Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tieteellinen viitekehys - johdanto. Henrik Räsänen tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti

Transkriptio

1 Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tieteellinen viitekehys - johdanto Henrik Räsänen tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti

2 Kurssin rakenne Luennot Lähestymistapa, viitekehys (framework) Metodologiset valinnat (methodology) Ajattelun välineet, big picture Kvalitatiivinen Kehittämishanke Kvantitatiivinen Verkon metodija tietopankit Metodipankit, tietopankit, etc. Tiedon hakeminen, metodit, syväoppiminen detailed picture 2

3 Kurssin prosessuaalinen rakenne Interaktiivisia luentoja ONT-väliseminaareja ONT-loppuseminaari Metodologia/metodit Opinnäytetyö Miettikää opinnäytetyön kytkentöjä opetettaviin kursseihin ja hyödyntäkää kurssien oppimistehtäviä saaden niistä aineistoa opinnäytetyöhönne. 3

4 Makrotaso Tieteenfilosofiset valinnat (meta-teoria) Ontologia, epistemologia, etc. Paradigma (paradigm) Tutkimusote (theoretical approach) Metodologiset valinnat (methodology) Metodit (methods) Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) 4

5 Tieteenfilosofiset perusolettamukset, Burrell & Morgan 1989 Subjektiivisuus-objektiivisuus ulottuvuus Subjektivistinen lähestymistapa ihmistieteisiin Nominalismi Ontologia Objektivistinen lähestymistapa ihmistieteisiin Realismi Anti-positivismi Epistemologia Positivismi Voluntarismi Ihmisen olemus Determinismi Ideograafisuus Methodologia Nomoteettisuus 5

6 Metateoreettiset lähtökohdat, Burrell & Morgan 1989 Radikaalin muutoksen sosiologia Radikaali humanismi Ranskalainen eksistentialismi Anarkistinen individualismi Radikaali strukturalismi Nykyvälimerenmaiden marxismi Venäläinen sosiaaliteoria S o l i p s i s m i Fenomenologia Objektiivinen Fenomenolooginen sosiologia Tulkitseva sosiologia Kriittinen teoria Hermeneutiikka Interaktionismi ja sosiaalinen toimintateoria Konfliktiteoria Integratiivinen teoria Sosiaali systeemin teoria Funktionalistinen sosiologia O b j e k t i v i s m i Subjektiivinen Säätelyn sosiologia 6

7 Tutkimuksellisen otteen valinta, Anttila 2006 Käytäntöhakuinen positivistisempiirinen paradigma tulkinnallinen, hermeneuttinen paradigma Objektiivinen Subjektiivinen kriittisrealistinen paradigma tulkinnalliskokemuksellinen paradigma Teoriahakuinen 7

8 mitä on? Metateoreettiset lähtökohdat, Räsänen 2009 Teoria-orientoitunut Tulkinnallis-hermeneuttinen paradigma Kriittinen introspektio Konstruktivismi Itse-oppiminen Prosessitutkimus Kvalitatiiviset metodit (haastattelut, diskurssianalyysit, etc.) Voimaannuttamisevaluaatio Tapaustutkimus (Case study) Grounded theory Tulkinnallis-kokemuksellinen paradigma Ulkoinen näkökulma Sisäinen näkökulma Konstruktiivinen tutkimus Tekemällä oppiminen Positivistis-empiirinen paradigma Positivismi Kvantitatiiviset metodit (korrelaatio, kausaliteetti, etc.) Realistinen evaluaatio Objektiivinen Toimintatutkimus Ongelmalähtöinen oppiminen Kriittis-realistinen paradigma Klassinen koejärjestely Grounded theory Tutkimuksellinen kehittäminen Kollektiivinen oppiminen Subjektiivinen mitä on & mitä pitäisi olla? Käytäntö-orientoitunut 8

9 Esimerkki hyvästä työstä, Moilanen J. (2007). Voiko kuntaa johtaa kuten yritystä? Tieteenfilosofiset valinnat Ontologia, epistemologia, etc. S O Paradigma (paradigm) Tulkinnallis-hermeneuttinen Tutkimusote (theoretical approach) Kvalitatiivinen Metodologiset valinnat (methodology) Haastattelu Metodit (methods) Teemahaastattelu Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Sisällön ja merkityksen analyysi 9

10 Iterointi Tieteenfilosofiset valinnat Ontologia, epistemologia, etc. Paradigma (paradigm) Tutkimusote (theoretical approach) Metodologiset valinnat (methodology) Metodit (methods) Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Pääsy tiedon luo (data access) Hyväkin tutkimusrakenne ja suunnitelma voi kaatua ilman pääsyä oikean tyyppisen tiedon luo. 10

11 Tutkimusotteet (frameworks) Kvalitatiivinen Perusteet: Tarve ymmärtää ilmiö Logiikka: Induktiivinen Vahvuudet: Monimutkaisten ilmiöiden ymmärtäminen Kvantitatiivinen Perusteet: Tarve yleistää tulosten pätevyys Logiikka: Loogis-deduktiivinen Vahvuudet: Tulokset yleensä numeroina ja yleistettävissä Kehittämishanke -Usein kvalitatiivinen toimintalogiikka. -Voi käyttää sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista aineistoa. -Ei yleistämisen tarvetta organisaation ulkopuolella. 11

12 Yliopisto- vs. ammattikorkeakoulututkimus 1 Tiedeyliopiston tutkimuksen tiedonintressi on teoreettinen. Kysymyksen asettelu on positivistinen tai sitä myötäilevä: Mitä (tai mikä) on? Normatiivisuutta kammoksutaan. Tulosten universaalisuuden (yleispätevyyden) ihanne. 12

13 Yliopisto- vs. ammattikorkeakoulututkimus 2 Ammattikorkeakoulun tutkimuksen tiedonintressi on yleensä praktinen. Kysymyksen asettelu on: Mitä (tai mikä) on? Mitä pitäisi olla? + Interventio! Positivismi ja normatiivisuus yhdistyvät. Tulosten universaalisuuden tarve organisaation sisällä (kontekstisidonnainen). Asioihin puuttumisen tarve, parantamisen tarve monesti ehdoton. 13

14 Ammatillinen tutkimus On yhtäältä soveltavaa tutkimusta ja Toisaalta käytännöllistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jossa luodaan joitain uutta tai parannetaan olemassa olevaa mallia tai ratkaisua. Tutkimusote tukeutuu yleisesti oman tieteenalan tutkimustraditioon. Lähtökohtana erittäin spesifi tiedon- / kehittämisintressi. 14

15 Paradigma Paradigmalla tarkoitetaan kunkin alan tutkijayhteisössä vallitsevia yhteisiä uskomuksia ja sopimuksia siitä, millaisena nähdään sen alan ongelmat ja niiden käsittely lähestymistapoineen ja metodeineen. Ammatillinen tutkimus sinänsä ei kuulu mihinkään yhden paradigman sisään. Tieteen ihannekäsitys muodostuu siitä, millaisena jokin tieteenala ymmärtää hyvän tieteen olemuksen. Ihannekäsityskin on pitkällä aikavälillä aikaan sidottu (vrt. Kuhn). Kaiken kattavaa universaalia tieteen ihannetta ei ole olemassa. 15

16 Paradigman käsite (Kuhn 1962/1994, Anttila 2000). 16

17 Tutkimusprosessi Tutkimusprosessia voidaan ajatella sarjana loogisia keskenään lukittuvia ratkaisuja. Tutkijan on tehtävä ratkaisuja (päätöksiä) ja perusteltava valintansa. 17

18 PROSESSIN KULKU Tutkimuksen rakennemalli (perinteinen) KONTRIBUUTIO a posteriori tietoa tutkimustuloksemme. EMPIIRINEN TUTKIMUS varsinainen kenttätutkimuksemme. TUTKIMUSMENETELMÄ miten löytää päteviä vastauksia tutkimusongelmaamme? TEORIA - a priori tietoa aikaisempia tutkimustuloksia ongelmaamme liittyen. TUTKIMUSONGELMA mitä tarkasti ottaen haluamme tietää? TUTKIMUSALUE mikä on tutkimusintressimme ja miksi? 18

19 PROSESSIN KULKU Tutkimusraportti (perinteinen) 1. JOHDANTO 2. TUTKIMUSONGELMA 3. TEORIA 4. TUTKIMUSMENETELMÄ 5. EMPIIRINEN TUTKIMUS 6. KONTRIBUUTIO 19

20 Miten edetä opinnäytetyössä?? Mikä on tutkimusongelma? Teoria Mitä tiedämme asiasta? Mitä haluamme maksimoida? Mittaustarkkuus? Yleistettävyys? Ilmiön syvyyden ymmärtäminen? -Hyvät esitiedot -Rajattu määrä muuttujia -Ympäristö hallittavissa Kvantitatiivinen menetelmä! -Hyvät esitiedot -Rajattu määrä muuttujia -Suuri otos mahdollinen -Ei ympäristökriittinen Kvantitatiivinen menetelmä! -Vähäiset esitiedot -Suuri määrä muuttujia -Luonnollinen ympäristö -Kompleksit ilmiöt -Muutosnopeus suuri Kvalitatiivinen menetelmä! 20

21 Jäsennys kehittämishankkeen raportointiin Johdanto tutkittavaan ilmiöön. Nykytilanteen kuvaus. Tutkijan ja sidostahojen (tilaajat, toimeksiantajat, muut mahdolliset tahot) yhteiset intressit kohdistuen hankkeen toteuttamiseen. Kehittämissuunnitelman alustava hahmottaminen. Kehittämiskohteen kontekstin määrittäminen. Taustalla olevien arvojen ja näkemysten yhteinen selvittely: mitä kukin pitää tärkeänä? Tulosodotukset? Tutkittavan ilmiön problematisointi. Mitä kehittämishankkeessa on selvitettävä? Mihin aiotaan saada vastaus? Onko kyseessä prosessievaluaatio vai tulosja vaikuttavuusevaluaatio? Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Johdanto Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet. Tutkittavan kohteen (kvantitatiivinen) tai ilmiön (kvalitatiivinen) problematisointi Tutkimuskysymysten asettaminen 21

22 Jäsennys kehittämishankkeen raportointiin Kehittämiskohteen ohjelmateorian luominen Ohjelmateoria luodaan lähtökohdaksi ja sitä korjataan, parannellaan ja kehitetään prosessin edetessä Mikä (oletettavasti) toimii? Mihin tarpeisiin se vastaa? Ketä ja mitä varten sen on toimittava? Missä olosuhteissa sen on toimittava? Ohjelmateoriaa varten laaditaan prosessin kuvaus sekä interventioiden ja niissä oletettavien ratkaisevien tekijöiden kuvaus Oletetun tuloksen kuvaus Arvioinnin periaatteet Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Tutkimuksen tietoperusta ja teoreettiset lähtökohdat a) Teorianäkökulman valinta (kvantitatiivinen tutkimus). Tutkimusasetelman laatiminen ja muuttujien määrittäminen b) Teoreettinen taustoitus ja tutkijan esiymmärrys (kvalitatiivinen tutkimus). Viitekehyksen luominen ja tutkittavan ilmiön hahmottaminen 22

23 Jäsennys kehittämishankkeen raportointiin Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Toiminnan ja interventiostrategioitten suunnittelu. Toiminnan syklinen vaiheistaminen Arviointistrategian suunnittelu. Arvioinnin ydinkohtien määrittäminen. Tutkimusmenetelmä Perustelut valitun menetelmän käyttämiselle 23

24 Jäsennys kehittämishankkeen raportointiin Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Realistisen evaluaation toteuttaminen Prosessievaluaatio Toimintasyklien aikana tapahtuneiden interventioiden vaikutuksen havainnointi ja reflektointi. Toiminnan ja tulosten havainnointi ja dokumentointi arviointia varten. Tulos- ja vaikuttavuusevaluaatio. Tarvittavien tutkimusmenetelmien (kvantitatiiviset ja/tai kvalitatiiviset menetelmät) valinta, aineistojen kokoaminen. Perustelut. Tutkimusaineisto. Aineiston hankintamenetelmät. Aineistojen tarkastelu. 24

25 Jäsennystä kehittämishankkeen raportointiin Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Realistisen evaluaation arviointitoimet Reflektioiden kokoava analysointi Kehittämistulosten ja hankekokonaisuuden analysointi Arviointitulosten kriittinen tarkastelu ennakolta asetettujen arviointikriteerien valossa Realistisen evaluaation uskottavuuden ja luotettavuuden tarkastelu Tulosten hyödynnettävyystarkastelu Tutkimusaineistojen analyysit Tutkimustulosten tarkastelu. Johtopäätösten tekeminen Tutkimuksen luotettavuustarkastelu Käytännön sovellusten esittäminen 25