Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tieteellinen viitekehys. Henrik Räsänen tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti
|
|
- Hilkka Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tieteellinen viitekehys Henrik Räsänen tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti
2 Kurssin rakenne Luennot Lähestymistapa, viitekehys (framework) Metodologiset valinnat (methodology) Ajattelun välineet, big picture Kvalitatiivinen Kehittämishanke Kvantitatiivinen Verkon metodija tietopankit Metodipankit, tietopankit, etc. Tiedon hakeminen, metodit, syväoppiminen detailed picture 2
3 Kurssin prosessuaalinen rakenne Interaktiivisia luentoja ONT-väliseminaareja ONT-loppuseminaari Metodologia/metodit Opinnäytetyö Miettikää opinnäytetyön kytkentöjä opetettaviin kursseihin ja hyödyntäkää kurssien oppimistehtäviä saaden niistä aineistoa opinnäytetyöhönne. 3
4 Metateoria; tekniikka vs. ihmiset 1 L - PI Metateoreettisesti suljettu systeemi Systeemi käyttäytyy deterministisesti 100% L - PI Metateoreettisesti avoin systeemi Systeemi käyttäytyy probabilistisesti 20/80 Läpinäkymätön verho 4
5 Metateoria; tekniikka vs. ihmiset 2 Selkeä, johdonmukainen Kokeillaan toimiiko? Sumea, yllätyksellinen Mitä tarkoitat kun sanot ABC? 5
6 Ajattelun ansat Putkinäkö koulutusputken seurauksena. Missään koulussa ei nimenomaisesti opeteta, että kaikki maailman ongelmat ratkeavat samalla metodilla. Ihminen alkaa toistamaan menestyksekästä ongelmanratkaisumetodiansa kaikessa. Jos kädessä on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. Oppi: Metodi (työkalu) valitaan ongelman ratkaisun vaatimusten mukaisesti! 6
7 Tieteellinen selittämismalli ajattelumalli Selittävät tekijät, explanans Selitettävä tekijä, explanandum X 1 X 2 Y X n Välttämätön ehto jonkin asian toteutumiselle (conditio sine qua non) Z n Satunnaiset tekijät 7
8 Tieteellinen selittämismalli ajattelumalli Mieti Mitä haluat selittää (explanandum)? Millä tekijöillä ilmiötä voisi selittää (explanans)? Onko olemassa välttämättömiä ehtoja (conditio sine qua non) ja ovatko ne tosia? Onko olemassa satunnaisia tekijöitä, jotka voivat sotkea mallin toimintaa ja mitä ne ovat / voisivat olla? Vaikka malli on kehitetty kvantitatiivisten menetelmien puolella, se on ajattelumallina käyttökelpoinen minkä tahansa kompleksin ongelman ratkaisussa. 8
9 Valintojen oltava johdonmukaisia joka tasolla Tieteenfilosofiset valinnat (meta-teoria) Ontologia, epistemologia, etc. Paradigma (paradigm) Tutkimusote (theoretical approach) Metodologiset valinnat (methodology) Metodit (methods) Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) 9
10 Tieteelliselle tiedolle luonteenomaista on pyrkimys Järjestelmällisyyteen Ristiriidattomuuteen Yksinkertaisuuteen Yleistettävyyteen Toistettavuuteen Tiedon kumuloitumiseen Koetellun metodin käyttöön Systemaattiseen nykytiedon kyseenalaistamiseen. 10
11 Tieteenfilosofiset perusolettamukset, Burrell & Morgan 1989 Subjektiivisuus-objektiivisuus ulottuvuus Subjektivistinen lähestymistapa ihmistieteisiin Nominalismi Ontologia Objektivistinen lähestymistapa ihmistieteisiin Realismi Anti-positivismi Epistemologia Positivismi Voluntarismi Ihmisen olemus Determinismi Ideograafisuus Methodologia Nomoteettisuus 11
12 Metateoreettiset lähtökohdat, Burrell & Morgan 1989 Radikaalin muutoksen sosiologia Radikaali humanismi Ranskalainen eksistentialismi Anarkistinen individualismi Radikaali strukturalismi Nykyvälimerenmaiden marxismi Venäläinen sosiaaliteoria S o l i p s i s m i Fenomenologia Objektiivinen Fenomenolooginen sosiologia Tulkitseva sosiologia Kriittinen teoria Hermeneutiikka Interaktionismi ja sosiaalinen toimintateoria Konfliktiteoria Integratiivinen teoria Sosiaali systeemin teoria Funktionalistinen sosiologia O b j e k t i v i s m i Subjektiivinen Säätelyn sosiologia 12
13 Tutkimuksellisen otteen valinta, Anttila 2006 Käytäntöhakuinen positivistisempiirinen paradigma tulkinnallinen, hermeneuttinen paradigma Objektiivinen Subjektiivinen kriittisrealistinen paradigma tulkinnalliskokemuksellinen paradigma Teoriahakuinen 13
14 mitä on? Metateoreettiset lähtökohdat, Räsänen 2009 Teoria-orientoitunut Tulkinnallis-hermeneuttinen paradigma Kriittinen introspektio Konstruktivismi Itse-oppiminen Prosessitutkimus Kvalitatiiviset metodit (haastattelut, diskurssianalyysit, etc.) Voimaannuttamisevaluaatio Tapaustutkimus (Case study) Grounded theory Tulkinnallis-kokemuksellinen paradigma Ulkoinen näkökulma Sisäinen näkökulma Konstruktiivinen tutkimus Tekemällä oppiminen Positivistis-empiirinen paradigma Positivismi Kvantitatiiviset metodit (korrelaatio, kausaliteetti, etc.) Realistinen evaluaatio Objektiivinen Toimintatutkimus Ongelmalähtöinen oppiminen Kriittis-realistinen paradigma Klassinen koejärjestely Grounded theory Tutkimuksellinen kehittäminen Kollektiivinen oppiminen Subjektiivinen mitä on & mitä pitäisi olla? Käytäntö-orientoitunut 14
15 Tiedonintressi on ratkaiseva Jos tiedonintressi on puhtaasti teoreettinen, positivistis-empiirinen paradigma ja tulkinnallishermeneuttinen paradigma ovat käyttökelpoisia. Tällaista tutkimusta tekevät pääasiallisesti perinteiset yliopistot ja tutkimuslaitokset. Jos tiedonintressi on puhtaasti praktinen, kriittisrealistinen paradigma ja tulkinnallis-kokemuksellinen paradigma ovat käyttökelpoisia. Tällaista tutkimusta tai kehittämistä tekevät erityisesti ammattikorkeakoulut. 15
16 Esimerkki hyvästä työstä, Moilanen J. (2007). Voiko kuntaa johtaa kuten yritystä? Tieteenfilosofiset valinnat Ontologia, epistemologia, etc. S O Paradigma (paradigm) Tulkinnallis-hermeneuttinen Tutkimusote (theoretical approach) Kvalitatiivinen Metodologiset valinnat (methodology) Haastattelu Metodit (methods) Teemahaastattelu Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Sisällön ja merkityksen analyysi 16
17 Esimerkki huonosta työstä, N.N. Tieteenfilosofiset valinnat Ontologia, epistemologia, etc. S Ei tiedostettu lainkaan O Paradigma (paradigm) Tulkinnallis-hermeneuttinen, ei tiedostettu Tutkimusote (theoretical approach) Kvalitatiivinen (teoriaa ei hyödynnetty) Metodologiset valinnat (methodology) Sekavia, määrittelemättömiä Metodit (methods) Ei varsinaista menetelmää Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Tämän tason valintoja ei tehty lainkaan 17
18 Iterointi Tieteenfilosofiset valinnat Ontologia, epistemologia, etc. Paradigma (paradigm) Tutkimusote (theoretical approach) Metodologiset valinnat (methodology) Metodit (methods) Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Pääsy tiedon luo (data access) Hyväkin tutkimusrakenne ja suunnitelma voi kaatua ilman pääsyä oikean tyyppisen tiedon luo. 18
19 Tutkimusotteet (frameworks) Kvalitatiivinen Perusteet: Tarve ymmärtää ilmiö Logiikka: Induktiivinen Vahvuudet: Monimutkaisten ilmiöiden ymmärtäminen Kvantitatiivinen Perusteet: Tarve yleistää tulosten pätevyys Logiikka: Loogis-deduktiivinen Vahvuudet: Tulokset yleensä numeroina ja yleistettävissä Kehittämishanke -Usein kvalitatiivinen toimintalogiikka. -Voi käyttää sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista aineistoa. -Ei yleistämisen tarvetta organisaation ulkopuolella. 19
20 Tutkimusprosessi Tutkimusprosessia voidaan ajatella sarjana loogisia keskenään lukittuvia ratkaisuja. Tutkijan on tehtävä ratkaisuja (päätöksiä) ja perusteltava valintansa. 20
21 PROSESSIN KULKU Tutkimuksen rakennemalli (perinteinen) KONTRIBUUTIO a posteriori tietoa tutkimustuloksemme. EMPIIRINEN TUTKIMUS varsinainen kenttätutkimuksemme. TUTKIMUSMENETELMÄ miten löytää päteviä vastauksia tutkimusongelmaamme? TEORIA - a priori tietoa aikaisempia tutkimustuloksia ongelmaamme liittyen. TUTKIMUSONGELMA mitä tarkasti ottaen haluamme tietää? TUTKIMUSALUE mikä on tutkimusintressimme ja miksi? 21
22 PROSESSIN KULKU Tutkimusraportti (perinteinen) 1. JOHDANTO 2. TUTKIMUSONGELMA 3. TEORIA 4. TUTKIMUSMENETELMÄ 5. EMPIIRINEN TUTKIMUS 6. KONTRIBUUTIO 22
23 Esimerkki: Tieteellisen menetelmän sovellus (ergonomia) TA TO T TM ET K Ergonomia Onko tämä pöytä ergonomisesti oikein suunniteltu? (Toimisto) huonekaluergonomia 76 cm 1 cm Mittaväline, (metrimitta) Mittaus = 75 cm Pöytä ergonomisesti oikeaoppinen! 23
24 Tutkimusstrategiat; mitä halutaan Obtrusive Research Operations maksimoida? B Laboratory Experimental ExperimentsSimulations Unobtrusive Research Operations Judgment Tasks Sample Surveys A III III Formal Theory II IV II IV I I Field Studies Computer Simulations Field Experiments C Universal Behaviour System Particular Behaviour System I Settings in natural systems. II Contrived and created settings. III Behaviour not setting-dependent. IV No observation of behaviour required. A Point of maximum concern with generality over actors. B Point of maximum concern with precision of measurement of behaviour. C Point of maximum concern with system character of context.
25 Yliopisto- vs. ammattikorkeakoulututkimus 1 Tiedeyliopiston tutkimuksen tiedonintressi on teoreettinen. Kysymyksen asettelu on positivistinen tai sitä myötäilevä: Mitä (tai mikä) on? Normatiivisuutta kammoksutaan. Tulosten universaalisuuden (yleispätevyyden) ihanne. 25
26 Yliopisto- vs. ammattikorkeakoulututkimus 2 Ammattikorkeakoulun tutkimuksen tiedonintressi on yleensä praktinen. Kysymyksen asettelu on: Mitä (tai mikä) on? Mitä pitäisi olla? + Interventio! Positivismi ja normatiivisuus yhdistyvät. Tulosten universaalisuuden tarve organisaation sisällä (kontekstisidonnainen). Asioihin puuttumisen tarve, parantamisen tarve ehdoton. 26
27 Ammatillinen tutkimus On yhtäältä soveltavaa tutkimusta ja Toisaalta käytännöllistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jossa luodaan joitain uutta tai parannetaan olemassa olevaa mallia tai ratkaisua. Tutkimusote tukeutuu yleisesti oman tieteenalan tutkimustraditioon. Lähtökohtana erittäin spesifi tiedon- / kehittämisintressi. 27
28 Tieto Klassisen määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus (Platon, Theaitetosdialogi). Nk. heikon määritelmän mukaan väittämä (propositio) on tietoa, jos väittämä on tosi. Tietoteoria (epistemologia) on filosofian osaalue, joka tutkii mitä voimme tietää ja miten. 28
29 Tiedon lajeja Empiirinen eli aistihavaintoon perustuva (kokemusperäinen) tieto, rationaalinen eli järkeen perustuva tieto (matematiikka, logiikka). Propositionaalinen eli kielellä ilmaistavissa oleva (väittämä) tieto, sekä hiljainen eli sanaton tieto. Tieteellinen tieto on tieteellisin metodein saavutettua tutkittua tietoa ja arkitieto on ihmisen omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa hänen elämänpiiriinsä kuuluvista asioista. Intuitiivinen tietäminen tarkoittaa yhtäältä välitöntä tietämistä, esim. aistitietoa, mutta myös toisaalta sisäistä intuitiota, välitöntä ymmärtämistä. Useat keksinnöt perustuvat intuitiiviseen tietämiseen (=välittömään, suoraan ymmärtämiseen). 29
30 Tiedonkäsitys Propositionaalinen tietoteoria nojaa ensisijaisesti kahteen tietoteorian valtasuuntaukseen. 1. Rationalistiseen tietokäsitykseen eli järkeisajatteluun (=totuuteen pääsee järkeilyllä), ja. 2. Empirismiin eli kokemusajatteluun (=totuuteen pääsee vain tekemällä riittävästi havaintoja). Molempia näistä tiedonkäsityksistä käytetään myös ammatillisen tiedonkäsityksen taustana. 30
31 Laajennettu tiedonkäsitys Pragmaattinen tietoteoria nojaa laajennettuun tiedonkäsitykseen. 1. Pragmatismin perustaja Charles Peirce uskoi, että parhaiten todellisuudesta saa tietoa toimimalla ja että tiedon tärkein arviointiperuste oli sen toimivuus. 31
32 Paradigma Paradigmalla tarkoitetaan kunkin alan tutkijayhteisössä vallitsevia yhteisiä uskomuksia ja sopimuksia siitä, millaisena nähdään sen alan ongelmat ja niiden käsittely lähestymistapoineen ja metodeineen. Ammatillinen tutkimus sinänsä ei kuulu mihinkään yhden paradigman sisään. Tieteen ihannekäsitys muodostuu siitä, millaisena jokin tieteenala ymmärtää hyvän tieteen olemuksen. Ihannekäsityskin on pitkällä aikavälillä aikaan sidottu (vrt. Kuhn). Kaiken kattavaa universaalia tieteen ihannetta ei ole olemassa. 32
33 Paradigman käsite (Kuhn 1962/1994, Anttila 2000). 33
34 Paradigman käsite 2 Tieteenalan ontologian mukaan saman alan tutkijoilla on yhteinen käsitys siitä, millainen kyseisen tieteen tutkima todellisuus on, eli siitä, mitä on olemassa. Epistemologian mukaan heillä on yhteinen käsitys tieteenalalla sovellettavista ongelmanratkaisumenetelmistä ja yhteisiä arvopäämääriä koskeva käsitys siitä, mihin tieteenalalla pyritään ja mitkä ovat tärkeimpiä ratkaistavia ongelmia eli käsitys tiedonhankinnasta. Maailmankuva koskee tutkimuksen kohteena olevalla ammattialalla vallitsevaa ihmis- ja yhteiskuntakäsitystä. Globaalitalous vs. kansalliset arvot Yhteiskunnan ja yksilön välinen suhde, etc. 34
35 Positivistinen tieteenperinne, tekninen tiedonintressi tieteen ykseyden korostaminen selitykset samojen lakien alaisia tieteelliset väitteet on pystyttävä koettelemaan ilmiöt ilmaistaan matemaattisessa muodossa, vain faktat kuuluvat tieteen piiriin tunteen ja järjen välinen ero 35
36 Positivismi 1/3 Positivismi tulee Comten (1844) käyttämästä termistä philosophie positive, joka tässä tarkoittaa todellista ja totta. Positivismin on tulkittu merkitsevän myös ihmisen pyrkimystä oman strategisen asemansa parantamiseen maailmassa eli pyrkimystä selviytyä luonnonlakien hallitsemassa maailmassa. Tutkijan tehtävänä on koota tosiasiat ja systematisoida ne. Nimitys positivismi säilyi 1900-luvulle saakka, jolloin ryhdyttiin puhumaan loogisesta empirismistä. 36
37 Positivismi 2/3 Tieteen tehtävänä on tutkia toistuvia, yhteisiä, lähinnä luonnonlakien alaisia piirteitä. Mitä paremmin jokin ilmiö asettuu jonkin luonnonlain alaisuuteen, sitä paremmin se kuvaa todellisuutta. Erityisesti positivismi korostaa syy - seuraus - suhteita ja kuvaa niihin liittyviä selitysmalleja tilastollisin menetelmin. Faktan tulee myös olla operationalisoitavissa eli muokattavissa sellaiseksi, että se on mitattavissa jollakin tavalla. 37
38 Positivismi 3/3 Todellisuus on arvovapaa ja se muodostuu pelkistä faktoista. Tutkijan on tarkoin analysoitava omat arvonsa ja asenteensa ja pyrittävä eliminoimaan ne, koska vain faktat kuuluvat tieteen piiriin. Tunteet kuuluvat tieteen ulkopuolelle, järki kuuluu tieteeseen. 38
39 Hermeneutiikka, praktinen tiedonintressi 1/4 Sana tulee kreikan kielen verbistä hermeneuin, joka tarkoittaa tulkita. Sana on liittynyt kreikkalaiseen jumalten sanansaattajaan Hermekseen, joka selitti ihmisille heidän ymmärtämällään kielellä, mitä jumalat ajattelivat ja tekivät. Hermeneuttinen eli hengentieteellinen tieteenperinne sisältää asioiden merkityksen ja mielen tutkimuksen. Se tutkii merkityssisältöjä, kulttuuria. Hermeneutiikasta käytetään usein myös nimeä tulkinnallinen menetelmä. 39
40 Hermeneutiikka 2/4 Positivismi ei sovellu, jos halutaan tutkia esimerkiksi sosiaalisia tai taiteellisia kohteita, tekoja ja tapahtumia, joissa inhimillinen toiminta on yhtenä tekijänä. Luontoa me selitämme, ihmistä ja kulttuuria ymmärrämme. (W. Dilthey) Eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatustapaan ja kokemuksiin. Gadamer korostaa kielen merkitystä tapahtumassa, jossa tutkijan itseymmärrys lisääntyy ja jolloin tutkijan rooli on yhtä tärkeä ja painava kuin kohteenkin rooli. 40
41 Hermeneutiikka 3/4 Korostaa tosiasioiden ja arvojen välistä yhteyttä (vrt. positivismi, joka sulkee arvot tieteellisen ajattelun ulkopuolelle). Ilmiöt sidotaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti muihin ilmiöihin ja tapahtumiin, jotka ovat ajallisesti samanaikaisia. Myös hermeneuttinen, tulkitseva tutkimusote on analyyttinen, joskaan se ei tapahdu matemaattisin käsittein. 41
42 Hermeneutiikka 4/4 Pyritään rakentamaan konkretisoitu kuva, kokonaisuus eikä vain sen malli (ei abstraktioita todellisuudesta kuten positivismissa). Tutkijan työskentely on vuoropuhelua, jossa tutkija suhteuttaa aineistoon omat merkitysehdotuksensa ja korjaa niitä, mikäli teksti niin vaatii. Hermeneuttinen lähestymistapa ja siihen kuuluva metodi on ymmärtävä ja tulkitseva. Hermeneuttinen ajattelu perustuu siihen, että jokin ilmiö on abstrakti, pelkästään käsitteellinen, kunnes se pystytään konkretisoimaan, ymmärtämään sen kokonaismerkitys jossakin yhteydessä. 42
43 Kriittis-emansipatorinen tutkimustraditio, kriittinen tiedonintressi Ilmiön tarkastelua keskustelun avulla (vrt. Platonin dialogimetodi n ekr.). Avainsanat järjen valta ja hengen vapautuminen. Ihmisen tietoisuus ja tavoitteellisuus korostuvat. Kielen avulla vuoropuhelu, kommunikaatio, sosiaalinen todellisuus. Kriittinen teoria vastapainona empiiriselle tutkimukselle, joka tuottaa itsestäänselvyyksiä ja vallalla olevaa ajattelua. Emansipatorisuutta on ihmisen mahdollisuus vapautua ympäristön ja kulttuurin kahleista kohottamalla omaa tietoisuustasoaan. Yhteys radikaaleihin liikkeisiin, esim. ylioppilasliikehdintä, naistutkimus, työelämäntutkimus. Keskeisenä eurooppalaisena nimenä Jürgen Habermas. 43
44 Paradigman muutos Paradigmat ovat suhteellisen pysyviä ja muutosta vastustavia. Vakiintunut tiedeyhteisö torjuu helposti paradigmaan kohdistuvan kritiikin ja samalla myös kriittisen tutkijan. Silloin tällöin kohoaa kullakin tieteenalalla paineita, jotka purkautuessaan johtavat paradigman muutokseen, vaikkapa uuden metodologisen otteen kehittymisessä, uusien teoreettisten lähtökohtien kehittämisessä tai maailmankuvan muuttumisessa. Paradigman muutos on kevätjäiden lähtöön rinnastuva ilmiö. Rakenteet muuttuvat joskus rajusti. Ammatillinen tutkimus näyttää noudattavan Kuhn (1994) Tieteellisten vallankumousten rakenne. Juva: Art House; esittämää paradigmamuutoksen toiseen vaiheeseen siirtymistä, jossa alalle haetaan sille ominaista menetelmällistä lähestymistapaa. 44
45 Ontologia Ontologia on oppi olevasta eli siitä mitä on. Maailma muodostuu kaikesta mikä on (kreik. ontos olemassa oleva, logos oppi, puhe, diskurssi ). Ontologiset perusteet tarkoittavat sitä todellisuutta, jossa tutkittavien ilmiöiden ymmärretään sijaitsevan ja sitä, millä tavalla ne siinä todellisuudessa sijaitsevat. Tutkijan oma käsitys tutkimuskohteesta eli sen ontologia määräytyy pitkälti sen mukaan, millaiseen maailmankäsitykseen se nojaa. Esim. täysin materialistinen ihminen pitää materialismia ontologisena todellisuuskäsityksenään ja on sitä mieltä, että ainoastaan luonnontieteellisellä menetelmällä löydetty tieto on totta. 45
46 Ontologian kolme todellisuuspiiriä Symbolifunktioiden, intersubjektiivisten merkityssisältöjen ontologia Newtonilainen, luonnontieteellinen ontologia Subjektiivinen, kokemuksellinen ontologia (Popper 1979). 46
47 Epistemologia Epistemologia eli tietoteoria (tieto-oppi) on filosofinen teoria tiedon alkuperästä ja pätevyydestä (kreik. epístasthai ymmärtää, tietää miten, logos oppi, puhe, diskurssi ). Epistemologia voidaan määritellä seuraavasti: toden ja oikeaksi todennetun uskomuksen luonne, sen lähtökohdat ja rajoitukset. Epistemologia tarkoittaa käytännössä sitä, mistä ja miten tutkija hankkii tietonsa ja miten pätevää se on. Tutkijan tulee aina: Pystyä perustelemaan lähestymistavan yhteys tutkittavaan ilmiöön. Osoittaa, että aiottu lähestymistapa kohdentaa tutkimuksen tarkasti juuri oletettuun tutkimuskohteeseen. Osoittaa lähestymistavan olevan menetelmällisesti mahdollinen, se on pystyttävä käytännössä toteuttamaan eli operationaalistamaan. Epistemologinen pluralismi (monimenetelmällisyys) on ammatillisen tutkimuksen suuri mahdollisuus, koska erityisesti nykymaailmassa eri intressiryhmät arvottavat tutkimusta vain sen perusteella, miten tulokset hyödyttävät tai haittaavat sen omia intressejä. 47
48 Päättelyn logiikat Sekä ammatilliseen tutkimukseen että tieteelliseen päättelyyn voidaan soveltaa kolmea erilaista päättelyn logiikkaa. deduktiivisen päättelyn logiikka teorialähtöinen induktiivisen päättelyn logiikka aineistolähtöinen abduktiivisen päättelyn logiikka käytäntölähtöinen. 48
49 Päättelyn logiikat (Anttila 2006). 49
50 Deduktio Deduktio tarkoittaa sitovaa päätelmää (lat. deduco johtaa ), joka on erityisesti logiikassa käytetty nimi tapahtumalle, jossa argumenttien (perustelujen) avulla osoitetaan, että premissien (ennakkoehtojen tai oletusten eli hypoteesien) ja johtopäätösten välillä on välttämätön looginen seuraussuhde. Deduktioon kuuluvat kaikki matemaattiset osoittamisen keinot. Deduktiota sanotaan myös hypoteettis-deduktiivisen päättelyn logiikaksi. Hypoteettis-deduktiivinen tutkimusote tarkoittaa käytännön ilmiössä esiintyvien piirteiden erottelua ja tarkastelua teorian ja siihen pohjaavien hypoteesien valossa eli etenemistä teoriasta käytäntöön. Kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusote yhdistetään tavallisimmin positivistiseen tiedekäsitykseen. Siihen yhdistetään myös empiirinen tutkimusote. Tutkimuksen perusnäkemys on analyyttinen eli erittelevä. Deduktiivinen päättely on totuuden säilyttävää päättelyä; jos oletukset ovat tosia, myös johtopäätös on tosi. 50
51 Esimerkki, deduktio Tieteenfilosofiset valinnat Paradigma (paradigm) Ontologia: Newtonilainen Epistemologia: Positivistinen Positivistis-empiirinen paradigma Tutkimusote (theoretical approach) Hypoteettis-deduktiivinen Metodologiset valinnat (methodology) Kvantitatiivinen-menetelmäperhe Metodit (methods) Ko-varianssianalyysi Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Monivalintakyselykaavake 51
52 Induktio Induktio (lat. in+duco, johtaa, ohjata sisään ) tarkoittaa sellaisia päättelytapoja, jossa yhdestä tai useammasta yksittäistapauksesta johdetaan yleistys. Induktiivisella päättelyllä tarkoitetaan joko päättelyä erityistapauksista yleistykseen tai laajemmin mitä tahansa tietoa lisäävää päättelyä. Induktiivinen päättely ei ole välttämättä totuuden säilyttävää eikä erehtymätöntä. Induktio on operaatio, joka merkitsee tavallisesti kvalitatiivisesta (laadullisesta) aineistosta esiin kohoavan piirteen tulkinnan hyväksymistä. Induktiivinen päättely lähtee siis liikkeelle aineistosta, joka käsitteellistetään ja käsitteiden mukaan määritellään ilmiötä koskeva teoria. Induktiivinenkin päättely nojaa aikaisempiin teorioihin, mutta toisessa mielessä kuin deduktiivinen päättely. Aikaisemmasta tiedosta ja käytännön kokemuksista kohoavat esille tutkijan esiymmärrys ja käsitteenmuodostuksen oletetut lähtökohdat, joskin tutkija on valmis ne kumoamaan, jos aineisto niin osoittaa. Induktion perusongelma on se, ettei monienkaan yksittäistapauksien tarkastelu oikeastaan anna mitään tietoa niistä, joita ei ole tarkasteltu. 52
53 Esimerkki, induktio Tieteenfilosofiset valinnat Paradigma (paradigm) Ontologia: Intersubjektiivinen Epistemologia: Anti-positivistinen Tulkinnallinen, hermeneuttinen paradigma Tutkimusote (theoretical approach) Induktiivinen Metodologiset valinnat (methodology) Kvalitatiivinen-menetelmäperhe Metodit (methods) Teemahaastattelu Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Haastattelukysymykset 53
54 Abduktio Abduktiivinen päättely lähtee usein liikkeelle empiriasta, mutta ei myöskään torju teorian olemassaoloa kaiken taustana, esim. ideoiden lähteenä. Abduktiossa muodostetaan ensin jokin johtoajatus ja siitä toimintahypoteesi (vrt. toimintateoria, ohjelmateoria). Siinä oletetaan, että jotakin saattaa tapahtua ja toimitaan sen mukaan. Uusi teoria ei siis synny pelkästään havaintojen pohjalta, kuten induktiivisessa päättelyssä oletetaan, vaan johtoajatuksen avulla. Johtoajatus voi olla luonteeltaan intuitiivinen käsitys tai se voi olla hyvinkin pitkälle muotoiltu hypoteesi (Peirce 1903). Abduktio kattaa kaikki sellaiset operaatiot, joiden avulla luodaan teorioita ja käsitteitä, etenenipä itse päättelyprosessi kumpaan suuntaan hyvänsä, teorioista käytäntöön tai käytännöstä teoriaan. 54
55 Esimerkki, abduktio Tieteenfilosofiset valinnat Paradigma (paradigm) Ontologia: Intersubjektiivinen Epistemologia: Anti-positivistinen Pääosin hermeneuttinen paradigma Tutkimusote (theoretical approach) Abduktiivinen Metodologiset valinnat (methodology) Pääosin kvalitatiivinen, metodologinen triangulaatio Metodit (methods) Haastattelu, havainnointi Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Haastattelukysymykset, havainnoitavat seikat 55
56 Tutkimushankkeen suuntaus, hypoteesit Hypoteesi on sanallisesti perusteltu lauselma, joka tuo esiin jonkin tutkimusongelmaan liittyvän väitteen. Hypoteesi on rohkea yleistys. Hyvän hypoteesin esittäminen on vaikeata, koska sen pitäisi antaa informaatiota tutkimusongelmasta ja samalla olla rohkea yleistys. 56
57 Hypoteesi Hypoteesi on olettamus (väittämä), jonka tutkimus joko osoittaa todeksi (verifioi) tai kumoaa (falsifioi). Popper (1972) esittää, että tieteellisellä menetelmällä voi viime kädessä ainoastaan falsifioida hypoteesejä ja siksi hypoteesi pitäisi pyrkiä pikemminkin kumoamaan kuin todistamaan oikeaksi. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käsitteet ja hypoteesit määritellään ennen tutkimuksen empiiristä osaa ja niihin sitoudutaan tiukasti, eikä niitä kesken kaiken muuteta. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa hypoteesit ovat alun perinkin joustavia ja tutkimuksen kuluessa kehittyviä ja täsmentyviä. Ne voidaan hylätä, jos tutkimus alkaa osoittaa muuta suuntaa. 57
58 Tutkimushankkeen suuntaus, teoriat Teoria koostuu käsitteistä ja käsitejärjestelmistä. Teoria muodostuu joukosta lakeja tai määritelmiä, jotka systematisoivat jonkun ilmiön, joko empiirisesti eli havaintoihin perustuvaan tietoon nojaten tai hermeneuttisesti eli ilmiön tulkintaan nojaten. Teoria ohjaa uuden tiedon etsintää samalla kun se jäsentää ja systematisoi kerättyä tietoa. Teorialla tarkoitetaan havaintoihin ja lakeihin perustuvaa kattavaa kuvausta, kun taas hypoteesilla tarkoitetaan tutkittavissa olevaa väittämää, joka voi perustua valistuneeseen arvaukseen. 58
59 Teoria Hyvä teoria on sellainen, jonka pohjalta voidaan tehdä ennusteita, joita voidaan testata. Näitä ennusteita ja niistä pääteltyjä uusia ennusteita voidaan koetella tieteellisillä tutkimuksilla ja mittauksilla. Teoria voidaan ilmaista verbaalisesti ilmaistavan kielen avulla, jolloin siihen liittyy kognitiivisia ehtoja, esim. ymmärtäminen tai se voidaan ilmaista symbolisesti, esim. matemaattinen kaava, kemiallinen kaava. Hyvän teorian luominen on lähellä mallinnusta, sillä hyvä mallinnus edellyttää teoreettisen ajattelun selkeätä rakennetta sekä selkeää suhdetta kohteen ontologisiin perusteisiin. Thomas Kuhn (1962) on todennut, ettei ole teorioista riippumatonta tapaa määritellä käsitettä todellisuus. Se käsitys, mikä tutkijalla on kohteestaan, ratkaisee myös sen, millä tavoin tutkimuksen teoria määräytyy. 59
60 Teorian ja mallin välinen suhde Tieteellinen tutkimus pyrkii muodostamaan uutta ja entistä parempaa teoriaa, kun taas ammatillinen tutkimus- ja kehittämistoiminta tähtää uuden tiedon pohjalta parannetun käytännön luomiseen. Tämä on näiden toimintojen välinen ero. Käytännössä pyritään ilmiön teoreettisen tarkastelun sijasta sen mallintamiseen. Mallintamista voi toteuttaa sanallisesti, matemaattisesti tai digitaalisesti (virtuaalimallit). 60
61 Toistaiseksi runsaimmin käytettyjä metodeja YAMK-opinnäytetöissä Kvalitatiiviset tutkimusotteet yleensä. Haastattelut (syvä- ja teemahaastattelut) Osallistuva havainnointi Toimintatutkimus (action research), koska metodiin kuuluvat interventiot ja se sopii hyvin kehittämiseen. 61
62 Tutkimus-/kehittämishankkeen tekemisen ja raportoinnin erot Johtuen erilaisesta tutkimusvalinnallisesta lähtökohdasta, perinteisen tutkimuksen ja kehittämishankkeen (T&K-hanke) tekeminen ja raportointi on erilaista. Seuraavilla sivuilla on luonnehdittu pääasiallisia eroja. 62
63 Jäsennys kehittämishankkeen raportointiin Johdanto tutkittavaan ilmiöön. Nykytilanteen kuvaus. Tutkijan ja sidostahojen (tilaajat, toimeksiantajat, muut mahdolliset tahot) yhteiset intressit kohdistuen hankkeen toteuttamiseen. Kehittämissuunnitelman alustava hahmottaminen. Kehittämiskohteen kontekstin määrittäminen. Taustalla olevien arvojen ja näkemysten yhteinen selvittely: mitä kukin pitää tärkeänä? Tulosodotukset? Tutkittavan ilmiön problematisointi. Mitä kehittämishankkeessa on selvitettävä? Mihin aiotaan saada vastaus? Onko kyseessä prosessievaluaatio vai tulosja vaikuttavuusevaluaatio? Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Johdanto Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet. Tutkittavan kohteen (kvantitatiivinen) tai ilmiön (kvalitatiivinen) problematisointi Tutkimuskysymysten asettaminen 63
64 Jäsennys kehittämishankkeen raportointiin Kehittämiskohteen ohjelmateorian luominen Ohjelmateoria luodaan lähtökohdaksi ja sitä korjataan, parannellaan ja kehitetään prosessin edetessä Mikä (oletettavasti) toimii? Mihin tarpeisiin se vastaa? Ketä ja mitä varten sen on toimittava? Missä olosuhteissa sen on toimittava? Ohjelmateoriaa varten laaditaan prosessin kuvaus sekä interventioiden ja niissä oletettavien ratkaisevien tekijöiden kuvaus Oletetun tuloksen kuvaus Arvioinnin periaatteet Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Tutkimuksen tietoperusta ja teoreettiset lähtökohdat a) Teorianäkökulman valinta (kvantitatiivinen tutkimus). Tutkimusasetelman laatiminen ja muuttujien määrittäminen b) Teoreettinen taustoitus ja tutkijan esiymmärrys (kvalitatiivinen tutkimus). Viitekehyksen luominen ja tutkittavan ilmiön hahmottaminen 64
65 Jäsennys kehittämishankkeen raportointiin Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Toiminnan ja interventiostrategioitten suunnittelu. Toiminnan syklinen vaiheistaminen Arviointistrategian suunnittelu. Arvioinnin ydinkohtien määrittäminen. Tutkimusmenetelmä Perustelut valitun menetelmän käyttämiselle 65
66 Jäsennys kehittämishankkeen raportointiin Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Realistisen evaluaation toteuttaminen Prosessievaluaatio Toimintasyklien aikana tapahtuneiden interventioiden vaikutuksen havainnointi ja reflektointi. Toiminnan ja tulosten havainnointi ja dokumentointi arviointia varten. Tulos- ja vaikuttavuusevaluaatio. Tarvittavien tutkimusmenetelmien (kvantitatiiviset ja/tai kvalitatiiviset menetelmät) valinta, aineistojen kokoaminen. Perustelut. Tutkimusaineisto. Aineiston hankintamenetelmät. Aineistojen tarkastelu. 66
67 Jäsennystä kehittämishankkeen raportointiin Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Realistisen evaluaation arviointitoimet Reflektioiden kokoava analysointi Kehittämistulosten ja hankekokonaisuuden analysointi Arviointitulosten kriittinen tarkastelu ennakolta asetettujen arviointikriteerien valossa Realistisen evaluaation uskottavuuden ja luotettavuuden tarkastelu Tulosten hyödynnettävyystarkastelu Tutkimusaineistojen analyysit Tutkimustulosten tarkastelu. Johtopäätösten tekeminen Tutkimuksen luotettavuustarkastelu Käytännön sovellusten esittäminen 67
68 Syventävää tietoa Tutkimus yleensä Hirsjärvi, Sirkka Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula (2003) Tutki ja kirjoita. Helsinki, Tammi. Anttila, Pirkko (2007) Realistinen evaluaatio ja tuloksellinen kehittämistyö. Hamina, Akatiimi. Fisher, Colin (2007) Researching and Writing a Dissertation. A Guidebook for Business Students. Harlow, Pearson. Ghauri, Pervez & Grønhaug, Kjell (2002) Research Methods in Business Studies: A Practical Guide. 2. edition. Harlow, U.K., Pearson. Tutkiva oppiminen Hakkarainen, Kai Lonka, Kirsti & Lipponen, Lasse (2005). Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo, WSOY. Grounded theory Goulding, Christina (2005) Grounded Theory: A Practical Guide for Management, Business and Market Researchers. London, Sage. Glaser, Barney & Strauss, Anselm (1967). The Discovery on Grounded Theory: Strategies for Qualitative Research. Chicago, Aldine. 68
69 Esimerkkejä YAMK-opinnäytetöistä Jukka Moilanen: Voiko kuntaa johtaa kuten yritystä? Juha Vähäkoski: Puolustusvoimien verkkopalvelun kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä Pasi-Pekka Kyttänen: Mekaniikkasuunnittelijoiden metakognitiivisen tietoisuuden kehittäminen Hanna Yli-Tolppa: Pornaisten seudun alueellisen vesihuollon järjestäminen Erja Klemelä: Sinilevien esiintyminen Lempäälän Mäyhäjärvellä ja Tammelan Pyhäjärvellä Pirkko Turpeinen: Sähköinen tulokaspolku. Uuden työntekijän perehdyttäminen verkkoympäristöä hyödyntäen Helsingin sosiaalivirastossa 69
Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tieteellinen viitekehys - johdanto. Henrik Räsänen tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti
Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tieteellinen viitekehys - johdanto Henrik Räsänen tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Kurssin rakenne Luennot Lähestymistapa, viitekehys (framework) Metodologiset
LisätiedotTutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat
Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotOman oppimisen koontia. Tiina Pusa
Oman oppimisen koontia Tiina Pusa 15.11.2015 Oppimispäiväkirja (tehtävä 3) Opiskelija tuo kurssilla muodostunutta omaa henkilökohtaista oppimistaan esille oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirja on
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotIlpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.
11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotK6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen
K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Janne Matikainen Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden
LisätiedotMIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA
HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotAnalyysimenetelmien kuvaus
Analyysimenetelmien kuvaus HAASTATTELUAINEISTON KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN ANALYYSI. Hypermedian jatko-opintoseminaari 15.4.2005 Maija Lakio-Haapio Yleisiä piirteitä kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotAmmattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus
Konstruktiivinen tutkimusote Miten koulutus ja elinkeinoelämän odotukset kohtaavat ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä Aila Virtanen Yliopettaja, dosentti, KTT Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Liiketalous
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotKandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat:
Kandi/Gradu 2016 Risto Hotulainen OKL/Helsingin yliopisto Risto.Hotulainen@Helsinki.fi 3.2.2016 1 Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: 1. Lähteiden
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 6. luento 4.10.2016 Tutkimuksen lähestymistapa osa 3 Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
Lisätiedot6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin
173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen
LisätiedotKvantitatiivisen aineiston analyysi
Kvantitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Kvantitatiivinen vs. kvalitatiivinen? tutkimuksen lähtökohtana ovat joko tiedostetut tai tiedostamattomat taustaoletukset (tieteenfilosofiset
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotTutkimus, tiedon hankinta ja hyödyntäminen kehittämishankkeissa
Tutkimus, tiedon hankinta ja hyödyntäminen kehittämishankkeissa OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN MENESTYSTEKIJÄT 2012 Pirkko Anttila Kehittämishankkeeseen liittyvän tutkimuksen
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate
LisätiedotToiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura
Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka
LisätiedotEntäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana
Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana Sami Paavola & Kai Hakkarainen TU-0.3100 Johdatus tieteenfilosofiaan 24.11.2009 Pertti Huhtanen, Tuula Mäkinen Tehtäväksianto
LisätiedotENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen
ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotHAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN MIKÄ ON HAVAINTO?
HAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical
LisätiedotMixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä
Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä 29.5.2009 Mixed methods metodikehityksen tarinoissa mixed methods (tutkimuskäytäntö) > Mixed Methods (menetelmäkoulukunta)
LisätiedotJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotKoodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus
Laadullisen aineiston analyysi ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Kvantitatiivisen
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotKVANTITATIIVINEN TUTKIMUS
KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
LisätiedotMATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 1. luento 13.12.2005 Yleisesti tutkimuksesta tieteellisen tiedon ominaispiirteet tutkimustiedon tarkoitus tutkimuksen
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotKASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A
KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A Hanna Vilkka LUENTOTEEMAT Tutkimusetiikka Tutkimuksen arvovapaus Metodologiset apuvälineet: teoria, käsitteet, havainnot, arkitieto ja tieto operationalisointi, ymmärtäminen,
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotYhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro
Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro Professori Ilkka Virtanen Talousmatematiikka Johdatus laskentatoimen ja rahoituksen tutkielmatyöskentelyyn 21.10.2002 Vaasan yliopisto Johdatus laskentatoimen ja
Lisätiedotyliopistonlehtori, FT Kirsti Paavola kirsti.paavola(at)oulu.fi kirsti(at)paavola.com ( alkaen) puh
2.2. - 6.4.2017 torstaisin klo 14-16 HU109, ei 9.3. kontaktiopetusta 18 t suoritus: a) teoriaessee b) metodiosuus kirjatenttinä 6.4. ja uusintatenttinä luennolla sovittuna päivänä kirjasta Kevin Greene
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari 23.9.2005 Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat: Tutkimusprosessin vaiheet Aiheen valinta
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotMitä on tieteellinen kokeilu?
Kiinnostavat näkökulmat Mitä on tieteellinen kokeilu? Tieteellinen (scientific)? Kokeilu (experimenting)? Jorma Enkenberg 2009 Mitä on tiede? Baconin tulkinnasta tieteellisestä toiminnasta (ks. Chalmers,
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
Lisätiedot