UUTTA TIETOA MURTEISTA

Transkriptio

1 UUTTA TIETOA MURTEISTA Suomen kielen alumnipäivä Aila Mielikäinen MURTEENTUTKIMUKSEN VAIHEITA (1) Äännehistoriallinen tutkimus (1800-l.) taustana nuorgrammaattinen tutkimus Saksassa 1870-luvulla kielenulkoinen vaihtelu: alueellinen vaihtelu (murremaantiede) kielensisäinen vaihtelu: äänne- ja muotorakenteen suhde miten vaihtelu syntynyt: äänteenmuutokset (fonetiikka) kvalitatiiviset menetelmät: levikkikartat, esimerkkiaineisto Sosiolingvistiikka: murteiden muuttuminen (1970-l.) ns. labovilainen suuntaus sosiaalinen ja tilanteinen vaihtelu; kielensisäinen vaihtelu mitä murteista säilynyt, mikä väistymässä ja miten? kvantitatiiviset menetelmät: taulukot, kuviot 1

2 MURTEENTUTKIMUKSEN VAIHEITA (2) Kirjoitetun murteen tutkimus murteiden, puhekielen ja slangin käyttö kirjallisuudessa murrekirjallisuuden tutkimus Kansanlingvistiikka: murreasenteet ei-kielitieteilijöiden käsitykset kielestä ja murteista; kielelliset asenteet aiemmin jo murteentutkijoiden havaintoja ja sosiolingvistien selvityksiä 1990-luvulla uusi, muista tutkimussuunnista erillinen tutkimus (mm. Dennis Preston) KIRJOITETTU MURRE Aineistoja Kaunokirjallisuus Murrekirjallisuus: pakinat, runot jne. Murrekäännökset yleiskielisistä teksteistä: sarjakuvat, Kalevala, Raamatun kirjat, katekismus Kansanomaiset murresanakirjat 2

3 Kirjoitetun murteen tutkimuskohteita Murteiden ja puhekielen käyttö kaunokirjallisuudessa paikallismurre, puhekieli, slangi ja näiden piirteet murresävytys vai aito murre? eri kielimuotojen vaihtelu; kielenkäyttäjät ja tilannevaihtelu Yhden murrepiirteen käyttö kirjallisuudessa peräpohjalainen h (Mantila 1993), erikoisgeminaatio (Palander 1987), liudennus (Mielikäinen 2004) Uusi murrekirjallisuus tuonut uusia kysymyksiä Uuden murrekirjallisuuden tutkimuskohteita ja graduja (JY) Puhutun illuusio Tietyn murteen ilmaisutapa (Anna-Leena Korhonen) Murresanaston osuus Asenteet ja identiteetti, paikallisuus (Mervi Naskali, Outi Toijanniemi) Murre runouden kielenä (Iina Suvisto) Kirjakielestä kääntäminen (Kasperi Hasala) 3

4 ASENTEIDEN TUTKIMUS Kansanlingvistiikka (folk linguistics) Kansandialektologia, havaintodialektologia (perceptual dialectology) Diskursiivinen asennetutkimus Asenteet, mielipiteet, käsitykset Tieto, tunne, toiminta Kansanlingvistiikan tutkimuskysymyksiä Mistä puhutaan? Puheenaiheen helppous Miten puhutaan? Metakieli, terminologia, vertailu, kuvailu, jäljittely Miten nimetään? Murrealueet, murrepiirteet, puhetavan vaihtelut jne. Miten asennoidutaan, mihin asenteet kohdistuvat, miten ne ilmaistaan? 4

5 Tutkimusaineistoja Lomakekyselyt Sähköiset kyselyt Haastattelut Kirjoitustehtävät Käännöstehtävät Arviointitehtävät ja testit Karttatehtävät Graduja asennekyselyistä (JY) Vastaajina peruskoululaiset, lukiolaiset ja opiskelijat Vetelin lukiolaiset: Tarja Isomöttönen, lomakekysely Ulvilan peruskoululaiset: Sanni Hietava, lomake ja käännöstehtävä lahtelaisten oppilaitosten opiskelijat: Anita Kantoluoto, lomake ja suulliset haastattelut JY:n opiskelijat: Laura Arve, lomake HY:n, JY:n ja OY:n lapualaiset opiskelijat: Hermanni Honkimäki, sähköpostikysely Muita informanttiryhmiä Sulkavalla toimivan yhdistyksen jäsenet: Mirja Lignell, lomake eri-ikäiset haapajärviset: Sanna Leipälä, suulliset haastattelut eri-ikäiset veteliläiset: Riikka Björkbacka, lomake 5

6 Tuloksia: mitä tunnetaan, tunnistetaan ja havaitaan? Käsitykset kielimuodoista ja murreryhmityksestä Tunnistettavia piirteitä murteiden ja slangin intonaatio: nuotti, naukuvaa, laulavaa ääntämys: s, r äänne- ja muoto-opilliset erot: d:n vastineet, h, geminaatio sanasto: slangisanat, fraasit Kielenulkoinen vaihtelu alueellinen vaihtelu; maalaisuus vs. kaupunkilaisuus tilannevaihtelu: työpaikka (asema, roolit, esiintyminen), vanhemmat puhekumppanit; puhua asiallisesti, siistiä kieltään Tuloksia: metakieli (1) Jäljittely murrematkimukset: Älä velä, ei se pilä nykyään lyhyempiä fraaseja: tois pual jokke, ookko nää paikkoihin ja murteisiin viittaaminen: Turkkusse, savvoo kovvoo ja hiljoo Vertailu oma ja vieras: puhdasta, normaalia, neutraalia, tavallista kirjakieli ja puhekieli: kirjakielisempää, ei niin murteellista murteet ja slangi: samanlaista kuin, ei niin savolaista kuin 6

7 Tuloksia: metakieli (2) Terminologia äänenpaino, painottaa, painotus, korostaa leveä, lyhyt, lyhentää, lisätä (kirjaimia ym.) kahdentaa ~ tuplata, venyttää, vääntää, katkoa d-sokea, h-vikainen Kuvailu pätkivää, hakkaavaa, hidasta, honotusta leppoisaa, lupsakkaa, alakuloista, jäyhää, juroa kuulostaa jltak, jnk kuuloista, kiva kuunnella Affektiset asenteet Hauskuus vs. ärsyttävyys hauskaa, mukavaa, kivaa ärsyttävää, naurettavaa, tyhmää, pöljää eloisaa, elävää, rikasta hajutonta, hahmotonta, harmaata, väritöntä Maalaisuus vs. kaupunkilaisuus maalaismaista, maalaismurre, puhua maalaisittain ~ böndeläisittäin junttimaista, junttimurre, junttipuhe; landemurre Esteettisyys kaunista, hienoa rumaa, hirveää Ihmisten luonne ja heimostereotypiat rauhallista, iloista, ystävällistä leuhkaa, ylimielistä, aggressiivista 7

8 Dialektologin merkitys asennetutkimuksessa Termien tulkinta: kirjain, murresana, yleiskieli, pohjalaismurre Murrealueiden nimitysten vertailu: Turun murre, Karjalan murre Kielenpiirteiden tulkinta: käyttää paljon s:ää tai ä:tä, venyttää kirjaimia Mitä tunnistetaan ja mainitaan, mitä ei? Syyt? Äänne- ja muoto-opillisten järjestelmien vaikutus tunnistamiseen: esim. yleisgeminaatio ja liudennus savolaismurteiden tuntomerkkeinä, vaikka kuuluvat muihinkin murteisiin LÄHTEITÄ: ARTIKKELEITA (1) Mantila, Harri 1993: Miten äänteenmuutoksen eteneminen näkyy kaunokirjallisuuden kielessä? Virittäjä. Mantila, Harri 2004: Murre ja identiteetti. Virittäjä. Mielikäinen, Aila 2004: Liudennus murretutkimuksissa ja savolaismurteisessa kirjallisuudessa. Virittäjä. Mielikäinen, Aila 2005: Matkimuksista määritelmiin. Miten murteista puhutaan. Sananjalka 47. Mielikäinen, Aila Palander, Marjatta 2002: Suomalaisten murreasenteista. Sananjalka 44. 8

9 LÄHTEITÄ: ARTIKKELEITA (2) Palander, Marjatta 2007: Alueellisen taustan vaikutus murrekäsityksiin. Virittäjä. Vaattovaara, Johanna 2003: Innovaattorin muotokuva. Lea Laitinen ym. (toim.), Muotojen mieli. Kieli 15. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. Vaattovaara, Johanna Soininen-Stojanov, Henna 2006: Pääkaupunkiseudulla kasvaneiden kotiseuturajaukset ja kielelliset asenteet. Kaisu Juusela & Katariina Nisula (toim.), Helsinki kieliyhteisönä. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos. LÄHTEITÄ: VÄITÖSKIRJOJA JA ARTIKKELIKOKOELMIA Palander, Marjatta 1987: Suomen itämurteiden erikoisgeminaatio. SKS. Palander, Marjatta Nupponen, Anne-Maria 2005 (toim.): Monenlaiset karjalaiset. Suomen karjalaisten kielellinen identiteetti. Studia Carelica Humanistica 20. Joensuun yliopisto. Vaattovaara, Johanna 2009: Meän tapa puhua. Tornionlaakso pellolaisnuorten subjektiivisena paikkana ja murrealueena. SKS. 9