyjä, joiden tulosten perusteella käynnistetään työyhteisöjen ja esimiestyön kehittämishankkeita ja muita tukitoimia. Suunnittelukauden tavoitteena henkilöstön hyvinvoinnissa: Sairauspoissaolojen osuus säännöllisestä vuosityöajasta pysyy alle valtion budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2004 MTT 2,8 %, valtio 3,4 %) Tapaturmapoissaolojen osuus säännöllisessä vuosityöajasta alenee valtion budjettitalouden keskiarvoon (vuonna 2004 MTT 0,2 %, valtio 0,1 %) Sosiaaliturvakustannusten osuus työvoimakustannuksista pysyy alle valtion budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2004 MTT 16,8 %, valtio 19,1 %) Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee yli valtion budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2004 MTT 61,1 vuotta, valtio 61,3 vuotta) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän osuus koko henkilöstöstä pysyy selvästi alle valtion budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2004 MTT 0,2 %, valtio 0,4 %) Työtyytyväisyysmittauksissa saavutetaan jatkuvaa edistystä. 13

16 Valtion työmarkkinalaitoksen tuottaman valtion palkka-analyysin (VPL) mukaan MTT:n palkkataso alittaa valtion tutkimustoiminnan palkkatason työn vaativuustasosta riippuen prosentilla. Vaativuustasoihin, joissa on osoitettavissa palkkatason selvä jälkeenjääneisyys, kuuluu noin 90 prosenttia MTT:n henkilöstöstä. Palkkojen jälkeenjääneisyys on MTT:lle selkeä kilpailukyvyn este. MTT on niin suurten osaamiseen kohdistuvien haasteiden edessä, että sen tulisi olla houkutteleva työpaikka myös palkkatason suhteen. Suunnitelma palkkakilpailukyvyn parantamisesta esitetään liitteessä 1. Osaaminen Nykyisen 12 %:n sijaan MTT:n asiantuntijoista 15 % on suunnittelukauden lopussa tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneita. Henkilöstön tutkintopainotteisen kehittämisen lisäksi henkilöstön osaamista ja hyvinvointia varmistetaan henkilöstöryhmille suunnattavien valmennusten ja työyhteisöjen kehittämisen avulla. Johto- ja esimiestehtävissä olevien toimintaa tuetaan valmennuksin, joiden painotukset vaihtelevat työnohjauksesta tulospalkkiojärjestelmän hallintaan (tulospalkkiot, ryhmien itsearvioinnit ja tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelujen käynti) ja työyhteisön yhteistoimintaa ja työhyvinvointia edistäviin taitoihin. Johtamistehtäviä täytettäessä painotetaan johtamisosaamisen merkitystä. Uutta osaamista hankitaan tekemällä tutkimusyhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijat ylläpitävät ja lisäävät osaamistaan työskentelyllä kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa, osallistumalla kansainväliseen tutkijanvaihtoon sekä verkostoitumalla ja hyödyntämällä kansallisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Tutkija- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville kohdennetaan työn ja projektien hallintaan sekä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin liittyvää valmennusta. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja koulutusrakenteen muutos lisävät henkilöstö- ja urasuunnitteluun kohdistuvia paineita. Osaamisen kehittämisen linjaukset puretaan auki strategisessa henkilöstösuunnitelmassa Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys Valtion IT-toiminnan uudistus on lähtenyt liikkeellä osana tietoyhteiskuntaohjelmaa. Näkyviä merkkejä ovat valtion IT-johtajan rekrytointi ja ValtIT nimellä tunnettu kehittämishanke. Tavoitteena on selkeyttää valtion IT-toiminnan ohjausta ja koota yhteen koko valtionhallinnolle yhteisiä palveluja. Uusi tietohallintolaki on työn alla. MTT:n kannalta merkittävää: MTT:n tulee ottaa kantaa ainakin taloushallintoon, henkilöstöhallintoon ja asiakirjahallintoon liittyvien tietojärjestelmien yhteiskäytöön (ulkoistamiseen). Sähköisten palvelujen rakentamisvauhti kiihtyy Liikkuva työtapa yleistyy Tutkimustyössä tarvitaan yhä enemmän IT-pohjaisia laitteita ja ohjelmistoja (yhteiset tietovarastot, toiminnan ohjaus, aineistojen keräys, aineistojen analysointi, raportointi, jne ) MTT:n toiminta tulee yhä riippuvaisemmaksi sekä ulkoisista yhteistyökumppaneista että omasta osaavasta IT-henkilöstöstä. 14

17 IT-kustannusten määrä tulee jatkossa entistäkin suuremmassa määrin riippumaan IT:tä käyttävän henkilöstön määrästä (lisenssit ja ostetut palvelut hinnoitellaan pääluvun mukaisesti). MTT varautuu siihen, että sen nykyiset IT-kustannukset, noin 1500 euroa/htv, kasvavat suunnittelukauden aikana merkittävästi. MTT tiivistää yhteistyötä tieteellisen laskennan keskuksen (CSC) kanssa pyrkimällä sopimukseen, jossa keskuksen palvelujen käyttö on MTT:lle taloudellisesti kannattavaa, eikä MTT:n tarvitse rakentaa itselleen kaikkia valmiuksia. MTT hyödyntää CSC:n laskentakapasiteettia erityisesti eläinarvostelumallien laskennassa sekä ohjelmisto- ja menetelmätukea bioinformatiikassa. Paikkatietoaineistojen hallinnan tukeudutaan CSC:n laskentakapasiteettiin Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Tuottavuusohjelma Liite 1. Tutkimuksen suuntaaminen MTT:n tutkimus jakautuu asiakaslähtöisiin tutkimusohjelma-alueisiin: Elintarvikkeet ja markkinat (asiakkaana elintarvikeketju, hyötyjänä viime kädessä kuluttaja): 35 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus kasvaa. Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät (asiakkaana maaseudun yrittäjä ja hänen työtään tukevat neuvonta, koulutus ja tutkimus): 49 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus supistuu. Maaseutupolitiikka ja -ympäristö (asiakkaana hallinto): 15 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus kasvaa. Osaamista kehitetään erityisesti seuraavilla alueilla: Elintarvikeketjun (Elintarvikkeet ja markkinat -tutkimusohjelma-alue) tutkimus kattaa elintarvikkeen koko elinkaaren, mukaan lukien ympäristövaikutukset. MTT tuntee elintarvikemarkkinat ja niiden toimintamekanismit, ml. globaalimarkkinat ja niiden vaikutukset suomalaiseen elintarviketalouteen. MTT edistää elintarvikeketjun toimivuutta ja verkottaa tarvittavaa osaamista tämän päämäärän saavuttamiseen. MTT vahvistaa osaamistaan kuluttajakäyttäytymisen ennakoinnissa ja elintarvikkeiden jalostusprosessien hallinnassa. Bio- ja geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia korostetaan, ja samalla varmistetaan niiden hallittu käyttö. Kasvibiotekniikassa panostetaan geeninsiirtotekniikan hyödyntämiseen. Mikrosiruteknologisia valmiuksia parannetaan. Elintarvikeketjuun liittyvä tutkimus perustuu tiiviiseen kotimaiseen ja ulkomaiseen yhteistyöhön. Maatilayrityksiä (Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät tutkimusohjelma-aluetta) varten kehitetään tuotanto- ja informaatioteknisiä ratkaisuja. Tutkitaan erityisesti yrityksen johtamista, tuotantojärjestelmiä, tuotannon tehokkuuden kasvattamista, yrityskoon 15

18 kasvattamista, markkinoilla toimimista, maatilojen osa-aikaisuutta, monitoimisuutta ja yhteiskunnan ohjausvälineiden toimivuutta. Palvelu- ja julkishyödyketuotanto laajentaa maatalouden roolia yhteiskunnassa. Soveltava tuotantobiologinen tutkimus hyödyntää bioteknologian sallimia mahdollisuuksia. Maaseutuyrityksiä (Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät sekä Maaseutupolitiikka ja - ympäristö -tutkimusohjelma-alueita) varten tutkitaan päätöksenteon lisäksi keinoja yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja menestymisen edellytysten luomiseksi erilaisilla alueilla. Tarkasteluun tulevat sekä yrittäminen että siihen liittyvät politiikkatoimet, kuten esimerkiksi yritystukien kohdentuminen. Sekä yritys- että politiikantutkimuksella tuetaan päätöksentekoa. Tutkimus kohdistetaan maaseudun resursseihin perustuvaan yritystoimintaan sekä maatalous- ja maaseutupolitiikkaan ja niiden keskinäisen suhteeseen. Maaseudun politiikantutkimuksessa uutena kehittämiskohteena ovat paikalliset ja seudulliset ratkaisut niin perinteisissä elinkeinopolitiikoissa kuin maaseudun ympäristö- ja teknologiaratkaisuissakin. Alan johtavien eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa hakeudutaan yhteistyöhön. MTT:n sisäistä verkostoa tiivistetään. Ympäristön ja luonnonvarojen (Maaseutupolitiikka ja -ympäristö tutkimusohjelmaaluetta) tutkimuksen haasteet tulevat ensisijaisesti kansainvälisestä integraatiosta ja siihen liittyvistä sopimuksista. Tästä seuraa tarve, että yhteistyökumppanit ovat kansainvälisiä tutkimuslaitoksia, joiden toimintamallia MTT:n seuraa: korkea tieteenalakohtainen osaaminen ja menetelmät, tuntemus soveltavan maatalous- ja elintarviketutkimuksen kentästä, monitieteinen lähestymistapa. Yhteistyöverkostot mahdollistavat globaalien muutosten ennakoinnin ja nopean reagoinnin. Vaikuttavuuden saaminen ympäristöntutkimuksessa edellyttää kansainvälisyyttä myös tiedon ja teknologian siirron kumppaneissa. MTT:lle luontaisia tutkimuskohteita ovat maatalouden ja maaseudun hajautettujen teknologioiden ympäristökytkennät, elintarvikeketjun ympäristökytkennät, maaseudun tuotantojärjestelmien toiminnallinen kestävyys, geenivarat ja monimuotoisuus, maatalouteen, elintarvikeketjuun ja maaseutuun liittyvät ympäristötietoaineistot sekä maaseudun ja maatalouden ympäristöohjausjärjestelmät. Maatalouden aiheuttamia vesistö- ja ilmastopäästöjä on voitava vähentää. Energiakasvien osuus pellonkäytössä kasvaa, mikä edellyttää tutkimusta. Ilmastonmuutos edellyttää tutkimusta. Resurssien käytössä vahvistetaan bioteknologista tutkimusta. Se tähtää elinkeinoa tukevien ratkaisujen ja sovellusten tuottamiseen. Kotieläintutkimus on tutkinut menestyksellä alkionsiirtotekniikkaa sekä kotieläinten perimää ja kehittänyt näiden perusteella useita käytännön sovelluksia. Kasvintuotannon tutkimuksessa on kehitetty uusia molekyylibiologisia menetelmiä kasvinjalostajien käyttöön, kasvitautien aiheuttajien diagnosointimenetelmiä sekä kasvien monistusmenetelmiä. Elintarviketutkimuksessa on selvitetty maitohappobakteerien perimää, kehitetty sen pohjalta entistä parempia hapatekantoja sekä identifioitu elintarvikkeiden funktionaalisia ainesosia ja kehitetty niiden eristysmenetelmiä. Geeninsiirron vaikutuksia on tutkittu EU-hankkeiden yhteydessä maitohappobakteeritutkimuksessa sekä mansikan sokerimetaboliaa selvittävässä tutkimuksessa. 16

19 Bioteknologia nähdään kansainvälisesti yhtenä tulevaisuuden avainteknologiana. Niin EUtutkimuksessa kuin maa- ja metsätalousministeriön linjauksissa korostetaan geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia elinkeinolle mutta samalla menetelmien hallittua käyttöä. Bio- ja geeniteknologia on yksi maa- ja metsätalousministeriön tutkimusstrategian painoaloista. MTT:ssä valmistui vuonna 2005 uusi biotekniikkastrategia ja toimenpideohjelma sen toteuttamiseen vuoteen 2015 asti. Tämä strategia antaa huomattavasti entistä konkreettisempaa suuntaa MTT:n biotekniikkatutkimuksen kehittämiselle. Toinen merkittävä muutos MTT:n biotekniikan kehittämiselle on, että MTT:n organisaatiouudistuksen myötä MTT:n biotekniikkatutkimus kootaan Biotekniikka- ja elintarviketutkimus-yksikköön. Biotekniikkatutkimuksen kehittämisessä panostetaan erityisesti valittujen avainteknologioiden kehittämiseen. Nämä avainteknologiat ovat: o funktionaalinen genomiikka o DNA-diagnostiikka o geeninsiirtotekniikat o solu-, solukko- ja alkioviljely Biotekniikan tutkimusta kehitetään monipuolistamalla sähköistä kirjastoa alan julkaisuilla, parantamalla yhteyksiä biotietokantoihin ja -ohjelmistoihin, vahvistamalla bioinformatiikan osaamispohjaa sekä kehittämällä yhteistä laitekeskusmallia. Mikrosiruteknologiaa käytetään kaikilla bioteknisen tutkimuksen sovellusaloilla. MTT aloittaa mikrosirutekniikkavalmiuksien rakentamisen vuonna 2006 tavoitteena, että vuoteen 2008 mennessä MTT:lle saadaan toimiva mikrosirutekniikkayksikkö. MTT on hyödyntänyt bioteknisiä tutkimusmenetelmiä merkittävässä määrin noin 15 vuoden ajan. Nykyisin biotekniikkaan käytetään noin 80 htv eli 9 % MTT:n koko työpanoksesta. Biotekniikkatutkimuksen kokonaiskustannus MTT:ssä on 6,7 milj. euroa. Ulkopuolinen rahoitus on 1,7 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kasvattaa rahoitusta. Markkinointi MTT:n markkinointiprosessia kehitetään viestintästrategian ja -suunnitelman sekä vuonna 2005 toteutetun sidosryhmäanalyysin pohjalta. Työkaluna toimii sidosryhmärekisteri ja kontaktienhallintaohjelma (CRM eli Customer Relationship Management). Markkinointiviestinnän ja asiakkuuden hallinnan ohella sidosryhmärekisterillä on keskeinen rooli MTT:n vaikuttavuuden raportoinnissa. Sidosryhmärekisteri otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2005 lopusta niin, että se on kaikkine ominaisuuksineen käytössä vuoden 2007 loppuun mennessä. Markkinoinnin mittaristoa kehitetään osana koko MTT:n vaikuttavuuden mittaristoa. Vuoden 2006 alusta otetaan uutena vuosittaisena mittarina käyttöön julkisuusanalyysi ja -profiili, jossa MTT:n yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan ja arvioidaan tutkimuskeskuksen medianäkyvyyden ja julkisuuskuvan kautta. Lisäksi MTT toteuttaa sidosryhmätutkimuksen vuodenvaihteessa Samalla vaikuttavuuden raportointia parannetaan kehittämällä vuosikertomusta kohti yhteiskuntavastuun raporttia. Tässä MTT haluaa olla edelläkävijä valtionhallinnossa ja korvaa vuosikertomuksensa vaikuttavuusraportilla keväällä Asiakkuusviestintä ja uusmyynti järjestetään 17

20 uudelleen MTT:n uudelleenorganisoinnin yhteydessä. Tutkijoille järjestetään markkinointikoulutusta: etusijalla ovat MTT:n omaan tutkijankoulutukseen osallistuneet. Palvelu- ja tuotevalikoimansa selkeyttämiseksi MTT julkistaa keväällä 2006 uuden verkkopalvelualustan, johon kerätään kaikki MTT:n ulkoiset verkkopalvelut. Nykyisten ja uusien verkkopalvelujen kehittämistä jatketaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Merkittävimmät uusista verkkopalveluista rekisteröidään tavaramerkeiksi. Kansainvälistä markkinointiviestintää kehitetään osana maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan viestintäyhteistyötä. Hallinnonalan virastot julkaisevat Suomen EUpuheenjohtajuuskauden alla yhteisen englanninkielisen lehden, joka kertoo uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja tutkimuksesta Suomessa. Jatkossa lehti ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa, joista kaksi numeroa toimitetaan vain englanniksi hallinnonalan ulkomaisille yhteistyökumppaneille. Sisäisen viestinnän tavoitteena on suunnata muutosta kohti palveluyhteisöä: lisätä MTT:n sisäistä yhtenäisyyttä ja kannustaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisessä viestinnässä korostetaan MTT:n asiakaslähtöisyyttä ja haetaan tätä kautta oikeutusta MTT:n olemassaololle. Sisäisen viestinnän merkitystä korostaa myös MTT:n organisaatioja johtamisjärjestelmän uudistaminen, jossa viestinnällä on keskeinen rooli sitoutettaessa henkilökuntaa muutoksen läpivientiin. Sisäisen viestinnän kehitystyössä noudatetaan vuonna 2005 valmistunutta sisäisen viestinnän toimintasuunnitelmaa, jossa on mm. määritelty sisäisen viestinnän vastuut ja kuvattu tärkeimmät kehityshankkeet. Sisäisen viestinnän tärkeimmän kanavan, vuonna 2005 täysin uudistetun MTTinfon kehitystyötä jatketaan integroimalla yksiköiden omat intrat MTTinfoon. Sisäisen viestinnän toinen kieli on englanti. Tiedon ja teknologian siirto Tiedon ja teknologian siirron tarkoitus on muokata MTT:n tutkimuksen tuottama tieto sellaiseen muotoon, että asiakkaat ja muut sidosryhmät voivat ottaa tutkimuksen tulokset helposti käyttöönsä ja voivat näiden tulosten avulla kehittää omaa liiketoimintaansa tai saavat niiden kautta käyttöönsä tarvitsemiaan palveluja ja hyödykkeitä. Pelkistäen tehtävänä on varmistaa asiakastyytyväisyys, hyödykkeiden ja palvelujen saatavuus asiakkaille sekä luoda edellytykset elinkeinon kehittymiselle. Toimintamallin kehittämisellä nopeutetaan tutkimustulosten hyödynnettävyyttä. MTT siirtää tietoa ja teknologiaa käytäntöön julkaisutoiminnan ja muun viestinnän avulla sekä asiakkaiden kanssa toteutettavissa yhteishankkeissa. MTT ottaa entistä selkeämmin huomioon tarpeen elinkeinotoimintaa hyödyttävien tulosten tuottamisen lisäksi niiden siirron toimialan käyttöön. Tämän vuoksi tiedon ja teknologian siirto on eriytetty omaksi prosessikseen ja sen toteuttaminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden tiedepuiston toimijoiden kanssa. MTT hyödyntää tiedon ja teknologian siirrossa Agronet-tietoverkkoa, Agropolistiedepuistoa sekä eri puolille Suomea muodostuvia osaamiskeskittymiä. Agropolis-tiedepuistolla on tärkeä rooli kehitettäessä MTT:n tiedon- ja teknologian siirtoa erityisesti yrityksille tuotettavien palvelujen osalta. Kehitysyhtiö Agropolis Oy vastaa 18

DNro 491/033/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2012

DNro 491/033/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2012 DNro 491/033/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2012 31.10.2006 Sisällysluettelo ARVIO VALTIONEUVOSTON KEHYSLINJAUKSEN VAIKUTUKSISTA... 2 1. VUOSIEN 2008-2012 STRATEGISET TAVOITTEET... 2 1.1. PERUSTEHTÄVIIN

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009 29.10.2004 523/033/2004/HAT + YLE TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET...2 2. PÄÄMÄÄRÄ...4 3. SUUNNITTELUKAUDEN PAINOPISTEET JA NIIDEN RESURSOINTI...4

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013 Melan strategia 2014-2017 Hallitus 4.6.2013 2 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän eri vaiheissa.

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot