Talokoko. (ks. myös kohdat Mataluus, Tiiveys/Rakennustehokkuus, Kerrosluku, Ihmisläheisyys)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talokoko. (ks. myös kohdat Mataluus, Tiiveys/Rakennustehokkuus, Kerrosluku, Ihmisläheisyys)"

Transkriptio

1 105 Talokoko (ks. myös kohdat Mataluus, Tiiveys/Rakennustehokkuus, Kerrosluku, Ihmisläheisyys) talokoko voidaan mitata esimerkiksi tilavuutena (m 3 ), kerrosalana (k-m 2 ), asunto- tai muuna hyötyalana (asm 2 tai hyöty-m 2 ) tai suoraan ulkomittoina (korkeus, pituus, syvyys) talokoolla on usein (muttei aina) melko suora yhteys asuinyhteisön kokoon ja sitä kautta hallintamuotoon, mutta ei välttämättä asukkaan kokemaan pienimittakaavaisuuteen matala ja tiivis voi syntyä sekä pienillä että suurilla taloyksiköillä talokoko voi olla suurikin, jos se on taitavasti suunniteltu niin, ettei haitallista suurimittakaavaisuuden tunnetta synny (rakennusmassojen ja julkisivujen muotoilu ja jäsentely pieniin kokonaisuuksiin) talon runkosyvyys, näkymät sisältä ulos, aurinkoisuus/varjoisuus yms. seikat vaikuttavat asukkaan mielikuvaan talokoosta talokoon rinnalla ja sijasta voidaan tarkastella myös pihapiirien, luhtikäytäväkuntien tms. kokoja tai koko asuinalueen kokoa, t.s. sitä kokonaisuutta/yhteisöä, mihin asukas itsensä sijoittaa talokoko vaikuttaa yhdyskuntataloudellisiin kustannuksiin: alle k-m 2 talokoolla kunnallistekniset kustannukset saattavat kasvaa suureksi, koska verkostotiheys ja liittymien määrä kasvavat nopeasti

2 106 Piha (ks. myös kohdat Mataluus, Tiiveys/Rakennustehokkuus, Kerrosluku, Ihmisläheisyys) pihan merkitys matalassa ja tiiviissä asumismuodossa korostuu, koska mataluuden ansiosta asukkaat ovat jatkuvasti lähellä pihaa ja tiiveyden takia piha-alueet on suunniteltava huolellisesti eri käyttäjien ja käyttötarkoitusten näkökulmasta sekä pihalle näkemisen, näkymisen rajoittamisen että pihan riittävän aurinkoisuuden (esim. 4 tuntia/vrk tasauspäivän aikana suurelle osalle pihaa) takaamiseksi asuntosuunnitteluun on kytkettävä kiinteäksi osaksi myös pihasuunnittelu (koskee sekä etu- että takapihaa) pihalla on sekä julkisia (etupiha), puolijulkisia että yksityisiä tehtäviä (varsinainen asuntopiha ja takapihat) (katujulkisivun puoleisella) etupihalla on useita yhteensovitettavia tehtäviä: sisään/ulos tapahtuvan liikenteen ohjaus, huoltoajo ja pysäköintitarpeet, hälytysajoneuvojen kulku, lumenkasaaminen, istutukset, asunnon erottuminen jne. etupihan avulla voidaan ratkaista myös tietty yksityisyyden suoja katujulkisivun puolella nostamalla etupihan kautta kulkevan sisääntuloreitin matkalla maasto (ja talon 1. kerros) esim. 1 metrin katutasosta korkeammalle, jolloin suoraan sisäännäkeminen voidaan estää ilman keinotekoisilta vaikuttavia rakenteellisia esteitä (tämä edellyttää riittävän syvää etupihaa jotta ei synnytettäisi uusia liikuntesteitä) varsinaisella asuntopihalla on sovitettava useat käyttäjät ja käyttötarkoitukset: suojaisa häiriintymätön oleskelu, auringonotto, lasten leikit, puutarhanhoito, pihatapahtumien järjestely jne. siirtyminen yksityiseltä asuntopihalta julkiselle yhteispihalle tai muulle julkiselle alueelle (esim. viheralueille) on tapauskohtainen suunnittelutehtävä (raja voi olla selvästi merkitty tai liukuva)

3 pysäköinti piha-alueella, katoksessa tai omassa autotallissa mahdollistaa helpon huoltoajon, auton omatoimiset huoltotoimet ja lisää auton pysäköintiturvallisuutta (jatkuva kontrollimahdollisuus), mutta kuluttaa samalla pihaaluetta 107

4 108 Katu (ks. myös kohdat, Tiiveys/Rakennustehokkuus, Ihmisläheisyys, Piha) katu ja sen suhde rakennuksiin ja piha-alueisiin (erityisesti etupihaan) säätelevät alueella liikkuvan henkilön suunnistamista ja sitä kautta ohjaa mielikuvia alueesta ja sen asukkaista ensimmäiset mielikuvat alueesta syntyvät juuri lähestyttäessä aluetta kadulta katujen määrä tai tiheys alueella (esim. katu-m 2 /ha) vaikuttaa suoraan alueen kunnallistekniikan ja alueella tapahtuvan liikenteen määrään ja kustannuksiin mitä alhaisempi tehokkuus ja pienempi talokoko, sitä enemmän verkostokustannuksia pysäköinti kadunvarressa lähellä asuntoa on samoin huoltoliikenteen kannalta edullinen, mutta saattaa hankaloittaa kadun puhtaanapitoa ja lumenajoa pysäköinti yhteisellä pysäköintialueella (kortteli- tai aluekohtaisesti) saattaa tehostaa pysäköintiin kuluvan maa-alueen käyttöä ja olla siten yhdyskuntataloudellisesti edullista, mutta aiheuttaa sekä mm. turvallisuusongelmia (varkaudet, ilkivalta) pysäköintinormi (esim. 2 ap/asunto) voidaan hajauttaa tonttikohtaiseen ja katu- tai pysäköintialuekohtaiseen osaan pysäköinti piha-alueella (ks. Piha) kapeatonttisen kaupunkirivitaloalueen takapihoja yhdistävät huoltokadut ja kujat voivat liikenteen ohella samalla toimia asukkaiden yhteistiloina pihakatujen tapaan

5 109 Asuntokoot (ks. myös kohdat, Talotyyppi, Ihmisläheisyys, Hallintaja toteutusmuoto) asuntojen koot tietyllä alueella määräytyvät toisaalta asuntojen kysynnän eli asunnon tarvitsijoiden tarpeista käsin, toisaalta tarjonnan eli asuntojen hintatason kautta (johon puolestaan vaikuttavat alueen sijainti, toteuttamistavat, hallintamuodot jne.) jotta matalat ja tiiviit alueet olisivat muutakin kuin suppean joukon asuinalueratkaisu, tulisi asuntojen kokojakauman myös matalilla ja tiiviillä alueilla vastata ns. normaalijakaumaa eli tarjota sekä suuria että pieniä asuntoja, asuntoja perheellisille, eläkeläisille, yksineläjille jne. monipuoliseen asuntokysyntään voidaan vastata myös asuntosuunnittelussa lisäämällä asuntojen muuntojoustavuutta ja mahdollistamalla sivuasuntojen erottaminen myöhemmin asuntojen laajentamismahdollisuuksia oltava, mutta vain kohtuullisesti, koska toteuttamaton rakennusoikeus laskee rakennustehokkuutta ja on yhdyskuntataloudellisesti kallista asuntojen koon määrittelyssä ja myös tilojen suunnittelussa on otettava huomioon vaihtelevat ja todennäköisesti keskimäärin kasvavat tarpeet etätyöhön (osa- tai täysaikaiseen työskentelyyn kotona) rakennusoikeuden määrittely- ja myös laskentaperiaate vaikuttavat siihen, miten paljon kylmillä tai puolilämpimillä tiloilla voidaan joustaa asuntopinta-alan tarpeen kasvaessa

6 110 Hallinta- ja toteutusmuoto (ks. myös kohdat, Talotyyppi, Ihmisläheisyys, Asuntokoot) matalan ja tiiviin asuntoalueita voidaan toteuttaa yhtä hyvin omistusasuntoina kuin vuokra-asuntoina (tai niiden erilaisina välimuotoina) hallintamuoto ei välttämättä vaikuta alueen, talojen tai asuntojen fyysisen muodon suunnitteluun (vaikkakin 1-perheen erillistalot ovat useimmiten omistusasuntoja), mistä johtuen matalan ja tiiviin asumismuodon asuntoalueet voidaan suunnata kaikille asunnontarvitsijoille (pieni) osa asunnontarvitsijoista haluaa edelleen alusta alkaen itse määritellä ja myös toteuttaa mahdollismman paljon tulevan asuntonsa ominaisuuksista, mikä merkitsee sitä, että omatoimisen rakennuttamisen tai rakentamisen mahdollistaminen on otettava huomioon jo kaavoitusvaiheessa (mm. koska se edellyttää omia tontteja) omatoimisessa rakennuttamisessa lopputuloksen laadusta vastaa suurimmaksi osaksi omatoiminen rakennuttaja/rakentaja itse, mikä merkitsee matalan ja tiiviin tapauksessa sitä, että kokemuksen ollessa yleensä erittäin vähäistä, opastusta ja ohjeistusta tarvitaan entistäkin enemmän tuottajamuotoisen rakennuttamisen lopputulos riippuu ratkaisevasti siitä millaisia vaihtoehtoja rakennuttajat ja tuottajat markkinoille tarjoavat eli lopputuloksen laadusta vastaa lähes täysin rakennuttaja, mikä merkitsee sitä, että rakennuttajien, (ja tuotantoketjussa mukana olevien rakentajien ja muiden rakennusteollisuuden yritysten) on oltava mukana uusien, matalan ja tiiviin asuntorakentamisvaihtoehtojen kehittämisessä osallistuvan suunnittelun edellytykset otettava huomioon kaikissa hallinta- ja toteutusmuodoissa ja tuottajamuotoisessa rakentamisessa, jossa tuleva asukas on tuntematon, haasteet ovat suurimmat

7 111 Kaupunki (ks. myös kohdat, Talotyyppi, Ihmisläheisyys, Asuntokoot, Katu) matalan ja tiiviin asuntoalueen rooli koko kaupungin rakenteessa ei poikkea muiden asuntoalueiden roolista ainakaan periaatteessa, mutta mataluus tuo mukanaan väistämättä sen, että alue ei voi sijaita keskusta-alueilla (joissa tehokkuuden on oltava niin suuri, ettei sitä matalana voi enää toteuttaa) ja tiiveys tuo siihen sen lisävaatimuksen, että alueen on sijaittava joko kiinteässä yhteydessä nykyiseen kaupunkirakenteeseen (tai selvästi erillisenä satelliittimaisena pikkukaupunkiyksikkönä, mikäli se on mahdollista) koko kaupungin toteuttaminen matalana ja tiiviinä ei ole nykyisessä teollisen tuotannon kehitysvaiheessa realistista realistisimmat matalan ja tiiviin alueen toteutuskohteet ovat kaupunkirakenteen uudet laajennusalueet tai täydennysrakennusalueet, joissa entistä harvaan rakennettua aluetta tiivistetään uudella rakentamisella

8 112 Paikan henki (ks. myös kohdat, Talotyyppi, Ihmisläheisyys, Asuntokoot, Katu, Kaupunki) kulttuuri-, ilmasto ym. maantieteelliset erot asukkaiden kokemustaustassa ja alueen sijainnissa vaikuttavat siihen, miten matala ja tiivis todellisuudessa toimii ja miten se koetaan Rovaniemellä matalan ja tiiviin alueen suunnittelussa on otettava huomioon runsaammat lumenkasaustilat ja matalammalta paistava aurinko kadunvarsilla kuin Helsingissä, millä on suorat vaikutukset katu- ja piha-alueiden mitoitukseen, ikkunoiden suuntaukseen, puuston ym. istutusten lajivalikoimaan jne. tiiviin kokeminen muuttuu kaupunkikulttuurin kokemusten myötä (hollantilaisessa kaupunkikulttuurissa hyväksytään selvästi pienemmät etäisyydet ja suuremmat näkyvyydet asuntojen ikkunoiden ja kadullakulkijan välillä kuin suomalaisessa) paikallinen pinnanmuoto (korkeussuhteet) ja luonnonelementit (puusto, vesistö) vaikuttavat siihen, miten rakennettu ympäristö saadaan istumaan luonnonympäristössä vaihtelevassa mäkimaastossa matala ja tiivis rakenne sulautuu ympäristöönsä helpommin kuin tasaisella peltomaalla, mistä seuraa se, että tasaisella puuttomalla maalla suunnitteluvaatimukset ovat selvästi kovemmat kuin metsäisellä ja kumpuilevalla maalla täydennysrakentamisessa tulevat paikan vaatimukset konkreettisempina rajoituksina kuin uudelle alueelle rakennettaessa naapurialueen tai alueella jo sijaitsevien rakennusten sijainnin ja muodon kautta

9 6. Tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman tavoitteet Tutkimus- ja kehittämisohjelman tavoitteena on luoda laaja ja järjestelmällinen tutkimus-, kehittämis- ja yhteistyöprojekti, jonka avulla luodaan riittävät tiedolliset ja taidolliset edellytykset toteuttaa eri puolilla Suomea sellaisia matalan ja tiiviin asuntoalueen suunnitelmia, jotka täyttävät korkeat asuinympäristölle asetettavat laadulliset vaatimukset ja ovat samalla yhdyskuntataloudellisesti toteuttamiskelpoisia ja täyttävät kestävän kehityksen vaatimukset. Tutkimus- ja kehittämisohjelman tavoitteena on edistää ympäristöklusterin tutkimusohjelman päämäärää etsiä ja tuotteistaa uusia keinoja säästää ympäristöä, ja tehostaa tutkijoiden, elinkeinoelämän, viranomaisten ja rahoittajien yhteistyötä kaupunkirakentamisessa. Näin pyritään lisäämään ihmisläheisen tiiviin pientaloasumisen osuutta kaupunkien asuntorakentamisessa ja asuntokannassa. Tutkimuksessa pyritään tutkimusohjelman lähtökohdan mukaisesti olemassa olevan ja uuden tutkimustiedon muuntamiseen käytännössä toimiviksi ohjausvälineiksi tai tuotteiksi. Hankkeen tavoitteena on 1) selvittää matalan ja tiiviin asuntoalueen suunnittelu- ja kehittämisvaihtoehtoja suomalaisessa kaupunkiympäristössä, 2) tutkia tiiviin ja matalan asuntoalueen toiminnallisia ym. laadullisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia sekä kehittää vaikutusten arviointimenetelmiä ja 3) luoda tutkimus-, kehittämis-, suunnittelu- ja toteuttamisprojekteja tukeva verkosto, jossa saavutetut kokemukset leviävät tehokkaasti kaikkien osapuolien käyttöön 4) tutkia, arvioida, testata ja kehittää kohdealueille esitettyjä suunnittelu- ja toteutusratkaisuja. Osallistuvat tahot ja T&K -verkko Laajan T&K-projektin tueksi pyritään luomaan maan laajuinen T&K-verkko, johon pyritään saamaan mukaan mahdollisimman moni asuinympäristön tutkimuksessa, kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa (koko suunnittelu- ja päätöksentekoketjussa) mukana oleva osapuoli. Kyseeseen tulevat tällöin ainakin seuraavat osapuolet: tutkimus- ja kehitystyö (VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Helsingin kaupungin kanslian kehittämisyksikkö, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Asuntosäätiö, SATO-Rakennuttajat Oy, Skanska Etelä-Suomi Oy, Skanska Pohjois-Suomi Oy, Finnforest Oy, Stora Enso Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, COST C8 verkosto/15 maata/25 tutkimuslaitosta) kunnat ja kuntayhtymät (Sodankylä, Rovaniemi, Oulu, Kajaani, Kuopio, Jyväskylä, Tampere, Heinola, Kotka, Vantaa, Espoo, Helsinki, YTV, Uudenmaan liitto) suunnittelukonsultit (tapauskohtaisesti määritellyt ja kuntien nimeämät suunnittelutoimistot) rakennuttajat ja rakentajat (Asuntosäätiö, VVO, SATO-Rakennuttajat Oy, Skanska Etelä-Suomi Oy, Skanska Pohjois-Suomi Oy) markkinointi ja asukaspalaute (Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Woodfocus) Potentiaalisina kehittämistoiminnan kohdealueina ovat tähän mennessä tulleet esiin mm. seuraavat alueet eri kaupungeissa: 1) Raviradan asuntoalue, Sodankylä 2) Kairatien alue, Rovaniemi 3) Puukaupunkialue, Oulu 4) Teppana, Kajaani 5) Pirtti, Kuopio 6) Emännäntie/Kortepohja, Jyväskylä 7) Rahola, Tampere 8) Tähtiniemi, Heinola 9) Hirssaari, Kotka 10) Kivistö 2, Vantaa 11) Aurinkolahti, Helsinki

10 114 12) Kurkimoisio, Helsinki 13) Porslahdentie, Helsinki 14) Villasaari, Helsinki 15) Omenamäki, Helsinki 16) Säterinmetsä, Espoo 17) Vantinmäki, Espoo 18) Aurinkorinne/Friisilä, Espoo Luettelo ei pyri olemaan kattava ja sitä täydennetään tarpeen mukaan. Esitutkimuksen aikana on alustavasti selvitetty eri tahojen näkökantoja ja kiinnostusta osallistua tiiviin ja matalan asuntorakentamisen konseptin tutkimus-, kehittämis- ja toteutushankkeisiin. Osapuolten osallistumismuoto riippuu ensisijaisesti siitä, minkätyyppisiin kehittämishankkeisiin ja kohdealueisiin organisaatio tulee kiinnittymään. Tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa paitsi perusteltuja tutkimustuloksia ja ideoita niin myös niistä johdettuja toteuttamiskelpoisia innovaatioita ja suunnitelmia. Samalla tuotetaan materiaalia myös mahdollisesti järjestettäville suunnittelu- ym. kilpailuille. MATALAN JA TIIVIIN ASUNTOALUEEN KEHITTÄMINEN ARVIOINTI SUUNNITTELU TOTEUTUS SEURANTA INNOVAATIOT TUTKIMUS JA KEHITYS

11 115 Lähteet ym. kirjallisuus 1. Eeva Aarrevaara, Marketta Kyttä, Mikko Tommila, Nina Välkepinta & Heikki Kukkonen, Liian tiivis asuttavaksi? Tutkimus tiiviisti rakennettujen perinteisten kylien rakenteesta ja asukkaiden kokemuksista. TKK Arkkitehtiosaston julkaisuja 1997/41. Helsinki s. 2. Aurinkorinne, Espoo Friisilä. Finnforest Oyj, Skanska Etelä-Suomi Oy. (Arkkitehtitoimisto Juha Kronlöf & Pauliina Vihinen Oy voittaneen kilpailuehdotuksen selostus) s. 3. Leonardo Benevolo, History of Modern Architecture, Volume 1. M.I.T. Press Cambridge s. 4. Leonardo Benevolo, The Origins of Modern Town Planning. MIT Press Great Britain p. (alkuper. Le origini dell urbanistica moderna, Editori Laterza, Bari 1963) 5. Leonardo Bezzola, Thormann-Wirz & Thorman, Fritz, Wohnort Halen, eine Architekturreporttage. St Gallen Serge Chermayeff & Christopher Alexander, Community and Privacy. Toward a New Architecture of Humanism. New York Paul Downton, EcoCity 2 (konferenssijuliste) Elisa El Harouny, Olli-Pekka Riipinen, Kaija Santaholma & Timo Tuomi, Suomalaisia puukaupunkeja hoito, kaavoitus ja suojelu. Finnish Wooden Towns Care, Planning and Conservation. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto, Selvitys 5/ s. 9. Forskning och framsteg 7/1981, s Tony Garnier, L œuvre compléte. Centre Georges Pompidou. Paris p. 11. Marcus Gerards, Brugge. Uitgave van de Kon.Gidsenbond van Brugge en West-Vlaanderen v.z.w. D 1977/0603/1. Drukkerij Pauwels N.V., Eeklo. (vuoden 1562 painokuvan jäljennös) 12. Greece. Greek National Tourism Organisaton. Athens p. 13. Green Paper on the Urban Environment. Commission of the European Communities. Luxembourg Jon Guttu, Bedre småhusbebyggelse. Norges byggforskningsinstitutt. Oslo s. 15. Jon Guttu, Petter Næss & Inger-Lise Saglie, Natur- og miljövennlig tettstedsutvikling. Oppsummering fra NAMIT-prosjektet. NIBR Oslo s. 16. Peter Hall & Colin Ward, Sociable Cities. The Legacy of Ebenezer Howard. Wiley & Sons England p 17. Peter Hall, Cities of Tomorrow. An Intellectual History of Urban Planning and Design in the Twentieth Century. Basil BlackwellOxford p. 18. Peter Hall, The Cities in Civilization. Orion Books Ltd. London p. 19. Irmeli Harmaajärvi, Aimo Huhdanmäki & Pekka Lahti, Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt. Suomen ympäristö x/2001. Helsinki s. (painossa) 20. Marika Hausen, Kirmo Mikkola, Anna-Lisa Amberg, Tytti Valto, Eliel Saarinen Projects Otava Keuruu p. 21. Ebenezer Howard, Tomorrow a peaceful path to real reform, London 1898.(myöhemmin toimitettu painos uudella nimellä Garden cities of tomorrow. London 1902.) 22. Riitta Jalkanen, Tapani Kajaste, Timo Kauppinen, Pekka Pakkala, Camilla Rosengren, Asuinaluesuunnittelu. Rakennustieto Oy. Helsinki s. 23. Bertel Jung & Eliel Saarinen, Pro Helsingfors, Suur-Helsingin asemakaavan ehdotus. Oy Lilius & Hertzberg, Helsinki s. + karttaliite 1s. 24. Kirsti Junttila, Leila Strömberg, Kaupunkipientalon mallia etsimässä, Suksiurbanismista vaihtoehto kerrostaloasumiselle? Kuntatekniikka 2/2000, s Lauri Jääskeläinen, Tiiltä, puuta ja betonia Tukholmassa. Rakennusvalvonta 4/1998, s Marius Kjeldsen, Industrialized Housing in Denmark. Danish Building Centre. Copenhagen s. 27. Maarit Kaipiainen, Tiivis ja matala puurakentaminen. Suomen ympäristö 270. Ympäristöministeriö Helsinki s. 28. Jussi Kautto, Maanläheinen ja tiivis asuinrakentaminen. Artikkeli julkaisussa Tiivis ja matala asuinrakentaminen 1996, s Jussi Kautto, Maanläheinen ja tiivis asuinrakentaminen Helsingissä Katkennutta traditiota etsimässä tavoitteena kehittää länsieurooppalainen kaupunkirivitalo Helsinkiin. Helsingin kaupungin kanslia s. 30. Jussi Kautto, Tavoitteena länsieurooppalainen kaupunkirivitalo. Rakennusvalvonta 4/1998, s

12 31. Jussi Kautto & Kyösti Oasmaa. Kaupunkimainen tiivis pientalorakentaminen Tanskassa Ekskursio Helsingin kaupunginkanslia, kehittämistoimisto s. 32. Torsti Kivistö & Pekka Lahti, Kaavatalous kuntatasolla. Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 1974:46. Helsinki s. 33. Torsti Kivistö, Kari Rauhala & Jukka Koskikallio. Asuntoalueiden kaavoitus ja rakentamiskustannukset (ASTA I). Asuntoalueiden kaavoitus ja käyttökustannukset (ASTA II). Asuntoalueiden kaavoitus ja kokonaiskustannukset (ASTA III). Helsinki Jouni Koiso-Kanttila, Oulun moderni puukaupunki. Puu 4/1997. s Koivukylä 1. Kaavarunkotyön perusselvitykset. Helsingin mlk:n julkaisu. Helsinki s. 36. Heikki Kukkonen, Olli Lehtovuori, Vuokko Lehmuspuisto & Minna Nuutinen, Omatonttinen pientalo kasvukeskuksissa tilannekatsaus. TKK Arkkitehtiosasto julkaisuja 2000/62. Helsinki s. 37. Jouko Kunnas, Pientalon sopeutuminen muuttuviin asumistarpeisiin. Esimerkkinä Oulun Niittyaron Asunki-talot. Oulun yliopisto/taideteollinen korkeakoulu/future Home s. 38. Marketta Kyttä, Ari Lainevuo & Jani Päivänen, Turvallisen matkan päässä kaupungista. Lahden seudun pientaloalueet suunnitelmissa ja asuinpaikkoina. TKK YTK:n julkaisuja B 79. Espoo s. + liitt. 14 s. 39. Risto Kärkkäinen, Kunnallistekniikasta aiheutuvien kustannusten arvioiminen kaavoituksessa. Helsinki Pekka Lahti, Yhdyskuntatalous, Yhdyskuntien rakenne. Rakennustekniikan käsikirja, osa 8, luku 651. Tammi Pekka Lahti & Risto Pitkänen, Yhdyskuntatalous, Yhdyskuntien suunnittelu. Rakennustekniikan käsikirja, osa 8, luku 652. Tammi Pekka Lahti, Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Kaupunkiuudistuksen lähtökohtia. Kaupunkimaisten yhdyskuntien kehittämiskampanja, Julkaisu 1/1981. Helsinki s. (ss ) 43. Pekka Lahti, Kaupunkihirviö vai kaupunkikaunotar? lähtökohtia uuteen kaupunkitutkimukseen. Tiede & Edistys 3/1982. S Pekka Lahti & Irmeli Harmaajärvi, Yhdyskuntarakenne ja kestävä kehitys, kansainvälisiä kokemuksia. Ympäristöministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto, Tutkimusraportti 1/1992. Helsinki s. 45. Pekka Lahti & Kari Rauhala, Asuntoalueiden täydennysrakentaminen. Mahdollisuudet, kustannukset ja säästöt. VTT Tiedotteita Espoo s. + liitt. 1 s. 46. Olli Lehtovuori, Kaavoittajan ja talosuunnittelijan yhteistyötä tarvitaan. Asu ja rakenna 4/1998. S Olli Lehtovuori, Kaupunkiomakotitalo uusi haaste yhdyskuntasuunnitteluun.asu ja rakenna 5/1998. S Olli Lehtovuori, Kehitys vaatii asumatyyppien monipuolistamista. Asu ja rakenna 3/1998. S Olli Lehtovuori, Suomalaisen asuntoarkkitehtuurin tarina, the Story of Finnish Housing Architecture. Rakennustieto Oy, ympäristöministeriö. Helsinki s. 50. Olli Lehtovuori, Talotyyppi asunto- ja yhdyskuntasuunnittelussa. Pamfletti Syksy 1998 (moniste, joka koostuu kopioista tässä mainituista artikkeleista no. 29, 30, 31 ja 34). 14 s. 51. Olli Lehtovuori, Vaihtoehtoja kerrostaloasumiseen. Asu ja rakenna 6/1998. s Henrik Lilius, Suomalainen puukaupunki. Trästaden i Finland. The Finnish Wooden Town. Anders Nyborg A/S - Akateeminen kirjakauppa. Rungsted Kyst - Helsinki s. 53. Paavo Littow, Yhdyskuntakustannusten optimoinnista. Oulun lääninhallitus, suunnittelujaosto, julkaisu n:o 5. Oulu Otto-I. Meurman, Asemakaavaoppi. Otava Keuruu s. 55. Mervyn Miller, Raymond Unwin: Garden Cites and Town Planning. Leicester-London-New York p. 56. Mervyn Miller, L evolution de la cité-jardin en Angleterre, De Port Sunlight à la cité-jardin de Welwyn. teoksessa La Ville, art et architecture en Europe, Centre Georges Pompidou. Paris s Teuvo Mustakare, Kaupunki-Suomi ilmasta. Stads-Finland från luften. City-Finland from the Air. Al- Avedon Oy. Jyväskylä s. 58. Riitta Nikula, Armas Lindgren , arkkitehti arkitektekten. Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki Riitta Nikula, Eliel Saarinen , Le plan de la ville de Munkkiniemi-Haaga, 1915, teoksessa La Ville, art et architecture en Europe, Centre Georges Pompidou. Paris s Kyösti Oasmaa, Kaupunkimainen tiivis pientalorakentaminen Tanskassa, ekskursio Helsingin kaupunginkanslia, kehittämistoimisto s. 116

13 61. Pekka Pakkala, Nyboderista Örestadiin Kööpenhaminan asuntorakentamisen kehityspiirteitä. Kuntatekniikka 2/2000, s (R). Barry Parker & Raymond Unwin, The art of designing small houses and cottages, in The art of building a home, Longmans Green, London 1901, pp Jani Päivänen, Kaupungin tiiviys ja täydennysrakentaminen sosiologisia kysymyksiä. TKK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 81. Espoo s. 64. Johan Rådberg, Den svenska trädgårdsstaden. Byggforskningsrådet. Stockholm s. 65. Johan Rådberg & Rolf Johansson, Stadstyp och kvalitet. Kunglika tekniska högskolan. TRITA- ARK-Forskningspublikation 1997:4. Stockholm s. 66. Kimmo Rönkä, Kari Rauhala, Irmeli Harmaajärvi & Pekka Lahti, Ekologinen lähiöuudistus. Kestävän kehityksen periaatteen mukainen korjaus- ja lisärakentaminen suomalaisilla asuntoalueilla. Ympäristöministeriö, Yhdyskuntasuunnittelu- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta Julkaisu 4/1994. Helsinki s. 67. Eliel Saarinen, The City, Its Growth, Its Decay, Its Future. Reinhold Publishing, New York p. 68. Eliel Saarinen, Munkkiniemi-Haaga ja Suur-Helsinki, tutkimuksia ja ehdotuksia kaupunkijärjestelyn alalta (vastaava ruotsinkielinen painos: Munksnäs-Haga och Stor-Helsingfors. Stadsplanestudier och förslag). Lilius & Hertzberg, Helsinki s. 69. Arto Salmela, Tehokkuusluvun vaikutus kustannuksiin. Turun yleiskaavatutkimuksia B Suunnittelutoimisto Arto Salmela, Helsinki s. 70. Risto Sammalkorpi, Kaupunkimaisesta pientalorakentamisesta Camillo Sitte, Der Städtebau nach seinen künstlerischen Grundsätzen. Wien Tiivis ja matala asuinrakentaminen. Asuntotutkimus/Luennot ja harjoitustyöt/kevät TKK arkkitehtiosasto, Helsingin kaupunginkanslia, kehittäistoimisto. TKK Arkkitehtiosaston julkaisuja 1996/ s. (sama julkaisu on myös uutena painoksena samassa sarjassa numerolla 1997/45) 73. Paul-Erik Stenroos, Tutkimushakemus ympäristöklusterille kaupunkimaisten, kestävän kehityksen mukaisten yhteenrakennettujen omakotitalojen suunnittelu- ja rakentamiskokemuksista. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus n. 15 s. 74. Mikael Sundman, Mona Schalin (toim.), Bertel Jung, suukaupungin hahmottaja. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsinki s. 75. Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus. Otava Keuruu s. 76. The Sustainable Cities Project. EU DG XI Environment, Nuclear Safety and Civil Protection. Brussels March Manfredo Tafuri, Theories and History of Architecture. Granada Publishing, Great Britain p. 78. Tiivis puutaloalue RTS 01:01, ohjekorttiehdotus joulukuu s. 79. Lauri Tuokko, Espoon Säterinmetsä. Asu ja rakenna 5/ Raymond Unwin, Town Planning in Practice. T. Fisher Unwin, London Raymond Unwin, Nothing Gained by Overcrowding. How the Garden City type of development may benefit both owner and occupier. Garden Cities and Town Planning Association, London La Ville, art et architecture en Europe, Centre Georges Pompidou. Paris p. 83. Vitruvius, The Ten Books of Architecture. Dover Publications Inc., New York s. 84. Vuosaari, Kurkimoision asuntoalue, asemakaava ja asemakaavan muutos nro Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosasto 1999/10810.n. 20 s. 85. Vuosaari, Meri-Rastilan eteläranta I, Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro selostus. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosasto 1998/10670.n. 20 s. 86. Vuosaari, Omenamäen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 10955). Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, esityslista n. 10 s. 87. Vuosaari, Porslahdentien asuntoalue, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro selostus. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosasto 1996/10450.n. 20 s. 88. Vuosaari, Vanttitien asuntoalue, Asemakaavan muutoksen nro selostus. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosasto 1996/ n. 20 s. 89. Vuosaari, Villasaaren asuntoalue, asemakaavan muutos nro Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosasto 1998/10687.n. 20 s. 90. Ympäristöklusterin tutkimusohjelma, toinen ohjelmakausi , 117

Matalan ja tiiviin kaupunkirakentamisen myöhäisempiä malleja

Matalan ja tiiviin kaupunkirakentamisen myöhäisempiä malleja Matalan ja tiiviin kaupunkirakentamisen myöhäisempiä malleja Esimerkkejä matalasta ja tiiviistä asuntorakentamisesta * HOLLANTI Morra Park Hollanti 1995 Sybrand Tjallingii 1996 Esimerkkejä matalasta ja

Lisätiedot

JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA S U U N N I T T E L U I H A N T E E T RUUTU vs. SPIRAALI / PYSYVYYS (paradigma) vs. MUUTOS (anomalia) SUOMALAISEN SUUNNITTELUIHANTEIDEN KEHITYKSEN

Lisätiedot

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T ASUINALUEEN SUUNNITTELUELEMENTIT RAKENNETTU vs. RAKENTAMATON KOKONAISUUS MAISEMARAKENNE LIIKENNEVERKKO VIHERRAKENNE KAUPUNKITILA KORTTELIRAKENNE RAKENNUSTYYPIT INFRASTRUKTUURI

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Esitutkimuksen loppuraportti (luonnos) Pekka Lahti

Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Esitutkimuksen loppuraportti (luonnos) Pekka Lahti Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Esitutkimuksen loppuraportti (luonnos) Pekka Lahti matti matalan ja tiiviin asuntoalueen kehittämisprojekti Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, lokakuu 2001 kansikuva:

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

TOWNHOUSE. Kaupunkitalon suhde pihaan

TOWNHOUSE. Kaupunkitalon suhde pihaan TOWNHOUSE Kaupunkitalon suhde pihaan PIHARAKENNE Ulkotilat kuuluvat kiinteästi Townhouserakennukseen. Tyypillisimmissä ratkaisuissa yhden perheen asuntoon liittyy pieni takapiha. NÄKYMÄT Townhousen rakenteesta

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

LINNAINMAA korttelikortit

LINNAINMAA korttelikortit LINNAINMAA korttelikortit 13.8.2010 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu LINNAINMAA korttelikortit SISÄLTÖ Lukijalle Linnainmaa 1970-luvun asemakaavat Asemakaavatilanne

Lisätiedot

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Puurakentamisen RoadShow - Vantaa projektinjohtaja Reijo Sandberg reijo.sandberg@vantaa.fi Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala Vantaan kaupunki

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

4. Matalan ja tiiviin asuntoalueen arviointi

4. Matalan ja tiiviin asuntoalueen arviointi 86 4. Matalan ja tiiviin asuntoalueen arviointi Matalien ja tiiviiden asuntoalueiden arvioinnissa ja ao. suunnitelmien perusteluissa useimmin käytetyt perustelut liittyvät tavalla tai toisella taloudellisuuteen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia

Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia Kommenttipuheenvuoro DI Mikko Juvonen 30.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Teknistaloudellinen toimisto Kaavan suunnitteluprosessi SUUNNIT-

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella

EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella Ladec 21.1.2013 Arkkitehtikilpailu ja masterplan Henna: lähellä kaikkea Henna on uusi ekologinen ja yhteisöllinen asuinalue hyvien liikenneyhteyksien

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Pöytäkirja 2/2016 :t 5-13 4.2.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 4.2.2016 klo 8.30 10.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 2/2016 :t 5-13 4.2.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 4.2.2016 klo 8.30 10.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 10.50 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Vesa Karisalo, aluearkkitehti

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

JÄRVENSIVU korttelikortit

JÄRVENSIVU korttelikortit JÄRVENSIVU korttelikortit 13.8.2010 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu JÄRVENSIVU korttelikortit SISÄLTÖ Lukijalle Järvensivu 1950-luvun asemakaavat Asemakaavatilanne

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

VAPAALA. Kaava- merkintä. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Myyntihinta

VAPAALA. Kaava- merkintä. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Myyntihinta VAPAALA Kortteli Tontti Lähiosoite Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta VAPAALA 13005 30 Ilpolantie 12 AO 621 180 0 117 000 13005 31 Ilpolantie 14 AO

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kymenlaakson liiton liikenneseminaari 26.3.2015 Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 26.3.2015 1 EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008

Karkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin vaihde Puhelin (09) 22 5051 Mittaus- ja kiinteistötoimi Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela puh. 044 553 3421 tapio.jokela@karkkila.fi

Lisätiedot

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas 4.5.2007 / päivitetty 21.1.2008 Asemakaavamääräys Osa alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja Rakennustapaohje

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA. Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos

ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA. Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVA TUTKIMUKSEN AIHEENA MM. SEURAAVISSA HANKKEISSA ECODRIVE SKAFTKÄRR VTT, HELSINGIN YLIOPISTO, AALTO-YLIOPISTO

Lisätiedot

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.10.2014 Sivu 1 / 1 514/10.02.03/2014 126 Laajalahti pohjoinen, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 120322, 17. kaupunginosa Laajalahti Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014 Kaupunginhallitus 328 03.11.2014 Kaupunginhallitus 344 17.11.2014 Kaupunginhallitus 7 19.01.2015 Kaupunginhallitus 49 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 10 09.03.2015 Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002. asemakaavan muutos, alue 132201

ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002. asemakaavan muutos, alue 132201 ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002 KILONPUISTO IA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE ASEMAKAAVA KILONPUISTO

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen Puu rakennusyhtiön arjessa Projektipäällikkö Antti Aaltonen Antti Aaltonen: Kiinan kautta puurakentajaksi Rakennustekniikan DI, TTY 2010 Lemcon 2007-2010: työnjohtaja, projekti-insinööri SRV 2010-2012:

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne HANKESELOSTUS HASO GUNILLA hnro () 7302527 20.03.3 HASO GUNILLA Luonnokset 20.3.203 Sijainti 49046 / 3 Gunillantie 23 00870 Helsinki Tontti Tontti on Koirasaarentien, Gunillantien ja Lorentzinkallion rajaamassa

Lisätiedot

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous K.F. Karjainen ja I. K. Inha Ylä-Kuittijärvellä I. K. Inha: Miitkala 1894 Hattulan kirkko, Selim Lindqvistin akvarelli Olavinlinna Niemelän torppa Konginkangas (Seurasaari))

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 49 15.05.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 58 12.06.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 56 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 64 08.09.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto

Lisätiedot

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos 1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA. Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394

PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA. Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394 PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394 A-Insinöörit lyhyesti Lähes 600 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnitteluja

Lisätiedot

tarkistettu

tarkistettu Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.4.2012 tarkistettu 26.11.2014 ARKKITEHTIOTOIMISTO IIRO TOIVONEN OY LEINIKKITIE 20B 01350 VANTAA PUH 09-8237919 0400-717

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot