EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2014"

Transkriptio

1 KATSAUS VUOTEEN 2014 EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2014 Kaupunginhallitus Kaupunginkanslian julkaisuja 2014:2

2

3 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytöstä kootaan vuosittain puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöksen yhteyteen katsaus, jossa jokainen määrärahasta rahoitettavat toimenpiteet kuvataan yhden sivun mittaisella hankekortilla. Hankekortissa kerrotaan lyhyesti hankkeen perustiedot, keskeinen tavoite, toimenpiteet sekä saavutetut/saavutettavat tulokset. Tulosten lisäksi toimenpiteen vaikuttavuutta arvioidaan työllistämisen, syntyneiden uusien työpaikkojen ja yritysten sekä välillisten vaikutusten osalta. Kortissa on lisäksi kuvattu, miten hanke/toimenpide toteuttaa 2028 strategiaa. Tiedot perustuvat toteuttajien ilmoittamiin tietoihin ja yksityiskohtaisempaa tietoa saa hankekorteissa mainituilta yhteyshenkilöiltä. Elinkeinojen kehittämistoiminnassa ja EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytössä kiinnitetään erityistä huomiota rakennemuutoksen hallintaan, uusien työpaikkojen synnyttämiseen, työllistymiseen sekä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Määräraha mahdollistaa kymmenien hankkeiden ja toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisen kaupungin toimialoilla ja yhtiöissä. EU- ja elinkeinopoliittisella määrärahalla rahoitetuissa hankkeissa ja toimenpiteissä työskenteli alkuvuoden aikana noin 30 henkilöä. Näiden lisäksi palkkatuella, työllistämistoimin ja erilaisissa työharjoittelu/kokeilupaikoissa on työskennellyt noin 70 henkilöä. Hankkeiden ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukemana alueelle on alkuvuoden aikana syntynyt tai sijoittautunut 12 uutta yritystä ja 44 uutta työpaikkaa. Lappeenrannan kaupunki varasi vuoden 2014 talousarviossa EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin, investointeihin ja muihin toimenpiteisiin yhteensä milj. euroa, josta 2,8 milj. euroa investointiosassa ja loput käyttötalousosassa. Kaupunginhallitus hyväksyi määrärahan talousarvion mukaisen käyttösuunnitelman Kaupunginvaltuusto hyväksyi investointimäärärahojen siirrot , jonka seurauksena investointiosassa on käytettävissä käyttösuunnitelmasta poiketen euroa. Talousarviossa EUmäärärahalle arvioitiin saatavaksi vastinrahoitusta erilaisista rahoituslähteistä noin 5 milj. euroa, jolloin kokonaisrahoitus olisi noin10 milj. euroa. Investointiosaan varatusta rahoituksesta on tällä hetkellä sitomatta yli miljoona euroa mutta käyttötalousosa on kokonaan sidottu. Investointeihin ei ole ohjelmakausien vaihteessa juurikaan saatavissa ulkopuolista vastinrahoitusta, mutta rahoitusta tullaan kohdistamaan muihin elinkeinopoliittisesti merkittäviin toimenpiteisiin. Lähes kaikki edellisen EU-ohjelmakauden ( ) rahat on sidottu, minkä vuoksi tänä vuonna on käynnistynyt/käynnistyy vain muutamia uusia hankkeita. Vanhan ohjelmakauden hankkeita voi toteuttaa osin jopa alkuvuoteen 2015 asti. Uusi EU-ohjelmakausi ( ) käynnistyi virallisesti vuoden vaihteessa. Rakennerahastojen, EAKR ja ESR, uuden ohjelman ensimmäinen hankehakukierros on parhaillaan käynnissä. Molempien rahastojen ensimmäisellä hakukierroksella jaetaan koko vuoden 2014 myöntövaltuus. EAKR-haku päättyy ja ESR-haku Lappeenrannan kaupunki yhteistyökumppaneineen valmistelee hakemuksia molempiin rakennerahastohakuihin. Seuraavat hakukierrokset ovat ennakkotietojen mukaan alkuvuodesta Lappeenrannassa Krista Huovila EU-asiamies

4 Hankkeen nimi Päätös Käyttösuunnitelma + siirrot Muu rahoitus (arvio) K Käyttötaloushankkeet K1 Silta työelämään (EKTA) Etelä-Karjalan työ- ja asukastupa KH 563/ K2 Maaseutuohjelma (LEADER) KH 263/ K3 Voimaa Vainikkalasta -hanke KJ 47/ K4 Salpapolun kehittäminen - vapaa-ajan ja yritystoiminnan reitti KJ 71/ K5 Maakunnallinen yhteistyö: Imatra-kaupunkiseutu Varaus K6 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (EKI) Varaus K7 Pien-Saimaan hoitokalastushanke KalaPisa 2017 KH 76/ K8 Pien-Saimaan kunnostuksen jatkaminen (PISA+) KH 454/ K9 Wirman palvelussopimus Sopimus Osaamispohjaisten yritysten Start-Up Mill toiminta INKA-Tekes projekti Green Energy Showroom Kaupungin elinkeinopoliittinen markkinointi foorumissa Lappeenrannan kaupungin sijoittautumismarkkinointi Sijoittautumis- ja innovaatioiden kaupallistamispalvelut Lentoliikenteen kehittäminen Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen toiminta Innovaatioitupankki Renewtech Skinnarila Innovation Factory Innovation and Business Cooperation - Innobus Onnistuneesti uusille markkinoille Maahanmuuttajan yrittäjyyden tuki - Mammutti Hiekkalinna, katujuna ja kausihenkilöstö GoSaimaa Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun K10 Lentoliikenteen ja lentokentän kehittäminen KH 47/ K11 Kaupunkimarkkinointi KH 47/ K12 Keskustan, linnoituksen ja satamatorin tapahtumat KJ 3+12/ K13 Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) Varaus K14 Yrityskylä koululaisille KJ 5/ K15 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) ENPI-hanke KH 141/ K16 Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien parantaminen KH 495/ I Investointihankkeet I1 Linnoituksen valaistus ja liikenne -hanke KH 413/ I2 Maaseudun pienet infrahankkeet: Valaistus, pysäkit ja pyörätiet KH 417/ I3 Rauha matkailualueen kehittäminen ja vihertyöt KH 330/ I4 Liike- ja teollisuusalueiden kehittäminen Varaus I5 Sataman rautatieraiteen peruskorjaus KH 286/ I6 Linnoituksen Kehruuhuone (ent. urheilutalo) KH 351/ I7 Ulkovalaistuksen vaihtaminen energiasäästävämpään tekniikkaan KH 469/ I8 Strateginen kaavoitus/yleiskaavat KH 47/ I9 Rakennemuutoksen hallinta - investointihankkeet KJ 27-28/ I10 Muut investointihankkeet Varaus RAHOITUS YHTEENSÄ

5 Käyttötaloushankkeet K1 Silta työelämään Toteuttaja Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry (EKTA) Yhteyshenkilö Anu Olkkonen, tai Hankeaika Kustannukset Kustannukset ovat yhteensä ELY-keskuksen rahoitusosuus on ja Lappeenrannan kaupungin , josta vuoden 2014 EU-määrärahaa Tavoitteet Tavoitteet : työllistää palkkatuella 45 henkilöä työkokeilu 35 henkilöä. Työpaikat Tavoitteena on, että 10 henkilöä kiinnittyisi työelämään ja 10 henkilöä koulutukseen. Työkokeilu, palkkatukityö ja harjoittelupaikat. Tavoitteisiin pyritään pienimuotoisten koulutusten ja asiantuntijaluentojen avulla. Lisäksi asiakkaille tarjotaan tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja järjestetään erilaisia teemapäiviä. Mahdollisuus oppisopimuskoulutuksiin. Tarvittaessa ohjataan asiakkaita esim. päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Aloitetaan yritysyhteistyö mennessä palkkatuella työllistetty 37 henkilöä työkokeilu 31 henkilöä muut 11 henkilöä mennessä 3 henkilöä kiinnittynyt työmarkkinoille ja 4 saanut opiskelupaikan. Uudet työpaikat 2014: 1 ohjaaja. Lisäksi 5 ohjaajaa, 1 osa-aikainen toimistotyöntekijä ja toiminnanjohtaja. Ei uusien yritysten perustamiseen liittyviä tavoitteita. Osaamisen ja terveyden heikentymisen ehkäisy sekä sosiaalisten haittojen ehkäisy. Hanke jatkuu asti Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen (ulkoaluetyöt ja vanhustyö). Työttömien syrjäytymisen ehkäisy työtoiminnan avulla. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen. 4

6 K2 Näinikkää kehittämisohjelma Leader Toteuttaja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Yhteyshenkilö Sirpa Onttinen, tai Hankeaika Kustannukset Ohjelmakauden kehittämisohjelmaan ei ole uutta rahoitusta vuodelle Käynnissä olevien hankkeiden toteutus jatkuu enintään saakka. Uuden Leader ohjelmakauden rahoitukseen on vuoden 2014 EU- ja elinkeinomäärärahasta varattu yhteensä euroa. Tavoitteet Maaseudun asukkaat, yhteisöt ja yritykset kehittävät toimintaansa ja aluettaan Leader-rahoituksella, jota on ollut haettavissa Länsi- Saimaan kehittämisyhdistykseltä asukaslähtöisesti laaditun kehittämisohjelman mukaisiin kohteisiin. Kohteina yritysinvestoinnit ja käynnistystuet yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen. Yhteisöllisiä tukia on käytetty asuinympäristön, kokoontumis- ja harrastustilojen, luontoympäristön kunnostamiseen ja mm. matkailullisiin kohteisiin. Lappeenrannassa käynnissä olevien 10 ja vuoden 2013 lopussa päättyneiden 19 hankkeen neuvonta ja loppumaksatukset. Leaderinfoillat 2 kpl. Strategiavalmistelu kaudelle Muita tilaisuuksia, infotempauksia ja tapahtumia: Maaseudun mahtavin kauppa-auto Kauppatorilla 5.6. ja Oleksilla 6.6. Kansainvälinen Rural Open Days seminaari Kasinolla 6.6. (Aiheina alueimago ja paikallislähtöinen markkinointi, 50 osallistujaa 7 eu-maasta, Grundtvig-rahoituksella). Maaseudun avoimet ovet Leader Open Doors päivä 7.6. mm. Rutolassa, Siparilla, Korkea-ahossa ja Ylämaan Marttalassa. Uuden ohjelmakauden toteutukseen valmistautuminen, hankesuunnittelun opastaminen vuodelle Työpaikat Uudet työpaikat 2014: 0 (tavoite 0), koko hankeaikana:? (tavoite 10) Projektityöpaikat: 2,5 (tavoite 2,5) Uudet yritykset 2014: 0 (tavoite 0), koko hankeaikana: 3 (tavoite 10) Kosteikkoasiamiestoiminnan avulla lisätty asukkaiden ympäristötietoisuutta ja saadaan aikaan 30 kosteikkoa. Salpalinja-oppaat ja - kohteet täydentävät alueen matkailupalveluita. Hankkeissa suunniteltu toiminta jatkuu pääsääntöisesti omillaan. Esim. kosteikkosuunnittelun toivotaan jatkuvan uudella Leaderrahoituksella. Kannustetaan asukkaita omaan aktiivisuuteen. Vahvistetaan osallisuutta sekä kuntalaisten, yritysten ja kolmannen sektorin toimintaa. Alueen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen (Saimaan ja paikallishistorian matkailullinen hyödyntäminen) 5

7 K3 Voimaa Vainikkalasta Sisua Simolasta (VV&SS) Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki/ maaseututoimi Yhteyshenkilö Terttu Kivinen, tai Hankeaika Kustannukset Hankkeen kustannusarvio 2014 on , josta vuoden 2014 EUja elinkeinomäärärahaa Tavoitteet Työpaikat Hankkeen kokonaiskustannusarvio hankeaikana on yhteensä , josta Lappeenrannan kaupunki rahoitusosuus Tavoitteet: Löytää uusia tapoja hyödyntää Vainikkala-Simola aluetta kansan-välisten yritysten sijaintipaikkana. Tyhjien kiinteistöjen kartoitus ja uudet käyttömahdollisuudet Asukastoiminnan kehittäminen ja toimenpiteet kylämatkailun, retkeilyn ja kulttuurin sekä paikallisen yritystoiminnan osalta. : Jatketaan konsulttiselvityksen pohjalta yritysten sijoittumiseen liittyvää markkinointia. Lelulainaamoa kehitetään. Kartoitetaan kylien matkailu, liikunta yms. palvelut ja kohteet sekä tehdään niistä kehittämissuunnitelmat kylämatkailua edistämään. Suunnitellaan ja toteutetaan kylien markkinointimateriaali ja opastaulut (3 kpl 120 x 100 opastaulua) Teetetään Alajoen osakaskunnan alueet käsittävä vesistöjen kunnostuksen esisuunnitelma Vainikkalan jätevesiratkaisuja selvitetään Järjestetään kyläretki Vuolenkoskelle, Verlaan ja Elimäelle : Alueen tarjoamat matkailu, liikunta yms. tarjonta on tunnettua ja kylämatkailusta kiinnostuneet yrittäjät tiedossa. Valmiina vesistöjen kunnostussuunnitelman esiselvitys. Vainikkalan VPK:n tilakysymykset ratkaistu. Jätevesiverkoston rakentamisesta tehty päätös. Vainikkala-Simola tunnetaan esim. Pietarin alueella yhtenä potentiaalisena kohteena yrityksen sijoittumispaikkana. Asemarakennuksen parannukset tehty Hankkeen toimesta ei synny työpaikkoja. Valmiuksia selvitetty. Yhden kylämatkailuyrityksen alku mahdollinen Alue tullut tunnetuksi ja kiinnostavaksi yritysten ja yrittäjien taholla Asukkaiden elämänlaatu parantunut Hanke ei jatku. Yrityshankkeita voi syntyä. Asukastoiminnan ja yritystoiminnan aktivointi 6

8 K4 SALPAPOLKU- vapaa-ajan ja yritystoiminnan reitti Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki/maaseututoimi Yhteyshenkilö Terttu Kivinen, tai Hankeaika Kustannukset Hankkeen kustannusarvio 2014 on , josta vuoden 2014 EUja elinkeinomäärärahaa Hankkeen kokonaiskustannusarvio hankeaikana on , josta Lappeenrannan kaupungin osuus 6 600, Virolahti, Miehikkälä, Lemi ja Luumäki ja Salpalinjan perinneyhdistys yht Tavoitteet Laaditaan suunnitelma ja kustannusarvio Salpapolun rakentamisesta Luumäeltä an ja hankitaan maanomistajasuostumukset. Toteutetaan 6-osainen Salpalinja-aiheinen yleisöluentosarja ja järjestetään opaskoulutus. Tuotetaan opastus- yms. materiaalia, jatketaan taustaaineistojen keruuta lähinnä Salpalinjan Lappeenrannan osuudelta. Uudistetaan Salpaportaalin sisältö. Yrittäjille perustietoa Salpalinjasta ja sen mahdollisuuksista yritystoiminnassa sekä matkailupalveluissa. Toteutetaan luentosarjan kaksi viimeistä yleisöluentoa. Toteutetaan opaskoulutus, joka käsittää kurssi-iltoja ja maastokäyntejä sekä harjoitusopastuksia yht. 15 tapahtumaa. Tutustumisretki Ilomantsiin ja hankkeen loppuseminaari syksyllä Jatketaan materiaalin keruuta mm. sota-arkistossa ja tuotetaan opastusmateriaalia ja perustietoa yrityskäyttöön. Salpaportaalin uudistamisesta vastaa Miehikkälän kunta yhteistyössä Virolahden kanssa (tuensiirto ) Päivitetään Salpapolun Luumäen osuuden tilannetta. Salpapolun opastuksiin perehtyneitä oppaita koulutettu n. 30 henkilöä ja järjestetty harjoitusopastuksia yleisölle sekä testiryhmille Tuotettu perusmateriaalia n. 50 sivua Aktivoitu yrittäjiä hyödyntämään Salpalinjaa mm. matkailupalveluissa Salpaportaali uudistettu Työpaikat Projektityöpaikat: 1,5, opinnäytetyöt ja harjoittelut 4 opiskelijaa Uusia yrityksiä ei synny hankkeen toimesta, aktivoidaan yrittäjiä Koulutetut oppaat edistävät Salpalinjan matkailukäyttöä. Tunnettuutta lisäävät myös avoimet luentotilaisuudet, opastukset ja retket. Salpapolun rakennussuunnitelma ja kustannusarvio valmis, joten valmius polun rakentamiseen Lappeenrannasta Luumäelle on olemassa. Haetaan rahoitus (ELY-keskus tai Leader-rahoitus) ja toteutetaan kaupungin hankkeena (maaseututoimi?) Salpapolusta syntyy uusi reitti liikunnan, historian, opetuksen ja matkailun tarpeisiin. Asukkaiden hyvinvointia ja yritystoimintaa. 7

9 K5 Maakunnallinen kuntayhteistyö - Imatra-kaupunkiseutu Toteuttaja Etelä-Karjalan maakunnan kaikki 9 kuntaa Kuntayhteistyön koordinointi: Etelä-Karjalan liitto Rahoitusasiat: Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilöt Satu Sikanen, tai Krista Huovila, tai Hankeaika Kustannukset Tavoitteet Maakunnallisen kuntayhteistyön rahoitusosuus on enintään 2 /asukas, yhteensä , josta Lappeenrannan osuus vuoden 2014 EU-määrärahaa Työvaliokunta päätti kokoukseen , että rahoitusta kerätään vain 1 /asukas. Imatra-kaupunkiseutuyhteistyö on jo vakiintunut toimintatapa maakunnalliselle yhteistyölle. Kuntayhteistyön tavoitteena on parantaa kuntien välistä tiedonkulkua ja luottamusta, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja, käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita ja selvityksiä sekä koordinoida alueen kehittämistä. Imatra-kaupunkiseudun kuntayhteistyön työvaliokunta koostuu alueen kunnanjohtajista sekä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen ja Etelä-Karjalan maakuntaliiton johtajista. Työvaliokunta kokoontuu kuusi kertaa vuodessa. Vuonna 2014 kuntayhteistyön rahoituskohteita ovat: Etelä-Karjalan retkeilyinfo-hanke (Virkistysaluesäätiö) Osuuskunnat verkonrakentajina hanke (Tietomaakunta ekarjala Oy) Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistaminen (Etelä-Karjalan liitto) Membraanitekniikan hyödyntäminen kunnallisten jätevesien puhdistuksessa (Parikkala) Kaupunkirakenneselvityksen kokous ym. kustannukset Ilkonsaaren kaavamuutos (Virkistysaluesäätiö) Lisäksi käynnissä on vielä muutamia aiempina vuosina käynnistyneitä hankkeita ta on varattu mm. kansallisten verkostojen osallistumismaksuihin ja INKA-ohjelman mukaisiin hankkeisiin kuten Etelä-Karjalan ympäristö- ja ilmasto-ohjelman valmisteluun. Kuntayhteistyö parantaa kuntien välistä tiedonkulkua ja luottamusta, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja, käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita ja selvityksiä sekä koordinoida alueen kehittämistä. Työpaikat Ei suoria työpaikkojen syntymiseen liittyviä tavoitteita. Projektiaikaiset työpaikat: 2 Ei suoria yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita. Kuntayhteistyön jatketaan myös vuonna Kuntayhteistyöllä rahoitetaan hankkeita ja toimenpiteitä, joilla luodaan edellytyksiä uusien työpaikkojen ja yritysten synnyttämiseksi alueelle. Kuntayhteistyö tukee elinkeino-ohjelman toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisesta. 8

10 K6 Etelä-Karjala-instituutti/Lappeenrannan teknillinen yliopisto - EKi Toteuttaja Etelä-Karjala-instituutti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Yhteyshenkilö Pertti Kolari, Hankeaika Kustannukset Instituutin perusrahoitus on , josta OKM:n rahoitus ja Etelä-Karjalan liiton perusrahoitus , josta Lappeenrannan kaupungin vuoden 2014 EU-määräraha Tavoitteet Etelä-Karjala-instituutti (EKi) on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) monitieteinen tutkimusyksikkö. Instituutin tehtävänä on myös tukea ja edistää maakunnan sivistys- ja kulttuurityötä. EKi:n tavoitteena on yhdistää tieteitä ja tehdä tutkimustyötä maakunnan eri tutkimusyksiköiden, yliopiston tiedekuntien ja muiden yksiköiden kanssa. Instituutti tarjoaa maakunnalle asiantuntijapalveluilta omilta osaamisaloiltaan ja luo uutta osaamista yleishyödyllisten kulttuuri- ja sivistyshankkeiden kautta yhdessä kuntien kanssa. Kutkasta kulttuurikutinaa -hanke ( ) järjestää koulutuksia sekä tarjoaa luoville aloille lisää näkyvyyttä ja mahdollisuuksia yhteistyöhön Etelä-Karjalassa. Hankkeessa pyritään tuomaan kulttuurin kautta eri tavoin uudenlaisia ideoita ja piristystä alueelle: eli kutinaa kulttuurista. Kulttuurikutinaa tukee Luova Etelä-Karjala-brändin kehittämistä. Työpaikat Uusi RajatOn-hanke tuottaa peruskoulun opettajille materiaaleja tiedekasvatustuntien vetämiseen. Materiaalit on suunnattu alueiden ja erityisesti raja-alueiden tutkimiseen ja ne auttavat oppilaita ymmärtämään asuinympäristöään ja liittämään sen osaksi globaalia maailmaa. Mukana on Itä-Suomen koulu. Materiaali tulee nettiin opettajien vapaaseen käyttöön. Hankkeen ideana on tutkiva oppiminen. Koululaiset oppivat omasta asuinympäristöstään tekemällä itse tutkimusta. Rajoja hankkeessa lähestytään useasta eri näkökulmasta (esim. talouden ja kulttuurin) sekä niin fyysisinä kuin mentaalisina rakenteina. Instituutin toiminta tukee kuntien sivistys- ja kulttuurityötä ja edistää maakunnassa toimivien tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyksiköiden yhteistyötä. Instituutissa työskentelee koko- ja osa-aikaisesti 8 henkilöä (6 htv). Edistää luovien alojen yrittäjyyttä. Hanke on edistää EKin ja yliopiston muiden yksiköiden yhteistyötä sekä tukee maakuntaohjelman toteutusta. Instituutin toiminta jatkuu vuonna Lappeenrannan kaupungin säästötoimet tulevat rajoittamaan instituutin toimintaa ja mahdollisuuksia hakea muuta ulkopuolista rahoitusta. Toimintaa jouduttanee supistamaan. Instituutti vaikuttaa siihen, että on kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa asukkaat viihtyvät, ja vahvistaa brändiä vetovoimaisena kaupunkina asua, opiskella ja yrittää. 9

11 K7 Pien-Saimaan hoitokalastus KalaPisa 2017 Toteuttaja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Yhteyshenkilö Vesa Tiitinen, tai Hankeaika Kustannukset Hankkeen kustannukset , josta vuoden 2014 EU-määrärahaa Tavoitteet Työpaikat Koko hankkeen kustannusarvio yhteensä , josta Kaakkois-Suomen ELY-keskus , Lappeenrannan kaupunki ja osakaskunnat osuus Tavoitteet: matkailun edellytysten parantaminen ympäristöriskien hallinta lisätulo paikallisille matkailuyrityksille vedenoton turvaaminen Lappeenrannan kaupungissa ekologinen tila paranee saaliin hyötykäytön kehittäminen alueen matkailumaine/vetovoimaisuus / viihtyisyys /ympäristötietoisuus paranee : rysäpyynti kesä-heinäkuussa nuottapyyntiä Maavedellä loka-marraskuussa saaliin hyötykäytön kokeilu veden laadun fysikaalis-kemiallinen ja biologinen seuranta Hoitokalastussaaliin hyötykäyttöä on kehitetty (mm. saaliin kaasutus ja hyödyntäminen energia sekä kuivaus ja hyödyntäminen lemmikkien herkkupaloina) Projektiaikaiset työpaikat: 1 osa-aikainen toimihenkilö Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Tavoitteena, että hoitokalastus jatkuu yksityisellä rahoituksella (=osakaskuntien varoin) vähintään vuoteen Elinympäristön ja veden laatu, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyvyys. 10

12 K8 Pien-Saimaan kunnostuksen jatkamine PISA+ Toteuttaja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Yhteyshenkilö Ilkka Räsänen, tai Hankeaika Kustannukset Kokonaiskustannus , josta Kaakkois-Suomen ELY-keskus , Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö ja Lappeenrannan kaupunki , josta vuoden 2014 EU-määrärahaa Tavoitteet Tavoitteet: Läntisen Pien-Saimaan ulkoisen kuormituksen vähentäminen ja kunnostuksen jatkuminen veden laadun parantaminen ja vesihuollon turvaaminen virkistyskäytön ja viihtyvyyden lisääminen : Tiedotusta Veden laadun seurantaa Ympäristökasvatusta Kosteikkosuunnittelua ja -rakentamista Aiemmissa hankkeissa laadittujen yleissuunnitelmien toteutusta Yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa : Kuormituksen vähentämistoimet ja vesistön kunnostaminen jatkuvuuden turvaaminen Aiempien hankkeiden aikana tehdyt suunnitelmat ja uudet työtavat pysyviksi käytännöiksi, vesiensuojelutoimenpiteitä ja - suunnitelmia toteutetaan eri rahoituslähteitä hyödyntämällä. Kokemus, tieto-taito ja sitoutuminen vesiensuojeluun ovat lisääntyneet kaikilla sektoreilla. Kolmas sektori toimii aktiivisesti vesialueen kunnostamiseksi Työpaikat Projektiaikaiset työpaikat: 1 projektikoordinaattori ja 1 osa-aikainen kosteikkoasiamies Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Veden laadun parantaminen lisää alueen viihtyvyyttä, turvallisuutta ja vetovoimaisuutta. Veden laadun paraneminen turvaa juomaveden ja rantakiinteistöjen talousveden ottoa ja käyttöä sekä edistää virkistyskäyttöä sekä matkailupalveluyritysten toimintaa ja kehittymistä sekä nostaa kiinteistöjen arvoa. Hankehaku uudella ohjelmakaudella Elinympäristön ja veden laatu, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyvyys. 11

13 K9 Wirman palvelusopimus Start Up Mill toiminta Toteuttaja Wirma Oy, Imatran seudun kehitysyhtiö Yhteyshenkilö Johanna Väyrynen, tai Hankeaika Kustannukset Kokonaisuuden kustannusarvio Lappeenrannan osalta 2014: , josta EU- ja elinkeinomäärärahaa Hankkeen kokonaiskustannusarvio Lappeenrannan osalta hankeaikana: , josta Lappeenrannan kaupunki Tavoitteet Start Up Mill -Imatra kokonaisuuden tavoitteena on, maakunnallisen kaikkien toimijoiden yhteisen toimintamallin kehittäminen, testaaminen ja aktivointi- ja kehitysohjelman toiminnan vakiinnuttaminen. Kokonaisuus sisältää useita hankkeita ja oheistoimintoja. Maakunnallinen yhteinen toimintamalli tähtää uusien osaamispohjaisten yritysten syntymiseen ja kasvuun sekä toimivista yrityksistä mahdollisesti syntyvät spin-offit. Yhteistyön käynnistäminen alueen toimijoiden kanssa toimintamallin kehittämiseksi Aktivointityön käynnistyminen (ml. liikeideakilpailun järjestäminen, yrittäjyystilaisuudet, henk. koht. aktivointi, innovaatiosessiot) Startti-palveluiden pilotointi (palveluiden kehittäminen, 40 jatkokäsiteltyä yritysideaa, 15 yritys idea-aihiota) Yhteistyö LUTin kanssa (uusien liikeidea-aihioiden integrointi Start Up Mill palveluihin Jalostamo -palveluiden kehittäminen (palveluiden testaaminen pilottiyritysten avulla) Kiihdyttämötoiminnan käynnistäminen Onnistuessaan start up mill: kiihdyttää merkittävästi -Imatra alueella syntyvien osaamispohjaisten yritysten liikkeellelähtöä ja kasvuprosessia. saa alueella syntyvät potentiaaliset liikeideat hyödynnettäväksi saavuttaa tason, jossa alueelle syntyy vuosittain 15 uutta osaamispohjista yritystä tai spin-offia olemassa oleviin yrityksiin. yhtenäistää alueen eri toimijoiden käytännöt ja toimintamallit ideasta liiketoiminnaksi prosessien osalta. toimintamalliin on integroitu tiiviisti eri toimijoiden olemassa olevat tukipalvelut ja palvelut ovat helposti saatavilla verkottaa alueelle syntyvän toimintamalli Teksesin rahoittaman valtakunnallisen VIGO kiihdyttämömallin kanssa. Verkottaa toimintamallia aktiivisesti kotimaisten yksityisten rahoittajien ja businessenkelijärjestöjen kanssa. Työpaikat Uudet työpaikat 2014: 0 (tavoite 6), koko hankeaikana: 0 (tavoite 40) Projektityöpaikat: 2,5 htv Uudet yritykset 2014: 0 (tavoite 4), koko hankeaikana: 0 (tavoite 15) Start Up Mill toiminta mahdollistaa uusien osaamispohjaisten työpaikkojen syntymisen ja mikä näkyy aikanaan verotulovaikutuksina. Start Up Mill toimintamalli tähtää pysyväksi toiminnaksi alueella. Kokonaisuus toteuttaa Strategian elinkeino-ohjelmaa. 12

14 K9 Wirman palvelusopimus - Kestävät energiaratkaisut INKA valmisteluhanke Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Markku Mäki-Hokkonen, tai Hankeaika Kustannukset Hankkeen kustannusarvio 2014 on , josta vuoden 2014 EUmäärärahaa (Wirman palvelusopimus) Tavoitteet Aktivoidaan INKA-ohjelman kokeiluympäristöissä toteutettavia kärkihankkeita. Projektin tuloksena elinkeinoelämä, julkinen sektori, LUT ja muut mahdolliset tutkimus- ja oppilaitokset voivat yhteisesti sovitun vastuujaon perusteella resursoida ja käynnistää toimenpiteitä EU:n ja Suomen rahoituslähteitä hyödyntäen. TP1: Verkottuminen, brandäys ja viestintä TP2: Osallistuminen Kestävät energiaratkaisut -ohjelman toimintaan TP3: Energiavarastot asiantuntijaselvityksen hankinta TP4: Jätevesien ja jätteiden kokonaisratkaisun vaihtoehtojen ennakkoarvioinnin hankinta TP5: Jätevesien ja jätteiden kokonaisratkaisun liiketoimintamallit sekä rahoittajien ja innovaatiotoimijoiden roolin täsmennys TP6: Jätevesien ja jätteiden kokonaisratkaisun hankinnan suunnittelu TP7: Hankevalmistelu (EAKR,Life IP) 1. Lappeenrannan kaupunki liittyy HINKU-kunnaksi 2. Energiavarastot -kärkihankkeelle on tehty akkuteknologian hankinnan edellyttämät tekniset spesifikaatiot ja hankinnan toteuttajavaihtoehdot on tunnistettu 3. Jäte ja jätevesien kokonaisratkaisun eri vaihtoehdoista on tehty elinkaarivertailut päätöksenteon ja viestinnän tueksi 4. Suunnitelma EU rahoituksen hyödyntämiseksi Kukkuroinmäen kokeiluympäristön toteuttamiseksi 5. Rahoittaja- ja toimijaverkoston yhteistyö toimii hyvin ja osapuolet ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin 6. Vaihtoehtoiset liiketoiminta- mallit teknologiayrityksille Kukkuroinmäen kokeiluympäristössä 7. Hankehakemus Kukkuroinmäen innovatiivisen investointiprosessin suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi 8. EAKR -hakemus INKA kokeiluympäristöjen kehittämiseksi 9. Kukkuroinmäen kokonaisratkaisu on edennyt valmistelussa yhtenä Suomen hankkeista EU:n Life IP ohjelmaan Työpaikat Ei välittömiä työpaikkavaikutuksia Ei välittömiä yritysvaikutuksia Elinympäristömme hyötyy ympäristö- ja energiateknologian kehittymisestä ja seutukunta alan luomista uusista työpaikoista. Resurssiviisaudesta on välitön hyöty kaikille. INKA:n avulla rahoitetaan ja käynnistetään energia- ja ympäristöalan hankkeita. INKA -ohjelma on keskeinen osa Green visiota ja toteuttaa tavoitetta olla Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. 13

15 Tavoitteet Työpaikat Hankkeenn jatko K9 Wirman palvelusopimus - Green Energy Showroom (GES) Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Hanna Huppunen, Hankeaika Kustannukset Hankkeen budjetti vuodelle 2014 on , josta vuoden 2014 EU- määrärahaa (Wirman palvelusopimus) Kokonaisbudjetti , josta EAKR- ja valtionn rahoitus on Lappeenrannan kaupungin omarahoitusosuus on , Wirman rahoitusosur uus , muita rahoittajia ovat Lappeenran- kaupungin strategiaa. Strategian toteuttamisessa yhdistetään yliopis- nan teknillinen yliopisto ja yritykset. Green Energy Showroom on kokonaisuus, jonka avulla toteutetaan ton huippuosaaminen ja olemassaolevaa sekä innovaatioistaa syntyvä yritystoiminta. Green Energy Showroomin nettisivujen avullaa kaupun- kuinka sitä toteutetaan ja kuinka he voivat osaltaan vaikuttaa sen to- gin asukkaat saavat käytännönläheisenn tiedon vihreästä strategiasta, teutumiseen hyödyntämällä vihreän energian ratkaisuja. Showroo- liittyviä missa esitellään alueen energiaan ja vihreään teknologiaan toimijoita, yrityksiä ja ratkaisuja. Tarkoituksena onn verkottaaa eri toimi- vih- joita aiheen tiimoilta, kannustaa kaupunkilaisia pohtimaan omia reitä ratkaisujaan jaa houkutella alalle uusia opiskelijoita. Laajennetaan yritysverkostoa edelleen Järjestetäänn verkostotapaamisia jäsenille Ollaan mukana järjestämässä tapahtumia ja kilpailujaa kuntalaisille Viestitään aktiivisesti aiheeseen liittyvistä asioista Rakennetaan Showroomille markkinointimateriaalia Luodaan verkoston toimintasuunnitelma vuosille Verkostossa on mukana huhtikuun lopussa 18 yritystä. Verkoshyvin totoiminta on aktiivista ja yritykset ovat lähteneet toimintaan mukaan. Verkostolla ollaan saatu nostettua Lappeenrannann tunnetta- jär- vuutta vihreän teknologian osaamisen keskittymäk nä. Kuntalaisille jestettiin kilpailu helmi-maaliskuussa ja Energiapäivä tapahtuma keerilaisissa tilaisuuksissa esittelemässä aluetta ja verkoston v toimintaa. Ei työpaikkatavoitteita Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita Green Energy Showroom verkostotoiminnan avulla on aikaansaatu aktiivinenn ja toimivaa vihreän teknologiann yritysverkosto alueelle. Pit- säkuussa Green Energy Showroom on ollutt mukana källä aikajänteellä verkoston avulla voidaan houkutella alueelle uusia toimijoita ja aikaansaada uutta liiketoimintaa. Myös kaupungin vihreät tavoitteett nivoutuvat yrityksien toimintaan Showroomissa. Green Energy Showroom -verkostotoiminta jatkuuu hankkeenn päättyja j vihre- misen jälkeen osana elinkeinoyhtiön perustoimintaa. Kaupungin tavoitteena on olla johtava uusiutuvan u energian än teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. 14

16 K9 Wirman palvelusopimus Kaupungin elinkeinopoliittinen markkinointi EU- Venäjä Innovaatiofoorumissa Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Katja Tiikasalo, tai Hankeaika Kustannukset Elinkeinopoliittisen markkinoinnin budjetti on Tavoitteet Tehtyjen markkinointitoimenpiteiden avulla rakennetaan Lappeenrannan tunnettuutta. on kansainvälisesti arvostettu ja tunnettu vihreän energian ja teknologian huippututkimuksen, innovaatioiden, liiketoiminnan ja poliittisten päättäjien kohtaamispaikka EU:n ja Venäjän rajalla. a on markkinoitu kansallisesti sekä kansainvälisesti eri sidosryhmien ja verkostojen kautta. Yksi keskeisempiä toimenpiteitä on ollut EU-Venäjä Innovaatiofoorumi, josta on tehty houkuttelevat verkkosivut, esite ja sitä on markkinoitu laajasti myös markkinointiyhteistyökumppaneiden, bannereiden, uutiskirjeiden ja tiedotteiden kautta Suomessa, Venäjällä ja Euroopassa. Lisäksi useat Wirman henkilöt ovat tehneet suoraa tapahtuman markkinointia sähköpostitse ja puhelimitse. Kevään aikana on järjestetty yhteensä kolme Green lehdistötilaisuutta Moskovassa, Pietarissa ja Helsingissä. Työpaikat Syksyllä 2013 osallistuttiin Moskovan Innovaatiofoorumiin, jossa esiteltiin ja markkinointiin aluetta ja tulevaa tapahtumaa. Tapahtumasta ja Green Lappeenrannasta on ollut yksi maksettu sekä useita ilmaisia mainoksia lehdissä ja verkossa mm. arvostetussa Expert-lehdessä. Wirma on panostanut kokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen merkittävän määrän henkilötyöpäiviä. Lappeenrannan ja tapahtuman tunnettuus on lisääntynyt kansallisesti ja kansainvälisesti. Tapahtuman suunnittelun kautta on saatu merkittävä määrä uusia yhteistyökumppaneita. Ei työpaikkatavoitteita Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita Alueen tunnettuus energia- ja ympäristöasioiden huippuosaajana sekä EU-Venäjä yhteyksien rakentajana kasvaa. Osaamispohjaisten (energia ja vihreän teknologian) yritysten kiinnostus aluetta kohtaan lisääntyy. Green brändin rakentaminen on jokapäiväistä toimintaa monella tasolla. EU-Venäjä Innovaatiofoorumi toteutetaan kahden vuoden välein. Kaupunki verkostoituu systemaattisesti kansallisesti ja kansainvälisesti sekä toimii kansainvälisesti näkyvänä EU-Venäjäyhteyksien rakentajana. Edistetään kansainvälistä yhteistyötä ja toteutetaan korkean tason EU-Venäjä Innovaatiofoorumi joka toinen vuosi. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan ( Green for real). 15

17 K9 Wirman palvelusopimus - Sijoittautumispalvelut, uusien yritysten sijoittautuminen an Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Kimmo Kuikka, Hankeaika Kustannukset Kustannukset ovat Tavoitteet Tavoitteena on uusien yritysten sijoittautuminen an sekä sen seurauksena uusien työpaikkojen syntyminen. Keskittyminen markkinointitoimenpiteissä osaamispohjaisiin yrityksiin Palvelutuotannossa huomioidaan kaikki toimialat, palvelutason määrittelyssä hyödynnetään segmentointia Lentoliikenteen kontaktiverkoston ylläpitäminen : Sijoittautumismyynti ja -markkinointi Sijoittautumisen palvelutuotanto Sijoittautumistyöryhmän toiminta Sijoittautumisesitteen laadinta Verkoston ylläpito Asiakastapaamiset Sijoittautumismyynti ja -markkinointi ovat jatkuvaa toimintaa ja alkuvuoden 2014 aikana on käyty sijoittautumiskeskusteluita 34 yrityksen kanssa, joista 12 on vuoden 2014 puolella käynnistyneitä uusia asiakkuuksia. Uuden sijoittautumisesitteen laadinta on käynnistetty. Työpaikat Uudet työpaikat 2014: 41 (tavoite 100) Uudet yritykset 2014: 9 (tavoite 28), joista osaamispohjaisia 4 (15) Sijoittuvat yritykset tarjoavat Lappeenrannassa jo toimiville yrityksille uusia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Toiminnan jatko on sidottu palvelusopimukseen. Elinkeino-ohjelma: Elinkeinorakenteen uudistaminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä 16

18 K9 Wirman palvelusopimus - Sijoittautumis- ja innovaatioiden kaupallistamispalveluiden tuottaminen Pietarissa Wirman edustustossa sekä yhteistyössä SVKK:n kanssa Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Markus Lankinen, tai Hankeaika Kustannukset Lappeenrannan kaupungin vuoden 2014 EU-määrärahaa Tavoitteet Työpaikat Toimenpidekokonaisuus tukee osaltaan StartUp Millin, sijoittautumismarkkinoinnin, projektihallinnon sekä viestinnän tulostavoitteiden saavuttamista. : sijoittautumismarkkinointipalvelut innovaatioiden kaupallistamisen edistämisen tukipalvelut kaupallisen edustajan palvelut edustuston markkinointi- ja viestintäpalvelut projektihallintopalvelut : Invest in seminaarit sijoittautumisneuvottelut lehdistötilaisuudet ja tiedotteet innovaatioiden kaupallistamisen tukipalvelut Ei työpaikkatavoitteita. Uudet yritykset 2014: 4 (tavoite 15), tavoite sisältyy sijoittautumispalveluiden kokonaistavoitteeseen. Sijoittautuvat yritykset tarjoavat Lappeenrannassa jo toimiville yrityksille uusia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Toiminta Pietarissa on kiinteä osa kaupungin Venäjä-ohjelmaa, joka jatkuu ainakin valtuustokauden loppuun. Elinkeino-ohjelman ja Venäjä-ohjelman toimeenpano 17

19 K9 Wirman palvelusopimus - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelman laadinta Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Katja Tiikasalo, tai Hankeaika Kustannukset Kokonaistoteuma , josta EAKR , - Imatra-kaupunkiseudun rahoitus , Wirma ja yksityinen rahoitus Kustannukset ovat , josta EUmäärärahaa 800 euroa. Tavoitteet Kansainvälisten kokemusten perusteella Lappeenrannan lentokentän kaltaisten kenttien matkustajamäärät voivat moninkertaistua operointimuutoksilla. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa uusia operointi- ja hinnoittelukäytäntöjä, joiden kautta kenttä voi kehittyä kasvavien matkustajavolyymien kautta kannattavaksi. Samalla selvitetään mahdollisesti tarvittavia investointeja, niiden rahoituksesta kiinnostuneita toimijoita ja muita potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Lappeenrannan lentokentän nykyinen toimintamalli ja synergiaetujen selvitys, taloudellisten aluevaikutusten kartoitus kansallisten lentokenttäoperointikäytäntöjen kartoitus ja toimivuuden arviointi vertailuryhmän kansainvälisten lentokenttien toiminta-, operointi- ja omistusmallien arviointi lentokenttäpalveluiden asiakastarvekartoitus liiketoimintasuunnitelman kokoaminen potentiaalisten rahoittaja- ja yhteistyökumppaneiden kartoitus ja kontaktointi Lentokentän päivitetty liiketoimintasuunnitelma, jossa tuodaan esille myös kentän operointi- ja omistusrakenteeseen liittyviä muutosesityksiä. Selvitysten perusteella neuvotellaan jatkotoimenpiteistä kentän yksityistämiseksi maakunnan elinkeinoelämän, maakuntaliiton, Lappeenrannan kaupungin ja Finavian yhteisenä tavoitteena. Työpaikat Aluetaloudellinen vaikutus näkyy erityisesti kaupan ja palvelualan työpaikoissa. Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Projektin myötä lentokentän toiminta vakautuu ja se pystyy palvelemaan paremmin kasvavia kansainvälisiä matkustajamääriä. Lentoliikenteen kehitys heijastuu positiivisesti ja vireyttävästi alueen liiketoimintaympäristöön ja työllisyyteen. Hankkeen tuloksena syntyneen Lappeenrannan lentokentän uuden operointi- ja omistusmallin perusteella Lappeenrannan kaupunki neuvottelee lentokentän yksityistämisestä ministeriön, Finavian ja keskeisten elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa. Elinkeinostrategia : tarjoaa toimivat kansainväliset lentoyhteydet: 1. on 4-6 vilkkaimman kentän joukossa kansainvälisten lentoreittien matkustajamäärillä mitattuna. 2. Lentokentän uusi liiketoimintamalli mahdollistaa lentoliikenteen kasvun. 3. Tavoitteena on, että lentoliikenne toimii jatkossa vähitellen ilman kaupungin taloudellista tukea niin, että lentoliikenteen toimintaa ei vaaranneta. 18

20 K9 Wirman palvelusopimus Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen toiminta ja osallistuminen kansallisiin klustereihin Toteuttaja KOSKE: Wirma Oy Muut toteuttajat: SSKY ja Kehy Kansallinen uusiutuva metsäteollisuus -klusteri: Wirma Yhteyshenkilö Johanna Väyrynen, tai Hankeaika Osaamiskeskusohjelma ohjelmakausi Kustannukset Perustoiminnan budjetti vuonna on Rahoitus 50 % MKR ja 50 % kunnat:, Imatra ja Savonlinna. Wirman osatoteutuksen budjetti on (koordinointi ja energiaklusteri ). Lisäksi Wirma osallistuu 3 kansallisen klusterin toimintaan. Klustereihin osallistuminen katetaan Lappeenrannan palvelusopimusrahasta (muut rahoitusosuudet). Vuoden 2014 EU-määrärahaa (Wirman palvelusopimus) Muu rahoitus on Tavoitteet OSKE vahvistaa innovaatioiden keskittymiä, jotka ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa. OSKE-toiminnan ytimessä ovat hankevalmistelu, yritysten aktivointi, yhteistyön lujittaminen sekä osaamisen vahvistaminen. Yhteistyön tuloksena syntyy uusia yrityksiä, uutta liiketoimintaa, kasvuyrityksiä, uusia liiketoimintamalleja ja -palveluja. KOSKE osallistuu kolmen klusterin (Uusiutuva metsäteollisuus, Älykkäät koneet ja Tulevaisuuden energiateknologia) toimintaan. : Ohjelmatoiminnan päätöstoimenpiteet Tuloksista viestittäminen Kosken Onni tiedotusbulletiini Työpaikat Uusia työpaikkoja 2014: 0, kumulatiivisesti toiminta-alueella 150 Projektiaikaiset työpaikat 0,25, toiminta-alueella yhteensä 0,5 Uusia yrityksiä 2014: 0, kumulatiivisesti 6 (tavoite 10). Alueen innovaatioympäristön toiminta Uusien työkalujen ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto Verkostojen hyödyntäminen alueen elinkeinoelämän hyväksi Osaamiskeskusohjelma päättyi. Jatkossa toimenpiteitä toteutetaan yrityslähtöisesti Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) sateenvarjon alla. Lappeenrannan kehittäminen Energia-, metsä- ja kivitoimialoilla kansainväliseksi kärkitoimijaksi. Lappeenrannan asema maan suurimpana energia-alan koulutuksen ja tutkimuksen keskittymänä toimii perustana alan liiketoiminnan kasvulle. Osaamiskeskustyö jatkuu mm. INKA -hankkeiden valmisteluna ja kärkiklustereiden kehittämistyönä -strategian mukaisesti. 19

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kansikuva: Kauppakatu 2013 kuvattuna Red Epic kameralla (K18)

Kansikuva: Kauppakatu 2013 kuvattuna Red Epic kameralla (K18) KATSAUS VUOTEEN 2013 EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2013 Kaupunginvaltuusto 17.2.2014 Kaupunginkanslian julkaisuja 2014:1 Kansikuva: Kauppakatu 2013 kuvattuna Red Epic kameralla (K18) Katsaus EU-

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI

ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeessa on ollut tavoitteena luoda Etelä-Karjalasta ja Saimaan alueesta mielikuvaa maakuntana, jossa on hyvä elää,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 26 Katsaus Euroopan Unionin osittain rahoittaman 6Aika - Avoimet ja älykkäät palvelut -strategian edistymiseen HEL 2014-011450 T 00 01 01 Päätös päätti merkitä

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu, rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Maaseutuohjelman kertauskurssi Rakuunanmäellä

Yhdessä enemmän. Maaseutuohjelman kertauskurssi Rakuunanmäellä Yhdessä enemmän Maaseutuohjelman kertauskurssi Rakuunanmäellä 11.3.2016 Yhteistyöllä Kilpailukykyä -hanke Toteuttaa Kaakkois-Suomen alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelmaa 2014-2020. Tavoitteet: Maaseudun

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot