5. Matalan ja tiiviin asuntoalueen arviointi- ja suunnittelukriteerit ( suunnittelutekijäkortit )
|
|
- Anni Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 94 5. Matalan ja tiiviin asuntoalueen arviointi- ja suunnittelukriteerit ( suunnittelutekijäkortit ) Esitutkimuksen aikana käännettiin tanskalaista esikuvaa (tæt-lav) noudattavan tiivis ja matala käsiteparin osat päinvastaiseen järjestykseen eli matala ja tiivis yhdistelmäksi. Tämä johtui siitä, että haluttiin korostaa mataluuden ensisijaisuutta tiiviiseen nähden. Matala viittaa inhimillisen mittakaavan mukaiseen viihtyisään asumistapaan, joka on ensisijainen tavoite ja tiiviys taas taloudellisista ja ekologisista reunaehdoista johtuvaan toissijaiseen tavoitteeseen (joka on itse asiassa eräs keino maan, energian ja muiden luonnonvarojen säästämiseksi ja hyvään ympäristöön pääsemiseksi). Siis päämäärä ennen keinoja. Eräänlaisena synteesinä arviointiraadin työstä esitetään seuraavassa kokoonpantu arviointi- ja suunnittelutekijöitä koskeva kriteerien ja muiden huomioon otettavien tekijöiden kortisto. Korttien tehtävänä on samalla toimia eräänlaisena alkumuotona suunnitelmien tekijöille ja arvioijille tarkoitetusta muistilistasta. Kortiston tehtävänä on helpottaa valintojen arviointityötä tuomalla esiin valintojen vaikutuksia ja keskinäisiä kytkentöjä. Jos esimerkiksi ongelmana on kuinka monta kerrosta rivitaloon voi suunnitella tai millaisia vaatimuksia pihaan kohdistuu eri kokoisilla tonteilla tai eri muotoisilla tonteilla tai miten autopaikkatarve voidaan tyydyttää, niin korteista löytyy esimerkkejä ja muuta viitetietoa jo aiemmin tehdyistä ratkaisuista. Suunnittelutekijäkortit on esitetty seuraavassa järjestyksessä: Mataluus Tiiveys/Rakennustehokkuus Kerrosluku Talotyyppi Ihmisläheisyys Talokoko Piha Katu Asuntokoot Hallinta- ja toteutusmuoto Kaupunki Paikan henki
2 95 Mataluus (ks. myös kohdat Kerrosluku, Tiiveys/Rakennustehokkuus, Ihmisläheisyys) mataluus on alueen rakentamistapaa yleisesti luonnehtiva käsite, joka voidaan liittää mitattavasti esimerkiksi talojen harjan tai räystäiden korkeuteen maanpinnasta tai kerroslukuun talojen harjan tulee olla ympäristön puiden latvojen alapuolella, mikä käytännössä tarkoittaa yleensä alle 10 metrin korkeutta korkeakasvuisen puuston alueella talotkin voivat siten olla korkeampia (esim. 3- kerroksisia) tullakseen mielletyksi mataliksi ja puuttomilla alueilla jo 2-kerroksiset talot saatetaan mieltää liian korkeiksi harjakaton avulla voidaan muuten korkeata rakennusta visuaalisesti mataloittaa ja vaikutusta voidaan lisätä pidentämällä räystäitä, jolloin talon katto ikäänkuin laskeutuu lähemmäksi maantasossa kulkevaa ihmistä matalaksi rakennukseksi mieltäminen edellyttänee useimpien asukkaiden mielestä melko välitöntä maayhteyttä itse asunnosta eli maanläheisyyttä, mikä käytännössä tarkoittaa asunnon sisäänkäyntiä suoraan (ilman sisäporrashuonetta) maantasosta mataluuskriteerit merkitsevät yleensä sitä, että talossa voi olla enintään 3 maanpäällistä kerrosta, jotta myös ylimmästä kerroksesta syntyy riitävän läheiseksi koettu maayhteys useampikerroksissa asunnossa tällä kriteerillä ei ole merkitystä, koska asunnon alemmista kerroksista maayhteys on jo olemassa mikäli asuntoja on kaksi päällekkäin ja ylemmän asunnon sisäänkäyntiä ei esim. rinnemaaston tapauksessa voida järjestää talon toiselta puolelta, on riittävän maayhteyden saavuttamiseksi sisäänkäynti järjestettävä esim. ulkoportaan (ja/tai luhtikäytävän) kautta, mutta enintään yhden kerroksen verran
3 96 mikäli läheinen maayhteys on olennainen osa mataluuden mielikuvan syntymisessä, niin sitä voidaan lisätä piha-alueen käyttömahdollisuuksilla asukkaiden omaehtoisiin tarpeisiin pihoilla voidaan järjestää puutarha- tai kotitarveviljelymahdollisuuksia ja usein pienikin maatilkku riittää pihamaan käytössä on yksilöllisiä eroja: toiset haluavat ikioman pihan, toisille tärkeä on yhteispiha, jossa esim. puutarhaa voidaan hoitaa vaikkapa talkoilla, osalle asukkaista riittää läheinen yhteys maahan, oma parveke tai osuus luhtikäytävästä (joista pihaa ja sen elämää voidaan seurata) pihatyöt ja toistuva liikkuminen asuin- ja pihatilojen välillä aiheuttavat ylimääräisiä tilatarpeita eli seurauksia asuntosuunnitteluun on järjestettävä tilat esim. puutarhatyökaluille ja saappaille
4 97 Tiiveys/ Rakennustehokkuus (ks. myös kohdat Kerrosluku, Mataluus, Ihmisläheisyys) tiiveys on toisaalta fysikaalisesti mitattava rakennustekninen suure (esim. ikkunan tai höyrynsulkukalvon tiiveys) tai aineen olomuotoon liittyvä käsite (höyryn tiivistyminen nesteeksi tai kiinteäksi aineeksi) ja toisaalta näitä vastaava arkikielen käsite, jolla viitataan johonkin kokonaisuuteen kuuluvien osien keskinäiseen suhteelliseen etäisyyteen toisistaan (esim. tiivis omakotialue, jolloin talot ovat lähellä toisiaan) tiiviin synonyyminä voidaan usein käyttää tiheyttä (esim. fysiikassa aineen tiheys, maantieteessä asukastiheys/väentiheys) tai tehokkuutta (rakentamisessa rakennnustehokkuus/ alue-, kortteli- tai tonttitehokkuus) tiiviin vastakohta on harva tai väljä tiiveys on myös kokemuksellinen käsite, jolloin rakennetun alueen tiiveyttä voidaan arvioida psykologisin tai sosiologisin menetelmin sama alue voidaan kokea sekä tiiviiksi että harvaksi henkilöstä, tilanteesta tai kulttuuritaustasta riippuen rakennetun alueen tiiveyden yleisimmin käytetty mittari on rakennustehokkuus, joka voidaan ilmaista kolmella aluetasolla: tonttitehokkuus e t korttelitehokkuus e k aluetehokkuus e a
5 98 e t > e k > e a, mutta suuri tontti- tai korttelitehokkuus ei välttämättä johda korkeaan aluetehokkuuteen, koska korttelien ja asuntoalueiden reunoilla voi olla runsaasti tehottomassa käytössä olevia joutomaita, jotka syövät korkean tontti- tai korttelitehokkuuden aluetasolla alueen sisäisten katujen ym. kulkuväylien määrä sekä autopaikkojen sijoittelu (hajautus/keskitys) vaikuttavat myös aluetehokkuuteen tiiviin karkeana alarajana voidaan pitää aluetehokkuuden arvoa e a = 0,2-0,3, jolloin vastaava korttelitehokkuus on e k = 0,3-0,4 ja tonttitehokkuus e t = 0,4-0,5 asukastiheytenä mitaten tiiviin asuntoalueen alarajana voidaan pitää asukasta/ha ( as/km 2 ), joka vastaa asumisväljyydellä 30 as-m 2 /as (= n. 40 k-m 2 /as) aluetehokkuutta e a = 0,2-0,3 tiiviin kaupunkipientalon tulee erottua perinteisestä kerrostalomaisuudesta; tämä koskee myös pienkerrostaloja (hyvinä esimerkkeinä esim. Helsingin Käpylä ja Köökarinkuja) korkea kerrosluku ei välttämättä takaa suurta tiiveyttä tai rakennustehokkuutta palomääräysten mukaiset vähimmäisetäisyydet (8 m autopaikasta ikkunoihin) voivat johtaa alhaiseen rakennustehokkuuteen (varsinkin jos tätä etäisyyttä ei kyetä hyödyntämään muiden ulkotilojen suunnittelussa)
6 99 Kerrosluku (ks. myös kohdat Mataluus, Tiiveys/Rakennustehokkuus, Ihmisläheisyys) matalan yleisvaikutelman edellytyksenä on enintään 3, joissakin tapauksissa enintään 4 kerrosta (kerroslukuun voidaan tällöin laskea esimerkiksi maanalaisia tai jyrkän harjakaton alla olevia osittain matalia ja näkymättömiä kellari- ja ullakkokerrosten sivutiloja) kerroslukurajoitus johtaa siihen, että asuntoja voi olla päällekkäin enintään kaksi, koska myös ylemmästä asunnosta pitää voida järjestää suora yhteys ulos ja maanpinnalle (rinnetontilla talon toiselta puolelta suoraan maantasoon ja muussa tapauksessa ulkoportaan ja/tai luhtikäytävän kautta) matalan ja tiiviin kaupunkipientalon tulee erottua selvästi perinteisestä kerrostalomielikuvasta myös pienkerrostalo on mahdollinen matalana ja tiiviinä, mutta kaikki pienkerrostaloratkaisut eivät tätä mielikuvaa välttämättä synnytä jos 2-kerroksisia asuntoja on kaksi päällekkäin, talosta tulee 3-4-kerroksinen (ilman kellari- ja ullakkokerroksia) esteettömyys ei välttämättä edellytä 1- tasoisuutta (1-kerroksisuutta), koska voidaan tehdä huoneistokohtaiset ns. kaide- tai porrashissit (jolloin tilavaraus hissille otettava huomioon portaiden ja asuntojen suunnittelussa) osittain maan alla olevien kellari- tai osittain matalien ullakkokerroksien käyttö asunnon aputai huoltotiloina säästää varsinaiset asuinkerrokset tärkeimmille oleskelutiloille ja lisää maankäytön tehokkuutta kerrosluvun ollessa 3 tai 4, näkyvyyttä naapurin pihalle voi olla vaikea estää jolloin asuntosuunnittelu muuttuu vaativammaksi (näkymisesteitä voidaan järjestää
7 100 yksinkertaisten rakenteellisten esteiden kuten aitojen tai säleikköjen lisäksi rakennusten ja ikkunoiden suuntauksella, puustolla, tasonkorotuksilla jne.) kulku toisessa kerroksessa olevaan asuntoon voidaan järjestää joko ulkoportaiden tai luhtikäytävän kautta, jolloin erityistä huomiota on kiinnitettävä portaiden ja käytävien viihtyvyyteen (yksipuolisista liikennetiloista houkutteleviksi oleskelu- ja kohtaamispaikoiksi)
8 101 Talotyyppi (ks. myös kohdat Mataluus, Tiiveys/Rakennustehokkuus, Ihmisläheisyys) talotyyppi käsite on suomalaisessa asuntorakentamisessa lukkiutunut kolmeen perustyyppiin omakotitalo, rivitalo ja kerrostalo, jotka eivät sellaisenaan eivätkä varsinkaan niiden vakiintuneet käytännön toteutustavat välttämättä enää vastaa asukkaiden (psykologissosiaalisia) eivätkä yhteiskunnan (taloudellisekologisia) vaatimuksia viimeisten 50 vuoden aikana rakennetut suomalaiset matalat ja tiiviit asuntoalueet (joita on hyvin vähän) ovat perustuneet lähes täysin yhtiömuotoisena toteutettuihin rivi-, ketju- tai muihin ryhmätalotyyppeihin vakiintuneiden talotyyppien tilalle tarvitaan monimuotoisempaa kirjoa, yksilöllisempiä valintamahdollisuuksia ja taloudellisesti ja ekologisesti perusteltuja vaihtoehtoja matalaa ja tiivistä voidaan toteuttaa periaatteessa kaikilla perustalotyypeillä, omakotitalolla, rivitalolla ja kerrostalolla asunto- ja talotyyppiä harkitessaan asukas yleensä perustaa valintansa aiempiin kokemuksiinsa, ja jos valikoima on ollut suhteellisen harva, ei uuden kehittäminen synny helposti kysynnän kautta matalien ja tiiviiden asuntoalueiden kehittämiskeskusteluissa eniten esitetyt, uudet vaihtoehdot ovat keskittymässä pariin talotyyppiin: englantilaistyyppinen kapeatonttinen kaupunkirivitalo ja puukaupunkiperinnettä noudattava umpikorttelin osana oleva erillistalo pitäisi etsiä ja tarjota myös muita vaihtoehtoja jos kerrostalolla tarkoitetaan taloa, jossa asuntojen sisäänkäynnit sijaitsevat yhteisessä porrashuoneessa, voidaan 2- jopa 3-kerroksisia pienkerrostaloja toteuttaa niin, että ne voidaan mieltää pientalomaisiksi ja sitä kautta mataliksi
9 102 (vastaavalla massoittelulla ja estetiikalla kuin esimerkiksi 3-kerroksiset omakoti- tai rivitalot) perinteisen puukaupunkiperinteen mukainen talotyyppi, jossa 1-2 kerroksiset puutalot reunustavat umpikorttelia ja jossa korttelin sisäosiin on mahdollista järjestää suuriakin yhteisiä sisäpihoja, voitaisiin nykyisin toteuttaa joko yhtiömuotoisena koko korttelinkokoisena yhteisönä tai esim. erillistontein pari- tai rivitaloina tai omakotitaloina rivitalomaisesti toisiinsa kiinnirakennettuina osa asukkaista haluaa ns. ympärijuostavan talotyypin, jolloin kiinnirakentaminen on mahdotonta tällöin riittävään tiiveyteen voi olla vaikea päästä muuten kuin pienentämällä tonttikokoa (toisaalta ehkä riittävä ympärijuostavuus voidaan saavuttaa myös paritaloilla tai nelitaloilla ) uusien talotyyppien toteuttamista saattavat jarruttaa ennakkoluulot ja vähäiset kokemukset muista kuin totutuista ratkaisuista, mutta etsimistä voidaan rohkaista mm. järjestämällä suunnittelukilpailuja, tutkimus- ja kehittämisprojekteja, demontstroimalla muualla kokeiltuja ja hyviksi havaittuja ratkaisuja jne. uusia talotyyppejä syntyy myös siten, että asuntoihin suunnitellaan entistä enemmän työja harrastustiloja tai sivuasuntoja talotyypppejä voidaan myös sekoittaa keskenään samalla alueella tai jopa samassa korttelissa pien- ja kerrostaloja sekoittamalla voidaan saavuttaa tavoiteltu, riittävä aluetehokkuus
10 103 Ihmisläheisyys (ks. myös kohdat Mataluus, Tiiveys/Rakennustehokkuus) ihmisläheisyydellä viitataan yleensä sellaisiin asuinympäristön ominaisuuksiin, joissa on otettu huomioon mahdollisimman monen asukasryhmän tarpeet ja mahdollisuudet ihmisläheiset asumisratkaisut mahdollistavat asukkaan oman vaikuttamisen konkreettisiin asunto- tai rakennusratkaisuihin ihmisläheinen asuinympäristö on myös rakentamisen jälkeen asukkaansa hallittavissa oleva kokonaisuus, alue, jossa asukas tuntee olevansa kotonaan, omalla reviirillään mahdollisimman monen asukkaan tarpeiden tyydyttäminen merkitsee monipuolisen asukasrakenteen olosuhteissa samalla sitä, että standardiratkaisut eivät ole riittäviä, vaan tarvitaan useita erilaisia, samanaikaisia ja todennäköisesti myös muunneltavia ratkaisuja eli mm. useita asunto/talotyyppejä ihmisläheisiä ratkaisuja ovat sellaiset, jotka toimivat hyvin elämän eri vaiheissa ja mahdollistavat ns. elinkaariasumisen (mutta joustavuuden liioittelu esim. suurilla lisärakennusoikeuksilla syö aluetehokkuutta) ihmisläheiset ratkaisut ovat käytännöllisiä eli helpottavat arkielämän erilaisista tehtävistä suoriutumista esteettömyyden eli liikkumisen esteiden poistamisen tavoite on yksi tapa varmistaa ihmisläheisyyttä erityisesti sellaisten asukasryhmien (lapset, vanhukset, liikuntaesteiset, tilapäisesti sairaat jne.) osalta, joille liikkuminen on tavanomaista vaikeampaa tai mahdotonta; tämä ei kuitenkaan välttämättä merkitse pitäytymistä vain 1-tasoisuuteen, ks. Kerrosluku)
11 104 esteettömyyden tulee kattaa asunnon sisätilojen lisäksi, piha-alueet, pysäköintialueet, kulkureitit jne. erityisesti pienten lasten kannalta olennaista on liikkumisen vaivattomuus ja turvallisuus asunnon ja pihan välillä, jolloin pelkän liikkumisen lisäksi on otettava huomioon näkymiset asunnosta pihalle tai muualle lasten leikkipaikoille ihmisläheisyyden erääksi osatekijäksi voidaan määritellä myös maanläheisyys (ks. kohta Mataluus: sisäänkäynti maantasosta, pihayhteys jne.), jossa useiden asukkaiden tuntema perustarve olla lähellä luontoa voi toteutua monin tavoin suunnittelussa usein käytetyt käsitteet inhimillinen mittakaava ja pienimittakaavaisuus, jotka myös ovat eräitä ihmisläheisyyden muotoja, tarkoittavat sitä, että rakennusten ja sen osien koon ja muodon määrittelyssä pyritään lähelle ihmisen omia mittoja ja kokoa - niin, että koko rakennettu ympäristö tulee entistä ymmärrettävämmäksi, hyväksyttävämmäksi ja sitä kautta hallittavammaksi (matala, mutta laaja omakotimeri ei enää ole pienimittakaavainen) pienimittakaavaisuus liittyy myös korttelin ja koko asuntoalueen rakeisuuteen eli siihen, miten kokonaisuudet (kuten talot ja korttelit, taloyhtiöt, pihapiirit, hoitokunnat jne.) jakautuvat osiin ja miten asukkaat näihin osayhteisöihin osallistuvat (ks. Hallintamuoto) ihmisläheisyyttä voidaan mitata esim. sillä, miten hyvin asukas tuntee kuuluvansa asuinyhteisöönsä, tuntee sen asioita, osallistuu ja ottaa vastuuta sen hoidosta ja toisaalta miten asuinyhteisö kunnioittaa asukkaan yksityisyyttä tai esim. osallistumiskykyjä ihmisläheisyyteen liittyy myös se, miten hyvin oma asunto erottuu asuinalueen kokonaisuudessa omana yksilöllisenä ja asukkaan itsensä hallitsemana osanaan (tähän voidaan vaikuttaa mm. talotyyppivalinnoilla, katujulkisivun ja etupihan suunnittelulla)
Matalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit
Esitutkimus, esimerkkejä Matalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit Johan Rådbergin ja Rolf Johanssonin (KTH) kaavioita matalan ja tiiviin asunto- ja kaupunkirakentamisen ominaisuuksista Esitutkimus,
LisätiedotPerinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
LisätiedotJokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy
ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää
LisätiedotLiike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten
LisätiedotPohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.
15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon
LisätiedotNunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset
Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon
Lisätiedotarkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI
HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,
LisätiedotSUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.
HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat
LisätiedotKAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5
KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden
LisätiedotAsemakaavan muutos nro 12228, korttelin tontti 16
Asemakaavan muutos nro 12228, korttelin 49076 tontti 16 KAAVAKARTAN MÄÄRÄYKSIÄ Tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kerrosluku V 8600 kerros-m 2. 32 dba us-linjoja Reiherintien ja Gunillantien
LisätiedotRakennusoikeus ja rakennusala:
ATALA RISSO, RAKENTAMISTAPAOHJE, Asemakaava nro 8184 24.1.2011 Yleistä Tonttien toteutusta ohjaavat havainnekuva ja rakentamistapaohjeet, joiden tarkoituksena on asemakaavan lisäksi ohjata rakentamista
LisätiedotKorttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet
Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat
LisätiedotRAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
LisätiedotKuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan
Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan pienkerrostalot, koska rakennuksissa on porrashuoneet, joista
LisätiedotAsunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2
KORTTELI 23124 AINEISTO ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN POHJAKSI NÄKYMÄ VANHALTA NURMIJÄRVENTIELTÄ 01.08.2012 RAKENNUSOIKEUSLASKELMA (Ulkoseinistä laskettu mukaan 250 mm:n paksuinen osuus) 0 5 25 50m Asunnot!!!!
LisätiedotJyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.
Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva
LisätiedotPUISTOKADUN JA TORIKADUN KULMAKORTTELIN TONTINLUOVUTUSKILPAILU /5
PUSTOKADUN JA TORKADUN KULMAKORTTELN TONTNLUOVUTUSKLPALU 31.1.2017 1/5 KAUPUNKKUVA JA ARKKTEHTUUR Syli asettuu Kuopion ruutukaavan kudelmaan luoden ympärilleen jäntevää ja omaperäistä kaupunkiympäristöä.
LisätiedotLounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304
Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:
1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle
LisätiedotEsteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013
Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%
LisätiedotValtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman
LisätiedotUntolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit
Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.
LisätiedotTÄYDENNYSRAKENTAMISEHDOTUKSIA JOENSUUN KODIT OY:N TONTEILLE LATOLANKATU - RANTAKYLÄ
Alkuperäinen tontin raja Ehdotettu raja Etäisyys Pysäköintialue Uudisrakennus TÄYDENNYSRAKENTAMISEHDOTUKSIA JOENSUUN KODIT OY:N TONTEILLE LATOLANKATU - RANTAKYLÄ LATOLANKATU 23 RANTAKYLÄ TÄYDENNYSRAKENTAMISEHDOTUKSIA
LisätiedotLUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ
1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot
LisätiedotPuoliyksityinen tila, aulat ja yhteistilat
"Alikulkutunneli yhdistää Itsenäisyydenkadun eri puolet toisiinsa". RASTIN TARINA Julkinen ja puolijulkinen tila Puoliyksityinen tila, aulat ja yhteistilat Yksityinen tila, asunto Ekologia Ehdotus muotoutuu
LisätiedotASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013
Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotRAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti
RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot
LisätiedotKAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.
KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu
LisätiedotYhteisölliset asumisen ratkaisut
Yhteisölliset asumisen ratkaisut vahvistusta alueen ikäystävällisyyteen Kylä kaupungissa -seminaari 3.4.2017 Päivi Moisio WHO: Ikäystävällinen kaupunki Asuinympäristö, julkiset rakennukset Ikäystävällinen
LisätiedotA-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille
LisätiedotMellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.
HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO AO-24 AL VP VL VK ET E-3 Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (6) Haso Ratasmylly SUUNNITELMASELOSTUS
HANKESELOSTUS 1 (6) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti Haso 45568/12 (uusi tonttijako 45568/14) Mamsellimyllynkatu 26, Ratasmyllynraitti 1-3 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 11197 m 2. Tontti on rakennuspaikkana
LisätiedotTARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on
LisätiedotTOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI
JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
LisätiedotSVEITSIN ALUEEN ASUINRAKENTAMISEN IDEAKILPAILU
SVEITSIN ALUEEN ASUINRAKENTAMISEN IDEAKILPAILU Ehdotus "Vallée Blanche" Ehdotuksen lähtökohdat ja ratkaisut Liikenne metsämaisemaan Mitoitus Osaalue Asuntokerrosala asuntoja Osaalue1 13300km2 112 Osaalue2
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (6) Heka Myllypuro Ryynimyllynkatu SUUNNITELMASELOSTUS
HANKESELOSTUS 1 (6) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti Heka 45568/13 (uusi tonttijako 45568/15) Ryynimyllynkatu 2 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 5457 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille
LisätiedotILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202
ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa
LisätiedotRAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta
RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10
HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä
LisätiedotKustannuskaaviopiirrokset
Kustannuskaaviopiirrokset Luonnos. Laskelmat Riitta Eloranta ja Anne Papunen, Laskelmien valinnat ja johtopäätökset Laskelmien lähtökohtia Näissä laskelmissa on vertailtu kuvitteellista perustaloa kuvitteelliseen
LisätiedotVILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl
VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan
LisätiedotXXXII valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 6.5.2010 Pasi Heiskanen KTM, MBA, Arkkitehti (Safa)
XXXII valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 6.5.2010 Pasi Heiskanen KTM, MBA, Arkkitehti (Safa) Ranta-Tampella Tonttimaata 5,4-6,8 ha Ratinan Eteläranta Tonttimaata 3,2 ha Amuri Tonttimaata 3,2 ha
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen
Lisätiedotm kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,
Lisätiedotlohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu
A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun
LisätiedotMellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.
HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,
LisätiedotKuninkaantammi 33397/2. HEKA Kuninkaantammi / Sienakuja 4. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu
HANKESELOSTUS 1 (10) HEKA Sienakuja 4 26.08.2015 Kuninkaantammi 33397/2 HEKA Kuninkaantammi / Sienakuja 4 Sijainti Tontti Asemakaava Poikkeamishakemus Ratkaisu 33397 / 2 Sienakuja 4, Kuninkaantammi 00430
LisätiedotMODULAR MIX Asuinkorttelin toteutus perustuu CLT-rakenteisiin tilaelementteihin, jotka noudattavat 3.60 m moduulijakoa.
MODULAR MIX Asuinkorttelin 20077 toteutus perustuu CLT-rakenteisiin tilaelementteihin, jotka noudattavat 3.60 m moduulijakoa. Kilpailuehdotus osoittaa, että tilaelementtiratkaisulla on mahdollista tuottaa
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Kytkettyjen pientalojen korttelialue.
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163
RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.
LisätiedotAL 18350< (5950) 18350< (5950)
Lauttasaaren ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotus nro 12079 23.10.2012 muutokset kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.5.2012 hyväksymään asemakaavaehdotukseen Liite 2 HEL 2013-009062 AL Merkinnät: AK
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat
LisätiedotHelsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet
Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet Hanna-Leena Rissanen Rakennusvalvonta PIENTALOT 2 Rakennukseen johtava kulkuväylä Ei koske omakotitaloa, paritaloa eikä kaupunkipientaloa, jos esteettömän
LisätiedotIlmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa
Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden
LisätiedotHelsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.
HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie
LisätiedotBOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet
Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli
Lisätiedot1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10
LisätiedotILTANÄKYMÄ ARTTURINAUKIOLLE DUO TONTINLUOVUTUSKILPAILU - KIRSTINPUISTO, TURKU 1/8
ILTANÄKYMÄ ARTTURINAUKIOLLE DUO TONTINLUOVUTUSKILPAILU - KIRSTINPUISTO, TURKU 1/8 Kortteli A Ajo tontilla olevaan pysäköintilaitokseen tapahtuu viereisen LPAalueen kautta. Myös kaupan huoltoliikenne kulkee
LisätiedotMuutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?
LisätiedotHulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625
Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 6618-6621 ja 6625 Hulkkionkaaren II-alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, Hulkkiontien ja Rajakaaren koillispuolella. Alue on pääasiassa
LisätiedotAS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS
OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 8.5.015 SELOSTUS Ehdotuksessa olevaa kadunvarsirakennusta korotetaan yhdellä kadunpuolelta sisäänvedetyllä kerroksella ja nykyisen Sepänkadun varrella
LisätiedotMANNERHEIMINPUISTON RAKENNUSTAPAOHJEET
Kaavoitus ja mittaus 19.4.2017 1(7) MANNERHEIMINPUISTON RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 204-212 P E Kaavoitus ja mittaus 19.4.2017 2(7) RAKENNUSTAPAOHJEET E YLEISTÄ Mannerheiminpuiston alueesta luodaan omaleimainen
LisätiedotII, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265
II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa
LisätiedotAsuin- majoitus ja työtilojen suunnittelu. Ilkka Korhonen, Kuopion AL. rakennusvalvonta
Asuin- majoitus ja työtilojen suunnittelu, Kuopion AL. rakennusvalvonta MRL:n muutos 812/2017 117 j Asuin-, majoitus- ja työtilat Asuin-, majoitus- ja työtilassa on oltava ikkuna luonnonvalon saamiseksi
LisätiedotHELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY
HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,
LisätiedotNAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET
ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen
LisätiedotVillihevonen. Kormuniityn alueen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu, 1. vaihe
Villihevonen Kormuniityn alueen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu, 1. vaihe päiväkoti TONTT A Tontti m 2 9953 e= 0.70 Asunnot + t kem 2 6916 Asunto kem 2 6775 (e=0.68) Asuntojen lkm 93 Asuntojakauma
Lisätiedot7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.
LisätiedotSuunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin. Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin
Suunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin Taimiston ja Tuomarinkadun alue, asemakaava 8539 Valmisteluvaiheen suunnitteluaineisto, tiivistelmä
LisätiedotHELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi
1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla
LisätiedotASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen
ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen
Lisätiedot1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.
A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA
LisätiedotUusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6
Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.
Lisätiedot49. KAUPUNGINOSA LAAJASALO // STANSVIKINNUMMI // RAKENNUS
49. KAUPUNGINOSA LAAJASALO // STANSVIKINNUMMI // RAKENNUS KORTTELI 49338 Rakennusten massoittelu- ja aukotusperiaate MASSOITTELU JA JULKISIVUT Materiaaleina ja teknisinä ratkaisuina käytetään kestäviä
LisätiedotPasserie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie
Passerie Alueen yleiskuvaus Pääskyvuoren alueen ilmettä leimaa jylhä rinne ja sen vanha upea puusto. Suunnitelma perustuu kaavaluonnoksen mukaisten tonttien sarjaan. Ehdotuksessa samankokoisista tonteista
LisätiedotNUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)
Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002
LisätiedotSILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET
1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut
LisätiedotASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET
ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava
LisätiedotKuninkaantammi 33397/1. Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu
HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy Kuninkaantammenkierto 4 16.9.2016 Kuninkaantammi 33397/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio Sijainti Tontti Asemakaava Poikkeamishakemus Ratkaisu 33397
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (17) HEKA Kalasatama Junonkatu HEKA Kalasatama Junonkatu 9. Junonkatu 9
HANKESELOSTUS 1 (17) Junonkatu 9 HANKESELOSTUS 2 (17) Yleistä Sijainti 10589 / 4 Junonkatu 9, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 868m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä satama-aluetta.
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA
1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 63,0 m2 3,0 m2 hd 76,0 m2 ma Kaikki huoneet ovat suljettavissa ovilla ja siis käytettävissä myös makuuhuoneina Ratkaisu mollistaa monipuoliset käyttötarkoitukset, vierasmajoituksen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) VARTIOHARJUN HOIVAKOTI, ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NRO 12139 Hankenro 0749_14 HEL 2011-007117 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä
LisätiedotAmsterdam, vanha keskusta. Gdansk
*TOWNHOUSE kaupunkipientalo Amsterdam, vanha keskusta Gdansk Bergen Lontoo / Notting Hill Lontoo / Dunworth Mews Bourgogne San Francisco New York, East Village Amsterdam, Borneo Townhouse, Tokyo Keiji
LisätiedotHienon asuinalueen muodostuminen
Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan
LisätiedotKOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.
KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella
LisätiedotNURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO
NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA
LisätiedotRAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
Lisätiedot25 o. ALUESUUNNITELMA 1:800 SELOSTUS Nimimerkki: 25
ALUESUUNNITELMA 1:800 SELOSTUS Nimimerkki: 25 Alue 1 Pistetalokortteli Alueen pistetalojen ryhmittely poikkeaa viitesuunnitelmasta, talot on oikaistu tehtaan koordinaatistoon ja niiden määrää on lisätty.
LisätiedotPERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE
PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE 2.2.2017 RAKENTAMISTAPAOHJE Järvenpään Kaupunki, Perhelän kortteli 131-126-14 Asemakaava 1. YLEISTÄ RAKENTAMISTAPAOHJEISTA Tämä rakennustapaohje koskee Järvenpään 1. kaupunginosan
LisätiedotKuninkaantammi 33397/2. HEKA Kuninkaantammi /Sienakuja 2. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu. HANKESELOSTUS HEKA Sienakuja 2
HANKESELOSTUS HEKA Sienakuja 2 1 (11) 16.9.2016 Kuninkaantammi 33397/2 HEKA Kuninkaantammi /Sienakuja 2 Sijainti Tontti Asemakaava Poikkeamishakemus Ratkaisu 33397 / 2 Sienakuja 2, Kuninkaantammi 00430
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotRANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden
LisätiedotReijola. YYU_p 54:2 26:269. p_p. e=0.40. tk_p. urh_p 26:274. e= :273. e= :142 26:269 28:151. e=0.50. e= :269. e=0.50. e=0.
enttämestarintie Häkkilinnuntie 28:136 54:2 26:274 26:273 28:142 28:151 VL 224 urh_p YYU_p p_p tk_p I e=0.40 38 tä pp le 231 229 223 222 ET Teema: Ajantasakaava_1000 Mittakaava: 1:1500 50 m Joensuun kaupunki
Lisätiedot