EU- ja hank. Kaupungi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU- ja hank. Kaupungi"

Transkriptio

1 KATSAUS VUOTEEN 2013 EU- ja elinkeinopoliittiset hank kkeet 2013 Kaupungi inhallitus Kaup punginkanslian julkaisujaa 2014:1

2 Kansikuva: Kauppakatu 2013 kuvattuna Red Epic kameralla (K18)

3 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön Tilinpäätöksen yhteydessä on vuosittain koottu katsaus edellisen vuoden EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön. Jokaisesta EU- ja elinkeinomäärärahan käyttösuunnitelman mukaisesta rivistä on toimenpidekokonaisuuden/hankkeen yhteyshenkilö koonnut hankekortin, joka sisältää lyhyesti hankkeen kaikki perustiedot. Yhteyshenkilöitä on pyydetty tässä katsauksessa keskittymään erityisesti saavutettuihin tuloksiin ja niiden välillisiin vaikutuksiin. Hankekorttien tiedot perustuvat yhteyshenkilöiden ilmoittamiin tietoihin ja yksityiskohtaisempia tietoja saat hankekorteissa mainituilta yhteyshenkilöiltä. EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytössä ja elinkeinojen kehittämistoiminnassa kiinnitetään tänäkin vuonna erityistä huomiota rakennemuutoksen hallintaan, uusien työpaikkojen synnyttämiseen sekä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Määräraha mahdollistaa kymmenien hankkeiden ja toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisen kaupungin toimialoilla ja yhtiöissä. EU- ja elinkeinopoliittisella määrärahalla rahoitetuissa hankkeissa ja toimenpiteissä työskenteli vuoden 2013 aikana noin 50 henkilöä. Näiden lisäksi palkkatuella, työllistämistoimin ja erilaisissa työharjoittelupaikoissa on työskennellyt 150 henkilöä. Hankkeiden ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukemana alueelle on syntynyt tai sijoittautunut yli 40 uutta yritystä ja yli 100 uutta työpaikkaa. Lappeenrannan kaupunki varasi vuoden 2013 talousarviossa EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin, investointeihin ja muihin toimenpiteisiin yhteensä 3,5 milj. euroa, josta 2,0 milj. euroa on käyttötalousosassa ja 1,5 milj. euroa investointiosassa. Käyttötalousosan osalta toteutuma on 1,84 milj. euroa ja investointien toteutuma alle 0,5 milj. euroa. Investointiosan alitusta selittää se, että osa hankkeista viivästyi ja niiden toteuttaminen jatkuu vuonna Lisäksi Linnoituksen urheilutalon EAKR-rahoitus varmistui vasta loppuvuodesta, minkä vuoksi sen toteuttaminen pääsee käynnistymään vasta vuoden 2014 aikana. EUmäärärahalle saatiin vastinrahoitusta erilaisista rahoituslähteistä yli 4 milj. euroa, jolloin kokonaisrahoitus oli noin 6,5 milj. euroa. Uusi EU-ohjelmakausi ( ) käynnistyi vuoden alussa. EU:n rakennerahastojen (EAKR, ESR) budjetti pienenee merkittävästi tällä ohjelmakaudella, mikä vaikuttaa tulevien vuosien hanketoimintaan. Vastinrahoitusta erilaisiin kehittämistoimiin on jatkossa haettava kauempaa ja suuremmissa hankekokonaisuuksissa esimerkiksi ENI-ohjelmasta tai suoraan EU:sta Horizon 2020 kaltaisista ohjelmista. EU-rahoituksen saaminen investointeihin on jatkossa erittäin epätodennäköistä. Tämän hetkisten tietojen mukaan uuden rakennerahasto-ohjelmakauden rahoitushaut käynnistyvät kesällä ENI-ohjelma käynnistynee vasta keväällä Hankekatsaus on koottu kolmena vuonna puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöksen yhteyteen. Tässä vaiheessa kuulisimme mielellämme teidän lukijoiden palautetta katsauksesta, sen tarpeellisuudesta ja mahdollisia kehittämistoiveita. Yhteystietomme löydät katsauksen takakannesta. Lappeenrannassa Krista Huovila EU-asiamies Strategia- ja talousyksikkö

4 nimi Päätös Käyttö suunnitelma Toteuma Muu rahoitus K Käyttötaloushankkeet K1 Silta työelämään (EKTA) KH 55/ K2 MaTTi Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuudet.. KH 495/ K3 Tiet työhön 2 (TIETTY2) Välityömarkkinat KJ 20/ K4 Maaseutuohjelma (LEADER) KH 435/ K5 Voimaa Vainikkalasta -hanke KJ 47/ K6 Salpapolun kehittäminen KJ 71/ K7 Maakuntayhteistyö: Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseutu KH 540/ K8 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (EKI) KH 581/ K9 Step Up - Cross Border City in Action ENPI-hanke KH 199/ K10 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) ENPI-hanke KH 141/ K11 Pien-Saimaan hoitokalastushanke KalaPisa 2017 KH 76/ K12 Pien-Saimaan kuormituksen vähentämishanke (2013) KH 299/ K13 Pohjavesien suojelusuunnitelma -hanke KH 542/ K14 Wirman sopimus: Yritys-, matkailu- ja toimintaympä Sopimus Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen Green Energy Showroom (kts. erillinen kortti K16) Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen toiminta Innovaatioitupankki Renewtech Skinnarila Innovation Factory Innovation and Business Cooperation - Innobus Onnistuneesti uusille markkinoille Innovaatiot eteläkarjalaisten yritysten kasvun Venäläisten innovaatioiden kaupallistamispalvelut Maahanmuuttajan yrittäjyyden tuki - Mammutti K15 Wirman palvelusopimus: Muut palvelut Sopimus Sijoittautumispalvelut Hiekkalinna Lappeenrannan kausimatkailuneuvonta Katujuna ja laitteet Pietarin edustusto Inka-ohjelman valmistelu Hankesalkun kehittämispalvelut K16 Green Energy Showroom -hanke KJ 23/ K17 Lentoliikenteen ja lentokentän kehittäminen KH 64/ K18 Kaupunki- ja elinkeinomarkkinointi KH 64/ K19 Keskustan, linnoituksen ja satamatorin tapahtumat KJ 17/ K20 Rakennemuutoksen hallinta ja muut pienet hankkeet KJ 54/ I Investointihankkeet I1 Linnoituksen valaistus ja liikenne -hanke KH 413/ I2 Maaseudun pienet infrahankkeet KH 417/ I3 Rauha matkailualueen kehittäminen ja vihertyöt KH 64/ I4 Liike- ja teollisuusalueiden kehittäminen KH 136/ I5 Sataman rautatieraiteen peruskorjaus KH 64/ I6 Rakennemuutoksen hallinta - investointihankkeet Varaus I7 Muut investointihankkeet Varaus RAHOITUS YHTEENSÄ

5 K Käyttötaloushankkeet K1 Silta työelämään Toteuttaja Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry (EKTA) Yhteyshenkilö Anu Olkkonen, tai Hankeaika Kustannukset Kustannukset olivat yhteensä ELY-keskuksen rahoitus ja Lappeenrannan kaupungin rahoitus on , josta vuoden 2013 EU-määrärahaa EKTA:n toiminnan kohteena ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat työttömät työnhakijat. Kokonaisvaltaisen tuen ja ohjauksen sekä aktivoinnin avulla asiakas pyritään sitouttamaan työtoimintaan. Tavoitteet : työllistää palkkatuella 45 henkilöä työkokeilu 82 henkilöä muut 20 henkilöä Tavoitteena on, että stä 5 henkilöä kiinnittyisi työelämään ja 3 henkilöä koulutukseen. Tavoitteisiin pyritään pienimuotoisten koulutusten, asiantuntijaluentojen ja elämäntaidonvalmennuksen avulla. Lisäksi asiakkaille tarjotaan tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja järjestetään erilaisia teemapäiviä. Mahdollisuus oppisopimuskoulutuksiin. Tarvittaessa ohjataan asiakkaita esim. päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Aloitetaan yritysyhteistyö. Toimenpiteet: Työkokeilu, palkkatukityö ja harjoittelupaikat. Tulokset mennessä: palkkatuella työllistetty 58 henkilöä työkokeilu 60 henkilöä muut 14 henkilöä Vuoden aikana 6 henkilöä työllistyi on kiinnittynyt työmarkkinoille ja 4 aloitti opiskelun. jatko Hanke jatkuu asti. Työpaikat Uudet työpaikat 2013: 1 ohjaaja. Lisäksi 5 ohjaajaa ja 1 osa-aikainen toimistotyöntekijä. Yritykset Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita. Asiakkaat, nä ovat Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen ja Kaakkois-Suomen TE-toimiston asiakkaat, joiden työttö- myys on kestänyt yli vuoden tai yli 500 päivää sekä osatyökykyiset, Lappeenranta maahanmuuttajat ja nuoret. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen (ulkoaluetyöt ja vanhustyö) Työttömien (nuoret ja henkilöt, joiden työttömyys on kestänyt yli 500 pv) syrjäytymisen ehkäisy työtoiminnan avulla. Asiakkaiden kannustaminen oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Syrjäytymisen ehkäisy pitkäaikaistyöttömien osalta, maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen sekä oppilaitosyhteistyö. 4

6 K2 MaTTi Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien parantaminen Toteuttajat Päätoteuttaja: Laptuote-säätiö Osatoteuttaja: Eksoten Maahanmuuttopalvelut Yhteyshenkilö Anna Hallikainen, tai Hankeaika , jatkoaika olemassa olevalla rahoituksella Kustannukset saakka Koko hankkeen kustannusarvio yhteensä Vuoden 2013 kustannukset yhteensä , josta ESR:n osuus , Laptuote-säätiön osuus ja Lappeenrannan kaupungin vuoden 2013 EU-määrärahaa Tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia. Lisäksi tavoitteena on kehittää edelleen Momentin palvelukokonaisuudessa hyväksihavaittuja toimintamalleja ja vakiinnuttaa Momentin toimintakonsepti osaksi muuta palvelujärjestelmää. jatko Toiminta vakiintuu osittain osaksi palvelujärjestelmää. Työpaikat Olemassa oleviin työpaikkoihin 2013: 5, koko hankeaikana tavoite 4. Palkkatuella ja harjoittelupaikkoihin ja työkokeiluun 1. Projektin työpaikat: 3,55 (projektipäällikkö 100 %, projektityöntekijä 100 %, työnetsijä 50 %, kouluttaja 50 %, kehittämispäällikkö 5 %, viestintäkoordinaattori 40 % ja maahanmuuttotyön koordinaattori 10 %). Yritykset Asiakkaat, Lappeenranta Toimenpiteet : kehitetty alkukartoituksen seudullista mallia autettu työ- ja harjoittelupaikkojen etsimisessä ja edistetty omatoimista työnhakua auttamalla työnhaun asiakirjojen tekemisessä ja kontaktien luomisessa sekä kehittämällä työnhakumateriaalia järjestetty Tietoa Suomen työelämästä -kurssi järjestetty 5 suomen kielen kurssia järjestetty ja kehitetty pienryhmätoimintaa (käsityökerho, neulekerho, mediapaja, lyhytkurssit) kehitetty internetissä toteutettavaa ystävä- ja tukihenkilösivustoa järjestetty 11 tilaisuutta, tapahtumaa ja tutustumiskäyntiä autettu maahanmuuttajia omaehtoisen toiminnan järjestämisessä tehty ohjeistusvideoita julkaistu kolmella kielellä Maahanmuuttajat -osio Eksoten kotisivuilla Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita. Alueen maahanmuuttajat, maahanmuuttotyötä tekevät organisaatiot, yhdistykset, henkilöt sekä alueen työ- ja elinkeinoelämä. Projektissa toteutetaan Hyvinvointistrategian Sujuva arki ja Vahva ote elämään -toimenpidekokonaisuuksia. Projektissa tuetaan strategiassa mainittua maahanmuuttajaperheiden kotoutumista. Määrärahalla toteutetaan maakuntaohjelman toimintalinjaa koulutus ja osaava työvoima. 5

7 Kuva 1.MaTTi hankkeessa toteutetut Maahanmuuttajat sivut Eksoten nettisivuilla (K2 - MaTTi) Kuva 2. Monikulttuurisen käsityökerhon näyttely Täky-galleriassa (K2 MaTTi). 6

8 K3 Tiet työhön 2 TIETTY2 Toteuttajat Päätoteuttaja: Parik-säätiö, Osatoteuttajat: Laptuote-säätiö, INTOa työstä ry, Sotek-säätiö, Työn Vuoksi ry Yhteyshenkilö Virpi Ulmanen, tai Hankeaika Kustannukset Laptuote-säätiön osahankkeen kustannusarvio koko hankeajalta on Vuoden 2013 kustannukset yhteensä , josta ESR:n osuus on ja vuoden 2013 EUmäärärahaa Tavoitteena oli kehittää Lappeenrannan seutukunnan välityömarkkinoiden toimintaa ja välityömarkkinoiden välittäviä toimia luomalla uusia siirtymävaiheen matalan kynnyksen työpaikkoja. Lisäksi tavoitteena oli järjestää asiakkaille kotipalvelujen ammattitutkintoon johtavaa oppisopimuskoulutusta, tehdä välityömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä koulutusehdotuksia/ aloitteita ELY-keskukselle, sekä kehittää asiakkaiden edelleensijoittamismahdollisuuksia alueen yrityksiin. Toimenpiteet vuosina : välityömarkkinoiden kehittäminen kotityökeskuksen kehittäminen uusien työpaikkojen luominen oppisopimuskoulutus ja koulutusehdotukset edelleensijoittamismahdollisuuksien kehittäminen Saavutetut tulokset vuosina : alueen välityömarkkinat kehittyvät kotityökeskus perustettu Joutsenoon, toiminta-alueena koko Lappeenranta alueelle syntynyt uusia matalan kynnyksen työpaikkoja än mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen koulutusehdotukset ELY-keskukselle asiakkaiden edelleensijoittamismahdollisuudet alueen yrityksiin tutkittu tulosten arvioinnin parantuminen kotiin suunnattujen palvelujen kehittäminen Joutsenon alueen kotitalouksille (ikäihmiset ym.) jatko Hanke päättyi Kotityökeskuksen toiminta jatkuu Lap- Työpaikat Yritykset Asiakkaat, Lappeenranta tuote-säätiön omana toimintana koko Lappeenrannan alueella. Uudet työpaikat: 1 (yhteensä , koko hankeaikana tavoite 6). Projektiaikaiset työpaikat 4 (yhteensä 9, tavoite10). Harjoittelijat ja työllistämistoimet 12 (yhteensä 20, tavoite 16). Koulutukseen: 1 (yhteensä 1, tavoite 4). Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita. Kaikki Lappeenrannan kaupungin alueella heikossa työmarkkinaasemassa olevat henkilöt, erityisesti pitkäaikaistyöttömät ja nuoret Toteutetaan Kaupungin elinvoima, Työllisyyden parantuminen ja Kuntalaisen hyvinvointi tavoitteita; kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Vastataan kehittämistoimenpitein esitettyihin uhkiin ja heikkouksiin: työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttama syrjäytyminen. 7

9 K4 Näinikkää kehittämisohjelma Leader-ohjelma Toteuttaja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Yhteyshenkilö Sirpa Onttinen, tai Hankeaika Ohjelmakausi Kustannukset Ohjelma-alueen kokonaisrahoitus on (EU ja valtio 80 % ja kunnat 20 %). Lisäksi yksityisrahoituksen tavoite 2 milj.. Vuonna 2013 julkinen kokonaisrahoituskehys on , josta vuoden 2013 EU-määrärahaa on Maaseudun asukaslähtöinen kehittäminen tukemalla alueen kokonaiskehittämistä alhaalta ylös -periaatteella. Lappeenrannassa: 1. Yritystuet 3 kpl: matkailuinvestoinnit ja tuotekehitys. Lisäävät seudun matkailupalveluita ja työpaikkoja (1,5htv). Vahvistavat ja täy- dentävät seudun yritysverkostojen toimintaa ja palveluita. Verkostoissa yrittäjät ohjautuvat tekemään omia toimenpiteitään yhteisen tekemisen ohessa. Yhteistyön alku Venäjän matkailuyritysten kanssa, verkoston messuosallistumiset mm. Pietarissa. 2. Elinympäristö: Siisti Simola -> Siisti Jukolan viesti. Aktivoi asukkaita oman asuinympäristönsä kunnostamiseen ja arvostamiseen. Vieraille positiivinen mielikuva kaupungista. 3. Kylien kehittäminen: Aholan kesäteatterikatsomo 600 hengelle, M/S Pellen kunnostus nuorten koulutukseen, Haapajärven ent. koulun osto ja kunnostus, sis. maalämpö. Vahvistavat osallistumista, osallisuutta, yhteisöllisyyttä. Kulttuuriperinteen merkityksen tiedostaminen, perinteen turvaaminen ja hyödyntäminen > hyvinvointi, oman alueen arvostaminen ->välittyy myös ulospäin. 4. Opintoretki-, aktivointi- ja koulutustilaisuudet 42 kpl yrityksille ja asukkaille: verotus 4kpl, varainhankinta, kaavoitus, some, tiedotus&viestintä, luonto-, aktiviteetti- ja kylämatkailu, PISA, jätevesiasiat, Salpalinja-luennot, lähidemokratiaseminaari, K-S innovaatioleiriyhteistyö, kansainvälisen alueimagoseminaarin valmistelu. 5. Leader-strategiavalmistelu vuosille Pääosin toteutus EU:n maaseuturahaston Leader-rahoituksella. Itä-Suomen kalatalousstrategia (EU:n meri- ja kalatalousrahasto). Ns. Kaupunki- Leader-toiminta (ESR/EAKR-rahoitus), Erasmus+, ENPI. jatko Leader-haku ohjelmakaudelle on keväällä 2014 Työpaikat Projektiaikaiset työpaikat : 4 htv Yritykset Myötävaikutettu yritysten perustamiseen tav.10 kpl/ v.2013 tot. 3kpl Asiakkaat, Maaseudun asukkaat, yritykset ja yhteisöt Lappeenranta Leader-ohjelma toteuttaa Lpr-strategian tavoitteita perimmäisenä tehtävänään: kannustamalla asukkaita omaan aktiivisuuteen. Vahvistetaan osallisuutta sekä kuntalaisten, yritysten ja kolmannen sektorin toimintaa. Leader vahvistaa asukkaiden roolia brändin rakentamisessa arvostamalla ja tukemalla asukkaita ja heidän paikallista kehittämistyötään. Paikallisista erityispiirteistä nousevilla strategisilla valinnoilla tavoitellaan alueen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä (esim. Salpalinjahankkeet). Leaderissä: matkailu, turvallinen, viihtyisä ja vetovoimainen asuinympäristö, kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri. 8

10 K5 Voimaa Vainikkalasta Sisua Simolasta Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki: Maaseututoimi Yhteyshenkilö Terttu Kivinen, tai Hankeaika Kustannukset Koko hankkeen kustannusarvio yhteensä Vuoden 2013 kustannukset yhteensä noin , josta vuoden 2013 EU-määrärahaa Vuoden 2013 aikana on toteutettu ostopalveluna Vainikkala Simola Raippo alueella yritysten sijoittautumiseen liittyvää markkinointia ja selvitetty myynnissä olevien kiinteistöjen käyttöä. Selvitys ja suunnitelma Vainikkalan aseman ja asemarakennuksen kehittämisestä on valmistunut. Tavoitteena on ns. Incoming Center, jossa VR:n, tullin ja rajavartioston palveluiden lisäksi olisi ravintolapalveluita ja kaupallisia yrityksiä. Kylätoiminnan aktivointi, kylien matkailupalveluiden kehittäminen, kyläympäristöjen siistiminen ja vesistöjen kunnostaminen on ollut esillä. Vainikkalan Lelulainaamo avattiin tekemän aloitteen pohjalta Alajoen ja sen latvavesien 7 kalastuskuntaa muodostaa yhden isomman kokonaisuuden. Patikka- ja melontareitti Alajoella on kunnostettu rakenteiden ja opasteiden osalta yhteistyössä RIFCI-hankkeen kanssa ja Sale-puistoa on siistitty ja rakenteita parannettu. Vainikkalan kylän kotisivut on päivitetty ja opastaulu uudistettu. Simolan pommituksen 70 -vuotisjuhla 2014 ja Jukolan viesti Raipossa vuonna 2016 edellyttävät valmistautumista ja toimenpiteitä kylissä, ympäristön kunnostamista, kouluttautumista ja talkootyötä. Hankkeessa on tehty yhteistyötä Simolan kylätoimijoiden kanssa ja osallistuttu kylähankkeisiin eri tavoin. Kyläosion toteutuksesta vastaa maaseutuasiamies vuosien 2013 ja 2014 aikana. Hankkeessa työskentelee myös matkailualan opiskelija, joka on laatinut mm. Alajoen retkeilyreitille alueelle markkinointi- ja viestintäsuunnitelman sekä turvallisuusohjeet. jatko Kehittämishankkeen aikana kootaan materiaalia, tehdään suunnitelmia ja kustannusarvioita, joiden perusteella voidaan hakea rahoitusta uudella alkaneella EU-ohjelmakaudella. Työpaikat Maaseutuasiamiehen työpanos hankkeessa n. 40 % kokonaistyöajasta. Itse hanke ei tuota työpaikkoja, mutta tavoitteena on löytää alueelle sijoittuvia yrityksiä, jotka puolestaan työllistävät. Yritykset Tavoitteena herättää yritysten kiinnostus aluetta kohtaan ja saada aikaan päätös aloittaa yritystoimintaa Vainikkala Simola alueella. Asiakkaat, Yritykset, maaseutuyrittäjät, alueen elintarvikeyrittäjät, matkailijat, kyläläiset Lappeenranta Pyritään saamaan alueelle uusia yrityksiä ja sitä kautta luomaan työ- paikkoja, maaseutualueiden kehittäminen Lisätään kiinnostusta lähialueyhteistyöhön yritysten osalta 9

11 K6 Salpapolun kehittäminen Vapaa-ajan ja yritystoiminnan reitti Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki: Maaseututoimi Yhteyshenkilö Terttu Kivinen, tai Hankeaika Kustannukset Koko hankkeen kustannusarvio yhteensä Vuoden 2013 kustannukset yhteensä , josta Manner- Suomen maaseutuohjelman osuus ja vuoden 2013 EUmäärärahaa Muu osa omarahoituksesta tulee muilta Salpalinjan kunnilta (Miehikkälä, Virolahti, Luumäki ja Lemi) ja Salpalinjan perinneyhdistykseltä. : Salpapolun reitin linjaus, rakennussuunnitelmat ja kustannusarviot Luumäeltä Lappeenrantaan johtavan polun osalta ovat valmiita tarkennukset Salpapolun Ylämaan, Luumäen ja Lemin osuuksille ovat valmiita maanomistajaselvitykset ja suulliset sopimukset on tehty uuden reitin osalta Salpalinjan opaskoulutuksen suunnitelmat ovat valmiina yleisöluentojen järjestäminen ja mm. koululaisille järjestettävät tutustumiskäynnit Salpalinjaan on toteutettu Salpaportaalin tietojen ja ulkoasun uusiminen toteutetaan yhteistyössä Miehikkälän ja Virolahden kanssa. Toteutusvastuu on Miehikkälän kunnalla, joka on käynnistänyt työn. yritystoiminnan mahdollisuuksien selvittäminen liittyen Salpalinjaan ja sen rakenteisiin siirtyy vuodelle 2014 Salpalinjaan liittyvän tiedon keruuta ja tallennusta sekä yleisölle suunnattua tiedottamista on jatkettu tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken (Senaattikiinteistöt, Museovirasto) on jatkunut jatko aikana laaditaan tarkat rakentamissuunnitelmat ja kustannuslaskelmat polun rakentamisesta Luumäeltä Lappeenrantaan. Rakentaminen toteutetaan uudella alkaneella ohjelmakaudella. Työpaikat Hankkeessa työskentelee projektivetäjä 75 % työajalla Reittisuunnittelija 6 kk/2013 ja lisäksi kaksi opiskelija-harjoittelijaa. Yritykset Asiakkaat, Lappeenranta Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää Salpalinjaa ja sen rakenteita yritystoiminnassa mm. retkeilyn oheispalveluihin ja tapahtumiin liittyen Asukkaat, opaskoulutukseen osallistuvat, yrittäjät, matkailijat ja luonnossa liikkujat, koululaiset ja historiaharrastajat Matkailuelinkeinojen ja liikunnan edistäminen Matkailun kehittäminen 10

12 K7 Maakunnallinen kuntayhteistyö: Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu Toteuttajat Etelä-Karjalan maakunnan kunnat Kuntayhteistyön koordinointi: Etelä-Karjalan liitto Talous/rahoitusasiat: Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilöt Satu Sikanen, tai Krista Huovila, tai Hankeaika Kustannukset Maakunnallisen kuntayhteistyön rahoitusvaraus oli enintään 2 /asukas. Rahoitusvarauksesta kerättiin kuitenkin vain 1 /asukas, joten Lappeenrannan osuus vuoden 2013 EUmäärärahaa oli Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutuyhteistyö on jatkoa aluekeskusohjelman (AKO) ja koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) aikana vakiintuneelle maakunnalliselle yhteistyölle. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun kuntayhteistyön työvaliokunta koostuu alueen kunnanjohtajista sekä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen ja Etelä-Karjalan maakuntaliiton johtajista. Työvaliokunta kokoontuu noin kuusi kertaa vuodessa. Kuntayhteistyön tavoitteena on parantaa kuntien välistä tiedonkulkua ja luottamusta, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja, käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita ja selvityksiä sekä koordinoida alueen kehittämistä. Vuoden aikana saatiin päätökseen 3 aiempina vuosina käynnistynyttä hanketta ja käynnissä on edelleen 4 hanketta. jatko Kuntayhteistyötä jatketaan myös vuonna Työpaikat Rahoitettujen hankkeiden projektiaikaiset työpaikat: 7 Hankkeissa syntyneet uudet työpaikat raportoidaan toteuttajien kautta. Yritykset Hankkeissa syntyneet uudet yritykset raportoidaan toteuttajien kautta. Asiakkaat, Maakunnan kunnat, asukkaat, yritykset ja koulutusorganisaatiot Lappeenranta Toteuttaa osaltaan Lappeenrannan kaupungin elinkeino-ohjelman eri Vuonna 2013 kuntayhteistyön rahoituskohteita olivat mm.: Eksoten ulkoinen arviointi ja sen jatkotyö Valtakunnalliset yrittäjäpäivät Vaihekaavan selvitykset Toimipaikkarekisterin päivitys Aluedemokratiaseminaari Kansalliset verkostot Luovat alat, Venäjä ja Innovaatioverkosto Viisumivapausselvitys Venäläisten verotulovaikutusselvitys Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma toimenpidekokonaisuuksia. Kuntayhteistyö tukee maakuntaohjelman toteuttamista. 11

13 K8 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus - EKi Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Etelä-Karjala-instituutti Yhteyshenkilö Pertti Kolari, tai Hankeaika Kustannukset Instituutin perusrahoitus , josta OKM:n rahoitus ja Etelä-Karjalan liiton perusrahoitus , josta Lappeenrannan kaupungin vuoden 2013 EU-määrärahaa Etelä-Karjala-instituutti (EKi) on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) monitieteinen tutkimusyksikkö. Instituutti tekee akateemista tutkimusta aluetta koskevista teemoista. Instituutin tehtävänä on myös tukea ja edistää maakunnan sivistys- ja kulttuurityötä. EKi:n tavoitteena on yhdistää tieteitä ja tehdä tutkimustyötä maakunnan eri tutkimusyksiköiden, yliopiston tiedekuntien ja muiden yksiköiden kanssa. Instituutti tarjoaa maakunnalle asiantuntijapalveluilta omilta osaamisaloiltaan ja luo uutta osaamista yleishyödyllisten kulttuuri- ja sivistyshankkeiden kautta yhdessä kuntien kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita Luumäen Kotkaniemen ja Lemin Vanhan pappilan kehittämishankkeet. Kutkasta kulttuurikutinaa -hanke järjestää koulutuksia sekä tarjoaa luoville aloille lisää näkyvyyttä ja mahdollisuuksia yhteistyöhön Etelä- Karjalassa. Hanke pyrkii tuomaan eri tavoin kulttuurin kautta uudenlaisia ideoita ja piristystä alueelle: eli kutinaa kulttuurista. Kulttuurikutinaa tukee Luova Etelä-Karjala-brändin kehittämistä sekä organisoi Kompastu kulttuuriin -toimintaa. Cross-Border Citizen ENPI-hankkeessa ryhmä suomalaisia ja venäläisiä peruskoululaisia tutkii asiantuntijoiden opastuksella Suomen ja Venäjän välistä raja-aluetta. Tutkimusteemat ympäristö, historia, yrittäjyys ja mentaaliset rajat ovat alueelle merkittäviä. Hankkeessa on mukana Itä-Suomen koulu Lappeenrannasta. Vuonna 2013 valmistui Lappeenrannan kylpylaitoksen historiajulkaisu. Instituutti toteuttaa tietokantaa Leningradin oblastin arkiston Viipurissa säilytettävistä suomalaisaineistosta mukaan lukien Etelä- Karjalaan liittyvä arkistoaineisto. jatko Instituutin toiminta jatkuu vuonna Työpaikat Instituutissa työskentelee koko- ja osa-aikaisesti 8 henkilöä (5 htv). Yritykset Asiakkaat, Lappeenranta Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita. Instituutti pyrkii vaikuttamaan siihen, että Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa asukkaat viihtyvät. Instituutin perusrahoituksella järjestetään kulttuuria ja tutkimusta esitteleviä luentosarjoja (Hovin henki, Studia generalia) sekä julkaistaan maakuntaan liittyviä tutkimuksia ja raportteja. Instituutti vaikuttaa siihen, että Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa asukkaat viihtyvät. Instituutin toiminta tukee maakunnan viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden edistämistä sekä asuinpaikkana että matkailukohteena. 12

14 K9 Step Up Cross Border City in Action Toteuttajat Päätoteuttaja: Lappeenrannan kaupunki Osatoteuttajat: Imatran kaupunki, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu, HUMAK Imatran yksikkö, Itä-Suomen koulu, Svetogorskin kaupunki, Viipurin Piiri, Admiraliteetin Ogruk (Pietari) Yhteyshenkilö Juha-Pekka Ruokonen, tai Hankeaika Kustannukset kokonaiskustannusarvio , josta Lappeenrannan kaupungin omarahoitusosuus Vuoden 2013 EU-määrärahaa ja kulttuuritoimen rahoitusta Tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyötä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja opetustoimen sektoreilla. Nuorisotoiminnassa nuorisovaltuustojen yhteistoiminta on keskittynyt nuorten kuulemisen ja nuorten osallisuuden parantamiseen lähialueella. Nuorisovaltuustojen yhteinen seminaari oli Pietarissa , missä jatkettiin suomalais-venäläisen nuorisoparlamentin valmistelua. Uutena asiana nuorisoyhteistyössä voidaan mainita opiskelijajärjestöjen mukaan tulo yhteistyöhön. Liikuntasektorin tärkein toiminta on urheiluseurojen yhteiset tapahtumat molemmilla puolilla rajaa, missä on ollut mukana 22 urheilulajia ja satoja osallistujia. Alueen nuoret urheilijat osallistuivat Viipurissa pidettyihin Baltian nuorten kisoihin (www.balticgames.ru) yhteisjoukkueella. Kulttuurisektorilla yhteistyö on luonut useita rajat ylittäviä tapahtumia ja kulttuuritiedotusta on saatu vahvistettua molemmilla puolilla rajaa. Uutena tiedotuskanavana on hyödynnetty uudistettua yhteistä tapahtumakalenteria Opetustoimen yhteistyössä pääosassa on ollut koulujen välinen yhteistyö. Toiminta on keskittynyt opetustoiminnan kehittämiseen ja pedagogisten uusien muotojen luomiseen. Uusi tärkeä yhteistyön muoto on ollut hankkeen toimesta aloitettu rajat ylittävä median edustajien yhteistyö. jatko Hanke päättyy Työpaikat Projektiaikaiset työpaikat: 2,5 Yritykset Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Asiakkaat, Alueen toimintoihin/tapahtumiin osallistuvat asukkaat Lappeenranta Elinkeinostrategia: Cross Border City yhteistyön toteutuminen Kaakkois-Suomen ja Pietarin talousalueen integroitumisen vahvistaminen 13

15 K10 Yhteiset joet, yhteiset kalat RIFCI Toteuttajat Päätoteuttaja: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, osatoteuttajat: Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, Biologists for Nature Conservation, Viipurin aluehallinto, GosNIORKh Yhteyshenkilö Matti Vaittinen, tai Hankeaika Kustannukset Kokonaisrahoitus Lappeenrannan kaupungin rahoitus- osuus Vuoden 2013 EU-määrärahaa ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa jokiluonnon ja - ympäristön hyvä ekologinen tila sekä säilyttää arvokkaat kalakannat. Hankkeessa sovitetaan yhteen luonnonsuojelua ja teollisuuden tarpeita sekä edistetään hankealueen luontomatkailua ja virkistyskäyttöä. toimenpiteitä ja tuloksia : ACT1 Projektin hallinto ja koordinointi ACT2 Jokikunnostukset: Rakkolanjoen kunnostussuunnitelma edistää kaupungin velvoitetta joen kunnostamisesta. Alkuperäisestä hankesuunnitelmasta poiketen suunnitelma myös toteutettiin hankevaroin, joka on merkittävä etu Lappeenrannan kaupungille ACT3 Metsätalouden vesiensuojelu ja luonnonsuojelu: Vesiensuojelurakenteiden suunnittelua ja toteutuksia ACT4 Kalakantojen elvytys ja tutkimus: Kala- ja vesistötutkimuksia sekä uhanalaisen Mustajoen meritaimenkannan geenipankin perustaminen ACT5 Jokiluonnon virkistyskäyttö ja kalastus: Luontopolun rakentaminen Viipuriin sekä luontopolun kohentaminen Lappeenrannan Houni/Alajoella ACT6 Ympäristökasvatus ja tiedottaminen: Leirien (Ecocamp) järjestäminen opiskelijoille molemmin puolin rajaa sekä monipuolinen tiedottaminen eri medioissa jatko Hanke päättyy Työpaikat Projekti työllistää yhden kokoaikaisen sekä 38 osa-aikaista projektityöntekijää. Hanke työllistää myös alihankintojen kautta. Yritykset Hanke ei suoraan muodosta uusia yrityksiä, mutta luo toimintaedellytyksiä pienimuotoiseen yritystoimintaan. Asiakkaat, Hankealueen asukkaat, kaupungit, viranomaistahot, opiskelijat, koululaiset, luontomatkailijat sekä pienyrittäjät (mm. luontomatkailu) Lappeenranta Toteuttaa tavoitteita: paraneva ympäristön ja vesistön tila, viihtyisä ja terveellinen elinympäristö ja kansainvälisesti arvostettu EU-Venäjä toimija, jolla on uudistunut ja monipuolistunut yritystoiminta. TL 4. Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri: 1) Kehittämällä elinympäristöä viihtyisäksi, turvalliseksi sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäväksi kulttuuriympäristöt huomioiden 2) Laadukkaan elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää, että ympäristöstä huolehtiminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut otetaan huomioon kaikissa tulevissa toiminnoissa ja toimenpiteissä. 3) Muiden vesialueiden tilan kohentaminen (Rakkolanjoki-Haapajärvi). 14

16 K11 Pien-Saimaan hoitokalastus KalaPisa 2017 Toteuttajat Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Yhteyshenkilö Vesa Tiitinen, tai Hankeaika Kustannukset Koko hankkeen kustannusarvio yhteensä , josta Kaakkois-Suomen ELY-keskus , Lappeenrannan kaupunki ja osakaskunnat osuus Vuoden 2013 EUmäärärahaa tavoitteet: matkailun edellytysten parantaminen ympäristöriskien hallinta lisätulo paikallisille matkailuyrityksille vedenoton turvaaminen Lappeenrannan kaupungissa ekologinen tila paranee alueen matkailumaine, vetovoimaisuus, viihtyisyys, ympäristötietoisuus paranee Toimenpiteet 2013: Ravintoverkkokunnostus - tavoite rysäkokupäivät kesä kpl toteuma 869 kpl - pyynnin kohdistuminen salakka, pienikokoinen lahna, särki, sorva, pasuri ja ahven - saalis rysä kesä 53 tonnia 4,5 milj. kpl - saalis nuotta 22 tonnia 4,4 milj. kpl Saaliin hyötykäytön tehostaminen - biokaasulaitos Kitee (40 tonnia) ja loput saaliista kompostoitavaksi ja syöttikaloiksi Seuranta - kalaston- ja veden laadun seuranta työsuunnitelman mukaisesti. Seurannasta on valmistunut erilliset raportit vuodelta 2013 Tulokset: Veden laatuparametrit paranivat toista vuotta peräkkäin Ravintoverkkokunnostus (hoitokalastus) on ollut ainoa konkreettinen toimenpide järvellä jatko Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Työpaikat Projektiaikaiset työpaikat: osa-aikainen toimihenkilö, kalastajat 2 kuukautta Yritykset Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Asiakkaat, Majoitusyritykset, laivayrittäjät, elämyspalvelut, matkailijat Lappeenranta Päätavoitteet: Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Pien-Saimaan veden laadun parantaminen Pien-Saimaan veden laatu hyvä Juomaveden laatu hyvä ja sen saatavuus on turvattu Lappeenrannan kaupungin kestävän kehityksen ohjelma 2005 Toteuttaa maakuntaohjelman toimintalinjaa Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri - Maakunnan viihtyvyys ja vetovoimaisuus / Pien-Saimaan veden laadun parantaminen. 15

17 Kuva 3. Hoitokalastusta Pien-Saimaalla (K11 KalaPisa) Kuva 4. Kosteikkoilta Merenlahdella (K12 Pisa 2013) 16

18 K12 Pien-Saimaan kuormituksen vähentämishanke PISA 2013 Toteuttaja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Yhteyshenkilö Ilkka Räsänen, tai Hankeaika Kustannukset Kokonaiskustannus , josta Maaseutuohjelma ja Kaakkois- Suomen ELY-keskus Lappeenrannan kaupunki , Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Vuoden 2013 talousarvio , josta vuoden 2013 EU-määrärahaa tavoitteet: Läntisen Pien-Saimaan ulkoisen kuormituksen vähentäminen veden laadun parantaminen ja vesihuollon turvaaminen virkistyskäytön ja viihtyvyyden lisääminen Toimenpiteet 2013: Haja-asutuksen jätevesihuollon yleissuunnitelma Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Läntisen Pien- Saimaan valuma-alueelle tukea jätevesijärjestelmien suunnitteluun kosteikkosuunnitelmia tiedotusta ja yleisötilaisuuksia seurantaa koulutusta yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa Tulokset: Kuormituksen vähentämistoimet ja vesistön kunnostaminen jatkuvuuden turvaaminen aikana tehdyt suunnitelmat ja uudet työtavat pysyviksi käytännöiksi, vesiensuojelutoimenpiteitä ja -suunnitelmia toteutetaan eri rahoituslähteitä hyödyntämällä. Kokemus, tieto-taito ja sitoutuminen vesiensuojeluun ovat lisääntyneet kaikilla sektoreilla. Kolmas sektori toimii aktiivisesti vesialueen kunnostamiseksi jatko Hanke päättyi Hanke jatkuu v valtionavun turvin. Työpaikat Projektiaikaiset työpaikat: 1 projektikoordinaattori, 1 projektiavustaja Yritykset Ei yritysvaikutuksia. Asiakkaat, Pien-Saimaan valuma-alueen asukkaat, yhteisöt ja kunnat Lappeenranta Päätavoitteet: Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Pien-Saimaan veden laadun parantaminen Pien-Saimaan veden laatu hyvä Juomaveden laatu hyvä ja sen saatavuus on turvattu Lappeenrannan kaupungin kestävän kehityksen ohjelma 2005 Toteuttaa maakuntaohjelman toimintalinjaa Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri - Maakunnan viihtyvyys ja vetovoimaisuus / Pien-Saimaan veden laadun parantaminen. 17

19 K13 Pohjavesien suojelusuunnitelma -hanke Toteuttajat Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy Yhteyshenkilö Ilkka Räsänen, tai Hankeaika Kustannukset Kokonaiskustannusarvio yhteensä Kustannustoteuma yhteensä , josta ELY-keskus euroa, Lappeenrannan Energia euroa, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja vuoden 2013 EU-määrärahaa euroa. Lappeenrannan kaupunginhallitus antoi keväällä 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle ja Lappeenrannan Energia Oy:lle tehtäväksi laatia pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat. tavoitteena on parantaa pohjavesien suojelua Lappeenrannan kaupungin alueella. Toimenpiteet 2013: riskien kartoitus pohjavesien virtauksien tutkiminen pohjavesinäytteiden tutkiminen suojelusuunnitelmien laadinta Tulokset: Pohjavesien suojeluedellytykset paranevat jatko Hanke päättyi Suojelusuunnitelmien käsittely luottamuselimissä tapahtuu vuonna Työpaikat Ei työpaikkavaikutuksia Yritykset Ei yritysvaikutuksia Asiakkaat, Vesihuoltolaitokset, ympäristövalvonta, maankäytön suunnittelu, yleinen etu Lappeenranta Päätavoitteet: Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Juomaveden laatu hyvä ja sen saatavuus on turvattu Lappeenrannan kaupungin kestävän kehityksen ohjelma 2005 Toteuttaa maakuntaohjelman toimintalinjaa Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri. 18

20 K14 Wirman palvelusopimus Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa. Lappeenrannan seudun matkailuneuvonnan uudet tieto- ja palveluratkaisut -osahanke Toteuttajat Päätoteuttaja: Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Osatoteuttajat: Wirma Lappeenranta Oy, Cursor Oy, Posintra Oy, Kouvola Innovation Oy Yhteyshenkilö Antti Tuomaala, tai Hankeaika Kustannukset Wirman osahankkeen kustannusarvio yhteensä , joista EAKR ja kunnat , josta vuoden 2013 EU-määrärahaa (Wirman palvelusopimus) Matkailijaneuvonnan ja -informaation uusi toimintamalli ja palvelukonseptin tehostaminen Sähköiset jakelukanavat: Otettu käyttöön 18 i+-matkailuneuvontalaitetta Otettu käyttöön -matkailuportaali ja siitä on muodostumassa alueen matkailubrändi On kehitetty visitlappeenranta.fi -sivuston mobiiliversiota edelleen käyttäjäystävällisempään suuntaan SoMe on otettu aktiiviseen käyttöön, visitlappeenrannan Facebook-sivuilla 250 seuraajaa 2. Lappeenrannan seudun ostosmatkailun kehittämisohjelma Tax-free myynnin edistäminen: Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus -selvitys tehty Ostosmatkailuun liittyvien yritysten verkottaminen: 132 yritystä on aktivoitu mukaan i+ järjestelmään Saimaa training camp -tilaisuus, aiheina invoice-kaupan käynnistäminen TaxFreen rinnalle sekä SoMe-markkinointikanavat ja -niksit Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus -selvityksen julkistamistilaisuus 3. Alueen matkailullisen vetovoimaisuuden lisääminen kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen Valmistuneet selvitykset: Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus -selvitys Matkailun kestävän kehityksen toimintamalli jatko Hankkeelle on myönnetty jatkoaikaa saakka. Työpaikat Projektiaikaiset työpaikat: 1. Ei suoria työpaikkavaikutuksia. Yritykset Ei suoria yritysvaikutuksia. Asiakkaat, Matkailun ja kaupan alan yritykset ja yrittäjät, matkailun kehittäjäorganisaatiot, matkailijat, yritysasiakkaat sekä matkanjärjestäjät Lappeenranta Lappeenrannan matkailullisen vetovoiman vahvistaminen. Matkailijoiden ja maahanmuuttajien palveluiden parantaminen. Sähköistetään Maakunta ohjelma matkailijoiden infopalveluita ja kehitetään liikkuvia palveluita. Elinkeinorakenteen uudistaminen painopistealoina matkailu, uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen ja uudistuva metsäteollisuusklusteri sekä ICT-alan kilpailuetujen kehittäminen ja hyödyntäminen. 19

Kansikuva: Kauppakatu 2013 kuvattuna Red Epic kameralla (K18)

Kansikuva: Kauppakatu 2013 kuvattuna Red Epic kameralla (K18) KATSAUS VUOTEEN 2013 EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2013 Kaupunginvaltuusto 17.2.2014 Kaupunginkanslian julkaisuja 2014:1 Kansikuva: Kauppakatu 2013 kuvattuna Red Epic kameralla (K18) Katsaus EU-

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin

Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin 2012 Kaupunginvaltuusto 27.8.2012 Kaupunginkanslian julkaisuja 2012:3 Kansikuva: Myllysaari, 30.5.2012, Pia Mantere Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2012

EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2012 KATSAUS VUOTEEN 2012 EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2012 Kaupunginhallitus 4.2.2013 Kaupunginkanslian julkaisuja 2013:1 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön vuonna 2012 Lappeenrannan

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2014

EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2014 KATSAUS VUOTEEN 2014 EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2014 Kaupunginhallitus 18.8.2014 Kaupunginkanslian julkaisuja 2014:2 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön EU- ja elinkeinopoliittisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2014

EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2014 KATSAUS VUOTEEN 2014 EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2014 Kaupunginhallitus 20.4.2015 Kaupunginkanslian julkaisuja 2015:1 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön EU- ja elinkeinopoliittisen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

SOPIMUS PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA

SOPIMUS PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA 1 (6) SOPIMUS PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA 1. Sopijapuolet Lappeenrannan kaupunki (y-tunnus 0162193-3), Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta (jäljempänä Kaupunki ) (y-tunnus 1565217-5),, (jäljempänä Wirma

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Lappeenranta Kohti resurssiviisautta

Lappeenranta Kohti resurssiviisautta Lappeenranta Kohti resurssiviisautta Kohti resurssiviisautta Lappeenrannan kaupunki pilottina Lappeenrannan kaupunki on yksi kolmesta kaupungista SITRA:n Kohti Resurssiviisautta hankkeessa (Turku, Forssa)

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot