SIIRTOLAISUUS MIGRATION SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI. MTGRATIONSINSTITUTET. INSTTTUTE OF MIGRA. Finns as Language - The Age lssue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIIRTOLAISUUS MIGRATION SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI. MTGRATIONSINSTITUTET. INSTTTUTE OF MIGRA. Finns as Language - The Age lssue"

Transkriptio

1 tssn SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI. MTGRATIONSINSTITUTET. INSTTTUTE OF MIGRA - Editorial Koivukangas Finns as Language - The Age lssue Berlil Nelhans Mgra tankar om migration i ttamtiden SIIRTOLAISUUS MIGRATION

2 Siirtolaisuus - Migration 17. vuosiker(a - l7lh year Siirtolaisuusinstituutti o Migrationsinstitutet. InstituteofMigration Piispankatu 3, SF Turku, Finland, Puh./Tel. (9) o Piititoimitt oj o l Edit or-in - C h ief : OIavi Koivukangrs o Toimit us si ht ee ri I Editotiel A ssitd t1t: Trimi Sai nio o Toimittajul Editorsr NIaija-Liisa Krlhama, Tirno Virtanen. Tuitto I La\'-Out : Anne SeDDli crr c ToimituskunLul Editoriul Br.,,rrcl: Siirtolaisuusinstituutin hallitus/ Administrative Board of the Instilr.rte of Migrltion o I'ilaushiuu:30 nrk'r,uosi (4 nurnerra), PSP Tu c Subscriptiont Finland and ScandiIuvia 30 Fl\IK, other countries S 10 (4 issues) Siirlolaisuusinstituutin hallitus/ Administrati\e Board of the lnstitute of I\{isration: D osentti Ton t S antll u nd, Abo Akadeni, pri heenjohtaja Prolesstrri 'I Erkki A.yt, urun yliopisto Vt. protessori Elina Huavb-Mcnnilu, I telsjngin yliopisto Toininnanjohtaja M anti Hiiik i0, Suomi-Seura r.y. Ulkoasiainsihteeri J uha KnuuttiLt Ulkoasiainministe rio Neuvottcleva virkamies Rlto l-uukkorrcn, Tyiiministeriii Rakennusreur os Ruimo Nulu.;- ScutLrsuunnillelun Kcskusliitto Aprlrispr, rler.r 'ri lr4tnitt I'at', litr.'. Opctusministeriii OhjeJmajohtaja.4r)rto Pu I kk i n cn, VJestailiitto YTM Tuula Rosus, Turur kaupunki ll ed ki liiku n ta/.s ta lt: 0lLtvi KuivukangtL;, T,tinti Suitir.t, johtaj:y'dircto r vs. toinr islos ih 1ee ri,i Bureau Secretlrv Ismo Siilerling, Antrc Sappiinen, tlrtkinrlrssihteeri. virkavaprilll:rl loim istovirk rj jlija,/assisru rt Clerk 'fu Research Secretary, off dutv t kijat/reselrch Ofiicers: Timo Vinanen, Rabter Gror untl, Kmnut Koiranen, vs. tutkimussihteeri/ Jouni Korkiusuuri, Peter Fisclter (vieruilaw tutkua SreitsisttilV'isiting Scholqr Research Secrelary Nl aij'r - Jiom Svitzerhutll Lt i:iu Kal I u nu, Siirt,rl;ri:reki:tr'ri Erttigr.rtirrrr Rcgi\rcr : osas tosih teeri/dc pa rt me ntal Secretary l\lutti Kutnpuluitcn, Seija Sirkiii, toim istosihtee ri/bu rcau Secretarv toimistosihtceri, virkavapalllo/ Sirkka-Lii'a L,tttril,t, Elit,th, th I ',/i.lr,'r 13Lrreau Secrctary, oif duty tal lentajati'cornputir g C)flice rs liarr.ri: Ensimmliiscn poh'cn siirlolaiscl o!:rt uscin siirlii- Docl suomcnkiclen laidon jiilkipolvillccn. Kuvasse lastcnlastensa seurassa Hcdvif Niskancn, ioka muutti (lo, lonia Finlandcsaan, A.gcni;;naan, v Kuva: EnriqucTcssicri. (SI/VA,/00 Elclai,Arncrikla) a;rafia Oy, Turku 199u Co tr: First ganereti(d cnria.ln(s havc olt.n tfuns terrod Finnish language to their desccndants. Pic lurcd wilh hcr grrndchildron Hcdvig Niskanen, rlho (nrigrjrcd r', (i'l,,nij Fi lrnj( \r. Aig.nrinJ. Ur l,/ll PhL'to tnriqul Icsi.ri.(Sl \A 00:,,Er -Anrfrilk.,l

3 Olavi Koivukangas Liiydii juuresi l.zahden r.urrden kuluttuu itseniiinen Suomi taivttiiii 75 vuotla. Juhlille kutsutaall A.myiis u lkosu, rmrluiset jr heiclin julkclui.,. nsl. S u o m i - t i c r r r u r r I levitetijn ja "liii. d?i juuresi" -kutsu kuuluu yli maailman. "Kuka minii o)en?", kyseleviit usein siirtolaisten jailkelaiiset. Ihmisen identiteetille ja oman itsensri ymmrirtrimiselle on tiirke:i:i tietai:i, mihin heimoon ja sukuun hiin kuuluu, misti esi-isdt ov.rt lrihtijisinja millainen on ollut hcitliin synnyinnaansa kulttuuri. Sukujuuriemme tutkimisen lrerustalta osaamnle n]yiis antaa arvon oman kulttuuriperintdmme s:iilytt:imiscllc. Ensimmiinen ja toinen ulkosuomalaispolvi tict:iv:it, rnistii ovat liihriiisin. Kolmanncsta sukupolvesta eteenpijin - varsinkin, jos suomcnkieli on perheestti kadonnul ja sukunimikin muuttunut - ei useinklan ole muula tietoa ku in cttii "esi-isri tli -iii ti tuli Suomesta tri Vaasan lririnisrl". Liittyen itseniisyytenlme juhlavuoleen "Juurcl Suontessa 1992" -projekti, jonka keskeisinii taustavoimina ovat Suomi-Seura ry., Finnair ja Matkailun edistiniskcskus, toivottaa ulkosuoma)aiset ja suomllaista syntypcriii olevat henkiliit terve tullciksi Suomeenja tarjoaa heillc mahdollisuuclen etsiri omia sukujuuriaan. Paluumuultoli suunnitteleville tarjotaan ajankohtaistl tietoa tyi)paikoista, asumisesta, sosiaalitur vasta ym. kiyt:innon asioista. Siirtolaistemne jilkcliisten ei ole swtai Odotlla vuotcen 1992 aloittaaksccn slrkututkimuksen ja yhtevksicn luornisen Suornessl olcvaan kantlsukuun. Siirtollisuusinstituutti jr rruut suku tulkimusta hr rjoitlrvat vhte isi)t pl,rkiviit jo nvt krikin tavoin palvelernaan ulkosuomllaisia. Yhleisr.oinin rakennetaan kampanjavuodeksi "Sukumessut 1992" -pr(iektia mahclollisimman iehokkaan pllvelun rarjoaniscksi. Juuristaan kiinnostuncella on siten valitlavanaan ainakin kaksi toinintatapaa: 1) Yksilcillinenjuurien etsintli,.jolloin siirtolaisenjrilkeliiincn omuss usuinrlussaan joko itse '[iiivottavasti tiimi innostaisi mycis vierailcmlan Su<tmessa ja lulltstumaan klntasuvlrn tai palkkaamallasiantuntijan pyrkii selvittrimiiiin sukujuurensa. k0tlseutuun. 2) Ohjattu sukututkinus, joka rapahruisi ennen kaikkea siri varren jrirjesrerrjvillii sukumessuilla. Niiden osanottajille trrjottaisiin tlrpcen mukarn e\inr. slr,)rncn, ruotsin ja englannin kielillli tiivis sukututkimuksen peruskurssi omaan sukuun kohdistuvine harjoituksineen. Lopuksi sukrrmessujen osanottajat hajaantuisivur cri plrrrlille Suomea tapaamaan niiin nahdolliscsti ldydettyjn uusia sukulaisialn. N,luista pohjoismaista saadut kokemuksetlllaisesta toiminnasta ovat ollect critt:iin mvi)n teisia. Sukumessuja on tarkoitus jrirjestdri ainakinsiirtolaisu sin st it u utissa Turussa, koyhteydessli Pohjanmlarr jrirviseudu I ti.eutupjivien ju :iirtoliisiilrei.en :cnrinirirrin Ilr L_

4 l heindkuussa 1992 ja tarpeen mukaan muillakin paikkakunnilla. Ei liene myiiskzi:in estettii sille, etta sukumessuja jiirjestcttiiisiin mytis ulkosuo malaisten juhlien yhteydessai esim. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Turussa toimiva Siirtolaisuusirstituutti sai vuonna 1988 vietetyn Delaware-sijrtolaisuuden 3-50-ruotisjuhlan yhlevdessii varoja siirtolaisrekisterin pcrustaniseen. Plssi-, matkustaja- kuolleiderr luetlelojs!r sjirretiiin liedot ujkonraille mr:uttrneislu suomalaisista tietokoneelle. cnsi vaiheess:r ajrltj ennen ensinun:iist, maailmlnso' taa. Runsaan vuoden ku luessa on tapausta jo siirretty ja saman verran chdittdneen siirt:iii j uhla\'rloteen 1992 rnennessii. T:illli hetkeliii painopiste on tallentamisessa, mutta rekisteri pyrkii palvelemaan mviis kyselijciitl jo tiss:i vaiheessa. Rekisterin ammatt jtaitoiset sukututkijat voivat eri sopimuksesta tehdii Jaajempirkin sukuse)vityksid. Vuonna 1992 tulee kuluneeksi 500 vuotta siiti, kun Kolunrbus lciysi Amcrikan. Me tiiiillii Suomessa toivomrne, ettii Suomen itseniiisyyde n 75-vuotisjuhlana ulkosuomalaiset ja siirtolaistemme.jrilkekiiset "loytriisiviit" Suomen jl tririllri olevat juurcnsa. Siitii hyr)tvisiv:it molemmlt osupuolct; cn nen kaikkea suomalainen yhteisku n ll jl kulttuuri. "Juuret Suomessa 1992" vahvistaisi riiin suonralli\1a identitcettiija kult, tuuriperintriiylikansallisia - je chk:.i Iiiaksi nraterialislisir - anrla korostlvassujri parhaillarn suurte ntuutosten illaisena 0lcr assl rnaailnassa. Find your Roots lwo yel rs f rom now. Finlr nd u'ill be celebrating 75 vears ol independence, and rhc I Finnish c('mmunity rhruild emigrants and their descendants - w,ill also l'le in vited to join in the celebrations: a call to "IiirLi volrr roots" \\ ill go out rround tlte world. "Who am l?" the descendlnts of migrants often ask. In order properlv to understand yourself and your identity, it is important to know what rribe and what cla n you belong to, where your forefathers came from, and what the culture oftheir homeland was like. The quest for our community roots provides a basis for respcct for the preservation of our cultural traditions. First- and second-generation Finnish emigrlnts are uslrirllv well arvarc 0f thcir background, but from the third generrlion onrvlrds especillly jf the Finnish language has been lost in the fantilv, and thc surnrme has changed - thcv mry only know that "one of my ancestors camc from Finland" or "from the Vaasa region ', for example. In conjurcljon with the 75th anniversary o[ Finnish independence, therefore, I "Roots in Finland 1992" project is being launched, backcd by the Suomi Seura, Finnair, and the Finnish Tourist Board, to welcorne to Finland mcmbers ofthe overseas Finnish community and their descendants, and to offer them the opportunitv to cx-

5 plore their roots. For those considering moving blck to Finland, information will be provided on employment, accommodation, social security, and other such practiclj matlers. ItisnotneccssaryforpeopleofFinnishdcscentabroadrc\,xitlor1992.hrr*cver, before contacting their relativcs in lrinlrnd or embarking on exploring their origins. Iloth the Institute of Migration. and thc other institutioils in I:inland involved in genealogical rescarch, are keen to help the r.rrcrscas Fjlnish cornnrunity in lny rvav possible.lnordcrtopronotctlrrirrurl]servrce.\\eilrescttintuplhel992cenc'llogical Fair campaign. Peop)e intercstcd in exploring their ["innish rnots may rhen choose between two channels: 1) Private investigation: from wherever you live, if you are a descendant of Finnish n'rigrants you can set about exploring your Firnish roots either individually or by hiring professional assistance. Hcpefully, this wi)j thcn prorrole interest in lcrurlly visiting Finland and erplorinli thc areil that Your ancestors c:rn]c frorn. 2) Gr: ided gc nealogical resclrch, especiallv t hrough Genealogical Fairs. u hcre in lensive genealogy courses rvill bc offered (e.g. in Finnish, Srvedish ur English), rvith practicxl exercises relating to ode's o\\ n fantilv. Follorving thc courscs, thosc rvhu havc laken part will lhen scatter through Finllnd lo nrcct the new rellrlivcs thcv haie'1hus trackcd dou'n. The e,rpcricnccs frorn sirnilur corrrses in olher Nordic countries hlr,c been very e ncou r:rging. It is intended to hold Genellogical Fairs lt the Institute of N{igration in Turku, in the lake districl of Ostrobothnia (in conjuncrion uith a Horl1e Town Festivrl and I seminar on migration in Julv l9()3). and clre*here in respunsc to nccd lnd tie mand. N{orcover, there is no r!'asoo why sirnilur Cicncaiogicll I-airs should n(rt iils(j l)c armnged at mcctings and festival.s lrranged hv the F'innish contntunitv lbrilrd. e.g. in Sweden or the United Statcs. In 198U, in conjunction wilh thc i50th rrniversarv uf the ),Jeu Sueden colonl in Delaware, the lnstitute of Nligrltion lras given furding 1o sc't up a l{cgisrcr of 1\{igrants. Infortttltion on Finnish cnrigrlnts i\ I)eing c{)llec,c(l lrorn llr\\p{,rt rigisl(r\, shipping passengcr lists, and registers of dcuths, anij colllted or contpurer, initi:rll,- covering the period up to the First World Wrr. Since the project was initi:rted jlrsr over a year ago, cases have alrcady been registered, and it is expcctcd that the files will have bccn doubled hy Although lirr the rine being the nlijn focus is on collating and storing the irhrrmation, thc- Rc'gister is alrearlv willing to rcccpl cnquiries, and special contracts cln also he nurtlc wilh thc profcssional qerrealr.tgists.tlf[ing the Rcgi\tcr t,' crrn ()r.t nl{,r( e\l( n\lvc inr <.tigrrti,rn will be the 5001h anniversary of Columbus' discoverv ol the Anericas. Herc in Finland, wc hope that the 751h annivcrsary ()f Irinnish indepenclence will also oflcr the oversers descendants of Fjnnirh cnrigranls tlte chance 1() redjscover Finllnd and their Finnish roots, thus crcxting cortacts beneficirl to thc Finnish conrnrunities lroth overseas and here at home. In I world currently underg(]ing rapid changc, and olten dominated bv international, m:rterialistic values, the "R(x)ts in Finland 1992" project can make an inportant conlribution to stren{thening our Finnish idcntity and cullurrl traditions. t-_

6 Piiivi Pietilii American Finns as Language Learners - The Age Issue r r rben r Finnish enriprlrrleil [r,r Arrcr- Y V rca dunng the great mlgratron )errs ruuntj lhc lu rn of the centurl. he uu. tlpically a young man, in his early 20's, singlc - or at lersr travelling alone - uneducatcd, and in most cases originlteil in the rural areas of the province of Oulu or Vaasa. He u'as driven away from his honc country by cconomic necessitv, bv a lack oi work and foocl. I Ie though( of America as a pronrised Iand, the country of freedom, where living corditions rvere good, the soil productrye und fruitful. and where anyone could make monev and reach an independcnt and respecled position. 'lhis image of America was greatly strcngthened by letters received from friends and relatives who had alrerdy movcd to America and who describcd the United Strtes rs the golden land of prosperity. "No matter how good your lile is over there, here it will bc much better". thcy wrotc (Kero L976:19). It goes rvilhout saying that realit-v- uls often harsher thln whlt people inagined. Even lhe jou rney over the Atlantic was full of hardships. Aftcr the monel for the trip had finally been acquired, usually bor- The author Ls working us u lecturer of EnglishPhik ogtatthe Univers,* of Turku, Finkutd. rowcd, the journey slarted: the lirst milcs on horseback, then by trajn lo Hanko, where one sometimes had to wail li)r wccks before embarking on a voyage lowards Englrnd and the tcrwn of Hull. From llull the journey was continued by train to the West coast of Englanrl. usuallv to Livcrpool, fron rvhere the actual crossinr.trrcri. C,rnJiti,rrrr,rn tlrc 'hii rrel< p()or, tnere was not enouglr roonr. iln(l tnc frlod rvas lousy. This kind of discornf()rl could go on for a couple of weeks. bctirre the travellers arrivcd in Ne*')'ork. C)n Ellis lshnd thcy had 1o go lhrough l thorolrgh examination, after uhich they \\cre ihle Io Ir('ve on lo thcir r(\pecli\e dcstinations, to the copper mines of Uppcr Michigan, to the tbrcsts or iron mines ol Minnesota, or to the farmlands of Wiscon- :in. Sone had to travcl across the contln(nt l{r llrc W(.t cou\t:,,lhcr} l'irtictrlarlv part of the wonen immigrants stlt'ed in thc cities of the Erst. 'l he rnonrenl hc had set foot on Americln soii, rhe young Finn *as flced wirh qrritc;r prohlem: lre dij rrot Lnurr lnr En-ili\h. Forrunltely, he fbund his first job in ln lrrel uhich rvas alrcadv popullted bv Finns, so he could get along in Finnish r.luitc ivcll. It could even happen thrt as the obstinate I"inns stubbornly went on speaking their own languagc, some of the other nationalities, such as Norwegians and Ital-

7 S idolaisuus [,] gration 3/1990 ians in the area, realizcd that they had to adaptation process afier settling in their lcurn Finnirh to he ahle to cummunicrrte nerv home country. America was unflmiliar to everyone; the ways and customs we rc with the Finns. ln general, those women who worked as different from those in Finland. One had maids in American families, learned the to create new living conditions, struggle basics of English relatively quickly and hard to make one's way in the labor were soon able to handle situations where market, or adjust onesclf otherwise to the English was needed. On the other hand, new environnrent. The adjustment was not those men and women who lived in Finnish easy for everyone; some succeeded better communities, married othcr Finns, and than others. uorked and spcnt their leiiure tirre primarily among their countrymen, usurlly silion of second languages in naturalistic For underitrrrrrlhle rei\ons. the ierlui- mrnaged to avoid learning English a great deal longer. 'fhey communicative settings has mainly been also participatcd in studied in countries with l great nunrbcr of various Finnish organizations. 1n fact, immigrants from other parts of the world, rvhile churches, political groupings and the for instancc in thc United States, Germany, rnd Sweden. Sometimes the lan- temperance movement attracted Finnish people and increased their group idcntity, guage acquirers have also received formal they unavoidably isolated the Finns fronr instruction in their second languages. My the majority population (Kero l9lt0:60 rniorrrrrnt.. the eldcrly lnd *urking-ugc 6r ). Finnish Arncriclns, had had very little formrl training in English during the ir Arncr- The situation was somewhat different for those Finns who moved to the United ican yerrs. I'br the most part, they had acquired English whcn communicating with States later. The present reserrch derls wrth the English of those innigrants who Americans, in other *ords, in a mainly naturalistic communication environnent. moved to America at the beginning of the certury and of those who moved there According to John Schumann, those more recently. The former group has norv who have settled in the target language reached a very advanced age, whereas the arca lcquire the language to the degree to lrtter group consists of young and middlerged Finnish Americans. That is, thc lcrluisition ol the second lan- uhiclr rlrey:rr:crtlturlte l(, lhe Ic$ :'(,ci(l). The hrckground of the rrrtrnger irrrnigrant group was rather dillerenl from thrt proximity, bctwccn thc learner and thc guage is dctcrmined by the dislance, or of the older immigrants. The younger ones speakcrs ofthe target langulge. Schu mann no longer had to leave Finland bcclusc of talks about social and psychological distance or proximity. Among factors that in- hunger, although their rersons were also largely economic. Integration into thc ncw crcase the distance and therefore make society was faster and easier, as more ancl language lcquisition nore difficult are, for more had some knou,lcdgc of thc English instrnce, negrtive attitudes between the language rvhen arriving in America. There lelrner group and the tlrgct languagc were some, however, who tlitl not knorv group, a certain political or ccoromlc rmbalancc of lhc groups, internal cohcsion any English, but unlike their predecessors, they could not avoid contacts rvith Englishspeaking people from the very beginning. group (rvhich tends to diminish contacts and a certain self-sufficiency of the learner All of my Finni:h-Anrericun interviewees had to gr.r through some kind of an learners'intention to stay in thc targct with speakers of the target language), the lani-_

8 A,.nerican Flnns as L"nguage Learners guage area for only a short time instead of having serrled lhere permrnently. erc. (Schumann 1978a: 16.t-166, 197tlb:2ti-31). For Arnerican Finns the situation seems to have been relativelv favourable, at least after they had overcome s()me initial difficulties. There are individual differences, of course. Ir is a common rssumption thrt rcquiring the mrsiery o[ a second llngurge is more difficult for adllts than it is for children. Children seem to pick up foreign sounds and structures,,vithout anv tlifficulty at all, whcrcas xdu lts have to strugglc hlrd to become fluent speakers of a second - or foreign - )anguage. And after hand, English, for instance, is spoken in many dift'erent ways in different parts of the world, so even "nativc" English has a number ofvarieties. And on an individual level, there is, naturally. a tremendous lmolrnt of vuria(ion. Still, it is nrtirespeaker competence lhat Ianguage learning somehow aims at - not literally perhlps; many learners only need a basic knowledge of a foreign language and they lre perfectly happy with that, but sonehorv it is nltive-speaker competence that kind of looms in the rentote distrnce - rnd sets a standard by \\'hich a learner's pnrficic ncv level is judgcd xnd evrluated. Onc way of looking at a language years and years of hrrd work and constant le;rrner s cl ree r is sccing jt rs a co n tin u u m. 'fhe practice, there is slj)l thlt foreign accent or learncr starts at one cnd, acquires the slightly wrong intonation that tells everybody thatyou are not a niltive speaker. And that is so unfair, isn't it? hnguage little by little, moves along the continuum as acquisition goes on, ilpproaches the other end, knowing that rhe However, the picture is not tluite as u ltimate goal (native-spcaker competence) simple as it looks like. In fact, rn some llpccls uf sicontl hngrrlrgc ucquisiti,rn ldults seem lo )rave an advantage over small children. In the early stages of sec- Ond language acquisilior, adults tend to be faster, cspecially when it comes to learning morphology and synl:xr. In the long run, however, children do outperform ldults (Long l98ll:16), and of course, it is thc u ltinrate attainmenthiit is, perhaps, the most interesting for most 0f us. According to l;rrrv Selinker, onc of thc ccntral figures in ear)y interlanguage stutiies. rhe numher rrf rdult' rchieving nrrtive-speaker competence in a sccond language is very small indeed, perhaps a mere 5 % (Selinker 1972). C)ne could argue thrt the percentage is probrbly even smaller than that, but ofcourse it is rathcr difficult to determine whlt is nati',e-speaker cornpetcnce. Not :rll n'.rtive speakers spelik in the same way; thev are not a)l equally pro ficient in their molher longue. Then what clowe expect from r learncr? Ontheother is rcallv unattainable (and con- linur don't have ends, anyr"ay!), and stops somervhere on lhe continuurn, when acq L: isition no longer llkes pllce. The acquisition of the different aspccts of language (vocabulary, pronuncialion, grlmmltical morphenes, svntax, and evervthing that is includcd in these domains) may proceed difierently and stop at difierent pornts on the contlnuum. ln SchLrnrann's terms. everv point on the \ce{'nd lir)blrils( ir(llui:ilion contirruuru corresponds to a pijrticulrr dcgree of acculturation, in other \\ords: the degree to rvhich the learner acquirc's the second language is determined by the degree to *'hich he or she acculturatcs to the target lrnguage group and society (Schumann 1()78b:29). It is easily conceivablc that second langrlgc ait;ui'it.r'rt dl,s: r(rl Ao on ir)r e\ <r. Depending on various nrotivational, situalional, and cven biolor.ical factors, the second language ccases to develop toward

9 target language norms. An immigrant, for instance, may realize that his proficiency in the target language is perfectly sufficient for him to get along in everyday communication. He is not motivated to make any furlher effort to learn more. When it comes to the language development of elderly people, a number of changes have been fuund to occur in their native language capacity (eg. by Obler & Albert 1981, Emery 1986, Kynette & Kemper 1986). However, the development of a second languagc in advanced age has received very little attention. Mv research before. Besides. he was an ndult, whiclr mcunt lhrt he h:rrl pus"ed the m,r:t sensitive, or reccptive, age for acquiring language. Of course he was not aware of the fact that he had reached the stage of Forrnal Operations a long tjme ago, or that he had developed an affective filter which could actually prevent him from picking up language from his environment in a child- )lke manner, in other words, without being lfraid of making mistakes and sounding ritliculous. Childre n do not mind that; they are happy to tn everything new. It is r!thcr like playing a ncw game (Rosansky 1975, is prinrarily concerned with sccond Krashcn 1981). 'I'he ianguage development in advlnced age. conccpl of ego permeability Those Finnish Americans who left Finland in the early decades of the centu ry are now in their eighties and nincties. They hardlv learn any more English nowadays, but (Guiora 1972, Schumann 197-5:223) was cr'rtainly totally unknown to our Finnish Americln, brrt, as I grown-up person, he probably could not help being aittcted by their English is very unlikely to rcmain the it - or by the llck of it, rather. 'fhe same. The language acquisition of thesc young immigrant might have been elderly Finnish Americans hos stopped at frustratcd to know that the left hemisphere some point on the llngulgr lretlui'itiun of his brlin had tlken ovcr lhe con- continuum, hut their iungulrge continucs trol of his Iinguistic faculties. and that thc to evolve. It is still in a srnlc of dgvelopment, although some of this development may involve reverting to earlier stages of iinguisticonlpetence, making a U-turn on lhe c()ntinuunr.ls il \\ere. C{'ntrlisling le n- dencies, hnwever, can also be found. Elderly people tend to be ratheralkative, in spite of the fact that they nrry not be able to find all the words so easilv.'l'hev keep the ir abilil) I u com m u n i(ute ir tlre ir n rrtivc pl:rsticity ofhis brain had diminished in thc process, mlking it more difficult tirr hjm to acquire new linguistic skills. On the other hand, he nighr have been relieved to knolv that thc right hemisphere hrd probxbl) starled to contribute rnore and r,.rorc to his efftrrts ro:ictluire the English langlrage (Scovel ltl69:252, Albert & Obler 1978: ). Moreover, our young immigrant nost language and even lend 1o become ccrtrinly did not DOtice that the input he nrore skillful in certain aspects of it - and was receiving liom native rnd olher this lbilitv seems tu be pre\cn ed in u second sperkers of English was wi(h great language as well. So if we think of our young Finnish American, rvho arrived in the United States without knowing a word of English, lre uas certrinll frced rvjth r lf,\l ofgreirl magnitude: trying to come to grips with a totally new language that did not even remotely resemble anything he had heard likelihood - less explicit and morc complex than the kind of speech that was arldressed to children, a fact which also acted agrinst him in his endelvours to rnlernirlize lhe English language (Hatch 1981:16511i2, Long 1988:35-30). Ncvertheless, in spite of the lxct that be was an adult trying to acquire a new lan-

10 American Finns as Language Learners guage, our Finnish American did manage to learn English. He got along fine in his daily activities and interactions with Americans, and he became an Amencan citizen himself. He worked hard for many years to fulfill his aspirations for success and comfortable living, and finally retired to enjoy his remaining years in the c{'rnprny ()f hir fellow cuuntrymcn in southern Florida. This was what he wanted, because he found it comforting to be able to use his own native language again and exchange memories and recollections of his beloved old country with other Finnish Americans. This articlc is bascd on thc opcning address givcn br ths rulhor al thc puhlic dc[cncc of her doctoral disscrlalion al lhc fjniversity ofturku, on January 20tb 1990.'fho tillo of the dissortation The English ol Fiurish Anrcicuns; xtilt Refertnce to Social anl PrychobgicuI Buckgtourld Factots and with Spccial Rcfl-iterature Albert N{.L., Oblcr, L.: l'he I}ilingual Brain. Ncuropsvchologicel and Ncurolinguistir: Aspeos of Bilingualism. Nclr York 197E. EDery, O.: L;nguistic Dccremcnt in N(rrm:rlAgrn8. Languagc rnd (irnrmunication 6 (11)S(,):1/2, p. 41<A.,'iatch, E.lvl.: Psycholinguistics, A Sccond Langu:tgc Pcrspoctive. Massachusclts Kero, R.: Suurcn liinncn suomalaisct. tlolsinki Kero, R.: Finnish Emiqration to lhc Unired Srares. In: I. Scmmingscn, P. Soyerstcd (cds.), Scando- Amcricanu, Papcrs on Scandinavian Emigralion to thc Unilcd Stalcs. Univcrs;ly otoslo Krashen, S.D.: Second Languagc Acquisition and Sccond Language Lcarning. London 19lll. Kyn tte, D., Kemper, S.: Aging and thc Loss of (;rammalicai l--orms: A Clross Scclional Slud), of Languagc Pcrformance. Languago and Com municalion 6 (19116):1 i2, p.65-'72. Long, M.t Maturat;onal Conslrainls on Langu.rgc Development. Univcrsity of Hawai'i Working Papors in ESL 7 (19i18):1, p. I 53. Obk., L., Albert, M.L.: Language anci Aging: A Ncurobchl\ioral Analysis. ln: D.S. Beaslcy, (;.A. Davis (eds.), Aginq: (irmmunication Proccsscs und Disordcrs. Ncw York l9el. Rosunsky, E.: Tbc Critical Period lirr thc Acquisi tion Lrl Languagc: Some Cbgnitivc Dcvclopmen tal Cousidcmtions. Working Papcrs on Bilingurl, ism (1975):6, p. l0 23. Schumann, J.H.: Affcclire Faclors and thc Problenr of Agc in Sccond Languagc Acquisilion. Lan cu.r!( I (Jrning 25 ( Ir)75):). p. )rn : lj. Schunxnn, J.H.: Social and Psychological Factors in Sccond Language Acquisilion. In: J.C. Ri, chrrds (ed.), Undcrstanding Sec()nd & Forcign Lrngurgr- Lcarning. Cambridgc 197Ea. Schumann. J. H.: The Acculturalion ModelFor Scc, ond Languagc Acquisition. In R.C.Gingras (cd.), Sr,cond L:rnguagc Acquisition and Forcign L;rn, guagr- Tcaching. Washington 1978b. Scorrl. T: Forcisn Arccnt\. I irngurgc n cqui.ili,,n. and Clerebral Dominancc. Languagc Lerrning 19(1969), p. 2.15,25,1. Selinker, L.: Intcrlanlluagc. IRAL 10(1971)::1, p. l{

11 Teppo M. Sintonen Kielellinen kehitys ja Yuorovaikutussuhteet kanadansuomalaisilla siirtolaisilla f ahliessjrn siirtolai:.ck.'i vk:.ilii koht:rr formaation perusteella. Omien informilnttieni valinnassa pyrin ()ttanraan huo- I-.rhdne lle e n tuudestuan t u n te mjtoml.n kulttuurin ja yhteiskunna[. Tlill(jin hlin nrioon Toronton suomalaisten poliittiset, joutuu rakenlamaan uudellcen sosiaaliser s uhdeve rkosto ns a ja opettelemlan Tu tk imuksen niik(ikulrna rtn sik{lisub- uskonnol)iset ym. jirkaumat. uuden kielen. Nimii kaksi seikkaa ovat sid0krissu je vjikuttr\rt toinen toisijrrsu. tri ettii vuorovaikutussuhteiden kehitystal jektiivinen, eltii tarkastelen sekii kielellis- Tutkimuksessuni seuraan tietyn siirtolaisryhmin kielellisen kehityksen suhdetta ja -tapahtumien kautta. Tiisti seuraa, ettij informanttien omien el:imtrko ke nruste n hcidin sosiaalisen vlrorovaikutusverkos-krisitiitonsr muotoutumisee n, ja tarkoituksenl viit vaikultanrarn 0nraan elrnraiin\ii (]mal- informanrit yksiliiiksi, jotka pvstv- on osoittaa niiden jaksottuvan yhdenmukaiscsti siirtolaisten el:imiinkaarien lika- sidoksissa vleisiin historiallisiin tapahtula toiminnallaan. Toisaalt:r he ov:rt myiis nil. nriiu jrr rlrtci'krrnrrrllj'iin rrkenlcisiirr.iten, ettii ne civiit suoranaisesti m:ilriiii hci- Tutkimuksen kohteena ovat l92t)-luvulla Kanadaan muuttaneet suomalaiset d:in eliim:j:insii, vaan muodostavat laajemmat puitteet heidiin toiminralleen. Trisvi siirtolaiset, ja aincistonr 18 ihmiscn elrmdn historiat. Tutkimushaastattelut ole n tydssri kiyletty elirniinkaaren krisite oh.jaa tehnvt iammi-belmikuussa 1!)U9 Toron- mvos subjektiiviseen n:ikijkulmaan. (ossj, NanrdJssa. KaikLi infurrrruntit urr Elliminkaaren rniiliritelmiit ovat suhaastateltu kahteen kertaan, jo)loin ensimmiiiselli kerralla on tahioitu heidrin r ivahde crojl. Levinsonin ( 1979:6-7) nlr- In:in\ d u tiri\i!. j,,\kin n ii'.1 e'iin t) v li< n ii, eliimdnhistoriansa p:iapiirleirri, ja toisella kuur clirrtrkaareel sis:illvy kaksi itjeair. eldm:inhistorian keskcisiri taitckohtia, sosiaalista vuorovaikutu sta seki identrteetin irrstrkin rlktrpistccstj johonkin lopptr p i.- EnsinnLkin on kysecssai proscssi: nlatka ja etnisyyden tunteita. Informrnttien hankinassa kiiytir ns. lumipallo menetelm:i:i, kijiit vaikuttavat tiim:in rnatkan luontee- lees en, syntym?islt kuolemiian. Mone t te - jossa varsinaiset haastateltavat valitilan seen, suuntaanja nopeuteen. Toiseksi ejiimtnkaari nruodostuu erilrisista aikakau- prikjiii\ten a\!inhen kili;iden i-rrrtrman irrsista, jaksoista ja tiloista- Se ei siten ole HUK Teppo lr1. Sintonen opiskclee Jyvciskl\- prosessina mulrnlumator jr alati jatkuva, liin yl iopi.st on e! n ol ogi ttrr I eit ok;c I I a. vran siin:i ilmeree llldullisesti erilrisia :ii

12 K elellinen kshitys ja vuorovaikutuss!hteet... I kakausia. Baltesin (1979:257) mukaan eliimdnkaarella viitataan keh itykse llisiin pro- kielrii (Simard 1981: ). Liihtdkohta ja motivaatiolla halua kayttea vierasta sesseihin, jotka tapahtuvat yksildn eliimiin ranrni on kdsitys, elt! kompetenssija motivaatio ovat sidoksissa toisiinsa, ja niillii kuluessa. Featherman (1983:2) taasen esitted eliimenkaariajattelun perustaksi on yhdessii vaikutusta r.uorovaikutuskentiin muodostumiseen. Niiin ollen kielelli- niir?i kdyttdyrymise n kehityksellisid muutoksia, jotka tapahtuvat yksildn syntymiistd kuolemaan. NamA muutokset johtuvat seurauksia. sellii kehityksells on erilaisia sosiaalisia biologisista, psykologisista, sosiaalisista ja Kanadaan saapuessaan 1920-luvulla informantit joutuivat ymperistoon, jossa pu- historiallisista vaikuttei5tr. jr niide n rjoittumisesta ihmisen eliimiissa. Temiin artikkelin aiheen kannalta eliimiinkaaren k:isi- Tiillciin he joutuivat punnitsemaan sek:i huttiin heille vierasta kieltd, englantia. te on kolmella tavalla hyddyllinen. Ensinniikin koska kyseessii on ajallista ulottu- kiyttrimahdollisuuksia selviytyiikseen uu- oman riidinkielensa etta uuden kielen vuutta painottava tutkimus, toiseksi, koska dessa ymparistdssii. Suomen kielen asema kisitteen miiarittelyiss:i esiintly ajatus eliim:in jaksollisuudesta, kolmanneksi, kos- koska sen kompetenssi jr mutivaulir,,rvlt on heilll trllrrl vakla koko eljmjn rjun, ka jaksot nehdiidn muuntuvina tai vaihtuvinasuudet ovat kuitenkin olleet paljolti riip- olleet korkeat. Suomen keyttomahdolli- Kielellisen kehityksen ja vuorovaikurussuhteiden verlrilun teen iiten, ettd ncct sjomirlji\ten omiin sosiealisiin verpuvaisia ulkoisista olosuhteista ja rajoittu- aluksi jaottelen ensinmainitun kolmeen kostoihin. Informanttien kielellisen kompetenssin lihtotaso oli alhainen. Vain kak- juksoon tai vaiheeseen, joitl sitten vertrilen ruorovaikutuksen kautta kolmella keskeiselld eliimin osa-alueella. NIma osa- muiden kielitaito rajoittui muutamaan sasi heisti osasi englantia entuudestaan, alueet ovat tydeldmii, vapaa-aika ja perheeliimii. Vuorovaikutuksen jaan horisonhrincn mot ivur t itr. Informanteirla:.rinor:,- naan. Alhaisen kompetenssin syynii oli altaalisesti kontakteihin toisiin suomalaisiin taan yksi oli tullut Kanadaan oppiakseen ja kontakteihin muihin kansallisuu ksiin, ja englantia ja sardaksecn sitten Suomeen tlrklslelun pidpaino r-rn jrilk im nrj iii..j palattuaan sel avulla paremman tyopaikan. Muut informantit olivat suhtautuneet konllkteissr. Siirryn nyt info rmln ttie n Kanadassa siirtolaisina vietetyn aikakauden kielellisen kehityksen kiisittelyyn. mlisti. I'le tiesivit, etti Kanadassa puhu- englannin kieleen lrihinn:i vlilinpitamzittcttaan englantia, mutta eiviit surreet kieliongelmaa edelt:ik:isin. He 0livat motivoituneet tydntekoonja rahan hankkimiseen ei- Kieli sosiaalisen vuoro. vaikutuksen peruslana viitkii kielen oppimiseen. Lisiksi he olivat Kielitaidon merkitys siirtolaisten vuorovaikutuskentdn muodostumiseen on suun. vuoden kuluttuu ju uskuivut plrjtil\ rins:i kaikki aikeissa palata Suomeen muutaman Se voi joko ehkaistii tai mahdollistaa kontaktit paikalliseen viiestddn. Tarkastelepaa kielitaitoa. Kanadassa timiin ajan ilman mainittavammalla informanttien kielellistri kompetenssiaja motivaatiota voidaan laihteetsimanttien kielellisessai kehityksessa on hei- Ensimm:iinen varsinainen vaihe infbmjjn heidrin kielellisen kehityksensii vaiheita. Kielellisellii kompetenssilla tarkoi- Tiimii vaihe alkaa heti heiden tulostaan din kielitaitonsr r dh ittiine n krrttumincn. tetaan yksilon kykyii kiiyttiii vierasta kiel- Kanadaan ja jatkuu hetkeen, jolloin he

13 Siirtolaisuus' Migration 3/1990 ovat s:ravuttaneei kielellisen tason, jolla piirjiiii arkipiiiviin asioissa. dallisesti tritii vaihetta on vaikea paikantaa, koska kielel- Iinen kehitys on jatkuva prosessi ja karttumisvaihe kesti informantei))a hyvinkin eripituisia rjanjakroja. Yksi in[r 'rn:lnte istr kerroi oppineensa kaiken scn. mitd on oppinutkaan e nsim mlise n tv<issli vietetln puolen vurrden aikana. YlecnsJ tdmi v!ihe kesti kuitenkin ensimmiiisct Kanadassa vietetyt vuodet, joiden aikana saavutettiin kielelliset kpyt niin eri)aisten kriytlnn6n rsioiden ku in sosiaalisten suhtciden hoitrmiseen. lr{o(ivaati oppia ja kjyttaiai englannin kieltli uli tissi cnsirrrmlise:si vaiheessalhainen, koska informantit olivat alusta alkaen hakeutuneel toiste l suornalaisten seuraan, ja siten heidln sosiaalinen suhdeve rkos to nsr oli plijosin suomalainei1. Kie lel lisen kehityk:ensi l{,i\es\r \riheessa in[ormrnlil ('vat riljvulltneel j('r]- kinasteisen pysyviimmln kielitaidon tason. Myds tiimin vaiheen tarkl,a m:iiiritt:lnrinen on vaikeaa. KLrilenkin larka.\teltressa heidiin elrimiinkaariaan kielen niikiikulmasta voidaan erottaa pitkaihko vaihe, jolloin he itljn kielellinen k,mpetenrsin'r on asettunut tietylle tasollc. Tiinlain tason kritecrinj pjdlin sellaistl kielitaitoa, jollr informlntit ovat p),stvneet hoitanlran t:r valliset kaupassakiiynnit. ymmiirtrim:iiin lukemlrnesr lekslii lchdi.lr ji kirj,'i.t.r. voineet kiiydai lriekdrin vastaanotolla ilman apua. selviytymdin hallinnollisisrr asioista. kuten verrrtukscstil jj krrnr.illaisu usirsioista, sekii pystyneet vllipitinrdijn jonkinasteisia sosiaalisia sr-rhteita cnglanninkielisiin tu ttaviinsaja naapureihinsa. Huomattavtt on, elll informanttierr rnrrliriitio kiiyttaa englannin kieltri pysyi edelleenkin alhaisena myos tiiss:i toisessl vaiheessr. Slyt olival:.rmrt kuin cr.inrmii.l..ir vaiheessa: sosiaaliset kontaktit olivat vlkiintuneet p:iiiosin suomalaisiksi. Tosin timiin vaiheen aikana informanttien kontak- tit englanninkieliseen viiesriiiin olivat runsairnmillaan. Informanttien kielellisen kehitykserr ko)mas vaihe ajoittuu heid:in vanhuuteersa, ja siihcn liittyy englannin kielitaidon asteittrinen heikkcncminen. Kornpctenssin ulenemisen sy.vt ovat sidoksissa sosiaaliscn vuo rovaikutuske n tjn muutoksiin tydeliimrissii ja vapaa-ajan vietossa. 'I'iillijin informanttien kontaktit suuntautuivat uudelleer sclkezisti toisiin suomlllisiin. Kolrnrnnessa vaiheessl infornanteilla ilmeni 1le,:e.ti kuritrs, jotu kutsurr j:rlkinrotirlltioksi. L:ihes kaikki heistii oliv:rt sitj rnielt:i, ettii hcidin olisiollut hyvi opetella englantia paremmin. Nuorempana olisi ollut helpompi kieltii oppiaja siten saada enemr)riin k,)nt!ktejj englunninkielisccrr vjc.- tiiiin. Jillinr,rtiiriti,r hcij:rsta:i rrriiis ir:- [ormanttier s Lrbjc k t iiv ist a krisitvstl omasta jonkinlsteisestl erist:ivtyneisvydcstii:ill. Tosin sosiaalista eristiiytyneisyyttri ei pidj korostxa liikril, koska kaikilla infornilnteilll oli irinrkin muutanir engllnnin- Ll<l;riJ tutt:rri:r jj )s:i\ii rn\i;\ \rihuusiiissli. Kokoavasti voidaan todeta, e tti englannin kiclen kompetenssi oli informanteillr irlrrk.i lreikko Kiclitr,itl,,n krrlrrnlrvrrihc-en jlilkeen se sl3vutti pysyvlinil]iin tlson, joll )ic.stiajlllisesti vunhuutccn slak ka, jolkrin se tals llkoi asteittain heikctii. lllotivaatio kiivttiij cnglantia sensijaan pysyi alhaisenaina vanhuuteen saakka, jolloin infurmantcilla syntyi jiilkinrotrvaat)o. Tiimri ei ollut kuitenkaan realistinen, koska tiillciin hcillii ei ollut en:i;.i mahdollista kehittiii kielitlitoaan. 'l yiie limin \ uorovaiku tuss uht et Kanadaan siiavuttualn inforn)an ien t:irkcjn tchtjru,'li lrrrrkkir lli;ti. Sjt(r) lvd cljmlin vlil:lrtlrs vuorovaikuluskentlin rnuotoutu misec n alkoi Kanadassa heti. Sukuprrolincn ryrinjuku. jolla oli erninen i-- *.

14 ,) perusta, ohjasi naiset ja miehet erilleen musten lyhytaikaisuus. Toisen maailmansodan alku toi Kanadaan t,iystydllislyden, toisistaan tydelamassi. Kaikki naisinformantit aloittivat tyouransa nk. piikapaikoissa, joka tarkoitti taloustydtii varakkaimiin vakiintumisen mydtii miesten tydele- ja tiilldin miesten tydelamd vakiintui. Tdden perheiden kodeissa. IsAntiiperheet man kontaktit muuttuivat etnisesti heterogee n isiksi. Tl ripuikat olivat pysyvid. ja niis- olivat yleens:i englantilaista sukujuurta ja englanninkielisid. Osalla in[ormanteista sii oli harvoin toisia suomalaisia. oli kokemuksia myds juutalaisista perheistii, mutta niissiikin puhuttiin palvelusvien su hteiden kebitystd kielellisen kehityksen Verrattaessa tyoel:iman sosiaalisten kanssa englantia. Kontaktit isintdviikeen vaiheisiin, huomataaniiden nivoutuvan riippuivat tydtehtevien laadusta: keittdjdn keskeisiltri osiltaan toisiinsa. Sekd naisilla tai siivoojan ei tarvinnut olla yhta paljoa eltl niehilla kielitaidon kartturrlrsvarheen sosiaaliset luorovaikutussuhteet isjntivien kjnssj tekemisissj kuin turj,rilijan tai Iastenhoitajan. Palveluspaikkojen muihin kuin suomalaisiin olivat ep:ivakaitu jl o:in srtttumanvaraisia. Suurin osl muu henkilrikunta oliyleensii etnisesti heterogeenista, vaikka usein taloissa oli jo kontakteistl kohdistui toisiin suomalaisiin. Pysyv:immiin kielitaidon vaiheessa entuudestaan joku toinen suomalainen palvelija. Informantin lisdksi talon muu tldcliimdlli oli mcrkitysti erityisesti miehille, jotka vasta silloin pystyivit tyopai- henkildkunta saattoi koostua englantilaisesta hovimestarista, irlantilaisesta sisiikiistii, ranskalaisesta autonkuljettajasta ja kieliseerr vriest,liin.l Ii.toriallisten tupihkoissaan luomaan kontakteja englannin- kiinalaisesta kokista. Informanttien kontaktit isantaviikeen ja muuhun henkikiformanttie n tydeliimiiiin liittyneiden vuotumien merkitys tuli selkeesti esille inkuntaan jriviit vain tijannekohtaisiksi johtuen melko usein tapahtuneesta tydpaikan Pula-aikaiheutti miesten englanninkierur lrik rrt -r:'su hteirlcn muollostllmises\1. vaihdostaja huonosta kielitaidosta. Sen sijaan paikan toisiin suomalaisiin ystiiltstytsen hidasti heidiin kielen oppimisproseslisten kontlkticn syntyyn viiveen,joka taatiin ja heidiin kanssaan vietettiin usern vapaa-aikaakin. Tyrieliimiin alku oli sikiili ti koko pula-rjaksi. siaan. Naisilla sen sijaan riitti palvelustyii- merkittavd, ettl silloin alkoi naisten englannin kielen oppiminen osin pakon kin sanelemana. Naisilla tydeliimin merkitvs vii- Vapaa-aika heni heidiin avioiduttuaan. Tillc;in he ;riivlitjtrko toistri pois kokonililn lili mtrulrivlrr infirrmanttien sosiaalisten kontaktien Kun tyiieliinlillti oli merkitt:ivri vaikutus sen o:,r-rikai5ek\i. TJmJ rnerkitsi naisten suuntaajana englanninkieiiseen viiestoon, englanninkielisten kontaktien huomattavaa vehenemistii tydelzimin osalta. diin Kanadassa viettim:insii ajan sidoksis- niin vapaa-aika taasen on ollut koko hei- Miesten tydeliiman alku oli huomattavasti vaikeampi kuin naisten, koska he eh- tydskennelleidenaisten vapaa-aika rasa toisiin suomalaisiin. Palveluspaikoissa tiviit olla tydssa vain muutaman vuoden joittui ns. piikapiiiviin eii keskivii k koiltaan ennen kuin pula-aikalkoi. Pula-ajan loppuun saakka miesinformanttien kontaktit mllrr i:in 1.t:iviLJn suomirlili\ten omist3- ja sunnuntaihin. Tiillcjin he tapasivat suo- rajoittuivat p?iiiosin toisiin suomalaisiin. milla haaleillaja kirkoilla. H aale illa jii rjestettiin nonenlaista loimintaa, kuten tans- Tdmiin aiheutti toisaalta tyitrrdmyys, jolloin ei englanninkielisiii tydtovereita ollut, seja, niiytelmiii, voimistelua ja musiikkiesityksia. Myijs intbrmanttimiesten ja toisaalta vahiiisiksi jaiiineiden tydkoke- vapaa-

15 S irtolais!us - Migrarion 3/1990 ajan harrastuks t olivat keskittyneet haaleille. Informanttien vapaa-ajan harrastusten ohjautumisee n suomalaisille haaleille oli selviitsyyt. Ne olivat ensinniikin kiinteri osa suonralaisyhteisdjen rakenrellir. rjiden piiriin ohjaavat sosiaaliset kanavat olivat jo valn:iina kun informantit surpuirll Kanadaan. Toiseksi haaleilla oli sosiaalista vetovoimaa. Niissd saattoi tutustua vastaavassasemassa oleviin toisiin suomalaisiin ja erityisesti vastakkaiseen sukupuoleen. Hmlitoimintlr lievensi myris vur:inkin alkuun kovaa koti-ik:iviin tunnettu. Aviuituminen ju pc rhccn pcrustunrinerr viihensivrit vapaa-ajan harrastuksi r. Trjlkjin ei enrjij chditty niin tiiviisti osallistlrr haalien toimintoan kuin ennen. Harrastustoiminta ei kuitenkaan loppunut kokonrrn. vr:ln edelleenkin kj;tiin tunsseissa ja muissa tilaisuuksissa siktili kun perheel:im:i antoi my6tii. Vapaa-ajan harrastusten uusi kukoistuskausi alkoi informanttien jairityii eliikkeelle. Tiilldin he klikki usullirtuivut jonkinlris<en eri jrrrje.t,,. tiinsclvyrys, jr osa heista piti avioitumistr muun kuin suomalaisen krnssl jopa mahdottonuutera. Tamin aihcutti toisaalta avioitumisen ajoittuminen kielitaidon kart tu misen vaiheeseen, jolloin informantit eivtt vielii pystvneet kommunikoimran tarpeeksi hyvin erikielisen ihmisen krns:4. Toisulltu uvioidultaessa oli sr)peutuminen uusiin oloihin ja kulttuuriin vieli alullaan, joten suomalainen puolrso mcrkitsi rnyris lur\ rllisuuttj. Vlrrrinrisiu stlsiallisil sanktioita vieraan kanssa avioitu- I'iscrtu civit in[ormlrntit tur)r]cet esiin, vlikkl eri kanslllisuuksien lriliset lrvostukset vlihtelivrtkin. tr-rapu ruussuhteilll oli keskeinen sija perhe-elrimiin vuorovaikutuksen kehityksessii. Ensimm:iisen onran kodin naapurusto oli yleens:i suomalainen, koska inlormantit asuivrt alkuun jommankumman puolison vanhempien tllossa, vuokrasivat Jsunt njir I rmiltr sukullisiltlln tai asuivat pienilll suornr)lisplikkrklrnnillr. Naapuruston nluutos etnisesti kirjlvlrnrnaksi tal,lrh r - i.ill, rrrr. k Lr n in iorrrlr rrl it pystl ir ir, r.- jen jiirjestlidailin kerhotoimintaln. \/ullrosa jdrjestdislri on sutlmalaisia, r' ikku tlinrlan tli rilkentamaln rlrnan talon. KontrItir joukkoon mrhtu u jr.rkunen kanadalainenkin jiirjestri. KokonrisuLrde.slrrn infurrrunttien vupaa-ajan luorovaikutus on suu ntautunut l:ihes tiiysin toisiin suomalaisiin. A.jallisesti vapaa-ajalla on ollut suurin merkitys kielitaidon karttumi:ien vaiheessa ja vanhlrudessa. Kielitaidon pvsv\':.immin vlrhee n rrrrrilrii kuin.u,'rrr;,lli.iin n:upurei" hin, jotka olivat kansallisuuksiltaan hyvin heterogccni.iri. rrlirrt ttrttrvrlliriu. jr niihin kuului toisinaan vierailuja toisensa ko deissa. Kuitenkarn kovin svviillisi:i ystiir'\'yssuhtcita ei heihin syntl"nyt, koska niin iniirrmantit kuin heidjn n:rapurinsa muuttivxt rr)clko usein. sosiarlisessa kentrissri ei vapaa-lja))l o)lut Iniorn)anttien vrrhuusik:rin liittyi kovin suurta merkitysti. Sen sijarn eliikeiiissii sen suomalaispainotteisuus heikensi umlltu usrltaan in[,,rmrnltien englannin kielen taitoa. uselstipuolison kuolemusta johtu nut asunrismuodon muutos. Kun ornln talon kunnossapito ja hoito tu)i yksiniiiselle ihmiselle liian raskaaksi, oli edesss muutto kerrostaloasu n toon. T:illriin informantit hakeutuivat Perhe-eldmd Perhe-eliim:in nrerkittiivin sosiaalincn piirre on se. ettl k:rikii inl,rrmrntit,)\i.( avioituneet toisen suorrllliise n klnssa. Suomalainen aviopuoliso oli beille itsessa mieluusti sellliseen taloon, jos- asuijo enluudestaan toisia suomalaisia. Tiirni merkitsi nrapuruston sosiaalisten kontaktien suonrlllistumistu uudelleen. Kr>ko:raisu udessunn rr\ i)s pcrhe-eliimiin sosiarlisen vuorova j klrtlrksen kehitykscllii --

16 Kieleliinen kahitys ja vuorovaikulusslihtost... on kosketuspintoja kielellisen kehityksen eri vaiheisiin. Avioiduttaessa rajoittuivat inlurmantt ien sosiraliset kontaktit suurimmalta osin toisiin suomalaisiin. Kielitilidon syv:impi taso, oli ajallisesti pisin. Se kesti aina informanttien vanhuuteen saakka. Kolmas vaihe oli vanhuudessa tapahtunut kielitaidon asteittainen heikkenemi- pyslvdssi vaihcc.sa he lsurr':rt jo nen. Informanttien motivaa(io oppia jir omissa taloissaan monikielisissr.i ja -kansallisissa kliytt:ii englantia oli alhainen kielitaidol naapurustoissa. Siten heidain heikkenemiseen asti, jolloin heillii ilmeni kontaktinsa paikalliseen viiestdon olivat jilkimotivaatio oppia sitii. Kielellise n enimmillii:in juuri triss:i vaiheessa. Kielitaidon ja vuorovaikutu ssuh teiden yhteys niikyi myris vanhuusi:issii, jolloin informanttien naapuruussuhteet keskittyivet piiiiosin toisiin sucmalaisiin ja heidiin kie)ellinen kompetenssinsa heikkeni. kornpetenssin ja motivaation vaikutus s<.rsilalisen vuorova ikutus kent iin muotoulurriseen oli se. ettri ensimnliiisesse vaihees- :r sekj hcikko kompetenssi e i motivrir. tio aiheuttiva( informanttie n hakeutumrscn suuml ll.:,ec n seurirjn.'loiscssj vji. bee\sa srrvutenu j0nkinrsteinen kielitailo r)irirdullisti LonlJktil prikrllisee \ Jc:- Uudcn kielen kehilysvai hcet tijtin, vaikka motivaatio pysvi edelleenkin Inform:rnttien kielellisessii kehityksessri melko rlh:risena. erottui siis kolme ajallista vaihetta. Tim:i koski nimenonuan heidin en-elannin kielitaitun.a Kolmannessl vaiheessa e nglannin kie- )en Lrnohtamjnen yhdessd uudelleen suo- kompetenisir. En5irlmiinen mllaistuneen vuorovaikutusverkoston vaihe oli kielitaidon karttuminen, joka ajoittui ensimm:iisiin Kanadassa vietettyihin rrosiin. Toinen vaihe, kielitlrickrn pv- kanssa tekivait jiilkimotivaatiosta epircllistisen. Alla oleva kaavio kuvaa ylli nrrinittua prosessili. Kieli sosiaalisen vuorovaikutuksen oerustana KOMPETENSSI MOTIVAATIO SOS. SEURAUKSEI Kielellinen lahtotaso heikko *U"uu, o n.,rro Hakeutuminen suomalarslen seltraan Kielitaidon kafiuminen - Motlvaaiio heikko Paaosa kontaldeista suomalaisia VahAinen motivaalio...* Jonkin verran kielisia kontakleja tkielen unohtaminen Jalkimolivaatio Kielitaidon etulen iunnuslaminen _)

17 Sirto aisuus - Migr Kaikissa kolmessa vaiheessa eliimrinkaaren osa-alueiden merkitys vaihteli suhkimuksessa. Ona tutkimukseni kohdistui tuvan siirtohisuu denja pakolaisuuden tutteessa kielelliseen kehitykseen ja vuorovaikutukseen. Ensimmdisessii vaiheessa ensimmiiiseen sukupolveen. Jatkotutki- vuin yhteen siirtoluisryhnrdin. ja vain serr alkoi englannin kielen oppiminen ty(ielimtn kautta. kun taes raprta-aiku vietettiin voidr vertailla eri siirtolaissukupolvien ja muksen kannrlta olis i mielenkiintoista suomalaisten seurassa. Perhe-eldmdn vaikutus alkoi vasta ensimmtisen ja lojsen -ryhmien v:ilisii tietoja. vaiheen vrilimaastossa, jolloin siihen liittynee t kontaktit suu nlau t u ivat alk uu n toisiin English Summary: The Development of Language and suomirliiirjin. mutr mllihemmin loi:e n Interacl ion ofthe Canadian Finns vaiheen aikana myds muihin kansrllisuuksiin. Sekii tyoelimiin ettli perhe-elimin The purpose of this study is to shorr low tlle krlu r la n:uotou t uir ilt s ii:' informilnllie n toiscn vaiheen sosiaaliset kontaktit piiikalli- vith the ficld of:ocial intaruction unlotlq developntent of lunguage skill Ls contrcctcd secn viiestodn. Viimeisess:i vaihcessa vapaa-ajan merkitys kasvoijr ohjasinforrn- l92a's. The cotnpctetrce andthe moltvutrotl tlosa Firurs wlto tnovetl to Caladu in the arlticn kontaktejil takaisin suor)irljisiin to use Ettglish hu: distinguished into threa piireihin. distinuivc pans Jurittg un anigruttt's LiJe- Tutkimukseni on tuonut esille scn, ettii siirtolaisten kielell jselli ;1xn. Thut tltasa t lree parts have been utmpuratl n the clet,clopmcttol sequences oj tlrc kc.hitykscll-i ja sosiaalisen vuorovaiku tuske n tiin muotolrtumisella on merkitystd toisilleen, ja ne ovat work, lei.sure and family-life. cniguuts' Jiald oj interuction in the ureus uf o:,in hyrlnkin lii\jisti sidoksissir lr)isiin\ii. Tlim:in tyyppiselh tu tki m u kse lla. jossa tarkastellaan yksilin sopeutumista ja eliimistii vieraassa kulttuurissa laajalla aikapcrs- tcilla olcraan pro qradu lyah(jn, joka kisiltclcc Tiinra rrtikkeliperustuu Tcppo M. Sinloscn valmis' pektiivilli, uskon olevan useila sovellutusmlhdollisuuksil mm. SLlon're ed srunlalr-.iirt,. t. n,l.,rr'.r'.1 r.rr.ll;.1., (tni.t:r l(tlo Iuvullr Krnrdran nluulrrde;dcn suonrr)r;stcn ij(nti(rclli:' Kirjallisuus Ihltes, PaulB.: Lilc Span Dc!,cloprnenlal Psycho' logy: Somc Converging C)bservrlions on Hislory and The'ory. Teokscssa: Brrltcs, Paul B. & Brim, Orvillc C. Jr. (toim.), Liic-Span Dclclopmcnt and Bchavior. Volumc 2., lr:rlhernran. David L.: Lifc SpJn Pcr'l!(li\(\ in Social Science Rcscarch. Tcoksessa: Ballcs, Paul B. & Brim, Orvillc G. Jr. (toim.), L;fc-SpJn f)uvclopmcnt and Bchavior. Volumc 5, 19f13. Le\inJon, Drniel J.: Tho Soa:ons o[ a l\lln s Lifu. Nor York, 1971). Sin)rrd, Lisc: lrtcrgroup (i,mn1unicalion. Teokscs::r: Clrdncr. Robcrl (1. & Kalin, Rudolf (toim.), A Canadian Social Psychology of Ethnic Rolations. Toronlo, _

18 Bertil Nelhans Nflgra tankar om migration i framtiden 1rr spd ifrrmtiden. att tyda tecken. utt fl,giira gissningar. Det dr en verksumhet som mdnniskor iignat sig 3t i llla tider. Med skiftande framging, natu rligtvis. Md:iligheten att bedrima resullalen ligger ockss iframtiden. Det:ir forst n:ir nutiden hunnit if:rtt den trinkla frumtiden som vi kan Lrtt:rla oss om framtidsbilden sllr in - ellcr inte slir in. Att studera franrtiden kriiver ett tidsbegrepp. en uppfattning om tidens karaktiir. Jag tror att vi kan urskilja tvil grundjiggande uppfattningar - den cykliska och den linjiira tide n. Den q'kliska tidcn: Si ldnge m:inniskan dr bunden till verksamheter som stlr idirekt samblnd med naturen och dess vli"rlingar, som rtt bruka jorden eller driva boskap, iir den cyk)iskl tiden en naturlig ftirstielseform. Tiden upplevsom nigot lterkommande. som en rytm som iterger naturen. Den bilcl sonr styr tainkandet blir lret, solcns naturlig',r cykel e)ler kanske minniskolivet med fiidelse, livslopp och ddd. Denna upplattning h:rr oftl huft en religirii legitimering, en gudomlig kraft styr naturen och d:irmcd tiden. Allt i,-irliiper enligt ett:chemrr ronr ir Bertil Nelhans dr hbgskolelektor vil socio- Logiska institutionen, G dt e borys un tve rs lt ei. Han mtdverkar i for.;kningsgruppcn rid Got<borgs unit ersitet kritrg kultunndtt' och in - terru ionell migralion. frstlagt en glng fdr alla; allt iterv:inder till utg8ngspunkten. Ett uttryck fdr dcnna idd lir tdljande: "Sarnma verklighet skapas, uppk-rses. itcrsk:rpas, i OverensstimmeLse nred en ofonjnderlig lag och med fastlagda vdrlingar." (Puech, citerad av Johanse n). l\,[an sku]le ocksi kunna uttrvcka saken sour att "tidcn ir ett rum som g'ir att dverblicka". Nuliden :ir utsriickr, ditid och lriimtid ir inte kvalitativt annorlunda iin rrrtijcn. I en sldrn!idi-pplirttling Jr Jrrdi tiltiden lylld av tyngd. Den ljiittrar mrinn,.korttr vij rntcr.,ch kr,llekti"l mintterr som bcstiimnrer det nuvarande och innch;iller framtiden. Alltsl ster det heller inte i minniskornas makt att piverka skcenden pl ett avgdrande sett. Om xllt ir forutsigbart finns ingen frihet att skapa sin ege n verklighet. Cvklisk tid Jr Jrgbunden och medgor en ddesbestiimdhet. Mcd modern terninologi kan vi tala om determrnrsm. Dur [itrjdru tilot: Nrir miinniskrin frigrir sig fnin naturen och dess cykliska forlopp uppstir en rationaliserad uppfattning om tidcn. Skeenden, sorn iden cykliska tidcn tycks bestrimda ilv niigot utomm:inskligt och hgbundet crsiills med sidrna som miinniskan sjrilv t) ckcr sig behlirska. Industrialiseringen med frstlagdr och vlildefinierande processer och arbetsmomcnt krlyer plxnering och mfrlfornrulerinuur. Tidcn frigdrs och ges karaktliren av en

19 Siidolais'r'rs - Migration 3/1990 oberoende form, som inte har nigot eget innehall, den blir en struktur som glr att exakt kvantifiera. Den bild av liden som har utvecklats i den ind ustrialiserade vistvdrlden har utseendet av en riit linje. Den har utsriickning men egentligen varken borjan eller slut, den ar odndlig, kontinuerlig, homogen.'[iden glr framlt, den vinder aldrig tillbaka, den dr ddrmed irreversibel och kumulativ. Det ger mrijlighet att dela upp tidslinjen i ett nu som saknar utstrdckning men som forflyttar sig pl tidslinjen, och i relation till nuet en fdrtluten dltid och en kommande framtid. Men trots att tiden har frigjorts frin sitt innehill och saknar alla egenskaper finns den niirvarande i den meningen att allt "ir i tiden". Tiden bl ir ett slags metverltyg och de enheter som anvdnds fiir att miita tiden bjir i en me ning utbytbara, mojliba ttkonverter.r. F.n sidrn tidsuppfurtning ger m,11- lighet att som Benjamin Franklin pisti att "tid iir pengar". En uppfattning av tiden som en abstrakt men miitbar fdreteelse, som kxn goras hogst petaglig som en linje, t.ex. med hjiilp av digitallrr som spottar ur sig tidsangivel- :er ir en god utglnts\punkt fiir plrnering. Planering innebdr att mrn filr riiibrkr framtiden till nutid, att man d{irmed utstriicker nutiden och ger det som planeras eller frirviintaske - och som nran cgentligen inte kao veta n:igot om - en kar:rkt:ir av nu1id, negot verkligt och rned sdkerhet skeende. I tunklrna kln vi rriru usr lings rirjrjinjen, fukti.kt i bljr riltningrr. Dct som hrr skett i tidcn kallar vi historia, det kan vi studera, det ftar varlt verklighet i nuet. Analogt hirmed kan det som skrrl/ se i tiden studeras, vi kallar det framtidsforskning, luturologi. Bida dessa tidsupplattninglr ger alltsl mcijligheter att forst.{ begreppet framtid, nren p{ olikartade siitt. De iir ftirutsiittningar fdr olika sdtt att trnka pe framtiden, atr skapa olika modeller fdr att fdrutsdga framtiden. I den cykliska tiden finns framtiden redan rivertrlickbar i nuet, problemet blir diirmed att frirbereda sig int'6r framtiden. Om man riverhuvudtaget skall tala om en framtidsmodell som svarat mot den cykliska tidsupplattningen kan mrn bl.a. tala om en vigmodell. Den kanske mest kdnda Jr den ekonomiska vrlgmodell som lanserades av ryssen Kondratiev som beskrev den viisterllnrlska utvecklingen i c-vkjer pi 5(l ir, dir ekonomiska konjunkturer var avhingiga teknologiska irnovationer. Den osterrikiske ekonomen Schumpeter har vidrreutreckllt dessr tankrr. Irrom omridet civilisationsstudier har norrmannen Cultung fortiltt en gummll trrrditior: sonr skildrar civilisationers uppgsng och fall. I dcn linjrira tiden rir framtider beroentlc lr ntr<( mcn ( ri\). Mcn g(n,rm rtt l\.nga in dittiden inuet tror vi oss kunna ti"r kunskap orl framtiden. Vad vi gdr rir att projicera det son i r4..rtett och det som.rfrcr nr in iett kommxnde nu. Det innebiir att vir kunskap om vad som yarlt och vad sonr rjr kan fijrliingas och uttryckasom projektioner eller trender som fortsiitter in i framtiden. Det kan ske med en relativ sikerhet och precision, som kan yttcrligare fiirbiittras bide genorn planering och fdrstielse av orsak - verkan-forhillanden. Detta innebir att tr ndframdri]gning k:rn synls ge mer detaljerad och s:ikrare kunskap iin beskrivning av cykliska forlopp, vlgrrirelser. Nackdelen iir atl nretoden intc tillller spidomar fdr nigra i:ingre tidsperioder. Eftersom varje trendframdragning fdrutsiittcr att andra faktorer hills konstantr ir det inte mrijligt att behi)la ir.k\:ird\3lerhet Jn r l)r.tir [tll (,n generlrion - J0 lr, ofta kortare tid. Exenpel pl trendframdragningar ir legio, jag skall bara peka pl nigra omriden djr dct ingir sum en integrer:rd tjrl. nimligen nationalekonomi och demografi (be- -L.

20 Nagfa tankar om migrarion itramriden folkningsstudier). Naturligtvis iir metoden anviindbar ocksl niir det giiller migration. Jag vill ge ett exempel hiirpl frln ett resonemang frin rapporten "The future of Migration", utgiven av OECD "Miinniskan iir av naturen rdrlig. I varje histo^k epolg i varje civilisetion och i varje del av jorden har migration fdrekommit. Migntnter iir ingu undltntugsmjnniskor eftersom migration kan ses som ett normalt inslag i folkens kollektiva liv. Historien visar emellertid att migrationsrdrelser hat haft olika omfattning, utseenfu och karaktjr i tid och rum. For art wronlt migrotion iframtiden knivs ott man har kunskap om den nuvarande situationen iforhdllande till tidigare treruler. Mon ma\tu Uk&\A gora en distinktion mellan den ndra Jiumtiden som hdrror frln den nuvarande situationen och dzn ltingre fram ligande framtida situationen som styrs av mdnga faktorer, av vilkasomliga iirmojliga ett fdrutspd, medan andra inte dr det". En faktor som otvivelaktigt ir av grundliiggande vikt, och i viss betydelse redan lir uppenbar, iir den teknologiska utvecklingen och dess omedelbara friljder fdr arbetskraftsmigration. Okad tillgiinglighet av kommunikationer underliittaresande och medvetenhet om den ekonomiska och sociala situationen i olika liinder. F<ir- :indringar iekonomiska aktiviteter i minga l:inder innebiir foriindringar av behov av arbetrkrrft. Behoven:rv lrbetare i industrin som i cjkrnde gratl er:irrer mjn n iskor med maskiner minskar medan serv! ceniiringar staller storre fordringar. Med de arbetare som behrivs fiir att uppfylla dem :ir inte liingre de samma som tidigare. Detta har i industri ldnderna kommit till uttryck i den nyligen uppkomna tikningen rv anstillning rv kvinnor just inum servicenairingar. L^et oss nu sdka efter en modell som kan ge okad forstielse av migration och dess effekter. Vi forutsiitter att orsaker till internationell migration ster att sdka i fdrhlllanden inom bide sdndar- och mottagarsamhlillen. Migration kan siledes koppjas till betydelsefulla skeenden i dcssa samhiillen. Fdr att skapa en sidan modell biir vi utgi frin en omfattande syn pl samhiillet. Enligt min mening finns det inom samhallsvetenskaperna tv5 synsatt som blda gor ansprlk pl att ge en generell beskrivning av social struktur. Dessa synsett kan vi dversiktligt beniimna struktudunktionalism och marxism. Det intressanrar arr blda synsdtten beskriver samhaillet som uppbyggt av samma grundliiggande strukturer, ejler med en btittre ben:imning institutioner. Dessa {ir ekonomi, politik, kultur. Den stora skillnaden mellan synsitten iir ddremot i vilket fiirhlllande dessa institutioner stlr till varandra. Hiirnedan foljer en mycket schematisk skiss over hur de bida samh:illsvetcnskapliga i; nsjtte n heskriver htrr insl itu I ir-rne nr k0nstituerar samhiillet. De tre institutionerna utgor tillsammans samhallet. Institu, tionerna samverkar, det sker eu utb)le mellan dem. Helheten er storre an delarna. En modell fdr stabilitet och balans. Strukturf unkiionalism _1

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography

kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography Nimi / Name Kertoo edistymiseni kieltenopiskelussa Shows my development in learning languages 2 Kielenoppimiskertomus koostuu kolmesta osasta: My Language

Lisätiedot

La a d u l l in en in d ik a a t t o r i

La a d u l l in en in d ik a a t t o r i La a d u l l in en in d ik a a t t o r i Ei o l e mit a t t a v issa v a a n a in a a r v io in n in t u l o s O n l u o t et t a v a jos A r v io in t ik ysymyk set o n su u n n it el t u ja su u n n

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007 Welcome to Finland Lahti Wellamo Community College 11 December 2007 We operate in the premises of Lahti Adult Education Centre The building was inaugurated exactly 20 year ago and was built to serve university

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

-seminaari 24.4.2013

-seminaari 24.4.2013 -seminaari 24.4.2013 OHJELMA 24.4.2013 Sanomatalo 15.00 Seminaarin avaus, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Harri Länsipuro 15.05 Tervetuliaissanat Sanomatalon puolesta toimituspäällikkö Antero Mukka

Lisätiedot

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Mauste-hanke Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus Tarkoituksena tarjota: - tasalaatuisia palveluita

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

Travel General. General - Essentials. General - Conversation. Asking for help. Asking if a person speaks English

Travel General. General - Essentials. General - Conversation. Asking for help. Asking if a person speaks English - Essentials Voisitko auttaa minua? Asking for help Puhutko englantia? Asking if a person speaks English Puhutteko _[kieltä]_? Asking if a person speaks a certain language En puhu _[kieltä]_. Clarifying

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Nykyhetken konditionaali

Nykyhetken konditionaali Nykyhetken konditionaali 37. Käännä englanniksi. 1. Haluaisitko kupin kahvia? 2. En haluaisi olla onneton. 3. Millaista elämä olisi ilman sinua? 4. Meidän pitäisi pysyä yhdessä. 5. Vanhempani voisivat

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio Erasmus-liikkuvuuden tilastoja 28-9 3.2.21 Anni Kallio Persons Erasmus-liikkuvuus 7/8 ja 8/9 Outgoing from Finland 7/8 and 8/9 4 35 3436 3265 3 25 2 15 1 5 687 112 975 177 435 656 27-8 28-9 SMS SMP STA

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

MRI-sovellukset. Ryhmän 6 LH:t (8.22 & 9.25)

MRI-sovellukset. Ryhmän 6 LH:t (8.22 & 9.25) MRI-sovellukset Ryhmän 6 LH:t (8.22 & 9.25) Ex. 8.22 Ex. 8.22 a) What kind of image artifact is present in image (b) Answer: The artifact in the image is aliasing artifact (phase aliasing) b) How did Joe

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Myllypuron alueen asukkaiden keskuudessa kerättävien aineistojen kerääminen ja jäsentely. Mielenkiinnon kohteina myllypurolaisten käsitykset kampuksesta ja sen

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XV Del XV Volume

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt:

LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt: LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt: On jälleen tullut testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja 3A-TEHTÄVÄT.

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus tarja.nikula@jyu.fi Kiinnostuksen kohteena Luokkahuonevuorovaikutus vieraalla kielellä englannin kielen

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

LANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES

LANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES LANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES Chair: Taina Saarinen Speakers: Inkeri Lehtimaja, Charles Mathies Main question (Why) should international students (not) learn Finnish as a part

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa

Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa Yhdessä tekemällä kaikkien työpanos käyttöön seminaari Pohjois-Savon ELY-keskus, Juha Kaipiainen, strategiapäällikkö, vs. yksikön päällikkö 22.2.2011

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN MINIMIASUMINEN JAETUT TILAT HANNU HUTTUNEN 12.12.2016 GOLBAALIT HAASTEET ILMASTON MUUTOS SIIRTOLAISUUS KAUPUNKIEN KASVU KOTOISET HAASTEET UUDET TEKNOLOGIAT ENERGIATEHOKKUUS KESTÄVÄ

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Travel General. General - Essentials. General - Conversation. Asking for help. Asking if a person speaks English

Travel General. General - Essentials. General - Conversation. Asking for help. Asking if a person speaks English - Essentials Can you help me, please? Asking for help Do you speak? Asking if a person speaks Do you speak _[language]_? Asking if a person speaks a certain language I don't speak_[language]_. Clarifying

Lisätiedot

Travel General. General - Essentials. General - Conversation. Asking for help. Asking if a person speaks English

Travel General. General - Essentials. General - Conversation. Asking for help. Asking if a person speaks English - Essentials Can you help me, please? Asking for help Do you speak? Asking if a person speaks Do you speak _[language]_? Asking if a person speaks a certain language I don't speak_[language]_. Clarifying

Lisätiedot

Time spent reading magazines NRS 2012

Time spent reading magazines NRS 2012 Time spent reading magazines NRS 2012 Time spent reading magazines Researched in NRS Consumer 2012 survey through an internet questionnaire A customised form: only the magazines which the respondent had

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken. 26.10.2006 Ville Hurnonen

Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken. 26.10.2006 Ville Hurnonen Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken 26.10.2006 Ville Hurnonen Enfo Enfo on sopivan kokoinen kumppani Enfo on uusi, riittävän kokoinen palvelutalo Enfo on suomalainen toimija Enfo

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Hanna Lehtonen Kello kolme yöllä

Hanna Lehtonen Kello kolme yöllä Hanna Lehtonen Kello kolme yöllä Three o clock at night STM 1027 Puhallinorkesteri Wind Band -musiikki Finland www.musiikkiliitto.i ino@musiikkiliitto.i Hanna Lehtonen Kello kolme yöllä Kello kolme yöllä

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

Metal 3D. manufacturing. Kimmo K. Mäkelä Post doctoral researcher

Metal 3D. manufacturing. Kimmo K. Mäkelä Post doctoral researcher Metal 3D manufacturing Kimmo K. Mäkelä Post doctoral researcher 02.11.2016 Collaboration! 2 Oulun yliopisto Definition - What does Additive Manufacturing mean? Additive manufacturing is a manufacturing

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Can you help me, please? Do you speak English? Puhutteko _[kieltä]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Can you help me, please? Avun pyytäminen Do you speak English? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Voisitko auttaa minua? Puhutko englantia? Do you speak _[language]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Erasmus+ osallistujaraporttien kooste

Erasmus+ osallistujaraporttien kooste Erasmus+ osallistujaraporttien kooste Erasmus+ osallistujaraporttien kooste Aineistona ammatillisen koulutuksen vuoden 2014 suomalaisten Erasmus+ -liikkuvuushankkeiden osallistujaraportit: yhteensä 2804

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi EPÄSUORA ESITYS epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi tyypillisesti epäsuoraa esitystä käytetään viestin välittämiseen, kirjan / lehden tms. selostamiseen, kertomaan mitä joku

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN 78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot