Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2009

Transkriptio

1 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö

2

3 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2010 ET-Kaukolämpökansio 2/8

4

5 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1 Tietojen käsittely ja tulostus Energiateollisuus ry on vuodesta 1984 alkaen kerännyt jäsenyrityksiltään eräitä keskeisiä kaukolämpötoiminnan käyttötaloudellisia tunnuslukuja. Tunnusluvut jakautuvat yleisiin, kaukolämpöverkkoa koskeviin sekä lämpökeskuksia koskeviin lukuihin. Tunnuslukutilastointia on uudistettu vuodesta alkaen. Yleisiin ja verkon tunnuslukuihin on tullut muutama luku lisää. Vuosien kuluessa tapahtunutta vaihtelua ja kehitystä kuvataan trendikäyrillä. Tässä tilastojulkaisussa on yksittäisten yritysten tunnusluvuista lasketut, eri tavoin ryhmitellyt keskiarvotiedot esitetty seuraavissa taulukoissa: 1. Yleiset tunnusluvut yrityskokoluokittain 2. Verkon tunnusluvut yrityskokoluokittain 3. Peruskuormaa ajavien lämpökeskusten tunnusluvut polttoaineen mukaisesti jaoteltuina 4. Kiinteiden, peruskuormaa ajavien lämpökeskusten tunnusluvut käyttölämpötilan, kattilatyypin, kytkennän ja miehityksen mukaisesti jaoteltuina 5. Varatehon (huippu- ja varalaitosten) käyttö- ja kunnossapitokustannus suhteessa yrityksen kokonaislämmönhankintaan yrityskokoluokittain. Vuotta koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset 45 yritykseltä. Tämän lisäksi 16 keskisuuren yrityksen kaukolämpötilastosta saatavat tiedot (lämmönhankinta ja myynti, pumppausenergia, liittymisteho ja verkon pituus) otettiin mukaan. Näin tilasto edustaa noin 60 % kaukolämpöä myyvistä jäsenyrityksistä ja 78 % lämmönmyynnistä) käsittäen yhteensä 75 paikkakunnan kaukolämpötoiminnan. Taulukoissa esitetyt luvut ovat vastanneiden yritysten tunnuslukujen aritmeettisia keskiarvoja. Niitä laskettaessa on selvästi virheellisten lukemien lisäksi kaikkein ylimmät ja alimmat (todennäköisesti virheelliset) arvot jätetty huomioimatta. Taulukoihin on merkitty kunkin tunnusluvun kohdalle sulkuihin, kuinka monen yrityksen tai lämpökeskuksen otokseen ko. tunnusluku perustuu. Taulukoista ilmenee myös mukaan otettujen tunnuslukujen vaihteluväli. Käytetyillä ryhmittelyperusteilla muodostui otos usean tunnusluvun kohdalla niin pieneksi, että yleispätevien johtopäätösten tekeminen näiden perusteella on hankalaa tai jopa mahdotonta. Vertailun helpottamiseksi on kuhunkin taulukkoon varattu sarakkeet yrityksen omille tunnusluvuille.

6 2 2 Lukujen käyttö Käyttötaloudelliset tunnusluvut liittyvät välittömästi yrityksen käyttö- ja kunnossapitotoimintaan, mutta toimivat välillisesti myös suunnittelua ja rakentamista kuvaavina ja ohjaavina lukuarvoina. Tunnusluvut kertovat yrityksen teknisestä tilasta, erilaisten toimintojen taloudellisuudesta, yrityksen kustannusrakenteesta, energiataseesta sekä käyttö-, kunnossapito- ja huoltotoiminnan tehokkuudesta. Lukuja voidaan käyttää apuna mm. suunnittelussa, kustannusseurannassa ja talousarvion laadinnassa sekä suuntaa-antavina pohjatietoina verkko- ja lämpökeskushankkeiden käyttökustannuksia määriteltäessä. Oman yrityksen lukuarvoja voidaan verrata aikaisempiin vuosiin, mahdollisiin tavoitearvoihin sekä muiden vastaavien yritysten keskimääräisiin tunnuslukuihin. Tunnuslukuseuranta voi paljastaa heikot kohdat yrityksen toiminnassa tai toimia impulssina tarkemmille selvityksille ja siten auttaa käytön ja kunnossapidon kehittämisessä ja tehostamisessa. Kustannuspohjaisissa tunnusluvuissa on yritysten erilaisista kustannusseurantakäytännöistä johtuen vaikeutena saada eri yritysten luvut tarkasti vertailukelpoisiksi, toisin sanoen sisältämään juuri samat kustannuserät. Tästä sekä erilaisista olosuhteista johtuen yritysten ilmoittamiin lukuihin sisältyy melkoisesti hajontaa, joten vertailuja keskimääräisiin tunnuslukuihin sekä muiden yritysten tunnuslukuihin tulee tehdä harkiten. On myös huomattava, että taulukoiden luvut sisältävät keskiarvoina myös runsaasti "huonoja lukuja", ts. paikallisista olosuhteista ja käyttötavoista riippuen jonkin yrityksen tunnusluvut voivat poiketa hyvinkin runsaasti yleisestä tai tavoitteena olevasta tasosta. Luvut eivät siten sinänsä sovellu tavoitearvoiksi. 3 Tunnuslukujen sisältö ja merkitys Liitteessä 1 on lyhyesti esitetty mitä kukin tunnusluku sisältää ja kuvaa.

7 3 Taulukko 1 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, yleiset tunnusluvut yrityskokoluokittain 1.5 Huipun käyttöaika = Lämmön myynti / Liittymisteho (MWh/MW) 1.4 Verkon lämpötiheys = Lämmön myynti / Johtopituus (MWh/m) 1.3 Asiakastiheys = Liittymisteho / Johtopituus (MW/km) 1.2 Kokonaishyötysuhde = Lämmön myynti / Käytetty polttoaine (GWh/GWh) 1.1 Lämmöntuotantolaitosten käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Lämmön nettotuotanto ( /MWh) Kokoluokka (MW) - - 2,45 (2) 4,81 (2) 1969 (2) - - 1,42 (14) 2,57 (14) 1812 (14) - - 1,18 (16) 2,07 (16) 1753 (16) - 0,79 (2) 1,04 (16) 2,27 (16) 2168 (16) 4,60 (14) 0,76 (18) 0,91 (22) 1,67 (22) 1843 (22) 4,88 (3) 0,73 (5) 0,63 (9) 1,45 (9) 2318 (9) 3,84 (8) 0,73 (10) 0,50 (13) 1,22 (13) 2424 (13) Kaikki yhtiöt 4,54 (25) 0,76 (35) 1,51 (92) 2,83 (92) 1877 (92) Yrityksen oma tunnusluku Kaikki Kaikki Kaikki 0,3-10 0,6-0,93 Hyv. vaihteluväli Suluissa yritysten lukumäärä

8 4 Taulukko 2 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, verkon tunnusluvut yrityskokoluokittain 2.10 Verkon keskimääräinen paluulämpötila päätuotantolaitoksella ( o C) 2.9 Verkon keskimääräinen menolämpötila päätuotantolaitoksella ( o C) 2.8 Lisäveden vuosikulutus (netto) / Verkon koko vesitilavuus (m 3 /m 3 ) 2.7 Verkon uusiminen = Vuosittain uusittu johtopituus / Johtopituus (%) 2.6 Verkon perusparannuskustannukset / Johtopituus ( /m) 2.5 Korjauskustannukset / Johtopituus ( /m) 2.4 Käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Lämmön hankinta ( /MWh) 2.3 Käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Johtopituus ( /m) 2.2 Jakelun hyötysuhde = Lämmönmyynti / Lämmön hankinta (GWh/GWh) 2.1 Lämmönsiirron pumppaussähkö/lämmön hankinta (kwh/mwh) Kokoluokka (MW) 4,68 (2) 0,94 (2) 2,65 (2) 0,52 (2) 1,47 (2) 4,98 (2) 0,90 (2) 1,79 (2) 85 (1) 45 (1) 8,31 (6) 0,90 (13) 2,01 (6) 0,77 (6) 0,67 (6) 0,47 (7) 0,46 (8) 1,66 (8) 92 (7) 49 (7) 6,75 (5) 0,89 (16) 1,32 (10) 0,57 (10) 0,62 (11) 0,70 (7) 0,18 (9) 0,86 (7) 84 (5) 47 (5) 4,97 (6) 0,89 (15) 1,43 (5) 0,50 (5) 0,88 (4) 0,44 (6) 0,47 (5) 0,97 (8) 90 (9) 52 (9) 7,60 (10) 0,87 (20) 0,67 (12) 0,32 (12) 0,39 (6) 0,21 (4) 0,07 (4) 0,90 (14) 87 (19) 51 (18) 5,64 (2) 0,88 (8) 1,63 (5) 0,42 (4) 0,77 (2) 0,78 (2) 0,19 (2) 1,12 (5) 84 (7) 51 (7) 7,33 (5) 0,87 (13) 1,14 (7) 0,92 (7) 1,85 (4) 0,03 (1) 0,00 (0) 1,08 (5) 88 (12) 51 (12) Kaikki yhtiöt 6,23 (36) 0,91 (87) 1,98 (47) 0,59 (46) 0,92 (35) 1,37 (29) 0,47 (30) 1,61 (49) 87 (60) 51 (59) Yrityksen oma tunnusluku Kaikki Kaikki 0,05-5 Kaikki Kaikki 0,05-3 0, ,8-1 0,1-10 Hyv. vaihteluväli Suluissa yritysten lukumäärä

9 5 Oma luku Taulukko 3 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, peruskuormalämpökeskusten tunnusluvut polottoaineen mukaisesti jaoteltuna 3.5 Kunnossapitokustannukset / Lämmön nettotuotanto ( /MWh) Oma luku 3.4 Käyttökustannukset / Lämmön nettotuotanto ( /MWh) Oma luku 3.3 Kattilalaitoksen sähkö / Lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Oma luku 3.2 Omakäyttösähkö / Lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Oma luku 3.1 Hyötysuhde = Lämmön nettotuotanto / Käytetty polttoaine (GWh/GWh) Laitostyyppi Polttoaine Rpö 0,87 (7) 15,0 (4) 10,5 (4) 3,8 (4) 2,8 (4) Kpö Maakaasu 0,91 (12) 16,3 (2) 7,4 (2) 0,5 (3) 0,4 (1) Jyrsinturve 0,91 (5) 31,7 (3) 19,9 (1) 2,8 (2) 1,5 (2) Kiinteät lämpökeskukset Palaturve 0,85 (8) 18,3 (6) 6,0 (3) 3,9 (3) 1,8 (3) Hake tai sahausjäte 0,95 (12) 24,7 (10) 13,3 (9) 3,3 (10) 1,4 (10) Sähkö Rpö 0,87 (12) 17,6 (8) 16,3 (3) 1,5 (7) 1,2 (7) Kpö 0,83 (1) 36,5 (1) Siirrettävät lämpökeskukset Maakaasu 0,92 (4) 11,2 (2) 5,6 (1) 0,3 (2) 0,8 (2) Sähkö 0,91 (1) ,9 (1) Hyväksytty vaihteluväli 0,7-1, ,2-15 0,2-25 Suluissa lämpökeskusten lukumäärä

10 6 Taulukko 4 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, kiinteiden peruskuormalämpökeskusten tunnusluvut käyttölämpötilan, kattilatyypin, kytkennän ja miehityksen mukaisesti jaoteltuna Oma luku 3.5 Kunnossapitokustannukset / Lämmön nettotuotanto ( /MWh) Oma luku 3.4 Käyttökustannukset / Lämmön nettotuotanto ( /MWh) Oma luku 3.3 Kattilalaitoksen sähkö / Lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Oma luku 3.2 Omakäyttösähkö / Lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Oma luku 3.1 Hyötysuhde = Lämmön nettotuotanto / Käytetty polttoaine (GWh/GWh) Laitostyyppi Käyttötapa Lämminvesikattila 0,95 (37) 17,0 (18) 10,6 (16) 2,8 (19) 1,8 (16) Kuumavesikattila 0,93 (6) 28,5 (6) 14,7 (3) 3,2 (3) 1,3 (3) Höyrykattila 0,81 (2) 27,6 (1) Tulitorvi - tuliputkikattila 0,90 (25) 16,5 (12) 11,2 (11) 2,8 (11) 1,7 (8) Vesiputkikattila 0,89 (15) 26,8 (12) 11,9 (5) 3,2 (9) 1,4 (9) Levykattila 0,82 (4) 21,4 (2) 8,4 (3) 2,3 (3) 2,0 (3) Kiinteät peruskuormalämpökeskukset Suora kytkentä 0,95 (40) 22,1 (22) 11,0 (18) 3,1 (21) 1,5 (18) Epäsuora kytkentä 0,92 (6) 29,0 (4) 15,1 (1) 2,0 (2) 1,5 (2) 3-vuoromiehitys 0,90 (2) Muu miehitys 0,95 (43) 23,3 (25) 11,3 (18) 3,0 (22) 1,5 (19) Hyväksytty vaihteluväli 0,7-1, ,2-15 0,2-25 Suluissa lämpökeskusten lukumäärä

11 7 Taulukko 5 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, varatehon (vara- ja huippulaitokset) käyttö- ja kunnossapitokustannus suhteessa yrityksen kokonaislämmönhankintaan, /MWh 4.1 Vara- ja huippulämpökeskusten käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Yrityksen kokonaislämmönhankinta ( /MWh) Kokoluokka (MW) 0,48 (2) 0,45 (5) 0,83 (5) 0,77 (4) 0,39 (8) 1,01 (2) 0,56 (5) Kaikki yhtiöt 0,51 (15) Yrityksen oma tunnusluku Kaikki Hyväksytty vaihteluväli Suluissa yritysten lukumäärä

12 8 Kuva 1.1 Lämmöntuotannon käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Lämmön nettotuotanto ( /MWh) Kuva 1.2 Kokonaishyötysuhde = Lämmön myynti / Lämmön hankinta (GWh/GWh) 0,95 0,90 0,85 0,80 0,75 0,70 0,65 Kuva 1.3 Liittymisteho / Johtopituus (MW/km) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0

13 9 Kuva 1.4 Lämmön myynti / Johtopituus (MWh/m) Kuva 1.5 Lämmön myynti / Liittymisteho (MWh/MW)

14 10 Kuva 2.1 Lämmönsiirron pumppaussähkö / Lämmön hankinta (kwh/mwh) Kuva 2.2 Lämmönmyynti / Lämmön hankinta (GWh/GWh) 1,00 0,95 0,90 0,85 0,80 0,75 Kuva 2.3 Käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Johtopituus ( /m)

15 11 Kuva 2.4 Käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Lämmön hankinta ( /MWh) 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Kuva 2.5 Korjauskustannukset / Johtopituus ( /m) 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuva 2.6 Verkon perusparannuskustannukset / Johtopituus ( /m) 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0

16 12 Kuva 2.7 Vuosittain uusittu johtopituus / Johtopituus (%) 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Kuva 2.8 Lisäveden vuosikulutus (netto) / Verkon koko vesitilavuus (m 3 /m 3 ) 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuva 2.9 Verkon keskimääräinen menolämpötila päätuotantolaitoksella ( o C)

17 13 Kuva 2.10 Verkon keskimääräinen paluulämpötila päätuotantolaitoksella ( o C)

18 14 Kuva 4.1 Vara- ja huippulämpökeskusten käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Yrityksen kokonaislämmönhankinta ( /MWh) 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0

19 15 Liite 1 Käyttötaloudellisten tunnuslukujen sisältö ja merkitys 1 Yleiset tunnusluvut 1.1 Lämmöntuotantolaitosten käyttö- ja kunnossapitokustannukset/lämmön nettotuotanto ( /MWh) Luku kertoo yrityksen lämmöntuotantolaitteiston teknisestä tasosta (mm. automaatioaste), laitteiston kunnosta, miehityksen määrästä, käytön ja hoidon sekä huollon tarpeesta. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset tässä kuten muissakin kustannuspohjaisissa tunnusluvuissa sisältävät kaikki käytöstä ja kunnossapidosta johtuvat kustannukset, kuten suorittavan henkilöstön palkat sosiaalikuluineen, sähkölaitteiden ja instrumentoinnin käyttöja kunnossapitokustannukset sekä kiinteistönhoidon ja vartioinnin kustannukset. Käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin eivät sisälly päivystyksen varallaolokustannukset, vakuutusmaksut, työnjohdon ja sitä ylemmän henkilöstön palkat, omakäyttösähkökustannukset, jakamattomat yleiskulut eivätkä tietenkään polttoaine- ja pääomakustannukset. 1.2 Lämmön myynti/käytetty polttoaine (GWh/GWh) Luku kertoo kaukolämpöjärjestelmän kokonaisvuosihyötysuhteen ja kuvaa siten yrityksen kaukolämpötoiminnan tuottavuutta. 1.3 Asiakastiheys = Liittymisteho/johtopituus (MW/km) Luku ilmoittaa kaukolämpöjärjestelmän tehotiheyden, ja kuvaa etenkin asiakaskunnan keskikokoa sekä maantieteellistä keskittyneisyyttä. Mitä suurempi lukuarvo on, sen paremmat ovat edellytykset taloudelliselle kaukolämpötoiminnalle. Toiminnan kannattavuus asettaa tehotiheydelle alaraja-arvon, jota voidaan käyttää avuksi toiminnan laajennushankkeiden arvioinnissa. 1.4 Verkon lämpötiheys = Lämmön myynti / Johtopituus (MWh/m) Tunnusluku kuvaa kaukolämpöjärjestelmän energiatiheyttä, vrt. edellinen luku. 1.5 Huipun käyttöaika = Lämmön myynti / Liittymisteho (MWh/MW) Huipun käyttöaika osoittaa kuinka monen tunnin aikana vuotuinen energianmyynti täydellä kuormalla / maksimi liittymisteholla tuotettaisiin. Luku kertoo kaukolämpötoiminnan tehokkuudesta ja sen edellytyksistä, ja riippuu mm. yrityksen koosta ja sijainnista sekä asiakaskunnan rakenteesta ja liittymistehojen mitoituksesta. 2 Verkon tunnusluvut 2.1 Lämmönsiirron pumppaussähkö/lämmön hankinta (kwh/mwh) Luku ilmoittaa tuotantolaitoksilla ja mahdollisissa välipumppaamoissa kaukolämpöveden pumppaukseen käytetyn sähköenergian suhteutettuna laitoksen lämmön hankintaan (= nettotuotanto + mahdollinen osto).

20 16 Luku kuvaa lähinnä pumppujen käytön tehokkuutta ja voi esim. antaa impulssin kierroslukusäädön hankkimiselle tai parantamiselle. 2.2 Lämmön myynti/lämmön hankinta (GWh/GWh) Lämmön myynti sisältää kaiken tuotantolaitosten seinien ulkopuolelle toimitettavan lämmön. Luku kertoo kaukolämpöverkon hyötysuhteen ja kuvaa siten verkon eristystasoa, kuntoa ja käytön tehokkuutta. 2.3 Verkon käyttö- ja kunnossapitokustannukset/johtopituus ( /m) Sisältää myös lisävedenkäsittelyn kustannukset sekä mittauskeskusten (lukuun ottamatta itse lämmönmyyntimittaria) käyttö-, huolto- ja korjauskustannukset. Luku kuvaa verkon käytön monimutkaisuutta, verkon kuntoa ja korjaustarvetta sekä käyttö- ja kunnossapitotoiminnan tehokkuutta. 2.4 Verkon käyttö- ja kunnossapitokustannukset/lämmön hankinta ( /MWh) Verkon käytön ja kunnossapidon yksikkökustannus. Vrt. edellinen luku. 2.5 Verkon korjauskustannukset/johtopituus ( /m) Korjauskustannukset ovat osa kunnossapitokustannuksia sisältäen vain johtovaurioiden korjauskustannukset. Luku kuvaa verkon vaurioalttiutta, vaurioiden laajuutta sekä korjaustoimien monimutkaisuutta ja korjaustoiminnan tehokkuutta. 2.6 Verkon perusparannuskustannukset / Johtopituus ( /m) Sisältää investointikuluihin luettavat, korvaavan ja uudistavan perusparantamisen kustannukset, lukuun ottamatta ulkopuolisesta syystä, kuten kaavamuutoksista tai tietyöstä johtuvien johtosiirtojen kustannuksia. Luku kuvaa verkon kuntoa ja suunnitelmallisen uusimisen tarvetta. 2.7 Vuosittain uusittu johtopituus/johtopituus (%) Uusittu johtopituus tarkoittaa "vanhan" johto-osuuden pituutta, jossa joko toinen tai molemmat putket on vaihdettu tai koko johtorakenne korvattu samaan tai uuteen paikkaan rakennetulla uudella johtopituudella. Luku kuvaa vaurioiden laajuutta ja johtojen kuntoa sekä kunnossapidon tehokkuudesta. 2.8 Lisäveden vuosikulutus/verkon koko vesitilavuus (m 3 /m 3 ) Lisäveden nettokulutuksen (vuotuisen lisärakentamisen tilavuutta ja mahdollista vedenmyyntiä ei huomioitu) ja verkon, tuotantolaitosten ja kuluttajalaitteiden yhteisen vesitilavuuden suhde. Kuvaa vaurioiden, paisuntojen ja varoventtiilien kautta tapahtuvien vuotojen sekä korjaustilanteissa tapahtuvien tyhjennysten määrää suhteessa koko vesitilavuuteen. 2.9 Verkon keskimääräinen menolämpötila päätuotantolaitoksella ( o C) Yhdessä luvun 2.10 kanssa antavat kuvan asiakaslaitteiden mitoituksen ja toiminnan tasosta ja asiakaskunnan keskimääräisestä jäähdytyksestä Verkon keskimääräinen paluulämpötila päätuotantolaitoksella ( o C) Vrt. edellinen luku.

21 17 3 Peruskuormaa ajavien lämpökeskusten tunnusluvut 3.1 Lämpökeskuksen lämmön nettotuotanto/käytetty polttoaine (GWh/GWh) Ilmoittaa lämpökeskuksen vuosihyötysuhteen eli kuvaa lämmöntuotannon tehokkuutta. 3.2 Lämpökeskuksen omakäyttösähkö/lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Omakäyttösähkö sisältää lämpökeskuksen koko sähkönkulutuksen lukuun ottamatta mahdollisen lämpökeskukseen sijoitetun välipumppaamon sähkönkulutusta. Luku kertoo lähinnä verkon siirtokyvystä sekä pumppujen käytön tehokkuudesta. 3.3 Kattilalaitoksen sähkö/lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Kattilalaitoksen muun kuin kaukolämpöveden siirtopumppaukseen käytetyn sähköenergian suhde lämmöntuotantoon. 3.4 Lämpökeskuksen käyttökustannukset/lämmön nettotuotanto ( /MWh) Tunnusluku voi kertoa esim. lämpökeskuksen teknisestä tasosta (mm. automaatioaste), käyttötavasta ja käytön tehokkuudesta. 3.5 Lämpökeskuksen kunnossapitokustannukset/lämmön nettotuotanto ( /MWh) Kunnossapitokustannukset sisältävät lämpökeskuksen huolto- ja korjauskustannukset, mutta ei perusparannusluonteisia kattiloiden tai muiden laitteiden uusimisia tai perusteellisia muutoksia. Luku kertoo mm. laitteiston kunnosta, toiminnan luotettavuudesta ja huoltotarpeesta. 4 Varatehon tunnusluku 4.1 Vara- ja huippulämpökeskusten käyttö- ja kunnossapitokustannukset/yrityksen kokonaislämmönhankinta ( /MWh) Tunnusluku ilmoittaa vara- ja huippulaitosten käytön ja kunnossapidon kustannusvaikutuksen lämmön hintaan, ja kertoo yrityksen varatehon käytön ja kunnossapidon kustannustehokkuudesta.

22

23 Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tilastojulkaisut Kaukolämpötilasto District Heating Statistics Kaukolämpöjohtotilasto 1964, Kaukolämpöverkon vauriotilasto Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1984 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset Kaukolämmön keskeytystilasto

24

25

26 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 513 B, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)