EU- ja hank. Kaupungi

Transkriptio

1 KATSAUS VUOTEEN 2013 EU- ja elinkeinopoliittiset hank kkeet 2013 Kaupungi inhallitus Kaup punginkanslian julkaisujaa 2014:1

2 Kansikuva: Kauppakatu 2013 kuvattuna Red Epic kameralla (K18)

3 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön Tilinpäätöksen yhteydessä on vuosittain koottu katsaus edellisen vuoden EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön. Jokaisesta EU- ja elinkeinomäärärahan käyttösuunnitelman mukaisesta rivistä on toimenpidekokonaisuuden/hankkeen yhteyshenkilö koonnut hankekortin, joka sisältää lyhyesti hankkeen kaikki perustiedot. Yhteyshenkilöitä on pyydetty tässä katsauksessa keskittymään erityisesti saavutettuihin tuloksiin ja niiden välillisiin vaikutuksiin. Hankekorttien tiedot perustuvat yhteyshenkilöiden ilmoittamiin tietoihin ja yksityiskohtaisempia tietoja saat hankekorteissa mainituilta yhteyshenkilöiltä. EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytössä ja elinkeinojen kehittämistoiminnassa kiinnitetään tänäkin vuonna erityistä huomiota rakennemuutoksen hallintaan, uusien työpaikkojen synnyttämiseen sekä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Määräraha mahdollistaa kymmenien hankkeiden ja toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisen kaupungin toimialoilla ja yhtiöissä. EU- ja elinkeinopoliittisella määrärahalla rahoitetuissa hankkeissa ja toimenpiteissä työskenteli vuoden 2013 aikana noin 50 henkilöä. Näiden lisäksi palkkatuella, työllistämistoimin ja erilaisissa työharjoittelupaikoissa on työskennellyt 150 henkilöä. Hankkeiden ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukemana alueelle on syntynyt tai sijoittautunut yli 40 uutta yritystä ja yli 100 uutta työpaikkaa. Lappeenrannan kaupunki varasi vuoden 2013 talousarviossa EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin, investointeihin ja muihin toimenpiteisiin yhteensä 3,5 milj. euroa, josta 2,0 milj. euroa on käyttötalousosassa ja 1,5 milj. euroa investointiosassa. Käyttötalousosan osalta toteutuma on 1,84 milj. euroa ja investointien toteutuma alle 0,5 milj. euroa. Investointiosan alitusta selittää se, että osa hankkeista viivästyi ja niiden toteuttaminen jatkuu vuonna Lisäksi Linnoituksen urheilutalon EAKR-rahoitus varmistui vasta loppuvuodesta, minkä vuoksi sen toteuttaminen pääsee käynnistymään vasta vuoden 2014 aikana. EUmäärärahalle saatiin vastinrahoitusta erilaisista rahoituslähteistä yli 4 milj. euroa, jolloin kokonaisrahoitus oli noin 6,5 milj. euroa. Uusi EU-ohjelmakausi ( ) käynnistyi vuoden alussa. EU:n rakennerahastojen (EAKR, ESR) budjetti pienenee merkittävästi tällä ohjelmakaudella, mikä vaikuttaa tulevien vuosien hanketoimintaan. Vastinrahoitusta erilaisiin kehittämistoimiin on jatkossa haettava kauempaa ja suuremmissa hankekokonaisuuksissa esimerkiksi ENI-ohjelmasta tai suoraan EU:sta Horizon 2020 kaltaisista ohjelmista. EU-rahoituksen saaminen investointeihin on jatkossa erittäin epätodennäköistä. Tämän hetkisten tietojen mukaan uuden rakennerahasto-ohjelmakauden rahoitushaut käynnistyvät kesällä ENI-ohjelma käynnistynee vasta keväällä Hankekatsaus on koottu kolmena vuonna puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöksen yhteyteen. Tässä vaiheessa kuulisimme mielellämme teidän lukijoiden palautetta katsauksesta, sen tarpeellisuudesta ja mahdollisia kehittämistoiveita. Yhteystietomme löydät katsauksen takakannesta. Lappeenrannassa Krista Huovila EU-asiamies Strategia- ja talousyksikkö

4 nimi Päätös Käyttö suunnitelma Toteuma Muu rahoitus K Käyttötaloushankkeet K1 Silta työelämään (EKTA) KH 55/ K2 MaTTi Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuudet.. KH 495/ K3 Tiet työhön 2 (TIETTY2) Välityömarkkinat KJ 20/ K4 Maaseutuohjelma (LEADER) KH 435/ K5 Voimaa Vainikkalasta -hanke KJ 47/ K6 Salpapolun kehittäminen KJ 71/ K7 Maakuntayhteistyö: Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseutu KH 540/ K8 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (EKI) KH 581/ K9 Step Up - Cross Border City in Action ENPI-hanke KH 199/ K10 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) ENPI-hanke KH 141/ K11 Pien-Saimaan hoitokalastushanke KalaPisa 2017 KH 76/ K12 Pien-Saimaan kuormituksen vähentämishanke (2013) KH 299/ K13 Pohjavesien suojelusuunnitelma -hanke KH 542/ K14 Wirman sopimus: Yritys-, matkailu- ja toimintaympä Sopimus Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen Green Energy Showroom (kts. erillinen kortti K16) Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen toiminta Innovaatioitupankki Renewtech Skinnarila Innovation Factory Innovation and Business Cooperation - Innobus Onnistuneesti uusille markkinoille Innovaatiot eteläkarjalaisten yritysten kasvun Venäläisten innovaatioiden kaupallistamispalvelut Maahanmuuttajan yrittäjyyden tuki - Mammutti K15 Wirman palvelusopimus: Muut palvelut Sopimus Sijoittautumispalvelut Hiekkalinna Lappeenrannan kausimatkailuneuvonta Katujuna ja laitteet Pietarin edustusto Inka-ohjelman valmistelu Hankesalkun kehittämispalvelut K16 Green Energy Showroom -hanke KJ 23/ K17 Lentoliikenteen ja lentokentän kehittäminen KH 64/ K18 Kaupunki- ja elinkeinomarkkinointi KH 64/ K19 Keskustan, linnoituksen ja satamatorin tapahtumat KJ 17/ K20 Rakennemuutoksen hallinta ja muut pienet hankkeet KJ 54/ I Investointihankkeet I1 Linnoituksen valaistus ja liikenne -hanke KH 413/ I2 Maaseudun pienet infrahankkeet KH 417/ I3 Rauha matkailualueen kehittäminen ja vihertyöt KH 64/ I4 Liike- ja teollisuusalueiden kehittäminen KH 136/ I5 Sataman rautatieraiteen peruskorjaus KH 64/ I6 Rakennemuutoksen hallinta - investointihankkeet Varaus I7 Muut investointihankkeet Varaus RAHOITUS YHTEENSÄ

5 K Käyttötaloushankkeet K1 Silta työelämään Toteuttaja Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry (EKTA) Yhteyshenkilö Anu Olkkonen, tai Hankeaika Kustannukset Kustannukset olivat yhteensä ELY-keskuksen rahoitus ja Lappeenrannan kaupungin rahoitus on , josta vuoden 2013 EU-määrärahaa EKTA:n toiminnan kohteena ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat työttömät työnhakijat. Kokonaisvaltaisen tuen ja ohjauksen sekä aktivoinnin avulla asiakas pyritään sitouttamaan työtoimintaan. Tavoitteet : työllistää palkkatuella 45 henkilöä työkokeilu 82 henkilöä muut 20 henkilöä Tavoitteena on, että stä 5 henkilöä kiinnittyisi työelämään ja 3 henkilöä koulutukseen. Tavoitteisiin pyritään pienimuotoisten koulutusten, asiantuntijaluentojen ja elämäntaidonvalmennuksen avulla. Lisäksi asiakkaille tarjotaan tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja järjestetään erilaisia teemapäiviä. Mahdollisuus oppisopimuskoulutuksiin. Tarvittaessa ohjataan asiakkaita esim. päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Aloitetaan yritysyhteistyö. Toimenpiteet: Työkokeilu, palkkatukityö ja harjoittelupaikat. Tulokset mennessä: palkkatuella työllistetty 58 henkilöä työkokeilu 60 henkilöä muut 14 henkilöä Vuoden aikana 6 henkilöä työllistyi on kiinnittynyt työmarkkinoille ja 4 aloitti opiskelun. jatko Hanke jatkuu asti. Työpaikat Uudet työpaikat 2013: 1 ohjaaja. Lisäksi 5 ohjaajaa ja 1 osa-aikainen toimistotyöntekijä. Yritykset Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita. Asiakkaat, nä ovat Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen ja Kaakkois-Suomen TE-toimiston asiakkaat, joiden työttö- myys on kestänyt yli vuoden tai yli 500 päivää sekä osatyökykyiset, Lappeenranta maahanmuuttajat ja nuoret. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen (ulkoaluetyöt ja vanhustyö) Työttömien (nuoret ja henkilöt, joiden työttömyys on kestänyt yli 500 pv) syrjäytymisen ehkäisy työtoiminnan avulla. Asiakkaiden kannustaminen oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Syrjäytymisen ehkäisy pitkäaikaistyöttömien osalta, maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen sekä oppilaitosyhteistyö. 4

6 K2 MaTTi Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien parantaminen Toteuttajat Päätoteuttaja: Laptuote-säätiö Osatoteuttaja: Eksoten Maahanmuuttopalvelut Yhteyshenkilö Anna Hallikainen, tai Hankeaika , jatkoaika olemassa olevalla rahoituksella Kustannukset saakka Koko hankkeen kustannusarvio yhteensä Vuoden 2013 kustannukset yhteensä , josta ESR:n osuus , Laptuote-säätiön osuus ja Lappeenrannan kaupungin vuoden 2013 EU-määrärahaa Tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia. Lisäksi tavoitteena on kehittää edelleen Momentin palvelukokonaisuudessa hyväksihavaittuja toimintamalleja ja vakiinnuttaa Momentin toimintakonsepti osaksi muuta palvelujärjestelmää. jatko Toiminta vakiintuu osittain osaksi palvelujärjestelmää. Työpaikat Olemassa oleviin työpaikkoihin 2013: 5, koko hankeaikana tavoite 4. Palkkatuella ja harjoittelupaikkoihin ja työkokeiluun 1. Projektin työpaikat: 3,55 (projektipäällikkö 100 %, projektityöntekijä 100 %, työnetsijä 50 %, kouluttaja 50 %, kehittämispäällikkö 5 %, viestintäkoordinaattori 40 % ja maahanmuuttotyön koordinaattori 10 %). Yritykset Asiakkaat, Lappeenranta Toimenpiteet : kehitetty alkukartoituksen seudullista mallia autettu työ- ja harjoittelupaikkojen etsimisessä ja edistetty omatoimista työnhakua auttamalla työnhaun asiakirjojen tekemisessä ja kontaktien luomisessa sekä kehittämällä työnhakumateriaalia järjestetty Tietoa Suomen työelämästä -kurssi järjestetty 5 suomen kielen kurssia järjestetty ja kehitetty pienryhmätoimintaa (käsityökerho, neulekerho, mediapaja, lyhytkurssit) kehitetty internetissä toteutettavaa ystävä- ja tukihenkilösivustoa järjestetty 11 tilaisuutta, tapahtumaa ja tutustumiskäyntiä autettu maahanmuuttajia omaehtoisen toiminnan järjestämisessä tehty ohjeistusvideoita julkaistu kolmella kielellä Maahanmuuttajat -osio Eksoten kotisivuilla Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita. Alueen maahanmuuttajat, maahanmuuttotyötä tekevät organisaatiot, yhdistykset, henkilöt sekä alueen työ- ja elinkeinoelämä. Projektissa toteutetaan Hyvinvointistrategian Sujuva arki ja Vahva ote elämään -toimenpidekokonaisuuksia. Projektissa tuetaan strategiassa mainittua maahanmuuttajaperheiden kotoutumista. Määrärahalla toteutetaan maakuntaohjelman toimintalinjaa koulutus ja osaava työvoima. 5

7 Kuva 1.MaTTi hankkeessa toteutetut Maahanmuuttajat sivut Eksoten nettisivuilla (K2 - MaTTi) Kuva 2. Monikulttuurisen käsityökerhon näyttely Täky-galleriassa (K2 MaTTi). 6

8 K3 Tiet työhön 2 TIETTY2 Toteuttajat Päätoteuttaja: Parik-säätiö, Osatoteuttajat: Laptuote-säätiö, INTOa työstä ry, Sotek-säätiö, Työn Vuoksi ry Yhteyshenkilö Virpi Ulmanen, virpi.ulmanen@laptuote.fi tai Hankeaika Kustannukset Laptuote-säätiön osahankkeen kustannusarvio koko hankeajalta on Vuoden 2013 kustannukset yhteensä , josta ESR:n osuus on ja vuoden 2013 EUmäärärahaa Tavoitteena oli kehittää Lappeenrannan seutukunnan välityömarkkinoiden toimintaa ja välityömarkkinoiden välittäviä toimia luomalla uusia siirtymävaiheen matalan kynnyksen työpaikkoja. Lisäksi tavoitteena oli järjestää asiakkaille kotipalvelujen ammattitutkintoon johtavaa oppisopimuskoulutusta, tehdä välityömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä koulutusehdotuksia/ aloitteita ELY-keskukselle, sekä kehittää asiakkaiden edelleensijoittamismahdollisuuksia alueen yrityksiin. Toimenpiteet vuosina : välityömarkkinoiden kehittäminen kotityökeskuksen kehittäminen uusien työpaikkojen luominen oppisopimuskoulutus ja koulutusehdotukset edelleensijoittamismahdollisuuksien kehittäminen Saavutetut tulokset vuosina : alueen välityömarkkinat kehittyvät kotityökeskus perustettu Joutsenoon, toiminta-alueena koko Lappeenranta alueelle syntynyt uusia matalan kynnyksen työpaikkoja än mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen koulutusehdotukset ELY-keskukselle asiakkaiden edelleensijoittamismahdollisuudet alueen yrityksiin tutkittu tulosten arvioinnin parantuminen kotiin suunnattujen palvelujen kehittäminen Joutsenon alueen kotitalouksille (ikäihmiset ym.) jatko Hanke päättyi Kotityökeskuksen toiminta jatkuu Lap- Työpaikat Yritykset Asiakkaat, Lappeenranta tuote-säätiön omana toimintana koko Lappeenrannan alueella. Uudet työpaikat: 1 (yhteensä , koko hankeaikana tavoite 6). Projektiaikaiset työpaikat 4 (yhteensä 9, tavoite10). Harjoittelijat ja työllistämistoimet 12 (yhteensä 20, tavoite 16). Koulutukseen: 1 (yhteensä 1, tavoite 4). Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita. Kaikki Lappeenrannan kaupungin alueella heikossa työmarkkinaasemassa olevat henkilöt, erityisesti pitkäaikaistyöttömät ja nuoret Toteutetaan Kaupungin elinvoima, Työllisyyden parantuminen ja Kuntalaisen hyvinvointi tavoitteita; kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Vastataan kehittämistoimenpitein esitettyihin uhkiin ja heikkouksiin: työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttama syrjäytyminen. 7

9 K4 Näinikkää kehittämisohjelma Leader-ohjelma Toteuttaja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Yhteyshenkilö Sirpa Onttinen, tai Hankeaika Ohjelmakausi Kustannukset Ohjelma-alueen kokonaisrahoitus on (EU ja valtio 80 % ja kunnat 20 %). Lisäksi yksityisrahoituksen tavoite 2 milj.. Vuonna 2013 julkinen kokonaisrahoituskehys on , josta vuoden 2013 EU-määrärahaa on Maaseudun asukaslähtöinen kehittäminen tukemalla alueen kokonaiskehittämistä alhaalta ylös -periaatteella. Lappeenrannassa: 1. Yritystuet 3 kpl: matkailuinvestoinnit ja tuotekehitys. Lisäävät seudun matkailupalveluita ja työpaikkoja (1,5htv). Vahvistavat ja täy- dentävät seudun yritysverkostojen toimintaa ja palveluita. Verkostoissa yrittäjät ohjautuvat tekemään omia toimenpiteitään yhteisen tekemisen ohessa. Yhteistyön alku Venäjän matkailuyritysten kanssa, verkoston messuosallistumiset mm. Pietarissa. 2. Elinympäristö: Siisti Simola -> Siisti Jukolan viesti. Aktivoi asukkaita oman asuinympäristönsä kunnostamiseen ja arvostamiseen. Vieraille positiivinen mielikuva kaupungista. 3. Kylien kehittäminen: Aholan kesäteatterikatsomo 600 hengelle, M/S Pellen kunnostus nuorten koulutukseen, Haapajärven ent. koulun osto ja kunnostus, sis. maalämpö. Vahvistavat osallistumista, osallisuutta, yhteisöllisyyttä. Kulttuuriperinteen merkityksen tiedostaminen, perinteen turvaaminen ja hyödyntäminen > hyvinvointi, oman alueen arvostaminen ->välittyy myös ulospäin. 4. Opintoretki-, aktivointi- ja koulutustilaisuudet 42 kpl yrityksille ja asukkaille: verotus 4kpl, varainhankinta, kaavoitus, some, tiedotus&viestintä, luonto-, aktiviteetti- ja kylämatkailu, PISA, jätevesiasiat, Salpalinja-luennot, lähidemokratiaseminaari, K-S innovaatioleiriyhteistyö, kansainvälisen alueimagoseminaarin valmistelu. 5. Leader-strategiavalmistelu vuosille Pääosin toteutus EU:n maaseuturahaston Leader-rahoituksella. Itä-Suomen kalatalousstrategia (EU:n meri- ja kalatalousrahasto). Ns. Kaupunki- Leader-toiminta (ESR/EAKR-rahoitus), Erasmus+, ENPI. jatko Leader-haku ohjelmakaudelle on keväällä 2014 Työpaikat Projektiaikaiset työpaikat : 4 htv Yritykset Myötävaikutettu yritysten perustamiseen tav.10 kpl/ v.2013 tot. 3kpl Asiakkaat, Maaseudun asukkaat, yritykset ja yhteisöt Lappeenranta Leader-ohjelma toteuttaa Lpr-strategian tavoitteita perimmäisenä tehtävänään: kannustamalla asukkaita omaan aktiivisuuteen. Vahvistetaan osallisuutta sekä kuntalaisten, yritysten ja kolmannen sektorin toimintaa. Leader vahvistaa asukkaiden roolia brändin rakentamisessa arvostamalla ja tukemalla asukkaita ja heidän paikallista kehittämistyötään. Paikallisista erityispiirteistä nousevilla strategisilla valinnoilla tavoitellaan alueen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä (esim. Salpalinjahankkeet). Leaderissä: matkailu, turvallinen, viihtyisä ja vetovoimainen asuinympäristö, kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri. 8

10 K5 Voimaa Vainikkalasta Sisua Simolasta Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki: Maaseututoimi Yhteyshenkilö Terttu Kivinen, tai Hankeaika Kustannukset Koko hankkeen kustannusarvio yhteensä Vuoden 2013 kustannukset yhteensä noin , josta vuoden 2013 EU-määrärahaa Vuoden 2013 aikana on toteutettu ostopalveluna Vainikkala Simola Raippo alueella yritysten sijoittautumiseen liittyvää markkinointia ja selvitetty myynnissä olevien kiinteistöjen käyttöä. Selvitys ja suunnitelma Vainikkalan aseman ja asemarakennuksen kehittämisestä on valmistunut. Tavoitteena on ns. Incoming Center, jossa VR:n, tullin ja rajavartioston palveluiden lisäksi olisi ravintolapalveluita ja kaupallisia yrityksiä. Kylätoiminnan aktivointi, kylien matkailupalveluiden kehittäminen, kyläympäristöjen siistiminen ja vesistöjen kunnostaminen on ollut esillä. Vainikkalan Lelulainaamo avattiin tekemän aloitteen pohjalta Alajoen ja sen latvavesien 7 kalastuskuntaa muodostaa yhden isomman kokonaisuuden. Patikka- ja melontareitti Alajoella on kunnostettu rakenteiden ja opasteiden osalta yhteistyössä RIFCI-hankkeen kanssa ja Sale-puistoa on siistitty ja rakenteita parannettu. Vainikkalan kylän kotisivut on päivitetty ja opastaulu uudistettu. Simolan pommituksen 70 -vuotisjuhla 2014 ja Jukolan viesti Raipossa vuonna 2016 edellyttävät valmistautumista ja toimenpiteitä kylissä, ympäristön kunnostamista, kouluttautumista ja talkootyötä. Hankkeessa on tehty yhteistyötä Simolan kylätoimijoiden kanssa ja osallistuttu kylähankkeisiin eri tavoin. Kyläosion toteutuksesta vastaa maaseutuasiamies vuosien 2013 ja 2014 aikana. Hankkeessa työskentelee myös matkailualan opiskelija, joka on laatinut mm. Alajoen retkeilyreitille alueelle markkinointi- ja viestintäsuunnitelman sekä turvallisuusohjeet. jatko Kehittämishankkeen aikana kootaan materiaalia, tehdään suunnitelmia ja kustannusarvioita, joiden perusteella voidaan hakea rahoitusta uudella alkaneella EU-ohjelmakaudella. Työpaikat Maaseutuasiamiehen työpanos hankkeessa n. 40 % kokonaistyöajasta. Itse hanke ei tuota työpaikkoja, mutta tavoitteena on löytää alueelle sijoittuvia yrityksiä, jotka puolestaan työllistävät. Yritykset Tavoitteena herättää yritysten kiinnostus aluetta kohtaan ja saada aikaan päätös aloittaa yritystoimintaa Vainikkala Simola alueella. Asiakkaat, Yritykset, maaseutuyrittäjät, alueen elintarvikeyrittäjät, matkailijat, kyläläiset Lappeenranta Pyritään saamaan alueelle uusia yrityksiä ja sitä kautta luomaan työ- paikkoja, maaseutualueiden kehittäminen Lisätään kiinnostusta lähialueyhteistyöhön yritysten osalta 9

11 K6 Salpapolun kehittäminen Vapaa-ajan ja yritystoiminnan reitti Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki: Maaseututoimi Yhteyshenkilö Terttu Kivinen, tai Hankeaika Kustannukset Koko hankkeen kustannusarvio yhteensä Vuoden 2013 kustannukset yhteensä , josta Manner- Suomen maaseutuohjelman osuus ja vuoden 2013 EUmäärärahaa Muu osa omarahoituksesta tulee muilta Salpalinjan kunnilta (Miehikkälä, Virolahti, Luumäki ja Lemi) ja Salpalinjan perinneyhdistykseltä. : Salpapolun reitin linjaus, rakennussuunnitelmat ja kustannusarviot Luumäeltä Lappeenrantaan johtavan polun osalta ovat valmiita tarkennukset Salpapolun Ylämaan, Luumäen ja Lemin osuuksille ovat valmiita maanomistajaselvitykset ja suulliset sopimukset on tehty uuden reitin osalta Salpalinjan opaskoulutuksen suunnitelmat ovat valmiina yleisöluentojen järjestäminen ja mm. koululaisille järjestettävät tutustumiskäynnit Salpalinjaan on toteutettu Salpaportaalin tietojen ja ulkoasun uusiminen toteutetaan yhteistyössä Miehikkälän ja Virolahden kanssa. Toteutusvastuu on Miehikkälän kunnalla, joka on käynnistänyt työn. yritystoiminnan mahdollisuuksien selvittäminen liittyen Salpalinjaan ja sen rakenteisiin siirtyy vuodelle 2014 Salpalinjaan liittyvän tiedon keruuta ja tallennusta sekä yleisölle suunnattua tiedottamista on jatkettu tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken (Senaattikiinteistöt, Museovirasto) on jatkunut jatko aikana laaditaan tarkat rakentamissuunnitelmat ja kustannuslaskelmat polun rakentamisesta Luumäeltä Lappeenrantaan. Rakentaminen toteutetaan uudella alkaneella ohjelmakaudella. Työpaikat Hankkeessa työskentelee projektivetäjä 75 % työajalla Reittisuunnittelija 6 kk/2013 ja lisäksi kaksi opiskelija-harjoittelijaa. Yritykset Asiakkaat, Lappeenranta Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää Salpalinjaa ja sen rakenteita yritystoiminnassa mm. retkeilyn oheispalveluihin ja tapahtumiin liittyen Asukkaat, opaskoulutukseen osallistuvat, yrittäjät, matkailijat ja luonnossa liikkujat, koululaiset ja historiaharrastajat Matkailuelinkeinojen ja liikunnan edistäminen Matkailun kehittäminen 10

12 K7 Maakunnallinen kuntayhteistyö: Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu Toteuttajat Etelä-Karjalan maakunnan kunnat Kuntayhteistyön koordinointi: Etelä-Karjalan liitto Talous/rahoitusasiat: Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilöt Satu Sikanen, tai Krista Huovila, tai Hankeaika Kustannukset Maakunnallisen kuntayhteistyön rahoitusvaraus oli enintään 2 /asukas. Rahoitusvarauksesta kerättiin kuitenkin vain 1 /asukas, joten Lappeenrannan osuus vuoden 2013 EUmäärärahaa oli Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutuyhteistyö on jatkoa aluekeskusohjelman (AKO) ja koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) aikana vakiintuneelle maakunnalliselle yhteistyölle. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun kuntayhteistyön työvaliokunta koostuu alueen kunnanjohtajista sekä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen ja Etelä-Karjalan maakuntaliiton johtajista. Työvaliokunta kokoontuu noin kuusi kertaa vuodessa. Kuntayhteistyön tavoitteena on parantaa kuntien välistä tiedonkulkua ja luottamusta, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja, käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita ja selvityksiä sekä koordinoida alueen kehittämistä. Vuoden aikana saatiin päätökseen 3 aiempina vuosina käynnistynyttä hanketta ja käynnissä on edelleen 4 hanketta. jatko Kuntayhteistyötä jatketaan myös vuonna Työpaikat Rahoitettujen hankkeiden projektiaikaiset työpaikat: 7 Hankkeissa syntyneet uudet työpaikat raportoidaan toteuttajien kautta. Yritykset Hankkeissa syntyneet uudet yritykset raportoidaan toteuttajien kautta. Asiakkaat, Maakunnan kunnat, asukkaat, yritykset ja koulutusorganisaatiot Lappeenranta Toteuttaa osaltaan Lappeenrannan kaupungin elinkeino-ohjelman eri Vuonna 2013 kuntayhteistyön rahoituskohteita olivat mm.: Eksoten ulkoinen arviointi ja sen jatkotyö Valtakunnalliset yrittäjäpäivät Vaihekaavan selvitykset Toimipaikkarekisterin päivitys Aluedemokratiaseminaari Kansalliset verkostot Luovat alat, Venäjä ja Innovaatioverkosto Viisumivapausselvitys Venäläisten verotulovaikutusselvitys Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma toimenpidekokonaisuuksia. Kuntayhteistyö tukee maakuntaohjelman toteuttamista. 11

13 K8 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus - EKi Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Etelä-Karjala-instituutti Yhteyshenkilö Pertti Kolari, pertti.kolari@lut.fi tai Hankeaika Kustannukset Instituutin perusrahoitus , josta OKM:n rahoitus ja Etelä-Karjalan liiton perusrahoitus , josta Lappeenrannan kaupungin vuoden 2013 EU-määrärahaa Etelä-Karjala-instituutti (EKi) on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) monitieteinen tutkimusyksikkö. Instituutti tekee akateemista tutkimusta aluetta koskevista teemoista. Instituutin tehtävänä on myös tukea ja edistää maakunnan sivistys- ja kulttuurityötä. EKi:n tavoitteena on yhdistää tieteitä ja tehdä tutkimustyötä maakunnan eri tutkimusyksiköiden, yliopiston tiedekuntien ja muiden yksiköiden kanssa. Instituutti tarjoaa maakunnalle asiantuntijapalveluilta omilta osaamisaloiltaan ja luo uutta osaamista yleishyödyllisten kulttuuri- ja sivistyshankkeiden kautta yhdessä kuntien kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita Luumäen Kotkaniemen ja Lemin Vanhan pappilan kehittämishankkeet. Kutkasta kulttuurikutinaa -hanke järjestää koulutuksia sekä tarjoaa luoville aloille lisää näkyvyyttä ja mahdollisuuksia yhteistyöhön Etelä- Karjalassa. Hanke pyrkii tuomaan eri tavoin kulttuurin kautta uudenlaisia ideoita ja piristystä alueelle: eli kutinaa kulttuurista. Kulttuurikutinaa tukee Luova Etelä-Karjala-brändin kehittämistä sekä organisoi Kompastu kulttuuriin -toimintaa. Cross-Border Citizen ENPI-hankkeessa ryhmä suomalaisia ja venäläisiä peruskoululaisia tutkii asiantuntijoiden opastuksella Suomen ja Venäjän välistä raja-aluetta. Tutkimusteemat ympäristö, historia, yrittäjyys ja mentaaliset rajat ovat alueelle merkittäviä. Hankkeessa on mukana Itä-Suomen koulu Lappeenrannasta. Vuonna 2013 valmistui Lappeenrannan kylpylaitoksen historiajulkaisu. Instituutti toteuttaa tietokantaa Leningradin oblastin arkiston Viipurissa säilytettävistä suomalaisaineistosta mukaan lukien Etelä- Karjalaan liittyvä arkistoaineisto. jatko Instituutin toiminta jatkuu vuonna Työpaikat Instituutissa työskentelee koko- ja osa-aikaisesti 8 henkilöä (5 htv). Yritykset Asiakkaat, Lappeenranta Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita. Instituutti pyrkii vaikuttamaan siihen, että Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa asukkaat viihtyvät. Instituutin perusrahoituksella järjestetään kulttuuria ja tutkimusta esitteleviä luentosarjoja (Hovin henki, Studia generalia) sekä julkaistaan maakuntaan liittyviä tutkimuksia ja raportteja. Instituutti vaikuttaa siihen, että Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa asukkaat viihtyvät. Instituutin toiminta tukee maakunnan viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden edistämistä sekä asuinpaikkana että matkailukohteena. 12

14 K9 Step Up Cross Border City in Action Toteuttajat Päätoteuttaja: Lappeenrannan kaupunki Osatoteuttajat: Imatran kaupunki, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu, HUMAK Imatran yksikkö, Itä-Suomen koulu, Svetogorskin kaupunki, Viipurin Piiri, Admiraliteetin Ogruk (Pietari) Yhteyshenkilö Juha-Pekka Ruokonen, tai Hankeaika Kustannukset kokonaiskustannusarvio , josta Lappeenrannan kaupungin omarahoitusosuus Vuoden 2013 EU-määrärahaa ja kulttuuritoimen rahoitusta Tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyötä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja opetustoimen sektoreilla. Nuorisotoiminnassa nuorisovaltuustojen yhteistoiminta on keskittynyt nuorten kuulemisen ja nuorten osallisuuden parantamiseen lähialueella. Nuorisovaltuustojen yhteinen seminaari oli Pietarissa , missä jatkettiin suomalais-venäläisen nuorisoparlamentin valmistelua. Uutena asiana nuorisoyhteistyössä voidaan mainita opiskelijajärjestöjen mukaan tulo yhteistyöhön. Liikuntasektorin tärkein toiminta on urheiluseurojen yhteiset tapahtumat molemmilla puolilla rajaa, missä on ollut mukana 22 urheilulajia ja satoja osallistujia. Alueen nuoret urheilijat osallistuivat Viipurissa pidettyihin Baltian nuorten kisoihin ( yhteisjoukkueella. Kulttuurisektorilla yhteistyö on luonut useita rajat ylittäviä tapahtumia ja kulttuuritiedotusta on saatu vahvistettua molemmilla puolilla rajaa. Uutena tiedotuskanavana on hyödynnetty uudistettua yhteistä tapahtumakalenteria Opetustoimen yhteistyössä pääosassa on ollut koulujen välinen yhteistyö. Toiminta on keskittynyt opetustoiminnan kehittämiseen ja pedagogisten uusien muotojen luomiseen. Uusi tärkeä yhteistyön muoto on ollut hankkeen toimesta aloitettu rajat ylittävä median edustajien yhteistyö. jatko Hanke päättyy Työpaikat Projektiaikaiset työpaikat: 2,5 Yritykset Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Asiakkaat, Alueen toimintoihin/tapahtumiin osallistuvat asukkaat Lappeenranta Elinkeinostrategia: Cross Border City yhteistyön toteutuminen Kaakkois-Suomen ja Pietarin talousalueen integroitumisen vahvistaminen 13

15 K10 Yhteiset joet, yhteiset kalat RIFCI Toteuttajat Päätoteuttaja: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, osatoteuttajat: Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, Biologists for Nature Conservation, Viipurin aluehallinto, GosNIORKh Yhteyshenkilö Matti Vaittinen, tai Hankeaika Kustannukset Kokonaisrahoitus Lappeenrannan kaupungin rahoitus- osuus Vuoden 2013 EU-määrärahaa ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa jokiluonnon ja - ympäristön hyvä ekologinen tila sekä säilyttää arvokkaat kalakannat. Hankkeessa sovitetaan yhteen luonnonsuojelua ja teollisuuden tarpeita sekä edistetään hankealueen luontomatkailua ja virkistyskäyttöä. toimenpiteitä ja tuloksia : ACT1 Projektin hallinto ja koordinointi ACT2 Jokikunnostukset: Rakkolanjoen kunnostussuunnitelma edistää kaupungin velvoitetta joen kunnostamisesta. Alkuperäisestä hankesuunnitelmasta poiketen suunnitelma myös toteutettiin hankevaroin, joka on merkittävä etu Lappeenrannan kaupungille ACT3 Metsätalouden vesiensuojelu ja luonnonsuojelu: Vesiensuojelurakenteiden suunnittelua ja toteutuksia ACT4 Kalakantojen elvytys ja tutkimus: Kala- ja vesistötutkimuksia sekä uhanalaisen Mustajoen meritaimenkannan geenipankin perustaminen ACT5 Jokiluonnon virkistyskäyttö ja kalastus: Luontopolun rakentaminen Viipuriin sekä luontopolun kohentaminen Lappeenrannan Houni/Alajoella ACT6 Ympäristökasvatus ja tiedottaminen: Leirien (Ecocamp) järjestäminen opiskelijoille molemmin puolin rajaa sekä monipuolinen tiedottaminen eri medioissa jatko Hanke päättyy Työpaikat Projekti työllistää yhden kokoaikaisen sekä 38 osa-aikaista projektityöntekijää. Hanke työllistää myös alihankintojen kautta. Yritykset Hanke ei suoraan muodosta uusia yrityksiä, mutta luo toimintaedellytyksiä pienimuotoiseen yritystoimintaan. Asiakkaat, Hankealueen asukkaat, kaupungit, viranomaistahot, opiskelijat, koululaiset, luontomatkailijat sekä pienyrittäjät (mm. luontomatkailu) Lappeenranta Toteuttaa tavoitteita: paraneva ympäristön ja vesistön tila, viihtyisä ja terveellinen elinympäristö ja kansainvälisesti arvostettu EU-Venäjä toimija, jolla on uudistunut ja monipuolistunut yritystoiminta. TL 4. Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri: 1) Kehittämällä elinympäristöä viihtyisäksi, turvalliseksi sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäväksi kulttuuriympäristöt huomioiden 2) Laadukkaan elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää, että ympäristöstä huolehtiminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut otetaan huomioon kaikissa tulevissa toiminnoissa ja toimenpiteissä. 3) Muiden vesialueiden tilan kohentaminen (Rakkolanjoki-Haapajärvi). 14

16 K11 Pien-Saimaan hoitokalastus KalaPisa 2017 Toteuttajat Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Yhteyshenkilö Vesa Tiitinen, tai Hankeaika Kustannukset Koko hankkeen kustannusarvio yhteensä , josta Kaakkois-Suomen ELY-keskus , Lappeenrannan kaupunki ja osakaskunnat osuus Vuoden 2013 EUmäärärahaa tavoitteet: matkailun edellytysten parantaminen ympäristöriskien hallinta lisätulo paikallisille matkailuyrityksille vedenoton turvaaminen Lappeenrannan kaupungissa ekologinen tila paranee alueen matkailumaine, vetovoimaisuus, viihtyisyys, ympäristötietoisuus paranee Toimenpiteet 2013: Ravintoverkkokunnostus - tavoite rysäkokupäivät kesä kpl toteuma 869 kpl - pyynnin kohdistuminen salakka, pienikokoinen lahna, särki, sorva, pasuri ja ahven - saalis rysä kesä 53 tonnia 4,5 milj. kpl - saalis nuotta 22 tonnia 4,4 milj. kpl Saaliin hyötykäytön tehostaminen - biokaasulaitos Kitee (40 tonnia) ja loput saaliista kompostoitavaksi ja syöttikaloiksi Seuranta - kalaston- ja veden laadun seuranta työsuunnitelman mukaisesti. Seurannasta on valmistunut erilliset raportit vuodelta 2013 Tulokset: Veden laatuparametrit paranivat toista vuotta peräkkäin Ravintoverkkokunnostus (hoitokalastus) on ollut ainoa konkreettinen toimenpide järvellä jatko Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Työpaikat Projektiaikaiset työpaikat: osa-aikainen toimihenkilö, kalastajat 2 kuukautta Yritykset Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Asiakkaat, Majoitusyritykset, laivayrittäjät, elämyspalvelut, matkailijat Lappeenranta Päätavoitteet: Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Pien-Saimaan veden laadun parantaminen Pien-Saimaan veden laatu hyvä Juomaveden laatu hyvä ja sen saatavuus on turvattu Lappeenrannan kaupungin kestävän kehityksen ohjelma 2005 Toteuttaa maakuntaohjelman toimintalinjaa Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri - Maakunnan viihtyvyys ja vetovoimaisuus / Pien-Saimaan veden laadun parantaminen. 15

17 Kuva 3. Hoitokalastusta Pien-Saimaalla (K11 KalaPisa) Kuva 4. Kosteikkoilta Merenlahdella (K12 Pisa 2013) 16

18 K12 Pien-Saimaan kuormituksen vähentämishanke PISA 2013 Toteuttaja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Yhteyshenkilö Ilkka Räsänen, tai Hankeaika Kustannukset Kokonaiskustannus , josta Maaseutuohjelma ja Kaakkois- Suomen ELY-keskus Lappeenrannan kaupunki , Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Vuoden 2013 talousarvio , josta vuoden 2013 EU-määrärahaa tavoitteet: Läntisen Pien-Saimaan ulkoisen kuormituksen vähentäminen veden laadun parantaminen ja vesihuollon turvaaminen virkistyskäytön ja viihtyvyyden lisääminen Toimenpiteet 2013: Haja-asutuksen jätevesihuollon yleissuunnitelma Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Läntisen Pien- Saimaan valuma-alueelle tukea jätevesijärjestelmien suunnitteluun kosteikkosuunnitelmia tiedotusta ja yleisötilaisuuksia seurantaa koulutusta yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa Tulokset: Kuormituksen vähentämistoimet ja vesistön kunnostaminen jatkuvuuden turvaaminen aikana tehdyt suunnitelmat ja uudet työtavat pysyviksi käytännöiksi, vesiensuojelutoimenpiteitä ja -suunnitelmia toteutetaan eri rahoituslähteitä hyödyntämällä. Kokemus, tieto-taito ja sitoutuminen vesiensuojeluun ovat lisääntyneet kaikilla sektoreilla. Kolmas sektori toimii aktiivisesti vesialueen kunnostamiseksi jatko Hanke päättyi Hanke jatkuu v valtionavun turvin. Työpaikat Projektiaikaiset työpaikat: 1 projektikoordinaattori, 1 projektiavustaja Yritykset Ei yritysvaikutuksia. Asiakkaat, Pien-Saimaan valuma-alueen asukkaat, yhteisöt ja kunnat Lappeenranta Päätavoitteet: Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Pien-Saimaan veden laadun parantaminen Pien-Saimaan veden laatu hyvä Juomaveden laatu hyvä ja sen saatavuus on turvattu Lappeenrannan kaupungin kestävän kehityksen ohjelma 2005 Toteuttaa maakuntaohjelman toimintalinjaa Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri - Maakunnan viihtyvyys ja vetovoimaisuus / Pien-Saimaan veden laadun parantaminen. 17

19 K13 Pohjavesien suojelusuunnitelma -hanke Toteuttajat Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy Yhteyshenkilö Ilkka Räsänen, tai Hankeaika Kustannukset Kokonaiskustannusarvio yhteensä Kustannustoteuma yhteensä , josta ELY-keskus euroa, Lappeenrannan Energia euroa, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja vuoden 2013 EU-määrärahaa euroa. Lappeenrannan kaupunginhallitus antoi keväällä 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle ja Lappeenrannan Energia Oy:lle tehtäväksi laatia pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat. tavoitteena on parantaa pohjavesien suojelua Lappeenrannan kaupungin alueella. Toimenpiteet 2013: riskien kartoitus pohjavesien virtauksien tutkiminen pohjavesinäytteiden tutkiminen suojelusuunnitelmien laadinta Tulokset: Pohjavesien suojeluedellytykset paranevat jatko Hanke päättyi Suojelusuunnitelmien käsittely luottamuselimissä tapahtuu vuonna Työpaikat Ei työpaikkavaikutuksia Yritykset Ei yritysvaikutuksia Asiakkaat, Vesihuoltolaitokset, ympäristövalvonta, maankäytön suunnittelu, yleinen etu Lappeenranta Päätavoitteet: Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Juomaveden laatu hyvä ja sen saatavuus on turvattu Lappeenrannan kaupungin kestävän kehityksen ohjelma 2005 Toteuttaa maakuntaohjelman toimintalinjaa Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri. 18

20 K14 Wirman palvelusopimus Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa. Lappeenrannan seudun matkailuneuvonnan uudet tieto- ja palveluratkaisut -osahanke Toteuttajat Päätoteuttaja: Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Osatoteuttajat: Wirma Lappeenranta Oy, Cursor Oy, Posintra Oy, Kouvola Innovation Oy Yhteyshenkilö Antti Tuomaala, tai Hankeaika Kustannukset Wirman osahankkeen kustannusarvio yhteensä , joista EAKR ja kunnat , josta vuoden 2013 EU-määrärahaa (Wirman palvelusopimus) Matkailijaneuvonnan ja -informaation uusi toimintamalli ja palvelukonseptin tehostaminen Sähköiset jakelukanavat: Otettu käyttöön 18 i+-matkailuneuvontalaitetta Otettu käyttöön -matkailuportaali ja siitä on muodostumassa alueen matkailubrändi On kehitetty visitlappeenranta.fi -sivuston mobiiliversiota edelleen käyttäjäystävällisempään suuntaan SoMe on otettu aktiiviseen käyttöön, visitlappeenrannan Facebook-sivuilla 250 seuraajaa 2. Lappeenrannan seudun ostosmatkailun kehittämisohjelma Tax-free myynnin edistäminen: Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus -selvitys tehty Ostosmatkailuun liittyvien yritysten verkottaminen: 132 yritystä on aktivoitu mukaan i+ järjestelmään Saimaa training camp -tilaisuus, aiheina invoice-kaupan käynnistäminen TaxFreen rinnalle sekä SoMe-markkinointikanavat ja -niksit Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus -selvityksen julkistamistilaisuus 3. Alueen matkailullisen vetovoimaisuuden lisääminen kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen Valmistuneet selvitykset: Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus -selvitys Matkailun kestävän kehityksen toimintamalli jatko Hankkeelle on myönnetty jatkoaikaa saakka. Työpaikat Projektiaikaiset työpaikat: 1. Ei suoria työpaikkavaikutuksia. Yritykset Ei suoria yritysvaikutuksia. Asiakkaat, Matkailun ja kaupan alan yritykset ja yrittäjät, matkailun kehittäjäorganisaatiot, matkailijat, yritysasiakkaat sekä matkanjärjestäjät Lappeenranta Lappeenrannan matkailullisen vetovoiman vahvistaminen. Matkailijoiden ja maahanmuuttajien palveluiden parantaminen. Sähköistetään Maakunta ohjelma matkailijoiden infopalveluita ja kehitetään liikkuvia palveluita. Elinkeinorakenteen uudistaminen painopistealoina matkailu, uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen ja uudistuva metsäteollisuusklusteri sekä ICT-alan kilpailuetujen kehittäminen ja hyödyntäminen. 19