Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa. Erillisliite: Sairaanhoitopiirien alueiden hankkeet liite 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa. Erillisliite: Sairaanhoitopiirien alueiden hankkeet liite 4"

Transkriptio

1 Tuloksellisuustarkastuskertomus Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa Erillisliite: Sairaanhoitopiirien alueiden hankkeet liite 4 Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 1/2012

2

3 Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen 1/2012 erillisliite Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa Erillisliite: Sairaanhoitopiirien alueiden hankkeet Liite 4

4

5 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hankkeet Uudenmaan aluehankkeet Sähköinen potilaskertomus ja lähete-hoitopalautejärjestelmä - hankkeet Potilaskertomusjärjestelmien kehittämishankkeet (YSHP-klusteri) Ensihoidon sähköinen potilaskertomus ESLH/TER 009/ Kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon toteuttamismalli - T2DM integraatiohanke 46 3 Espoon kaupunki Espoon Omahoitohankkeet Omahoitohankkeen ensimmäinen vaihe -Tyypin 2 diabeteksen itsehoidon uudet ratkaisumallit Espoossa Espoon omahoitohanke toinen vaihe Johtopäätökset 63 4 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Kaapo-projekti 67 5 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PROXIT -kehittämishankkeet Tietotekniikan hyväksikäytön edistäminen 86 6 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Alueellisen potilastietojärjestelmän toteutus Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella Terveydenhuollon epalvelut ja itsenäinen asiointi Valtakunnallisen kansalaisille suunnatun keskitetyn tietokantapalvelun luominen ja alueellinen integrointi (kansalaisen terveyskirjasto) Valtakunnallisen sähköisen potilasasiakirjojen arkiston perustaminen 107 1

6 7 Jyväskylän kaupunki SosKes Kunnallisten sosiaalipalveluiden tietohallinnon kehittäminen Keski-Suomessa, STM 020/PSO/KH/05 ja STM 035/ Kainuun maakunta kuntayhtymä easiointi Kainuussa Kainuun aluetietohanke Kuopion kaupunki Tietojärjestelmien kehittämisprojekti Varhaiskasvatuspalveluiden sähköinen asiointi ja viestintä Kuopion yliopiston hankkeet SerAPI -hanke ZipIT- ja Avointa-hankkeet Lapin sairaanhoitopiiri Kansalaisyhteydet julkiseen terveydenhuoltoon Radiologian tulkintakeskus (RATU) sekä Pohjoisen ERVA-alueen aluetietojärjestelmä ja aluearkisto (PERA) SAULAPPI- Saumattomat hyvinvointipalvelut Lapin sairaanhoitopiirissä Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa (UULA) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan seudullinen radiologiapalvelu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sähköinen EKGtallennus- ja tiedonsiirtohanke Katkeamaton tiedonkulku potilaan saumattomassa hoitoketjussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen kehittäminen (LAKU-projekti) Hoidon ja seurannan potilaskontrollien kehittäminen Oulun kaupunki 202 2

7 14.1 Oulun omahoito hankekokonaisuus Saumaton hoitoketju SoTe:n sähköinen toimintatapa ja teknologia Terveempi Pohjois-Suomi-hanke, Oulun osahanke Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollisen sairaalan aluetietojärjestelmähankkeet Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmän kokonaisuuden käyttöönotto Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Erikoissairaanhoidon ajanvarausten hallinta ja anto esostieto - sosiaalialan tietoteknologian käyttöönotto KYS erityisvastuualueen aluetietojärjestelmä Pohjois-Karjalan maakunnallinen potilastietojärjestelmä Päivystyksen ja ajanvarauksen alueellinen informaatiojärjestelmä (PÄIVI) Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Kansalaisen ajanvaraus Päijät-Hämeessä (KAAVA-hanke) Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella sähköisten potilasjärjestelmien yhteistyötä tukeva hanke (Sähke-hanke) Lahden kaupunki Gsm-ajanvaraus sosiaali- ja terveyspalveluissa Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan aluetietojärjestelmähankkeet Asiakkaan kertomustietojen sähköinen dokumentointi ja saumattomat palveluketjut Satakuntaan, Kertomus-hanke Salpa-hanke aluetietojärjestelmän laajentaminen vuosina Johtopäätökset Satakunnan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmähankkeista Porin kaupunki 324 3

8 20.1 Tietoteknologian hyödyntäminen lastensuojelun avohuollon asiakaspolkujen dokumentoinnissa ja seurannassa, LasTi Vaasan sairaanhoitopiiri Sähköisen asioinnin kehittäminen erikoissairaanhoidon palveluprosessissa (SÄKE) -hanke Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Valtakunnallisen sähköisen hoitotyön dokumentoinnin kehittämishanke Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa Kansalainen palveluiden ajanvaraajana TYKS erityisvastuualueen tietohallinta Turun kaupunki Uudenlaisten toimintatapojen synnyttäminen ja toteuttaminen tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä Turussa Turun sote-toimen johtamisen ja tiedonhallinnan kehittäminen Ylä-Savon sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä YTY:n ja Ylä-Savon tk:n tietohallinnon rationalisointi sekä YTY-alueen tietojärjestelmien yhtenäistäminen 386 4

9 1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hankkeet 1.1 Uudenmaan aluehankkeet Hankkeiden taustat ja kokonaisrahoitus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) haki valtionavustusta kaikkien Uudenmaan alueen kokeilukuntien palveluntuottajien puolesta aluetietojärjestelmän käyttöönottoa varten vuosille Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi valtionavusta hankkeen alkuvaiheiden valmisteluun ( ) euroa sekä suunnitteluun ja toteutukseen euroa vuodelle 2002 ja euroa vuodelle Uudenmaan aluehankkeen toiminnallisen tavoitteen ydin oli sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomien palveluiden toteutuksessa, niitä tukevien informaatio- ja kommunikaatioteknisten välineiden kehittämisessä ja kokeilussa. Hankkeen pidemmän aikajänteen tavoitteena oli kehittää alueellista tietojärjestelmäkokonaisuutta ja siihen liittyviä asiakastietojärjestelmiä sekä kustannustietoja siten, että asiakkaiden palveluketjusuunnitelmien toteutuksien tiedoista voidaan koostaa palveluketjukohtaisia koosteita ja käyttää niitä palveluketjujen prosessien suunnittelussa ja ohjauksessa sekä johtamisessa. Tavoitteena oli, että järjestelmästä syntyy organisaatiorajat ylittävä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmä. Kokonaisuudessaan vuosien suunnittelukustannukset mukaan lukien sosiaali- ja terveysministeriö tuki Uudenmaan aluehankkeita yhteensä eurolla. Valtionavustuspäätökset ja hankkeiden tavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi (STM/TER 105, 106 ja 112, ) Uudenmaan aluehankkeelle (UUMA), HUSkey -hankkeelle ja HUS:n erityisvastuualueiden kanssa toteutettaviin hankkeisiin valtionavustusta yhteensä euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö totesi päätöksessään, että nämä kolme hanketta tuli yhdistää. Koska myönnetty avustus oli pienempi kuin haettu avustus, tuli hakijan toimittaa ministeriölle tarkistettu hankesuunnitelma. Lisäksi päätöksessä todettiin, että hankkeisiin osallistuvien tuli sopia keskenään, miten kustannukset ja valtionavustus jakautuvat niiden kesken. Päätöksessä myös todettiin, että myönnetyn avustuksen suuruuteen on voinut vaikuttaa myös jaettavan määrära- 5

10 han rajallisuus tai syynä on voinut olla, että osa hankkeesta koskee normaalin toiminnan käyttömenojen kattamista ja vain osa on katsottu todelliseksi kehittämistoiminnaksi. Päätöksestä ei kuitenkaan ilmene, mikä nimenomaan kyseisessä tapauksessa on ollut syynä valtionavustuksen myöntämiseen anottua pienempänä. Tämän olisi tullut käydä selkeästi ilmi avustuspäätöksestä, jotta valtionavustuksen saajalla olisi ollut mahdollista saada selville, mihin päätös on perustunut. Valtionavustuksia myönnettäessä tulee ottaa valtionavustuslain säännösten lisäksi huomioon hallintolain säännökset. Hallintolain 45 :n mukaan päätöksen perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Tehdystä valtionavustuspäätöksestä tällaisia perusteita ei ilmene, vaan perustelut ovat yleisellä tasolla. Valtionavustuksen määrä sai olla tehdyn päätöksen mukaan enintään 50 prosenttia hankkeen valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista, jotka näiden hankkeiden osalta olivat yhteensä euroa. Investointien osuus avustuksen perusteena olevista kustannuksista sai päätöksen mukaan olla enintään 20 prosenttia. Päätökseen sisältyy ilmeinen laskentavirhe, koska 50 prosenttia valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista ( euroa) olisi ollut yhteensä euroa eli valtionavustusta on myönnetty sen mukaisesti liikaa euroa. Tehdyn päätöksen mukaisesti avustusta on siten myönnetty 56 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Hanke tuli päätöksen mukaan toteuttaa ja viimeinen maksatushakemus toimittaa lääninhallitukselle viimeistään mennessä. Päätöksessä on lisäksi todettu, että hankkeen kirjanpidon tulee olla riittävän selkeästi eriytetty avustuksen saajan muusta kirjanpidosta. Perusperiaatteena hankkeen rahoitusvastuiden jakautumisessa oli valtionavustuksia myönnettäessä, että kunnat ja kuntayhtymä rahoittavat hankkeesta puolet ja sosiaali- ja terveysministeriö puolet. Rahoitussuunnitelmaa on tarkistettu vuosien hankesuunnitelmassa ottamalla huomioon sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2005 valtionavustuspäätös sekä aiemman sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuspäätöksen käyttämättä oleva rahoitus. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri haki Uudenmaan aluehankkeen jatkohankkeelle (STM/TER 103/TRO/KH/05) valtionavustusta euroa. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset olivat euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi päätöksellään (103/TRO/KH/2005, ) hakijalle kehittämishankkeen toteuttamiseen valtionavustusta euroa. Valtionavustus sai olla kuitenkin enintään 31 prosenttia hankkeen toteutuneista valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Koko hankkeen arvioitu toteuttamisaika oli päätöksen mukaan Päätöksen mukaan kehittämishankkeeseen sai liittyä myös laitehankintoja tai pienimuotoista rakentamista. Täl- 6

11 laisten investointikustannusten osuus sai pääsääntöisesti olla enintään 20 prosenttia valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Valtionavustuspäätöksessä todettiin lisäksi, että tietoteknologiahankkeissa investointien osuudeksi voitiin erityistapauksissa hyväksyä enintään 50 prosenttia. Kuitenkaan päätöksessä ei otettu kantaa siihen, sovelletaanko suurempaa investointiosuutta valtionavustusta saaneeseen hankkeeseen. Valtionavustuspäätöksen mukaan hankkeen kirjanpidon tuli olla riittävän selkeästi eriytetty avustuksen saajan muusta kirjanpidosta. Hankkeen kustannusarvio vuosille muodostui aluetietojärjestelmän palvelusopimukseen sisältyvistä kustannuksista, aluetietojärjestelmän kehittämiseen yhteisesti sovituista menoista, muista alueellista potilastietojen yhteiskäyttöä tukevista kehittämiskustannuksista ja osahankkeiden projektikustannuksista. Tarkastuksessa ilmeni, että HUS oli laatinut vuodelle 2006 uudet toteutus- ja rahoitussuunnitelmat, jotka perustuivat sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2005 päätöksen mukaiseen rahoitustasoon sekä aiemmin myönnettyjen, mutta käyttämättä jääneiden sosiaali- ja terveysministeriön myöntämien avustusten hyödyntämiseen. Vuoden 2006 toteutukset perustuivat tavoitteiltaan aiemman vuosien hankesuunnitelman tavoitteisiin ja periaatteisiin. Suunnitelma oli päivitetty vastaamaan sen hetkistä käsitystä vuoden 2006 realistisista toteutusmahdollisuuksista ja perustui aiempien vuosien käytännön kokemuksiin. Sen lisäksi eräiltä osin otettiin myös huomioon HUS -alueella käynnissä olevat terveydenhuollon organisoitumissuunnitelmat, jotka olivat aiheuttaneet viiveitä aiemmin suunniteltujen kohteiden toteutuksiin esimerkiksi Raaseporin alueella. Tarkastuksessa ei havaittu, että valtionapuviranomainen olisi hyväksynyt hankesuunnitelmaan tehdyt muutokset. Valtionavustuksen saajalla ei ole oikeutta muuttaa hankesuunnitelmaa ilman, että valtionapuviranomainen hyväksyy muutokset valtionavustuksen käyttöä koskevalla muutospäätöksellään. Uudenmaan aluehankkeet tavoitteet olivat hankesuunnitelman (tarkastuksen yhteydessä toimitettu versio 0.81, päivätty ) ja Uudenmaan aluehankkeen hankesuunnitelman (versio 0.9, ) mukaan seuraavat: 1. Aluetietojärjestelmän ja sen mahdollistamien toiminnallisten muutosten levittäminen koko HUS:n alueelle; 2. Uuman (Uudenmaan aluehankkeen) kaikkien osapuolien omien asiakas- ja potilastietojärjestelmien liittäminen aluetietojärjestelmään; 3. Sosiaalitoimen ja yksityisen terveydenhuollon mukaan saaminen asiakas- ja potilastietojen sähköiseen välitykseen; 4. ATJ:n uusien palvelujen kehittäminen, käytettävyyden turvaaminen ja tekninen kehittäminen; 7

12 5. Potilastietojen sähköisen välityksen levittäminen sekä Uudenmaan alueen kuntiin että HUS:n erityisvastuualueiden sairaanhoitopiireihin; 6. Kansallisessa terveyshankkeessa määriteltävien ja toteutettavien kansallisten IT -palveluiden integroiminen alueellisiin toteutuksiin. Uudenmaan aluehankkeen hankesuunnitelma vuosille rakentuu aluetietojärjestelmän ja muiden tietojen yhteiskäyttöisyyttä edistävien toteutusten varaan toteutettaviin osahankkeisiin. Uudenmaan aluehankkeen hankesuunnitelma vuosille rakentuu aluetietojärjestelmän kehittämiseen ja muihin asiakastietojen yhteiskäyttöisyyttä edistäviin toteutuksiin. HUSkey hankkeen tarkoituksena oli hankesuunnitelman (versio 0.9) mukaan toteuttaa PKI -infrastruktuuri, joka perustuu kansallisen terveyshankkeen suositukseen tietoturvallisesta kommunikaatioalustasta. Hankkeen toteutus Uudenmaan aluehanke perustui saumattomien palveluketjujen kokeilulakiin (811/2000), jonka piiriin kuuluivat HUS:n lisäksi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan sairaanhoitopiirit. Viitetietoihin perustuva Navitas -aluetietojärjestelmä toteutettiin ja sitä pilotoitiin vuosille ajoittuneessa EU:n Intercare -hankkeessa. TietoEnator Oyj:n tuottama Navitas -järjestelmä oli aluksi käytössä HYKS -alueella, jonka jälkeen sen käyttöä lähdettiin levittämään koko HUS:n alueella. Alun perin Uuma -hankkeen tavoitteeksi oli määritelty koko HUS:n erityisvastuualueen asiakas- ja potilastietojärjestelmien liittäminen aluetietojärjestelmään. Hankkeen aikataulut kuitenkin viivästyivät niin, ettei tavoitteeseen päästy hankkeen aikana eikä hankkeen päättymisen jälkeenkään. Vuoden 2006 lopussa Navitas -järjestelmä oli otettu käyttöön HUS:n sisällä ja terveyskeskuksissa lukuun ottamatta Porvoon alueen Askolan ja Pornaisten terveyskeskuksia ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta. Vuoden 2010 lopussa kaikki HUS:n jäsenkunnat olivat liittyneet Navitas -aluetietojärjestelmän käyttäjiksi. Ainoastaan Raaseporin kunta ei vielä vuoden 2010 lopussa tuottanut tietoja järjestelmään, mutta kunnassa pystytään katselemaan muiden tuottamia potilastietoja Navitaksen kautta. Navitas -järjestelmän kautta voidaan katsella viitteiden avulla tuotua tietoa ydinpotilastietojärjestelmistä ja laboratorio- sekä röntgenjärjestelmistä. Säästöjä järjestelmän ansiosta syntyy etenkin kuvantamisen tietojen siirtämisestä, jolloin uusintakäynnit ja päällekkäiset tutkimukset vähenevät ja myös potilaiden sädetysrasitus pienenee. HUS:n alueella kuvantamisen tietoja katsellaan keskimäärin yli kertaa kuukaudessa. Järjestelmä on otettu hyvin käyttöön etenkin perusterveydenhuollon puolella, mutta erikoissairaanhoidon käyttömäärät ovat 8

13 jopa kymmenen kertaa pienemmät. Esimerkiksi syyskuussa 2010 Helsingin terveyskeskuksessa katseltiin HUS:n erikoissairaanhoidossa syntyneitä potilaskertomustietoja kertaa. HUS:n erikoissairaanhoidossa katseltiin samana aikana Helsingin terveyskeskuksessa syntyneitä potilastietoja kertaa. HUS:ssa järjestelmäpalvelusta huolehtii Elisa Oyj käyttäjämäärän perustuvalla veloituksella. HUS:n mukaan eroja on vaikea selittää, mutta yhtenä syynä pidetään sähköisten potilastietojen käytön perinteitä. Effican, Uranuksen ja Pegasoksen rajapintojen puuttuminen on hidastanut hankkeen toteuttamista. Esimerkiksi Pegasoksen adapterin toimituksessa kului HUS:n mukaan lähes viisi vuotta, eivätkä toimittajat suostuneet aikarajoihin, joiden puitteissa rajapintojen olisi tullut olla käytössä. Myös tietoliikenneinfrastruktuurin toimituksissa on tarkastuksessa saadun tiedon mukaan ollut ongelmia ja yhteyden rakentaminen liittyjille on kestänyt usein noin kolme kuukautta, jota HUS:ssa pidettiin pitkähkönä aikana. Jokainen liittyjä on vastannut oman organisaationsa liittymäkustannuksista. HUS:n mukana monitoimija- ja monitoimittajaorganisaation vaikea hallittavuus ovat aiheuttaneet ongelmia. Kaikilla organisaatioilla ei ole HUS:n mukaan Navitaksen infrastruktuurin ylläpitosopimuksia ja kuntien palvelutasosopimukset (SLA) eivät ole kunnossa. Hankkeen tavoite muiden potilastietojen sähköisestä välityksen levittämisestä sekä Uudenmaan alueen kuntiin että HUS:n erityisvastuualueelle sisältyi Sähköinen potilaskertomus ja lähete-hoitopalaute (ESPA) - hankkeisiin. Sen tuloksista on kuitenkin raportoitu hankkeen loppuraportissa. Hankkeen tavoite kansallisessa terveyshankkeessa määriteltävien ja toteutettavien kansallisten IT -palveluiden integroimiseksi alueelliseen toteutukseen ei toteutunut, sillä kansallisten palveluiden rakentamista ei saatu aloitettua. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli sosiaalitoimen ja yksityisen terveydenhuollon mukaan saaminen asiakas- ja potilastietojen sähköiseen välitykseen. Helsingin sosiaaliviraston kahdessa vanhustenhuollon yksikössä pystyttiin vuoden 2006 lopussa katsomaan henkilöiden tietoja Navitaksesta, mutta ei tuottamaan niitä. Yksityinen sektori ei käytä Navitas aluetietojärjestelmää. Työterveydenhuollon tietojen puute on nähty Navitakseksen käytössä selkeäksi puutteeksi. Huskey -hankkeessa toteutettiin PKI -varmennepalvelujärjestelmä, joka kilpailutettiin. Kilpailutuksen jälkeen HUS:ssa päätettiin kuitenkin ottaa käyttöön Varsinais-Suomessa käyttöönotettu Fujitsu Services Oy:n varmennepalveluinfrastruktuuri. Tarkastusvirasto on tarkastuksessaan 161/2008 todennut, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Fujitsu Services Oy:ltä tekemän hankinnan laajentaminen muihin hankintayksiköihin 9

14 on tapahtunut silloisen hankintalain (1505/1992) vastaisesti, koska muut hankintayksiköt eivät olleet antaneet valtuutusta hankinnalle eivätkä ne olleet toteutetun hankinnan osapuolia. Järjestelmää ollaan kuitenkin ajamassa alas vuoden 2012 aikana. Hankkeen aikana otettiin käyttöön noin 500 varmennekorttia ja vuosina noin korttia lisää. Varmennekortteja voidaan käyttää sähköiseen tunnistautumiseen ja allekirjoittamiseen. Allekirjoitusvarmennetta ei kuitenkaan ole käytetty HUS:ssa. Navitakseen pystyy tunnistautumaan ja tätä on kokeiltu Porvoon sairaalassa, mutta kokeilussa päädyttiin siihen, että korttien käyttöönotto ja ylläpito koko HUS:n alueella olisi liian työlästä. Tarkastuksessa saadun tiedon mukaan Navitaksen metatietojen epäyhtenäisyys jopa saman tuotteen sisällä on johtanut tietojen erilaiseen esittämiseen järjestelmässä. Eriävät tietojen esitystavat puolestaan vaikeuttavat tietojen löytymistä ja huonontavat Navitaksen käytettävyyttä. Tarkastuksessa saadun tiedon mukaan järjestelmän heikkoutena nähdään myös, että kaikista lähdejärjestelmistä ei saada tarvittavia tietoja niiden arkkitehtuurin vuoksi. Esimerkiksi tehohoidon, anestesian ja synnytyskertomuksen järjestelmien tiedot eivät siirry aluetietojärjestelmään. Eniten näistä olisi tarvetta päästä katselemaan synnytyskertomusjärjestelmän tietoja. Navitaksesta puuttuu myös automaattinen lokitietojen tarkastus. Käyttäjät ovat kokeneet Navitaksen negatiivisina asioina röntgenkuvien hitaan avautumisen, yksityisen sektorin tietojen puuttumisen ja tilapäisen henkilötunnuksen puuttumisen aiheuttamat ongelmat. Eniten negatiivista palautetta terveydenhuollon ammattilaisilta tulee kuitenkin suostumusten hallinnasta, joka koetaan kuormittavaksi. Koulutus ja käytön tuki on myös koettu riittämättömäksi. Tarkastuksessa saadun tiedon mukaan käyttäjät pitävät Navitaksen etuina vähentynyttä puhelinsoittojen määrää ja faksien lähettämisen tarvetta sekä potilaan koko hoitoprosessin näkyvyyttä. HUS:n mukaan aluetietojärjestelmän kehityksessä oltaisiin pidemmällä, mikäli KanTa -hankkeen epärealistista aikataulua ei olisi asetettu. Tällä hetkellä isot toimijat eivät ole muutamaan viime vuoteen halunneet investoida aluetietojärjestelmään, koska ne odottavat KanTa -palveluiden tulevan käyttöön lähivuosina ja niiden korvaavan mahdollisesti aluetietojärjestelmän tarjoamia palveluita. Tarkastuksessa esitetyn näkemyksen mukaan toimittajat ovat laskuttaneet samojen järjestelmien rajapinnat useassa aluetietojärjestelmähankkeessa. Uudenmaan alueella esimerkiksi Hyvinkää ja Helsinki ovat hankkineet Pegasoksen ja Navitaksen väliset rajapinnat kumpikin erikseen, vaikka yhteishankinnalla olisi voitu päästä huomattaviin säästöihin. Ainoastaan Vantaalla käytössä olevan Finnstar -järjestelmän rajapinnat toteutettiin yhteistyössä. 10

15 Hankinnat Tarkastuksen yhteydessä käytiin läpi aluetietohankkeen keskeisimmät hankinnat. Hankkeen kustannuksiin ei ollut sisällytetty aluetietojärjestelmän varsinaisia hankintakustannuksia, vaan siihen liittyvien järjestelmien rajapintojen kehittämiskustannuksia. Tästä syystä hankkeessa oli tehty runsaasti suorahankintoja eri tietojärjestelmien toimittajilta. Suorahankintojen perusteena oli tekniseen yhteentoimivuuteen ja yksinoikeuteen liittyvät seikat, koska rajapintojen toteutusta järjestelmiin ei pystytty toteuttamaan muutoin kuin tilaamalla niiden toteutus kunkin järjestelmän toimittajalta. Lisäksi hankintojen oli tehty puitesopimuksien perusteella, mutta näiden hankintojen lainmukaisuutta ei tarkastuksessa selvitetty, koska puitesopimuksia ei ollut kilpailutettu tarkastuksessa saadun tiedon mukaan pelkästään hankkeen toteutusta varten. Tarkastuksessa käytiin läpi Fujitsu Services Oy:ltä tehty käyttäjähakemistoympäristön tukipalvelujen hankinta, joka oli tehty avoimella menettelyllä. Tarkastuksessa ei havaittu hankinnan suorittamisessa olennaista huomautettavaa. Hankintapäätös oli tehty ja hankinnan arvo oli noin euroa. Tarkastuksessa käytiin läpi 78 hankinnan perusteet ja kontrollitoimenpiteenä pyydettiin joitakin hankintapäätöksiä tarkempaa tarkastusta varten. Läpikäytyjen hankintojen kokonaisarvo oli noin euroa. Tarkastuksessa ei havaittu tarkastettujen hankintojen suorittamisessa olennaisia puutteita. Valtionavustusselvitykset Ensimmäisenä toteutetun hankkeen valtionavustusselvitys oli toimitettu Etelä-Suomen lääninhallitukselle eli lähes kolme ja puoli vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke päättyi Valtionavustuspäätöksessä on todettu, että valtionavustusselvitys on toimitettava asianomaiseen lääninhallitukseen kuuden kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. HUS ei ole siten noudattanut valtionavustuspäätöksessä olevaa tuen käytön ehtoa. Tarkastuksessa valtionavustusselvitys todettiin puutteellisesti laadituksi. Tavoitteiden toteutumista koskevissa kohdissa on viitattu vain hankkeen raportteihin, jotka ovat tehty ajalta sekä Tällaisen raportoinnin ei voida katsoa olevan riittävän valtionavustusselvityksen laatimiseksi eikä raportteja ollut laadittu niin selkeiksi, että niistä olisi voitu todeta hankkeen saavuttaneen ne tulokset, joihin valtionavustusta oli myönnetty. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kirjanpitoon on kirjattu Uuma-hankkeen koordinoinnista, HUS:n omista Uuma-hankkeen toteutuksis- 11

16 ta ja hankkeen yhteisistä hankinnoista aiheutuneet kustannukset. Myös HUSkey -hankkeen kustannukset on kirjattu HUS:n kirjanpitoon. Hankkeen toteutuneet menot ovat valtionavustusselvityksen kirjausten mukaan yhteensä noin euroa, josta valtionavustuksen osuus oli noin euroa. Hankkeen henkilöstömenoihin ei ollut kirjattu kuluja lainkaan, vaan ostopalveluihin oli kirjattu euroa (toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut) ja investointimenoihin euroa. Hankkeen kaksi maksatushakemusta oli tehty laskuilla eikä maksatushakemuksina kuten hankkeilta edellytettiin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri laskutti ensimmäisen kerran Etelä-Suomen lääninhallitusta (lasku / ) ,87 euroa ajalta Maksatuksen perusteena olevat kustannukset olivat laskun mukaan ,74 euroa laskun liitteessä annetun selvityksen mukaisesti. Maksatushakemuksessa oli esitetty hankkeen tuloina euroa ja todettu niiden koostuvan sosiaali- ja terveysministeriön maksamasta korvauksesta reseptihankkeesta (96/TUK/2003) ja aiempien sosiaali- ja terveysministeriön rahoituspäätöksen (10/TUK/2003) perusteella saaduista tuloista Nämä tulot on vähennetty hankkeen kustannuksista, jotka ennen kyseistä vähennystä olivat ,74 euroa. Laskun liitteen mukaan investointikustannukset ajalta olivat yhteensä euroa, Vantaan ATJ -pilotointien kustannuksista investointien osuus oli euroa ja HUSkey -hankkeen investointikustannusten osuus oli euroa. Vantaan kaupungin selvityksen mukaan Vantaan kaupungin henkilöstön työmäärät perustuvat tehtyihin arvioihin eikä todellisiin kustannuksiin. Lisäksi henkilöstökustannukset oli kirjattu hankkeessa erittelemättömiin muihin menoihin eikä henkilöstökustannuksiin. Investointimenoiksi oli kirjattu viitetietohakemiston käyttölisenssien kertamaksut sekä Finnstar- ja Musti-järjestelmien Navitas-adapterikustannukset, yhteensä euroa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on laskuttanut toisen kerran Etelä-Suomen lääninhallitusta yhteensä ,88 euroa (lasku , ) liitteessä olevien kustannusten mukaisesti. Maksatuksen perusteena olevat kustannukset olivat laskutuskaudella yhteensä ,50 euroa ja tulot euroa. Laskun liitteen mukaan investointikustannukset olivat ajalla yhteensä euroa. Edellisen laskutuksen investointien osuus mukaan lukien jo ilman Vantaan ja HUSkey -hankkeen investointejakin investoinnit ovat koko toteutusajalta yhteensä euroa. Valtionavustusselvityksessä investointien kokonaismääräksi on kuitenkin koko hankkeen ajalta ilmoitettu vain euroa, joten valtionavustusselvi- 12

17 tyksessä annetut luvut poikkeavat laskun liitteen mukaisista investointeja koskevista kustannuksista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tarkastusta varten laatimassa hankintoja koskevassa excel-taulukossa selkeitä investointeina pidettäviä hankintoja olivat Helsingin Pegasos-adapterin hankinta ( euroa (suorahankinta, ), Alueellisen kuvajakelun laajentaminen (suorahankinta ja siihen liittyvä Alueellisen kuvajakelupalvelun palvelinlaajennus euroa (atj-palvelusopimus, ), Alueellisen kuvajakelujärjestelmän palvelinlaajennus euroa (ATJ - palvelusopimus ), Aluetietojärjestelmän kuvajakelun palvelinlaajennus euroa (ATJ -palvelusopimus ), M-Net lisenssi Porvoon sairaalan Musti-adapteria varten euroa (suorahankinta, ), Navitaksen kuvajakelun varapalvelimen lisenssihankinta euroa (puitesopimus, ). Edellä mainitut kustannukset ovat olleet investointeja, jotka ovat yhteensä euroa. Tarkastushavaintojen perusteella valtionavustusselvitys on ollut olennaisilta osin puutteellinen ja kustannusten raportointi menolajien osalta on ristiriitaista hankkeen kirjanpidon mukaisten kustannusten kanssa. Valtionavustusselvityksessä esitettiin vain asiantuntijapalveluiden ja vähäisten investointien kustannukset, vaikka tarkastuksessa ilmeni, että hankkeen kustannuksiin on kirjattu muitakin kustannuksia. Etelä-Suomen lääninhallitus ei ole kuitenkaan kiinnittänyt puutteisiin huomiota lopullisen valtionavustuspäätöksen valmistelun yhteydessä. Jälkimmäisen hankkeen (STM/TER 103/TRO/KH/05) valtionavustusselvitys todettiin tarkastuksessa niin ikään puutteelliseksi. Hankkeen toteuttamista koskevissa kohdissa oli viitattu vain hankkeen loppuraporttiin. Myös tämä valtionavustusselvitys on päivätty kuten aiemmin toteutettu hanke. Hankkeen henkilöstömenoihin on kirjattu euroa, palveluiden ostoihin euroa, joista toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalveluihin euroa sekä investointeihin euroa. Kalusto- ja laitehankintoihin ei valtionavustusselvityksessä ollut kirjattu menoja. Valtionavustusselvityksen mukaan valtionavustusta käytettiin hankkeessa euroa, kun hankkeelle oli myönnetty valtionavustusta yhteensä euroa. Hankkeen toteutuma jäi siten euroa alle budjetoidun ja valtionavustus siten euroa alle myönnetyn summan (29,5 prosenttia). Valtionavustusselvityksessä (päivätty ) hankkeen toteutusajaksi oli ilmoitettu , vaikka valtionavustuspäätöksessä päättymisajaksi oli ilmoitettu Valtionavustusselvitys oli myös tätä hanketta koskien tehty huomattavasti hankkeen päättymisajankohdan jälkeen, vaikka avustuspäätöksessä oli todettu, että valtionavus- 13

18 tusselvitys on toimitettava lääninhallitukselle mahdollisimman pian hankkeen päättymisen jälkeen, kuitenkin viimeistään 6 kuukauden kuluttua hankkeen päättymisestä. HUS ei ole siten noudattanut valtionavustuspäätöksessä olevaa ehtoa valtionavustusselvityksen toimittamisesta. Etelä- Suomen lääninhallitus ei ollut puolestaan kiinnittänyt huomiota valtionavustusselvitysten toimittamisen valvontaan. Laskussa Etelä-Suomen lääninhallitukselle ajalta oli haettu maksatukseen euroa. Kustannusliitteen mukaan henkilöstömenot ovat kyseiseltä ajalta euroa, palvelujen ostot yhteensä euroa, josta toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut yhteensä euroa ja investointimenot yhteensä euroa. Kustannuksia ko. ajalta oli yhteensä euroa, josta on vähennetty tulorahoitus euroa. Ajanjaksolta henkilöstömenoja oli syntynyt euroa, palvelujen ostoihin on kirjattu euroa, joista toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalveluihin euroa ja investointimenoihin yhteensä euroa. Kirjanpidon mukaiset kustannukset olivat euroa, josta on vähennetty tulorahoitus euroa, jolloin valtionavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi on jäänyt euroa. Myönnetyn 31 prosentin mukaan se olisi kyseisestä summasta euroa. Haettu on kuitenkin euroa. Sen mukaan valtionavustusta on haettu liikaa 62 euroa. Johtopäätökset Uudenmaan aluehankkeista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei ole pitänyt hankkeistaan valtionavustuspäätösten mukaista erillistä kirjanpitoa. Tarkastuksessa ilmeni, että hankkeiden maksatusten yhteydessä Etelä-Suomen lääninhallitus on saanut toimitetusta aineistosta virheellisen käsityksen, että HUS:n toimittamat raportit olisivat olleet kirjanpidon raportteja, vaikka ne olivat taulukoituja koosteita hankkeiden kustannuksista. Toimitettuja raportteja ei ollut varmennettu kirjanpitäjän toimesta. Sosiaali- ja terveysministeriössä pidetyssä kokouksessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston edustajat esittelivät HUS:n hankkeiden kustannuksista ainoastaan yhteenvetotaulukoita, joiden perusteella kustannusseurantaa oli toteutettu ja maksatukset hyväksytty. Tarkastuksessa muodostuneen käsityksen perusteella Etelä-Suomen lääninhallitus ei ole käsitellyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin maksatushakemuksia riittävän huolellisesti ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Nykyisen Etelä-Suomen aluehallintoviraston edustajien mukaan se 14

19 on luottanut tilintarkastajien kertomuksiin hyväksyessään hankkeiden kustannuksia. Aluehallintoviraston mukaan yhtenä syynä valvonnan heikkouteen on ollut myös kiire. Maksatushakemukset ja valtionavustusselvitykset poikkeavat oleellisesti toisistaan, vaikka niiden kustannusraportointi vastaavatkin yhteismäärältään toisiaan. Etelä-Suomen lääninhallitus ei ole myöskään varmistanut hankkeen kirjanpidosta kustannusten kelvollisuutta. Esimerkiksi hankkeesta 103/TRO/KH/2005 on valtionavustusselvityksessä raportoitu pääosin vain asiantuntijapalveluiden hankintoja. Etelä-Suomen lääninhallitus on maksaessaan avustukset hyväksynyt tehdyt valtionavustusselvitykset, joissa on ainoastaan viitattu hankkeiden loppuraportteihin. Tarkastuksessa saadun tiedon mukaan Etelä-Suomen aluehallintovirastosta on käyty opastamassa HUS:n hankkeiden toimijoita maksatushakemusten tekemisessä, mutta Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan ongelmat HUS:n hakemus- ja maksatushakemusprosessissa toistuvat hankkeesta toiseen. HUS:n selvityksen ( ) mukaan Etelä-Suomen lääninhallitus hyväksyi kuitenkin pääosin HUS:n hallinnolliset menettelyt hankkeessa. Hankkeissa 105/2004, 106/2004 ja 112/2004 on valtionavustusselvityksessä ilmoitettu investointimenoiksi yhteensä ainoastaan euroa ja hankkeessa 103/TRO/KH/2005 yhteensä euroa. Asiantuntijapalveluita on kirjattu kolmessa ensin mainitussa hankkeessa yhteensä ,50 euroa ja jälkimmäisessä hankkeessa euroa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on siten antanut valtionavustusselvityksessään virheellistä tietoa hankkeen kustannusten jakautumisesta. Valtionavustuslain (688/2001) 21 :n 3 kohdan mukaan valtionapuviranomaisen on päätöksellään määrättävä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu valtionavustus takaisin perittäväksi, jos valtionavustuksen saaja on antanut valtionapuviranomaiselle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan valtionavustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan. Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysministeriön tulee selvittää, missä määrin hankkeessa on rikottu valtionavustuspäätöksen ehtoja sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin valtionavustuslain 21 :n 3 kohdan nojalla. 15

20 1.2 Sähköinen potilaskertomus ja lähetehoitopalautejärjestelmä -hankkeet Sähköisen potilaskertomuksen ja lähete-hoitopalautejärjestelmän käyttöönotto HUS:ssa HUS:n potilasasiakirjajärjestelmän yhtenäistäminen ja sähköinen potilaskertomuksen käyttöönotto, ESPA 2 Hankkeen valtionavustus ja tavoitteet Sähköisen potilaskertomuksen käyttöönotto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä toteutettiin vuosien aikana kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama vaihe Sähköisen potilaskertomuksen ja lähete-hoitopalautejärjestelmän käyttöönotto HUS:ssa eli ns. ESPA 1-hanke ajoittui vuosille Toinen vaihe HUS:n potilasasiakirjajärjestelmän yhtenäistäminen ja sähköinen potilaskertomuksen käyttöönotto, ESPA 2 -hanke puolestaan vuosille Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille hankkeen ensimmäiseen osaan valtionavustusta euroa käytettäväksi hankkeeseen "Sähköisen potilaskertomuksen ja lähete-hoitopalautejärjestelmän käyttöönotto HUS:ssa". Päätöksen mukaan hanke toteutetaan vuosina Samassa päätöksessä kuitenkin mainitaan, että hankkeen ensimmäiselle osalle myönnetty määräraha oli siirtomääräraha, jota voitiin käyttää vuosina 2004, 2005 ja Päätöksen mukaan investointien osuus sai olla enintään 20 prosenttia valtionavustuksen perusteeksi hyväksytyistä kustannuksista, ellei korkeampaan osuuteen ole erityisiä perusteita. Lisäksi valtionavustus sai olla enintään 50 prosenttia hankkeen valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista, jotka olivat ensimmäisen hankkeen osalta euroa. Päätöksen jälkeisessä korjatussa hankesuunnitelmassa selvennettiin, että myönnetyllä rahalla katetaan puolet henkilöstökustannuksista ja palvelujen ostoista sekä 20 prosenttia investoinneista (laitteisto- ja lisenssihankinnat ja niiden pystytys). HUS:n omarahoitusosuus oli tällöin euroa. Valtionavustuksen ehtona oli päätökseen kirjattu, että hankkeen kirjanpidon tulee olla riittävän selkeästi eriytetty avustuksen saajan muusta kirjanpidosta. Lisäksi päätöksessä on todettu, että valtionavustusselvitys 16

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista

Lisätiedot

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa Sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien valtakunnallinen määrittely ja toimeenpano Suomen lääninhallitus 1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta Valtionavustushankkeiden talouden hallinta 7.11.2016 Hankeryhmät: Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Marja Savilepo taloustarkastaja

Lisätiedot

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke Terveydenhuollon atk-päivät Mikkeli 29.-30.5.2006 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY.

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. UULA Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa 2008-2010 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS UULA organisointi Projektin toteutuksesta

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Valtionavustusten käytön valvonta

Valtionavustusten käytön valvonta Valtionavustusten käytön valvonta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät menot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika Avustuksen käytön valvonta/tarkastus

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset

Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset 30.5.2006 Terveydenhuollon ATK-päivät Mikkelissä Projektipäällikkö Heli Sahala E-reseptikokeilu Sosiaalialan tietoteknologiahanke

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1.2.2012 1 VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA... 1 Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita...

Lisätiedot

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Anne Kallio pp, yl Medi-IT Oy Medi-IT Oy Kymshp:n ja E-KSHP:n omistama kunnallinen osakeyhtiö Medi-IT Oy tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajien

Lisätiedot

Nero-rahoitus. Maarit Niva

Nero-rahoitus. Maarit Niva Nero-rahoitus Maarit Niva rahoittaja Oulun kaupunki valtuuston kullekin vuodelle myöntämä määräraha ennaltaehkäisevään työhön hyvinvoinnin palvelualueelle Huom! ta-päätös tulee joulukuussa v 2012 hyvinvointilautakunta

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.-1.9.2010 Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot Riitta Mensalo Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginhallituksen toimiala NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Nastolan aluejohtokunta 23.02.2016 12 1 NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo Sivu 1. Avustuksen saajat... 2 2. Avustuksen

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

MAKSATUSHAKEMUS AIKO-rahoitus

MAKSATUSHAKEMUS AIKO-rahoitus 1 (5) TIEDOT AVUSTUKSEN SAAJASTA Avustuksen saaja Puutteellisesti täytettyä maksatushakemusta ei käsitellä Osoite Yhteyshenkilö Puhelin/email TIEDOT HANKKEESTA JA RAHOITUSPÄÄTÖKSESTÄ Hankkeen nimi Avustuksen

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kansallinen vs. alueellinen arkkitehtuuri Onko yhteensovittaminen

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät

earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät 24.-25.5.2011 Pauli Kuosmanen Asiantuntijalääkäri Kuopion kaupunki Tietohallinto pauli.kuosmanen@kuopio.fi earkiston KATSAUS Lainsäädäntömuutokset Määrittelyt

Lisätiedot

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Seinäjoki 24.5.2011 Rahoituspäätös ja projektisuunnitelma Rahoituspäätös sisältää päätösasiakirjan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen Potilastiedon migraatio Pekka Kuosmanen 25.5.2010 Tilanne tänään JHS 176 Tavoitetila JHS 176 Migraatiot arkiston kautta Konvertoidaan vanha potilas- tai muu tieto moderniin rakenteiseen muotoon XML ja

Lisätiedot

Hankeseminaari Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö

Hankeseminaari Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö Hankeseminaari 2016 2.3.2016 Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö Suunnitelmat vuodelle 2016 Satakunnan alueen näkökulmasta Itseilmoittautuminen Pilotointi: Lasten- ja naistentalossa Seuraava käyttöönotto

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS

Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija yhteystiedot Vastuuhenkilön

Lisätiedot

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa UULA Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa 2008-2010 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS UULA organisointi Projektin toteutuksesta

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN KEHITTÄMISHANKKEESEEN

VALTIONAVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN KEHITTÄMISHANKKEESEEN PÄÄTÖS 27.2.2009 STM/4810/2008 Hankkeen tunniste 031/HTO/KH/2009 VALTIONAVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN KEHITTÄMISHANKKEESEEN HAKIJA Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mariankatu 16-20 67200 Kokkola HAKEMUS Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM)

Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM) Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM) anne.niska@ouka.fi 1 TERVEYDENHUOLLON SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN KAKSI ERI NÄKÖKULMAA

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen hyväksyminen

Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen hyväksyminen Tekninen lautakunta 75 18.11.2015 Kunnanhallitus 298 07.12.2015 Kunnanhallitus 175 29.06.2016 Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen

Lisätiedot

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) HAKUTIEDOTE 45/2010 4.5.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Oppilaanohjauksen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009)

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2011 1 134 LAUSUNTO KIRJEESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATOSTA Terke 2011-284 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti antaa kirjeestä kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 24.2.2016 1282/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( )

PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( ) PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma (1.5.2002-31.8.2004) Ydin-osaprojekti: potilastietojen toiminnallisen hallinnan näkökulma Yhteisten ydinkomponenttien määrittely" Ydin-osaprojektin rooli

Lisätiedot

Maakuntakirjastokokous

Maakuntakirjastokokous Maakuntakirjastokokous 13.9.2016 Päivi Almgren 13.9.2016 1 Valtionavustuslaki 688/2001 Valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Hankeprosessi ajankohtaiset asiat. Kirjastojen hankepäivä , Kuopio

Hankeprosessi ajankohtaiset asiat. Kirjastojen hankepäivä , Kuopio Hankeprosessi ajankohtaiset asiat Kirjastojen hankepäivä 7.10.2016, Kuopio 1 Valtionavustukset, hanke ja hankerekisteri Valtionavustukset: hakeminen ja käytettävissä olevat määrärahat Rahoitustoiminnan

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Valtionavustuksen yleisohje hakijoille ja rahoituksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen yleisohje hakijoille ja rahoituksen asianmukainen käyttö Jaana Summanen, asiantuntija Valtionavustuksen yleisohje hakijoille ja rahoituksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2013 tiedotustilaisuus 2.11.2012, Opetushallitus Valtionavustuslaki

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% YLEISTÄ Joensuun KAKE hankkeen budjetti 1 274 914 Pikku KAKE Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Joensuun kaupungin rahoitus Kaupunki

Lisätiedot

Laitoshuollon rekisteri

Laitoshuollon rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari kello

Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari kello Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisprojekti (TAPAS) Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari

Lisätiedot

Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala

Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala Hankkeen tavoitteita 2004-2007 ja edelleen 2008-2011 kehittää sosiaalialan tietotuotantoa

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot