Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa. Erillisliite: Sairaanhoitopiirien alueiden hankkeet liite 4

Transkriptio

1 Tuloksellisuustarkastuskertomus Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa Erillisliite: Sairaanhoitopiirien alueiden hankkeet liite 4 Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 1/2012

2

3 Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen 1/2012 erillisliite Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa Erillisliite: Sairaanhoitopiirien alueiden hankkeet Liite 4

4

5 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hankkeet Uudenmaan aluehankkeet Sähköinen potilaskertomus ja lähete-hoitopalautejärjestelmä - hankkeet Potilaskertomusjärjestelmien kehittämishankkeet (YSHP-klusteri) Ensihoidon sähköinen potilaskertomus ESLH/TER 009/ Kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon toteuttamismalli - T2DM integraatiohanke 46 3 Espoon kaupunki Espoon Omahoitohankkeet Omahoitohankkeen ensimmäinen vaihe -Tyypin 2 diabeteksen itsehoidon uudet ratkaisumallit Espoossa Espoon omahoitohanke toinen vaihe Johtopäätökset 63 4 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Kaapo-projekti 67 5 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PROXIT -kehittämishankkeet Tietotekniikan hyväksikäytön edistäminen 86 6 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Alueellisen potilastietojärjestelmän toteutus Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella Terveydenhuollon epalvelut ja itsenäinen asiointi Valtakunnallisen kansalaisille suunnatun keskitetyn tietokantapalvelun luominen ja alueellinen integrointi (kansalaisen terveyskirjasto) Valtakunnallisen sähköisen potilasasiakirjojen arkiston perustaminen 107 1

6 7 Jyväskylän kaupunki SosKes Kunnallisten sosiaalipalveluiden tietohallinnon kehittäminen Keski-Suomessa, STM 020/PSO/KH/05 ja STM 035/ Kainuun maakunta kuntayhtymä easiointi Kainuussa Kainuun aluetietohanke Kuopion kaupunki Tietojärjestelmien kehittämisprojekti Varhaiskasvatuspalveluiden sähköinen asiointi ja viestintä Kuopion yliopiston hankkeet SerAPI -hanke ZipIT- ja Avointa-hankkeet Lapin sairaanhoitopiiri Kansalaisyhteydet julkiseen terveydenhuoltoon Radiologian tulkintakeskus (RATU) sekä Pohjoisen ERVA-alueen aluetietojärjestelmä ja aluearkisto (PERA) SAULAPPI- Saumattomat hyvinvointipalvelut Lapin sairaanhoitopiirissä Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa (UULA) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan seudullinen radiologiapalvelu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sähköinen EKGtallennus- ja tiedonsiirtohanke Katkeamaton tiedonkulku potilaan saumattomassa hoitoketjussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen kehittäminen (LAKU-projekti) Hoidon ja seurannan potilaskontrollien kehittäminen Oulun kaupunki 202 2

7 14.1 Oulun omahoito hankekokonaisuus Saumaton hoitoketju SoTe:n sähköinen toimintatapa ja teknologia Terveempi Pohjois-Suomi-hanke, Oulun osahanke Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollisen sairaalan aluetietojärjestelmähankkeet Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmän kokonaisuuden käyttöönotto Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Erikoissairaanhoidon ajanvarausten hallinta ja anto esostieto - sosiaalialan tietoteknologian käyttöönotto KYS erityisvastuualueen aluetietojärjestelmä Pohjois-Karjalan maakunnallinen potilastietojärjestelmä Päivystyksen ja ajanvarauksen alueellinen informaatiojärjestelmä (PÄIVI) Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Kansalaisen ajanvaraus Päijät-Hämeessä (KAAVA-hanke) Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella sähköisten potilasjärjestelmien yhteistyötä tukeva hanke (Sähke-hanke) Lahden kaupunki Gsm-ajanvaraus sosiaali- ja terveyspalveluissa Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan aluetietojärjestelmähankkeet Asiakkaan kertomustietojen sähköinen dokumentointi ja saumattomat palveluketjut Satakuntaan, Kertomus-hanke Salpa-hanke aluetietojärjestelmän laajentaminen vuosina Johtopäätökset Satakunnan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmähankkeista Porin kaupunki 324 3

8 20.1 Tietoteknologian hyödyntäminen lastensuojelun avohuollon asiakaspolkujen dokumentoinnissa ja seurannassa, LasTi Vaasan sairaanhoitopiiri Sähköisen asioinnin kehittäminen erikoissairaanhoidon palveluprosessissa (SÄKE) -hanke Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Valtakunnallisen sähköisen hoitotyön dokumentoinnin kehittämishanke Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa Kansalainen palveluiden ajanvaraajana TYKS erityisvastuualueen tietohallinta Turun kaupunki Uudenlaisten toimintatapojen synnyttäminen ja toteuttaminen tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä Turussa Turun sote-toimen johtamisen ja tiedonhallinnan kehittäminen Ylä-Savon sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä YTY:n ja Ylä-Savon tk:n tietohallinnon rationalisointi sekä YTY-alueen tietojärjestelmien yhtenäistäminen 386 4

9 1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hankkeet 1.1 Uudenmaan aluehankkeet Hankkeiden taustat ja kokonaisrahoitus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) haki valtionavustusta kaikkien Uudenmaan alueen kokeilukuntien palveluntuottajien puolesta aluetietojärjestelmän käyttöönottoa varten vuosille Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi valtionavusta hankkeen alkuvaiheiden valmisteluun ( ) euroa sekä suunnitteluun ja toteutukseen euroa vuodelle 2002 ja euroa vuodelle Uudenmaan aluehankkeen toiminnallisen tavoitteen ydin oli sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomien palveluiden toteutuksessa, niitä tukevien informaatio- ja kommunikaatioteknisten välineiden kehittämisessä ja kokeilussa. Hankkeen pidemmän aikajänteen tavoitteena oli kehittää alueellista tietojärjestelmäkokonaisuutta ja siihen liittyviä asiakastietojärjestelmiä sekä kustannustietoja siten, että asiakkaiden palveluketjusuunnitelmien toteutuksien tiedoista voidaan koostaa palveluketjukohtaisia koosteita ja käyttää niitä palveluketjujen prosessien suunnittelussa ja ohjauksessa sekä johtamisessa. Tavoitteena oli, että järjestelmästä syntyy organisaatiorajat ylittävä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmä. Kokonaisuudessaan vuosien suunnittelukustannukset mukaan lukien sosiaali- ja terveysministeriö tuki Uudenmaan aluehankkeita yhteensä eurolla. Valtionavustuspäätökset ja hankkeiden tavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi (STM/TER 105, 106 ja 112, ) Uudenmaan aluehankkeelle (UUMA), HUSkey -hankkeelle ja HUS:n erityisvastuualueiden kanssa toteutettaviin hankkeisiin valtionavustusta yhteensä euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö totesi päätöksessään, että nämä kolme hanketta tuli yhdistää. Koska myönnetty avustus oli pienempi kuin haettu avustus, tuli hakijan toimittaa ministeriölle tarkistettu hankesuunnitelma. Lisäksi päätöksessä todettiin, että hankkeisiin osallistuvien tuli sopia keskenään, miten kustannukset ja valtionavustus jakautuvat niiden kesken. Päätöksessä myös todettiin, että myönnetyn avustuksen suuruuteen on voinut vaikuttaa myös jaettavan määrära- 5

10 han rajallisuus tai syynä on voinut olla, että osa hankkeesta koskee normaalin toiminnan käyttömenojen kattamista ja vain osa on katsottu todelliseksi kehittämistoiminnaksi. Päätöksestä ei kuitenkaan ilmene, mikä nimenomaan kyseisessä tapauksessa on ollut syynä valtionavustuksen myöntämiseen anottua pienempänä. Tämän olisi tullut käydä selkeästi ilmi avustuspäätöksestä, jotta valtionavustuksen saajalla olisi ollut mahdollista saada selville, mihin päätös on perustunut. Valtionavustuksia myönnettäessä tulee ottaa valtionavustuslain säännösten lisäksi huomioon hallintolain säännökset. Hallintolain 45 :n mukaan päätöksen perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Tehdystä valtionavustuspäätöksestä tällaisia perusteita ei ilmene, vaan perustelut ovat yleisellä tasolla. Valtionavustuksen määrä sai olla tehdyn päätöksen mukaan enintään 50 prosenttia hankkeen valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista, jotka näiden hankkeiden osalta olivat yhteensä euroa. Investointien osuus avustuksen perusteena olevista kustannuksista sai päätöksen mukaan olla enintään 20 prosenttia. Päätökseen sisältyy ilmeinen laskentavirhe, koska 50 prosenttia valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista ( euroa) olisi ollut yhteensä euroa eli valtionavustusta on myönnetty sen mukaisesti liikaa euroa. Tehdyn päätöksen mukaisesti avustusta on siten myönnetty 56 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Hanke tuli päätöksen mukaan toteuttaa ja viimeinen maksatushakemus toimittaa lääninhallitukselle viimeistään mennessä. Päätöksessä on lisäksi todettu, että hankkeen kirjanpidon tulee olla riittävän selkeästi eriytetty avustuksen saajan muusta kirjanpidosta. Perusperiaatteena hankkeen rahoitusvastuiden jakautumisessa oli valtionavustuksia myönnettäessä, että kunnat ja kuntayhtymä rahoittavat hankkeesta puolet ja sosiaali- ja terveysministeriö puolet. Rahoitussuunnitelmaa on tarkistettu vuosien hankesuunnitelmassa ottamalla huomioon sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2005 valtionavustuspäätös sekä aiemman sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuspäätöksen käyttämättä oleva rahoitus. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri haki Uudenmaan aluehankkeen jatkohankkeelle (STM/TER 103/TRO/KH/05) valtionavustusta euroa. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset olivat euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi päätöksellään (103/TRO/KH/2005, ) hakijalle kehittämishankkeen toteuttamiseen valtionavustusta euroa. Valtionavustus sai olla kuitenkin enintään 31 prosenttia hankkeen toteutuneista valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Koko hankkeen arvioitu toteuttamisaika oli päätöksen mukaan Päätöksen mukaan kehittämishankkeeseen sai liittyä myös laitehankintoja tai pienimuotoista rakentamista. Täl- 6

11 laisten investointikustannusten osuus sai pääsääntöisesti olla enintään 20 prosenttia valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Valtionavustuspäätöksessä todettiin lisäksi, että tietoteknologiahankkeissa investointien osuudeksi voitiin erityistapauksissa hyväksyä enintään 50 prosenttia. Kuitenkaan päätöksessä ei otettu kantaa siihen, sovelletaanko suurempaa investointiosuutta valtionavustusta saaneeseen hankkeeseen. Valtionavustuspäätöksen mukaan hankkeen kirjanpidon tuli olla riittävän selkeästi eriytetty avustuksen saajan muusta kirjanpidosta. Hankkeen kustannusarvio vuosille muodostui aluetietojärjestelmän palvelusopimukseen sisältyvistä kustannuksista, aluetietojärjestelmän kehittämiseen yhteisesti sovituista menoista, muista alueellista potilastietojen yhteiskäyttöä tukevista kehittämiskustannuksista ja osahankkeiden projektikustannuksista. Tarkastuksessa ilmeni, että HUS oli laatinut vuodelle 2006 uudet toteutus- ja rahoitussuunnitelmat, jotka perustuivat sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2005 päätöksen mukaiseen rahoitustasoon sekä aiemmin myönnettyjen, mutta käyttämättä jääneiden sosiaali- ja terveysministeriön myöntämien avustusten hyödyntämiseen. Vuoden 2006 toteutukset perustuivat tavoitteiltaan aiemman vuosien hankesuunnitelman tavoitteisiin ja periaatteisiin. Suunnitelma oli päivitetty vastaamaan sen hetkistä käsitystä vuoden 2006 realistisista toteutusmahdollisuuksista ja perustui aiempien vuosien käytännön kokemuksiin. Sen lisäksi eräiltä osin otettiin myös huomioon HUS -alueella käynnissä olevat terveydenhuollon organisoitumissuunnitelmat, jotka olivat aiheuttaneet viiveitä aiemmin suunniteltujen kohteiden toteutuksiin esimerkiksi Raaseporin alueella. Tarkastuksessa ei havaittu, että valtionapuviranomainen olisi hyväksynyt hankesuunnitelmaan tehdyt muutokset. Valtionavustuksen saajalla ei ole oikeutta muuttaa hankesuunnitelmaa ilman, että valtionapuviranomainen hyväksyy muutokset valtionavustuksen käyttöä koskevalla muutospäätöksellään. Uudenmaan aluehankkeet tavoitteet olivat hankesuunnitelman (tarkastuksen yhteydessä toimitettu versio 0.81, päivätty ) ja Uudenmaan aluehankkeen hankesuunnitelman (versio 0.9, ) mukaan seuraavat: 1. Aluetietojärjestelmän ja sen mahdollistamien toiminnallisten muutosten levittäminen koko HUS:n alueelle; 2. Uuman (Uudenmaan aluehankkeen) kaikkien osapuolien omien asiakas- ja potilastietojärjestelmien liittäminen aluetietojärjestelmään; 3. Sosiaalitoimen ja yksityisen terveydenhuollon mukaan saaminen asiakas- ja potilastietojen sähköiseen välitykseen; 4. ATJ:n uusien palvelujen kehittäminen, käytettävyyden turvaaminen ja tekninen kehittäminen; 7

12 5. Potilastietojen sähköisen välityksen levittäminen sekä Uudenmaan alueen kuntiin että HUS:n erityisvastuualueiden sairaanhoitopiireihin; 6. Kansallisessa terveyshankkeessa määriteltävien ja toteutettavien kansallisten IT -palveluiden integroiminen alueellisiin toteutuksiin. Uudenmaan aluehankkeen hankesuunnitelma vuosille rakentuu aluetietojärjestelmän ja muiden tietojen yhteiskäyttöisyyttä edistävien toteutusten varaan toteutettaviin osahankkeisiin. Uudenmaan aluehankkeen hankesuunnitelma vuosille rakentuu aluetietojärjestelmän kehittämiseen ja muihin asiakastietojen yhteiskäyttöisyyttä edistäviin toteutuksiin. HUSkey hankkeen tarkoituksena oli hankesuunnitelman (versio 0.9) mukaan toteuttaa PKI -infrastruktuuri, joka perustuu kansallisen terveyshankkeen suositukseen tietoturvallisesta kommunikaatioalustasta. Hankkeen toteutus Uudenmaan aluehanke perustui saumattomien palveluketjujen kokeilulakiin (811/2000), jonka piiriin kuuluivat HUS:n lisäksi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan sairaanhoitopiirit. Viitetietoihin perustuva Navitas -aluetietojärjestelmä toteutettiin ja sitä pilotoitiin vuosille ajoittuneessa EU:n Intercare -hankkeessa. TietoEnator Oyj:n tuottama Navitas -järjestelmä oli aluksi käytössä HYKS -alueella, jonka jälkeen sen käyttöä lähdettiin levittämään koko HUS:n alueella. Alun perin Uuma -hankkeen tavoitteeksi oli määritelty koko HUS:n erityisvastuualueen asiakas- ja potilastietojärjestelmien liittäminen aluetietojärjestelmään. Hankkeen aikataulut kuitenkin viivästyivät niin, ettei tavoitteeseen päästy hankkeen aikana eikä hankkeen päättymisen jälkeenkään. Vuoden 2006 lopussa Navitas -järjestelmä oli otettu käyttöön HUS:n sisällä ja terveyskeskuksissa lukuun ottamatta Porvoon alueen Askolan ja Pornaisten terveyskeskuksia ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta. Vuoden 2010 lopussa kaikki HUS:n jäsenkunnat olivat liittyneet Navitas -aluetietojärjestelmän käyttäjiksi. Ainoastaan Raaseporin kunta ei vielä vuoden 2010 lopussa tuottanut tietoja järjestelmään, mutta kunnassa pystytään katselemaan muiden tuottamia potilastietoja Navitaksen kautta. Navitas -järjestelmän kautta voidaan katsella viitteiden avulla tuotua tietoa ydinpotilastietojärjestelmistä ja laboratorio- sekä röntgenjärjestelmistä. Säästöjä järjestelmän ansiosta syntyy etenkin kuvantamisen tietojen siirtämisestä, jolloin uusintakäynnit ja päällekkäiset tutkimukset vähenevät ja myös potilaiden sädetysrasitus pienenee. HUS:n alueella kuvantamisen tietoja katsellaan keskimäärin yli kertaa kuukaudessa. Järjestelmä on otettu hyvin käyttöön etenkin perusterveydenhuollon puolella, mutta erikoissairaanhoidon käyttömäärät ovat 8

13 jopa kymmenen kertaa pienemmät. Esimerkiksi syyskuussa 2010 Helsingin terveyskeskuksessa katseltiin HUS:n erikoissairaanhoidossa syntyneitä potilaskertomustietoja kertaa. HUS:n erikoissairaanhoidossa katseltiin samana aikana Helsingin terveyskeskuksessa syntyneitä potilastietoja kertaa. HUS:ssa järjestelmäpalvelusta huolehtii Elisa Oyj käyttäjämäärän perustuvalla veloituksella. HUS:n mukaan eroja on vaikea selittää, mutta yhtenä syynä pidetään sähköisten potilastietojen käytön perinteitä. Effican, Uranuksen ja Pegasoksen rajapintojen puuttuminen on hidastanut hankkeen toteuttamista. Esimerkiksi Pegasoksen adapterin toimituksessa kului HUS:n mukaan lähes viisi vuotta, eivätkä toimittajat suostuneet aikarajoihin, joiden puitteissa rajapintojen olisi tullut olla käytössä. Myös tietoliikenneinfrastruktuurin toimituksissa on tarkastuksessa saadun tiedon mukaan ollut ongelmia ja yhteyden rakentaminen liittyjille on kestänyt usein noin kolme kuukautta, jota HUS:ssa pidettiin pitkähkönä aikana. Jokainen liittyjä on vastannut oman organisaationsa liittymäkustannuksista. HUS:n mukana monitoimija- ja monitoimittajaorganisaation vaikea hallittavuus ovat aiheuttaneet ongelmia. Kaikilla organisaatioilla ei ole HUS:n mukaan Navitaksen infrastruktuurin ylläpitosopimuksia ja kuntien palvelutasosopimukset (SLA) eivät ole kunnossa. Hankkeen tavoite muiden potilastietojen sähköisestä välityksen levittämisestä sekä Uudenmaan alueen kuntiin että HUS:n erityisvastuualueelle sisältyi Sähköinen potilaskertomus ja lähete-hoitopalaute (ESPA) - hankkeisiin. Sen tuloksista on kuitenkin raportoitu hankkeen loppuraportissa. Hankkeen tavoite kansallisessa terveyshankkeessa määriteltävien ja toteutettavien kansallisten IT -palveluiden integroimiseksi alueelliseen toteutukseen ei toteutunut, sillä kansallisten palveluiden rakentamista ei saatu aloitettua. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli sosiaalitoimen ja yksityisen terveydenhuollon mukaan saaminen asiakas- ja potilastietojen sähköiseen välitykseen. Helsingin sosiaaliviraston kahdessa vanhustenhuollon yksikössä pystyttiin vuoden 2006 lopussa katsomaan henkilöiden tietoja Navitaksesta, mutta ei tuottamaan niitä. Yksityinen sektori ei käytä Navitas aluetietojärjestelmää. Työterveydenhuollon tietojen puute on nähty Navitakseksen käytössä selkeäksi puutteeksi. Huskey -hankkeessa toteutettiin PKI -varmennepalvelujärjestelmä, joka kilpailutettiin. Kilpailutuksen jälkeen HUS:ssa päätettiin kuitenkin ottaa käyttöön Varsinais-Suomessa käyttöönotettu Fujitsu Services Oy:n varmennepalveluinfrastruktuuri. Tarkastusvirasto on tarkastuksessaan 161/2008 todennut, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Fujitsu Services Oy:ltä tekemän hankinnan laajentaminen muihin hankintayksiköihin 9

14 on tapahtunut silloisen hankintalain (1505/1992) vastaisesti, koska muut hankintayksiköt eivät olleet antaneet valtuutusta hankinnalle eivätkä ne olleet toteutetun hankinnan osapuolia. Järjestelmää ollaan kuitenkin ajamassa alas vuoden 2012 aikana. Hankkeen aikana otettiin käyttöön noin 500 varmennekorttia ja vuosina noin korttia lisää. Varmennekortteja voidaan käyttää sähköiseen tunnistautumiseen ja allekirjoittamiseen. Allekirjoitusvarmennetta ei kuitenkaan ole käytetty HUS:ssa. Navitakseen pystyy tunnistautumaan ja tätä on kokeiltu Porvoon sairaalassa, mutta kokeilussa päädyttiin siihen, että korttien käyttöönotto ja ylläpito koko HUS:n alueella olisi liian työlästä. Tarkastuksessa saadun tiedon mukaan Navitaksen metatietojen epäyhtenäisyys jopa saman tuotteen sisällä on johtanut tietojen erilaiseen esittämiseen järjestelmässä. Eriävät tietojen esitystavat puolestaan vaikeuttavat tietojen löytymistä ja huonontavat Navitaksen käytettävyyttä. Tarkastuksessa saadun tiedon mukaan järjestelmän heikkoutena nähdään myös, että kaikista lähdejärjestelmistä ei saada tarvittavia tietoja niiden arkkitehtuurin vuoksi. Esimerkiksi tehohoidon, anestesian ja synnytyskertomuksen järjestelmien tiedot eivät siirry aluetietojärjestelmään. Eniten näistä olisi tarvetta päästä katselemaan synnytyskertomusjärjestelmän tietoja. Navitaksesta puuttuu myös automaattinen lokitietojen tarkastus. Käyttäjät ovat kokeneet Navitaksen negatiivisina asioina röntgenkuvien hitaan avautumisen, yksityisen sektorin tietojen puuttumisen ja tilapäisen henkilötunnuksen puuttumisen aiheuttamat ongelmat. Eniten negatiivista palautetta terveydenhuollon ammattilaisilta tulee kuitenkin suostumusten hallinnasta, joka koetaan kuormittavaksi. Koulutus ja käytön tuki on myös koettu riittämättömäksi. Tarkastuksessa saadun tiedon mukaan käyttäjät pitävät Navitaksen etuina vähentynyttä puhelinsoittojen määrää ja faksien lähettämisen tarvetta sekä potilaan koko hoitoprosessin näkyvyyttä. HUS:n mukaan aluetietojärjestelmän kehityksessä oltaisiin pidemmällä, mikäli KanTa -hankkeen epärealistista aikataulua ei olisi asetettu. Tällä hetkellä isot toimijat eivät ole muutamaan viime vuoteen halunneet investoida aluetietojärjestelmään, koska ne odottavat KanTa -palveluiden tulevan käyttöön lähivuosina ja niiden korvaavan mahdollisesti aluetietojärjestelmän tarjoamia palveluita. Tarkastuksessa esitetyn näkemyksen mukaan toimittajat ovat laskuttaneet samojen järjestelmien rajapinnat useassa aluetietojärjestelmähankkeessa. Uudenmaan alueella esimerkiksi Hyvinkää ja Helsinki ovat hankkineet Pegasoksen ja Navitaksen väliset rajapinnat kumpikin erikseen, vaikka yhteishankinnalla olisi voitu päästä huomattaviin säästöihin. Ainoastaan Vantaalla käytössä olevan Finnstar -järjestelmän rajapinnat toteutettiin yhteistyössä. 10

15 Hankinnat Tarkastuksen yhteydessä käytiin läpi aluetietohankkeen keskeisimmät hankinnat. Hankkeen kustannuksiin ei ollut sisällytetty aluetietojärjestelmän varsinaisia hankintakustannuksia, vaan siihen liittyvien järjestelmien rajapintojen kehittämiskustannuksia. Tästä syystä hankkeessa oli tehty runsaasti suorahankintoja eri tietojärjestelmien toimittajilta. Suorahankintojen perusteena oli tekniseen yhteentoimivuuteen ja yksinoikeuteen liittyvät seikat, koska rajapintojen toteutusta järjestelmiin ei pystytty toteuttamaan muutoin kuin tilaamalla niiden toteutus kunkin järjestelmän toimittajalta. Lisäksi hankintojen oli tehty puitesopimuksien perusteella, mutta näiden hankintojen lainmukaisuutta ei tarkastuksessa selvitetty, koska puitesopimuksia ei ollut kilpailutettu tarkastuksessa saadun tiedon mukaan pelkästään hankkeen toteutusta varten. Tarkastuksessa käytiin läpi Fujitsu Services Oy:ltä tehty käyttäjähakemistoympäristön tukipalvelujen hankinta, joka oli tehty avoimella menettelyllä. Tarkastuksessa ei havaittu hankinnan suorittamisessa olennaista huomautettavaa. Hankintapäätös oli tehty ja hankinnan arvo oli noin euroa. Tarkastuksessa käytiin läpi 78 hankinnan perusteet ja kontrollitoimenpiteenä pyydettiin joitakin hankintapäätöksiä tarkempaa tarkastusta varten. Läpikäytyjen hankintojen kokonaisarvo oli noin euroa. Tarkastuksessa ei havaittu tarkastettujen hankintojen suorittamisessa olennaisia puutteita. Valtionavustusselvitykset Ensimmäisenä toteutetun hankkeen valtionavustusselvitys oli toimitettu Etelä-Suomen lääninhallitukselle eli lähes kolme ja puoli vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke päättyi Valtionavustuspäätöksessä on todettu, että valtionavustusselvitys on toimitettava asianomaiseen lääninhallitukseen kuuden kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. HUS ei ole siten noudattanut valtionavustuspäätöksessä olevaa tuen käytön ehtoa. Tarkastuksessa valtionavustusselvitys todettiin puutteellisesti laadituksi. Tavoitteiden toteutumista koskevissa kohdissa on viitattu vain hankkeen raportteihin, jotka ovat tehty ajalta sekä Tällaisen raportoinnin ei voida katsoa olevan riittävän valtionavustusselvityksen laatimiseksi eikä raportteja ollut laadittu niin selkeiksi, että niistä olisi voitu todeta hankkeen saavuttaneen ne tulokset, joihin valtionavustusta oli myönnetty. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kirjanpitoon on kirjattu Uuma-hankkeen koordinoinnista, HUS:n omista Uuma-hankkeen toteutuksis- 11

16 ta ja hankkeen yhteisistä hankinnoista aiheutuneet kustannukset. Myös HUSkey -hankkeen kustannukset on kirjattu HUS:n kirjanpitoon. Hankkeen toteutuneet menot ovat valtionavustusselvityksen kirjausten mukaan yhteensä noin euroa, josta valtionavustuksen osuus oli noin euroa. Hankkeen henkilöstömenoihin ei ollut kirjattu kuluja lainkaan, vaan ostopalveluihin oli kirjattu euroa (toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut) ja investointimenoihin euroa. Hankkeen kaksi maksatushakemusta oli tehty laskuilla eikä maksatushakemuksina kuten hankkeilta edellytettiin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri laskutti ensimmäisen kerran Etelä-Suomen lääninhallitusta (lasku / ) ,87 euroa ajalta Maksatuksen perusteena olevat kustannukset olivat laskun mukaan ,74 euroa laskun liitteessä annetun selvityksen mukaisesti. Maksatushakemuksessa oli esitetty hankkeen tuloina euroa ja todettu niiden koostuvan sosiaali- ja terveysministeriön maksamasta korvauksesta reseptihankkeesta (96/TUK/2003) ja aiempien sosiaali- ja terveysministeriön rahoituspäätöksen (10/TUK/2003) perusteella saaduista tuloista Nämä tulot on vähennetty hankkeen kustannuksista, jotka ennen kyseistä vähennystä olivat ,74 euroa. Laskun liitteen mukaan investointikustannukset ajalta olivat yhteensä euroa, Vantaan ATJ -pilotointien kustannuksista investointien osuus oli euroa ja HUSkey -hankkeen investointikustannusten osuus oli euroa. Vantaan kaupungin selvityksen mukaan Vantaan kaupungin henkilöstön työmäärät perustuvat tehtyihin arvioihin eikä todellisiin kustannuksiin. Lisäksi henkilöstökustannukset oli kirjattu hankkeessa erittelemättömiin muihin menoihin eikä henkilöstökustannuksiin. Investointimenoiksi oli kirjattu viitetietohakemiston käyttölisenssien kertamaksut sekä Finnstar- ja Musti-järjestelmien Navitas-adapterikustannukset, yhteensä euroa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on laskuttanut toisen kerran Etelä-Suomen lääninhallitusta yhteensä ,88 euroa (lasku , ) liitteessä olevien kustannusten mukaisesti. Maksatuksen perusteena olevat kustannukset olivat laskutuskaudella yhteensä ,50 euroa ja tulot euroa. Laskun liitteen mukaan investointikustannukset olivat ajalla yhteensä euroa. Edellisen laskutuksen investointien osuus mukaan lukien jo ilman Vantaan ja HUSkey -hankkeen investointejakin investoinnit ovat koko toteutusajalta yhteensä euroa. Valtionavustusselvityksessä investointien kokonaismääräksi on kuitenkin koko hankkeen ajalta ilmoitettu vain euroa, joten valtionavustusselvi- 12

17 tyksessä annetut luvut poikkeavat laskun liitteen mukaisista investointeja koskevista kustannuksista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tarkastusta varten laatimassa hankintoja koskevassa excel-taulukossa selkeitä investointeina pidettäviä hankintoja olivat Helsingin Pegasos-adapterin hankinta ( euroa (suorahankinta, ), Alueellisen kuvajakelun laajentaminen (suorahankinta ja siihen liittyvä Alueellisen kuvajakelupalvelun palvelinlaajennus euroa (atj-palvelusopimus, ), Alueellisen kuvajakelujärjestelmän palvelinlaajennus euroa (ATJ - palvelusopimus ), Aluetietojärjestelmän kuvajakelun palvelinlaajennus euroa (ATJ -palvelusopimus ), M-Net lisenssi Porvoon sairaalan Musti-adapteria varten euroa (suorahankinta, ), Navitaksen kuvajakelun varapalvelimen lisenssihankinta euroa (puitesopimus, ). Edellä mainitut kustannukset ovat olleet investointeja, jotka ovat yhteensä euroa. Tarkastushavaintojen perusteella valtionavustusselvitys on ollut olennaisilta osin puutteellinen ja kustannusten raportointi menolajien osalta on ristiriitaista hankkeen kirjanpidon mukaisten kustannusten kanssa. Valtionavustusselvityksessä esitettiin vain asiantuntijapalveluiden ja vähäisten investointien kustannukset, vaikka tarkastuksessa ilmeni, että hankkeen kustannuksiin on kirjattu muitakin kustannuksia. Etelä-Suomen lääninhallitus ei ole kuitenkaan kiinnittänyt puutteisiin huomiota lopullisen valtionavustuspäätöksen valmistelun yhteydessä. Jälkimmäisen hankkeen (STM/TER 103/TRO/KH/05) valtionavustusselvitys todettiin tarkastuksessa niin ikään puutteelliseksi. Hankkeen toteuttamista koskevissa kohdissa oli viitattu vain hankkeen loppuraporttiin. Myös tämä valtionavustusselvitys on päivätty kuten aiemmin toteutettu hanke. Hankkeen henkilöstömenoihin on kirjattu euroa, palveluiden ostoihin euroa, joista toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalveluihin euroa sekä investointeihin euroa. Kalusto- ja laitehankintoihin ei valtionavustusselvityksessä ollut kirjattu menoja. Valtionavustusselvityksen mukaan valtionavustusta käytettiin hankkeessa euroa, kun hankkeelle oli myönnetty valtionavustusta yhteensä euroa. Hankkeen toteutuma jäi siten euroa alle budjetoidun ja valtionavustus siten euroa alle myönnetyn summan (29,5 prosenttia). Valtionavustusselvityksessä (päivätty ) hankkeen toteutusajaksi oli ilmoitettu , vaikka valtionavustuspäätöksessä päättymisajaksi oli ilmoitettu Valtionavustusselvitys oli myös tätä hanketta koskien tehty huomattavasti hankkeen päättymisajankohdan jälkeen, vaikka avustuspäätöksessä oli todettu, että valtionavus- 13

18 tusselvitys on toimitettava lääninhallitukselle mahdollisimman pian hankkeen päättymisen jälkeen, kuitenkin viimeistään 6 kuukauden kuluttua hankkeen päättymisestä. HUS ei ole siten noudattanut valtionavustuspäätöksessä olevaa ehtoa valtionavustusselvityksen toimittamisesta. Etelä- Suomen lääninhallitus ei ollut puolestaan kiinnittänyt huomiota valtionavustusselvitysten toimittamisen valvontaan. Laskussa Etelä-Suomen lääninhallitukselle ajalta oli haettu maksatukseen euroa. Kustannusliitteen mukaan henkilöstömenot ovat kyseiseltä ajalta euroa, palvelujen ostot yhteensä euroa, josta toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut yhteensä euroa ja investointimenot yhteensä euroa. Kustannuksia ko. ajalta oli yhteensä euroa, josta on vähennetty tulorahoitus euroa. Ajanjaksolta henkilöstömenoja oli syntynyt euroa, palvelujen ostoihin on kirjattu euroa, joista toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalveluihin euroa ja investointimenoihin yhteensä euroa. Kirjanpidon mukaiset kustannukset olivat euroa, josta on vähennetty tulorahoitus euroa, jolloin valtionavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi on jäänyt euroa. Myönnetyn 31 prosentin mukaan se olisi kyseisestä summasta euroa. Haettu on kuitenkin euroa. Sen mukaan valtionavustusta on haettu liikaa 62 euroa. Johtopäätökset Uudenmaan aluehankkeista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei ole pitänyt hankkeistaan valtionavustuspäätösten mukaista erillistä kirjanpitoa. Tarkastuksessa ilmeni, että hankkeiden maksatusten yhteydessä Etelä-Suomen lääninhallitus on saanut toimitetusta aineistosta virheellisen käsityksen, että HUS:n toimittamat raportit olisivat olleet kirjanpidon raportteja, vaikka ne olivat taulukoituja koosteita hankkeiden kustannuksista. Toimitettuja raportteja ei ollut varmennettu kirjanpitäjän toimesta. Sosiaali- ja terveysministeriössä pidetyssä kokouksessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston edustajat esittelivät HUS:n hankkeiden kustannuksista ainoastaan yhteenvetotaulukoita, joiden perusteella kustannusseurantaa oli toteutettu ja maksatukset hyväksytty. Tarkastuksessa muodostuneen käsityksen perusteella Etelä-Suomen lääninhallitus ei ole käsitellyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin maksatushakemuksia riittävän huolellisesti ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Nykyisen Etelä-Suomen aluehallintoviraston edustajien mukaan se 14

19 on luottanut tilintarkastajien kertomuksiin hyväksyessään hankkeiden kustannuksia. Aluehallintoviraston mukaan yhtenä syynä valvonnan heikkouteen on ollut myös kiire. Maksatushakemukset ja valtionavustusselvitykset poikkeavat oleellisesti toisistaan, vaikka niiden kustannusraportointi vastaavatkin yhteismäärältään toisiaan. Etelä-Suomen lääninhallitus ei ole myöskään varmistanut hankkeen kirjanpidosta kustannusten kelvollisuutta. Esimerkiksi hankkeesta 103/TRO/KH/2005 on valtionavustusselvityksessä raportoitu pääosin vain asiantuntijapalveluiden hankintoja. Etelä-Suomen lääninhallitus on maksaessaan avustukset hyväksynyt tehdyt valtionavustusselvitykset, joissa on ainoastaan viitattu hankkeiden loppuraportteihin. Tarkastuksessa saadun tiedon mukaan Etelä-Suomen aluehallintovirastosta on käyty opastamassa HUS:n hankkeiden toimijoita maksatushakemusten tekemisessä, mutta Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan ongelmat HUS:n hakemus- ja maksatushakemusprosessissa toistuvat hankkeesta toiseen. HUS:n selvityksen ( ) mukaan Etelä-Suomen lääninhallitus hyväksyi kuitenkin pääosin HUS:n hallinnolliset menettelyt hankkeessa. Hankkeissa 105/2004, 106/2004 ja 112/2004 on valtionavustusselvityksessä ilmoitettu investointimenoiksi yhteensä ainoastaan euroa ja hankkeessa 103/TRO/KH/2005 yhteensä euroa. Asiantuntijapalveluita on kirjattu kolmessa ensin mainitussa hankkeessa yhteensä ,50 euroa ja jälkimmäisessä hankkeessa euroa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on siten antanut valtionavustusselvityksessään virheellistä tietoa hankkeen kustannusten jakautumisesta. Valtionavustuslain (688/2001) 21 :n 3 kohdan mukaan valtionapuviranomaisen on päätöksellään määrättävä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu valtionavustus takaisin perittäväksi, jos valtionavustuksen saaja on antanut valtionapuviranomaiselle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan valtionavustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan. Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysministeriön tulee selvittää, missä määrin hankkeessa on rikottu valtionavustuspäätöksen ehtoja sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin valtionavustuslain 21 :n 3 kohdan nojalla. 15

20 1.2 Sähköinen potilaskertomus ja lähetehoitopalautejärjestelmä -hankkeet Sähköisen potilaskertomuksen ja lähete-hoitopalautejärjestelmän käyttöönotto HUS:ssa HUS:n potilasasiakirjajärjestelmän yhtenäistäminen ja sähköinen potilaskertomuksen käyttöönotto, ESPA 2 Hankkeen valtionavustus ja tavoitteet Sähköisen potilaskertomuksen käyttöönotto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä toteutettiin vuosien aikana kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama vaihe Sähköisen potilaskertomuksen ja lähete-hoitopalautejärjestelmän käyttöönotto HUS:ssa eli ns. ESPA 1-hanke ajoittui vuosille Toinen vaihe HUS:n potilasasiakirjajärjestelmän yhtenäistäminen ja sähköinen potilaskertomuksen käyttöönotto, ESPA 2 -hanke puolestaan vuosille Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille hankkeen ensimmäiseen osaan valtionavustusta euroa käytettäväksi hankkeeseen "Sähköisen potilaskertomuksen ja lähete-hoitopalautejärjestelmän käyttöönotto HUS:ssa". Päätöksen mukaan hanke toteutetaan vuosina Samassa päätöksessä kuitenkin mainitaan, että hankkeen ensimmäiselle osalle myönnetty määräraha oli siirtomääräraha, jota voitiin käyttää vuosina 2004, 2005 ja Päätöksen mukaan investointien osuus sai olla enintään 20 prosenttia valtionavustuksen perusteeksi hyväksytyistä kustannuksista, ellei korkeampaan osuuteen ole erityisiä perusteita. Lisäksi valtionavustus sai olla enintään 50 prosenttia hankkeen valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista, jotka olivat ensimmäisen hankkeen osalta euroa. Päätöksen jälkeisessä korjatussa hankesuunnitelmassa selvennettiin, että myönnetyllä rahalla katetaan puolet henkilöstökustannuksista ja palvelujen ostoista sekä 20 prosenttia investoinneista (laitteisto- ja lisenssihankinnat ja niiden pystytys). HUS:n omarahoitusosuus oli tällöin euroa. Valtionavustuksen ehtona oli päätökseen kirjattu, että hankkeen kirjanpidon tulee olla riittävän selkeästi eriytetty avustuksen saajan muusta kirjanpidosta. Lisäksi päätöksessä on todettu, että valtionavustusselvitys 16