Maakuntaohjelma Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin johtoryhmä

Transkriptio

1 Maakuntaohjelma Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin johtoryhmä

2 SIIRTYMÄKAUDEN MAAKUNTAOHJELMA; muutosmako Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut maakuntaohjelmien laadintaa kaudelle Ohjeistus on annettu voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti mutta lisäksi maakuntien liittoja pyydetään seuraamaan maakuntauudistuksen etenemistä ja ottamaan se huomioon ohjelmaprosessin suunnittelussa sekä ohjelman valmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö täydentää annettua ohjeistusta tarpeen mukaan Maakuntauudistuksen myötä aluekehittämisjärjestelmää ja aluekehittämisen strategista suunnittelua uudistetaan. uudet maakunnat laativat maakuntalakiin perustuvat maakuntastrategiat (pitkän aikavälin tavoitteet: toiminta ja talous) maakuntastrategian lisäksi uusissa maakunnissa laaditaan aluekehittämistehtäviä tarkentavat maakuntaohjelmat Maakuntaohjelman suhde maakuntastrategiaan määritellään valmisteilla olevassa lainsäädännössä. Nyt laadittavat maakuntaohjelman valmistellaan muutostilanteessa ja niiden rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä Maakuntavaltuustot hyväksyvät nyt valmisteltavat maakuntaohjelman vuoden 2017 viimeisessä valtuustossa, jolloin maakunnilla on vuonna 2018 voimassaoleva maakuntaohjelma Uusi valtuusto voi tarkistaa maakuntaohjelman

3 SIIRTYMÄKAUDEN MAAKUNTAOHJELMA; muutosmako Maakuntaohjelman laadinnasta ja sisällöstä on säädetty alueiden kehittämislaissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asteuksessa. Maakuntaohjelmaan sovelletaan lisäksi viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien arviointia koskevaa ns. SOVA- lakia. Maakuntaohjelmaa valmisteltaessa tulee ottaa huomioon maakuntasuunnitelma (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2030), sekä hallinnonalakohtainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja maakuntaa koskevat muut aluekehityslaissa tarkoitetut ohjelmat. Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi kerrallaan. Maakuntaohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntaohjelma sovittaa yhteen kansallisen ja EU-politiikan tavoitteita maakunnassa.

4 SIIRTYMÄKAUDEN MAAKUNTAOHJELMA; muutosmako Maakuntaohjelmassa esitellään maakunnan erityispiirteisiin ja mahdollisuuksiin perustuvat alueen kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelmassa tulee huomioida hallituksen 2016 aluekehittämispäätöksen painopisteet ja niiden toteuttaminen maakunnassa Uudistumisella kasvua Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta Hyvinvointia kumppanuuksilla Myös hallituksen kilpailukyky-kärkihankkeen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)-toimenpide tulee olla yhteen sovitettu maakuntaohjelman kanssa.

5 SIIRTYMÄKAUDEN MAAKUNTAOHJELMA; muutosmako Maakuntaohjelma sisältää ohjelman määrällistä ja laadullista seurantaa varten tarvittavat vaikuttavuustavoitteet ja niitä koskevat mittarit. aluekehityksen tilannekuva monipuolinen kuvaus alueen kehityksestä ja aluekehittämisen tavoitteiden edistymisestä Vaikuttavuustavoitteet ja mittarit: Alueiden talous ja kilpailukyky Työmarkkinatilanne Väestönkehitys ja hyvinvointi Sosiaalinen osallisuus Vähähiilinen talous ja ympäristön kestävä kehitys Toimintaympäristön analyysin ja tavoiteasetannan lähtökohtana suositellaan käytettäväksi alueen muutosjoustavuuden eli resilienssin arviointikehikkoa Seutukunnittainen tarkastelu

6 SIIRTYMÄKAUDEN MAAKUNTAOHJELMA; muutosmako Maakuntaohjelman laadinnasta vastaavan liiton tulee tehdä maakuntaohjelmasta sova-lain (2005/200) mukainen ympäristöarviointi. Maakunnan liitto arvioi ja selvittää maakuntaohjelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset ja laatii ympäristöselostuksen. Maakuntaohjelman valmistelu tulee järjestää siten, että yleisöllä on mahdollisuus saada tietoja ohjelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta sekä esittää asiasta mielipiteensä

7 (Muutos)maakuntaohjelman laadinta ( ) - TEM:n kirje maakuntaohjelman laadinnan käynnistämisestä Maakuntahallituksen (MH) evästyskeskustelu, Valmistelun ja OAS:n käynnistäminen - YTA-alueen neuvottelujen aloittaminen - Verkkosivun ja palautejärjestelmän perustaminen - Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), MH : OAS nähtäville asettaminen 30 vrk, Kuulutus viraston ilmoitustaululle ja viralliseen lehteen - tilannekuvan, trenditarkastelun ja osaamisprofiilin valmistelu -maakuntaohjelma arviointiraportti käytettävissä 2/ MH, tilannekatsaus, Sisällön rakentaminen: Ohjelman toimenpiteitä valmisteleva avoin työpaja, maakuntauudistuksen valmisteluryhmät ja osallistavat tilaisuudet (TKIryhmät, muut verkostot) 3 / Sidosryhmäkysely toimenpiteistä 3/ maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), (kuntakierros; maakuntaohjelma ja edunvalvonta) - MH, tilannekatsaus ja päätös esittelystä maakuntavaltuustolle, Maakuntavaltuusto (MV); esittely Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), MH, 1. vaiheen luonnos, vaiheen luonnos nähtävillä sekä kommentoitavana verkossa, 6 8 / Täydennysvaihe: huomioidaan mahdolliset lakimuutokset, maakuntauudistus ja EUohjelmakauden päätökset. - Käsittelyt MH (x.x.xxxx) ja MYR vaiheen luonnos > lausuntopyynnöt, 10 / Päätöksentekovaihe / täydennysvaihe jatkuu - riippuu kansallisesta ja EU- ohjelma- ja lakivalmistelutilanteesta - MYR:n käsittely, 11/ MH ja MV: Käsittely ja päätöksenteko 12 / Päätöksenteko viimeistään syysvaltuustossa Toimeenpanosuunnitelman laadinta joka toinen vuosi? - Toteutumisen seurantaraportti kevätvaltuustoon?

8 Alue-ennakoinnin vuosikello 2017 Satakuntaliitto

9 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus ja seuranta. Ajantasaisen alueellisen kehityskuvan seuranta (mm. väestömuutokset, työvoima-, osaamis- ja aluetalouskysymykset). Alueellinen kehittämistoiminta ja edunvalvonta jatkuvan muutoksen kohteena. Toiminnassa tarvitaan entistä enemmän avointa vuorovaikutusta, systemaattista ennakointia ja uusien mahdollisuuksien huomiointia

10 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina maakunnan sidosryhmät laajasti Alueelliset kehitysnäkymät (SatELY) Aluetalouskehitys seuduittain, toimialojen kehitysnäkymät, työllisyyskehitys loka- marrasjoulukuu tammihelmimaaliskuu Alueelliset kehitysnäkymät (SatELY) Aluetalouskehitys seuduittain, toimialojen kehitysnäkymät, työllisyyskehitys heinä- elo- syyskuu huhtitoukokesäkuu Alue-ennakoinnin teemafoorumit (Satli): Sidosryhmien ajankohtaiset näkymät Alue-ennakoinnin Johtoryhmän kokous Osaamis- ja työvoimatarvekatsaus (Satli) pitkän ja keskipitkän aikavälin rakenneennusteet, osallistujina mm. koulutuksenjärjestäjät & elinkeinoelämän edustajat Ennakoiva ja strateginen toimintaympäristön seuranta.

11 Alue-ennakoinnin vuosikello Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnitelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina maakunnan sidosryhmät laajasti Alueelliset kehitysnäkymät vuosittain Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia Satakuntaliitto järjestää vuosittain Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia teemoja sekä seuraavan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista Maakuntaohjelma & Satakunnan Tulevaisuuskuva Maakunnallinen tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyö 2015 Aluekehittämisen uudet tuulet 2016 Maakuntauudistus ja elinvoimapolitiikka ä seuraavan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista.

12 Alue-ennakoinnin vuosikello Alueelliset kehitysnäkymät (SatELY) Aluetalouskehitys seuduittain, toimialojen kehitysnäkymät, työllisyyskehitys Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa Satakunnan ELY-keskuksen koordinoimana seuduittaisena yhteistyönä.

13 Alue-ennakoinnin vuosikello Maakunnalliset alue-ennakoinnin foorumit järjestetään teemakohtaisesti. Foorumien tehtävänä on tarjota maakunnalliselle suunnittelu- ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. Alue-ennakoinnin teemafoorumit(satli): Sidosryhmien ajankohtaiset näkymät teemaan liittyen

14 Alue-ennakoinnin vuosikello Osaamis- ja työvoimatarvekatsaus (Satli) pitkän ja keskipitkän aikavälin rakenneennusteet, osallistujina mm. koulutuksenjärjestäjät & elinkeinoelämän edustajat Satakuntaliitto koordinoi osaamis- ja työvoimatarvekatsauksen laadinnan vuosittain. Katsaus on osa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamista.

15 OPH:n aikuiskoulutuksen pilotti Valtakunnallisen ennakointimallin tavoitteena on ennakoida liikenne- ja logistiikka-alan kansallisia ja kansainvälisiä tulevaisuushaasteita alan yhteisistä ja alatoimialakohtaisista näkökulmista. Valtakunnallisen ennakoinnin lähtökohtana ovat mm. megatrendit (esim. digitalisaatio, robotiikka yms.) sekä hiljaiset signaalit, joiden pohjalta tullaan laatimaan vaihtoehtoisia skenaarioita (2-4 skenaariota) pilottialan liiketoiminnan kehityksestä sekä siitä seuraavista työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeista. Valtakunnallinen ennakointiprosessi tulee tuottamaan valtakunnallista eri tehtävätasoihin - ja alatoimialoihin kohdistuvaa määrällistä ja laadullista ennakointitietoa. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää myös aluekohtaiseen työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin.

16 OPH:n aikuiskoulutuksen pilotti Ennakointimalli kattaa kaikki opetushallinnon alaisten aikuiskoulutusmuotojen koulutusasteet (ml. osatutkintoon ja tutkintoon johtava työvoimakoulutus). Kehitettävä ennakointimalli koskee sekä määrällistä että laadullista ennakointia ja niiden yhteensovittamista. Projektissa kehitettävän ennakointimallin tuloksia hyödynnetään erityisesti aikuisväestön määrällisen koulutustarjonnan suuntaamiseen ja osaamisen kehittämiseen, mutta myös tutkintojärjestelmää ja oppimisympäristöjä ja -verkostoja koskevaan uudistamistyöhön. Hanke pilotoidaan valtakunnallisesti logistiikka -ja liikennealalla ja mallin kehittämistä tuetaan alueellisilla piloteilla. Aluepilotit toteutetaan siten, että logistiikka -ja liikennealaa tarkastellaan valittujen alueellisten klusterien osalta/puitteissa. Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan pilottialaksi yhdessä Pohjanmaan kanssa on määritelty meriklusteri. Aluepilotit toteutetaan kesäkuun 2017 loppuun mennessä.

17 OPH:n aikuiskoulutuksen pilotti Aluepilotit: Digitaaliset palvelut Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa Biotalous Kainuu, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pohjois-Savo Meriklusteri Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Matkailu Lappi SOTE Päijät-Häme Tukku- ja vähittäiskauppa Uusimaa

18 OPH:n aikuiskoulutuksen pilotti Kehittämistyön aikataulu: 8-9/ / / / /2017 Liikenne- ja logistiikka-alan työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden valtakunnallinen ja alueellinen nykytilakatsaus Alueiden mahdollisuus ennakointimallin valtakunnalliseen kehittämiseen osallistumiseen Työpajat (2 tilaisuutta) aluepilotoinnin käytännön toteutuksesta Koulutuspäivä ennakointikonseptista Valtakunnallisen ja alueellisen pilotoinnin toteuttamisvaihe Valtakunnallisen ja aluepilotoinnin prosessin ja lisäarvon arviointi

19 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiofoorumit Maakunnalliset TKI-teemaryhmät Teollisuuden TKI-foorumi Matkailufoorumi Elintarvikealan TKI foorumi Hyvinvointi&Turvallisuus TKI foorumi Energia- & resurssitehokkuus TKI- foorumi Aluesuunnittelun yhteistyöfoorumi Sata-alsu Maakuntaohjelman seuranta Verkostoresurssit Rahoitushaut Kv-kumppanuudet Maakunnan osaamisprofiili Maakuntaohjelman laadinta Kehittäjäorganisaatiot Elinkeinoelämä Tutkimus-ja koulutusorganisaatiot Kunnat ja valtio

20 Sähköinen ennakointialusta Alueellinen kehittämistoiminta ja edunvalvonta ovat jatkuvan muutoksen kohteena. Uudet trendit ja toimintamallit haastavat totuttuja kehittämisprosesseja Tavoitteena alue-ennakoinnin uudistamistyölle alue-ennakoinnin vuosikellon sisältöjen täsmentäminen joustavan joustavan, uudistavan strategiatyön kehittäminen Ennakointitiedon sähköinen alusta Ennakointityötä tekevien organisaatioiden yhteiseen käyttöön Tavoitteena: trenditarkastelut teemoittain Tilastollisen analyysin syventäminen Ennakointimenetelmien taustoitus syys-marraskuu Capful Oy: Capitor Futuresgarden: Futures platform Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kilpailutus marras-joulukuu 2016 Menetelmän kokeilu TKI-foorumeilla kevät 2017

21 Aluekehitysjärjestelmä osana maakuntauudistusta EHDOTUS LAIKSI ALUEIDEN KEHITTÄMISESTÄ JA KASVUPALVELUISTA satakunta2019.fi

22 Maakuntauudistuksen toimeenpanon vaiheet Esivalmisteluvaihe asti Nykytilanteen kartoitus, joka luo pohjaa aloittavalle VE toimielimelle Edellytysten luonti tehtävien ja omaisuuden siirroille Tukipalvelut kuntien ja maakunnan kesken, ICT, toimitilat, Muutosviestintä, YT henkilöstön kanssa Tiekartan edellyttämät tehtävät Päivittyvä prosessi, uusia tehtäviä lisätään esivalmistelun aikana Väliaikainen valmistelutoimielin kevät 2018 Maakunnan toiminnan ja hallinnon tekninen käynnistäminen Tehtävät ja toimivalta säädetään voimaanpanolaissa Maakunnan liitto asettaa, osallisten organisaatioiden edustajia (viranhaltijoita) satakunta2019.fi

23 Maakuntauudistuksen toimeenpanon vaiheet Maakunnan toiminnan käynnistämisvaihe Kevät 2018 Maakuntavaalit tammikuu 2018 Järjestäytymiskokous, väliaikainen TE kutsuu Toimikausi alkaa MH:n, mkjohtajan, sote-järjestämisjohtajan ym. valinnat TA 2019, maakuntastr, palvelustr Toiminnan aloittaminen Toiminnallinen valmius Henkilöstö liikkeenluovutusperiaatteella Palvelutuotannon organisointi Yhtiöittäminen satakunta2019.fi

24 Esivalmisteluvaiheen valmisteluryhmien työsuunnitelma / tehtävät Työteemat: A. Järjestäytyminen ja valmisteluprosessi, nykyisen toiminnan asiakkaat, tehtävät sekä resurssit 10-11/2016 B. Toimintaympäristön ja tehtävien toimintaprosessien kuvaus 11/2016 2/2017 C. Sidosryhmät sekä verkosto- ja yhteistyösuhteet 1-3/2017 D. Talous-hallinnolliset tekijät (yhteistyössä muiden työryhmien ja valtion kanssa) 10/2016 5/2017 E. Alustavat näkemykset tulevan maakunnan toiminnasta (asiakasnäkemykset, henkilöstön odotukset) 2-5/2017 F. Muutosvisio, palvelutoiminnan toiminnalliset tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi, toteuttamisvaiheiden aikataulut, väliaikaisen valmistelutoimielimen perustaminen 2-6/2017 Ryhmien väliraportit 12/2016 Loppuraportti 6/2017 satakunta2019.fi

25 Hallituksen linjauksia aluekehittämisestä Maakunnat vastaavat alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä. Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Maakunta on jatkossa maakuntaliiton sijasta laissa tarkoitettu yleinen aluekehitysviranomainen ja hoitaa siten alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa aluekehitysviranomaiselle ja maakunnan liitolle säädetyt sekä ELY-keskuksille säädetyt aluekehittämisen tehtävät. Rakennerahastoja, elinkeinoasioita ja yritystukia koskeva todellinen päätösvalta ja vastuu maakunnan kehittämisestä on jokaisella maakunnalla

26 Rakennerahastojen hallintojärjestelmän uudistaminen Kaikki 18 maakuntaa toimivat välittävinä toimieliminä. Maakuntien on kuitenkin mahdollista keskenään sopia välittävän toimielimen tehtävien keskittämisestä. Rakennerahastojen ohjelmakauden välittävän toimielimen tehtävät hoidetaan julkisena hallintotehtävänä. Seurantakomitean ja maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnan jatkuminen ennallaan varmistetaan siirtymäsäännöksillä. Rakennerahastojen hallinnosta säädetään yksityiskohtaisemmin valmistelussa olevassa rahoituslaissa. Sähköinen asiointijärjestelmä säilytetään valtakunnallisena yhtenäisenä järjestelmänä (Eura2014, Tuki2014)

27 Kasvupalvelu-uudistus, hallituksen linjauksia: Kasvupalvelu on uusi TEM:n palvelukokonaisuus, joka yhdistää ja uudistaa nykyisiä TE-palvelun ja yrityspalvelun tehtäviä. Palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja mallia Maakunnat pääsääntöisesti sopivat kasvupalveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa Uudistus kytkee kasvupalvelun ja aluekehittämisen tiiviisti yhteen siten, että kasvupalvelu on yksi aluekehittämisen työväline ja sillä vahvistetaan aluekehittämisen resursseja. Kasvupalvelu ei kuitenkaan ole vain aluekehittämisen osa. Uudistus tarkoittaa laajaa systeemistä muutosta, jossa toimivaltaa siirretään lähemmäs asiakasta, sääntelyä puretaan, hallinto muokkaa rooliaan mahdollistavaksi ja tiedolla johtaminen vahvistuu Uudistus käsittää myös valtakunnallisen kasvupalvelun kokonaisuuden (Tekes, Finnvera, Finpro ym.), joka yhteensovitetaan maakunnallisen palvelun kanssa saumattomien palveluketjujen varmistamiseksi

28 satakunta2019.fi

29 Maakuntien tilannekuva Maakuntien tilannekuvan laatiminen pohjustaa toiminnallisia ja taloudellisia neuvotteluita. Maakunnat ja ministeriöt osallistuvat tilannekuvan valmisteluun aktiivisesti Aluekehityksen tilannekuva käsittelee alueiden elinvoimaa, työllisyyttä, elinkeinoja, elinympäristöä, saavutettavuutta sekä väestön osaamista ja hyvinvointia. Taloudellinen tilannekuva käsittelee maakunnan talous- ja kustannuskehitystä sekä rahoituksen arviointia tehtävien hoitoon

30 Maakuntien tilannekuva Tietolähteet: Valtakunnalliset ja maakunnalliset indikaattorit aluekehityksestä ja taloudesta: Rahoitus- ja arviointikriteerien indikaattorit (maakuntalaki) Maakunnan käyttökustannusten kehitys Vaikuttavuus- ja kustannustietoindikaattorit Aluetalouden ja -kehityksen indikaattorit Eri ministeriöiden selvitykset ja arviot maakuntien kehityksestä Maakuntien laadullinen itsearviointi alueensa tilasta ja uudistumisen tekijöistä; ennakointitietoa ja tulevaisuuden arviointia

31 Toiminnalliset neuvottelut maakuntien ja valtion kesken TEM:in johdolla Neuvotteluissa sovitetaan yhteen eri hallinnonalojen keskeiset tavoitteet, joilla edistetään alueiden uudistumista siten, että eri hallinnonalojen toimet tukevat toisiaan. Toiminnallisten neuvotteluiden perustana on: aluekehityksen tilannekuva, hallitusohjelmaan perustuva aluekehittämisen painopistepäätös, ministeriöiden aluekehittämiseen vaikuttavat keskeiset strategiat ja maakuntastrategia /-ohjelma Yhteisiä, strategisia ja poikkihallinnollisia näkökulmia neuvotteluihin ovat ainakin alueiden elinvoima, elinympäristö, hyvinvointi, saavutettavuus, osaaminen ja kasvupalvelut Mukana ovat maakuntien tehtäväalaan ja aluekehittämiseen kytkeytyvät ministeriöt (LVM, MMM, OKM, STM, TEM, VM, YM). Maakunnat valmistautuvat neuvotteluihin yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa (valtuusto/myr kunnat, korkeakoulut, oppilaitokset, järjestöt)

32 Tiivistelmä lakiehdotuksesta I Määrittelee aluekehittämisjärjestelmän, joka varmistaa valtion eri hallinnonalojen ja maakuntien toimivan vuorovaikutuksen ja yhteistyön alueiden kasvun ja elinvoiman tukemiseksi. Vähentää aluekehittämisen sääntelyn yksityiskohtaisuutta. Tällä varmistetaan maakuntien harkintavalta aluekehittämistä koskevien tehtävien hoitamisessa. Varmistaa kansallisen ja maakuntakohtaisen aluekehittämisen tilannekuvan ylläpitämisen Määrittää siirtymäsäädökset, joilla rakennerahasto-ohjelmaa toteutetaan ohjelmakaudella Määrittää kasvupalvelun tarkoituksen ja toimenpiteet käsittämään maakunnan ja valtion vastuita Sääntelee nykyisten TE-palvelujen ja ELY-yrityspalvelujen siirtymisen uudessa muodossa maakuntien vastuulle ja siihen liittyvät toimintamallit

33 Tiivistelmä lakiehdotuksesta II Kytkee kasvupalvelut aluekehittämisen olennaiseksi työvälineeksi kun maakunnat vastaavat sekä aluekehittämisestä että kasvupalveluista kukin alueellaan Määrittää maakunnalliset kasvupalvelut, koska maakunnalla on rajattu toimiala ja lailla varmistetaan, että maakunta voi hoitaa sille maakuntalain 6 :ssä osoitetut työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävät Jättää maakunnille laajan harkintavallan kasvupalvelujen järjestämisessä, mutta määrittää järjestämiselle ja tuottamiselle yhtenäisen toimintamallin kasvupalvelut tuotetaan taloudellisin ehdoin Määrittää julkiset hallintotehtävät ja järjestämistehtävät. Maakunnan järjestämistoiminto tulee olemaan keskeisen tärkeä uudistuksen toteutumiselle Ei koske kuntia tai kuntien tehtäviä. Maakunnallisten kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimatehtävien yhteydet hoidetaan maakuntien ja kuntien kesken. Varmistaa valtakunnallisten ja maakunnallisten kasvupalvelujen johdonmukaisuuden ja asiakastarpeita vastaavien tarjonnan, mutta ei säädä muutoksia valtakunnallisiin kasvupalveluihin.