Energiaomavarainen maaseutuyritys

Transkriptio

1 Energiaomavarainen maaseutuyritys Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

2 Esityksen sisältö o Energiaomavaraisuus eri näkökulmista tiedon lähteitä o Maatilan energiatase o Numerotietoa Lapin maatiloista o Numerotietoa Lapin puu- ja turvevaroista, tuuli- ja aurinkoenergian saatavuudesta o Mietteitä energiaomavaraisuuteen siirtymisestä Lapissa

3 Mitä aiheesta tiedetään ennestään?

4 Kalmarin CHP-yksikkö ja biokaasun tankkausasema Kuvat: Hannu Mikkola

5 Mitä energiaomavaraisuus tarkoittaa? Energiaomavaraisuus o Tuotetaan lämpöä, sähköä tai liikennepolttoainetta omaan tarpeeseen. o Tuotetaan lämpöä, sähköä tai liikennepolttoainetta niin paljon yli oman tarpeen, että ylijäämä kattaa myös ne energiamuodot, joita ei tuoteta itse. o Tuotetaan kaikki itse käytettävä lämpö, sähkö ja liikennepolttoaine (Kalmari). o Tuotetaan niin paljon energiaa, että se kattaa maaseutuyrityksen suoran energiatarpeen lisäksi myös epäsuorat energiapanokset

6 Energiaomavaraisuus voi perustua o Omasta metsästä hakattavaan puuhun o Omasta suosta nostettavaan turpeeseen o Karjanlannan ja pellolta korjattavan biomassan biokaasutukseen o Tuulivoimaan o Vesivoimaan o Aurinkoenergiaan Ennen omavaraisuuteen pyrkimistä on inventoitava maatilayrityksen käytettävissä olevat energialähteet ja niistä saatavissa oleva nettoenergian määrä

7 Syitä energiaomavaraisuuden tavoittelemiseksi o Riippumattomuus energian saatavuudesta ja hinnanmuutoksista o Odotukset energian hinnan noususta ja mahdollisuus ansaita myymällä itse tuotettua energiaa o Halu pienentää omaa hiilijalanjälkeä

8 Esimerkki energiataseesta: 58 ha kasvinviljelytila Etelä-Pohjanmaalla o Puolet pelloista on turvemaita ja puolet kivennäismaita (turv la typpilannoitus 60 kg/ha) o Perinteinen kyntöön perustuva muokkaus o Vilja kuivataan lämminilmakuivurissa o Asumisen energiankulutusta ei ole laskettu mukaan Lähde: Esala, J. & Kataja, J Esimerkkejä seurannasta. In: Ahokas, J. (ed.) Energian käyttö ja seuranta maatiloilla. Energia-Akatemia hankkeen julkaisu. 45 s

9 Esimerkkitilan 1 energiankulutuksen ja tuotoksen jakauma HUOM! Jos sato laskee 20 % tai puintikosteus lisääntyy 5 %-yks., energiasuhde heikkenee 6,5:stä 5,5:een. Lähde: Esala, J. & Kataja, J Esimerkkejä seurannasta. In: Ahokas, J. (ed.) Energian käyttö ja seuranta maatiloilla. Energia-Akatemia hankkeen julkaisu. 45 s

10 Esimerkkitila 2: 168 ha lypsykarjatila Keski-Suomessa Lähde: Esala, J. & Kataja, J Esimerkkejä seurannasta. In: Ahokas, J. (ed.) Energian käyttö ja seuranta maatiloilla. Energia- Akatemia hankkeen julkaisu. 45 s. o 98 ny o Lypsyrobotti o Pelloista 50 % viljaa, 42 % nurmea ja 8 % kesantoa o Pellot sijaitsevat hajallaan useampana ryppäänä, joista kauimmainen on 20 km päässä o Perinteinen kyntöön perustuva muokkaus o Seosrehuruokinta o Ensimmäinen rehusato korjataan pyöröpaaleihin ja toinen tarkkuussilputtuna rehutorniin o Tilalla on tehty merkittäviä pellon kunnostus- ja raivaustöitä, joiden vaikutus näkyy polttoaineenkulutusluvuissa

11 Lähde: Esala, J. & Kataja, J Esimerkkejä seurannasta. In: Ahokas, J. (ed.) Energian käyttö ja seuranta maatiloilla. Energia-Akatemia hankkeen julkaisu. 45 s

12 Tilastotietoa Lapin maatiloista 2011 Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2012 o Maatiloja kaikkiaan kpl o Keskimääräinen peltoala 26 ha o Yli 50 ha tiloja 247 kpl o Yli 100 ha tiloja 57 kpl o Monialaisten tilojen osuus kaikista tiloista 39 %

13 Maatilojen maan käyttö alueittain Suomessa

14 Pellon käyttö alueittain Suomessa vuonna

15 Lapin maatilojen jakauma tuotantosuunnittain 2012 Muu; 2,9 % Lypsykarja; 24,8 % Muu kasvituotanto; 50,2 % Muu nautakarja; 9,0 % Puutarha-kasvit; 0,8 % Erikoiskasvit; 1,5 % Sika; 0,1 % Siipikarja; 0,1 % Lammas ja vuohi; 5,0 % Hevoset; 3,0 % Vilja; 2,6 %

16 Metsien puusto, kasvu ja poistuma Lapissa Puusto yks. metsissä, milj. m 3 Kasvu yks. metsissä, milj. m 3 Poistuma, milj. m 3 Kasvu, m 3 /ha Etelä-Lappi 104 5,3 2,6 Enontekiö, 5 0,17 3,0 1,3 Utsjoki, Inari Hakkuusäästö 2,5 milj. m 3 vuodessa 5,0 TWh energiaa Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja METLA

17 Suomen turvevarat Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja METLA

18 Suojelualueet ja kansallispuistot Pohjois- Suomessa

19 Tuulen vuotuinen keskinopeus 100 metrin korkeudessa Lähde: Tuuliatlas

20 Tuulienergiatuotannon alueellinen jakauma Suomessa 2013 Lähde: Wind energy statistics in Finland 2013, VTT

21 Aurinkoenergian saatavuus Helsingissä ja Sodankylässä Lähde: Aurinkoenergia. Suntekno Oy. Keskimääräiset kuukausittaiset auringonpaistetunnit Helsingissä ja Sodankylässä Kuukausittainen auringonsäteilyn määrä vuosina

22 Esimerkkejä eri vaihtoehtojen energiatuotoksista Energianlähde Energiasaanto vuodessa, MWh Energiasaanto kevyenä polttoöljynä, l Hehtaari metsää, kasvu 2,6 m 3 3,4 340 Hehtaari nurmipeltoa, sato kg ka Hehtaari kauraa, kg Hehtaari turvesuota, jolta korjataan 1 cm jyrsinturvetta 100 m 2 aurinkopaneeleja Sodankylässä, ρ = 6 % Tuulivoimala, nimellisteho 2,1 MW, kapasiteettitekijä 26% ,

23 Mietteitä energiaomavaraisuuteen siirtymisestä Lapissa 1. Lapissa on runsaasti puuta, turvetta ja tuulta. 2. On helpointa aloittaa pyrkiminen energiaomavaraisuuteen korvaamalla öljy tai sähkö puulla tai turpeella lämmön tuotannossa. Biomassasta saadaan eniten energiaa hyödyksi juuri lämmöntuotannossa. 3. Jos on tarkoitus tuottaa sähköä, sivutuotteena syntyy kaksinkertainen määrä lämpöä, josta suuri osa pitäisi käyttää järkevästi tai myydä kannattavasti. (Ei koske tuuli-, vesi- tai aurinkosähköä). Pelkän varavoiman saa yksinkertaisimmin hankkimalla aggregaatin! 4. Tukipolitiikka suosii suurehkoja > 100 kva CHP-yksiköitä. 5. Liikennepolttoaineen tuotanto on haastavaa. Polttoaineen pitäisi olla laadukasta. 6. Vaikka ajatus energiaomavaraisuudesta on kiehtova, kannattaa tehdä kannattavuuslaskelmia MYÖS keskimääräistä huonommilla lähtöarvoilla

24 Kiitos!