PUISTOKOULUN HISTORIA

Transkriptio

1

2 Koulutoiminta Jyväskylän alueella oli alkanut vuonna 1847 ala-alkeiskoulussa Kansakouluasetus vuonna 1866, Jyväskylän Seminaarin mallikoulujen toiminta alkoi Kaupungin väliaikainen alakansakoulu toimi vuodet vanhan Raatihuoneen tiloissa JYVÄSKYLÄN ENSIMMÄINEN KUNNALLINEN KANSAKOULU PERUSTETTIIN VUONNA 1909 Koulutilat olivat vanhalla Raatihuoneella vuosina , ennen omaa koulutaloa. PUISTOKOULU VALMISTUI KANSAKOULUN ENSIMMÄISEKSI RAKENNUKSEKSI VUONNA 1913 SUUNNITTELIJANA ARKKITEHTI WIVI LÖNN ( ) Neljäs suomalainen arkkitehdiksi valmistunut nainen Ensimmäinen suomalainen itsenäinen naisarkkitehti, jolla oli oma toimisto PUISTOKOULUN HISTORIA Erikoisala: kehitti suomalaista koulurakentamista Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä

3 Puistokoulun valmistuminen osuu tyylilliseen murroskauteen ja julkisivussa on nähtävillä art noveauta sekä klassisismia. Julkisivu toteutettiin puoliksi kivestä, puoliksi puusta, sillä se oli kustannustehokasta. Pohjoisjulkisivu oli pääfasadia näyttävämpi, sillä kaupunkiin tuleva näki sen ensimmäisenä.

4 ALKUPERÄISET PIIRUSTUKSET

6 TILANJÄSENTELY JA HUONEOHJELMA 1KRS. ERITYISLUOKKAHUONE (veistossali) KIRJASTO/VIRKISTYSTILA/ OPETUSVÄLINEIDEN SÄILYTYSTILA OPETTAJAINHUONE VAHTIMESTARIN ASUNTO NAULAKKOHUONEET

8 TILANJÄSENTELY JA HUONEOHJELMA 2KRS. TILAVAT, VALOISAT, TERVEELLISET LUOKKAHUONEET YHDISTETTY VOIMISTELU- JA JUHLASALI

9 TALOTEKNIIKKA VÄLIPOHJIEN RAUTABETONIRAKENNE ILMAN LÄMMITTÄMISEEN PERUSTUVA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄ ELI NK. KALORIFEERITEKNIIKKA UUNILÄMMITYS SISUSTUS ULKONA PALJAS HIRSIPINTA, MYÖHEMMIN VUORAUS SISÄLLÄ SEINIEN PANELOINTI 1,5M KORKEUDELLE MAALAUKSET Väliseinät ja katot vaaleiksi mm. valoisuuden lisäämiseksi Lattiat vernissattiin TAPETIT SÄHKÖVALOT VESIJOHTO

10 PUISTOKOULUN HISTORIA KANSAKOULURAKENNUKSEN VALIOKUNTA PERUSTETTIIN 1910 Valiokunta pyysi piirustuksia Wivi Lönniltä Lönn oli tähän mennessä niittänyt mainetta Tampereelle suunnittelemistaan koulurakennuksistaan sekä Jyväskylään vuonna 1904 valmistuneesta Kuokkalan kartanosta Valiokunnan ja koulun johtokunnan toiveet huomioiden Lönn valmisti piirustukset vuonna 1911 KOLMESTA SUUNNITELMASTA VALITTIIN ENSIMMÄINEN, KORUTTOMIN VAIHTOEHTO URAKKA KILPAILUTETTIIN 1912 Urakkasopimus: rakennusmestari A.E. Henriksson (kiviurakka erikseen) Keskuslämmitys ja ilmanvaihto: tamperelainen tmi K.F. Dunderberg Valvojat: Lönn ja Jyväskylän kaupungin nuorempi rakennusmestari Viljo Raittila HENRIKSSON MYÖHÄSTYI AIKATAULUISTA KUUSI KUUKAUTTA Ensimmäisessä lopputarkastuksessa kirjattiin 22 puutetta ja Henriksson määrättiin maksamaan kaupungille sakkoa 4687,70markkaa Varsinaisessa lopputarkastuksessa yhä 16 puutetta, jotka tuli olla valmiina 15.7 mennessä KOULUN KÄYNTI ALOITETTIIN OSITTAIN MARRASKUUSSA 1912 VIHITTIIN KÄYTTÖÖN

11 LUKUVUONNA KATKOKSIA KOULUN KÄYNNISSÄ Venäläissotilaiden käytössä, vallankumousneuvoston sulkemana, suojeluskunnan majoituskäytössä ENSIMMÄINEN MÄÄRÄYS KOULUJEN OTTAMISESTA SOTILASKÄYTTÖÖN, TYHJENNETTIIN VÄLITTÖMÄSTI Puistokoulu ollut mm. puolustusvoimien majoitus- ja koulutustila, siirtolaisten sijoituspaikka, autokorjaamo, varasto Koulutyö pysähtyneenä lokakuu huhtikuu 1940, syyslukukausi 1941, syyslukukausi 1944 Koulu huonossa kunnossa, erityisesti lattiat ja seinät

12 ULLAKKO Täytteiden tiivistäminen 1916 KORJAUSHISTORIA JA MERKITTÄVIMMÄT MUUTOKSET KELLARI keskuslämmityshuoneeseen tilapäinen koulukeittola Oviaukko kattilahuoneen ja polttoainevaraston välille, apukeittiöön väliseinämuurauksia 1953 Kattilahuoneen laajennus KERROS Pattereita kylmiin luokkahuoneisiin 1916 Yksi luokkahuone lisää 1947 (virkistyshuoneen pääty) Vahtimestarin asunto keskuslämmityksen piiriin 1953, kaakeliuunit purettiin 1954 Veistosluokasta tavallinen luokka 1956 (savupiippu purettiin) Lännen puoleinen päällysvaatehuone luokkahuoneeksi 1960 mennessä Terveydenhoitajan tila puolitettiin, pienempään opettajien sosiaalitila 1991 Mikrobivaurioiden korjaus Ainonkadun puoleisella seinällä, ala- ja yläpohjien uusiminen KERROS Sisäseinien panelointi 1916 Juhlasalin näyttämön uusiminen 1946 (korotus, sivuseinät)

13 KORJAUSHISTORIA JA MERKITTÄVIMMÄT MUUTOKSET JULKISIVUT JA KATTO Katto vedenpitäväksi 1916 Vaakaponttilaudoitus Etelänpuolella ikkunamuutoksia: katon rajan pieniä ikkunoita laajennettiin alaspäin 2003 MUUTA Keskuslämmitys uusittiin 1959 Lämpöjohtojen suurentaminen, pattereiden lisääminen 1937 Länsipäätyyn 90m² käymäläsiipi 1959 (vesikäymälät) Öljylämmitteinen keskuslämmitys 1965 Käymäläsiipeen pukuhuonetilat ja kiinteistön hoitajan varasto 1988 Lahovauriokorjaus länsiportaikon ja luokkahuoneen välissä 2005 PIHA Lönnin piirustusten mukaisen aidan purku Piharakennukseen lisätty tilapäinen keskuskeittiö Lönnin piirustusten mukainen portti purettu 1950-luvulla KANSAKOULUKORTTELI PITKÄÄN RAKENTAMATON Katukivetys Puistokadulle (1925), Hotelli Yöpuu valmistuu 1928, Puistokadun asfaltointi (1960), lähitonttien kerrostalot 1960-luvulla

14 KELLARI Puuvarastoja erottavaan kaarevaan seinään ovi Lattioihin sorastus, styrox, pintalaatta, muovimatto/laatta 1. KERROS Opettajainhuoneesta jakelukeittiö, molemmin puolin luokkahuoneet ruokailutiloiksi Vahtimestarin asunnosta kanslia-, terveydenhoito, opetustiloiksi Wc:t käytäville Huonejaot täysin uusiksi Alaslaskettu Kipsonit levykatto käytäviin ja aulaan 2. KERROS Näyttämön ovi levytettiin umpeen Wc:t Oviaukkoja pienennettiin HEIKKO PALOTURVALLISUUS PERUSKORJAUS Muutospiirustukset: kaupungin rakennusviraston talo-osaston toimistorakennusmestari Pentti Leminen Sähkö: suunnittelijana Insinööritoimisto Osmo Pönkkä, toteutus Sähkövakka Työnjohto: rakennusmestari Veikko Lepoaho Kaikki tilat päällystettäväpaloa hidastavilla levyillä Kipsonit levy seiniin ja kattoihin, lattioihin lastulevy ja vinyyliasbestilaatat SISÄSEINÄT JA KIINTEÄT KALUSTEET MAALATTIIN MUOTIVÄREILLÄ VOIMAKKAALLA VIHREÄLLÄ, SINISELLÄ, KELTAISELLA JA PUNAISELLA KAUKOLÄMPÖ, KONEELLINEN POISTOILMASTOINTI, SÄHKÖASENNUSTEN UUSIMINEN

15 UUSI LAAJENNUSOSA ARKKITEHTUURIKILPAILU 2008 Päiväkotirakennus, koulun laajennus, koulun ja päiväkodin yhteistilat Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy Alapohjien sekä lattioiden pintamateriaalien purku länsipuolella Alkuperäisten tiilirakenteisten väliseinien purku Keittiön (alkup. Opettajainhuone) piti muuttaa opetustilaksi, mutta vuonna 1959 alustatilaan kaivetun laajennusosan seinät eivät olleet tarpeeksi tukevia, joten toimenpiteet keskeytettiin Rakentaminen alkoi 2009 ja laajennusosa ja vanhan osan muutostyöt valmiita elokuussa 2010

16 PERUSKORJAUS

17 HANKESUUNNITTELU ALKANUT loppuvuodesta 2010 RAKENNUSURAKAN ALOITUS kesäkuussa 2013 TYÖ VALMISTUU ELOKUUHUN 2014 MENNESSÄ Tilaaja/rakennuttaja: Jyväskylän Tilapalvelu Rakennuttajakonsultti ja valvonta: ISS Proko Oy Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Pekka Paavola Oy / Aila Rahunen Rakennesuunnittelija: Insinööritoimisto Vahanen Oy Sähkö- ja AV-suunnittelu ja valvonta: Sähkösuunnittelu J. Nenonen Oy LVIA-suunnittelu: AIRIX Talotekniikka Oy Pääurakoitsija: Lujatalo Oy

18 PUISTOKOULUN MERKITYS MERKITTÄVÄLLÄ PAIKALLA Kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti merkittävä sijainti Muodostunut maamerkiksi vuoden 1910 Valter Thomén ja Hugo Liliuksen asemakaavan mukaisesti Tontin historiallinen kerrostuneisuus ja siihen liittyvät tapahtumat MERKITTÄVÄLTÄ AJALTA Säädeltyä rakentamista, koulurakentamisen periaatteet Käsityövaltaisen rakentamisen aikakausi Harvinaistuvaa rakennuskantaa Suomessa, vain noin 20% rakennuskannasta on valmistunut ennen maailmansotia

19 PUISTOKOULUN MERKITYS MERKITTÄVÄ ARKKITEHTI Wivi Lönn on yksi maamme arvostetuimpia 1900-luvun alkupuolen arkkitehteja Suunnitellut Jyväskylään useita kohteita Lönn asunut Jyväskylässä vuosina Tunnettu erityisesti koulurakennusten suunnittelijana MERKITTÄVÄ JULKINEN RAKENNUS Ensimmäinen Jyväskylään valmistunut kunnallinen kansakoulurakennus, edelleen alkuperäisessä käytössä eli kouluna Koulun asema paikallisena keskuspaikkana: tapahtumat, yhdistystoiminta, henkilö- ja tapahtumahistoria Oman aikansa rakennustaidonnäyte, rakennushistoriallinen merkittävyys uudisrakentaminen ja Päivärinteen päiväkodin yhdistäminen kouluun

20 SUOJELU INVENTOITU KESKI-SUOMEN MUSEON RAKENNUSINVENTOINNISSA JO VUONNA 1983 KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄNÄ KOHTEENA SUOJELTU VOIMASSA OLEVASSA ASEMAKAAVASSA SR-MERKINNÄLLÄ (2008) MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN KOHDE (Keski-Suomen maakuntakaava, Keski- Suomen liitto 2009) RAKENNUSHISTORIASELVITYS PERUSKORJAUSHANKKEEN TUEKSI SEKÄ HANKKEEN TYÖMAA-AIKAINEN DOKUMENTOINTI( Keski- Suomen museo ja Jyväskylän Yliopiston museo)

21 DOKUMENTOINTI Puistokoulusta on tehty rakennushistoriallinen selvitys vuonna 2010 Rakennustutkija Anna-Leena Lehto, Keski- Suomen museo Dokumentointi on tässä tapauksessa työvaiheiden, paljastuvien rakenteiden ja uuden rakentamisen seuraamista ja kartoittamista pääasiassa valokuvaamalla Käytännössä rakennushistoriaselvityksen (RHS) jatko-osa Historiatietojen päivittämistä, lisäämistä ja tallentamista mm. suunnittelun taustatiedoiksi

22 TALTEENOTOT RAKENNUKSEN MERKITTÄVÄN LUONTEEN VUOKSI DOKUMENTOIJA TEKEE RAKENNUSTYÖMAALLA TALTEENOTTOJA ELI KERÄÄ RAKENNUKSEN HISTORIAAN LIITTYVÄÄ MATERIAALIA TALTEEN TALTEENOTOISTA OSA TALLENNETAAN KESKI-SUOMEN MUSEON KOKOELMIIN DOKUMENTOIJA KERÄÄ TALTEEN OSIA SEINÄ- JA KATTOPANEELEISTA, LISTOISTA, TAPETEISTA, LATTIALANKUISTA YM. MAHDOLLISISTA RAKENNUSOSISTA JA MATERIAALEISTA Mallikappaleet aikakauden rakentamisesta ja malleina uudelleen toteutuksille Yhteistyö mm. väritutkijoiden sekä arkkitehdin kanssa

23

24 Väritutkimuksen avulla pyritään selvittämään materiaalien alkuperäiset värit. Tutkimuksesta selvinneet värimäärittelyt vaikuttavat tulevan sisustuksen värimaailmaan.

25 MISSÄ MENNÄÄN NYT? LISTAUS TAPAHTUMISTA Piha ja julkisivut Kaadettu kaksi koivua lounaisnurkasta, sisäänajon molemmilta reunoilta Salaojitus tehty talon ympärille ja parannettu perusmuurin vedeneristystä Aitaa poistettu portista pohjoiseen idän puolella Julkisivulaudoitus poistettu lukuun ottamatta pohjoisen päätykolmiota Sääsuoja rakennettu Huonokuntoisia kattokannattajia korjattu Vanha vesikatto purettu, uusi aloitettu

26 MISSÄ MENNÄÄN NYT? LISTAUS TAPAHTUMISTA Kellari Purettu seiniä Maanpaineseinistä + perusmuureista purettu tiiliverhoukset Kivihiilipiki poistettu perusmuureista. Tiiliverhouksen purun jälkeen kävi ilmi, että perusmuureja on vahvistettava betonivalulla Välipohja 102a purettu pois alakautta, kellarista käsin Vahvistettu ja korjattu välipohjan alaista kellarinseinää betonilla Uusi tiiliverhous valmistumassa Lattioissa uusi betonivalu Purkuvaiheessa löytynyt vanha lämmityskattila. Purkujen yhteydessä löydetty myös tanskalaisia tulitiiliä D.Ch.F

27 KELLARITILAN ERI VAIHEITA

28 MISSÄ MENNÄÄN NYT? LISTAUS TAPAHTUMISTA Ensimmäinen kerros Aulan keskipalkki purettu ja tuettu (läpi kellarikerrokseen ja toiseen kerrokseen) Saniteettitilat purettu väliseinineen ja kalusteineen Vanhojen iv-kanavien läpivientien aukkoja on muurattu umpeen Suurimmassa osassa tiloja lattioista purettu vanhat betonivalut ja tehty uudet Alkuperäiset oviaukot aukaistu uudelleen, alkuperäiset ovenkarmit paljastuneet Hissikuilu muurattu tilaan 107 Asbestia sisältäneet vinyylilaatat purettu lattioista Osassa ensimmäisen kerroksen käytävätilojen sisäkatoista välipohjaa on avattu ja poistettu vaurioituneet puumateriaalit sekä orgaaniset eristemateriaalit

29 MISSÄ MENNÄÄN NYT? LISTAUS TAPAHTUMISTA Porrastasanteet ja raput Lännen puolelta löytynyt levytysten alta välitasanteelta alkuperäinen klinkkerilattia suhteellisen hyvässä kunnossa, samaa laattaa kuin muualla porrashuoneissa Kotelointia purettaessa löytyivät alkuperäiset ikkunalaudat, joiden muoto tarkentui L malliseksi. Puurakenne. Hirsirakenteissa näkyvissä aikaisempien iv-kanavien läpivientien jäljiltä aukkoja

30 MISSÄ MENNÄÄN NYT? LISTAUS TAPAHTUMISTA Toinen kerros Tapettinäytteitä otettu kaikista tiloista, lisäksi talteenottona jalka- ja kattolistaa sekä seinä- ja kattopaneelia Seinien levytykset purettu, hirsirakenteissa paikoin vaurioita Kattojen levyrakenteet sekä kattopaneelit purettu pois, alkuperäiset lattian kannattajahirret näkyvissä Ylä- ja välipohjan eristeet (sammal, heinä, hiekka, kiviä, tiilen palasia ) poistettu. Osa puisista kannattajista vaurioitunut Näyttämö purettu Lattioiden vinyylilaatat ja alkuperäiset lattialankut purettu

31 MISSÄ MENNÄÄN NYT? LISTAUS TAPAHTUMISTA Ullakko Yläpohjan eristeet poistettu, puisissa kannattimissa paikoin vaurioita Ullakolle johtavasta portaikosta paljastunut alkuperäinen sisäikkuna purkuvaiheessa Ullakolle johtavat portaat purettu Ilmakonehuone purettu

32 LÄHTEET LEHTO, ANNA-LEENA: JYVÄSKYLÄN PUISTOKOULU, Rakennushistoriaselvitys, Keski-Suomen museo (2010) Vanhat kuvat: Keski-Suomen museon kuva-arkisto Uudet kuvat: Maiju Nurminen ja Riikka Mäkipelkola Wivi Lönnin kuva: Uudisrakennuksen kuva: