CUBE Talotekniikan teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 19/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CUBE Talotekniikan teknologiaohjelma 2002-2006. Teknologiaohjelmaraportti 19/2006"

Transkriptio

1 CUBE Talotekniikan teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 19/2006 Loppuraportti CUBE

2 2 CUBE

3 CUBE Talotekniikan teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 19/2006 Helsinki 2006 CUBE

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 460 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansikuva: Antti Pirinen Taitto: DDT COMMUNICATIONS OY Reprotyot: Art-Print Oy Paino: Libris Oy, 2006 CUBE

5 Esipuhe Tekesin CUBE Talotekniikan teknologiaohjelma käynnistyi vuonna 2002 systemaattisena osana Tekesin kiinteistö- ja rakennusklusterin teknologiastrategiaa. Strategian yhtenä tavoitteena oli teknologiaohjelmatoiminnan kautta nopeuttaa kiinteistö- ja rakennusklusterin muodostumista ja kehittymistä. Teknologiaohjelmaa valmisteltiin kaksi vuotta yhdessä klusterin yritysten, järjestöjen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Taloteknisten järjestelmien ja palveluiden merkitys rakentamisessa ja kiinteistönpidossa on vuosi vuodelta lisääntynyt, mitä osoittaa myös talotekniikka-alan kotimaan liiketoiminnan ja viennin kasvu. Talotekniikkaalalla on pitkät perinteet valmistavana ja urakoivana teollisuutena, mutta palvelunäkökulmaan on kiinnitetty vähemmän huomiota. Talotekniikan teknologiaohjelman keskeiseksi lähestymisnäkökulmaksi valittiinkin juuri talotekniikan palveluiden merkityksen kasvattaminen kiinteistöliiketoiminnassa. Teknologiaohjelmassa pyrittiin myös parantamaan talotekniikkatuotteiden kansainvälistä kilpailukykyä. Teknologiaohjelman avulla pyrittiin aikaansaamaan toimintatapamuutoksia. Siksi moni teknologiaohjelman tutkimusprojekti olikin rakennettu strategialähtöisesti. Keskeisiä tutkimus- ja kehityskokonaisuuksia olivat hallitut ja integroidut toteutus- ja palvelukokonaisuudet kuten kiinteistöjen olosuhteiden ja energiatehokkuuden elinkaarenaikaiset commissioningpalvelut, talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut ja ilmanvaihdon modernit parannus- ja kunnostusratkaisut. Tärkeitä tutkimus- ja kehitysaihepiirejä olivat myös tekniset tuote- ja järjestelmäkokonaisuudet sekä kiinteistöjen hallinta- ja raportointijärjestelmät. Teknologiaohjelmassa rahoitettiin 100 tuotekehitys- ja tutkimusprojektia. Projektien kokonaisrahoitus oli noin 40 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusosuus oli 20 miljoonaa euroa. Teknologiaohjelma synnytti merkittävästi uutta tutkimustietoa, jota voidaan laaja-alaisesti hyödyntää jatkossa yritysten tuotekehitysprojekteissa sekä liiketoiminnassa. Yritysvetoinen teknologioiden, innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittäminen oli erittäin aktiivista, ja teknologiaohjelmassa olikin lähes 200 yritystä mukana joko omalla tuotekehitysprojektillaan tai osallistumalla julkiseen tutkimusprojektiin. CUBE

6 Tekes kiittää kaikkia CUBE Talotekniikan teknologiaohjelman toteutukseen osallistuneita yrityksiä ja tutkimustahoja, jotka omalla panoksellaan mahdollistivat teknologiaohjelman tulosten aikaansaamisen. Erityisen lämpimät kiitokset ansaitsevat teknologiaohjelman johtoryhmä ohjelman aktiivisesta suuntaamisesta kohti yhdessä asetettuja strategisia tavoitteita sekä teknologiaohjelman koordinoinnista vastannut TkT Markku J. Virtanen, joka loi puitteet hyvin sujuneelle yhteistyölle ja innostavalle kehitysilmapiirille. Marraskuu 2006 Teknologian kehittämiskeskus Tekes 6 CUBE

7 Tiivistelmä Viisivuotinen CUBE Talotekniikan teknologiaohjelma valmisteltiin kiinteistö- ja talotekniikka-alan toimijoiden yhteistyönä ja se oli toistaiseksi merkittävin kehityspanostus talotekniikkaan maassamme. Teknologiaohjelmassa rahoitettiin 100 tuotekehitys- ja tutkimusprojektia. Monissa hankkeissa oli iso joukko osapuolia, omistajat ja käyttäjät mukaan lukien, mikä kuvastaa toimijoiden halua ja kykyä verkottumiseen. Teknologiaohjelma ajoittui rakennus- ja kiinteistöalan toimintaympäristön murrosvaiheeseen, missä talotekniikalla ja taloteknisillä palveluilla tuotettavien tilojen ja kiinteistöjen toiminnallisten ominaisuuksien ja elinkaariedullisuuden odotettiin tulevan tärkeiksi kiinteistöjen arvonmuodostuksessa. Teknologiaohjelman tavoitteeksi asetettiinkin talotekniikan palvelukyvyn vahvistaminen ja merkityksen kasvattaminen kiinteistötoiminnassa. Toiseksi tavoitteeksi asetettiin talotekniikkatuotteiden kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Teknologiaohjelmaa koordinoi Suomen Talotekniikan Kehityskeskus Oy. ICT:n hyödyntäminen, pyrkimys parempaan energiatehokkuuteen ja elinkaariedullisuuteen järjestelmissä ja palveluissa oli keskeistä kehittämistoiminnassa. Teknologiaohjelman painopistealueita olivat menetelmät hallita elinkaariominaisuuksia entistä paremmin, laadukkaat palvelukokonaisuudet ja niiden tuottaminen uusilla verkottuneilla toimintatavoilla sekä muunneltavien järjestelmäratkaisujen tuottaminen teollisesti. Rakennusautomaa tiojärjestelmien osalta oli tärkeää pystyä liittämään monipuolisia tietoliikenneratkaisuja niihin avoimia tiedonsiirron rajapintoja hyödyntäen. Taloteknisten palvelukokonaisuuksien perusteiden tulee olla kunnossa. Tältä osin vaikuttavuustavoitteena teknologiaohjelmassa oli, että opittaisiin nykyistä paremmin ymmärtämään toimivuus- ja olosuhdetavoitteet ja niiden merkitys sekä mittaamaan ja todentamaan niitä. Siksi teknologiaohjelmassa kehitettiin menetelmiä elinkaaren aikaisten ominaisuuksien hallintaan. Kehityskohteina olivat tavoiteasetanta, elinkaariedullisuuden arviointi ja toimivuuden varmistaminen. Ensimmäistä kertaa kehitettiin menetelmiä, joissa kuvataan selkeät tavoitteet tilojen ominaisuuksille ja kiinteistöjen toimivuudelle ja määritellään menettelytavat, joissa eri osapuolet saadaan sitoutumaan asetettuihin tavoitteisiin. Sisäympäristön ominaisuudet viihtyvyys- ja tuotannontekijänä ovat oikeutetusti korostuneet viime vuosina. Sisäympäristön ominaisuuksien arviointiin kehitettiin osaamista, millä eri tekniset toteutusvaihtoehdot ja niiden merkitys pystytään esittämään havainnollisesti. Rakennusten energiatehokkuuden, elinkaarikustannusten ja ympäristövaikutusten arviointia varten puolestaan kehitettiin menetelmiä, millä talotekniikkapalvelujen päätöksentekijät pystyvät valitsemaan elinkaariedullisia ratkaisuja. Toimivuuden varmistaminen rakennusten elinkaaren eri vaiheissa on keskeistä. Toimivuuden varmistamista varten kehitettiin systemaattinen prosessi ja työkaluja, joilla varmistetaan rakennuksen toimivuus suunnitelmien ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Kehitetyillä tuotemallipohjaisilla 3D-suunnittelutyökaluilla on ratkaiseva merkitys elinkaaren aikaisen tiedon hallinnassa prosessin eri osapuolten kesken. Teknologiaohjelmassa kehitetyillä hallituilla talotekniikan palvelukokonaisuuksilla voidaan varmistaa, että toimivat ja tarpeenmukaiset tilat säilyvät sellaisina koko rakennuksen elinkaaren ajan. Kehitystoiminta painottui ominaisuusperustaisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, toimintatapojen ja prosessien uudistamiseen. Kehityskohteina olivat palvelukonseptit ja palvelujen tuotteistaminen, hankintaosaamisen kasvattaminen ja verkottuneet toimintamallit. Strategisella tutkimuk- CUBE

8 sella luotiin laaja-alaisia valmiuksia yritysten tulevaisuuden elinkaariliiketoiminnoille. Talotekniikka-alalle luotiin pelisääntöjä, sopimusmalleja ja riskienhallintamenetelmiä, joiden pohjalta saadaan luotua yhtenäisemmät elinkaaripalvelujen markkinat. Useat yritysryhmät kehittivät uusia palveluja ja toimintatapoja asuin- ja toimistorakennusten talotekniikan kokonaistoimituksiin, talotekniikan korjauksiin, turvapalveluihin, rakennusten toimivuuden varmistamiseen sekä talotekniikan huoltoon ja ylläpitoon. Elinkaaripalvelumallien odotetaan yleistyvän perinteisten toimintatapojen rinnalle ja niistä odotetaan syntyvän alalle uutta liiketoimintaa. Taloteknisten ratkaisujen kehittämisen osaalueella tehtiin monessa kohtaa perustavaa laatua olevaa pohjatyötä ja saatiin kannustavia esimerkkejä uusien muunneltavien järjestelmäratkaisujen teollisesta tuottamisesta. Kehitystyön kohteena olivat lisäksi kaikki talotekniikan osa-alueet: lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto-, ilmastointi-, valaistus-, vesi-, turva-, installaatio-, rakennusautomaatio- ja kiinteistöjen käyttöjärjestelmät. Matalalämpötilajärjestelmät lämmityksessä ja nykyistä korkeammalla lämpötilatasolla toimivat järjestelmät jäähdytyksessä on vahva trendi. Tähän energiatehokkaaseen ja vähän ympäristöä kuormittavaan lähestymistapaan liittyviä innovatiivisia tuotteita ja järjestelmiä kehitettiin ohjelmassa runsaasti. Ilmanvaihtoon kehitettiin uusia tehokkaita järjestelmä- ja kunnostusratkaisuja siten, että kunnostustoimenpiteet aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä tilojen jatkuvalle käytölle. Uusia energiatehokkaita, eri tilanteisiin muunneltavia valaistusratkaisuja ja tuotteita kehitettiin toimi- ja asuintalojen sähkön käytön vähentämiseksi. LED-teknologia valaistuksessa on läpimurtovaiheessa. Vesijärjestelmiin kehitettiin uusia tuotteita ja palveluja. Turvajärjestelmien kehittämisen tulokset ovat edistäneet turvallisuuden lisääntymistä kiinteistöissä ja tuoneet valvonta- ja turvatekniikan kaikkien ulottuville. Rakennuksen installaatiotekniikan (putkitukset, kanavoinnit, kaapeloinnit) yhteensopivuuden parantamiseksi kiinteisiin rakenteisiin kehitettiin moduloituja ja vakioituja tuote- ja reititysmalleja. Rakennusautomaatiojärjestelmien ja kiinteistöjen käyttöjärjestelmien kehitystyössä painottui helppokäyttöisyys, ohjelmoitavuus, laajennettavuus sekä monipuolisten tietoliikenneratkaisujen liittäminen niihin avoimia tiedonsiirron rajapintoja hyödyntäen. Tuloksena syntyi monia aihepiirin innovatiivisia tuotteita. Luonteenomaista kehitetyille ratkaisuille on tehokas tiedonsiirto (etäohjaus ja valvonta) mobiilitekniikkaa, langatonta tiedonsiirtoa ja internetiä hyväksikäyttäen. Sisäolojen hallintaan kehitettiin uusia käyttöliittymiä ja opastusjärjestelmiä. Rakennusten ylläpidon tueksi kehitettiin ohjelmistosovelluksia ja raportointijärjestelmiä. Useat, etenkin PK-yritykset, ovat luoneet uutta kansainvälistä liiketoimintaa teknologiaohjelmassa kehittämillään tuotteilla. Teknologiaohjelmassa toteutettu kansainvälisen toiminnan strategiaprosessi toimi katalyyttinä yritysten yhteistyöhön perustuvien uusien liiketoimintamallien tunnistamisessa sekä teknologia- ja palvelukonseptien hahmottelemisessa erityisesti Venäjän alueelle. Kansainvälinen tutkimusyhteisö on luonut perustaa yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Nytkähdys teknologiaohjelman tavoitteiden suuntaan on tapahtunut ja kannustavia esimerkkejä palvelukokonaisuuksista ja uusista toimintamalleista on saavutettu. Jatkon kehittämistoimissa pitää panostaa erityisesti talotekniikan palvelukonseptien tuotteistamiseen; rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden yhteisesti hyväksymien laskenta- ja sopimusmallien aikaansaamiseen talotekniikan elinkaaritoimituksissa; tuotemallien ja ICT: n monipuolinen hyödyntämiseen elinkaariprosessin eri vaiheissa sisältäen mobiilien käyttöliittymäratkaisujen jatkokehittämisen ja käytön lisäämisen; ja kiinteistöjen olosuhteiden ja energiatehokkuuden mitattavuuden ja raportoivuuden lisäämiseen. CUBE

9 Sisältö Esipuhe 5 Tiivistelmä 7 1 Tavoitteena toimivat, tarpeenmukaiset ja elinkaariedulliset tilat Päreistä palvelevaan talotekniikkaan Elinkaariedullisuutta yhteisvastuullisesti Kehityshaasteita riittää CUBE pähkinänkuoressa 13 2 Hallittuihin toteutus- ja palvelukokonaisuuksiin Tulevaisuuden talotekniikan elinkaaripalvelut toimitiloissa Elinkaariliiketoiminnan valmiudet kuntoon Valmiita konsepteja korjausrakentamiseen Esimerkki elinkaaripalvelusta Tulevaisuuden kotien elinkaaripalvelut Kuluttajien toiveet selville Toiveet tuotteiksi Palvelutuotteita kotien tarpeisiin Tulevaisuuden turvapalvelut 25 3 Uudet menettelytavat käytäntöön Elinkaaren yli ulottuva toimivuuden varmistaminen Menetelmiä toimivuuden varmistamiseen eri vaiheissa Prosessin tiedonhallinta tuotemallipohjalta 35 4 Uusia tuotteita ja järjestelmiä Talotekniikkateollisuuden ajattelutapa uusiksi 39 CUBE

10 4.2 Osajärjestelmät Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät Valaistusjärjestelmät Rakennusautomaatio ja kiinteistön käyttöjärjestelmät Turvajärjestelmät Installaatiojärjestelmät 54 5 Teknologiaohjelmasta apua vientiponnisteluissa Lähi-idässä kasvavaa kiinnostusta Venäjällä pärjää parhaiten yhdessä CUBE-teknologiaohjelma kansainvälisessä seurassa 56 6 Tulokset ja tulevaisuus Menetelmät elinkaaren aikaisten ominaisuuksien hallintaan ja hankintaan Uudet palvelukokonaisuudet, toimintatavat ja prosessit Talotekniset ratkaisut Teknologiaohjelma on auttanut vientiponnisteluissa Tulevaisuuden suuntaviivat 64 Liitteet Liite 1 Tutkimusprojektit 68 Liite 2 Yritysprojektit CUBE

11 Tavoitteena toimivat, tarpeenmukaiset ja elinkaariedulliset tilat 1 Rakennus- ja kiinteistöalan toimintaympäristö muuttuu entistäkin nopeammin. Tilojen ja kiinteistöjen toiminnalliset ominaisuudet ovat yhä enemmän keskeisin kiinteistöjen arvonmuodostukseen vaikuttava tekijä. Asuintilojen halutaan olevan toiminnallisia ja turvallisia mielihyvä- ja elämysympäristöjä, toimitilojen puolestaan palvelu- ja kilpailukykyisiä, tuottavia työympäristöjä. Muutoksessa kohti aitoa ominaisuusperustaista arvonmuodostusta hallittujen laitejärjestelmien toteutusratkaisujen ja palvelukokonaisuuksien tarve korostuu. Ratkaisujen elinkaariedullisuus ja tuotettujen palvelujen laatu ovat myös yhä tärkeämpiä päätöksentekoon vaikuttavia seikkoja. Ihmiset paitsi haluavat, ovat myös valmiita maksamaan toimivista ja tarpeenmukaisista tiloista, mutta vaativat samalla, että toteutus on sekä taloudellisesti että ekologisesti elinkaariedullinen. 1.1 Päreistä palvelevaan talotekniikkaan Viime vuosikymmenien kuluessa on rakennuksiin ja kiinteistöihin kehitetty ja asennettu lukuisia erillisjärjestelmiä sekä alkeellisen tekniikan tilalle, että sitä täydentämään. Talojen ja kiinteistöjen laitejärjestelmien muodostamaa kokonaisuutta kuvaamaan otettiin 1990-luvulla käyttöön käsite talotekniikka. Talotekniikka on kiinteistön ja siihen liittyvien tilojen teknisten palveluiden, järjestelmien ja laitteiden kokonaisuus. Talotekniikka tuottaa kiinteistöissä ja tiloissa tapahtuville toiminnoille hallitut olosuhteet. Näitä ovat muun muassa ilman, veden, lämmön, energian, valon ja tiedon välittäminen sekä turvallisuus- ja liikkumispalvelut. Omistajia ja rakennuttajia on perinteisesti pidetty kiinteistö- ja talotekniikka-alojen asiakkaina. Nyt kiinteistönomistajista on kehittymässä aktiivinen osapuoli arvoverkkoon, jonka tuotteena ovat toiminta- ja elinympäristö palveluineen ja asiakkaina ovat tilojen käyttäjät. Toimitilat ovat käyttäjien toiminnan kannalta merkittävä resurssi ja kilpailutekijä. Toimitilojen olosuhteet vaikuttavat monin tavoin niissä toimivien organisaatioiden ja yksilöiden toimintaan, tuottavuuteen ja hyvinvointiin. Asuintilojen palvelukykyä on kehitettävä perheen ja siihen kulloinkin kuuluvien arvoista, tarpeista ja resursseista lähtien. Erityisiä kehityskohteita ovat uudet mukavuutta ja mielihyvää lisäävät ratkaisut. Talotekniikassa on siirryttävä erillisratkaisuista palvelevaan talotekniikkaan. Kuva: Inno I-selvitysvaihe. CUBE

12 Kuljemme kohti vastuullista ja ominaisuusperustaista palveluliiketoimintaa. Talotekniikkapalveluja hankitaan kiinteistöön investointivaiheessa, mutta vielä enemmän käyttövaiheessa. Talotekniikan liiketoiminnan volyymi syntyy pääosin samanaikaisesti kiinteistöliiketoiminnan kanssa. Kiinteistöliiketoiminnan kilpailuetu syntyy talotekniikan palvelujen sisältämistä ominaisuuksista. Rakennuttajien toimintaa on tähän asti ohjannut keskeisesti kustannussäästöjen aikaansaaminen investointivaiheessa. Kiinteistönomistajien toimintaa on puolestaan ohjannut kustannussäästöjen aikaansaaminen käyttövaiheessa. Liiketoiminnassa tulosta ei kuitenkaan tehdä pelkillä kustannussäästöillä, vaan erityisesti käyttäjien maksamilla tulokassavirroilla. Pitkäjänteiset asiakassuhteet, laatukysymykset ja palvelukyky saavat tällöin huomattavasti lisää painoarvoa. 1.2 Elinkaariedullisuutta yhteisvastuullisesti Ratkaisujen elinkaariedullisuus (pitkän aikavälin kustannustehokkuus) on yhä enenevässä määrin tulossa talotekniikkainvestointeja koskevan päätöksenteon pohjaksi sekä uudisrakentamisessa, että kiinteistöjen ajan- ja tarpeenmukaistamisessa. Elinkaariedullisuuteen liittyy vahvasti kestävä kehitys, jonka pohjalta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti entistä kestävämpiä ratkaisuja. Sen toteuttamisessa on paljon haasteita, joista perinteisten asenteiden ja toiminnan sirpaleisuuden muuttaminen ovat tärkeimmät. Investoinnit ja käyttö ovat vielä käytännössä erillisiä liiketoimintoja. Toimijat ajattelevat kapea-alaisesti lähinnä teknisten suoritteiden toteutumista. Elinkaariedullisuutta ei osata arvioida, myydä eikä myöskään ostaa. Elinkaariedullisuus edellyttää toimijoiden yhteistyötä. Siirryttäessä tuote- ja tuotanto-orientoituneesta liiketoiminnasta ominaisuusperustaiseen palveluliiketoimintaan perinteiset toimintamallit eivät toimi. Asiakkuus rakentuu yksittäisten ostopäätösten sijaan yhä enemmän tulevaisuuteen kohdistuville odotusarvoille ja luottamukselle elinkaariominaisuuksille. Prosesseja ja verkostoja on kehitettävä siten, että käyttäjät kokevat saavansa haluamansa helpommin, nopeammin ja varmemmin. Pitkien prosessiketjujen sijaan tarvitaan yhteistyöverkostoja. Verkottuminen on asia, jota ei vielä kovin paljoa hyödynnetä talotekniikkaeikä kiinteistöalalla. Liiketoimintasuhteet ja kilpailu perustuvat vielä pääosin projektikohtaisiin, lyhytjänteisiin ja kapea-alaisiin taloudellisiin intresseihin ja kriteereihin pitkäjänteisen elinkaariedullisuuden sijaan. Verkottuminen on hyvin monimuotoista ja laaja-alaista yhteistoimintaa, josta jokainen verkoston kumppani hyötyy. Toimivan verkottumisen tunnusmerkkejä ovat avoimuus, luottamus ja yhteisvastuu. Strategisen kumppanuuden tavoitteena on yhteisen kilpailukyvyn jatkuva parantaminen. Se edellyttää yhteistä strategiaa ja toimintaperiaatteita sekä avoimuutta. 1.3 Kehityshaasteita riittää Uudet käyttäjälähtöiset toimintatavat painottavat kiinteistöön talotekniikalla tuotettujen 12 CUBE

13 olosuhteiden, palveluiden ja toiminnallisuuden kehittämistä. Talotekniikan asiakkaat haluavat ostaa toimivia ja laadukkaita palvelukokonaisuuksia. Tilaajien ja käyttäjien tarpeet ja toiveet talotekniikan toimivuuden ja monikäyttöisyyden suhteen tulee olla selvillä nykyistä paremmin. Niihin aidosti vastaavat talotekniset palvelukokonaisuudet on pystyttävä tuottamaan toimintavarmasti sekä kustannus- ja energiatehokkaasti. Talotekniikan kehittämisen tärkeimmät painopisteet ovat elinkaariominaisuuksien hallinta ympäristömyönteisesti, yritysten verkottumiseen pohjautuvien prosessien hallinta kiinteistöjen elinkaaren aikana sekä talotekniset järjestelmät ja niiden käyttöön tukeutuvien palvelujen sisältö. Käyttäjälle suunniteltujen joustavien modulaaristen palvelukokonaisuuksien kysyntä kasvaa ja ne ovat myös tehokkaammin tuotettavissa. Tulevaisuudessa palvelujen jalostusarvosta entistä suurempi osa syntyy esivalmistettuna tuotantolaitoksissa. Palvelut ja tuotteet viimeistellään ja räätälöidään käyttäjän luona kiinteistössä. Taloteknisten palvelukokonaisuuksien elinkaaripalvelujen perusteiden tulee olla kunnossa. Niihin kuuluvat hankintamenettelyt, palvelukonseptit, sopimusmallit ja todentaminen, riskienhallinta ja ansaintalogiikka. Talotekniikan kokonaistoimitus ja pitkäaikainen vastuu ominaisuuksista edellyttää jatkossa osajärjestelmätoimituksilta toimivuustakuuta. Sellaisia ovat esimerkiksi lämpöolosuhdetakuu, ilmanlaatutakuu tai valaistusolosuhdetakuu yhdessä energiankulutusvastuun kanssa sekä tiedonsiirtotakuu ja turvatakuu. Näin tarpeenmukaisten teknisten ratkaisujen ja palvelukokonaisuuksien saatavuus paranee ja järjestelmille voidaan taata nykyistä huomattavasti parempi toiminnallinen laatu. Kiinteistöjen ja tilojen arvoa voidaan jatkossa nykyistä enemmän arvioida niiden toiminnallisten ominaisuuksien perusteella. Talotekniikan teknologinen kehitys tukeutuu pitkälti tieto-, viestintä- sekä energiateknologian innovaatioihin. Erityisesti tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen talotekniikassa tarjoaa suuren kasvumahdollisuuden niin kiinteistöjen käyttöön liittyvän lisäarvon tuottamisessa kuin palveluprosessien tehostamisessa ja virtaviivaistamisessa. Talotekniikka-alan merkittävimmän kehitysponnistelun, CUBE Talotekniikan teknologiaohjelman, tavoitteet ovat kurkottaneet korkealle. Tarkoituksena on ollut uudistaa talotekniikka alaa tuotekeskeisestä kaupankäynnistä palvelulähtöiseksi toiminnaksi. 1.4 CUBE pähkinänkuoressa Talotekniikan viisivuotinen ( ) teknologiaohjelma CUBE pyrki talotekniikan palvelukyvyn vahvistamiseen kiinteistötoiminnassa ja talotekniikkatuotteiden kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Strategisia ta- Teknologiaohjelman teemat, kehitystoiminnan painopiste- ja sovellusalueet. CUBE

14 voitteita olivat hallittujen, integroitujen toteutus- ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen (verkottuminen, elinkaarivastuu); muuntojoustavat tekniset järjestelmäkokonaisuudet; menetelmät talotekniikkapalvelujen merkityksen osoittamiseen kiinteistötoiminnassa sekä tavoitelähtöinen iteratiivinen ja interaktiivinen suunnittelu, toteutus ja ylläpito. Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi palveluprosessien tiedonhallinta ja tiedon työstäminen tarkoituksenmukaiseen muotoon sitä tarvitseville olivat avainasioita. CUBE-teknologiaohjelmaan kuului 100 kehityshanketta, joista 25 oli julkisia tutkimusprojekteja ja 75 yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteja. Projektien laajuus oli yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitus oli 20 miljoonaa euroa. Julkisten tutkimushankkeiden Tekes rahoitus oli noin 7 miljoonaa euroa. Teknologiaohjelmaan otettiin sen kuluessa lisäksi kymmenen liitännäisprojektia, joiden laajuus oli kolme miljoonaa euroa. Projekteihin osallistui lähes 200 yritystä ja kymmenkunta tutkimusorganisaatiota. CU- BEn ohjelmapäällikkö oli tekniikan tohtori Markku J. Virtanen. Teknologiaohjelman johtoryhmä: Aulis Kohvakka Puheenjohtaja Senaatti-kiinteistöt Oy Arto Ahonen Elisa Communications Oyj Jukka Forsman Helsingin kaupungin rakennusvirasto Reijo Hänninen Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Juhani Katko Ruukki Oyj Tuomas Koskenranta Lonix Oy Antero Lehtinen YIT Kiinteistötekniikka Oy Pekka Paasikivi Oras Oy Jarmo J. Heinonen ( ) Tekes Esko Virtanen (2002) Tekes Markku J. Virtanen sanoo olevansa hyvillään, että soveltavan tutkimuksen merkitys talotekniikan innovaatioprosessissa on noteerattu ja siihen on kentällä myös hyvin reagoitu. Uutta syntyy vain kurkistamalla ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen ja tekemällä kovasti työtä myös tutkimuksen saralla, hän huomauttaa. Työ ei siis saa päättyä teknologiaohjelman loppumiseen. 14 CUBE

15 Teknologiaohjelman vaikuttavuustavoitteet Kiinteistöjen käyttöön, ylläpitoon sekä tilojen tarpeen- ja ajanmukaistamiseen liittyviä merkittäviä innovaatioita otetaan käyttöön. Näin parannetaan olemassa olevan kiinteistökannan toiminnallisuutta ja taataan sen arvon säilyminen. Kiinteä vuorovaikutus lähialojen, kuten kemian-, energia-, paperikone-, metalli-, muovi-, kone-, ICT-, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kanssa synnyttää uusia teollisia innovaatioita. Tele- ja tietoteknologian soveltamisen tuoma lisäarvo muutetaan kasvavaksi volyymiksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi sekä koti- että vientimarkkinoilla. Kiinteistöjen energiankäyttö tehostuu olennaisesti. Asiakaslähtöiset elinkaari- ja kokonaistaloudelliset prosessit saadaan käyttöön liiketoiminnassa. Talotekniikan toteutus muuttuu kertaprojekteista jatkuvasti kehittyväksi liiketoiminnaksi ja prosesseiksi. Tällöin kokonaisvastuu palvelun sisällöstä toteutusratkaisuineen on palvelun toimittajalla. Asiakkaalle ovat olennaisia hankitun palvelun toiminnalliset ominaisuudet. Yritystoiminta verkottuu tehokkaasti kansainvälisellä tasolla. CUBE-Talotekniikan teknologiaohjelman johtoryhmässä oli poikkeuksellisen laaja edustus alan eri sidosryhmistä: julkisen ja yksityisen kiinteistösektorin asiakasosapuolet, suunnittelijaosapuoli, talotekniikkateollisuuden ja kiinteistöpalveluja tarjoavat osapuolet. Kuvassa eturivissä vasemmalta lukien Aulis Kohvakka (puheenjohtaja), Markku J. Virtanen (sihteeri) ja Antero Lehtinen. Takarivissä vasemmalta lukien Arto Ahonen, Juhani Katko, Pekka Paasikivi, Reijo Hänninen, Jukka Forsman ja Jarmo J. Heinonen. Kuvasta puuttuu Tuomas Koskenranta. Kuva: Dakota Lavento. CUBE

16 16 CUBE

17 Hallittuihin toteutus- ja palvelukokonaisuuksiin 2 CUBE-teknologiaohjelmassa haluttiin kehittää rakentamiseen ja kiinteistönpitoon hallittuja ja integroituja palvelukokonaisuuksia, joiden avulla voidaan varmistaa, että toimivat ja tarpeenmukaiset tilat säilyvät sellaisina koko rakennuksen elinkaaren ajan. Strategiset tutkimushankkeet keskittyivät kokonaisuuden hallintaan, ja muissa hankkeissa kehitettiin kokonaisuutta tukevia ratkaisuja. Elinkaaripalveluilla tarkoitetaan mm. hankintamuotoja, jossa toteuttaja kantaa järjestelmistä perinteistä takuuaikaa pidemmän ja laajemman vastuun. Toimintamallit sisältävät suunnittelun ja toteutuksen lisäksi järjestelmien yllä- ja kunnossapidon sovitulla ajanjaksolla. Niihin voidaan myös liittää erilaisia käyttäjäpalveluja ja rahoitusta. Kilpailua käydään järjestelmien elinkaaritaloudesta ja laadusta, eikä vain järjestelmien toimittamisesta. Suomessa on jo kourallinen elinkaarimallilla toteutettuja pilottihankkeita, kuten Viikin Infokeskus, Ilmatieteen ja merentutkimuslaitoksen Dynamicum, Espoon Kuninkaantien lukio ja uimahalli sekä tierakennuksen esimerkkinä Järvenpää Lahti -moottoritie. Elinkaarimallin mukainen talotekniikkaurakointi vaatii yhteisiä pelisääntöjä, kieltä ja työkaluja. Niitä kehitettiin teknologiaohjelman tämän aihealueen strategisessa tutkimushankkeessa. Elinkaarenaikaisen palvelun toteuttamiseen tarvitaan myös toimivia työmenetelmiä ja käytäntöjä, joiden avulla palvelu voidaan toteuttaa. Asuinrakennusten elinkaaripalvelujen tuottaminen vaatii osittain erilaisia ratkaisuja kuin vaikkapa toimistorakennusten. Teknologiaohjelman hankkeissa paneuduttiin molempien rakennustyyppien erityishaasteisiin. Esimerkiksi ilmanvaihdon ja ilmastoinnin korjaamiseen toimisto- ja julkisissa rakennuksissa kehitettiin sellaisia menetelmiä, jotka häiritsevät mahdollisimman vähän tilojen normaalia käyttöä. Asuinrakennusten tarpeisiin syntyi mm. työkaluja omakotitalojen energiaremontteihin sekä öljylämmityslaitteiston huoltopalvelukonsepti. Turvallisuushakuisuus on maailmanlaajuisesti kasvava trendi, joka vaikuttaa myös rakennusten elinkaaren hallintaan. Eräänä esimerkkinä kehitetystä innovatiivisesta elinkaarenaikaisesta turvallisuuspalvelusta on pelastusautoon raportoiva kiinteistö -palve- Myös kesällä 2005 valmistunut Westendinpuiston koulu urakoitiin elinkaarimallilla. Sen rakennuttaja on Espoon Koulukiinteistöt Oy ja pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy. Kuva: Dakota Lavento. CUBE

18 lu, joka mahdollistaa ajantasaisen kiinteistöä koskevan tiedon siirtämisen suoraan pelastusajoneuvoon. Palvelulla pelastustoimia voidaan nopeuttaa huomattavastikin sekä henkilö- ja taloudellisia vahinkoja voidaan pienentää tehokkaasti. 2.1 Tulevaisuuden talotekniikan elinkaaripalvelut toimitiloissa Elinkaariliiketoiminnan valmiudet kuntoon Elinkaarimalleilla haetaan parempia olosuhteita, toimintavarmuutta ja energiatehokkuutta parempaa kokonaistaloudellisuutta. CUBE -teknologiaohjelman strategisessa tutkimuksessa haluttiin luoda laaja-alaisia valmiuksia yritysten tulevaisuuden elinkaariliiketoiminnoille. Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut -tutkimushankkeessa (CU- BENet) kehitettiin elinkaarimallien mukaiseen talotekniikkaurakointiin pelisääntöjä, kieltä ja työkaluja usean toimijan yhteistyönä. Elinkaarimallien uskotaan kiinnostavan tilaajia, koska lopputulos ja käyttökustannukset ovat entistä paremmin tiedossa. Sen pitäisi innostaa myös rakennus- ja talotekniikka-alan toimijoita. Tiedossa on siis entistäkin kannattavampaa liiketoimintaa kaikille osapuolille, kun elinkaarimallit saadaan käytäntöön. Elinkaarimallit tosin vaativat aivan uudenlaista osaamista koko toimijajoukolta. Selvitysten mukaan asiakkaat eivät oikein osaa laatia tarjouspyyntöjä, urakoitsijat eivät osaa antaa tarjouksia ja rakennuttajakonsultit verrata tarjouksia toisiinsa. Omat ongelmansa tuottaa elinkaarimallien edellyttämä toimivuuden määritteleminen. Lopullisia käyttäjiä ei tunneta, heidän asiantuntemukseensa ei luoteta tai heitä ei edes uskalleta lähestyä. Alalle on kehitettävä prosessiosaamista. Tutkimuksen keinoin pyrittiin ratkaisemaan mm. juuri näitä laskentaan ja varmentamiseen liittyviä ongelmia. Tuloksena on erityisesti rakennuttajan ja asiakkaiden tarpeet huomioonottava elinkaarihankkeiden työkalupakki. Case-analyysien ja yhteistyössä yritysten kanssa järjestettyjen workshopien perusteella jäsennettiin kehitystyön pohjaksi muutamia talotekniikan elinkaaripalveluiden peruskonsepteja. Konseptien pohjalta alan toimijat voivat rakentaa omia tapauskohtaisia toimintamallejaan yhdessä kumppaneidensa kanssa elinkaaripalvelujen toteuttamiseksi. Konseptien tavoitteena on luoda alalle peruspelisääntöjä, joiden pohjalta saadaan luotua yhtenäisemmät elinkaaripalvelujen markkinat ja sitä kautta nostettua elinkaaritehokkuuden ja -vastuun periaatteella toteutettavien hankkeiden kysyntää ja tarjontaa. Konsepteja voidaan siis hyödyntää toisaalta ostajan puolella hankintoja suunniteltaessa, toisaalta myyjän puolella uudenlaisen tarjoaman kehittämisessä. Hankkeessa kehitettiin seuraavat viisi konseptia: 1. kokonaisvastuullinen rakentamisen elinkaaripalvelu; 2. talotekniikkajärjestelmän kokonaisvastuutoimitus; 3. talotekniikan korjaamisen elinkaaripalvelu; 4. talotekniikan korjaaminen kilpailullisella neuvottelumenettelyllä; 5. säästörahoitteiset talotekniikkapalvelut. Vaihtoehtoisia konsepteja kehitettiin jakamalla rakennushanke kolmeen alakokonaisuuteen laajuuden, suoritusvelvollisuuden ja maksuperusteiden suhteen. Nämä alakokonaisuudet ovat toisistaan riippumattomia ja niitä yhdistelemällä voidaan muodostaa uusia konsepteja. Laajuuden perusteella palveluntuottaja voi vastata kohteen arkkitehtisuunnittelusta, rakenneteknisestä suunnittelusta, LVI-suunnittelusta tai sähkösuunnittelusta. Palveluntuottaja voi vastata myös kohteen rakennusteknisistä töistä, taloteknisistä töistä tai molemmista. Palveluntuottajan tehtävien laajuus voidaan jakaa myös avoimen rakentamisen periaatteen mukaisesti runkorakenteisiin ja sisävalmistukseen (support- ja infill-osioihin). Suoritusvelvollisuuksien laajuus voi vaihdella huomattavasti tilaajan tavoitteiden mukaisesti. Palveluntuottajan suoritusvelvollisuuteen voi kuulua yksi tai useampi tehtävä, kuten hanke-, yleissuunnittelu tai tekninen suunnittelu, projektinjohto, rakennus- tai talotekniset työt, olosuhde-, kiinteistö- tai käyttäjäpalvelut tai rahoitus. 18 CUBE

19 Eri tehtävät voidaan antaa palveluntuottajalle erilaisin maksuperustein. Maksuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi kokonais-, yksikkö- tai tavoitehintaa, laskutyötä tai palvelumaksua. Näistä neljä ensimmäistä ovat tavanomaisia rakennushankkeissa. Palvelumaksu tarkoittaa maksuperustetta, jossa palveluntuottajalle maksetaan rakennus- ja taloteknisistä töistä korvaus kokonaan tai osittain rakennuksen käytön aikana. Maksuperusteita voidaan myös yhdistellä siten, että osa tehtävistä maksetaan eri maksuperusteilla kuin toiset tehtävät. Suunnittelukustannukset esimerkiksi maksetaan kokonaishintaisena mutta rakennustekniset ja talotekniset työt maksetaan laskutyönä ja kiinteistöpalvelut palvelumaksuperusteisesti. Tarjouspyyntöön, kilpailuttamiseen, hankintaan, sopimuksiin ja todentamiseen kehitettiin malleja ja ohjeita: kaikki mitä elinkaarihankkeessa tarvitaan Valmiita konsepteja korjausrakentamiseen Tarjottaessa elinkaarenaikaista palvelua on tärkeää, että käytettävissä on myös tehokkaita ja turvallisia korjausrakennuskonsepteja. Esimerkkinä toimivat hyvin toimisto- ja julkisten rakennusten korjauskonseptit, joita kehitettiin Ilmanvaihdon modernit parannus- ja kunnostusratkaisut tutkimusprojektissa. Erityisen ajankohtaisia ovat ja luvun julkisten ja toimistokäyttöön tarkoitettujen rakennusten korjaushankkeet, koska vanhemmat kiinteistöt on tyypillisesti jo peruskorjattu ja uudemmissa korjaustarve on vähäistä. Sen aikakauden kiinteistöjen korjausten ominaispiirteitä ovat osa- ja paikalliskorjaukset, joissa ilmanvaihtokoneita ja -kanavia ei välttämättä uusita kokonaan. Paljon korjauksia tehdään käytössä olevissa rakennuksissa kerroskohtaisesti, mikä aiheuttaa erityisiä vaatimuksia töiden häiriöttömälle toteutukselle. Uusia innovatiivisia menetelmiä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien parantamiseen ja kunnostamiseen kehitettiin siten, että toimenpiteet aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä tilan jatkuvalle käytölle. Tutkimuksen avulla pyrittiin luomaan toimintaympäristö, jossa ilmanvaihdon parannus- ja kunnostustoimet esitetään asiakkaan tarpeisiin ja rakennuksen nykytekniikkaan ja -kuntoon perustuvina ratkaisuvaihtoehtoina. Keskeinen tulos on suunnitteluohje, johon on suunnitteluja toteutusohjeiden lisäksi koottu 23 kehitetyn konseptin sisältö käytännönläheisessä muodossa. Tässä ohjeessa esitetyillä ratkaisuilla ja menetelmillä rakennusten ilmastointi voidaan korjata nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi, mitä yleensä korjauksilla tavoitellaankin. Esimerkki käytössä olevista tiloista, joihin asennettiin jäähdytyspalkit ja käytävällä tehtiin tarvittavat ilma- ja vesikytkennät (vasen kuva). Samalla rakennuksen eräässä kerroksessa oli käynnissä raskas peruskorjaus (oikea kuva). Kuvat: TKK LVI-laboratorio. CUBE

20 2.1.3 Esimerkki elinkaaripalvelusta Are Oy on kehittänyt liiketoimintaansa jatkuvasti siihen suuntaan, että sen tarjoamat palvelut kattaisivat asiakkaiden tarpeet kiinteistöjen koko elinkaaren ajalle. Elinkaaripalvelut kattavat kiinteistöjen korjaus- ja muutoshankkeissa tarvittavat tutkimukset ja selvitykset. Kuntoarviot, -katselmukset ja -tutkimukset auttavat määrittelemään korjaushankkeiden laajuutta ja helpottavat kiinteistöihin sisältyvien teknisten riskien tunnistamista. Ylläpitosopimuksilla pyritään varmistamaan optimaaliset sisäolosuhteet ja takaamaan kiinteistön häiriötön käyttö. Yritys analysoi teknisten järjestelmien ja säätöprosessien toimivuuden. Sopimuksiin voidaan myös liittää olosuhdetakuut, jotka Aren asiakkaat ovat edelleen liittäneet omiin vuokrasopimuksiinsa. Tarvittaessa elinkaaripalvelujen toteuttamiseksi verkotutaan muiden alan yritysten kanssa. Sensus on Aren kehittämä talotekninen kokonaisjärjestelmä, joka tukee elinkaariliiketoiminnan toteuttamista. Tavoitteena on tarjota yhtä aikaa alhainen energiankulutus, hyvät sisäolosuhteet ja kilpailukykyinen hinta. Ajatuksena on, että Sensuksen myötä tilojen toiminnallisuus ja vuokrattavuus paranevat, kun tilojen käyttäjälle varmistetaan miellyttävät sisälämpötilat ympäri vuoden. Kiinteistöjen omistajalle Sensus tuo kustannussäästöjä mm. tilojen helpon muunneltavuuden vuoksi ja matalien käyttö- ja huoltokustannustensa vuoksi. Are Oy jatkoi Sensus -järjestelmän ja energiapalveluliiketoiminnan kehittämistä yhteistyökumppaniensa kanssa yhä paremmin elinkaaripalveluliiketoimintaan soveltuviksi. Tässä kehitystyössä pyrittiin pienentämään energiapalveluliiketoiminnan aloittamiseen sisältyviä epävarmuustekijöitä sekä niistä aiheutuvia teknisiä ja taloudellisia riskejä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää perusteellista paneutumista energiankulutuksen laskentaan ja mittaamiseen sekä energian käyttöön liittyvien tekijöiden selvittämistä käytännön olosuhteissa todellisissa rakennuksissa. Sähköisen palvelualustan kiinteistöpalvelinosuutta kehitettiin kaupallisen sovelluksen pohjalle (Niagara Framework) luomalla siihen komponentteja, jotka parantavat alkujaan yhdysvaltalaisen järjestelmän soveltuvuutta kotimaiseen kiinteistöympäristöön sekä erityisesti Sensus -talotekniikkajärjestelmään. Are Oy:n omassa pääkonttorissa on käytössä Sensus-järjestelmä. Kuva: Are Oy. 20 CUBE

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making. Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making. Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 9.9.2014 Sisältö: Taustaa: Oulun sitoutuminen INKA/ Älykäs kaupunki ohjelman toteuttamiseen ja ohjelmien

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JOKAISEN ARJESSA RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT / 2025 / Selvitykset yleisistä tulevaisuuskatsauksista ja muissa maissa laadituista alan strategioista

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys AVATER-loppuseminaari 16.11.2016: Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys Tero Marttila, TTY Jommi Suonketo, Paavo Kero, Petri Annila Esityksen sisältö Tausta (ja tulevaisuus/tavoitteet) Määrittelyt

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot