EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2014

Transkriptio

1 KATSAUS VUOTEEN 2014 EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2014 Kaupunginhallitus Kaupunginkanslian julkaisuja 2015:1

2

3 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytöstä kootaan vuosittain puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöksen yhteyteen katsaus, jossa jokainen määrärahasta rahoitettavat toimenpiteet kuvataan yhden sivun mittaisella hankekortilla. Hankekortissa kerrotaan lyhyesti hankkeen perustiedot, keskeinen tavoite, toimenpiteet sekä saavutetut/saavutettavat tulokset. Tulosten lisäksi toimenpiteen vaikuttavuutta arvioidaan työllistämisen, syntyneiden uusien työpaikkojen ja yritysten sekä välillisten vaikutusten osalta. Kortissa on lisäksi kuvattu, miten hanke/toimenpide toteuttaa 2028 strategiaa. Tiedot perustuvat toteuttajien ilmoittamiin tietoihin ja yksityiskohtaisempaa tietoa saa hankekorteissa mainituilta yhteyshenkilöiltä. Elinkeinojen kehittämistoiminnassa ja EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytössä kiinnitetään erityistä huomiota rakennemuutoksen hallintaan, uusien työpaikkojen synnyttämiseen, työllistymiseen sekä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Määräraha mahdollistaa kymmenien hankkeiden ja toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisen kaupungin toimialoilla ja yhtiöissä. EU- ja elinkeinopoliittisella määrärahalla rahoitetuissa hankkeissa ja toimenpiteissä työskenteli vuoden aikana noin 30 henkilöä. Näiden lisäksi palkkatuella, työllistämistoimin ja erilaisissa työharjoittelu/-kokeilupaikoissa ja kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut noin 120 henkilöä. Hankkeiden ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukemana alueelle on alkuvuoden aikana syntynyt tai sijoittautunut 20 uutta yritystä ja 80 uutta työpaikkaa. Lappeenrannan kaupunki varasi vuoden 2014 talousarviossa EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin, investointeihin ja muihin toimenpiteisiin yhteensä milj. euroa, josta 2,8 milj. euroa investointiosassa ja loput käyttötalousosassa. Kaupunginhallitus hyväksyi määrärahan talousarvion mukaisen käyttösuunnitelman Kaupunginvaltuusto hyväksyi investointimäärärahojen siirrot , jonka seurauksena investointiosassa on käytettävissä käyttösuunnitelmasta poiketen euroa. Käyttötalousosan osalta toteutuma on 1,75 milj.euroa ja investointien toteutuma 2,27 milj. euroa. EU-määrärahalle saatiin vastin- ja muuta rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä yli 5 milj. euroa, jolloin kokonaisrahoitus oli yli 9 milj. euroa. Uusi EU-ohjelmakausi ( ) käynnistyi virallisesti vuoden 2014 alussa, mutta ensimmäiset rakennerahastojen, EAKR ja ESR, rahoitushaut olivat avoinna vasta syksyllä Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että saatettiin loppuun vanhan ohjelmakauden hankkeita. Uuden ohjelmakauden hankkeet käynnistyivät pääosin vasta keväällä Maaseutuohjelman ensimmäiset alueelliset rahoitushaut käynnistynevät huhtitoukokuussa. Rakennerahastojen seuraava hakukierros on elo-syyskuussa Hankekatsaus on koottu neljänä vuotena puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöksen yhteyteen. Kuulisimme mielellämme teidän lukijoiden palautetta katsauksesta, sen tarpeellisuudesta ja mahdollisia kehittämistoiveita. Yhteystietomme löydät katsauksen takakannesta. Lappeenrannassa Krista Huovila Elinkeino- ja hankeasioiden kehittämispäällikkö

4 Hankkeen nimi Päätös Käyttösuunnitelma + siirrot Toteuma Muu rahoitus K Käyttötaloushankkeet K1 Silta työelämään (EKTA) Etelä-Karjalan työ- ja asukastupa KH 563/ K2 Maaseutuohjelma (LEADER) KH 263/ K3 Voimaa Vainikkalasta Sisua Simolasta (VV & SS) KJ 47/ K4 Salpapolku - vapaa-ajan ja yritystoiminnan reitti KJ 71/ K5 Maakunnallinen yhteistyö: Imatra-kaupunkiseutu Varaus K6 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (EKI) Varaus K7 Pien-Saimaan hoitokalastushanke KalaPisa 2017 KH 76/ K8 Pien-Saimaan kunnostuksen jatkaminen (PISA+) KH 454/ K9 Wirman palvelussopimus Sopimus Osaamispohjaisten yritysten Start-Up Mill toiminta INKA-Kestävät energiaratkaisut -valmisteluhanke Green Energy Showroom Kaupungin elinkeinopoliittinen markkinointi foorumissa Sijoittautumispalvelut, uusien yritysten sijoittuminen Sijoittautumis- ja innovaatioiden kaupallistamispalvelut Lentoliikenteen kehittäminen Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen toiminta Innovaatioitupankki Renewtech Skinnarila Innovation Factory Innovation and Business Cooperation - Innobus Onnistuneesti uusille markkinoille Maahanmuuttajan yrittäjyyden tuki - Mammutti Hiekkalinna, katujuna ja kausihenkilöstö GoSaimaa Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun K10 Lentoliikenteen ja lentokentän kehittäminen KH 47/ K11 Kaupunkimarkkinointi KH 47/ K12 Keskustan, linnoituksen ja satamatorin tapahtumat KJ 3+12/ K13 Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) Varaus K14 Yrityskylä koululaisille KJ 5/ K15 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) ENPI-hanke + jatkohanke KH 141/ K16 Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien parantaminen KH 495/ K17 Step Up Cross Border City in Action K18 Rakennemuutoksen hallinta ja muut pienet hankkeet KJ ja 46/ I Investointihankkeet I1 Linnoituksen valaistus ja liikenne -hanke KH 413/ I2 Maaseudun pienet infrahankkeet: Valaistus, pysäkit ja pyörätiet KH 417/ I3 Rauha matkailualueen kehittäminen ja vihertyöt KH 330/13, 458/ I4 Liike- ja teollisuusalueiden kehittäminen Varaus I5 Sataman rautatieraiteen peruskorjaus KH 286/ I6 Linnoituksen Kehruuhuone (ent. urheilutalo) KH 351/13, 321/ I7 Ulkovalaistuksen vaihtaminen energiasäästävämpään tekniikkaan KH 469/ I8 Strateginen kaavoitus/yleiskaavat KH 47/ I9 Rakennemuutoksen hallinta - investointihankkeet RAHOITUS YHTEENSÄ

5 Käyttötaloushankkeet K1 Silta työelämään Toteuttaja Etelä-Karjalan tai ja asukastupayhdistys ry (EKTA) Yhteyshenkilö Anu Olkkonen, Hankeaika Kustannukset Kustannukset ovat yhteensä ELY-keskuksen rahoitusosuus on ja Lappeenrannan kaupungin , josta vuoden 2014 EU-määrärahaa Tavoitteet Tavoitteena on, ettää 10 henkilöä kiinnittyisi työelämään ja 10 henkilöä koulutukseen. Tavoitteet, henkilömäärät toimenpiteittäin vuonna työllistää palkkatuella 45 henkilöää työkokeilu 355 henkilöä 2014: Työpaikat Hankkeenn jatko Ikäihmisten kotona asumisen tukeminenn (ulkoaluetyöt ja vanhustyö). Työttömien syrjäytymisen ehkäisy työtoiminnan avulla. : Työkokeilu, palkkatukityö, kuntouttava työtoiminta ja harjoittelupaikat. Tavoitteisiin pyritään pienimuotoisten koulutusten ja asiantuntijaluen- tojen avulla. Lisäksi asiakkaille tarjotaann tietoa erilaisista vaihtoeh- doista ja järjestetään erilaisia teemapäiviä. Mahdollisuus oppisopi- ja muskoulutuksiin. Tarvittaessaa ohjataan asiakkaitaa esim. päihdemielenterveyspalveluihin. Jatketaan yritysyhteistyötä. Henkilömäärät toimenpiteittäin mennessä palkkatuella työllistettyy 58 henkilöä työkokeilu 411 henkilöä kuntouttava työtoiminta 24 henkilöä muut 22 henkilöä Vuoden aikana 11 henkilöä on kiinnittynyt työmarkkinoille ja 14 aloit- tanut opiskelun. Uudet työpaikat 2014: 1 ohjaaja. Lisäksi 5 ohjaajaa, 1 osa-aikainen toimistotyöntekijä ja toiminnanjoh- ja suvait- taja. Ei uusien yritysten perustamiseen liittyviä tavoitteita. Omasta hyvinvoinn nista huolehtiminen. Monikulttuu urisuuden sevaisuuden edistäminen Hanke jatkuu asti Ikäihmisten kotona asumisen tukeminenn (ulkoaluetyöt ja vanhustyö). Työttömien syrjäytymisen ehkäisy työtoiminnan avulla. Omasta hy- edistäminen. vinvoinnista huolehtiminen. Monikulttuu risuuden jaa suvaitsevaisuuden 4

6 K2 Näinikkää kehittämisohjelma Leader Toteuttaja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Yhteyshenkilö Sirpa Onttinen, tai Hankeaika Ohjelmakausi , loppuraportointi vuonna Kustannukset Hankkeiden toteutus ja maksatus kevääseen 2015 asti. Leader rahoitukseen vuoden 2014 EU- ja elinkeinomäärärahasta varattiin enintään euroa, jonka toteutuma oli euroa. Uusi ohjelmakausi käynnistyy vuonna Tavoitteet Maaseudun asukkaat, yhteisöt ja yritykset kehittävät toimintaansa ja aluettaan Leader -rahoituksella, jota oli haettavissa Länsi-Saimaan kehittämisyhdistykseltä asukaslähtöisen kehittämisohjelman mukaisiin kohteisiin. Kohteina olivat yritysinvestoinnit ja käynnistystuet yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen. Yhteisöllisiä tukia käytettiin matkailullisiin kohteisiin ja asuinympäristön, kokoontumis- ja harrastustilojen sekä luontoympäristön kunnostamiseen. Lappeenrannan alueelle kohdistuneiden 21 hankkeen neuvonta ja maksatukset. Leader-infoillat 2 kpl. Oiva -strategia kaudelle Muita tilaisuuksia, infotempauksia ja tapahtumia: Maaseudun mahtavin kauppa-auto Kauppatorilla & Oleksilla : Yritysesittelyjä, tuotteita ja palveluita, rahoitusinfo. Kansainvälinen Rural Open Days -seminaari Kasinolla 6.6.: Aiheina alueimago ja paikallislähtöinen markkinointi, 50 osallistujaa 7 EU-maasta (Grundtvig -rahoitus). Maaseudun avoimet ovet Rural Open Days -päivä 7.6. Rutolassa, Siparilla, Korkea-ahossa ja Ylämaan Marttalassa. Maaseudun kehittäjien vierailu, 20 vierasta 4 EU-maasta (Leonardo-rahoitus), Lappeenrannan seudun esittely. Leader-info ja käsityöläisten verkostopuoti Joulukadulla. Hankesuunnittelun opastaminen vuodelle Rahoitettu v Kohti energiaomavaraista yhteisöä -info- ja selvityshanke (LUT). Kosteikkoasiamies -hanke oli valtakunnallisen Parhaat käytännöt - kilpailun finalisti. Maaseudun avoimet ovet -kampanja jatkuu ja laajenee yhteistyössä Etelä-Karjalan Kylät ry:n kanssa v Yhteisöllisten tilojen tai ympäristön kunnostus 10 kpl, maalämpö kylätalolle 1 kpl, Vainikkalan asemaparkki ja 2 muuta yritysinvestointia valmistunut, matkailuyritysten verkostomainen toiminta lujittunut. Työpaikat Uudet työpaikat 2014: 1 (tavoite 1), koko hankeaikana 3 (tavoite 45) Projektityöpaikat: 19 (27htv hankekauden kumuloituva) (tavoite 19) Uudet yritykset 2014: 0 (tavoite 0), koko hankeaikana: 3 (tavoite 10) Hankkeen jatko Yhteisöllisyyden ja seudun viihtyisyyden kasvu. Rutolan kyläpolku ja Simolan vesitorni täydentävät samalla myös matkailun tarjontaa. Hankkeissa suunniteltu toiminta jatkuu pääsääntöisesti omillaan. Esim. kosteikkosuunnittelu ja rakentaminen jatkuvat hanketuella. Kannustetaan asukkaita omaan aktiivisuuteen. Vahvistetaan osallisuutta sekä kuntalaisten, yritysten ja kolmannen sektorin toimintaa. Alueen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen (Saimaan ja paikallishistorian matkailullinen hyödyntäminen). 5

7 K3 Voimaa Vainikkalasta Sisua Simolasta (VV&SS) Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki/ maaseututoimi Yhteyshenkilöt Terttu Kivinen, tai Krista Huovila, tai Hankeaika Kustannukset Hankkeen kustannusarvio 2014 on , josta vuoden 2014 EUja elinkeinomäärärahaa Tavoitteet Työpaikat Hankkeen jatko Hankkeen kokonaiskustannusarvio hankeaikana on yhteensä , josta Lappeenrannan kaupungin rahoitusosuus Tavoitteet: Löytää uusia tapoja hyödyntää Vainikkala-Simola aluetta kansanvälisten yritysten sijaintipaikkana Tyhjien kiinteistöjen kartoitus ja uudet käyttömahdollisuudet Asukastoiminnan kehittäminen ja toimenpiteet kylämatkailun, retkeilyn ja kulttuurin sekä paikallisen yritystoiminnan osalta. : Jatkettu yritysten sijoittumiseen liittyvää markkinointia Lelulainaamo siirrettiin Sammonlahden asukastilaan Kylien matkailu- ja liikuntakohteet sekä palvelut kartoitettu ja tehty niistä kooste markkinointia varten Toteutettu kylien opastaulut Simolaan ja Vainikkalaan sekä historiataulu Simolan asemalle, kotisivut uusittu Alajoen osakaskunnan vesistöalueen kunnostuksen esisuunnitelma valmis, tehty Alajoen melontareitistä esite ja video Vainikkalan jätevesiratkaisuja selvitetty : Alueen tarjoama matkailu-, liikunta- yms. tarjonta on kartoitettu ja tehty markkinointia edistäviä toimenpiteitä Valmiina vesistöjen kunnostussuunnitelman esiselvitys Vainikkalan VPK:n tilakysymykset ratkaistu väliaikaisesti Jätevesiverkoston rakentamisen selvittely jatkuu Vainikkala-Simola alueen tunnettuus lisääntynyt yrityksen sijoittautumispaikkana Lelulainaamon toiminta jatkuu EKTA:n toimesta Sammonlahdessa Hankkeen toimesta ei synny työpaikkoja. Valmiuksia selvitetty. Kylämatkailuyrityksen aloitus siirtyi myöhempään ajankohtaan Alue tullut tunnetuksi ja kiinnostavaksi yritysten ja yrittäjien taholla Asukkaiden elämänlaatu parantunut Hanke ei jatku. Yrityshankkeita voi syntyä. Asukastoiminnan ja yritystoiminnan aktivointi 6

8 K4 Salpapolku vapaa-ajan ja yritystoiminnan reitti Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki/maaseututoimi Yhteyshenkilöt Terttu Kivinen, tai Krista Huovila, tai Hankeaika Kustannukset Hankkeen kustannusarvio 2014 on , josta vuoden 2014 EUja elinkeinomäärärahaa Hankkeen kokonaiskustannusarvio hankeaikana on , josta Lappeenrannan kaupungin osuus 6 600, Virolahti, Miehikkälä, Lemi ja Luumäki ja Salpalinjan perinneyhdistys yht Tavoitteet Laaditaan suunnitelma ja kustannusarvio Salpapolun rakentamisesta Luumäeltä an ja hankitaan maanomistajasuostumukset. Toteutetaan 6-osainen Salpalinja-aiheinen yleisöluentosarja ja järjestetään opaskoulutus. Tuotetaan opastus- yms. materiaalia ja jatketaan taustaaineistojen keruuta lähinnä Salpalinjan Lappeenrannan osuudelta. Uudistetaan Salpaportaalin sisältö. Yrittäjille perustietoa Salpalinjasta ja sen mahdollisuuksista yritystoiminnassa sekä matkailupalveluissa Järjestetty luentosarjan kaksi viimeistä yleisöluentoa Toteutettu opaskoulutus, joka käsitti kurssi-iltoja ja maastokäyntejä sekä harjoitusopastuksia yht. 15 tapahtumaa. Retki Ilomantsiin ja hankkeen loppuseminaari Lemillä Materiaalin keruuta mm. sota-arkistossa ja tuotettu opastusmateriaalia ja perustietoa opastus- ja yrityskäyttöön Salpaportaalin uudistamisesta vastasi Miehikkälän kunta Salpareitin yleissuunnitelmat Luumäen ja Lemin osuudelle Tiedotusta ja infoa liittyen Salpalinjaan Salpapolun opastuksiin perehtyneitä oppaita koulutettu 35 henkilöä ja järjestetty harjoitusopastuksia yleisölle sekä testiryhmille Työpaikat Hankkeen jatko Tuotettu perusmateriaalia n. 50 sivua Aktivoitu yrittäjiä hyödyntämään Salpalinjaa mm. matkailupalveluissa, yhteistyötä mm. Salpalinjan Hovin yrittäjien kanssa Salpaportaali uudistettu Tapahtumiin ja koulutuksiin osallistunut yht henkilöä, koko hankeaikana osallistuneita henkilöä. Projektityöpaikat: 1,5 htv, opinnäytetyöt ja harjoittelut 4 opiskelijaa Uusia yrityksiä ei synny hankkeen toimesta, aktivoidaan yrittäjiä Koulutetut oppaat edistävät Salpalinjan matkailukäyttöä. Tunnettuutta ovat lisänneet myös avoimet luentotilaisuudet, opastukset ja retket. Salpapolun rakennussuunnitelma ja kustannusarvio valmis. Selvitetty kenen toimesta varsinainen rakentaminen ja ylläpito toteutetaan. Salpapolusta syntyy uusi reitti liikunnan, historian, opetuksen ja matkailun tarpeisiin. Asukastoiminnan ja yritystoiminnan aktivointi. 7

9 K5 Maakunnallinen kuntayhteistyö - Imatra-kaupunkiseutu Toteuttaja Etelä-Karjalan maakunnan kaikki 9 kuntaa Kuntayhteistyön koordinointi: Etelä-Karjalan liitto Rahoitusasiat: Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilöt Satu Sikanen, satu.sikanen@ekarjala.fi tai Krista Huovila, krista.huovila@lappeenranta.fi tai Hankeaika Kustannukset Tavoitteet Maakunnallisen kuntayhteistyöhön varattiin enintään 2 /asukas, yhteensä Rahoitusvarauksesta käytettiin työvaliokunnan päätöksellä vain 1 /asukas, josta Lappeenrannan osuus oli (EU-määrärahaa). Imatra-kaupunkiseutuyhteistyö on jo vakiintunut toimintatapa maakunnalliselle yhteistyölle. Kuntayhteistyön tavoitteena on parantaa kuntien välistä tiedonkulkua ja luottamusta, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja, käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita ja selvityksiä sekä koordinoida alueen kehittämistä. Imatra-kaupunkiseudun kuntayhteistyön työvaliokunta koostuu alueen kunnanjohtajista sekä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen ja Etelä-Karjalan maakuntaliiton johtajista. Työvaliokunta piti seitsemän kokousta. Vuonna 2014 kuntayhteistyön rahoituskohteita ovat: Etelä-Karjalan retkeilyinfo-hanke (Virkistysaluesäätiö) Osuuskunnat verkonrakentajina -hanke (Tietomaakunta ekarjala Oy) Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistaminen (Etelä-Karjalan liitto) Membraanitekniikan hyödyntäminen kunnallisten jätevesien puhdistuksessa (Parikkala) Kaupunkirakenneselvityksen kokous ym. kustannukset Ilkonsaaren kaavamuutos (Virkistysaluesäätiö) Kyläavuksi -hanke (Etelä-Karjalan kylät) LUTES Saimaa International Airport (Wirma) Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma () Käynnissä on vielä muutamia aiempina vuosina käynnistyneitä hankkeita. Lisäksi on tehty päätös vuonna 2015 käynnistyvän Etelä- Karjalan ohjaamo -hankkeen rahoittamisesta. Kuntayhteistyö parantaa kuntien välistä tiedonkulkua ja luottamusta, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja, käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita ja selvityksiä. Työpaikat Ei suoria työpaikkojen syntymiseen liittyviä tavoitteita. Projektiaikaiset työpaikat: 2,5 Ei suoria yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita. Hankkeen jatko Kuntayhteistyön jatketaan myös vuonna Kuntayhteistyöllä rahoitetaan hankkeita ja toimenpiteitä, joilla luodaan edellytyksiä uusien työpaikkojen ja yritysten synnyttämiseksi alueelle. Kuntayhteistyö tukee elinkeino-ohjelman toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisesta. 8

10 K6 Etelä-Karjala-instituutti/Lappeenrannan teknillinen yliopisto - EKi Toteuttaja Etelä-Karjala-instituutti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Yhteyshenkilö Pertti Kolari, pertti.kolari@lut.fi tai Hankeaika Kustannukset Instituutin perusrahoitus oli , josta OKM:n rahoitus ja Etelä-Karjalan liiton perusrahoitus , josta Lappeenrannan kaupungin vuoden 2014 EU-määräraha Tavoitteet Etelä-Karjala-instituutti (EKi) on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) monitieteinen tutkimusyksikkö. Instituutin tehtävänä on myös tukea ja edistää maakunnan sivistys- ja kulttuurityötä. Instituutti tarjoaa maakunnalle asiantuntijapalveluilta omilta osaamisaloiltaan ja luo uutta osaamista yleishyödyllisten kulttuuri- ja sivistyshankkeiden kautta yhdessä kuntien kanssa. Kutkasta kulttuurikutinaa -hanke ( ) järjesti koulutuksia sekä tarjosi luoville aloille lisää näkyvyyttä ja mahdollisuuksia yhteistyöhön Etelä-Karjalassa. Hankkeessa pyrittiin tuomaan kulttuurin kautta eri tavoin uudenlaisia ideoita ja piristystä alueelle: eli kutinaa kulttuurista. Kulttuurikutinaa tuki Luova Etelä-Karjala-brändin kehittämistä. Hanke päättyi RajatOn-hanke tuottaa peruskoulun opettajille materiaaleja tiedekasvatustuntien vetämiseen. Materiaalit on suunnattu alueiden ja erityisesti raja-alueiden tutkimiseen ja ne auttavat oppilaita ymmärtämään asuinympäristöään. Mukana on Itä-Suomen koulu. Materiaali tulee nettiin opettajien vapaaseen käyttöön. Hankkeen ideana on tutkiva oppiminen. Rajoja hankkeessa lähestytään useasta eri näkökulmasta (esim. talouden ja kulttuurin) sekä niin fyysisinä kuin mentaalisina rakenteina. Hanke jatkuu asti. Työpaikat Hankkeen jatko Lappeenrannan Upseeripuisto hankkeessa toteutettiin kaupungille Rakuunamäen Upseeripuiston maisema- ja kasvillisuusinventointi. Monitieteisenä tutkimushankkeena aloitettiin tuulivoimamelun häiritsevyyttä ja terveysvaikutuksia koskeva tutkimushanke. Kohteena myös Muukon tuulivoimapuisto. Hanke jatkuu asti. Toimitettu Lappeenrannan konepajan/laroxin/outotec Oyj:n historiaa koskeva teos. Julkaistu Instituutin toiminta tukee kuntien sivistys- ja kulttuurityötä ja edistää maakunnassa toimivien tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyksiköiden yhteistyötä. Instituutissa työskentelee koko- ja osa-aikaisesti 8 henkilöä (6 htv). Edistää luovien alojen yrittäjyyttä. Edistää EKin ja yliopiston muiden yksiköiden yhteistyötä sekä tukea maakuntaohjelman toteutusta. Lappeenrannan kaupungin säästötoimet tulevat rajoittamaan instituutin toimintaa ja mahdollisuuksia hakea muuta ulkopuolista rahoitusta, koska vastinrahaa ei ole käytettävissä. Instituutti vaikuttaa siihen, että on kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa asukkaat viihtyvät, ja vahvistaa brändiä vetovoimaisena kaupunkina asua, opiskella ja yrittää. 9

11 K7 Pien-Saimaan hoitokalastus KalaPisa 2017 Toteuttaja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Yhteyshenkilö Vesa Tiitinen, tai Hankeaika Kustannukset Kustannukset , josta vuoden 2014 EUmäärärahaa Tavoitteet Työpaikat Hankkeen jatko Koko hankkeen kustannukset olivat yhteensä , josta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen osuus , Lappeenrannan kaupunki ja osakaskunnat Tavoitteet: matkailun edellytysten parantaminen ympäristöriskien hallinta lisätulo paikallisille matkailuyrityksille vedenoton turvaaminen Lappeenrannan kaupungissa ekologinen tila paranee saaliin hyötykäytön kehittäminen alueen matkailumaine, vetovoimaisuus, viihtyisyys ja ympäristötietoisuus paranee : rysäpyynti kesä-heinäkuussa nuottapyyntiä Maavedellä loka-marraskuussa saaliin hyötykäytön kokeilu veden laadun fysikaalis-kemiallinen ja biologinen seuranta Kalastorakenteen muutos alkanut (rysän kokemiskertasaaliit laskeneet, muikun vahvan ikäluokan syntyminen, petokalojen poikastuotannon kasvu) Positiiviset veden laatuun Kehitetty malli järven kunnostuksen ylläpidosta Hoitokalastussaaliin hyötykäyttöä (kompostointi, biokaasu, kalojen kuvaus) on kehitetty koetoiminnan avulla. Parhaimmat kokemukset on saatu saaliin kuivatuksesta ja hyödyntämisestä lemmikkien herkkupaloina Projektiaikaiset työpaikat: 1 osa-aikainen toimihenkilö Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. - Hoitokalastus jatkuu yksityisellä rahoituksella (=osakaskuntien varoin) vähintään vuoteen Elinympäristön ja veden laatu, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyvyys. 10

12 K8 Pien-Saimaan kunnostuksen jatkaminen PISA+ Toteuttaja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Yhteyshenkilö Ilkka Räsänen, tai Hankeaika Kustannukset Kokonaiskustannus , josta Kaakkois-Suomen ELY-keskus , Lappeenrannan kaupunki , Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Vuoden 2014 EU-määrärahaa Tavoitteet Hankkeen tavoitteet: Läntisen Pien-Saimaan ulkoisen kuormituksen vähentäminen ja kunnostuksen jatkuminen veden laadun parantaminen ja vesihuollon turvaaminen virkistyskäytön ja viihtyvyyden lisääminen yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen Työpaikat Hankkeen jatko kosteikkojen suunnittelu ja rakentaminen 2014: Tiedotusta: erityyppisiä yleisö- ja asukastilaisuuksia sekä osallistuminen tapahtumiin, tiedotteet, uudet nettisivut Seurantaa (veden laatu ja suunnitelmien toteutus) Ympäristökasvatusta Kosteikkosuunnittelua ja -rakentamista Aiemmissa hankkeissa laadittujen yleissuunnitelmien toteutusta Yhteistyötä muiden hankkeiden ja sidosryhmien kanssa : Kuormituksen vähentämistoimet ja vesistön kunnostaminen etenee Aikaisempien hankkeiden aikana tehtyjä suunnitelmia on ryhdytty toteuttamaan ja uudet työtavat pysyviksi käytännöiksi vesiensuojelutoimenpiteitä ja -suunnitelmia on toteutettu eri rahoituslähteitä hyödyntämällä, uusia vesiensuojelukohteita suunniteltu 10 kpl, toteutettu 11 kpl. Kokemus, tieto-taito ja sitoutuminen vesiensuojeluun ovat lisääntyneet kaikilla sektoreilla. Kolmas sektori on toiminut aktiivisesti vesialueen kunnostamiseksi Pien-Saimaan veden laadusta havaittavissa lievää paranemista Kosteikkoasiamies -hankkeelle kunniakirja Maaseudun Parhaat käytännöt 2014 kilpailussa Asukkaiden sitoutuminen vesiensuojeluun on vahvistunut ja yhteisöllisyys lisääntynyt Projektityöpaikat 2 kpl: projektikoordinaattori ja kosteikkoasiamies Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Veden laadun paraneminen lisää alueen vetovoimaisuutta, tukee matkailua ja virkistyskäyttöä ja nostaa kiinteistöjen arvoa, riskit vedenottamolla pienenevät Hankehaku maaseuturahastosta ja Leaderistä uudella ohjelmakaudella Toteuttaa maakuntaohjelman toimintalinjaa Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri - Maakunnan viihtyvyys ja vetovoimaisuus / Pien-Saimaan veden laadun parantaminen. 11

13 K9 Wirman palvelusopimus Start Up Mill toiminta Toteuttaja Wirma Oy ja Imatran seudun kehitysyhtiö Oy Yhteyshenkilö Mikko Ojapelto, tai Hankeaika Kustannukset Hankkeen kokonaiskustannusarvio Lappeenrannan osalta hankeaikana: , josta Lappeenrannan kaupunki Tavoitteet Kokonaisuuden kustannusarvio Lappeenrannan osalta 2014: , josta EU- ja elinkeinomäärärahaa ja konsernihallinnon palveluostoja Muu rahoitus oli Start Up Mill -Imatra kokonaisuuden tavoitteena on, maakunnallisen kaikkien toimijoiden yhteisen toimintamallin kehittäminen, testaaminen sekä aktivointi- ja kehitysohjelman toiminnan vakiinnuttaminen. Kokonaisuus sisältää useita hankkeita ja oheistoimintoja. Maakunnallinen yhteinen toimintamalli tähtää uusien osaamispohjaisten yritysten syntymiseen ja kasvuun sekä toimivista yrityksistä mahdollisesti syntyvät spin-offit. Yhteistyön käynnistäminen alueen toimijoiden kanssa toimintamallin kehittämiseksi Aktivointityön käynnistyminen (ml. liikeideakilpailun järjestäminen, yrittäjyystilaisuudet, henk. koht. aktivointi, innovaatiosessiot) Startti -palveluiden pilotointi (palveluiden kehittäminen, 40 jatkokäsiteltyä yritysideaa, 15 yritysidea-aihiota) Yhteistyö LUT:n kanssa (uusien liikeidea-aihioiden integrointi Start Up Mill -palveluihin Jalostamo -palveluiden kehittäminen (palveluiden testaaminen pilottiyritysten avulla) Kiihdyttämötoiminnan käynnistäminen liikeideoiden arviointi 81 kpl, palvelun pilotointi käyttöönottoa varten starttipalveluiden asiakasmäärä 170 kpl (sisältäen valmennukset ja henkilökohtaisen sparrauksen), asiakaspalautteiden keskiarvo 4,41 (asteikko 1-5, jossa 5 erinomainen). ryhmämentorointiin osallistui 4 yritysideaa ja 4 mentoria, ryhmämentorointi otettu Start Up Mill palveluihin mukaan rahoittajatapaamisia järjestetty 7 määrä varmistettu rahoitus vuosille Lisäksi Start Up Mill toiminta on kiihdyttänyt Lappeenrannan alueella syntyvien osaamispohjaisten yritysten liikkeellelähtöä. Työpaikat Uudet työpaikat 2014: 6 (tavoite 6), koko hankeaikana: 6 (tavoite 40) Projektityöpaikat: 2,5 htv Uudet yritykset 2014: 4 (tavoite 4), koko hankeaikana: 4 (tavoite 15) Start Up Mill toiminta mahdollistaa uusien osaamispohjaisten työpaikkojen syntymisen ja mikä näkyy aikanaan verotulovaikutuksina. Hankkeen jatko Start Up Mill toimintamalli tähtää pysyväksi toiminnaksi alueella. Kokonaisuus toteuttaa -strategian elinkeino-ohjelmaa. 12

14 K9 Wirman palvelusopimus - Kestävät energiaratkaisut INKA valmisteluhanke Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Markku Mäki-Hokkonen, markku.maki-hokkonen@wirma.fi tai Hankeaika Kustannukset Vuoden 2014 EU-määrärahaa (Wirman palvelusopimus) Muu rahoitus oli Tavoitteet Projektin tuloksena elinkeinoelämä, julkinen sektori, LUT ja muut mahdolliset tutkimus- ja oppilaitokset voivat yhteisesti sovitun vastuujaon perusteella resursoida ja käynnistää toimenpiteitä EU:n ja Suomen rahoituslähteitä hyödyntäen. TP1: Verkottuminen, brändäys ja viestintä TP2: Osallistuminen Kestävät energiaratkaisut -ohjelman toimintaan TP3: Energiavarastot asiantuntijaselvityksen hankinta TP4: Jätevesien ja jätteiden kokonaisratkaisun vaihtoehtojen ennakkoarvioinnin hankinta TP5: Jätevesien ja jätteiden kokonaisratkaisun liiketoimintamallit sekä rahoittajien ja innovaatiotoimijoiden roolin täsmennys TP6: Jätevesien ja jätteiden kokonaisratkaisun hankinnan suunnittelu TP7: Hankevalmistelu (EAKR, Life IP) Lappeenrannan liittyminen HINKU kaupungiksi Työpaikat Hankkeen jatko Lappeenrannan jätevesiratkaisun päätöksenteon valmistelun tukeminen mm. tuomalla LUT:n kehittämät polttotekniikat tekniskaupallisiin vertailuihin mukaan ja toteuttamalla eri kokonaisratkaisumalleista elinkaariarvioinnit. Green Imatra ohjaus- ja toimintaryhmät on perustettu yhteistyön ja ohjauksen välineiksi Etelä-Karjala on valittu kansallisen Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta -hankkeen (EU:n Life IP ohjelma) ydinalueeksi. Jätteestä tuotteita pilottikokonaisuus on valittu yhdeksi kansalliseksi demokohteeksi (n. 2,5 Meur, 60 % rahoitus). Jätteettömän maailman kokonaisuuteen on myös haettu rahoitusta INKA EAKR ohjelmasta LUT:n toimesta ja pilottilaitoksen toteuttamiseen valmistellaan Horizon hakemusta. Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut alueellinen energiatietopalvelu -hanke käynnistyy yritysten, Lahden kaupungin ja Motivan kanssa. Ei välittömiä työpaikkavaikutuksia Ei välittömiä yritysvaikutuksia Elinympäristömme hyötyy ympäristö- ja energiateknologian kehittymisestä ja seutukunta alan luomista uusista työpaikoista. Resurssiviisaudesta on välitön hyöty kaikille. INKA:n kaupungin vastuulla oleva osuus jatkuu Tekesin Innovaatioklusterihankkeella, jonka päämääränä on vauhdittaa Green ekosysteemin kasvua ja kehitystä. INKA -ohjelma on keskeinen osa Green visiota ja toteuttaa tavoitetta olla Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. 13

15 K9 Wirman palvelusopimus - Green Energy Showroom (GES) Toteuttaja Yhteyshenkilö Wirma Oy Hanna Huppunen, hanna.huppunen@wirma.fi tai , Markku Mäki-Hokko onen, tai t ( alkaen) Hankeaika Kustannukset Tavoitteet Jatkuvaaa toimintaa alkaen Kokonaisbudjetti Vuoden 2014 EU-määrärahaa ( Wirman palvelusopimus) Muu rahoituss oli Green Energy Showroom on yritysvetoinen kokonaisuus, joka tukee kaupungin strategiaa. Strategian toteuttamisessa yhdistetään yliopis- syntyvä ton huippuosaaminen ja olemassa olevaa sekä innovaatioistaa yritystoiminta. Green Energy Showroomin nettisivuilla esitellään alu- ja een energiaan ja vihreään teknologiaann liittyviä toimijoita, yrityksiä ratkaisuja. Tarkoituksena on verkottaa eri e toimijoita aiheen tiimoilta, t kannustaa kaupunkilaisia pohtimaan omia vihreitää ratkaisujaan ja houkutella alalle uusia opiskelijoita. Järjestettiin tapahtumiaa jäsenille ja kuntalaisille Laajennettiinn jäsenpohjaa Viestittiin aktiivisesti aiheeseen liittyvistä asioista Luotiin markkinointimateriaalia Luotiin verkoston toimintasuunnitelma vuosille Projektin aikana luotiin alueen toimijoiden välille verkostomalli. Green Energy Showroom -toiminnann avulla saatiin jaettua tietoutta alueen toimijoiden osaamisesta ja nostettua alueen kiinnostavuuttaa huippujokaisen j teknologiaan keskittyvänä innovatiivisena toiminta-alueena toimijan näkökulma asta. Verkoston toimijat ovat olleet aktiivisia ja löy- täneet uusia yhteistyömahdollisuuksia. Verkosto herätti kiinnostusta myös kansallisesti ja eri kaupungit ovat benchmarkanneet verkoston toimintaa. LUT:n Green Campus ja tutkimustoiminta on ollutt tiiviisti mukana verkoston toiminnassa. Työpaikat Ei työpaikkatavoitteita Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita Green Energy Showroom verkostotoiminnan avulla on aikaansaatu aktiivinenn ja toimivaa vihreän teknologiann yritysverkosto alueelle. Pit- uusia källä aikajänteellä verkoston avulla voidaan houkutella alueelle toimijoita ja aikaansaada uutta liiketoimintaa. Myös kaupungin vihreät tavoitteett nivoutuvat yrityksien toimintaan Showroomissa. Hankkeenn jatko Green Energy Showroom -verkostotoiminta jatkuuu osana elinkeinoyh- tiön perustoimintaaa jäsenmaksuperusteisesti. ja j vihreän Kaupungin tavoitteena on olla johtava uusiutuvan u energian teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kan- sainväliseen liiketoimintaan. 14

16 K9 Wirman palvelusopimus Kaupungin elinkeinopoliittinen markkinointi EU- Venäjä Innovaatiofoorumissa Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Katja Tiikasalo, tai Hankeaika Kustannukset Elinkeinopoliittisen markkinoinnin budjetti oli Tavoitteet Tehtyjen markkinointitoimenpiteiden avulla rakennetaan Lappeenrannan tunnettuutta. on kansainvälisesti arvostettu ja tunnettu vihreän energian ja teknologian huippututkimuksen, innovaatioiden, liiketoiminnan ja poliittisten päättäjien kohtaamispaikka EU:n ja Venäjän rajalla. a on markkinoitu kansallisesti sekä kansainvälisesti eri sidosryhmien ja verkostojen kautta. Yksi keskeisempiä toimenpiteitä on ollut EU-Venäjä Innovaatiofoorumi, josta on tehty houkuttelevat verkkosivut, esite ja sitä on markkinoitu laajasti myös markkinointiyhteistyökumppaneiden, bannereiden, uutiskirjeiden ja tiedotteiden kautta Suomessa, Venäjällä ja Euroopassa. Lisäksi useat Wirman henkilöt ovat tehneet suoraa tapahtuman markkinointia sähköpostitse ja puhelimitse. Kevään 2014 aikana järjestettiin kolme Green lehdistötilaisuutta Moskovassa, Pietarissa ja Helsingissä. Markkinointitoimenpiteet toteutettiin ennen päätöstä perua Foorumi. Lappeenrannan ja tapahtuman tunnettuus on lisääntynyt kansallisesti ja kansainvälisesti. Tapahtuman suunnittelun kautta on saatu merkittävä määrä uusia yhteistyökumppaneita. Työpaikat Ei työpaikkatavoitteita Hankkeen jatko Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita Alueen tunnettuus energia- ja ympäristöasioiden huippuosaajana sekä EU-Venäjä yhteyksien rakentajana on kasvanut. Osaamispohjaisten (energia ja vihreän teknologian) yritysten kiinnostus aluetta kohtaan on lisääntynyt. Green brändin rakentaminen on jokapäiväistä toimintaa monella tasolla. EU-Venäjä Innovaatiofoorumin toteuttamisesta tulevaisuudessa ei ole tehty vielä päätöksiä. Kaupunki verkostoituu systemaattisesti kansallisesti ja kansainvälisesti sekä toimii kansainvälisesti näkyvänä EU-Venäjäyhteyksien rakentajana. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan ( Green for real). 15

17 K9 Wirman palvelusopimus - Sijoittumispalvelut, uusien yritysten sijoittuminen an Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Kimmo Kuikka, kimmo.kuikka@wirma.fi tai Hankeaika Kustannukset Sijoittumisen kustannukset ovat Tavoitteet Tavoitteena on uusien yritysten sijoittautuminen an sekä sen seurauksena uusien työpaikkojen syntyminen. Keskittyminen markkinointitoimenpiteissä osaamispohjaisiin yrityksiin Palvelutuotannossa huomioidaan kaikki toimialat, palvelutason määrittelyssä hyödynnetään segmentointia Lentoliikenteen kontaktiverkoston ylläpitäminen : Sijoittautumismyynti ja -markkinointi Sijoittautumisen palvelutuotanto Sijoittautumistyöryhmän toiminta Sijoittautumisesitteen laadinta Verkoston ylläpito Asiakastapaamiset Sijoittautumismyynti ja -markkinointi ovat jatkuvaa toimintaa ja vuoden 2014 aikana on käyty sijoittautumiskeskusteluita 58 yrityksen kanssa, joista 21 on vuoden 2014 puolella käynnistyneitä uusia asiakkuuksia. Uuden sijoittautumisesitteen laadinta on käynnistetty. Työpaikat Uudet työpaikat 2014: 66 (tavoite 100) Uudet yritykset 2014: 11 (tavoite 28), joista osaamispohjaisia 5 (15) Sijoittuvat yritykset tarjoavat Lappeenrannassa jo toimiville yrityksille uusia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen jatko Toiminnan jatko on sidottu palvelusopimukseen. Elinkeino-ohjelma: Elinkeinorakenteen uudistaminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä 16

18 K9 Wirman palvelusopimus - Sijoittautumis- ja innovaatioiden kaupallistamispalveluiden tuottaminen Pietarissa Wirman edustustossa sekä yhteistyössä SVKK:n kanssa Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Johanna Väyrynen, johanna.vayrynen@wirma.fi tai Hankeaika Kustannukset Lappeenrannan kaupungin vuoden 2014 EU-määrärahaa Tavoitteet Työpaikat Hankkeen jatko Toimenpidekokonaisuus tukee osaltaan Start Up Millin, sijoittautumismarkkinoinnin, projektihallinnon sekä viestinnän tulostavoitteiden saavuttamista. : sijoittautumismarkkinointipalvelut innovaatioiden kaupallistamisen edistämisen tukipalvelut kaupallisen edustajan palvelut edustuston markkinointi- ja viestintäpalvelut projektihallintopalvelut : 5 Invest In -seminaaria, yhteensä 304 osallistujaa Pietarin innovaatiofoorumi, yhteisosasto näyttelyssä, 90 asiakaskontaktia, Green For Real seminaari, 40 osallistujaa sijoittautumisneuvottelut, 113 kpl 15 lehdistötiedotetta, 3 lehdistön tutustumismatkaa an, 3 lehdistötilaisuutta, -päivä, 4 -esitystä muiden tilaisuuksissa gosaimaa -minimessu, 100 osallistujaa Innodatabase -innovaatioiden keruujärjestelmän ja Green Innovation Competition -kilpailun markkinointi sekä tukitoiminnot osallistuminen Invest In Finland: Venäjä Invest In -hankkeen suunnitteluun ja toimenpiteisiin Ei työpaikkatavoitteita. Uudet yritykset 2014: 7 (tavoite 15), tavoite sisältyy sijoittautumispalveluiden kokonaistavoitteeseen. Sijoittautuvat yritykset tarjoavat Lappeenrannassa jo toimiville yrityksille uusia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Toiminta Pietarissa on kiinteä osa kaupungin Venäjä-ohjelmaa. Elinkeino-ohjelman ja Venäjä-ohjelman toimeenpano 17

19 K9 Wirman palvelusopimus - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelman laadinta ja Saimaa International Airport -hanke Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Katja Tiikasalo, katja.tiikasalo@wirma.fi tai Hankeaika Saimaa International Airport on uusi hanke Kustannukset Vuoden 2014 EU-määräraha Muu rahoitus oli Tavoitteet Kansainvälisten kokemusten perusteella Lappeenrannan lentokentän kaltaisten kenttien matkustajamäärät voivat moninkertaistua operointimuutoksilla. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa uusia operointi- ja hinnoittelukäytäntöjä, joiden kautta kenttä voi kehittyä kasvavien matkustajavolyymien kautta kannattavaksi. Samalla selvitetään mahdollisesti tarvittavia investointeja, niiden rahoituksesta kiinnostuneita toimijoita ja muita potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Lappeenrannan lentokentän nykyinen toimintamalli ja synergiaetujen selvitys, taloudellisten aluevaikutusten kartoitus kansallisten lentokenttäoperointikäytäntöjen kartoitus ja toimivuuden arviointi vertailuryhmän kansainvälisten lentokenttien toiminta-, operointi- ja omistusmallien arviointi lentokenttäpalveluiden asiakastarvekartoitus liiketoimintasuunnitelman kokoaminen potentiaalisten rahoittaja- ja yhteistyökumppaneiden kartoitus ja kontaktointi Lentokentän päivitetty liiketoimintasuunnitelma, jossa tuodaan esille myös kentän operointi- ja omistusrakenteeseen liittyviä muutosesityksiä. Selvitysten perusteella neuvotellaan jatkotoimenpiteistä kentän yksityistämiseksi maakunnan elinkeinoelämän, maakuntaliiton, Lappeenrannan kaupungin ja Finavian yhteisenä tavoitteena. Työpaikat Aluetaloudellinen vaikutus näkyy erityisesti kaupan ja palvelualan työpaikoissa. Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Projektin myötä lentokentän toiminta vakautuu ja se pystyy palvelemaan paremmin kasvavia kansainvälisiä matkustajamääriä. Lentoliikenteen kehitys heijastuu positiivisesti ja vireyttävästi alueen liiketoimintaympäristöön ja työllisyyteen. Hankkeen jatko Hankkeen tuloksena syntyneen Lappeenrannan lentokentän uuden operointi- ja omistusmallin perusteella Lappeenrannan kaupunki neuvottelee lentokentän yksityistämisestä ministeriön, Finavian ja keskeisten elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa. Elinkeino-ohjelma : tarjoaa toimivat kansainväliset lentoyhteydet: 1. on 4-6 vilkkaimman kentän joukossa kansainvälisten lentoreittien matkustajamäärillä mitattuna. 2. Lentokentän uusi liiketoimintamalli mahdollistaa lentoliikenteen kasvun. 3. Tavoitteena on, että lentoliikenne toimii jatkossa vähitellen ilman kaupungin taloudellista tukea niin, että lentoliikenteen toimintaa ei vaaranneta. 18

20 K9 Wirman palvelusopimus Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen toiminta ja osallistuminen kansallisiin klustereihin Toteuttaja KOSKE: Wirma Oy Muut toteuttajat: SSKY ja Kehy Kansallinen uusiutuva metsäteollisuus -klusteri: Wirma Yhteyshenkilö Johanna Väyrynen, tai Hankeaika Osaamiskeskusohjelma ohjelmakausi Kustannukset Tavoitteet Perustoiminnan budjetti vuonna on Rahoitus 50 % MKR ja 50 % kunnat:, Imatra ja Savonlinna. Wirman osatoteutuksen budjetti on (koordinointi ja energiaklusteri ). Lisäksi Wirma osallistuu 3 kansallisen klusterin toimintaan. Klustereihin osallistuminen katetaan Lappeenrannan palvelusopimusrahasta (muut rahoitusosuudet). Vuoden 2014 EU-määrärahaa (Wirman palvelusopimus) Game Cluster - hankkeen kustannukset 432. Muu rahoitus oli OSKE vahvistaa innovaatioiden keskittymiä, jotka ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa. OSKE-toiminnan ytimessä ovat hankevalmistelu, yritysten aktivointi, yhteistyön lujittaminen sekä osaamisen vahvistaminen. Yhteistyön tuloksena syntyy uusia yrityksiä, uutta liiketoimintaa, kasvuyrityksiä, uusia liiketoimintamalleja ja -palveluja. KOSKE osallistuu kolmen klusterin (Uusiutuva metsäteollisuus, Älykkäät koneet ja Tulevaisuuden energiateknologia) toimintaan. : Ohjelmatoiminnan päätöstoimenpiteet Tuloksista viestittäminen Kosken Onni tiedotusbulletiini Työpaikat Uusia työpaikkoja 2014: 0, kumulatiivisesti toiminta-alueella 150 Projektiaikaiset työpaikat 0,25, toiminta-alueella yhteensä 0,5 Uusia yrityksiä 2014: 0, kumulatiivisesti 6 (tavoite 10). Hankkeen jatko Alueen innovaatioympäristön toiminta Uusien työkalujen ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto Verkostojen hyödyntäminen alueen elinkeinoelämän hyväksi Osaamiskeskusohjelma päättyi. Jatkossa toimenpiteitä toteutetaan yrityslähtöisesti Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) sateenvarjon alla. Lappeenrannan kehittäminen Energia-, metsä- ja kivitoimialoilla kansainväliseksi kärkitoimijaksi. Lappeenrannan asema maan suurimpana energia-alan koulutuksen ja tutkimuksen keskittymänä toimii perustana alan liiketoiminnan kasvulle. Osaamiskeskustyö jatkuu mm. INKA -hankkeiden valmisteluna ja kärkiklustereiden kehittämistyönä -strategian mukaisesti. 19

21 K9 Wirman palvelusopimus - Innovaatioitupankki (IIP) Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Hanna Huppunen, hanna.huppunen@wirma.fi, Hankeaika Kustannukset Kokonaisbudjetti , josta vuoden osuus Omarahoitusosuus katetaan säästyneistä KOSKEn omarahoitusosuuksista. Tavoitteet Tavoitteena Innovaatioitupankki -hankkeessa on löytää vihreän teknologian jalostamiskelpoiset innovaatioidut LUT/Saimaan amk - ympäristöstä sekä löytää näille innovaatioiduille kykenevät ja motivoituneet jalostajat. Tavoitteena on myös kytkeä paikalliset yritykset osaksi innovaatioverkostoja entistä tiiviimmin. LUT:lla järjestettiin kaksi seminaaria IPR-asioihin ja aineettomiin oikeuksiin liittyen. Innovaatioitujen etsintä. Tutkijoiden tapaaminen ja innovaatioiden arviointiprosessin määrittely ja sisällyttäminen Start Up Mill toimintaan. Yhteistyö LUT:n ja Saimaan amk:n kanssa innovaatioihin liittyen. Viestintää innovaatioiden eri poluista ja läheistä yhteistyötä LUT:n kanssa innovaatioiden arvioimiseksi. Hankkeessa luotiin yritys- ja tutkimusyhteyksiä ja tehtiin tunnetuksi OSKE-toimintaa innovaatioiden tukijana. Yhteydet oman alueen sekä lähialueiden toimijoihin ovat tiivistyneet hankkeen aikana. Verkostojen kautta hankkeessa on hahmoteltu keksintöjen tämänhetkisiä etenemispolkuja eri tahoilla ja yritysten tarpeita. Yhteistyö oppilaitosten kanssa läheni. Hankkeessa määriteltiin innovaatioiden käsittelyprosessi ideoille, jotka keksijä itse omistaa ja keksijöiden suojaamiseksi laadittiin salassapitosopimukset yhdessä lakimiesten kanssa. Hankkeen puitteissa tehtiin InnoDatabase -ohjelmistoon oma innovaatioiden käsittelyyn soveltuva ohjelmisto-osa, Innovaatioitupankki. Työpaikat Uudet työpaikat (koko hanke): 0, tavoite 7 Uudet yritykset (koko hanke): 0, tavoite 2 Hankkeen jatko Hanke on toimiessaan luonut tiiviimpää yhteistyömallia alueen oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Hankkeella on pohjustettu koko maakuntaa koskevaa Start Up Mill aktivointi-kehitysohjelmajalostamo projektia, joka vahvistaa maakunnallisesti uusien yritysten syntyä ja vauhdittaa olemassa olevia yrityksiä. Innovaatioitupankki -hankkeen prosessimallia tullaan hyödyntämään ja käyttämään tulevaisuudessa Start Up Mill:n toiminnassa. Start Up Mill jatkaa täten Innovaatioitupankki hankkeen työtä vielä laajemmalla rintamalla. Kaupungin tavoitteena on olla johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. 20

22 K9 Wirman palvelusopimus Renewtech Toteuttaja Päätoteuttaja: Cursor Osatoteuttaja: Wirma Oy Yhteyshenkilö Johanna Väyrynen, tai Hankeaika Kustannukset Tavoitteet Koko hankkeen kustannusarvio yhteensä , josta Wirman osatoteutus on yhteensä Vuoden /2014 budjetti on n , josta vuoden 2014 EUmäärärahaa (Wirman palvelusopimus) Muu rahoitus vuonna 2014 oli Osaprojektin tavoitteina oli työstää LUT:n osaprojektissa kehitettävästä teknologiasta kaupallisia tuotteita yhdessä alueen yritysten kanssa. Oleellisena osana hankkeessa oli identifioida sopivat toteutustahot ja neuvotella heidän kanssaan liiketoiminnallistuksen road map. Kunnossapitoliiketoiminnan kehittäminen oli alkutavoiteasetannassa yhtenä osa-alueena, mutta projektin edetessä ohjausryhmän ja rahoittajan päätöksillä se muodostui osaprojektin pääkohteeksi. Osaprojektin toimenpiteet kohdistuvat Etelä-Suomessa toimiviin teknologiateollisuuden yrityksiin, tuulivoimalahankkeiden kehittäjiin, kunnossapitoyrityksiin, suunnittelutoimistoihin sekä energiayhtiöihin. Projektissa teetettiin laaja selvitys tuulivoimalan siipien kunnossapidon merkityksestä, menetelmistä ja tarvittavasta kalustosta. Selvitys koottiin Tuulivoimalan siipien kunnossapidon käsikirjaksi, joka julkaistiin sekä suomeksi että englanniksi. Lisäksi teetettiin selvitys tuulivoimaloiden kunnossapidon käytännöistä ja kehityskohteista. Selvitys ottaa kantaa myös koko kunnossapitosektorin organisoitumiseen jatkossa. Siipien kunnossapidon käsikirja Selvitys kunnossapitoliiketoiminnasta Dokumentit ladattavissa Työpaikat Tavoite koko hankkeen aikana koko hankealueella yhteensä 50 uutta työpaikkaa. Osaprojektilla ei työpaikkatavoitteita. Projektiaikaiset työpaikat Wirmassa: 0,15 Tavoite koko hankkeen aikana koko hankealueella yhteensä 5 uutta yritystä. Osaprojektilla ei yritystavoitteita. - Hankkeen jatko Hanke päättyy suunnitelman mukaan, eikä hankkeelle ole jatkosuunnitelmia. Vahvistaa alueen uusiutuvaan energiaan pohjaavia yrityksiä sekä niihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Synnyttää uusiin liiketoimintamalleihin pohjautuvia työpaikkoja. 21

23 K9 Wirman palvelusopimus Skinnarila Innovation Factory - SIF Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Johanna Väyrynen, johanna.vayrynen@wirma.fi tai Hankeaika Kustannukset Hankkeen kustannusarvio on koko hankkeen aikana Vuoden 2014 EU-määrärahaa (Wirman palvelusopimus) Muu rahoitus oli Tavoitteet Tavoite: Osaamiseen perustuvien Start Up -yritysten synnyttäminen alueelle ja korkeakouluopiskelijoiden aktivoiminen yrittäjyyteen. Kohderyhmä: Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat, opettajat ja tutkijat, välillisesti alueen yritykset : TakeOff , 201 osallistujaa (yli 300 kävijää), puhujia 8 mm. Jonas Kjellberg, Henkka Hyppönen ja Marc Dillon Yrittäjyysillat maanantaisin, 7 kertaa: 27.1., 3.2., 17.2., 3.3., 17.3., ja Aiheina olivat ideasta liiketoimintaan, tiimin rakentaminen, tiimiyttäminen, yritystarina, verkottuminen, virheistä oppiminen. Yrittäjyysiltojen kieli on ollut pääsääntöisesti englanti. Yhteensä osallistujia illoissa 191. Neljä bootcampiä, joissa viedään ideoita eteenpäin yhdessä työryhmätoimintana 11.2, 11.3, ja 8.4. Osallistujia 50. Viestintämateriaalin uudistaminen (tapahtumat, yleisesittely) Lutes kohderyhmän vierailu Pietariin Suomi talolle ja Ingria yritys hautomoon. Osallistujia 37. SIF-hankkeen tila ja Lutes ry:n toimitilat on yhdistetty tammikuussa 2014 Koko hankkeen tuloksena on uusi toimintamalli, joka kannustaa korkeakouluopiskelijoita yrittäjyyteen. Hankkeen päättyessä toimintamalli on Lutes ry:n käytössä. Määrällisiä tuloksia: Hankkeen jatko 559 osallistujaa kevään 2014 aikana Yhteensä 2271 osallistujaa hankkeen aikana Sparrauksia 204 kpl Tapahtumia n. 50 kpl Työpaikat Yhteensä koko hankeaikana 7 (tavoite 5 koko projektissa) 2014: 0 Yhteensä koko hankeaikana 6 (tavoite 5 koko projektissa) 2014: 0 Skinnarila Innovation Factory -hankkeella oli selkeä oma roolinsa synnyttää toimintamalli, joka tuottaa jatkossa ideavirtaa Start Up Milliin. Hanke päättyi ja toiminta jatkuu Lutes ry:n toimintana. Toteuttaa seuraavia tavoitteita: 1) Kansainvälisesti arvostettu EU- Venäjä välinen toimija, jossa on uudistunut ja monipuolistunut yritystoiminta 2) Innovatiivisen ja yritysmyönteisen ilmapiirin vahvistuminen 3) Pk-yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen sekä lappeenrantalaisten alan yritysten kytkeminen kehittämiseen. 22