Hallituksen toimintakertomus

Transkriptio

1 Tilinpäätös

2 2 Solteq Tilinpäätös 2007

3 SISÄLTÖ Hallituksen toimintakertomus Konsernin tuloslaskelma Konsernitase Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista konsernitilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 1 segmentti-informaatio 2 hankitut liiketoimet 3 pitkäaikaishankkeet 4 liiketoiminnan muut tuotot 5 liiketoiminnan muut kulut 6 poistot ja arvonalentumiset 7 työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 8 tutkimus- ja kehittämismenot 9 rahoitustuotot 10 rahoituskulut 11 tuloverot 12 osakekohtainen tulos 13 aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 14 aineettomat hyödykkeet 15 myytävissä olevat pitkäaikaiset sijoitukset 16 laskennalliset verosaamiset ja -velat 17 myyntisaamiset ja muut saamiset 18 käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 19 rahavarat 20 omaa pääomaa koskevat liitetiedot 21 osakeperusteiset maksut 22 varaukset 23 korolliset velat 24 ostovelat ja muut velat 25 rahoitusriskien hallinta ja pääoman hallinta 26 liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut 27 muut vuokrasopimukset 28 vakuudet ja vastuusitoumukset 29 lähipiiritapahtumat 30 tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 31 viiden vuoden lukusarjat 32 osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista emoyhtiön tilinpäätös, FAS emoyhtiön tuloslaskelma emoyhtiön tase emoyhtiön rahoituslaskelma emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot voitonjakoehdotus tilintarkastuskertomus 3

4 Hallituksen toimintakertomus TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LIIKETOIMINNAN KEHITYS Solteq on kaupan ja teollisuuden strateginen kumppani, jonka ydinosaamista ovat liiketoimintakriittiset IT-ratkaisut. Solteq yhdistää omia ja maailman johtavien ohjelmistoyritysten tuotteita yksilöllisiksi ratkaisuiksi asiakkaiden liiketoiminnan kehitykseen ja toiminnan ohjaukseen. Ratkaisujen avulla jalostettu tieto auttaa asiakkaita ohjaamaan liiketoimintaansa entistä tehokkaammin ja parantamaan kannattavuuttaan. Uusien palvelukeskeisten ohjelmistoratkaisujen ja -arkkitehtuurien on ennustettu lyövän itsensä läpi laajassa mitassa seuraavan parin vuoden aikana. Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan viime vuoden aikana selkeä enemmistö yrityksistä suunnitteli investointien kasvattamista SOA, Web Services- ja Web 2.0 -ratkaisuihin. Tämä kehitys tulee Gartnerin mukaan kiihtymään lähivuosina, kun yritysten vanhat järjestelmät käyvät yhä kalliimmiksi päivittää ja ylläpitää. Yllä mainitulla kehityksellä on suora vaikutus Solteqin uusien osaamisalueiden kysyntään, sillä Solteqin integraatio- ja tiedonhallintaosaamisen merkitys korostuu entisestään. Eri yritysjärjestelmien integrointi ja palvelukeskeisten ratkaisujen onnistuminen riippuu suurelta osin siitä, kuinka ajantasaista näiden järjestelmien käyttämä tieto on ja kuinka sitä pystytään hyödyntämään yrityksen toimintaympäristössä. Metadatan eli tietojärjestelmien perustietojen harmonisointi onkin tutkimusyhtiöiden mukaan eräs merkittävimmistä lähivuosien trendeistä. Ajantasainen perusdata antaa mahdollisuuden myös tehokkaammin hallita ja priorisoida organisaatiossa syntyvää tietoa. Esimerkiksi kaupan toimitusketjun hallinnassa on entistä tärkeämpää tietää, missä tieto sijaitsee järjestelmässä, mitä se tarkoittaa, miten sitä käytetään ja ketkä kaikki ovat mukana hallintaprosessissa. Kaupan alan yrityksille tämä tarkoittaa paitsi operatiivista tehokkuutta, myös parempia mahdollisuuksia palvella asiakasta ja tarjota heille lisäpalveluja. IT-järjestelmien strateginen rooli kasvaa Tietotekniikan liitto (TTL) tutki viime marraskuussa suomalaisten yritys- ja IT-johtajien näkemyksiä tietotekniikan hyödyntämisestä. Kyselyyn vastasi yli 1000 hengen organisaatioiden IT- ja liiketoimintajohtoa. Tutkimus paljasti, että suomalaisyritykset käyttävät informaatioteknologiaan 4,5 prosenttia liikevaihdostaan ja että sille haetaan organisaatioissa yhä strategisempaa roolia. Informaatioteknologian merkitys kilpailutekijänä kasvaa vastaajien mukaan jatkossa entistä enemmän. IT-järjestelmien hyödyntämistä innovoinnissa ja uusien liiketoimintojen kehittämisessä pidetään erittäin tärkeänä. Tulevaisuuden IT-ammattilaisen toivotaan kykenevän hyödyntämään teknologiaa uuden kehittämisessä ja yhdistämään teknisen ja liiketoimintaosaamisen. Kansainvälistyminen jatkuu Market-Vision vuoden 2007 syksyllä haastattelemista kaupan alan yrityksistä vajaalla puolella on toimintaa Suomen ulkopuolella. Vähittäiskaupan yritysten toiminta keskittyy Itämeren alueelle, kun taas tukkukaupan yrityksillä on toimintaa maantieteellisesti paljon laajemmalla alueella. 4 Solteq Tilinpäätös 2007

5 On odotettavissa, että suuret kaupan alan yritykset panostavat lähivuosina voimakkaasti ulkomaisen toiminnan kehittämisen ja laajentamiseen. Sen sijaan pienillä kaupan yrityksillä ei yleensä ole tähän tarvittavia resursseja. Kasvupotentiaalia uskotaan olevan Venäjällä ja Baltian maissa sekä muilla itäisen Euroopan kehittyvillä markkinoilla. Ulkomaista liiketoimintaa koskevilla päätöksillä ja toimenpiteillä on kiinteä vaikutus yrityksen ITratkaisuihin ja -kehitykseen. Suurimpina ongelmina kaupan alan yritykset tuovat esiin kohdemaan toimintaympäristöön liittyvät asiat, kuten lainsäädännön ja erilaiset käytännöt sekä tarvittavan osaamisen hankkimisen järjestelmäprojekteihin. Asiakkaiden kansainvälistymiskehityksessä niin kaupan kuin teollisuudenkin alueella Solteq haluaa jatkossa olla aktiivisesti mukana. Yhtiö on tähän mennessä toimittanut pääosin suomalaisille asiakkaille järjestelmiä jo lähes kolmeenkymmeneen maahan ja kansainvälisten toimitusten potentiaali on selkeässä kasvussa. Toimitusvalmiuksia parannetaan entisestään muun muassa rakentamalla paikallista organisaatiota Venäjälle. LIIKEVAIHTO JA TULOS Liikevaihto kasvoi 20,6 % edellisvuoteen verrattuna ja oli tuhatta euroa (edellinen tilikausi tuhatta euroa). Liikevaihto koostuu useista yksittäisistä asiakkuuksista. Enimmilläänkin yhden asiakkaan osuus liikevaihdosta on alle viisi prosenttiyksikköä. Tilikauden raportoidut tuloverot ovat positiiviset johtuen pääosin konsernin sisäisistä rakennejärjestelyistä. Vuonna 2005 syntyneestä verotuksessa vahvistetusta purkutappiosta määrältään tuhatta euroa on kirjattu laskennallinen verosaaminen, joka vaikuttaa laskennallisten verojen muutoksena tulokseen tilikausina Tilikauden liiketulos oli tuhatta euroa (-498 tuhatta euroa), tulos ennen veroja oli tuhatta euroa (-479 tuhatta euroa) ja tilikauden voitto tuhatta euroa (123 tuhatta euroa). TASE JA RAHOITUS Taseen loppusumma oli tuhatta euroa ( tuhatta euroa). Likvidit varat olivat 345 tuhatta euroa (2.225 tuhatta euroa). Yhtiön korolliset velat olivat tuhatta euroa (3.759 tuhatta euroa). Yhtiön omavaraisuusaste oli 44,1 prosenttia (47,7 %). INVESTOINNIT, TUTKIMUS JA KEHITYS Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat tuhatta euroa (7.680 tuhatta euroa). Bruttoinvestoinnit muodostuvat pääosin tilikauden aikana toteutetusta yrityskaupasta. Yrityskaupat Solteq ilmoitti ostavansa perustietojen harmonisoinnin globaaleihin projekteihin ja ylläpitopalveluihin erikoistuneen Fulmentum Oy:n koko osakekannan. Yhtiö on yhdistelty konserniin alkaen. 5

6 Peruskauppahinta oli tuhatta euroa ja se on kauppasopimuksen mukaisesti maksettu käteisellä. Lisäkauppahinta on maksimissaan tuhatta euroa ja se muodostuu Fulmentumin hankintahetkellä käynnissä olleiden ja tulevien projektien tuottaman mahdollisen taloudellisen lisäarvon perusteella seuraavan kolmen vuoden aikana. Fulmentumin yhdistelyhetken oman pääoman ylittävä osuus kauppahinnasta, summaltaan tuhatta euroa, on kohdistettu konserniliikearvoksi. Konserniliikearvo muodostuu tulonodotuksista, jotka liittyvät asiakaskunnan ristiin hyödyntämiseen, osaavaan henkilöstöön sekä tuoteosaamisen täydentymiseen. Muutokset konsernirakenteessa Yhtiö on katsauskaudella saattanut loppuun toimenpiteet täysin omistamiensa liiketoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden sulauttamiseksi emoyhtiöön. Artekus Oy:n sulautuminen toteutui Fulmentum Oy:n ja Tampereen Systeemitiimi Oy:n sulautumisajankohta oli Solteq Oyj perusti Venäjän liiketoimintasuunnitelmiin liittyen Solorus Holding Oy nimisen tytäryhtiön. Tuotekehitys Solteqin tutkimus- ja kehityskulut ovat pääosin henkilöstökuluja. Perustuotteiden kehittämisessä Solteqin strategiana on toimia yhteistyössä globaalien toimijoiden kuten SAP:n, Wincor-Nixdorfin ja Microsoftin kanssa sekä hyödyntää heidän resurssejaan ja jakelukanaviaan. Oma kehityspanos kohdistetaan lisäarvotuotteiden ja asiakaskohtaisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Tilikauden aikana on IFRS-säännösten mukaisesti aktivoitu tuotekehityskuluja yhteensä 129 tuhatta euroa (342 tuhatta euroa). Pääosa kehittämiseen liittyvistä kustannuksista on luonteensa vuoksi esitetty vuosikuluina. Tuotekehityshankkeista kaksi on saatettu päätökseen edellisen tilikauden aikana ja taseeseen merkittyjen tuotekehityskustannusten suunnitelman mukaiset poistot on käynnistetty. Kaksi hanketta on vielä käynnissä ja poistot aloitetaan hankkeiden kaupallisen käyttöönoton myötä. HENKILÖSTÖ Solteqin palveluksessa oli tilikauden lopussa 259 vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä (234 henkilöä). Henkilöstön määrä tilikaudella oli keskimäärin 252 henkilöä (240 henkilöä). Henkilöstön määrä tilikauden lopussa jakautui niin, että kaupan liiketoimintojen palveluksessa oli 118 henkilöä, teollisuuden ja palvelujen liiketoimintojen palveluksessa 100 henkilöä ja yhteisten toimintojen palveluksessa 41 henkilöä. LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA Solteqin lähipiiriin kuuluvat sen hallitus, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä. Lähipiiritapahtumissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia tilinpäätöksen 2006 jälkeen. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT Solteq Oyj:n osakepääoma oli ,16 euroa ja osakkeiden lukumäärä on Osake on nimellisarvoton. 6 Solteq Tilinpäätös 2007

7 Vaihto ja kurssi Tilikauden aikana Solteqin osakkeiden vaihto Helsingin Pörssissä oli 2,7 miljoonaa osaketta (3,9 milj. osaketta) ja 4,3 miljoonaa euroa (6,8 milj. euroa). Tilikauden ylin kurssinoteeraus oli 1,86 euroa ja alin 1,28 euroa. Painotettu osakekohtainen keskikurssi oli 1,59 euroa ja päätöskurssi 1,75 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa oli 21,1 miljoonaa euroa (15,7 milj. euroa). Omistus Solteqilla oli tilikauden päättyessä yhteensä osakkeenomistajaa (2.489 osakkeenomistajaa). Solteqin 10 suurinta osakkeenomistajaa omistivat tuhatta osaketta eli heidän hallussaan on 64,3 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Solteq Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat yhteensä tuhatta osaketta, mikä oli 40,3 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Katsauskauden aikana tehtiin kaksi omistukseen liittyvä liputusilmoitusta, kun Profiz Business Solution Oyj:n omistusosuus ylitti arvopaperimarkkinalain mukaisen 5 prosentin rajan ja arvopaperimarkkinalain mukaisen 10 prosentin rajan. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Solteq Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2006 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapauden päättyneeltä tilikaudelta. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tai molemmista yhdessä siten, että ne yhdessä voivat olla enintään 0,10 euroa osakkeelta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka. Yhtiökokous päätti, että ylimääräisessä yhtiökokouksessa muodostetusta yhtiökokouksen hallinnoimasta vapaan oman pääoman rahastosta siirretään ,50 euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitetun vapaan oman rahasto on uuden osakeyhtiölain mukainen rahasto, jota voidaan käyttää muun muassa osingonjakoon tai muuhun varojen jakamiseen. Yhtiökokous päätti, että yhtiön osakepääoma korotetaan ,69 eurosta yhteen miljoonaan ( ) euroon siirtämällä osakepääomaan korotusta vastaava määrä varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta siten, että yhtiön hallussa olevien osakkeiden kokonaismäärä kulloinkin voi olla enintään kymmenen prosenttia kaikkien osakkeiden lukumäärästä. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden liiketoiminnan järjestelyiden rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi tai käytettäväksi osana henkilöstön kannustejärjestelmää tai muutoin edelleen luovutettaviksi taikka mitätöitäviksi. Osakkeita voidaan hankkia muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Ne tulee hankkia julkisessa kaupankäynnissä ja kulloinkin voimassa olevaan markkinahintaan. Hankintaan käytetään yhtiön vapaata omaa pääomaa. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. 7

8 Yhtiökokous valtuutti hallituksen antamaan tai luovuttamaan enintään kappaletta yhtiön osakkeita. Ne voidaan antaa tai luovuttaa yrityskauppojen ja muiden vastaavien järjestelyiden rahoittamiseksi ja niiden ehtojen toteuttamiseksi tai pääomarakenteen kehittämiseksi tai osana henkilöstön kannustejärjestelmää tai muutoin yhtiön liiketoiminnan kehittämiseksi. Valtuutus sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden määrätä osakeannin ehdoista ja toimenpiteiden edellyttämistä muista seikoista osakeyhtiölain määräysten mukaisesti. Valtuutus on voimassa viisi vuotta päätöksen tekemisestä lukien. Yhtiökokous päätti, että ylikurssirahastossa yhtiökokousajankohtana olevat varat ,45 euroa siirretään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. HALLITUS JA TILINTARKASTAJA Yhtiön hallitukseen valittiin viisi jäsentä. Hallituksen jäseninä jatkavat Seppo Aalto, Ari Heiniö, Veli-Pekka Jokiniva, Ali Saadetdin ja Jukka Sonninen. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajakseen Ali Saadetdinin. Tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan Frans Kärki, KHT. PÄÄOMAN PALAUTUS JA YLIKURSSIRAHASTON PURKU Hallitus päätti kokouksessaan varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella jakaa pääoman palautusta 0,10 euroa osakkeelta eli koko valtuutuksen määrän. Palautuksen irtoamispäivä oli , täsmäytyspäivä ja maksupäivä Yhtiö on saanut Kaupparekisteriviranomaiselta päivätyn ilmoituksen, jonka mukaan varsinaisen yhtiökokouksen päättämä ,45 euron suuruinen siirto ylikurssirahastosta vapaaseen omaan pääomaan saadaan toteuttaa. Uuden osakeyhtiölain mukaan ylikurssirahaston alentamisesta ei tehdä erillistä merkintää kaupparekisteriin. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Katsauskauden jälkeen ei ole uusia merkittäviä tapahtumia. RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Lähiajan keskeisimmät epävarmuustekijät ja riskit liittyvät liikevaihdon perustana olevien kauppojen ajoitukseen ja hinnoitteluun, kustannustason muutoksiin sekä yhtiön kykyyn hallita laajoja sopimus- ja toimituskokonaisuuksia. Yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä seurataan säännöllisesti osana hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä. Yhtiöllä ei ole erillistä sisäistä tarkastusorganisaatiota tai -valiokuntaa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Solteq on osavuosikatsauksessaan asettanut pitkän aikavälin tavoitteekseen vuosille liikevaihdon kasvattamisen orgaanisesti keskimäärin 10 prosenttia, minkä lisäksi kasvua haetaan kohdennetuilla yritysostoilla. Liiketuloksessa pyritään merkittävään parannukseen viime vuosien tasoon verrattuna tavoitteen ollessa 10 % liikevaihdosta. Edellytykset näiden tavoitteiden saavuttamiselle ovat realistiset vuoden 2007 ja erityisesti sen viimeisen vuosipuoliskon kehityksen perusteella. HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2007 jaetaan osinkoa 0,06 euroa osakkeelta. 8 Solteq Tilinpäätös 2007

9 Konsernin tuloslaskelma tuhat EUR Liitetieto Liikevaihto 1, Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut 5, Liikevoitto /-tappio Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto/tappio ennen veroja Tuloverot Tilikauden voitto Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos 0,09 0,01 Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus voitosta 0,09 0,01 Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) 12 0,09 0,01 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR) 12 0,09 0,01 9

10 Konsernitase tuhat EUR Liitetieto Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvot Muut aineettomat hyödykkeet Myytävissä olevat pitkäaikaiset sijoitukset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset Käypään arvoon tulosvaik. kirjattavat rahoitusvarat Rahavarat Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Osakeanti Ylikurssirahasto Oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Varaukset Lyhytaikaiset korolliset velat Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä Solteq Tilinpäätös 2007

11 Konsernin rahavirtalaskelma tuhat EUR Liitetieto Liiketoiminnan rahavirrat Liiketulos Oikaisut liiketulokseen Käyttöpääoman muutokset Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat Tytäryhtiöiden / Osakkuusyritysten hankinta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti Lainasaamisten takaisinmaksut Luovutustulot rahoitusarvopapereista Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Osakeannista saadut maksut Maksettu pääomanpalautus Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti: tuhat EUR Käteinen raha ja pankkitilit Korkorahastot ja sijoitusvakuutukset Yhteensä

12 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista tuhat EUR Osakepääoma Osakeanti Ylikurssirahasto Oman pääoman rahasto Sij.oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Yhteensä Oma pääoma Myönnetyt optiot 6 6 Suoraan omaan pääomaan kirj. 6 6 Tilikauden voitto Pääomanpalautus Uusmerkintä Rahastosiirto Oma pääoma Myönnetyt optiot 7 7 Suoraan omaan pääomaan kirj. 7 7 Tilikauden voitto Pääomanpalautus Siirrot rahast.välillä/maksuton anti Uusmerkintä Oma pääoma Solteq Tilinpäätös 2007

13 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Yrityksen perustiedot Konserni toimittaa IT-ratkaisuja ja -palveluita kotimaisille kaupan ja teollisuuden yrityksille. Erityisosaamista ovat ketjuuntuneen kaupan, tukku- ja vähittäiskaupan, autokaupan sekä valittujen teollisuussegmenttien tietojärjestelmät ja niihin liittyvät palvelukokonaisuudet. Konserni toimii pääosin Suomessa. Konsernin emoyritys on Solteq Oyj. Emoyritys on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Tampere ja sen rekisteröity osoite on Eteläpuisto 2 C, TAMPERE. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa edellä mainitusta osoitteesta sekä yhtiön kotisivuilta: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Laatimisperusta Solteqin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassaolevia IASja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Konserni on soveltanut alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Standardi on lisännyt konsernin vuositilinpäätöksessä esitettävien liitetietojen määrää IAS 1-standardin muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen Tilinpäätöksessä esitettävät pääomatiedot. Säännöksen perusteella liitetietoihin on lisätty selvitys pääoman hallinnasta. IFRIC 8 IFRS 2:n soveltamisala. Konsernilla ei ole ollut tulkinnan tarkoittamia järjestelyjä päättyneellä tai sitä edeltäneillä tilikausilla. IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi. Tulkinnan käyttöönotolla ei ole ollut vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen. IFRIC 10 Osavuosikatsaukset ja arvon alentuminen. Tällä tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2008 tai myöhemmin seuraavat standardit ja tulkinnat, joita ei ole vielä sovellettu laaditussa tilinpäätöksessä (ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisinä): IFRS 8 Operating segments (sovelletaan alkavalla tilikaudella) IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen, Comprehensive Revision including requiring a statement of comprehensive income ** 13

14 IAS 23 revised, Borrowing Costs Relating to Qualifying Assets ** IFRIC 11 IFRS 2 Konsernin ja omia osakkeita koskevat liiketoimet (sovelletaan ja sen jälkeen alkavilta tilikausilta) IFRIC 12, Service Concession Arrangements ** IFRIC 13, Customer Loyalty Programmes ** IFRIC 14, IAS 19 The Limit on a Defined Benefit Asset, Minimum Funding Requirements and their Interaction ** **EU ei ole vielä hyväksynyt kyseistä standardia/tulkintaa käytöön. Näillä muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvoihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen sisältyvät Solteq Oyj ja sen tytäryritykset. Konsernin vuoden 2006 konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Artekus Oy alkaen sekä Tampereen Systeemitiimi Oy alkaen Konsernin vuoden 2007 konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Fulmentum Oy alkaen sekä Solorus Holding Oy alkaen Konsernin sisäisten järjestelyjen seurauksena Artekus Oy sulautui emoyhtiöönsä ja Tampereen Systeemitiimi Oy sekä Fulmentum Oy sulautuivat emoyhtiöönsä Edellä mainitut tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut yritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio aiheutuu arvonalentumisesta. Osakkuusyritykset Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huo- 14 Solteq Tilinpäätös 2007

15 mattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Vuoden 2005 konsernitilinpäätökseen ei yhdistely tammikuussa 2005 hankittua osakkuusyritys Oscar Software Oy:tä. Yhdistelemättä jättäminen perustuu ajallisesti rajattuun omistussopimukseen. Osakkuusyrityksen osakkeet on myyty omistussopimuksen ehtojen mukaisesti joulukuussa Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ( toimintavaluutta ). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia lähellä olevaa kuukauden keskikurssia. Tilinpäätöshetkellä ulkomaan rahan määräiset saatavat ja velat on muunnettu toimintavaluutan määräiseksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on merkitty tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ovat pääosin koneita, laitteita ja kalustoa. Ne on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä alkuperäiseen hankintamenoon. Yhtiön hallitsemat kiinteistöyhtiöosakkeet on jaettu taseessa rakennuksiin ja maa-alueisiin. Kiinteistöjen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuneet kustannukset on esitetty tilikauden kuluina, jonka takia rakennuksista ja maa-alueista ei ole tehty poistoja. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Hyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot standardin mukaisesti. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotetta- 15

16 vasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioidun vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: kehittämismenot 5-10 vuotta ohjelmistot 3-5 vuotta muut aineettomat hyödykkeet 3-10 vuotta Liikearvo Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa. Liikearvoista ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden ja palveluprosessien suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeistä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5-10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoin kuluksi. Vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankituista hyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. 16 Solteq Tilinpäätös 2007

17 Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Arvonalentumiset Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisenajankohdasta. Arvonalentumista ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruta missään tilanteessa. Työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernissa on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Suomalaisen eläkejärjestelmän mukaiset ja muut maksupohjaisesta eläkejärjestelystä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana, johon maksut kohdistuvat. Osakeperusteiset maksut Konserni on soveltanut IFRS 2 Osakeperusteiset maksut standardia kaikkiin optiojärjestelyihin, joissa optiot on myönnetty jälkeen ja joihin ei ole syntynyt oikeutta ennen Tätä aiemmista optiojärjestelyistä ei ole esitetty kuluja tuloslaskelmassa. Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Optio-oikeuksien käypä arvo määritetään Black-Scholes -optiohinnoittelumallin perusteella. Ei-markkinaperusteisia ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä optioiden käyvään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden optioiden määrissä, joihin 17

18 oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset kirjataan optioehtojen mukaisesti. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat Solteq-konsernissa on sovellettu v muutettuja IAS 32 - ja IAS 39 -standardeja lähtien. Konserni on luokitellut IAS 39 -standardin mukaisesti rahoitusvaransa lainoiksi ja muiksi saamisiksi. Rahoitusvarat sisältävät myynti- ja muita saamisia. Rahoitusvelat on luokiteltu muiksi veloiksi. Rahoitusvelkoihin sisältyy osto- ja muita velkoja. Myyntisaamiset ja muut saamiset Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä epävarmoilla saamisilla tai enintään tuottojen määrään, mikä on palvelujen suorittamisen lopputuloksena luotettavasti määriteltävissä. Kirjattujen epävarmojen saamisten riittävyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti. Havaitut luottotappiot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Muut saamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti. Epävarmojen saamisten määrää arvioidaan yksittäisten erien riskiin. Epävarmaksi havaitut saamiset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Rahoitusvarat sisältävät alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteiseti kirjattavaksi määrätyt varat. Erä sisältyy lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon ja kaik kien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanotee rausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumat tomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudelle, jonka aikana ne syntyvät. Rahavarat Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset. Luotollisen tilin käyttämätöntä limiitin osuutta, 0,4 M, ei ole esitetty taseessa. Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. 18 Solteq Tilinpäätös 2007

19 Tuloverot Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisest a verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät vahvistetuista tappioista, projektilaskennan jaksotuksista ja liikearvopoistoista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että se tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen vero voidaan hyödyntää. Tuloutusperiaatteet Myydyt hyödykkeet ja tuotetut palvelut Tuotot hyödykkeiden myynnistä kirjataan, kun hyödykkeiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Tuotot kirjataan siihen määrään saakka, mikä on palvelujen suorittamisen lopputuloksena luotettavasti määriteltävissä. Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistumisasteen perusteella. Valmistumisaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetuista töistä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kuin toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Hankkeesta johtuva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Korot Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten, vuokratuotot ja julkiset avustukset. Julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan samanaikaisesti niiden kulujen kanssa, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut, kuten toimitilavuokrat. 19

20 Liikevoitto IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaalien ja palveluiden käyttö valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeisimmät epävarmuustekijät Konsernitilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan asianmukaisia olosuhteissa, jotka muodostavat perustan konsernitilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinnissa. Lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arvonalentumistestaus Konsernissa testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen Konserni ottaa käyttöön vuonna 2008 IASB:n vuosina 2006 ja 2007 julkistamat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka on julkaistu mutta eivät ole vielä voimassa eikä konserni ole soveltanut näitä säännöksiä ennen niiden pakollista voimaantuloa. Konsernin arvion mukaan uusien standardien ja tulkintojen käyttöönotolla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. 1. Segmentti-informaatio Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat pääperiaatteiltaan konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. 20 Solteq Tilinpäätös 2007