Talokoko. (ks. myös kohdat Mataluus, Tiiveys/Rakennustehokkuus, Kerrosluku, Ihmisläheisyys)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talokoko. (ks. myös kohdat Mataluus, Tiiveys/Rakennustehokkuus, Kerrosluku, Ihmisläheisyys)"

Transkriptio

1 105 Talokoko (ks. myös kohdat Mataluus, Tiiveys/Rakennustehokkuus, Kerrosluku, Ihmisläheisyys) talokoko voidaan mitata esimerkiksi tilavuutena (m 3 ), kerrosalana (k-m 2 ), asunto- tai muuna hyötyalana (asm 2 tai hyöty-m 2 ) tai suoraan ulkomittoina (korkeus, pituus, syvyys) talokoolla on usein (muttei aina) melko suora yhteys asuinyhteisön kokoon ja sitä kautta hallintamuotoon, mutta ei välttämättä asukkaan kokemaan pienimittakaavaisuuteen matala ja tiivis voi syntyä sekä pienillä että suurilla taloyksiköillä talokoko voi olla suurikin, jos se on taitavasti suunniteltu niin, ettei haitallista suurimittakaavaisuuden tunnetta synny (rakennusmassojen ja julkisivujen muotoilu ja jäsentely pieniin kokonaisuuksiin) talon runkosyvyys, näkymät sisältä ulos, aurinkoisuus/varjoisuus yms. seikat vaikuttavat asukkaan mielikuvaan talokoosta talokoon rinnalla ja sijasta voidaan tarkastella myös pihapiirien, luhtikäytäväkuntien tms. kokoja tai koko asuinalueen kokoa, t.s. sitä kokonaisuutta/yhteisöä, mihin asukas itsensä sijoittaa talokoko vaikuttaa yhdyskuntataloudellisiin kustannuksiin: alle k-m 2 talokoolla kunnallistekniset kustannukset saattavat kasvaa suureksi, koska verkostotiheys ja liittymien määrä kasvavat nopeasti

2 106 Piha (ks. myös kohdat Mataluus, Tiiveys/Rakennustehokkuus, Kerrosluku, Ihmisläheisyys) pihan merkitys matalassa ja tiiviissä asumismuodossa korostuu, koska mataluuden ansiosta asukkaat ovat jatkuvasti lähellä pihaa ja tiiveyden takia piha-alueet on suunniteltava huolellisesti eri käyttäjien ja käyttötarkoitusten näkökulmasta sekä pihalle näkemisen, näkymisen rajoittamisen että pihan riittävän aurinkoisuuden (esim. 4 tuntia/vrk tasauspäivän aikana suurelle osalle pihaa) takaamiseksi asuntosuunnitteluun on kytkettävä kiinteäksi osaksi myös pihasuunnittelu (koskee sekä etu- että takapihaa) pihalla on sekä julkisia (etupiha), puolijulkisia että yksityisiä tehtäviä (varsinainen asuntopiha ja takapihat) (katujulkisivun puoleisella) etupihalla on useita yhteensovitettavia tehtäviä: sisään/ulos tapahtuvan liikenteen ohjaus, huoltoajo ja pysäköintitarpeet, hälytysajoneuvojen kulku, lumenkasaaminen, istutukset, asunnon erottuminen jne. etupihan avulla voidaan ratkaista myös tietty yksityisyyden suoja katujulkisivun puolella nostamalla etupihan kautta kulkevan sisääntuloreitin matkalla maasto (ja talon 1. kerros) esim. 1 metrin katutasosta korkeammalle, jolloin suoraan sisäännäkeminen voidaan estää ilman keinotekoisilta vaikuttavia rakenteellisia esteitä (tämä edellyttää riittävän syvää etupihaa jotta ei synnytettäisi uusia liikuntesteitä) varsinaisella asuntopihalla on sovitettava useat käyttäjät ja käyttötarkoitukset: suojaisa häiriintymätön oleskelu, auringonotto, lasten leikit, puutarhanhoito, pihatapahtumien järjestely jne. siirtyminen yksityiseltä asuntopihalta julkiselle yhteispihalle tai muulle julkiselle alueelle (esim. viheralueille) on tapauskohtainen suunnittelutehtävä (raja voi olla selvästi merkitty tai liukuva)

3 pysäköinti piha-alueella, katoksessa tai omassa autotallissa mahdollistaa helpon huoltoajon, auton omatoimiset huoltotoimet ja lisää auton pysäköintiturvallisuutta (jatkuva kontrollimahdollisuus), mutta kuluttaa samalla pihaaluetta 107

4 108 Katu (ks. myös kohdat, Tiiveys/Rakennustehokkuus, Ihmisläheisyys, Piha) katu ja sen suhde rakennuksiin ja piha-alueisiin (erityisesti etupihaan) säätelevät alueella liikkuvan henkilön suunnistamista ja sitä kautta ohjaa mielikuvia alueesta ja sen asukkaista ensimmäiset mielikuvat alueesta syntyvät juuri lähestyttäessä aluetta kadulta katujen määrä tai tiheys alueella (esim. katu-m 2 /ha) vaikuttaa suoraan alueen kunnallistekniikan ja alueella tapahtuvan liikenteen määrään ja kustannuksiin mitä alhaisempi tehokkuus ja pienempi talokoko, sitä enemmän verkostokustannuksia pysäköinti kadunvarressa lähellä asuntoa on samoin huoltoliikenteen kannalta edullinen, mutta saattaa hankaloittaa kadun puhtaanapitoa ja lumenajoa pysäköinti yhteisellä pysäköintialueella (kortteli- tai aluekohtaisesti) saattaa tehostaa pysäköintiin kuluvan maa-alueen käyttöä ja olla siten yhdyskuntataloudellisesti edullista, mutta aiheuttaa sekä mm. turvallisuusongelmia (varkaudet, ilkivalta) pysäköintinormi (esim. 2 ap/asunto) voidaan hajauttaa tonttikohtaiseen ja katu- tai pysäköintialuekohtaiseen osaan pysäköinti piha-alueella (ks. Piha) kapeatonttisen kaupunkirivitaloalueen takapihoja yhdistävät huoltokadut ja kujat voivat liikenteen ohella samalla toimia asukkaiden yhteistiloina pihakatujen tapaan

5 109 Asuntokoot (ks. myös kohdat, Talotyyppi, Ihmisläheisyys, Hallintaja toteutusmuoto) asuntojen koot tietyllä alueella määräytyvät toisaalta asuntojen kysynnän eli asunnon tarvitsijoiden tarpeista käsin, toisaalta tarjonnan eli asuntojen hintatason kautta (johon puolestaan vaikuttavat alueen sijainti, toteuttamistavat, hallintamuodot jne.) jotta matalat ja tiiviit alueet olisivat muutakin kuin suppean joukon asuinalueratkaisu, tulisi asuntojen kokojakauman myös matalilla ja tiiviillä alueilla vastata ns. normaalijakaumaa eli tarjota sekä suuria että pieniä asuntoja, asuntoja perheellisille, eläkeläisille, yksineläjille jne. monipuoliseen asuntokysyntään voidaan vastata myös asuntosuunnittelussa lisäämällä asuntojen muuntojoustavuutta ja mahdollistamalla sivuasuntojen erottaminen myöhemmin asuntojen laajentamismahdollisuuksia oltava, mutta vain kohtuullisesti, koska toteuttamaton rakennusoikeus laskee rakennustehokkuutta ja on yhdyskuntataloudellisesti kallista asuntojen koon määrittelyssä ja myös tilojen suunnittelussa on otettava huomioon vaihtelevat ja todennäköisesti keskimäärin kasvavat tarpeet etätyöhön (osa- tai täysaikaiseen työskentelyyn kotona) rakennusoikeuden määrittely- ja myös laskentaperiaate vaikuttavat siihen, miten paljon kylmillä tai puolilämpimillä tiloilla voidaan joustaa asuntopinta-alan tarpeen kasvaessa

6 110 Hallinta- ja toteutusmuoto (ks. myös kohdat, Talotyyppi, Ihmisläheisyys, Asuntokoot) matalan ja tiiviin asuntoalueita voidaan toteuttaa yhtä hyvin omistusasuntoina kuin vuokra-asuntoina (tai niiden erilaisina välimuotoina) hallintamuoto ei välttämättä vaikuta alueen, talojen tai asuntojen fyysisen muodon suunnitteluun (vaikkakin 1-perheen erillistalot ovat useimmiten omistusasuntoja), mistä johtuen matalan ja tiiviin asumismuodon asuntoalueet voidaan suunnata kaikille asunnontarvitsijoille (pieni) osa asunnontarvitsijoista haluaa edelleen alusta alkaen itse määritellä ja myös toteuttaa mahdollismman paljon tulevan asuntonsa ominaisuuksista, mikä merkitsee sitä, että omatoimisen rakennuttamisen tai rakentamisen mahdollistaminen on otettava huomioon jo kaavoitusvaiheessa (mm. koska se edellyttää omia tontteja) omatoimisessa rakennuttamisessa lopputuloksen laadusta vastaa suurimmaksi osaksi omatoiminen rakennuttaja/rakentaja itse, mikä merkitsee matalan ja tiiviin tapauksessa sitä, että kokemuksen ollessa yleensä erittäin vähäistä, opastusta ja ohjeistusta tarvitaan entistäkin enemmän tuottajamuotoisen rakennuttamisen lopputulos riippuu ratkaisevasti siitä millaisia vaihtoehtoja rakennuttajat ja tuottajat markkinoille tarjoavat eli lopputuloksen laadusta vastaa lähes täysin rakennuttaja, mikä merkitsee sitä, että rakennuttajien, (ja tuotantoketjussa mukana olevien rakentajien ja muiden rakennusteollisuuden yritysten) on oltava mukana uusien, matalan ja tiiviin asuntorakentamisvaihtoehtojen kehittämisessä osallistuvan suunnittelun edellytykset otettava huomioon kaikissa hallinta- ja toteutusmuodoissa ja tuottajamuotoisessa rakentamisessa, jossa tuleva asukas on tuntematon, haasteet ovat suurimmat

7 111 Kaupunki (ks. myös kohdat, Talotyyppi, Ihmisläheisyys, Asuntokoot, Katu) matalan ja tiiviin asuntoalueen rooli koko kaupungin rakenteessa ei poikkea muiden asuntoalueiden roolista ainakaan periaatteessa, mutta mataluus tuo mukanaan väistämättä sen, että alue ei voi sijaita keskusta-alueilla (joissa tehokkuuden on oltava niin suuri, ettei sitä matalana voi enää toteuttaa) ja tiiveys tuo siihen sen lisävaatimuksen, että alueen on sijaittava joko kiinteässä yhteydessä nykyiseen kaupunkirakenteeseen (tai selvästi erillisenä satelliittimaisena pikkukaupunkiyksikkönä, mikäli se on mahdollista) koko kaupungin toteuttaminen matalana ja tiiviinä ei ole nykyisessä teollisen tuotannon kehitysvaiheessa realistista realistisimmat matalan ja tiiviin alueen toteutuskohteet ovat kaupunkirakenteen uudet laajennusalueet tai täydennysrakennusalueet, joissa entistä harvaan rakennettua aluetta tiivistetään uudella rakentamisella

8 112 Paikan henki (ks. myös kohdat, Talotyyppi, Ihmisläheisyys, Asuntokoot, Katu, Kaupunki) kulttuuri-, ilmasto ym. maantieteelliset erot asukkaiden kokemustaustassa ja alueen sijainnissa vaikuttavat siihen, miten matala ja tiivis todellisuudessa toimii ja miten se koetaan Rovaniemellä matalan ja tiiviin alueen suunnittelussa on otettava huomioon runsaammat lumenkasaustilat ja matalammalta paistava aurinko kadunvarsilla kuin Helsingissä, millä on suorat vaikutukset katu- ja piha-alueiden mitoitukseen, ikkunoiden suuntaukseen, puuston ym. istutusten lajivalikoimaan jne. tiiviin kokeminen muuttuu kaupunkikulttuurin kokemusten myötä (hollantilaisessa kaupunkikulttuurissa hyväksytään selvästi pienemmät etäisyydet ja suuremmat näkyvyydet asuntojen ikkunoiden ja kadullakulkijan välillä kuin suomalaisessa) paikallinen pinnanmuoto (korkeussuhteet) ja luonnonelementit (puusto, vesistö) vaikuttavat siihen, miten rakennettu ympäristö saadaan istumaan luonnonympäristössä vaihtelevassa mäkimaastossa matala ja tiivis rakenne sulautuu ympäristöönsä helpommin kuin tasaisella peltomaalla, mistä seuraa se, että tasaisella puuttomalla maalla suunnitteluvaatimukset ovat selvästi kovemmat kuin metsäisellä ja kumpuilevalla maalla täydennysrakentamisessa tulevat paikan vaatimukset konkreettisempina rajoituksina kuin uudelle alueelle rakennettaessa naapurialueen tai alueella jo sijaitsevien rakennusten sijainnin ja muodon kautta

9 6. Tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman tavoitteet Tutkimus- ja kehittämisohjelman tavoitteena on luoda laaja ja järjestelmällinen tutkimus-, kehittämis- ja yhteistyöprojekti, jonka avulla luodaan riittävät tiedolliset ja taidolliset edellytykset toteuttaa eri puolilla Suomea sellaisia matalan ja tiiviin asuntoalueen suunnitelmia, jotka täyttävät korkeat asuinympäristölle asetettavat laadulliset vaatimukset ja ovat samalla yhdyskuntataloudellisesti toteuttamiskelpoisia ja täyttävät kestävän kehityksen vaatimukset. Tutkimus- ja kehittämisohjelman tavoitteena on edistää ympäristöklusterin tutkimusohjelman päämäärää etsiä ja tuotteistaa uusia keinoja säästää ympäristöä, ja tehostaa tutkijoiden, elinkeinoelämän, viranomaisten ja rahoittajien yhteistyötä kaupunkirakentamisessa. Näin pyritään lisäämään ihmisläheisen tiiviin pientaloasumisen osuutta kaupunkien asuntorakentamisessa ja asuntokannassa. Tutkimuksessa pyritään tutkimusohjelman lähtökohdan mukaisesti olemassa olevan ja uuden tutkimustiedon muuntamiseen käytännössä toimiviksi ohjausvälineiksi tai tuotteiksi. Hankkeen tavoitteena on 1) selvittää matalan ja tiiviin asuntoalueen suunnittelu- ja kehittämisvaihtoehtoja suomalaisessa kaupunkiympäristössä, 2) tutkia tiiviin ja matalan asuntoalueen toiminnallisia ym. laadullisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia sekä kehittää vaikutusten arviointimenetelmiä ja 3) luoda tutkimus-, kehittämis-, suunnittelu- ja toteuttamisprojekteja tukeva verkosto, jossa saavutetut kokemukset leviävät tehokkaasti kaikkien osapuolien käyttöön 4) tutkia, arvioida, testata ja kehittää kohdealueille esitettyjä suunnittelu- ja toteutusratkaisuja. Osallistuvat tahot ja T&K -verkko Laajan T&K-projektin tueksi pyritään luomaan maan laajuinen T&K-verkko, johon pyritään saamaan mukaan mahdollisimman moni asuinympäristön tutkimuksessa, kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa (koko suunnittelu- ja päätöksentekoketjussa) mukana oleva osapuoli. Kyseeseen tulevat tällöin ainakin seuraavat osapuolet: tutkimus- ja kehitystyö (VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Helsingin kaupungin kanslian kehittämisyksikkö, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Asuntosäätiö, SATO-Rakennuttajat Oy, Skanska Etelä-Suomi Oy, Skanska Pohjois-Suomi Oy, Finnforest Oy, Stora Enso Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, COST C8 verkosto/15 maata/25 tutkimuslaitosta) kunnat ja kuntayhtymät (Sodankylä, Rovaniemi, Oulu, Kajaani, Kuopio, Jyväskylä, Tampere, Heinola, Kotka, Vantaa, Espoo, Helsinki, YTV, Uudenmaan liitto) suunnittelukonsultit (tapauskohtaisesti määritellyt ja kuntien nimeämät suunnittelutoimistot) rakennuttajat ja rakentajat (Asuntosäätiö, VVO, SATO-Rakennuttajat Oy, Skanska Etelä-Suomi Oy, Skanska Pohjois-Suomi Oy) markkinointi ja asukaspalaute (Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Woodfocus) Potentiaalisina kehittämistoiminnan kohdealueina ovat tähän mennessä tulleet esiin mm. seuraavat alueet eri kaupungeissa: 1) Raviradan asuntoalue, Sodankylä 2) Kairatien alue, Rovaniemi 3) Puukaupunkialue, Oulu 4) Teppana, Kajaani 5) Pirtti, Kuopio 6) Emännäntie/Kortepohja, Jyväskylä 7) Rahola, Tampere 8) Tähtiniemi, Heinola 9) Hirssaari, Kotka 10) Kivistö 2, Vantaa 11) Aurinkolahti, Helsinki

10 114 12) Kurkimoisio, Helsinki 13) Porslahdentie, Helsinki 14) Villasaari, Helsinki 15) Omenamäki, Helsinki 16) Säterinmetsä, Espoo 17) Vantinmäki, Espoo 18) Aurinkorinne/Friisilä, Espoo Luettelo ei pyri olemaan kattava ja sitä täydennetään tarpeen mukaan. Esitutkimuksen aikana on alustavasti selvitetty eri tahojen näkökantoja ja kiinnostusta osallistua tiiviin ja matalan asuntorakentamisen konseptin tutkimus-, kehittämis- ja toteutushankkeisiin. Osapuolten osallistumismuoto riippuu ensisijaisesti siitä, minkätyyppisiin kehittämishankkeisiin ja kohdealueisiin organisaatio tulee kiinnittymään. Tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa paitsi perusteltuja tutkimustuloksia ja ideoita niin myös niistä johdettuja toteuttamiskelpoisia innovaatioita ja suunnitelmia. Samalla tuotetaan materiaalia myös mahdollisesti järjestettäville suunnittelu- ym. kilpailuille. MATALAN JA TIIVIIN ASUNTOALUEEN KEHITTÄMINEN ARVIOINTI SUUNNITTELU TOTEUTUS SEURANTA INNOVAATIOT TUTKIMUS JA KEHITYS

11 115 Lähteet ym. kirjallisuus 1. Eeva Aarrevaara, Marketta Kyttä, Mikko Tommila, Nina Välkepinta & Heikki Kukkonen, Liian tiivis asuttavaksi? Tutkimus tiiviisti rakennettujen perinteisten kylien rakenteesta ja asukkaiden kokemuksista. TKK Arkkitehtiosaston julkaisuja 1997/41. Helsinki s. 2. Aurinkorinne, Espoo Friisilä. Finnforest Oyj, Skanska Etelä-Suomi Oy. (Arkkitehtitoimisto Juha Kronlöf & Pauliina Vihinen Oy voittaneen kilpailuehdotuksen selostus) s. 3. Leonardo Benevolo, History of Modern Architecture, Volume 1. M.I.T. Press Cambridge s. 4. Leonardo Benevolo, The Origins of Modern Town Planning. MIT Press Great Britain p. (alkuper. Le origini dell urbanistica moderna, Editori Laterza, Bari 1963) 5. Leonardo Bezzola, Thormann-Wirz & Thorman, Fritz, Wohnort Halen, eine Architekturreporttage. St Gallen Serge Chermayeff & Christopher Alexander, Community and Privacy. Toward a New Architecture of Humanism. New York Paul Downton, EcoCity 2 (konferenssijuliste) Elisa El Harouny, Olli-Pekka Riipinen, Kaija Santaholma & Timo Tuomi, Suomalaisia puukaupunkeja hoito, kaavoitus ja suojelu. Finnish Wooden Towns Care, Planning and Conservation. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto, Selvitys 5/ s. 9. Forskning och framsteg 7/1981, s Tony Garnier, L œuvre compléte. Centre Georges Pompidou. Paris p. 11. Marcus Gerards, Brugge. Uitgave van de Kon.Gidsenbond van Brugge en West-Vlaanderen v.z.w. D 1977/0603/1. Drukkerij Pauwels N.V., Eeklo. (vuoden 1562 painokuvan jäljennös) 12. Greece. Greek National Tourism Organisaton. Athens p. 13. Green Paper on the Urban Environment. Commission of the European Communities. Luxembourg Jon Guttu, Bedre småhusbebyggelse. Norges byggforskningsinstitutt. Oslo s. 15. Jon Guttu, Petter Næss & Inger-Lise Saglie, Natur- og miljövennlig tettstedsutvikling. Oppsummering fra NAMIT-prosjektet. NIBR Oslo s. 16. Peter Hall & Colin Ward, Sociable Cities. The Legacy of Ebenezer Howard. Wiley & Sons England p 17. Peter Hall, Cities of Tomorrow. An Intellectual History of Urban Planning and Design in the Twentieth Century. Basil BlackwellOxford p. 18. Peter Hall, The Cities in Civilization. Orion Books Ltd. London p. 19. Irmeli Harmaajärvi, Aimo Huhdanmäki & Pekka Lahti, Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt. Suomen ympäristö x/2001. Helsinki s. (painossa) 20. Marika Hausen, Kirmo Mikkola, Anna-Lisa Amberg, Tytti Valto, Eliel Saarinen Projects Otava Keuruu p. 21. Ebenezer Howard, Tomorrow a peaceful path to real reform, London 1898.(myöhemmin toimitettu painos uudella nimellä Garden cities of tomorrow. London 1902.) 22. Riitta Jalkanen, Tapani Kajaste, Timo Kauppinen, Pekka Pakkala, Camilla Rosengren, Asuinaluesuunnittelu. Rakennustieto Oy. Helsinki s. 23. Bertel Jung & Eliel Saarinen, Pro Helsingfors, Suur-Helsingin asemakaavan ehdotus. Oy Lilius & Hertzberg, Helsinki s. + karttaliite 1s. 24. Kirsti Junttila, Leila Strömberg, Kaupunkipientalon mallia etsimässä, Suksiurbanismista vaihtoehto kerrostaloasumiselle? Kuntatekniikka 2/2000, s Lauri Jääskeläinen, Tiiltä, puuta ja betonia Tukholmassa. Rakennusvalvonta 4/1998, s Marius Kjeldsen, Industrialized Housing in Denmark. Danish Building Centre. Copenhagen s. 27. Maarit Kaipiainen, Tiivis ja matala puurakentaminen. Suomen ympäristö 270. Ympäristöministeriö Helsinki s. 28. Jussi Kautto, Maanläheinen ja tiivis asuinrakentaminen. Artikkeli julkaisussa Tiivis ja matala asuinrakentaminen 1996, s Jussi Kautto, Maanläheinen ja tiivis asuinrakentaminen Helsingissä Katkennutta traditiota etsimässä tavoitteena kehittää länsieurooppalainen kaupunkirivitalo Helsinkiin. Helsingin kaupungin kanslia s. 30. Jussi Kautto, Tavoitteena länsieurooppalainen kaupunkirivitalo. Rakennusvalvonta 4/1998, s

12 31. Jussi Kautto & Kyösti Oasmaa. Kaupunkimainen tiivis pientalorakentaminen Tanskassa Ekskursio Helsingin kaupunginkanslia, kehittämistoimisto s. 32. Torsti Kivistö & Pekka Lahti, Kaavatalous kuntatasolla. Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 1974:46. Helsinki s. 33. Torsti Kivistö, Kari Rauhala & Jukka Koskikallio. Asuntoalueiden kaavoitus ja rakentamiskustannukset (ASTA I). Asuntoalueiden kaavoitus ja käyttökustannukset (ASTA II). Asuntoalueiden kaavoitus ja kokonaiskustannukset (ASTA III). Helsinki Jouni Koiso-Kanttila, Oulun moderni puukaupunki. Puu 4/1997. s Koivukylä 1. Kaavarunkotyön perusselvitykset. Helsingin mlk:n julkaisu. Helsinki s. 36. Heikki Kukkonen, Olli Lehtovuori, Vuokko Lehmuspuisto & Minna Nuutinen, Omatonttinen pientalo kasvukeskuksissa tilannekatsaus. TKK Arkkitehtiosasto julkaisuja 2000/62. Helsinki s. 37. Jouko Kunnas, Pientalon sopeutuminen muuttuviin asumistarpeisiin. Esimerkkinä Oulun Niittyaron Asunki-talot. Oulun yliopisto/taideteollinen korkeakoulu/future Home s. 38. Marketta Kyttä, Ari Lainevuo & Jani Päivänen, Turvallisen matkan päässä kaupungista. Lahden seudun pientaloalueet suunnitelmissa ja asuinpaikkoina. TKK YTK:n julkaisuja B 79. Espoo s. + liitt. 14 s. 39. Risto Kärkkäinen, Kunnallistekniikasta aiheutuvien kustannusten arvioiminen kaavoituksessa. Helsinki Pekka Lahti, Yhdyskuntatalous, Yhdyskuntien rakenne. Rakennustekniikan käsikirja, osa 8, luku 651. Tammi Pekka Lahti & Risto Pitkänen, Yhdyskuntatalous, Yhdyskuntien suunnittelu. Rakennustekniikan käsikirja, osa 8, luku 652. Tammi Pekka Lahti, Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Kaupunkiuudistuksen lähtökohtia. Kaupunkimaisten yhdyskuntien kehittämiskampanja, Julkaisu 1/1981. Helsinki s. (ss ) 43. Pekka Lahti, Kaupunkihirviö vai kaupunkikaunotar? lähtökohtia uuteen kaupunkitutkimukseen. Tiede & Edistys 3/1982. S Pekka Lahti & Irmeli Harmaajärvi, Yhdyskuntarakenne ja kestävä kehitys, kansainvälisiä kokemuksia. Ympäristöministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto, Tutkimusraportti 1/1992. Helsinki s. 45. Pekka Lahti & Kari Rauhala, Asuntoalueiden täydennysrakentaminen. Mahdollisuudet, kustannukset ja säästöt. VTT Tiedotteita Espoo s. + liitt. 1 s. 46. Olli Lehtovuori, Kaavoittajan ja talosuunnittelijan yhteistyötä tarvitaan. Asu ja rakenna 4/1998. S Olli Lehtovuori, Kaupunkiomakotitalo uusi haaste yhdyskuntasuunnitteluun.asu ja rakenna 5/1998. S Olli Lehtovuori, Kehitys vaatii asumatyyppien monipuolistamista. Asu ja rakenna 3/1998. S Olli Lehtovuori, Suomalaisen asuntoarkkitehtuurin tarina, the Story of Finnish Housing Architecture. Rakennustieto Oy, ympäristöministeriö. Helsinki s. 50. Olli Lehtovuori, Talotyyppi asunto- ja yhdyskuntasuunnittelussa. Pamfletti Syksy 1998 (moniste, joka koostuu kopioista tässä mainituista artikkeleista no. 29, 30, 31 ja 34). 14 s. 51. Olli Lehtovuori, Vaihtoehtoja kerrostaloasumiseen. Asu ja rakenna 6/1998. s Henrik Lilius, Suomalainen puukaupunki. Trästaden i Finland. The Finnish Wooden Town. Anders Nyborg A/S - Akateeminen kirjakauppa. Rungsted Kyst - Helsinki s. 53. Paavo Littow, Yhdyskuntakustannusten optimoinnista. Oulun lääninhallitus, suunnittelujaosto, julkaisu n:o 5. Oulu Otto-I. Meurman, Asemakaavaoppi. Otava Keuruu s. 55. Mervyn Miller, Raymond Unwin: Garden Cites and Town Planning. Leicester-London-New York p. 56. Mervyn Miller, L evolution de la cité-jardin en Angleterre, De Port Sunlight à la cité-jardin de Welwyn. teoksessa La Ville, art et architecture en Europe, Centre Georges Pompidou. Paris s Teuvo Mustakare, Kaupunki-Suomi ilmasta. Stads-Finland från luften. City-Finland from the Air. Al- Avedon Oy. Jyväskylä s. 58. Riitta Nikula, Armas Lindgren , arkkitehti arkitektekten. Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki Riitta Nikula, Eliel Saarinen , Le plan de la ville de Munkkiniemi-Haaga, 1915, teoksessa La Ville, art et architecture en Europe, Centre Georges Pompidou. Paris s Kyösti Oasmaa, Kaupunkimainen tiivis pientalorakentaminen Tanskassa, ekskursio Helsingin kaupunginkanslia, kehittämistoimisto s. 116

13 61. Pekka Pakkala, Nyboderista Örestadiin Kööpenhaminan asuntorakentamisen kehityspiirteitä. Kuntatekniikka 2/2000, s (R). Barry Parker & Raymond Unwin, The art of designing small houses and cottages, in The art of building a home, Longmans Green, London 1901, pp Jani Päivänen, Kaupungin tiiviys ja täydennysrakentaminen sosiologisia kysymyksiä. TKK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 81. Espoo s. 64. Johan Rådberg, Den svenska trädgårdsstaden. Byggforskningsrådet. Stockholm s. 65. Johan Rådberg & Rolf Johansson, Stadstyp och kvalitet. Kunglika tekniska högskolan. TRITA- ARK-Forskningspublikation 1997:4. Stockholm s. 66. Kimmo Rönkä, Kari Rauhala, Irmeli Harmaajärvi & Pekka Lahti, Ekologinen lähiöuudistus. Kestävän kehityksen periaatteen mukainen korjaus- ja lisärakentaminen suomalaisilla asuntoalueilla. Ympäristöministeriö, Yhdyskuntasuunnittelu- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta Julkaisu 4/1994. Helsinki s. 67. Eliel Saarinen, The City, Its Growth, Its Decay, Its Future. Reinhold Publishing, New York p. 68. Eliel Saarinen, Munkkiniemi-Haaga ja Suur-Helsinki, tutkimuksia ja ehdotuksia kaupunkijärjestelyn alalta (vastaava ruotsinkielinen painos: Munksnäs-Haga och Stor-Helsingfors. Stadsplanestudier och förslag). Lilius & Hertzberg, Helsinki s. 69. Arto Salmela, Tehokkuusluvun vaikutus kustannuksiin. Turun yleiskaavatutkimuksia B Suunnittelutoimisto Arto Salmela, Helsinki s. 70. Risto Sammalkorpi, Kaupunkimaisesta pientalorakentamisesta Camillo Sitte, Der Städtebau nach seinen künstlerischen Grundsätzen. Wien Tiivis ja matala asuinrakentaminen. Asuntotutkimus/Luennot ja harjoitustyöt/kevät TKK arkkitehtiosasto, Helsingin kaupunginkanslia, kehittäistoimisto. TKK Arkkitehtiosaston julkaisuja 1996/ s. (sama julkaisu on myös uutena painoksena samassa sarjassa numerolla 1997/45) 73. Paul-Erik Stenroos, Tutkimushakemus ympäristöklusterille kaupunkimaisten, kestävän kehityksen mukaisten yhteenrakennettujen omakotitalojen suunnittelu- ja rakentamiskokemuksista. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus n. 15 s. 74. Mikael Sundman, Mona Schalin (toim.), Bertel Jung, suukaupungin hahmottaja. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsinki s. 75. Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus. Otava Keuruu s. 76. The Sustainable Cities Project. EU DG XI Environment, Nuclear Safety and Civil Protection. Brussels March Manfredo Tafuri, Theories and History of Architecture. Granada Publishing, Great Britain p. 78. Tiivis puutaloalue RTS 01:01, ohjekorttiehdotus joulukuu s. 79. Lauri Tuokko, Espoon Säterinmetsä. Asu ja rakenna 5/ Raymond Unwin, Town Planning in Practice. T. Fisher Unwin, London Raymond Unwin, Nothing Gained by Overcrowding. How the Garden City type of development may benefit both owner and occupier. Garden Cities and Town Planning Association, London La Ville, art et architecture en Europe, Centre Georges Pompidou. Paris p. 83. Vitruvius, The Ten Books of Architecture. Dover Publications Inc., New York s. 84. Vuosaari, Kurkimoision asuntoalue, asemakaava ja asemakaavan muutos nro Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosasto 1999/10810.n. 20 s. 85. Vuosaari, Meri-Rastilan eteläranta I, Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro selostus. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosasto 1998/10670.n. 20 s. 86. Vuosaari, Omenamäen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 10955). Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, esityslista n. 10 s. 87. Vuosaari, Porslahdentien asuntoalue, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro selostus. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosasto 1996/10450.n. 20 s. 88. Vuosaari, Vanttitien asuntoalue, Asemakaavan muutoksen nro selostus. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosasto 1996/ n. 20 s. 89. Vuosaari, Villasaaren asuntoalue, asemakaavan muutos nro Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosasto 1998/10687.n. 20 s. 90. Ympäristöklusterin tutkimusohjelma, toinen ohjelmakausi , 117

Matalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit

Matalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit Esitutkimus, esimerkkejä Matalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit Johan Rådbergin ja Rolf Johanssonin (KTH) kaavioita matalan ja tiiviin asunto- ja kaupunkirakentamisen ominaisuuksista Esitutkimus,

Lisätiedot

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA O T A N I E M I JUHANI KARANKA H E L S I N K I JUHANI KARANKA M E R I H A K A JUHANI

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKLUSTERI / EKO-INFRA / Matala-Tiivis MAT-TI Esitutkimus, osatehtävät/vaiheet

YMPÄRISTÖKLUSTERI / EKO-INFRA / Matala-Tiivis MAT-TI Esitutkimus, osatehtävät/vaiheet Esitutkimus, osatehtävät/vaiheet "Matalan ja tiiviin" konsepti (mielikuvapohjainen) - vanhat kaupunkikulttuurit (alkaen n. 3500 v. sitten) - etelä- ja keski-eurooppalainen kaupunki (alkaen n. 2000-3000

Lisätiedot

JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA S U U N N I T T E L U I H A N T E E T RUUTU vs. SPIRAALI / PYSYVYYS (paradigma) vs. MUUTOS (anomalia) SUOMALAISEN SUUNNITTELUIHANTEIDEN KEHITYKSEN

Lisätiedot

Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Esitutkimuksen loppuraportti (luonnos) Pekka Lahti

Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Esitutkimuksen loppuraportti (luonnos) Pekka Lahti Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Esitutkimuksen loppuraportti (luonnos) Pekka Lahti matti matalan ja tiiviin asuntoalueen kehittämisprojekti Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, lokakuu 2001 kansikuva:

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Kolmas suuri linja: englantilainen puutarhakaupunki

Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Kolmas suuri linja: englantilainen puutarhakaupunki Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? 32 Kolmas suuri linja: englantilainen puutarhakaupunki Ajatus tiiviistä ja matalasta kaupunkirakenteesta sisältyy olennaisena osana perinteiseen puutarhakaupunki-ideaan,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Moderni puurakentaminen

Moderni puurakentaminen 13.4.2012 WoodAcademy -tapahtuma, Kouvola ARKKITEHTUURI JA RAKENTAMINEN Moderni puurakentaminen Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma On kirjattu hallitusohjelmaan:

Lisätiedot

ASUMISEN JA ASUNTOALUEIDEN KEHITTÄMINEN asuntotarjonnan monipuolistamisen esimerkkejä:

ASUMISEN JA ASUNTOALUEIDEN KEHITTÄMINEN asuntotarjonnan monipuolistamisen esimerkkejä: MAL päätös s 24.11.2011 Esko Kahri ASUMISEN JA ASUNTOALUEIDEN KEHITTÄMINEN asuntotarjonnan monipuolistamisen esimerkkejä: ASUNTOPOLITIIKKA JA KAAVOITUS lisäten kestävää kehitystä ja kiinteyttäen yhdyskuntarakennetta

Lisätiedot

5. Matalan ja tiiviin asuntoalueen arviointi- ja suunnittelukriteerit ( suunnittelutekijäkortit )

5. Matalan ja tiiviin asuntoalueen arviointi- ja suunnittelukriteerit ( suunnittelutekijäkortit ) 94 5. Matalan ja tiiviin asuntoalueen arviointi- ja suunnittelukriteerit ( suunnittelutekijäkortit ) Esitutkimuksen aikana käännettiin tanskalaista esikuvaa (tæt-lav) noudattavan tiivis ja matala käsiteparin

Lisätiedot

arkkitehtitoimisto karin krokfors oy

arkkitehtitoimisto karin krokfors oy Pihlajatie 18 00270 Helsinki puhelin 040 5040442 telefax 09 495496 ark@karinkrokfors.fi www.karinkrokfors.fi TOIMISTON REFERENSSIT TIEDOT TOIMISTOSTA Arkkitehtitoimisto Karin Krokfors Oy Toimisto on perustettu

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2. HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat

Lisätiedot

Kohtuulliset asumiskustannukset suunnittelun haasteena; Tuotannon näkökulma

Kohtuulliset asumiskustannukset suunnittelun haasteena; Tuotannon näkökulma Kohtuulliset asumiskustannukset suunnittelun haasteena; Tuotannon näkökulma Pekka Sokka Skanska Talonrakennus Oy 28.11.2011 ARY 15.11.2011 / Pekka Sokka 1 Kohtuulliset asumiskustannukset suunnittelun haasteena.

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine

asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Kohtuuhintaista ja laadukasta asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Ihminen käyttää asumiseen yhä suuremman osan tuloistaan Yhden neliön hinta on lähes 10% keskimäärin käytettävissä olevasta

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY MYLLYPURON PUINEN KAUPUNKIKYLÄ. Puurakentamisen RoadShow 2012, Helsinki 15.2.2012. Ari Tahvanainen, arkkitehti SAFA

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY MYLLYPURON PUINEN KAUPUNKIKYLÄ. Puurakentamisen RoadShow 2012, Helsinki 15.2.2012. Ari Tahvanainen, arkkitehti SAFA ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Ari Tahvanainen, arkkitehti SAFA Puurakentamisen RoadShow 2012, Helsinki 15.2.2012 MYLLYPURON PUINEN KAUPUNKIKYLÄ TOIMISTOESITTELY Perustettu: 1988 (toiminta aloitettu 1979) Henkilökunta:

Lisätiedot

EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella

EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella Ladec 21.1.2013 Arkkitehtikilpailu ja masterplan Henna: lähellä kaikkea Henna on uusi ekologinen ja yhteisöllinen asuinalue hyvien liikenneyhteyksien

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio, Moderni puukaupunki hanke Diplomityön esittely 16.06.2008

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää Tarvitaanko koko k metropolialueelle l ll yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää päätösvaltaista hallinto-organisaatiota? organisaatiota? Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja 7.10.2008

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Puurakentamisen RoadShow - Vantaa projektinjohtaja Reijo Sandberg reijo.sandberg@vantaa.fi Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä. VVO Rakennuttaja Oy 1

Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä. VVO Rakennuttaja Oy 1 Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä VVO Rakennuttaja Oy 1 Conflicts in Housing Development and Building, customers and residents interests Outline for the presentation briefly

Lisätiedot

Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan

Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan pienkerrostalot, koska rakennuksissa on porrashuoneet, joista

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

Lontoo Letchworth (junalla 35 min) Letchworth. Alueen sijainti Lontoon pohjoispuolella

Lontoo Letchworth (junalla 35 min) Letchworth. Alueen sijainti Lontoon pohjoispuolella Lontoo Letchworth (junalla 35 min) Letchworth Alueen sijainti Lontoon pohjoispuolella Letchworth Kaupungin nykyinen katuverkko (2006) Letchworth ensimmäinen Ebenezer Howardin periaatteiden (1898 1902)

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 6.11.2012 SENIORIT VOIMAVARANA. Kimmo%Rönkä% Movense%Oy%%

Rakennusfoorumi 6.11.2012 SENIORIT VOIMAVARANA. Kimmo%Rönkä% Movense%Oy%% Rakennusfoorumi 6.11.2012 SENIORIT VOIMAVARANA Kimmo%Rönkä% Movense%Oy%% Seniorit voimavarana I Aluksi II Seniorit III Voimavarat IV Seniorit voimavarana V Lopuksi Aluksi' Kuva: Veli-Pekka Kauppinen, Keski-Suomen

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

ASUTTAISIINKO TOISIN?

ASUTTAISIINKO TOISIN? Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95 Espoo 2008 ASUTTAISIINKO TOISIN? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa Hilkka Lehtonen Inari Aaltojärvi Jukka Hirvonen Tuomas

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000 N 1/5 Rakeisuus 1:5000 Asumisyksiköt 1:200 Kortteli 1:500 Terassi Poistumistietorni 15000 Asunto 8000 Fritz Langin Metropolis Kurssin ensimmäisessä harjoitustyössä käsittelin Fritz Langin elokuvaa Metropolis

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Tampere, Ratina vuonna 2000. Mikko Järvi 29.5.2009

Tampere, Ratina vuonna 2000. Mikko Järvi 29.5.2009 Tampere, Ratina vuonna 2000 29.5.2009 Ratina ennen 29.5.2009 Ratina vuonna 1898 ja 1960-luvun alkupuolella Ratina ennen 29.5.2009 Ratinan aatekilpailu 29.5.2009 Yleinen aatekilpailu 2.10.2000 15.2.2001

Lisätiedot

Pöytäkirja 2/2016 :t 5-13 4.2.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 4.2.2016 klo 8.30 10.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 2/2016 :t 5-13 4.2.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 4.2.2016 klo 8.30 10.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 10.50 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Vesa Karisalo, aluearkkitehti

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen

Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen Lahden Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö Henna Leppänen Liikekeskus kasvuun Rakokivi remonttiin -työseminaari 7.5.2015 Sisältö

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous K.F. Karjainen ja I. K. Inha Ylä-Kuittijärvellä I. K. Inha: Miitkala 1894 Hattulan kirkko, Selim Lindqvistin akvarelli Olavinlinna Niemelän torppa Konginkangas (Seurasaari))

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden

Lisätiedot

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kymenlaakson liiton liikenneseminaari 26.3.2015 Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 26.3.2015 1 EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Karin Krokfors Arkkitehti SAFA. Syntynyt Helsingissä 1960 JATKO-OPINNOT

Karin Krokfors Arkkitehti SAFA. Syntynyt Helsingissä 1960 JATKO-OPINNOT CV Karin Krokfors Arkkitehti SAFA Syntynyt Helsingissä 1960 JATKO-OPINNOT 2008-2009 Vieraileva väitöstutkija, University College London, Bartlett, Faculty of Built Environment 2006- Väitöskirjatyö TKK/Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Pöytäkirja 11 /2014 :t 55-59. Kaupunkikuvaneuvottelukunta 18.9.2014. Aika 18.9.2014 klo 8.35 9.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 11 /2014 :t 55-59. Kaupunkikuvaneuvottelukunta 18.9.2014. Aika 18.9.2014 klo 8.35 9.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika 18.9.2014 klo 8.35 9.50 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja, puheenjohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja Hannu Jaakkola,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA. Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos

ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA. Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVA TUTKIMUKSEN AIHEENA MM. SEURAAVISSA HANKKEISSA ECODRIVE SKAFTKÄRR VTT, HELSINGIN YLIOPISTO, AALTO-YLIOPISTO

Lisätiedot

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tulevaisuuden Vantaa verkostot kaupunkisuunnittelussa Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Kaupunki on perusominaisuuksiltaan verkoston solmu. Kulkureittien risteys Kohtaamispaikka Kauppapaikka Asuinpaikka

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Appendix 1. Research material

Appendix 1. Research material Appendix 1. Research material T3 mobility planning and decision making material City of Espoo, City Board. 2013. 10 Selvitys Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Minutes 3.6.2013. Issue nr. 4619/08.01.00/2012.

Lisätiedot

TIIVIS JA MATALA PIENTALOALUE HELSINGIN SUURSUOLLE

TIIVIS JA MATALA PIENTALOALUE HELSINGIN SUURSUOLLE TIIVIS JA MATALA PIENTALOALUE HELSINGIN SUURSUOLLE OPINNÄYTETYÖ Lahden ammattikorkeakoulu Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnitttelun suuntautumisvaihtoehto / Aikuiskoulutus 31.5.2006 Sari

Lisätiedot