Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Kolmas suuri linja: englantilainen puutarhakaupunki
|
|
- Pasi Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? 32 Kolmas suuri linja: englantilainen puutarhakaupunki Ajatus tiiviistä ja matalasta kaupunkirakenteesta sisältyy olennaisena osana perinteiseen puutarhakaupunki-ideaan, jonka Ebenezer Howard toi voimakkaasti esille Englannissa viime vuosisadan loppupuolella (Howard 1898, 1902). Ajatus syntyi vastareaktiona suurkaupunkien slummeille ja asuntokurjuudelle, joka oli ensimmäisenä näkyvissä siellä missä teollisen aikakauden kaupungistuminenkin oli alkanut, Isossa Britanniassa. Kaivattiin takaisin niitä arvoja, mitkä maaseudun kylämiljöössä vielä olivat: asumista puhtaan luonnon yhteydessä. Puutarhakaupunki pyrki toteuttamaan maaseutumaisen asumismuodon kaupunkimaisessa yhdyskunnassa, siis matalaa tiiviissä. Howardin klassinen kaavio kolmesta magneetista (Town, Country ja Town-Country) ja ihmisistä niiden välisessä vetovoimakentässä ( The People- Where will they go? -kysymyksineen) havainnollistaa hyvin tätä ajattelun perustaa. Maaseudun ja kaupungin hyviä puolia yhdistävän kaupunki-maaseudun ominaisuuksiin sisältyvät mm. valoisat kodit ja puutarhat, ei savua eikä asuntokurjuutta ( bright homes and gardens, no smoke, no slums ). Kuva 47. Ebenezer Howardin kolme magneettia (Howard 1898) Tavallaan samaa pienimittakaavaisuuden tai pikkukaupungin ihanteellisuutta sisältyi tietenkin jo moniin aiempiin suunnittelukirjallisuuden klassikoihin kuten itävaltalaisen Camillo Sitten Städtebau kirjaan (Sitte 1889). Puutarhakaupunki-ajatukseen liittyi kiinteästi niiden toteuttaminen suurten kaupunkien (central city) läheisyyteen rakennettuina, erillisinä pikkukaupunkeina, versoina (off-shoots).
2 33 Kuvat Puutarhakaupunki keskuskaupungin satelliittina ja sitä koskevat tärkeät mitoitusluvut (Howard 1898, 1902, Hall & Ward 1998) Kuva 50. Puutarhakaupungin suunnitteluperiaatteita mm. maankäytön, liikennejärjestelmän ja mitoituksen osalta (Howard 1898, 1902). Kaupungin asukastiheys on lähes kolminkertainen Helsingin nykyiseen verrattuna ja yli kaksinkertainen Berliiniin tai Wieniin verrattuna. Howardin viittaus slummeihin ei välttämättä lainkaan liity asumistiheyteen tai rakentamistehokkuuteen. Puutarhakaupungin (kuvat 45-47) numerotiedoista ja mittakaavasta voi laskea karkean asukastiheyden puutarhakaupungille: asukasta ympyrässä, jonka pinta-ala on eekkeriä eli n. 4 km 2 (samaan pinta-alaan päästään, kun lasketaan ympyrän pinta-ala kuvassa annetun mittakaavajanan perusteella: ympyrän muotoisen kaupungin säde on vain n. 0,7 mailia = m eli runsaat 3,9 km 2 ). Tämän noin 4 km 2 :n kokoisen, pienen ja tiiviisti rakennetun puutarhakaupungin asukastiheys on siten jopa as/km 2. Howardin omien suunnitteluperiaatteiden mukaan laskettuna asukatiheydeksi tulee jopa yli
3 asukasta/km 2. Howardin käyttämät suunnitteluperiaatteet ja muut olosuhteet vuosisadan Englannissa olivat (vrt. Hall & Ward 1998, s ): - talotyyppi: yhdenperheen talo - tonttikoko: leveys on 20 jalkaa ja syvyys jalkaa eli noin 6 x m = m 2 - perhekoko vuosisadanvaihteen Englannissa: 5 henkeä Näillä laskentaperiaatteilla saadaan asuintonttien osalta asumistiheydeksi as/km 2. Tarkempia maankäyttösuunnitelmia Howard ei esittänyt, mutta käyttäen hyväksi periaatekaaviota (kuva 46) ja olettaen, että noin puolet puutarhakaupungin pinta-alasta on muuta kuin asuintontteja, saadaan koko puutarhakaupunkialueen asukastiheydeksi karkeasti as/km 2. Tämäkin on 3 4,5 kertaa suurempi kuin esim. Helsingin (2 987 as/maa-km 2 ) ja kertaa suurempi kuin Espoon asukastiheys (672 as/maa-km 2 ) vuoden 1999 lopussa (Suomen Tilastollinen vuosikirja 2000). Kooltaan samassa luokassa olevien Keravan ( as.) ja Järvenpään ( as.) tämänhetkiset (vuoden 1999 lopussa) asukastiheydet (979 as/maa-km 2 ja 946 as/maa-km 2 ) ovat jopa alle 1/10 Howardin ihannekaupungin tiheydestä. Vertailukohteeksi voidaan ottaa myös ulkomaisia kaupunkeja, kuten Berliini ja Wien (n as/km 2 vuonna 1998) tai Brysseli (5 920 as/km 2 vuonna 1998) ja Lontoon sisäkaupunki (Inner London) as/km 2. Mitä nämä asukastiheydet sitten merkitsevät tehokkuuslukuina? Arvio voidaan tehdä joko 1900-luvun alun tai nykyisten, Englannin tai Suomen asumisväljyyksien (asunto-m 2 /asukas) pohjalta. Historiallisilla luvuilla on oma mielenkiintonsa, mutta tässä selvityksessä kiinnostaa lähinnä se, millaista rakentamistehokkuutta 1900-luvun alussa suunniteltu puutarhakaupungin fyysinen muoto (visuaalinen tiiveys tai väljyys) ja nykyisen asumistason mukainen asumisväljyys yhdessä tuottaisivat. Käytettäessä asumisväljyyttä 30 asunto-m 2 /asukas, mikä vastaa noin 40 kerros-m 2 /asukas, saadaan asuinalueiden tontti- ja korttelitehokkuudeksi em. tonttikoosta riippuen e t = e k = 0, (40 kerros-m 2 /asukas x tontti-m 2 /asukas). Tämä vastaa asuinalueiden osalta karkeasti aluetehokkuutta e a = 0,70-0,95, jolloin katualueiden osuudeksi on arvioitu 15 % alueen pinta-alasta. Edelleen olettaen, että asuinrakennusten lisäksi puutarhakaupungin muu rakennettu kerrosala, joka koostuu lähinnä julkisista rakennuksista ml. kaupungintalo, konserttisali, luentosali, museo, taidemuseo, kirjasto ja teatteri sekä keskuspuistossa sijaitseva ostos- ja virkistyspaikkana sekä talvipuutarhana toimiva kristallipalatsi (Hall & Ward 1998, s. 23) vastaa Howardin periaatekaavion mukaan enintään noin puolta asuinrakennusten kerrosalasta (eli yhteensä 20 kerros-m 2 /asukas), saadaan koko puutarhakaupungin aluetehokkuudeksi 60 kerrosm 2 /asukas x asukasta / 4 km 2 = e a = 0,48. Kuva 51. Letchworth oli ensimmäinen puutarhakaupunkiaatteen toteutus, suunnittelijoina Parker & Unwin Perustamisvaiheessa käytiin jopa pienimuotoinen epävirallinen suunnittelukilpailu, johon osallistuivat Parker & Unwin, Ricardo & Lethaby sekä Lucas & Cranfield. Näistä Ricardo & Lethaby n suunnitelma oli jonkin verran muita tehokkaampi, formalistisempi ja sitä pidettiin (käytetyistä perusteluista päätellen juuri yhdyskuntataloudellisten syiden takia) jopa potentiaalisesti parempana taloudellisena menestyksenä, mutta se jäi valitsematta. (Miller 1992, s. 55).
4 35 Kuvat Hampstead Garden Suburb oli esimerkki puutarhakaupunkiaatteen toteutuksesta esikaupunkialueella ja sen suunnittelivat Parker & Unwin (Miller 1992, Rådberg 1994). Talotyyppinä kadunvarteen rakennettu, yleensä kaksikerroksinen rivitalo, jossa jokainen asunto on omalla tontillaan, kadun varrella pieni etupiha ja talon takana suuri puutarhamainen takapiha. Pitkiä katulinjoja katkovat lyhyet taskukadut ja umpikujat, joiden yhteydessä on pieniä aukioita. Tämä malli toimi myös Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga suunnitelman innoittajana (Hausen, Mikkola et al. 1990). Kuva 54. Esikaupunkirakentamista varten tehty esimerkkisuunnitelma puutarhakaupungista (Unwin 1912, Miller 1992, s. 135). Esikaupunki (suburb) on tässä esimerkissä kuitenkin selvästi irti muusta kaupunkirakenteesta eli melko lähellä alkuperäistä satelliittimallia. Puutarhakaupunki-ihannetta voitiin siis toteuttaa sekä satelliitteina että esikaupunkialueina. Muutamaa vuotta myöhäisempi Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga oli alkuperäisen puutarhakaupunki-ihanteen (Howardin garden cityn ) ja sen esikaupunkisovelluksen Hampstead Garden Suburbin pohjalta tehty uusi Helsingin esikaupunkialueelle, todellisiin olosuhteisiin tehty, paikoin yksityiskohtainenkin suunnitelma.
5 36 Kuva 55. Kaksi korttelirakenneperiaatetta, joiden yhdyskuntataloudellisella vertailulla Unwin halusi osoittaa, että puutarhakaupunki on perinteistä parempi (tehokkaampi) vähentämällä katu- ja verkostopituuksia ja lisäämällä asukkaiden puutarhatilaa (Unwin 1912, Miller 1992, s. 129). Kuvat Unwinin vertailu erillistalon ja rivitalon välillä (vasemmalla) ja puutarhasuunnitelmaesimerkkejä (oikealla). Tonttitehokkuus ja koko on molemmassa vertailuesimerkissä sama, mutta erillistalolla jää puutarhaa varten vähemmän yhtenäistä tilaa ja rivitalolla piha voidaan lisäksi suojata kadun häiriövaikutuksilta. Myös katutilan muodostamiselle rivitalovaihtoehto antaa paremmat lähtökohdat (Unwin 1909 ja Rådberg 1994). Esimerkit osoittavat, että vaikka tontti- ja korttelikaavioiden taustalla ovatkin voimakkaasti yhdyskuntataloudelliset perustelut (suuri rakentamistehokkuus ja verkostopituuksien minimointi), niin samalla haluttiin perustella ihmisläheistä rakentamista kiinnittämällä suuri huomio piha- ja puutarha-alueiden kokoon ja sijaintiin.
6 Kuvat Unwinin korttelisuunnitelma Letchworth Pixmoreen (yllä) ja Birds Hilliin (alla) n (Rådberg 1994). Tontti- ja korttelikaavio hyödyntää tonttimaan tehokkaasti eli rakenne on tiivis, mutta samalla matala (rakennukset yleensä 2-kerroksisia). 37
7 Kuvat Unwinin taskukadut, aukiot ja umpikujat. Taskukaduiksi on tässä kutsuttu katuja, jotka ympäröivät Unwinin nelikulma-aukioita (quadrangles), jotka toimivat alunperin asukkaiden yhteisinä virkistysalueina kuten tenniskenttinä, nykyisin nurmikkoina ja paikoitusalueina (Rådberg 1994). Aukioiden määrä ja mitoitus ovat säästeliäitä, mikä mahdollistaa alueellisen tiiveyden säilymisen riittävänä. Yllä Hampstead Way (Parker & Unwin n. 1909) ja alla Asmuns Place, Hampstead (Unwin n.1908). (Unwin 1909, Rådberg 1994) 38
8 Kuvat Welwyn Garden City oli järjestyksessä toinen Garden City, jonka ensimmäiset eekkeriä (Hall & Ward 1998, s. 45) Howard osti :lla vuonna 1919, ja jonka Louis de Soissons suunnitteli 1920 (Rådberg 1994 ja Miller 1994). Welwyn Garden City ei nimestään huolimatta ollut itsenäinen puutarhakaupunki, vaan oli riippuvainen Lontoosta, joka sijaitsi vain 32 km:n päässä. Puolet asukkaista oli varakasta väestöä, joka kävi töissä jo alusta alkaen Lontoossa (Hall & Ward 1998, s. 45). 39
Lontoo Letchworth (junalla 35 min) Letchworth. Alueen sijainti Lontoon pohjoispuolella
Lontoo Letchworth (junalla 35 min) Letchworth Alueen sijainti Lontoon pohjoispuolella Letchworth Kaupungin nykyinen katuverkko (2006) Letchworth ensimmäinen Ebenezer Howardin periaatteiden (1898 1902)
LisätiedotMatalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit
Esitutkimus, esimerkkejä Matalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit Johan Rådbergin ja Rolf Johanssonin (KTH) kaavioita matalan ja tiiviin asunto- ja kaupunkirakentamisen ominaisuuksista Esitutkimus,
LisätiedotYMPÄRISTÖKLUSTERI / EKO-INFRA / Matala-Tiivis MAT-TI Esitutkimus, osatehtävät/vaiheet
Esitutkimus, osatehtävät/vaiheet "Matalan ja tiiviin" konsepti (mielikuvapohjainen) - vanhat kaupunkikulttuurit (alkaen n. 3500 v. sitten) - etelä- ja keski-eurooppalainen kaupunki (alkaen n. 2000-3000
LisätiedotLASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT
ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä. Aluetehokkuusluvun
LisätiedotKuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan
Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan pienkerrostalot, koska rakennuksissa on porrashuoneet, joista
LisätiedotUudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä
LisätiedotJokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy
ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää
LisätiedotLähiöt ja muut teollisen kaupungin reuna-alueet
49 Lähiöt ja muut teollisen kaupungin reuna-alueet Myöhempi, mm. amerikkalaisen Clarence Perryn kehittelemä lähiö (neighbourhood unit) -periaate (1929) on satelliitimaisen puutarhakaupunkiajatuksen eräs
LisätiedotKuvat 142-143. Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri
Kuvat 142-143. Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri Tuokko). Talotyyppi on eurooppalaista kaupunkirivitalomallia,
Lisätiedotarkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI
HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,
LisätiedotKORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS
KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 28.2.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:.. 2017 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 28. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS-
LisätiedotKaupunkivisioiden kartografiaa 1900-luvun alun Helsingissä: Bertel Jung & Eliel Saarinen Martta Pirttioja
Kaupunkivisioiden kartografiaa 1900-luvun alun Helsingissä: Bertel Jung & Eliel Saarinen Martta Pirttioja Nimet Eliel Saarinen ja Bertel Jung ovat monelle tuttuja, ja etenkin kaupunkisuunnittelun parissa
LisätiedotPohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.
15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon
LisätiedotPerinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
LisätiedotValkeakosken Kanavanranta
Eteläinen Hesperiankatu 8 00100 Helsinki, Finland T +358-40-521-3078 E info@lunden.co W www.lunden.co Valkeakosken Työpaja Lähtötilanne Suunnittelualue Valtakatu uimahalli kaupungintalo linja-autoasema
LisätiedotPuutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi
Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotCase Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014
Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotERIKSSON ARKKITEHDIT OY MYLLYPURON PUINEN KAUPUNKIKYLÄ. Puurakentamisen RoadShow 2012, Helsinki 15.2.2012. Ari Tahvanainen, arkkitehti SAFA
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Ari Tahvanainen, arkkitehti SAFA Puurakentamisen RoadShow 2012, Helsinki 15.2.2012 MYLLYPURON PUINEN KAUPUNKIKYLÄ TOIMISTOESITTELY Perustettu: 1988 (toiminta aloitettu 1979) Henkilökunta:
LisätiedotHYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA
HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1
31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotVERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000
N 1/5 Rakeisuus 1:5000 Asumisyksiköt 1:200 Kortteli 1:500 Terassi Poistumistietorni 15000 Asunto 8000 Fritz Langin Metropolis Kurssin ensimmäisessä harjoitustyössä käsittelin Fritz Langin elokuvaa Metropolis
LisätiedotK10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A
K10 - AUKIOIDEN KORTTELI rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A Tontti 3 2 214 m 2 käytetty rakennusoikeus: n.5920 m2 (tarkista) e 2,7 59 ap (39 ap kellarissa, 20 ap pihalla) PUUTARHAKATU
Lisätiedot10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO
Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson
LisätiedotMikä asuntostrategia?
Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen
Lisätiedot14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl
LisätiedotAsuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:
ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:
LisätiedotGE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma
GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019
KH 23.3.2015 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 TEKNINEN TOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 1 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotHelsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013
Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013. 2 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c..jotain Helsingin asuntomarkkinoiden luonteesta 3
LisätiedotKULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotDiaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360
Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO
LisätiedotMALPAKKA Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen arviointi
MALPAKKA Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen arviointi 21.3.2018 - Paikkatietoseminaari Niko-Matti Ronikonmäki, Liikenne-ekonomisti, HSL 1 MAL 2019 -tavoitteet Vähäpäästöinen Seutu kasvaa kestävästi
LisätiedotKaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.
- 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin
LisätiedotAHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153
AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN
LisätiedotAsemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008
Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.
LisätiedotTOWNHOUSE. Kaupunkitalon suhde pihaan
TOWNHOUSE Kaupunkitalon suhde pihaan PIHARAKENNE Ulkotilat kuuluvat kiinteästi Townhouserakennukseen. Tyypillisimmissä ratkaisuissa yhden perheen asuntoon liittyy pieni takapiha. NÄKYMÄT Townhousen rakenteesta
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0
LisätiedotAmsterdam, vanha keskusta. Gdansk
*TOWNHOUSE kaupunkipientalo Amsterdam, vanha keskusta Gdansk Bergen Lontoo / Notting Hill Lontoo / Dunworth Mews Bourgogne San Francisco New York, East Village Amsterdam, Borneo Townhouse, Tokyo Keiji
Lisätiedot1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN
ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA
LisätiedotMYLLYTULLIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO
Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNKATU 11-13 F 6 FIN-00510 HELSINKI FINLAND WWW.SERUM.FI 1. NYKYTILANNE Viistoilmakuva tarkastelualueesta 2. ANALY YSI RAKENNUSKANTA
LisätiedotPientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa
Pientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa HSY:n paikkatietoseminaari 22.3.2017 Anna-Karin Kyrönviita, kaavoitusinsinööri Maria Hyövälti, pientalokoordinaattori Vantaan kaupunki
LisätiedotELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016
ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa
Lisätiedot6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 6 Kainuu 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan
LisätiedotMiksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt
Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis
LisätiedotRUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.
RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
Lisätiedot18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.
: : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900
LisätiedotRYKMENTINMÄKI KORTTELI- JA LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA
Kaupunkisuunnittelukeskus Stadsplaneringscentralen informerar RYKMENTINMÄKI KORTTELI- JA LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL 43 02070 ESPOON PUH. (09)
LisätiedotAsuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö
Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö 10.1.2018 Agenda Poimintoja laeista ja asetuksista (Herättämään keskustelua) Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta Esimerkki korjauksen taloudellisuuden
LisätiedotViher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2
Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja
LisätiedotHAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE
Tiemassaaren Kyläyhdistys r.y 12.1.2011 1(5) Ilpo Vellonen, Pajulahdentie 11, 58900 Rantasalmi Puh. 040-5617460 Sähköposti: ilpo.vellonen@pp.inet.fi Rantasalmen kunnanhallitukselle HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN
Lisätiedothttp://nurxcity/webmap/content/result.htm
Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia
Lisätiedot12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotBOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet
Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Huhtikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
LisätiedotNahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
Lisätiedot1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen
LisätiedotIMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu
IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011
LisätiedotKAUPPAKESKUS KIRSIKKA
1 /18 9 40 9.1 50 49 52 9.0 53 18 32 kenttä 2 /18 9.6 3,5 m 2 TALO 3 1-9901-1 9.2 49,5 m 2 50,5 m 2 5.1 66 6 9 68.6 YHT TILAT/Irt.var 113,0 m 2 SK 4,5 m 2 YHT TILAT/LVV Tsto/var 1,5 m 2,0 m 2 YHT TILAT/UVV/VSS
LisätiedotEKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella
EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella Ladec 21.1.2013 Arkkitehtikilpailu ja masterplan Henna: lähellä kaikkea Henna on uusi ekologinen ja yhteisöllinen asuinalue hyvien liikenneyhteyksien
Lisätiedot15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:
LisätiedotTÄYDENNYSRAKENTAMISEHDOTUKSIA JOENSUUN KODIT OY:N TONTEILLE LATOLANKATU - RANTAKYLÄ
Alkuperäinen tontin raja Ehdotettu raja Etäisyys Pysäköintialue Uudisrakennus TÄYDENNYSRAKENTAMISEHDOTUKSIA JOENSUUN KODIT OY:N TONTEILLE LATOLANKATU - RANTAKYLÄ LATOLANKATU 23 RANTAKYLÄ TÄYDENNYSRAKENTAMISEHDOTUKSIA
Lisätiedot10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012
LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle
LisätiedotÖstersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet
Lisätiedot1. Keskusurheilukenttä
Lainvoimaiset kaavat 1. Keskusurheilukenttä Vastuuhenkilö: Kaisu Kuusela Urheilu- ja virkistystoimintojen korttelialue. Pinta-ala (%) 24 600 m² (100%) Rakennusoikeutta 4470 k-m² Kadut Vesiputket 2013 Aikataulu:
LisätiedotPalomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).
ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
LisätiedotPIKKU HUOPALAHDEN POHJOISOSA
ILMANLAADUN HAASTEET - Sijainti kahden vilkkaasti liikennöidyn kadun varressa - paljon busseja (myös seutu-), ei raskaan liikenteen rajoituksia LIIKENNEMÄÄRÄT 2012 ja 2035 MANNERHEIMINTIE Oikeuslääketieteellinen
LisätiedotHELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY
HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,
LisätiedotMatalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Esitutkimuksen loppuraportti (luonnos) Pekka Lahti
Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Esitutkimuksen loppuraportti (luonnos) Pekka Lahti matti matalan ja tiiviin asuntoalueen kehittämisprojekti Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, lokakuu 2001 kansikuva:
LisätiedotYMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT
YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotASUNTO OY VANTAAN PITKÄSIIMA 35 A 5 KPL ET 97 m2 ja 2 kpl ET 109 m2
ENNKOMARKKINOINTIESITE 19.6.2015 ASUNTO OY VANTAAN PITKÄSIIMA 35 A 5 KP ET 97 m2 ja 2 kpl ET 109 m2 Taiteilijan näkemys www.ptmhouse.fi Kohteen tiedot Pitkäsiima 35 A, 01490 Vantaa Pitkäsiiman erillistalot
LisätiedotSuunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin. Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin
Suunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin Taimiston ja Tuomarinkadun alue, asemakaava 8539 Valmisteluvaiheen suunnitteluaineisto, tiivistelmä
LisätiedotMuistutukset ja lausunnot sekä kaupungin vastineet niihin
Kaleva, Pellervon koulun ja Tredun tontit, Pellervonkatu 20 ja Sammonkatu 45, katu- ja virkistysaluetta. Asemakaava nro 8297 Diaarinumero: TRE: 4152/10.02.01/2017 Muistutukset ja lausunnot sekä kaupungin
LisätiedotSuunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva
Suunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva 19.11.2014 Henna Helander Yliarkkitehti RAKENNUSSUUNNITTELIJA Lähtökohta on, että rakennussuunnittelijalla tulee olla sellainen rakennusalan tutkinto, mihin sisältyy
Lisätiedot3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta
LisätiedotVäestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä
Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
LisätiedotMYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS
MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja
Lisätiedot19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan
LisätiedotTIIVISTÄ JA MATALAA OMAKOTIRAKENTAMISTA KERAVALLA 1965-2010
TIIVISTÄ JA MATALAA OMAKOTIRAKENTAMISTA KERAVALLA 1965-2010 KUUMA - LAATUASUMISEN SEMINAARI 14.4.2011 Lea Piistari-Niemelä www.kerava.fi 1 Esimerkkejä eri vuosikymmeniltä Kurkela (Arabikylä), Kaleva kaava
LisätiedotHELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012
HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään
Lisätiedot16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotKurvolan asemakaava. Asemakaavan vaiheittainen muutos. Ehdotus
Kurvolan asemakaava Asemakaavan vaiheittainen muutos Ehdotus Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: KAAVAN TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Kurvolan vaiheittainen asemakaavan muutos Kaavan päiväys Kiinteistöt
LisätiedotAINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET
Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen
Lisätiedot7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotMittakaava: 1: m. Laukaan kunta
Laukaan kunta Mittakaava: 1:2000 50 m Kataanmäen asemakaavamääräykset: Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen korttelialue. Rakennussuunnittelussa on otettava
Lisätiedot