Satakunnan biotalouden kokonaisuus. ELINTARVIKE TKI-RYHMÄ Katja Laitinen, Satakuntaliitto Timo Pukkila, Satakunnan ELY-keskus

Transkriptio

1 Satakunnan biotalouden kokonaisuus ELINTARVIKE TKI-RYHMÄ Katja Laitinen, Satakuntaliitto Timo Pukkila, Satakunnan ELY-keskus

2 Taustaa Hallitusohjelman yksi strateginen painopistealue on biotalous ja puhtaat ratkaisut. Tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2025 bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä olemme parantaneet vaihtotasetta, lisänneet omavaraisuutta, luoneet uusia työpaikkoja sekä saavuttaneet ilmastotavoitteemme ja Itämeren hyvän ekologisen tilan. Painopistealueeseen liittyy viisi kärkihanketta. Aluekehittämispäätöksessä Alueiden kilpailukyky ja ihmisten sujuva arki (eli valtakunnallisissa aluekehittämisen painopisteissä) linjataan, että luonnonvarojen vastuullisella ja innovatiivisella käyttämisellä ja bio- ja kiertotaloudella vahvistetaan alueja paikallistalouksia, luodaan uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia sekä saadaan aikaan kestävää kasvua ja työtä.

3 Satakunnan maakuntaohjelma: Puhdasta elinvoimaa Tavoitteet: Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöinä puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus. - Puhtaalla elinvoimalla Satakunnassa tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä ja maakunnan vetovoiman lisäämistä. - Monipuolinen energiatarjonta ja osaaminen kilpailuetuna - Bioenergian hankintalogistiikan ja raaka-aineen saatavuuden kehittäminen - Satakunta on yksi Suomen vahvimpia ruokamaakuntia. Ruokatuotannon keihäänkärkinä ovat oman tuotantoalansa suurimmat suomalaiset jalostusyritykset. - Elintarviketuotannon kehittäminen ja vesien tilan parantaminen vaativat hyvää yhteensovittamista ja konkreettisia toimenpiteitä. - Luonnon- ja kulttuuriympäristöihin liittyvän vetovoiman ja potentiaalin säilyminen edellyttää luonnon- ja kulttuuriympäristöistä, vesistöjen tilasta sekä monimuotoisuudesta huolehtimista. - Satakunnan Maakuntaohjelma

4 Satakunnan älykäs erikoistuminen Maakuntaohjelmaprosessin kautta tunnistetut satakuntalaista erityisosaamista sisältävät kokonaisuudet: Elintarvikeketju Vesiosaaminen Biotalous Resurssitehokkuus Valmistava teollisuus Merien toimintaympäristö ICT

5

6 Keltainen biotalous eli maatalous Keltaisen biotalouden eli maatalouden päätehtävä ja perusta on kestävä ruuan tuottaminen. Keltainen biotalous on hyvin laaja-alainen käsite, joka pitää sisällään maa- ja elintarviketalouteen liittyvät biomassat, niiden hyödyntämisen ja niihin liittyvät palvelut. MMM:n tavoitteena on edistää erityisesti hajautettua biotaloutta, jolloin resurssitehokkailla biotalouden ratkaisuilla on mahdollista parantaa alueellista energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä edistää energia- ja materiaalitehokkuutta. Kasvava lähi- ja luomuruoan kuluttajakysyntä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia maatiloille ja jatkojalostajille sekä parantaa elinkeinon kilpailukykyä ja maaseudun elinvoimaisuutta. Ruoalla on kiinteä yhteys ihmisten hyvinvointiin, ja hyvinvointi- ja terveyspalveluihin liittyvät ruokainnovaatiot luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Elintarvikealan yritysten yhteistyö matkailualan yritysten kanssa luo mahdollisuuksia uusien liiketoiminta-alueiden kehittymiselle. Luonnontuotteet ja luonnon matkailu- ja virkistyspalvelut ovat sekä taloudellisesti että sosiaalisesti tärkeä osa Suomen biotaloutta. Ne kuuluvat sekä vihreän biotalouden että keltaisen biotalouden piiriin. Lähde: MMM:n tiekartta biotalouteen 2020

7 Vihreä biotalous eli metsäbiotalous metsävarat, puuraaka-aine Vihreä biotalous eli metsäbiotalous kattaa useita erilaisia teollisuuden ja tuotannon aloja ja toimintoja, jotka pohjautuvat puuhun tai metsiin. Metsäbiotalouteen kuuluu esimerkiksi metsäbiomassan jalostaminen kemian-, metsä-, energia- tai elintarviketeollisuudessa. Perinteisten tuotteiden, kuten esimerkiksi sellun, ohella metsäbiomassasta tuotetaan raaka-aineita esimerkiksi kangaskuitujen, kemikaalien, kosmetiikan, liikennepolttoaineiden, lääkkeiden, älypakkausten, pinnoitteiden, liimojen, muovien, komposiittien, eläinrehujen ja funktionaalisten elintarvikkeiden tuottamiseen. Metsäbiomassaa käytetään perinteisten tuotteiden lisäksi enenevässä määrin tuotannossa, jossa raaka-ainepohja on perinteisesti ollut uusiutumaton. Metsäbiotaloutta ovat myös marjat ja riista sekä metsien tarjoamat virkistysmahdollisuudet, kuten ulkoilu metsäluonnossa. Esimerkiksi luontomatkailun voidaan lukea olevan osa biotaloutta. Lähde:

8 Sininen biotalous kalat ja vedet Sininen biotalous sisältää laajasti ottaen kaiken veteen ja vesiin liittyvät resurssit, joita ihminen tavalla tai toisella hyödyntää toiminnassaan. Vesivarat, vesiekosysteemit, kalat. Makea vesi on Suomelle arvokas luonnonvara. Kaiken lähtökohta on, että vedet ovat hyvässä kunnossa ja kalakannat elinvoimaisia. Biotalouteen kuuluvat myös vapaaajankalastus, vesi- ja tuulienergia, vesihuolto, luontomatkailu sekä vesiliikenne. Vesiluonnonvarojen, eli sinisen biotalouden mahdollisuudet perustuvat maan runsaisiin vesivaroihin, korkeaan tekniseen osaamiseen ja monialaisten haasteiden ratkaisukykyyn. Tärkeimpinä sinisen biotalouden osa-alueina voidaan pitää vesiliiketoimintaa, energian tuotantoa, kalataloutta, ravinteiden kierrätystä ja teollisia symbiooseja. Potentiaalia kalataloudessa ja matkailussa. Lisäksi vesiliiketoiminnan viennin kasvumahdollisuudet ovat hyvin merkittävät. Pitemmän aikavälin kasvupotentiaali liittyy ravinteiden kierrätykseen ja teollisiin symbiooseihin. Lähteet:

9 Punainen biotalous biojalostamot, korkean lisäarvon tuotteet Punaisessa biotaloudessa luodaan edellytyksiä uusille biojalostamoille ja niiden ympärille syntyville yrityksille, jotka hyödyntävät biojalostamoiden sivuvirtoja ja jätteitä ja jotka tuottavat korkean lisäarvon tuotteita vientimarkkinoille. Luodaan edellytyksiä uusille biojalostamoille ja niiden ympärille syntyville yritysten muodostamille biotalouden ekosysteemeille, jotka tuottavat korkean arvonlisän tuotteita vientimarkkinoille Lähteet: MMM:n tiekartta biotalouteen 2020,

10 Biotalouden kehittämishankkeet Satakunnassa (myönnetty rahoitus) Keltainen biotalous Sininen biotalous Punainen biotalous Vihreä biotalous

11 Hanketunnus Hankkeen nimi Toteuttaja(t) Yhteyshenkilö(t) Kok. budjetti Rah. osuus Rahoittaja Alk. pvä Päätt. pvä Biotalouden värikoodi Satakunnan kaasutalous 2020 Prizztech Matti Luhtanen ELY / KELTAINEN, ENERGIA Uutta kasvua luomusta Satafood, Pyhäjärviinstituutti, ProAgria Jari Lehmusvaara ELY / KELTAINEN Satakunnasta - Sikses parasta Pyhäjärviinstituutti, Satafood, ProAgria Teija Kirkkala ELY / KELTAINEN Muuttuvat viljelymenetelmät Pyhäjärvi-instituutti Marko Jori ELY / KELTAINEN Juurikkaan satotasot nousuun Sokerijuurikkaan tutkimussäätiö Tiina From ELY / KELTAINEN Johtamalla aikaa ProAgria Länsi- Suomi Timo Junnila ELY / KELTAINEN Untuvikkojen laadun takaaminen ja viennin houkuttelevuus - tuotantokonsepti Satafood Jari Lehmusvaara ELY / KELTAINEN 7829 Vähähiilinen maaseutu ProAgria Länsi- Suomi Timo Junnila ELY / VIHREÄ, KELTAINEN, ENERGIA

12 9081 Innotori Turun yliopisto, Satafood, Pyhäjärviinstituutti ELY / KELTAINEN Lounais-Suomen metsäekosysteemipalvelut Suomen metsäkeskus Tapio Nummi ELY / VIHREÄ Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihatuotanto A-tuottajat Nina Immonen ELY / KELTAINEN MATO -metsien aktiivinen ja toimiva omistus Suomen metsäkeskus Tapio Nummi ELY / VIHREÄ Biotaloudesta innovaatioita kestävään kehitykseen Prizztech Heikki Perko ELY / VIHREÄ Yrtin viljely tutuksi Pyhäjärviinstituuttu Marko Jori ELY / KELTAINEN Tiedolla ja osaamisella kasvuun - elintarvikealan yhteistyöhanke Käytännönläheinen tutkimus sikatilalla Turun yliopisto, Marko Jori ELY / Pyhäjärvi-insituutti, Ahlmanin säätiö, HAMK A-tuottajat, Luke Nina Immonen ELY / KELTAINEN KELTAINEN Kannattava ja ympäristöystävällinen sianlihan tuotantoketju Satafood, Luke, Finnpig Jari Lehmusvaara ELY / KELTAINEN

13 21936 Lauhanvuori Region Geoparkalueeksi PSKK, metsähallitus, Marko Rajamäki ELY / Luke VIHREÄ Mansikkaa lännestä ProAgria Länsi- Suomi, Luke Timo Junnila ELY / KELTAINEN A70086 Elintarvikeketjun kilpailukyvyn Satafood Päivi Perälä SATLI / EAKR KELTAINEN kehittäminen ja resurssitehokkuus A70056 Namibian vesijärjestelmät Horizon2020:ssä (LUMPSUM) SAMK Minna Keinänen- Toivola SATLI / EAKR SININEN A71947 Tutkimus ja tieto voimana Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä SATLI / EAKR SININEN ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan (TUTTI) A70037 SOLARLEAP Satakunta: Systemaattisella prosessilla aurinkoenergialiiketoimintaan SAMK Teemu Heikkinen SATLI / EAKR ENERGIA A70055 Sinisen kasvun mahdollisuudet (LUMPSUM) Turun yliopisto, MKK Minna Alhosalo SATLI / EAKR SININEN A72212 SATAKUNTALAINEN VÄHÄHIILISEN BIOTALOUDEN OSAAMISKESKITTYMÄ Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Marko Jori ja Jari Lehmusvaara SATLI / EAKR KELTAINEN A71694 Vihreä rahtirata Pohjois-Satakunnan Marko Rajamäki SATLI / EAKR PUNAINEN kehittämiskeskus

14 A71716 Viisi vaikuttavaa teknologiaaskelta elintarvikealan pkyrityksissä SAMK, (SeAMK) Mirka Leino SATLI / EAKR /2015 Porin seudun kaasutaloussuunnitelma 2020 Prizztech SATLI / MKR PUNAINEN, ENERGIA 67/2015 Satakunnan vetovoiman kehittäminen valtakunnallisena ja kansainvälisenä luontomatkailukohteena SAMK Sanna-Mari Renfors SATLI / MKR VIHREÄ, KELTAINEN 80/2015 Säppi merellisen matkailun helmeksi Metsähallitus Hanna Ylitalo SATLI / MKR VIHREÄ, KELTAINEN A70051 Hankkeen nimi: SATAHIMA Kohti hiilineutraalia Satakuntaa kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden kehittäminen Porin kaupunki Esa Merivalli SATLI/EAKR ENERGIA A70249 Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa - NAM! Pyhäjärvi-instituutti Marko Jori SATLI/EAKR SININEN A71695 BioSata Biotalouden palvelujen kansainvälisten verkostojen kehittäminen Satakunnassa (LUMPSUM) SAMK Sanna-Mari Renfors SATLI/EAKR SININEN, VIHREÄ YHTEENSÄ

15 ERM toimintatapa ja AIKO Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (ERM) on laadittu perustuen Sipilän hallitusohjelman mukaiseen Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kärkihankkeeseen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO), jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) kokonaisuudella edistetään alueiden älykästä erikoistumista ja ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimintatapaa. Alueita kannustetaan omiin vahvuuksiin perustuvaan erikoistumiseen ja kokeiluihin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. AIKO-rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen.

16 SATAKUNNAN ERM-TEEMAT JA LÄPILEIKKAAVAT PILOTOINTIPAINOTUKSET ERM-toimintaa ohjaa Satakuntaliiton koordinoima alueellinen ennakointi- ja tulevaisuustyö sekä yhteistyöverkostot UUDISTUVA TEOLLISUUS KASVAVA BIOTALOUS MUUTTUVAT PALVELUT Osaamisen kehittäminen sekä yrittäjyyden ja työllistymisen uudet mallit Kokeilevat TKI-kehitysalustat sekä investointien ja kansainvälistymisen edistäminen Kokeilu Digitalisaatio ja älykkäät ICT-ratkaisut Kokeilu Kestävät energiaratkaisut ja resurssitehokkuus Varautuminen ÄRM-tilanteisiin

17 T2 KASVAVA BIOTALOUS Elintarvikeketjun kehittäminen, puhdas vesi sekä laajemmin biotalous ja kiertotalous ovat keskeinen osa Satakunnan älykästä erikoistumista. Satakunnan maakuntaohjelman tavoitteena on elintarvikeketjun kehittäminen, uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisääminen, luonnonympäristöistä ja vesistöistä huolehtiminen, veteen ja ruokaketjuun liittyvän tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistäminen sekä kansainvälistyminen. Satakunnassa potentiaalia mm. bioenergia, kaasutalous, biopohjaiset tuotteet ja biotalouden palvelut, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen. Biotalouden kasvulle tulee kehittää kilpailukykyinen toimintaympäristö, luoda uutta monialaista yrittäjyyttä sekä työpaikkoja rohkeiden kokeilujen kautta. Biotalouden markkinat kasvuvaiheessa. Tässä vaiheessa merkittävää pilotoida uusia biotalouden ratkaisuja innovaatioiden kaupallistamiseksi, ratkaisujen toimivuuden varmistamiseksi ja hyötyjen konkretisoimiseksi.

18 AIKO AIKO-rahoituksella tuetaan kokeiluja, jotka täyttävät sekä ERMteemojen ja pilotointipainotusten kriteerit (ohjeet ja lomakkeet: Tavoitteena : käynnistää vuosittain 5-10 kpl AIKO-kokeiluja Koko noin / hanke

19 Kiitos!