Itsemäärääminen. Kehitysvammaliitto 2014 Niina Sillanpää

Transkriptio

1 Itsemäärääminen Kehitysvammaliitto 2014 Niina Sillanpää

2 Mitä itsemääräämiseen kuuluu? Itsemääräämisen ulottuvuuksia voi hahmottaa monin tavoin: oikeus saada tietoa itselle ymmärrettävässä muodossa, esim. erilaiset mahdollisuudet ja vaihtoehdot työssä, asumisessa, erilaisissa palveluissa, jotta voi osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon Päätösten tekeminen ja sen tueksi tietoa ja ymmärrystä vaihtoehdoista jos tehdystä päätöksestä on konkreettisia seuraamuksia tietoa mitä siitä seuraa Syy-seuraus - suhde

3 kyvykkyyden tunne ja kykyjen käyttö: jokaisella on kykyjä ja taitoja - miten niitä voi käyttää? kykyjen käytössä ja niiden kehittämisessä ei ole kyse vain ulkoisesta puuhakkuudesta ja asioiden tekemisestä vaan myös oman identiteetin rakentamisesta yksityisyys: fyysinen yksityisyys tulee arjessa toistuvasti rikotuksi niiden ihmisten kohdalla, jotka toistuvasti tarvitsevat toisten ihmisten apua, tärkeää varmistaa, että esim. erilaiset palveluratkaisut mahdollistavat riittävän yksityisyyden Itsemääräämisen toteutuminen edellyttää, että kaikki em. asiat tulevat arjessa jollain tapaa huomioiduksi. Päivi Topo (2012)

4 Kysymyksiä Saako henkilö päättää milloin nousee aamulla ylös? Saako henkilö päättää milloin menee nukkumaan? Voiko henkilö päättää mitä pukee päälleen? Voiko syödä mitä haluaa? Voiko henkilö laittaa itse ruokaa? Voiko syödä yksin? Voiko henkilö viettää ns. huonoa elämää? Voiko henkilö päättää mitä tekee vapaa-ajallaan? Osallistuuko ja ymmärtääkö suunnitelmia, joita hänelle on tehty? Miten henkilöä kuullaan, kun hänen asioistaan päätetään?

5 Kuka päättää kodin säännöistä? Kysytäänkö henkilön mielipidettä ja toiveita kun hän tarvitsee apua, esimerkiksi minkälaista apua hän tarvitsee? Kuka lukee henkilön asiakirjat? Saako puhelinta käyttää vapaasti? Saako henkilö ilmaista seksuaalisuuttaan haluamallaan tavalla?

6 Kuka hoitaa raha-asiat? Jos ei hoida itse, miten henkilöä kuullaan rahojen hoidossa? Miten henkilö saa tiedon taloudellisesta tilanteestaan? Onko henkilö valinnut asuinpaikan itse? Onko henkilöllä riittävät apuvälineet? Onko henkilöllä avaimet kotiin? Onko henkilön mahdollisuus äänestää?

7 Itsemäärääminen - hyvinvoinnin perustekijä Pyrkimys siihen, että voi itse vaikuttaa ja määrätä omaan elämäänsä liittyvistä asioista, on keskeinen ihmistä motivoiva tekijä. Hyvinvoinnin kannalta merkitystä on myös sillä, että ihminen uskoo omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Hän uskoo, että voi itse omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, mitä itselle tapahtuu.

8 Itsemäärääminen ei ole joko tai asia Vammaisten henkilöiden itsemääräämisen osalta keskeistä on, että vammasta ja mahdollisesta vajaavaltaisuudesta riippumatta ihmisellä on aina oikeus päättää niistä asioista, jotka hän itse ymmärtää ja joista hän kykenee päättämään. Jokainen kykenee päättämään omista asioistaan, vähintäänkin jossain määrin. Henkilön kykyä valita ja päättää tulee aina arvioida asia- ja tilannekohtaisesti. Mikäli henkilö ei tässä hetkessä kykene itse päättämään jotakin asiaa, hän voi kyetä siihen myöhemmin tai jossain toisessa tilanteessa. Mikäli hän ei kykene päättämään jostain suuresta asiakokonaisuudesta, voi hän päättää jostakin siihen liittyvästä asiasta. Tästä huolimatta toisiaan edelleen tehdään kokonaisvaltaisia päätelmiä henkilön kyvystä tehdä päätöksiä.

9 Päätösten ja valintojen tekemiseen kykeneminen ei tarkoita sitä, että päätöksiä ja valintoja tulisi kyetä tekemään täysin itsenäisesti, ilman apua ja tukea. Keskeinen onnistumistekijä on yksilöllisesti räätälöity tuki päätösten ja valintojen tekemiseen. Usein tuki voi pitää sisällään esim. erilaisten vaihtoehtojen selvittämistä, niistä keskustelemista ja niiden eri puolien punnitsemista - erilaisia asioita, jotka auttavat juuri kyseistä ihmistä ymmärtämään.

10 Usein unohdetaan, että apua ja tukea tarvitsevalla henkilölläkin on muiden tapaan oikeus tehdä myös ei-niin-viisaita päätöksiä. Keskeistä on auttaa ihmistä ymmärtämään vaihtoehtoja, mahdollisuuksia sekä sitä, millaisia seuraamuksia erilaisilla päätöksillä saattaa olla.

11 Itsemääräämisoikeuslaki valmistelussa Valmisteilla on itsemääräämisoikeuslaki, jonka tarkoituksena on vahvistaa itsemääräämistä selkiyttää pelisääntöjä niissä tilanteissa, joissa itsemääräämistä joudutaan syystä tai toisesta rajoittamaan sekä painottaa ennalta ehkäisyn merkitystä siten, että rajoitetoimenpiteisiin jouduttaisiin turvautumaan mahdollisimman harvoin.

12 Mitä itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan? Laissa itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään sekä päättää hoidostaan ja palveluistaan. Itsemääräämiskyvyllä tarkoitetaan henkilön kykyä tehdä sosiaali- ja terveydenhuoltoaan koskevia ratkaisuja sekä asiakkaan kykyä ymmärtää käyttäytymisensä seurauksia.

13 Perhehoito ja tuleva laki Itsemääräämisoikeuslakia ei sovelleta perhehoitoon. Perhehoidossa ei saa käyttää tulevan lain säätämiä rajoitustoimenpiteitä.

14 Ketä laki koskee ja missä sitä sovelletaan? Lakia sovelletaan asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät päihdehuoltolain ja mielenterveyslain mukainen tahdosta riippumaton hoito sekä tartuntatautien vastustamistyö Laissa säädettyjen rajoitustoimenpiteiden käyttö ei ole sallittua asiakkaan kotona.

15 Rajoitustoimenpiteet sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä Kiinnipitäminen Rajoittavien välineiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa Rajoittavien välineiden käyttö asiakas- ja potilaskuljetusten aikana Lyhytaikainen erillään pitäminen asiakkaan tai potilaan rauhoittamiseksi Henkilön siirtäminen olinpaikastaan sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikköön Aineiden ja esineiden haltuunotto Henkilöntarkastus 15

16 Rajoitustoimenpiteet sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksessa sekä ympärivuorokautisesti tuetuissa asumispalveluyksiköissä Teknisen välineen käyttö Poistumisen estäminen (ovien lukitseminen) Lääkityksen antaminen vastustuksesta riippumatta Henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät rajoitustoimenpiteet Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta Ravinnon tai nesteen antaminen vastustuksesta riippumatta Pakonomaisen syömisen tai juomisen estäminen 16

17 Rajoitustoimenpiteet julkisyhteisön ylläpitämässä sairaalassa ja vaativia erityispalveluita antavassa sosiaalihuollon yksikössä Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö Erillään pitäminen ulkopuolelta lukittavassa tilassa Asiakkaan tai potilaan omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen Yhteydenpidon rajoittaminen 17

18 Kun turvallisuus ja terveys on vakavassa vaarassa? Ensihoitohenkilöstö voi siirtää henkilön kotoaan tutkittavaksi tai hoidettavaksi sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikköön, jos se on välttämätöntä hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi. Lisäksi ensihoitohenkilöstöllä on oikeus päästä kotiin, jos henkilön epäillään olevan välittömässä henkeä tai terveyttä uhkaavassa vakavassa vaarassa. Myös sosiaalityöntekijä voi laissa säädetyin edellytyksin päästä henkilön kotiin tai muuhun olinpaikkaan tämän huollon tarpeen selvittämiseksi. ensihoitohenkilöstöllä on oikeus päästä henkilön terveydentilan selvittämiseksi taikka kiireellisen terveydentai sairaanhoidon antamiseksi tämän

19 Tulevaisuuden suunnittelu Kehitysvammaliitto 2014 Niina Sillanpää

20 Mitkä asiat ovat vaikuttaneet yksilökeskeisen elämänsuunnittelun (YKS) ideologian kehittymiseen? YKS:n historia ja keskeiset kehittäjät

21 Yksilökeskeisen työotteen historia ja siihen vaikuttaneet avaintekijät 1. Sosiaalisen vammaisuuden käsityksen synty ja poliittinen vammaisliike - Yksilökeskeinen suunnittelu palauttaa vallan henkilölle itselleen - Kysymys valinnasta ja kontrollista ja kenellä se on. - Keskeisiä ajattelijoita: John Swain, Vic Finkelstein, Sally French ja Mike Oliver

22 Käsitys vammaisuudesta Tarkastelee vamman syitä, oireita, diagnooseja, älykkyystasoa, kykyjä liitännäissairauksia. Yksilön suhde normiin. WHO-ICD10 Tarkastelee yksilön kykyjen, ympäristön sekä avun ja tuen vaikutusta tietyssä tilanteessa selviämiseen. Yksilön ja ympäristön suhde. AAIDD:n määritelmä Mikä näkökulma sinulla on useimmiten työssäsi käytössä? Korostaa ympäröivän yhteisön merkitystä: yksilön sijaan yhteisön on muututtava. Yhteisön suhde yksilöön. vammaispolitiikka, vammaistutkijat & uudet palvelumallit

23 Yksilökeskeisen työotteen historia ja siihen vaikuttaneet avaintekijät 2. Normalisaation periaate - Osallistuminen tavallisen elämän ympäristöihin - Mahdollisuus tehdä valintoja - Mahdollisuus kehittää kykyjä - Tulla kohdelluksi kunnioittavasti ja arvostettuna yhteisön jäsenenä - Ihmissuhteiden kehittäminen Ajattelijoita: Nirje, Wolfensberger, John O Brien

24 Yksilökeskeisen työotteen historia ja siihen vaikuttaneet avaintekijät 3. Inkluusion periaate ja laitosten lakkauttamisen prosessi - Huomion siirtäminen palveluista ihmiseen - Käsitteet: inkluusio, kansalaisuus, luonnollinen tuki, omien asioiden ajaminen - Yksilökeskeisen suunnittelun välineet kehittyivät: kartat ja polut Ajattelijat: Jack Pearpoint, Marsha Forest, Judith Snow, John O Brien, John McKight

25 Yksilökeskeisen työotteen historia ja siihen vaikuttaneet avaintekijät Käsite yksilökeskeinen suunnittelu otettiin yleisesti käyttöön 90-luvun puolivälissä tarkoittaen sillä seuraavia asioita: 1. Nähdä ihminen diagnoosien takaa 2. Käyttää yleistä kieltä ammattislangin sijaan 3. Etsiä aktiivisesti henkilöiden vahvuuksia ja kykyjä ja miettiä, miten ihminen voi hyödyntää niitä 4. Vahvistaa henkilön omaa ääntä

26 4) Yksilökeskeisen työotteen historia ja siihen vaikuttaneet avaintekijät Yksilökeskeinen suunnittelu on näyttöön perustuva - Isossa-Britanniassa tehty kehittämistyö ja yksilökeskeinen politiikka 2000-luvulla - Valuing people strategia - Putting people first strategia - Seurannan kehittäminen - Asiakastulosten ja vaikutusten mittaaminen

27 Yksilökeskeinen kulttuuri Positiivinen ja ratkaisukeskeinen ajattelu

28 Yksilökeskeinen lähestymistapa Yksilökeskeinen tarkoittaa kokonaista kulttuuria, jossa kaikki kohtelevat toisiaan yksilökeskeisesti eli 1. persoonana, jossa on paljon hyvää ja voimavaroja 2. yksilönä, joka tietää mikä on itselleen hyvää ja tärkeää 3. yhteisömme jäsenenä, joka haluaa antaa oman panoksensa 4. henkilönä, joka tarvitsee toisten tukea 5. oppijana, joka oppii hyvistä onnistumisen kokemuksista

29 Työnteon muutos Nykyisin usein Asutaan vammaisille tarkoitetuissa asuinnoissa Työskennellään päivä- ja työkeskuksissa Vietetään vapaa-aikaa vammaisten kanssa Ohjataan henkilöä selviämään arkisissa askareissaan, esimerkiksi ei tehdä asioita henkilön puolesta. Yksilökeskeisessä työotteessa tavoitteena mm. Ottaa henkilön vahvuudet käyttöön. Tukea henkilön ihmissuhteita. Tehdä asioita tavallisessa ympäristössä. Etsiä roolia lähiyhteisössä. Itsenäisyys arjessa

30 Tulevaisuuden viisi perustehtäväämme Avusta Luo mahdollisuuksia Erillään muusta yhteisöstä Turvaa Eristyksissä palvelujen maailmassa Tunnista vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet Luo yhteyksiä ihmisten välille Kuva: Lähde: O Brien Framework for Accomplishment Workshops 1986

31

32 Kaksi tehtävää Tutkia elämäntapaa ja tyyliä Pohtia tulevaisuutta

33 KARTTA POSITIIVINEN TAPA POHTIA MENNEISYYTTÄ, NYKYISYYTTÄ JA TULEVAISUUTTA KARTTA AUTTAA JÄSENTÄMÄÄN ELÄMÄÄ KARTTA VOIMAANNUTTAA HENKILÖÄ KERTOMAAN ITSELLE TÄRKEISTÄ ASIOISTA / TEKEE HENKILÖLLETÄRKEÄT ASIAT NÄKYVIKSI KARTTA TÄHTÄÄ MUUTOKSEEN, JOSSA ELÄMÄSTÄ TULEE ENEMMÄN OMAN NÄKÖISTÄ

34 Minulle tärkeät ihmiset. Minun elämäntarinani. Voimavarani ja millaisia taitoja minulla on Minulle tärkeät tekemiset / mihin haluan osallistua. Kuuntele & havainnoi minua ja opi ymmärtämään minua ja tarpeitani paremmin! Minulle tärkeät paikat Mikä on hyvin elämässäni? Mikä ei ole hyvin? Tottumukseni ja tapani. Tapani ilmaista itseäni.

35 KARTTATYÖSKENTELY 1. Elämäntarinan kartta kuvataan piirtämällä tai kirjoittamalla, mitä henkilölle on tapahtunut menneisyydessä. Usein henkilön menneisyys voi olla yllätys muille, ja usein se auttaa ymmärtämään nykyistä tilannetta paremmin. Elämäntarinassa tulee ilmi myönteisiä asioita ja tapahtumia, mutta on tärkeää tietää myös henkilön kokemista menetyksistä tai siitä, kuinka suuren osan elämästään henkilö on viettänyt esim. eristetyssä ympäristössä. 2. Toiveiden ja unelmien kartta Unelmointi on keskeistä karttojen käytössä. Henkilöä rohkaistaan kertomaan omista unelmistaan ja toiveistaan. Unelmia on erilaisia ja ne ovat jokaisella henkilökohtaisia. Tärkeää on, että unelmista edetään konkreettiseen toimintaan. Unelmia voidaan toteuttaa pala kerrallaan Esittipä henkilö unelmiaan missä muodossa tahansa, ne antavat painopisteen loppuprosessille.

36 KARTTATYÖSKENTELY 3. Pelkojen ja jännitteiden kartta Samalla tavalla kuin unelmointi antaa jotakin jota kohti pyrkiä, pelkojen ja painajaisten nimeäminen antaa jotakin, jota pyritään välttämään. Tämä kartta voi olla vaikea tehdä, mutta on tärkeää, että pelot ilmaistaan, jotta niistä tullaan paremmin tietoisiksi. 4. Henkilökuva kartta Prosessista vastaava henkilö pyytää ihmisiä tuottamaan sanoja, jotka tulevat heille henkilöstä mieleen sanoja, jotka kuvaavat henkilöä. Tavoitteena löytää niin monia piirteitä henkilöstä kuin mahdollista ja tehdä henkilökuva. Usein tämän kartan tekeminen on hyvin vahvistava prosessi henkilölle itselleen ja hänen läheisilleen.

37 KARTTATYÖSKENTELY 5. Taitojen ja vahvuuksien kartta Tässä kartassa kuvataan niitä piirteitä, jotka henkilössä ihastuttavat muita, henkilön taitoja, vahvuuksia ja lahjoja. Huomio kiinnittyy ongelmista, hidasteista ja haitoista henkilön positiivisiin puoliin, vahvuuksiin ja kykyihin. Kartassa kuvataan, miten henkilön kyvyt ja vahvuudet ovat käytössä. Kartan avulla saatetaan löytää uusia asioita tai harrastuksia, missä kykyjä voisi käyttää. 6. Kartta paikoista, joissa käyn Tulevaisuuden kannalta on tärkeää tietää, miten henkilö viettää aikaansa. Paikkakartassa kuvataan niitä paikkoja, joissa henkilö käy tällä hetkellä, sekä näiden lisäksi paikkoja, joissa hän näiden lisäksi haluaisi käydä. Tärkeää on myös saada tietää, käykö henkilö paikoissa, joissa hän ei haluaisi käydä.

38 KARTTATYÖSKENTELY 7. Vapaa-ajan kartta Harrastukset ovat osa vapaa-aikaa. Vapaa-ajan kartta antaa tietoa siitä, millaisia harrastuksia henkilöllä on ja pääseekö hän niihin harrastuksiin, jotka häntä kiinnostavat. Vapaa-ajan kartan avulla voidaan tuoda lisää mahdollisuuksia elämänsisällön rikastuttamiseen avustaja voi olla apuna vaihtoehtojen esille tuomisessa ja alkuun saattamisessa. 8. Sosiaalisten suhteiden kartta Sosiaaliset suhteet ovat elämänlaadun kannalta tärkeä asia. Kartassa kuvataan henkilön suhteita muihin ihmisiin (sukulaiset, kaverit, ystävät, ammatti-ihmiset jne.) joita henkilö tapaa. Henkilö itse kuvailee suhteensa ko. ihmisiin. Karttaan kirjataan myös, jos henkilöllä on ihmisiä, joita hän haluaisi tavata, mutta ei syystä tai toisesta heitä tapaa. Tähän haetaan ratkaisua.

39 Miten vaikeimmin vammaiset ilmaisevat itseään ja ajatuksiaan? Olemuskieli Olemuskieleksi voidaan kutsua sitä ei-kielellistä vuorovaikutusta, joka ihmisen normaalikehityksessä edeltää puhetta (Pulli ym. 2005). Olemuskieleen kuuluvat esimerkiksi ilmeet ja eleet, ääntely ja äänensävyt, toiminta, itku ja nauru sekä kehon asennot. Papunet

40 Kartta-työskentely vaikeimmin vammaisten kanssa

41 Vaikeimmin vammaiset Miten vaikeimmin vammaiset kertovat tarpeistaan ja haluistaan? Miten vaikeimmin vammaisten ääni kuuluu ja millä volyymilla? Mitä uutta elämässä voisi tapahtua tai kokea?

42 Tuntoaisti Minkälaisesta kosketuksesta pidän? Mihin ei saa koske? Minkälaiset vaatteet tuntuvat hyviltä? Mitä mieltä olen läheisyydestä?

43 Maku- ja hajuaisti Mitkä ovat lempimakuni? Mitä tuoksua rakastan? Mitä inhoan? Miten haluan ruokani syödä? Mitä syön synttäreilläni?

44 Näköaisti Miten näen? Miten reagoi erilaiseen valaistukseen? Nautinko värikkäästä ympäristöstä? Keitä ihmisiä tunnistan näköaistin kautta?

45 Kuuloaisti Tunnenko oman nimeni? Käytänkö sanoja? Mitä ne ovat? Onko kuulo tärkeä aisti? Pelottaako jotkut äänet? Miten ymmärrän puheen? Tunnistanko muita ihmisiä kuulon perusteella?

46 Asento-, liike ja tasapainoaisti Mistä asennoista nauttii? Rauhoittuuko jossakin tietyssä asennossa tai peiton alla, kapaloituna? Miten kulkee eri maastoissa?

47 Hyvän elämän palapeli Työkirja perheen palvelusuunnittelun tueksi

48 Miina Weckroth Hyvän elämän palapeli Työkirja perheen palvelusuunnittelun tueksi Mihin Mikä Miten Mistä

49 Miina Weckroth

50 Miina Weckroth Hyvän elämän palapeli Työkirja perheen palvelusuunnittelun tueksi Onnistuneita valintoja palveluohjauksen ja sosiaalityön kehittäminen lähiyhteisössä hanke Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry Kehitysvammaliitto ry

51 Palvelusuunnitelma 1. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. 2. Vastuut on sovittu -> palvelut pelaavat. 3. Perhe saa elää omaa elämäänsä.

52 Miina Weckroth tavoitteeksi hyvä elämä

53 Miina Weckroth Palveluiden järjestäminen 1. Tavoite hyvä elämä. 2. Palvelusuunnitelma ja vastuunjako. 3. Eletään, palvelut pelaavat, kukin hoitaa mitä on sovittu. 4. Seuranta. 5. Korjaaminen palautteen mukaan.

54 Miina Weckroth tavoitteeksi perheen itsensä määrittelemä hyvä elämä

55 Miina Weckroth haluamme muuttaa toimii nykytilanne tärkeät ihmiset voimavarat

56 Miina Weckroth

57 Miina Weckroth Työpajat Vanhempia Koko perheitä Ammattilaisia

58 Miina Weckroth Palapeli 9 palaa 4 osaa 1. Meidän perheemme 2. Hyvä elämä nyt ja tulevaisuudessa 3. Perheemme elämä nyt 4. Palapelin kokoaminen & toimintasuunnitelma

59 Miina Weckroth Meidän perhe

60 Miina Weckroth Meidän perhe & vahvuuksiamme. Jokaisella meistä on ominaisuuksia ja kykyjä, joista voimme olla ylpeitä.

61 Miina Weckroth Tärkeitä ihmisiä sukulaisia, ystäviä, tuttavia, naapureita, muita läheisiä

62 Miina Weckroth Tärkeitä asioita tekevät onnelliseksi tai iloiseksi

63 Miina Weckroth Hyvä elämä

64 Miina Weckroth Hyvä elämä nyt Kun huomisaamuna heräätte, kaikki on hyvin ja perheenne elämä on hyvää. Kerro jokin asia, mikä on hyvin.

65 Miina Weckroth Hyvä elämä tulevaisuudessa ensi vuonna, kahden vuoden päästä muutoksia tulossa?

66 Miina Weckroth Elämä nyt

67 Elämää nyt Miina Weckroth

68 Toimii! Miina Weckroth

69 Miina Weckroth Haluamme muuttaa

70 Miina Weckroth Kokoaminen & toimintasuunnitelma

71 Miina Weckroth Meidän perhe Tärkeät ihmiset Tärkeät asiat Toimii Hyvä elämä Haluamme muuttaa Nyt Hyvä elämä kohta

72 Miina Weckroth Hyvä elämä Nyt

73 Miina Weckroth Yhteenveto Asiat, joilla on merkitystä palveluiden ja tukitoimien suunnittelemisen kannalta Kun asiat on esitetty tiivisti ja asiassa pysyen, käsitteleminen käy jouhevammin Perheellä on oma yksityisyytensä - kaikkia perheen omia asioita ei tarvitse esittää viranomaisille.

74 Palapeli on onnistunut, jos käyttäminen on mukavaa auttaa hahmottamaan tavoitteet auttaa hahmottamaan keinoja hyväksytään palvelusuunnittelun työkaluksi on hyödyksi palvelusuunnitelman laatimisessa. Miina Weckroth

75 Miina Weckroth Hyvän elämän palapeli Työkirja perheen palvelusuunnittelun tueksi Julkaistaan Internetissä vapaasti käytettäväksi Kuvitus Karoliina Pertamo (paitsi esityksen diat 3, 4, 12, 13)

76 Miina Weckroth kehitysvammaliitto.fi jaatinen.info jaatiswiki.wikispaces.com på svenska: fduv.fi

77 Miina Weckroth Kiitos ja hyvää elämää!