Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Satakuntaliitto

Transkriptio

1 Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Satakuntaliitto

2 Maakuntaohjelma TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1 Houkutteleva yrittäjyys P2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu TL2 Puhdasta elinvoimaa Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöinä puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus. P3 Uusiutuva teollisuus P4 Vahva elintarvikeketju P5 Vetovoimainen Satakunta LNG Satakunnan korkeakoulutus TL3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Satakunnassa on turvallista asua ja toimivat liikenneyhteydet. P6 Arjen palvelut ja turvallisuus P7 Hyvät yhteydet Selkämeren kansallispuisto VT 8 Pori- Hki raideyhteys satamat Perustienpidon rahoitus

3 Älykäs erikoistuminen- Smart specialisation Älykäs erikoistuminen alueen erityisten ominaisuuksien ja varojen tunnistamista, kilpailuetujen korostamista sekä alueellisten sidosryhmien osaamisen tuomista tulevaisuudennäkymän tueksi. alueellisten innovaatiojärjestelmien vahvistamista sekä tiedonkulun maksimointia Satakunnassa tavoitellaan älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua kannustavan yhteisöllisyyden, puhtaan elinvoiman sekä ihmislähtöisten ratkaisujen kautta (TuKä) Maakunnan erikoistumisen lähtökohtana on olemassa oleva alueellinen osaaminen ja Satakunnan maakuntaohjelman valmisteluun on kytketty älykkään erikoistumisen (S3) lähestymistapa. Älykkään erikoistumisen lähestymistapa huomioi myös mahdollistavat teknologiat (KET, key enabling technologies). Hyvinvointiteknologiat, cleantech, ICT, automaatio, ympäristöteknologiat

4 Smart Specialisation Platform

5 TKI-teemat Maakunnalliset TKI-teemaryhmät Teollisuuden TKI-foorumi Matkailufoorumi Elintarvikealan TKI foorumi Hyvinvointi&Turvallisuus TKI foorumi 5/2016 Energia- & resurssitehokkuus TKI- foorumi 5/2016 Maakuntaohjelman seuranta Verkostoresurssit Rahoitushaut Kv-kumppanuudet Alue-ennakointi Kehittäjäorganisaatiot Elinkeinoelämä Tutkimus-ja koulutusorganisaatiot Kunnat ja valtio

6 Alue-ennakointi Alue-ennakointi on väline tulevaisuuteen suuntautuvan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. seuraavissa prosesseissa: Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus ja seuranta. Ajantasaisen alueellisen kehityskuvan seuranta (mm. väestömuutokset, työvoima-, osaamis- ja aluetalouskysymykset).

7 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina maakunnan sidosryhmät laajasti Alueelliset kehitysnäkymät (SatELY) Aluetalouskehitys seuduittain, toimialojen kehitysnäkymät, työllisyyskehitys loka- marras- joulukuu tammihelmimaaliskuu Alueelliset kehitysnäkymät (SatELY) Aluetalouskehitys seuduittain, toimialojen kehitysnäkymät, työllisyyskehitys heinä- elo- syyskuu huhtitoukokesäkuu Alue-ennakoinnin teemafoorumit (Satli): Sidosryhmien ajankohtaiset näkymät Alue-ennakoinnin Johtoryhmän kokous Osaamis- ja työvoimatarvekatsaus (Satli) pitkän ja keskipitkän aikavälin rakenneennusteet, osallistujina mm. koulutuksenjärjestäjät & elinkeinoelämän edustajat Ennakoiva ja strateginen toimintaympäristön seuranta.

8 Alue-ennakoinnin vuosikello Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnitelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina maakunnan sidosryhmät laajasti Alueelliset kehitysnäkymät vuosittain Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia Satakuntaliitto järjestää vuosittain Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia teemoja sekä seuraavan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista Maakuntaohjelma & Satakunnan Tulevaisuuskuva Maakunnallinen tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyö 2015 Aluekehittämisen uudet tuulet ä seuraavan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista.

9 Alue-ennakoinnin vuosikello Alueelliset kehitysnäkymät (SatELY) Aluetalouskehitys seuduittain, toimialojen kehitysnäkymät, työllisyyskehitys Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa Satakunnan ELY-keskuksen koordinoimana seuduittaisena yhteistyönä.

10 Alue-ennakoinnin vuosikello Maakunnalliset alue-ennakoinnin foorumit kootaan teemakohtaisesti. Foorumien tehtävänä on tarjota maakunnalliselle suunnittelu- ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. Alue-ennakoinnin teemafoorumit(satli): Sidosryhmien ajankohtaiset näkymät teemaan liittyen

11 Alue-ennakoinnin vuosikello Osaamis- ja työvoimatarvekatsaus (Satli) pitkän ja keskipitkän aikavälin rakenneennusteet, osallistujina mm. koulutuksenjärjestäjät & elinkeinoelämän edustajat Satakuntaliitto koordinoi osaamis- ja työvoimatarvekatsauksen laadinnan vuosittain. Katsaus on osa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamista.

12 Alue-ennakoinnin toimintamallin uudistaminen Satakurssi hanke ( ) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan keskeisten edunvalvonta- ja alueennakoinnin toimijoiden (mm. kehitysorganisaatiot, oppilaitokset, kunnat) yhteistyötä, rakentaa positiivista tahtotilaa Satakunnan kehittämiseksi sekä edistää kokeilukulttuuria. Alue-ennakoinnin uudistamistyön tavoitteet: Vahvistaa maakunnallista alue-ennakoinnin yhteistyötä Täsmentää alue-ennakoinnin vuosikellon sisältöjä sekä tehdä niitä näkyviksi Kehittää joustavaa, uudistavaa strategiatyötä ja luoda vaihtoehtoisia skenaarioita

13 Alue-ennakoinnin toimintamallin uudistaminen Johtoryhmän kumppanuusmalli Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus, Toimitusjohtaja Juhani Saarikoski, Satakunnan Kauppakamari, Toimitusjohtaja Marko Mikkola, Rauman kauppakamari: Toimitusjohtaja Risto Liljeroos, Prizztech Oy, Toimitusjohtaja Marko Rajamäki, Pohjois- Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Johtaja Matti Isokallio, Sataedu, Toimitusjohtaja Lasse Shultz, Winnova,Rehtori Juha Kämäri, Samk, Johtaja Esa Puolamäki, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, Toimitusjohtaja Markku Kivinen, Satakunnnan Yrittäjät, Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki, Suunnittelujohtaja Asko Aro-Heinilä, Rauman kaupunki, Kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa, Huittisten kaupunki Alue-ennakoinnin toimintamallin uudistaminen Innosolut» Esim. toimintaympäristön muutosten arviointiin, maakunnallisten osaamisprofiilien laadintaan, kehitysmahdollisuuksien etsimiseen ja skenaariotyöhön 1. case digitaalisuus ja elintarvikeala Alue-ennakoinnin toimintamallin uudistamisen seminaari ti klo Ravintola Liisanpuiston auditorio

14 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa toimintatapaa. Alueita kannustetaan omiin vahvuuksiin perustuvaan erikoistumiseen ja kokeiluihin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Suunnitelman sisältyy: 1. Muutosjoustavuuden analyysi ja itsearviointi Taloudellinen, yhteiskunnallinen ja institutionaalinen näkökulma 2. Riskialojen ja alueiden tunnistaminen ja suunnitelma riskeihin varautumiseksi 3. Suunnitelma AIKO-rahoituksen (alueelliset kokeilut ja innovaatiot) käytöstä

15 SATAKUNNAN ERM-TEEMAT JA LÄPILEIKKAAVAT PILOTOINTIPAINOTUKSET ERM-toimintaa koordinoi Satakuntaliitto. Tukena Satakunnan alue-ennakoinnin johtoryhmä. Tuetaan kokeiluja, jotka täyttävät sekä teemojen ja pilotointipainopisteiden kriteerit. UUDISTUVA TEOLLISUUS KASVAVA BIOTALOUS MUUTTUVAT PALVELUT Osaamisen kehittäminen sekä yrittäjyyden ja työllistymisen uudet mallit Kokeilevat TKI-kehitysalustat sekä investointien ja kansainvälistymisen edistäminen Kokeilu Digitalisaatio ja älykkäät ICT-ratkaisut Kokeilu Kestävät energiaratkaisut ja resurssitehokkuus Varautuminen ÄRM-tilanteisiin

16 T1 UUDISTUVA TEOLLISUUS Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on yksi maakuntaohjelman painopisteistä sekä keskeinen maakunnan kärkitavoite. Tavoitteena on, että maakunnan elinkeinorakenne on jatkossakin maan monipuolisimpia ja maakunnan osuus Suomen viennistä kasvaa. Maakunnassa vallitsee vahva yhteinen tahtotila teollisuuden uusiutumisen tukemisesta (Teollisuuspilotti) Tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja aluekehittäjien välistä TKI-yhteistyötä, kehittää ja pilotoida ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen ja edistää teollisuuden energia- ja ympäristötehokkaita ratkaisuja. Uusiutuvan teollisuuden teemassa pilotoidaan teollista toimintaa uudistavia kokeiluympäristöjä/toimintamalleja, joilla vauhditetaan alueilla nopeita ja kokeiluluonteisia toimenpiteitä sekä vahvistetaan yritysten kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. Toimintamallien kokemuksia voidaan soveltaa myös kansallisesti.

17 T2 KASVAVA BIOTALOUS Elintarvikeketjun kehittäminen, puhdas vesi sekä laajemmin biotalous ja kiertotalous ovat keskeinen osa Satakunnan älykästä erikoistumista. Satakunnan maakuntaohjelman tavoitteena on elintarvikeketjun kehittäminen, uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisääminen, luonnonympäristöistä ja vesistöistä huolehtiminen, veteen ja ruokaketjuun liittyvän tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistäminen sekä kansainvälistyminen. Satakunnassa potentiaalia mm. bioenergia, kaasutalous, biopohjaiset tuotteet ja biotalouden palvelut, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen. Biotalouden kasvulle tulee kehittää kilpailukykyinen toimintaympäristö, luoda uutta monialaista yrittäjyyttä sekä työpaikkoja rohkeiden kokeilujen kautta. Biotalouden markkinat kasvuvaiheessa. Tässä vaiheessa merkittävää pilotoida uusia biotalouden ratkaisuja innovaatioiden kaupallistamiseksi, ratkaisujen toimivuuden varmistamiseksi ja hyötyjen konkretisoimiseksi.

18 T3 MUUTTUVAT PALVELUT Satakunnan maakuntaohjelmassa tavoitellaan ratkaisuja sekä satakuntalaisen elinkeinoelämän että asukkaiden palvelujen turvaamiseksi ja uudistamiseksi. Väestön hyvinvointi edesauttaa maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Teollisuudessa ja biotaloudessa luodaan uusia korkean arvonlisäyksen tuotteita ja palveluja. Palvelujen rooli tulee kasvamaan mm. biotalouden uusissa arvoketjuissa, joka avaa liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille. Myös aineettoman arvonluonnin rooli korostuu jatkossa, mikä muodostaa uuden haasteen osaamiselle. Teknologiaa ja digitalisaatiota hyödyntämällä ja uusia palvelukonsepteja kehittämällä ja kokeilemalla etsitään ratkaisuja asukkaiden ja elinkeinoelämän palvelu- sekä logistisiin tarpeisiin.

19 Alustava ERM budjetti ja hallinnointimalli Satakunnassa Prosessia koordinoidaan Satakuntaliitosta AIKO-rahoituksella tuetaan kokeiluja, jotka täyttävät ERMteemojen ja pilotointipainotusten kriteerit Arvioitu AIKO-budjetti Satakunnassa tulee olemaan noin /vuosi, josta TEM 70 %, alueen toimijat 30 % Tavoitteena: käynnistää vuosittain 5-10kpl AIKO-kokeiluja kooltaan noin /vuosina Tavoitteena nopea ja kevyt AIKO-rahoituksen käsittelyprosessi Alue-ennakoinnin seminaari ti klo Ravintola Liisanpuiston auditorio Alueelliset kokeilut ja innovaatiot (AIKO) rahoitusinfo