1. Sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikan osastot

Transkriptio

1 STO 1

2 STO 2

3 1. Sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikan osastot Linnanmaa, puhelinvaihde Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muodossa Kotisivu: Sähkö- ja tietotekniikan osasto jaetaan kesällä 2011 kolmeksi erilliseksi osastoksi. Osastoilla on yhteisiä osia (mm. intohallinto) ja ne vastaavat koulutusohjelmista yhteisesti, mutta henkilö- ja tutkimushallinnoltaan ne ovat itsenäisiä. Osastojen etus koostuu näiden yksiköiden antamasta etuksesta ja yhteisestä muiden laitosten antamasta etuksesta, joita osasto koordinoi. Osaston etusta ja tutkimusta tukevat lisäksi intotoimisto ja työpaja sekä Tiedekirjasto Tellus. Opintotoimisto Tietotalon 1. kerroksessa sijaitseva intotoimisto on avoinna 9:30-14:00. Toimistossa hoidetaan koulutusohjelmiin sekä jatko-iskeluun liittyvät asiat. Siellä on saatavana iskeluun liittyvät lomakkeet, diplomityö- ja harjoitteluohjeet sekä tutkintovaatimukset. Toimistossa laaditaan koulutusohjelmien lukujärjestykset ja koordinoidaan tenttijärjestelyt. Opintoihin liittyvissä käytännön asioissa astavat intoneuvoja ja koulutusohjelmien sihteerit. Opintoneuvoja tarkistaa iskelijoiden moduulivalinnat sekä tiedottaa intoihin liittyvissä ajankohtaisissa asioissa. Opintoneuvoja toimii myös intotoimikunnan sihteerinä ja kansainvälisten iskelijavaihdon yhteyshenkilönä. Tiedekirjasto Tellus Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat. Asiakaspalvelu puh. (08) sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi. Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n Työasemia on sekä Telluksen että Lunan saleissa sekä mikroluokissa yhteensä n. 80. Telluksessa on käytössä tietohallinnon kiintiötulostus osalta työasemista. Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen etuksessa ja tutkimuksessa käytettävää koti- ja ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja iskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro graduja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Laina-aika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet, joita saa yö- ja viikonlpulainaan. Tiedekirjasto Pegasuksen kurssikirjaosastolla on kurssikirjojen lainattavat kappaleet - laina-aika 14 vrk. Kirjastoon tulee painettuna n. 600 lehteä. Lehtien laina-aika on 14 vrk. Telluksen uutuuslehtihyllyssä olevia lehtiä ei lainata. Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä noin elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Tiedekirjasto Telluksen tietalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan etusta annetaan iskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna iskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, OULAtietokantaan, Nelli-portaaliin ja kirjaston tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen intoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta innäytetyössä - kurssi. Työpaja Työpaja vastaa laitteiden huollosta ja materiaalija tarvikehankinnoista sekä ylläpitää osaston komponenttivarastoa. Lisäksi työpaja rakentaa STO 3

4 etus- ja tutkimusvälineitä ja valmistaa piirilevyjä. Tietojenkäsittelyjärjestelmä Osastojen tietojenkäsittelyjärjestelmä käsittää runsaat 1000 erilliseen verkkoon liitettyä laitetta. Näistä noin 100 on Unix-palvelimia ja - työasemia käyttöjärjestelmänään joko Linux tai Solaris sekä n. 800 Windows PC-tietokoneita. Lut ovat joko itse verkon toiminnan tai tutkimuksen tarvitsemia erikoislaitteita. Opiskelijat saavat käyttöoikeuden Unixjärjestelmään heti intojensa alussa lyhyen testin suoritettuaan. Opiskelijoilla on käytettävissään 3 Unix- sekä 2 Windows PCluokkaa, joissa on n. 100 työpistettä. Omilla tietokoneillaan iskelijat voivat kytkeytyä langattomaan Panoulu-verkkoon, joka kuuluu laajasti kampusalueella ja myös osassa kaupunkia Henkilökunta Professorit: GLISIC, Savo, Ph.D, tietoliikennetekniikka GURTOV, Andrei, Ph.D, tietoliikennetekniikka HEIKKILÄ, Janne, TkT, digitaalinen videonkäsittely HEUSALA, Hannu, TkT, elektroniikka HÄKKINEN, Juha, TkT, mittaustekniikka IINATTI, Jari, TkT, tietoliikennetekniikka JANTUNEN, Heli, TkT, teknillinen fysiikka JUNTTI, Markku, TkT, tietoliikennetekniikka KALLIOMÄKI, Kalevi, emeritus, TkT, mittaustekniikka KATZ, Marcos, TkT, tietoliikennetekniikka KOSTAMOVAARA, Juha, TkT, elektroniikka (vv saakka, sijainen Kari Määttä, TkT) LANTTO, Vilho, TkT, emeritus, sähkötekniikka LAPPALAINEN, Jyrki, TkT, elektroniikan valmistustekniikka LAPPALAINEN, Pentti, emeritus, TkT, tietokonetekniikka LATVA-AHO, Matti, TkT, tietoliikennetekniikka LEPPÄNEN, Pentti, TkL, sähkötekniikka LEPPÄVUORI, Seppo, emeritus, TkT, teknillinen fysiikka MYLLYLÄ, Risto, TkT, sähkötekniikka MÄKYNEN, Anssi, TkT, ma, tinen mittaustekniikka NIEMINEN, Juhani, emeritus, FT, matematiikka OJALA, Timo, TkT, tietokonetekniikka PELTOLA, Matti, TkT, sovellettu matematiikka PIETIKÄINEN, Matti, TkT, tietotekniikka RAHKONEN, Timo, TkT, sähkötekniikka RIEKKI, Jukka, TkT, sulautetut ohjelmistoarkkitehtuurit RUOTSALAINEN, Keijo, FT, matematiikka RÖNING, Juha, TkT, sulautetut järjestelmät SEPPÄNEN, Tapio, TkT, lääketieteellinen tekniikka SILVÉN, Olli, TkT, signaalinkäsittelytekniikka (sijainen Jari Hannuksela, TkT) Yliistonlehtorit: HAMINA, Martti, FT, sovellettu matematiikka ja tietotekniikka PELTOLA, Matti, TkT, sovellettu matematiikka (sijainen Jukka Kemppainen, FT) Lehtorit: LANKINEN, Anneli, FL, teknillinen matematiikka LUSIKKA, Ilkka, FL, sovellettu matematiikka RUOTSALAINEN, Pasi, DI, sovellettu matematiikka Laboratorioinsinöörit: HIHNALA, Markku, DI, teknillinen matematiikka KONTINEN, Jukka, DI, informaationkäsittely ja tietokonetekniikka LAHTI, Jukka, TkT, yli-insinööri, elektroniikka RAUTIO, Hannu, DI, informaationkäsittely ja tietokonetekniikka SILLANPÄÄ, Jari, DI, tietoliikennetekniikka SORVOJA, Hannu, TkT, ma, toelektroniikka ja mittaustekniikka UUSIMÄKI, Antti, TkT, yli-insinööri, mikroelektroniikka ja materiaalifysiikka VIRTANEN, Ilkka, TkT, yli-insinööri Yliassistentit: FABRITIUS, Tapio, TkT HAGBERG, Juha, TkT, teknillinen fysiikka HEIKKILÄ, Janne, TkT, signaalinkäsittelytekniikka (vv.) STO 4

5 KANNALA, Juho, DI, digitaalinen kuvan- ja mediankäsittely KARHU, Seppo, TkT, radiotekniikka KOKKONEN, Timo, TkL, sähkötekniikka KORDAS, Krisztian, TkT, teknillinen fysiikka KOTILA, Vesa, TkL, teknillinen matematiikka KÄRKKÄINEN, Kari, TkT, tietoliikenneteoria MÄKELÄ, Juha-Pekka, TkL, digitaalinen signaalinkäsittely (vv.) MÄNTYNIEMI, Antti, TkT, elektroniikka (vv.) NEITOLA, Marko, TkL, elektroniikka NISSINEN, Ilkka, TkL, elektroniikka NISSINEN, Jan, TkL, elektroniikka SAARELA, Juha, TkT, sähkötekniikka SAARNISAARI, Harri, TkT, digitaalinen signaalinkäsittely (vv.) SANGI, Pekka, DI, tietokonetekniikka TIKANMÄKI, Antti, DI, tietokonetekniikka TJUNINA, Marina, TkT, teknillinen fysiikka VUOHTONIEMI, Risto, TkL, digitaalinen signaalinkäsittely Opintotoimiston suunnittelijat: JUVANI, Maritta, intoneuvoja KANNINEN, Laura, tiedottaja (vv.) LEHTIMÄKI, Sirpa, suunnittelija (vv saakka, sijainen Tiina Pääkkönen, FT) Koulutusohjelmasihteerit: JÄMSÄ, Vaili, projektisihteeri, sähkötekniikan koulutusohjelma ja Master s Degree Programme in wireless Communications Engineering PITKÄNEN, Varpu, osastosihteeri, tietotekniikan ja informaatioverkostojen koulutusohjelmat TANSKALA, Tarja, intoasiainsihteeri, sähkötekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmat (vv saakka) Toimistot: HIHNALA, Saila, intoasiainsihteeri, matematiikan jaos KANGAS, Antero, toimistosihteeri, tietoliikenne OLLILA, Salme, toimistosihteeri, mikroelektroniikka TOSSAVAINEN, Sari, toimistosihteeri, tietotekniikka 1.2. Koulutusohjelmat Koulutusohjelmien yleiset tavoitteet ja rakenneperiaatteet Osastojen koulutusohjelmat ovat sähkötekniikka ja tietotekniikka. Lisäksi tarjolla on kansainvälinen DI-ohjelma Wireless Communication Engineering. Koulutusohjelmien tavoitteena on valmistaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä elektroniikka-, tietoliikenne- ja ohjelmistoteollisuuden sekä siihen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen palvelukseen. Sähkötekniikan koulutusohjelma tähtää elektroniikka- ja tietoliikennelaitteiden ja - järjestelmien tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamiseen. Tietotekniikan koulutusohjelma suuntautuu puolestaan tietokone- ja ohjelmistotekniikkaan sekä informaationkäsittelyyn. Molemmissa koulutusohjelmissa on mahdollista suorittaa 3-vuotinen (180 ) tekniikan kandidaatin ja 2-vuotinen diplomiinsinöörin (120 ) tutkinto aloittavien on myös mahdollista seurata ns. joustavia intolkuja, jolloin kandivaiheen jälkeen voi (erillisen haun kautta) vaihtaa toisen piaineen DI/maisteriintoihin. Tarjolla olevista joustavista intoluista kerrotaan tarkemmin koulutusohjelmien kuvauksissa. Tekniikan kandidaatin tutkinto rakentuu koulutusohjelmakohtaisista perus- ja aineinnoista, intosuunnalle valmistavista moduuleista, valinnaisista innoista sekä kandidaatintyöstä ja siihen liittyvistä seminaareista tai viestintäinnoista. Perus- ja aineinnot sisältävät lähinnä matematiikkaa, fysiikkaa ja muita perusaineita sekä kaikille intosuunnille tärkeitä, pohjaa luovia aineintoja. Perus- ja aineintojen laajuus on intistettä, ja ne ovat kaikille koulutusohjelman iskelijoille yhteisiä ja pakollisia. Ne suoritetaan yleensä kahden ensimmäisen intovuoden aikana. Perus- ja aineintojen jälkeen iskelija suorittaa valitsemalleen intosuunnalle kootun intosuunnalle valmistavan moduulin, jonka STO 5

6 laajuus on intistettä. Opintosuunnan valinta tapahtuu kolmannen intovuoden syksyllä (joissakin joustavissa intoluissa jo hieman aiemmin). Opintosuunnalle valmistavat moduulit ajoittuvat pääosin kandidaattivaiheen kolmannelle intovuodelle, samoin kuin 10 intisteen laajuiset valinnaiset innot sekä 8 intisteen laajuinen kandidaatintyö. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaisena 3 intisteen laajuisen harjoittelun. Kandidaatintutkintoon kuuluu myös kandidaatintyöhön liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, ks. tarkemmin into-paan luku 2, kohta Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte. Tekniikan kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 intistettä, ja sen voi päätoimisesti iskellen suorittaa kolmessa vuodessa. Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 intistettä, ja sen voi päätoimisesti iskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Tutkinto suoritetaan iskelijan valitsemalle intosuunnalle, josta suoritetaan sekä intosuunnan moduuli että yksi intosuunnalla tarjolla olevista syventävistä moduuleista. Opintosuunnan moduulin laajuus on intistettä, ja syventävän moduulin laajuus on Näiden lisäksi iskelija kokoaa itselleen laajuisen täydentävän moduulin. Opiskelija sisällyttää täydentävään moduuliin 3 intisteen verran (pakollista) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Diplomiinsinöörin tutkintoon sisältyy 30 intisteen laajuinen diplomityö sekä siihen liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte. Ks. tarkemmin intopaan luku 2, kohta Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte. Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisällyttää myös koulutusohjelman ulkuolisia, yliistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineintotasoisia intojaksoja. Syventävän moduulin perusideana on tarjota syvällisempää tietoa kyseisestä alueesta. Siihen liittyy yleensä pakollisia ja valinnaisia kursseja, ja sen laajuus on iskelijan valinnan mukaan intistettä. Henkilökohtainen, iskelijan ohjatusti itse suunnittelema täydentävä moduuli voi tekniikan intojen lisäksi sisältää esimerkiksi niitä tukevia luonnontieteellisiä ja kaupallisia intoja. Täydentävään moduuliin voi sisällyttää yliistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineintotasoisia kursseja. Kieliintojen kokonaismäärä on kuitenkin rajoitettu 18 intisteeseen siten, että se sisältää myös kandidaattivaiheen kieliinnot. Opintojen kokonaislaajuudeksi on tultava kaikissa valintatilanteissa vähintään 120, josta diplomityön osuus on 30 ja asiantuntijuutta syventävän harjoittelun osuus on 3. Moduulien sisältöjä suunniteltaessa on huomattava, että diplomi-insinöörin tutkintoon on syventäviin intoihin kuuluvan diplomityön (30 ) lisäksi sisällyttävä 30 intisteen verran syventäviä (S) intojaksoja. Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä syventäville ja täydentäville moduuleille neljännen vuosikurssin kuluessa lomakkeella, jonka saa intotoimistosta tai verkkosivuilta. Kurssikuvauksissa on ilmoitettu intojaksoon liittyvät esitietovaatimukset. Esitiedot-kohdassa luetellut intojaksot sisältävät kyseisen intojakson menestykselliselle seuraamiselle ja suorittamiselle tarpeellisia esitietoja. Esitietointojaksoista ei kuitenkaan vaadita tentin suorittamista edellytyksenä ko. intojakson tenttiin osallistumiselle, ellei sitä ole kurssikuvauksessa erikseen mainittu. Esitiedotkohdassa voi myös olla mainittu ns. suositeltavat intojaksot, joissa on kyseisen intojakson kannalta hyödyllistä tietoa mutta jotka eivät ole edellytyksenä intojakson seuraamiselle ja suorittamiselle. STO 6

7 1.3. Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 intistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 Täydentävät moduulit n. 20 Opintosuuntakohtaiset Syventävät moduulit n. 30 Opintosuuntien moduulit n. 40 Elektroniikan suunnittelu Elektroniikan materiaalit ja komponentit Fotoniikka ja mittaustekniikka Tietoliikennetekniikka Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 intistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö 10 Valinnaiset innot 10 Opintosuunnille valmistava moduuli n. 20 Elektroniikka Teknillinen fysiikka Tietoliikennetekniikka Fysiikan aineenettajaksi valmistava moduuli Perus- ja aineinnot n Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä sähköteknisen teollisuuden, erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden, alan tutkimus- ja pilaitosten sekä alaa sivuavan julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa. STO 7

8 Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan iskelija osaa: käyttää matemaattisia menetelmiä teknisten ongelmien kuvaamiseen ja analysointiin määritellä ja tutkia sähkömagneettiseen kenttään ja materiaaleihin liittyviä ilmiöitä sekä näiden välisiä vuorovaikutuksia teknillisen fysiikan käsitteistöä ja termistöä käyttäen soveltaa matematiikan sekä fysiikan käsitteistöä ja termistöä elektroniikan ja fotoniikan komponenttien toimintaperiaatteiden kuvaamiseen analysoida, suunnitella ja rakentaa analogiaja digitaalielektroniikan piirejä ja laitteita käyttää perusmittalaitteita sähkötekniikan yleisimpiin mittauksiin ja analysoida ja suunnitella mittauksissa tarvittavaa instrumentointia määritellä tietokoneen toimintaperiaatteen, suunnitella tietokoneelle ohjelmistoja ja rakentaa liitäntäelektroniikkaa halutun toiminnallisuuden aikaansaamiseksi määritellä tiedonsiirron toimintaperiaatteet, käyttää matemaattisia menetelmiä tietoliikennejärjestelmän kuvaamiseen, suorituskyvyn analysointiin ja radioteknisiin ongelmiin sekä soveltaa tietämystään järjestelmien ja sen osien suunnitteluun käyttää ja soveltaa luovalla ja kriittisellä tavalla hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä työskennellä vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä ja käyttää tietoteknisiä kommunikaatiovälineitä ja viestintätaitojaan työtehtävissään ja kommunikoinnissa alan ulkuolisten toimijoiden kanssa seurata ja tulkita sähkötekniikan kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä ja kehittää omaa osaamistaan sen mukana viestiä itsenäisesti äidinkielensä lisäksi myös toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä myös kansainväliselle kohdeyleisölle Kandiintojen osaamistavoitteet saavutettuaan iskelijalla on valmiudet sähkötekniikan STO 8 diplomi-insinöörin koulutukseen sekä yleiset edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan pimiseen. Koulutusohjelman kautta on mahdollisuus suuntautua myös fysiikan maisteri- ja fysiikan/matematiikan aineenettajaintoihin sekä tietotekniikan diplomi-insinöörin intoihin. Koulutusohjelmassa diplomi-insinööritutkinnon suorittanut henkilö kykenee tekniikan kandidaatin tutkinnossa hankitun osaamisen lisäksi: hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti alan uusinta tietoa ja erikoisosaamista ja käyttämään sitä itsenäisesti ja luovasti elektroniikan, teknillisen fysiikan, fotoniikan ja tietoliikennetekniikan tuotekehitys- ja tutkimustehtävissä oman intosuuntansa ja siihen liittyvien syventävien ja täydentävien intojen alueella tuottamaan uutta tietoa valitsemansa intosuunnan alalla teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin (intosuunnat ja niiden osaamistavoitteet on kuvattu alla) tekemään tutkimustyötä tieteellisiä tutkimusmenetelmiä käyttäen osallistumaan teollisuuden tuotekehityksen ja alan tutkimuksen asiantuntijatehtäviin ja johtamiseen sekä toimimaan myös itsenäisenä yrittäjänä asettamaan itselleen tavoitteita ja työskentelemään itsenäisesti ja ryhmässä tavoitteiden saavuttamiseksi viestimään ja kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti selkeästi ja perustellusti laajentamaan ja syventämään itsenäisesti omaa osaamistaan elinikäisen pimisen hengessä arvioimaan toimintaympäristössään toimivien henkilöiden toimintaa ja osaamista sekä kartuttamaan myös heidän tietämystään ja valmiuksia Sähkötekniikan koulutusohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan teollisuuden tai pi- ja tutkimuslaitosten palveluksessa. Myös itsenäinen yrittäjyys on

9 varteenotettava uravaihtoehto. Yleensä sähkötekniikan alan diplomi-insinöörin toimenkuvaan liittyy toimialueesta ja toimipaikasta riippumatta myös vahva kansainvälinen ulottuvuus. Sähkötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto antaa myös valmiudet tieteellisiin jatko-intoihin Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman kandidaatin tutkinnon innot (180 ) muodostuvat perus- ja aineinnoista, intosuunnille valmistavista moduuleista (joista iskelija valitsee yhden), valinnaisista innoista sekä kandidaatintyöstä. Opintosuunnille valmistavan moduulin voi valita mieltymystensä mukaan, valinta ei sido iskelijaa tiettyyn intosuuntaan koulutusohjelman DI-vaiheessa. Opinnot on ryhmitelty lukujärjestyksen siten, että valmistavien moduulien innot sijoittuvat pääosin kolmannen intovuoden keväälle, joten valinnan voi tehdä kolmannen vuosikurssin syksyllä. Valinnaiset innot on syytä pyrkiä suorittamaan viimeistään kolmannen vuoden syksyn kuluessa. Sähkötekniikan koulutusohjelman iskelijoilla on mahdollisuus hakeutua kandidaattivaiheen aikana myös aineenettajakoulutukseen pääaineenaan fysiikka ja sivuaineena matematiikka. Aineenettajakoulutukseen pyritään toisen vuosikurssin aikana ja siihen valitaan iskelijoita kiintiöperusteisesti valintaperusteina intomenestys ja erillinen soveltuvuuskoe. Aineenettajakoulutukseen hakeutuneet suorittavat kandidaattiinnoissaan erillisen valmistavan moduulin ja siirtyvät tekniikan kandidaattitutkinnon suoritettuaan luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan maisteriohjelman iskelijoiksi ja jatkavat siellä iskeluaan fysiikka pääaineena. Heille fysiikan maisteriohjelman laajuus on 120, josta 60 suuntautuu pedagogisiin intoihin. Matematiikan sivuaine 60 hankitaan jo kandidaattivaiheen intojen aikana. Sähkötekniikan koulutusohjelman iskelijoilla on mahdollisuus hakeutua kandidaattivaiheen jälkeen sähkötekniikan koulutusohjelmaan liittyvän diplomiinsinööriohjelman vaihtoehtona myös joko luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan maisterikoulutusohjelmaan tai teknillisen tiedekunnan tietotekniikan DIkoulutusohjelmaan. Fysiikan maisterikoulutusohjelmaan siirtyminen ei edellytä erillisiä intoja (mutta edellyttää valintaedellytysten täyttymistä). Tietotekniikan DI-koulutusohjelmaan siirtyminen edellyttää valintaedellytysten täyttymisen lisäksi sitä, että kandidaattivaiheen aikana valinnaiset innot suunnataan tietotekniikan koulutusohjelman vaatimusten mukaisesti Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen Diplomi-insinöörin tutkinnon intoihin (120 ) sisältyy valittu intosuunnan perusmoduuli (n. 40 ), yksi siihen liittyvistä syventävistä moduuleista (n. 30 ), täydentävä moduuli (n. 20 ) ja diplomityö (30 ). Täydentävän moduulin iskelija muodostaa itse (koulutusohjelma hyväksyy ja vahvistaa) ja sen voi muodostaa esim. jonkun toisen intosuunnan perusmoduulin ydinkursseista sivuainetyyppisesti. DI-intoihin sisältyy pakollisena 3 verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää intojakson A Syventävä harjoittelu, 3, täydentävään moduuliinsa. Opintojakson sisältökuvaus on esitetty into-paan intojaksokuvausosiosta. Henkilökohtainen, iskelijan ohjatusti itse suunnittelema täydentävä moduuli voi tekniikan intojen lisäksi sisältää esimerkiksi niitä tukevia luonnontieteellisiä ja kaupallisia intoja. Täydentävään moduuliin voi sisällyttää yliistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineintotasoisia kursseja. Kieliintojen kokonaismäärä on kuitenkin rajoitettu 18 intisteeseen siten, että se sisältää myös kandidaattivaiheen kieliinnot. Opintojen kokonaislaajuudeksi on tultava kaikissa valintatilanteissa vähintään 120, josta diplomityön osuus on 30 ja asiantuntijuutta syventävän harjoittelun osuus on 3. STO 9

10 Moduulien sisältöjä suunniteltaessa on huomattava, että diplomi-insinöörin tutkintoon on syventäviin intoihin kuuluvan diplomityön (30 ) lisäksi sisällyttävä 30 intisteen verran syventäviä (S) intojaksoja. (Valtioneuvoston asetus yliistojen tutkinnoista 2004). Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä syventäville ja täydentäville moduuleille neljännen vuosikurssin kuluessa lomakkeella, jonka saa intotoimistosta tai verkkosivuilta Opintosuuntien tavoitteet Elektroniikan suunnittelun intosuunta Elektroniikan suunnittelu -intosuunnassa koulutetaan elektroniikkasuunnitteluun laajasti ja syvällisesti perehtyneitä piiri-, laite- ja järjestelmäsuunnittelijoita, joilla on hyvät tiedot myös toelektroniikasta, RF-tekniikasta ja sulautetuista tietokonejärjestelmistä. Opintosuunnan syventymiskohteen voi valita joko analogis- tai digitaalispainotteiseksi. Elektroniikkasuunnittelijan toimenkuva on laaja. Työ voi kohdistua esim. elektronisten ja/tai tisten suureiden mittauksessa ja prosessoinnissa tarvittavan elektroniikan kehitykseen, tiedon ja informaation siirtoon liittyviin sovelluksien ja järjestelmien suunnitteluun tai vaikkapa koneiden ja robottien automaattiseen valvontaan ja ohjaukseen. Työ on lähes aina projektityyppistä, jolloin tiedot itse tuotekehitysprosessista ja myös sosiaaliset taidot ovat tärkeitä. Opintosuunnan innot suoritettuaan iskelija osaa käyttää elektroniikan suunnittelumenetelmiä ja CAD-apuneuvoja analysoida ja suunnitella sekä jatkuvia että diskreettiaikaisia signaaleja sisältäviä takaisinkytkettyjä järjestelmiä analysoida ja suunnitella analogia-, digitaali-, to- ja RF-elektroniikan piirejä ja lohkoja erillisinä ja toisiinsa kytkeytyneinä kokonaisuuksina sekä toteuttaa niitä eri toteutustekniikoilla, esim. integroituina ja/tai ohjelmoitavina piireinä tai sulautettuna tietokonejärjestelmänä määritellä elektroniikkalaitteen vaatimat lohkot ja suunnitella ne toteutukseen soveltuvalla teknologialla määritellä elektroniikan laite/tuotekehitysprosessin kulun ja osallistua ja johtaa sen eri vaiheita. Fotoniikan ja mittaustekniikan intosuunta Fotoniikan ja mittaustekniikan intosuunnassa koulutetaan laajasti ja syvällisesti perehtyneitä moniteknisten mittalaitteiden ja mittausjärjestelmien suunnittelijoita, joilla on hyvät tiedot elektroniikkatuotteiden testauksesta, EMC- ja RF-mittauksista sekä fotoniikkaa soveltavista mittaustekniikoista ja painetusta elektroniikasta. Opintosuunta antaa erinomaiset valmiudet sijoittua tutkimuksen, tuotekehityksen, teollisen tuotannon ja mittaustekniikan tehtäviin kotimaisessa tai kansainvälisessä teollisuudessa sekä tutkimuslaitoksissa. Opintosuunnan innot suoritettuaan iskelija osaa soveltaa tista ja elektronista mittaustekniikkaa useille sovellusalueille kuten lääketieteeseen ja prosessiteollisuuteen soveltaa ja kehittää valosähköisiin ilmiöihin perustuvia komponentteja kuten valoa emittoivia diodeja ja aurinkokennoja vertailla painettavan elektroniikan ja sen valmistuksessa käytettävien laitteiden periaatteita sekä yleisimpiä painettavan elektroniikan materiaaleja vertailla eri valmistustekniikoiden käyttämiä materiaaleja, joita käytetään elektroniikan ja toelektroniikan komponenteissa ja piireissä soveltaa tisen suunnittelun periaatteita sekä laskea ja analysoida tisten järjestelmien ominaisuuksia toteuttaa laajoja mittausjärjestelmiä ja osaa arvioida eri tavalla toteutettujen mittausjärjestelmien ominaisuuksia ja STO 10

11 suorituskykyä järjestelmien koko elinkaaren huomioon ottaen analysoida erilaisia analogisen, digitaalisen ja RF-elektroniikan testausstrategioita ja menetelmiä sekä osaa soveltaa testattavuussuunnittelua elektronisen tuotteen laadun, luotettavuuden ja testattavuuden parantamiseksi soveltaa EMC:n kannalta hyviä piirisuunnittelun, maadoituksen, kaapeloinnin, suodatuksen ja suojauksen periaatteita ja menetelmiä analogia- ja digitaalipiirien suunnittelussa sekä varmistaa elektronisen laitteen tai järjestelmän yhteensivuuden kansainvälisten EMC-standardien kanssa. Tietoliikennetekniikan intosuunta Tietoliikennetekniikan intosuunnassa koulutetaan tietoliikennetekniikkaan laajasti ja syvällisesti perehtyneitä verkko-, signaalinkäsittely-, radiotekniikka- ja järjestelmäasiantuntijoita, joilla on hyvät tiedot myös timoinnista ja informaatioteoriasta sekä valmiudet teoreettisiin jatko-intoihin. Tietoliikennesuunnittelijan toimenkuva on laaja, joten iskelijat pivat ymmärtämään ja suunnittelemaan tietoliikennelaitteiden kuten radiuhelimien ja tukiasemien sekä niiden tarvitsemien algoritmien lisäksi myös kokonaisia tietoliikennejärjestelmiä. Tyypillisesti tietoliikennetekniikkaan sisältyy mm. tietoliikennesignaalien suunnittelu ja analyysi, antennien ja siirtotien ominaisuudet sekä verkkotason ilmiöt. Työ on lähes aina projektityyppistä, jolloin tiedot itse tuotekehitysprosessista ja myös sosiaaliset taidot sekä oman työn esittäminen ovat tärkeitä. Opintosuunnan syventävissä moduuleissa on mahdollista keskittyä joko tietoliikenneverkkoihin, langattomaan tietoliikenteeseen tai radiotietoliikenteen signaalinkäsittelyyn. Niissä syvennetään ammatillisia valmiuksia toimia tietoliikenteen verkkosuunnittelun, protokollien, ohjelmistojen tai niiden osien parissa suurikapasiteettisten ja eri taajuusalueella toimivien luotettavien siirtojärjestelmien ja -yhteyksien suunnittelussa ja tutkimuksessa tietoliikennejärjestelmien algoritmien ja radiolaitteiden mahdollistavien ratkaisujen suunnittelussa ja tutkimuksessa. Opintosuunnan innot suoritettuaan iskelija osaa käyttää informaatioteorian perusmenetelmiä tietoliikennejärjestelmien ja datanpakkausjärjestelmien kapasiteettirajojen laskemiseen sekä arvioida näihin liittyvien suunnittelutehtävien toteutettavuutta ennen yksityiskohtaisen suunnittelun aloitusta esim. linkkiadaptointiin analysoida modulaatiomenetelmien suorituskyvyt AWGN- ja häipyvässä kanavassa, muodostaa peruskoodausten (lohkokoodien, syklisten koodien ja konvoluutiokoodien) toimintaperiaatteet (kooderit/dekooderit) sekä valita suorituskyvyn/kapasiteetin parantamiseksi soveltuvat toiste-, yhdistely- ja moniantennitiedonsiirtomenetelmät sekä kanavakorjaimet suorituskykyanalyysin perusteella suunnitella impedanssin sovituksen (minimikohinalukuun, maksimi- tai vakiovahvistukseen) käyttäen keskitettyjä komponentteja ja mikroliuskajohtoja, RFtaajuudella toimivan piensignaalivahvistimen, tehonjakajan, suuntakytkimen ja perustilanteessa tehovahvistimien toimintaluokkien sovituspiirit sekä arvioida yksinkertaisen, balansoidun ja kaksoisbalansoidun sekoittimen toimintaperiaatteiden hyviä ja huonoja ominaisuuksia mitoittaa ja määritellä modernien matkaviestintäjärjestelmien fyysisen kerroksen sekä verkon suunnittelun pääparametrit ja kuvata verkon liikkumisen ohjauksen, adaptiivisen resurssien hallinnan ja dynaamisen resurssien jakamisen pääpiirteet käyttää signaalinkäsittelyn perusmenetelmiä tietoliikennejärjestelmien ja erityisesti niiden vastaanottimien STO 11

12 suunnitteluun sekä suunnitella ja toteuttaa erilaisia korjainalgoritmeja ja lineaarisia suodattimia tilastollisiin signaalinkäsittelysovelluksiin. Elektroniikan materiaalien ja komponenttien intosuunta Elektroniikan materiaalien ja komponenttien intosuunnassa koulutetaan elektroniikan materiaaliteknologiaan syvällisesti perehtyneitä diplomi-insinöörejä elektroniikan komponenttien, liitos- ja pakkaustekniikoiden, nanoteknologian, mikrosysteemien sekä teknillisen fysiikan asiantuntijoiksi teollisuuteen ja tutkimuslaitoksiin. Heillä on materiaaliteknologian lisäksi hyvät tiedot elektroniikkasuunnittelusta ja RF-tekniikasta. Opintosuunnalta valmistuneet diplomi-insinöörit sijoittuvat työelämässä laajasti erilaisiin tutkimuksen, tuotekehityksen ja valmistuksen tehtäviin, sekä vaativiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Opintosuunnan innot suoritettuaan iskelija osaa kehittää ja ottaa käyttöön uusia elektroniikan materiaaleja analysoida materiaalien ja komponenttien fysikaalisia ilmiöitä atomitasolta makrotasolle hyödyntää tutkimuslaitteita materiaalien ja komponenttien kehityksessä suunnitella ja valmistaa elektroniikan komponentteja vertailla ja valita elektroniikan valmistusmenetelmiä komponenttitasolta laite- ja järjestelmätasolle arvioida elektroniikan komponenttien ja laitteiden luotettavuutta eri käyttöympäristöissä Tekniikan kandidaatin tutkinnon etussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville ylipilaille PERUS- JA AINEOPINNOT P Opiskelu ja sen suunnittelu 1, P Tiedonhankintakurssi 1, P Tekniikan englanti tai 6, P Tekniikan saksa P Toinen kotimainen kieli, ruotsi tai 2, P Toinen kotimainen kieli, suomi P Matematiikan peruskurssi I 5, P Matematiikan peruskurssi II 6, P Matriisialgebra 3, P Differentiaaliyhtälöt 4, P Tilastomatematiikka 5, P Kompleksianalyysi 4, A Signaalianalyysi 4, P Perusmekaniikka 4, P Sähkö- ja magnetismipi 4, A Soveltava sähkömagnetiikka 6, A Atomifysiikka 6, A Aaltoliike ja tiikka 6, A Elektroniikan komponentit ja materiaalit 2, A Puolijohdekomponenttien perusteet 4, P Materiaalifysiikan perusteet 5, STO 12

13 521302A Piiriteoria I 5, A Piiriteoria II 4, A Digitaalitekniikka I 6, A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 5, A Elektroniikkasuunnittelu I 1 5, A Tietokonetekniikka 4, A Sähkömittaustekniikan perusteet 4, A Digitaaliset suodattimet 5, A Tietoliikennetekniikka I 3, A Tietoliikennetekniikka II 3, A Radiotekniikan perusteet 5, P Ohjelmoinnin alkeet 5, A Laiteläheinen ohjelmointi 5, Yhteensä 138,5 1 Ei vaadita fysiikan aineenettajiksi suuntautuvilta OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT ELEKTRONIIKKA A Suodattimet 4, A Johdatus mikrovalmistustekniikoihin 4, A Elektroninen mittaustekniikka 6, A Langaton tietoliikenne I 4, A Analogiatekniikan työt 3, Yhteensä 21,5 TEKNILLINEN FYSIIKKA A Termofysiikka 6, P Kemian perusteet 4, A Johdatus mikrovalmistustekniikoihin 4, A Elektroninen mittaustekniikka 6, Yhteensä 20,5 TIETOLIIKENNETEKNIIKKA A Tilastollinen signaalinkäsittely 5, A Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut 3, STO 13

14 521370A Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt 5, A Suodattimet 4, A Langaton tietoliikenne I 4, Yhteensä 21 FYS/MAT AINEENOPETTAJA Pakolliset A Euklidinen tologia 4, A Sarjat ja integraalit 6, P Johdatus matemaattiseen päättelyyn 5, P Tilastotieteen perusteet 5, A Lukuteoria ja ryhmät 5, P Lämpöpi 2, A Ydin- ja hiukkasfysiikka 2, Valinnaiset* A Salausmenetelmät 4, P Lineaarialgebra II 5, A Analyysi II 8, A Geometrian perusteet 6, Yhteensä väh. 34 * Pakolliset + kandityön suoritettuaan iskelijalla on 172,5 koska aineenettajiksi suuntautuvilta ei vaadita edellä Ellektroniikkasuunnittelu I:ä. Matematiikan intoja 56,5, joten moduuli on täydennettävä matematiikan valinnaisilla 180 :een, jolloin matematiikan sivuainekin on 60. VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia intoja suoritetaan vähintään sellainen intistemäärä (vaihtelee valitun valmistavan moduulin mukaan), että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee 180 intistettä. Esim. fysiikkaan, biofysiikan, kemian, biologian ja taloustieteiden kurssit sivat hyvin tämän koulutusohjelman. Jos iskelija aikoo jatkaa intojaan luonnontieteellisen tiedekunnan puolella kandidaatintutkinnon jälkeen, valinnaiset innot kannattaa suunnata tämän mukaan. Koulutusohjelma vahvistaa iskelijan esityksestä kunkin iskelijan valinnaiset innot. Koulutusohjelmaan liittyvä alan harjoittelu (vähintään 2 kk) voidaan myös lukea valinnaisiksi innoiksi 3 :een laajuisesti. Eräitä suositeltavia kursseja valinnaisiksi innoiksi A Harjoittelu P Kemian perustyöt P Projektitoiminnan peruskurssi A Projektinhallinta P Fysiikan maailmankuva Y Tieteenfilosofia 3 STO 14

15 521024A Ohjelmoitava elektroniikka 5 KANDIDAATINTYÖ Kandidaatintyön laajuus on 8 intistettä ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa se tehdään itsenäisenä tutkielmana, josta laaditaan erillisen ohjeen mukainen dokumentaatio. Tutkielmaan kuuluu myös seminaari, jossa kandidaatintyön tekijät esittelevät töitään ja harjaantuvat samalla suulliseen viestintään. Tutkielman ohella kandidaatintyöhön liittyy 2 intisteen laajuiset viestintäinnot, mikä edellyttää intojakson A Tekniikan viestintä, 2. suorittamista Diplomi-insinöörin tutkinnon etussuunnitelma 2011 Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy pakollisena 3 verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää intojakson A Syventävä harjoittelu, 3, johonkin valitsemistaan syventävistä tai täydentävistä moduuleista. Opintojakson sisältökuvaus löytyy into-paan intojaksokuvausosiosta. OPINTOSUUNTIEN MODUULIT ELEKTRONIIKAN SUUNNITTELU A Elektroniikkasuunnittelu II 5, A Digitaalitekniikka II 5, A Laitesuunnittelu 5, S Optoelektroniikka 4, S Radiotekniikka I 6, S Piirisuunnittelu tietokoneella 4, S Sulautettujen järjestelmien työ 5, A Säätö- ja systeemitekniikka 5, Yhteensä 39 Syventävä moduuli Piiri- ja laitesuunnittelu STO 15 Pakolliset (17 ) S Elektroniikkasuunnittelu III 6, S Digitaalitekniikka III 6, S Tehoelektroniikka 5, Valinnaiset (n. 13 ) S Elektroniikkasuunnittelun jatkokurssi 4, S Elektroniikan työ 6, S Antennit 4,

16 521216S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus 7, S Radiotekniikka II 5, S EMC-suunnittelu ja -testaus 4, S Mikroelektroniikka ja -mekaniikka 6, Yhteensä n.30 Syventävä moduuli Digitaalisten järjestelmien suunnittelu Vsk Pakolliset (21 ) A Käyttöjärjestelmät 5, A Ohjelmistotekniikka 5, S Digitaalitekniikka III 6, A Tietokoneverkot I 5, Valinnaiset (n. 9 ) A Sulautettujen ohjelmistojen työ 5, S DSP-työt 3, A Sulautetut järjestelmät 4, S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 4, S Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit 4, S Tietokoneverkot II 6, Yhteensä n. 30 ELEKTRONIIKAN MATERIAALIT JA KOMPONENTIT S Elektrokeraamit ja älykkäät materiaalit 4, S Elektroniikan ja toelektroniikan materiaalit 5, S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus 7, S Radiotekniikka I 6, S RF-komponentit ja mittaukset 5, S Elektroniikkasuunnittelu II 5, S Mikroelektroniikka ja -mekaniikka 6, Yhteensä 38 Syventävä moduuli Teknillinen fysiikka STO 16 Pakolliset (22 ) S Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät 3, A Kvanttimekaniikka I 10, S Röntgenmenetelmät 4, S Mikroanturit 4,

17 Valinnaiset (n. 8 ) P Numeeriset menetelmät 5, S Laskennallinen fysiikka 6, S Kondensoidun materian fysiikka 10, A Luovan työn tekniikka 3, Yhteensä n. 30 Syventävä moduuli Mikrosysteemitekniikka Pakolliset (20,5 ) S Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät 3, S Mikromoduulit 5, S Mikroanturit 4, S Painettava elektroniikka 4, S Mittaus- ja testausjärjestelmät 4, Valinnaiset (n. 8,5 ) S Optoelektroniikka 4, A Laitesuunnittelu 5, A Luovan työn tekniikka 3, A Muovituotteiden valmistustekniikka 3, A Elementtimenetelmät 1 3, Yhteensä n. 30 FOTONIIKKA JA MITTAUSTEKNIIKKA A Elektroniikkasuunnittelu II 5, S Anturit ja mittausmenetelmät 5, S Optoelektroniikka 4, S Radiotekniikka I 6, S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus 7, S RF-komponentit ja mittaukset 5, S Mittaus- ja testausjärjestelmät 4, S Optoelektroniset mittaukset 4, Yhteensä 40 Syventävä moduuli Fotoniikka ja painettava elektroniikka STO 17 Pakolliset (13 ) S Painettava elektroniikka 4, S Elektroniikan ja toelektroniikan materiaalit 5, S Teknillinen tiikka 6,

18 Valinnaiset (n. 17 ) S Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät 4, S Mikroanturit 4, S Lääketieteellinen instrumentointi 6, A Laitesuunnittelu 5, S EMC-suunnittelu ja -testaus 4, S Painettavan elektroniikan jatkokurssi 3, A Muovituottteiden valmistustekniikka 3, Yhteensä n. 30 Syventävä moduuli Mittaus- ja testaustekniikka STO 18 Pakolliset (12 ) S Elektroniikan testaustekniikka 4, S Sekasignaalilaitteiden testaus 4, S EMC-suunnittelu ja -testaus 4, Valinnaiset (n. 18 ) S Mikroanturit 4, S Lääketieteellinen instrumentointi 6, S Langattomat mittaukset 4, A Laitesuunnittelu 5, S Elektroniikan työ 6, Yhteensä n. 30 TIETOLIIKENNETEKNIIKKA Vsk A Optimoinnin perusteet 5, S Informaatioteorian ja koodauksen perusteet 5, S Langaton tietoliikenne II 8, S Tietoliikenneverkot I 5, S Radiotekniikka I 6, S Matkaviestintäjärjestelmät 5, S Tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaari 1, S Tietoliikennesignaalinkäsittely I 6, Yhteensä 41 Syventävä moduuli Tietoliikenneverkot Pakolliset (24 ) S Tietoliikenneverkot II 7, A Tietokoneverkot I 6, A Tietoliikenneohjelmistot 5,

19 521488S Multimediajärjestelmät 6, Valinnaiset (n.6 ) S Tietokoneverkot II 6, S Hajautetut järjestelmät 4, S Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajank. aih. 3,0-7, S Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö 4, S Radiokanavat 5, Yhteensä n. 30 Syventävä moduuli Langaton tietoliikenne Pakolliset (20 ) S Langaton tietoliikenne III 8, S Radiotekniikka II 5, S Tietoliikenneverkot II 7, Valinnaiset (n. 10 ) S Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö 4, S Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajank. aih. 3,0-7, S Radiokanavat 5, P Numeeriset menetelmät 5, Yhteensä n. 30 Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen signaalinkäsittely Pakolliset (9) S Tietoliikennesignaalinkäsittely II 4, S Radiotekniikka II 5, Valinnaiset (n. 21 ) S Antennit 4, S Langaton tietoliikenne III 8, S Elektroniikkasuunnittelu II 5, S RF-komponentit ja mittaukset 5, A Digitaalitekniikka II 5, S Digitaalitekniikka III 6, S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 4, S DSP-työt 3, S Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö 4, S Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajank. aih. 3,0-7, S Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit 4, S Radiokanavat 5, P Numeeriset menetelmät 5, Yhteensä n. 30 STO 19

20 WIRELESS COMMUNICATIONS ENGINEERING Credits Period Year A Introduction to timization 5, S Elements of Information Theory and Coding 5, S Wireless Communications II 8, A Communication Networks I 5, S Radio Engineering I 6, S Mobile Telecommunication Systems 5, S Seminar in Telecommunication and Radio Engineering 1, S Communication Signal Processing I 6, Total 41 Advanced module Credits Period Year S Communication Networks II 7, S Radio Engineering II 5, S Wireless Communications III 8, S Communication Signal Processing II 4, S Antennas 4, S Radio Channels 5, Total 33 Electives Credits Period Year A Electronics Design II 5, A Laboratory Exercises on Analogue Electronics 3, S Multimedia Systems 6, S Modern Tics in Telecommunications and Radio Engineering 3,0-7, A Computer Networks I 5, S Computer Networks II 6, A Telecommunication Software 5, S Distributed Systems 4, Minimum chosen 13 STO 20

21 1.4. Tietotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 intistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 Täydentävät moduulit n. 20 Opintosuuntakohtaiset Syventävät moduulit Opintosuuntien moduulit Informaatiotekniikka Informaatioverkostot Sulautetut järjestelmät Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 intistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö 10 Valinnaiset innot n. 10 Täydentävä moduuli n. 15 Opintosuunnille valmistava moduuli n. 25 Informaatiotekniikka Informaatioverkostot Sulautetut järjestelmät Perus- ja aineinnot Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelma kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä STO 21 yritysten, tutkimus- ja pilaitosten sekä julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on tietoteknisten laitteiden ja järjestelmien tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa. Tekniikan kandidaatin tutkinnon perus- ja aineinnot suoritettuaan iskelija osaa:

22 käyttää matemaattisia menetelmiä teknisten ongelmien kuvaamiseen ja analysointiin selittää tietokoneen toimintaperiaatteen; suunnitella ja toteuttaa tietokoneohjelmia; arvioida ohjelmien suorituskykyä ja vertailla ohjelmien eri toteutusvaihtoehtoja käyttää mittalaitteita sähköteknisiin mittauksiin ja analysoida digitaalikomponenteista koostuvan laitteen toimintaa selittää sulautetun järjestelmän sekä sen ohjelmiston ja laitteiston dualismiluonteen suunnitella ja toteuttaa sulautettujen järjestelmien ohjelmistoja ja laitteita selittää käyttöjärjestelmän perusrakenteen ja toiminnalliset osa-alueet käyttää ohjelmistotekniikan ja reaaliaikajärjestelmien peruskäsitteitä; toteuttaa ohjelmistrojektin käyttäen projektihallintamenetelmää selittää Internetin rakenteen; suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen tietokoneverkkosovelluksen käyttää ja soveltaa luovalla ja kriittisellä tavalla hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä työskennellä vastuullisesti ryhmän jäsenenä ja itsenäisesti käyttää tietoteknisiä kommunikaatiovälineitä ja viestintätaitojaan työtehtävissään seurata ja tulkita tietotekniikan kehitystä sekä kehittää omaa osaamistaan sen mukana viestiä itsenäisesti äidinkielensä lisäksi myös toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä myös kansainväliselle kohdeyleisölle Lisäksi iskelija valitsee yhden kolmesta intosuunnasta. Opintosuunnan kandidaatin tutkinnon innot suoritettuaan iskelija osaa: informaatiotekniikan intosuunnassa käyttää signaalin- ja kuvankäsittelyn sekä tekoälyn perusmenetelmiä digitaalisen informaation muokkaamiseen ja analysointiin informaatioverkostojen intosuunnassa käyttää oliosuuntautuneiden ohjelmistotekniikoiden sekä tekoälyn perusmenetelmiä informaatiojärjestelmien analyysissä ja suunnittelussa sulautettujen järjestelmien intosuunnassa käyttää laiteläheisten ohjelmistotekniikoiden perusmenetelmiä sekä digitaalitekniikan peruskomponentteja sulautettujen järjestelmien suunnittelussa Osaamistavoitteet saavutettuaan iskelijalla on valmiudet tietotekniikan diplomi-insinöörin koulutukseen sekä yleiset edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan pimiseen. Koulutusohjelman kautta on mahdollisuus suuntautua myös filosofian maisterin, terveystieteiden maisterin, sähkötekniikan diplomi-insinöörin ja tietoliikennetekniikan diplomi-insinöörin intoihin Oulun yliiston muissa koulutusohjelmissa. Diplomi-insinöörintutkinnon suorittanut henkilö kykenee intosuuntansa alueella: hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti alan uusinta tietoa ja osaamista soveltamaan tietämystään luovasti tuotekehitys-, tutkimus-, asiantuntija- ja johtamistehtävissä tekemään tieteellistä tutkimusta ja tuottamaan uutta tietoa yritysten ja muun yhteiskunnan tarpeisiin työskentelemään tavoitteellisesti itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä viestimään suullisesti ja kirjallisesti selkeästi ja analyyttisesti Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan yritysten, pilaitosten, tutkimuslaitosten tai julkisen sektorin palveluksessa. Tutkinto antaa valmiudet myös tieteellisiin jatko-intoihin aina tohtorintutkintoon asti. Itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto. Tietotekniikan alan diplomi-insinöörin toimenkuvaan kuuluu kasvavassa määrin myös vahva kansainvälinen yhteistyö. STO 22

23 Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman kandidaatin tutkinnon innot (180 ) muodostuvat perus- ja aineinnoista, yhdestä intosuunnalle valmistavasta moduulista, yhdestä täydentävästä moduulista, valinnaisista innoista sekä kandidaatintyöstä. Opintosuunnalle valmistava moduuli valitaan suunnitellun DI-vaiheen intosuunnan perusteella, sillä valmistava moduuli tarjoaa vastaavan DI-vaiheen intosuunnan edellyttämät esitiedot. Opintosuunnan moduuli valitaan toisen vuoden syksyllä. Täydentävä moduuli valitaan täydentämään osaamista; tähdäten joko suoraan ammatissa tarpeellisten ja hyödyllisten taitojen ja tietojen tai myöhemmässä iskeluvaiheessa vaadittavien esitietojen hankkimiseen. Täydentävä moduuli valitaan viimeistään kolmannen vuoden alussa. Täydentäväksi moduuliksi voi valita myös toiselle intosuunnalle valmistavan moduulin, jolloin iskelija iskelee kolmannen vuoden aikana kyseisen intosuunnan esitiedot. Tällöin iskelija voi valita DI-vaiheen intosuunnan joko intosuunnalle valmistavan tai täydentävän moduulin mukaisesti. Jälkimmäinen vaihtoehto voi edellyttää esitietojen täydentämistä myös valinnaisilla kursseilla kolmannen iskeluvuoden aikana Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen Diplomi-insinöörin tutkinnon intoihin (120 ) sisältyy valittu intosuunnan perusmoduuli (n. 40 ), yksi siihen liittyvistä syventävistä moduuleista (n. 30 ), täydentävä moduuli (n. 20 ) ja diplomityö (30 ). Täydentävän moduulin iskelija voi muodostaa itse esimerkiksi toisen intosuunnan perusmoduulin kursseista. DI-vaiheen täydentävällä moduulilla voi myös syventää kandidaatin intojen täydentävän moduulin aineita. DI-intoihin sisältyy pakollisena 3 verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää intojakson A Syventävä harjoittelu, 3 DI-intoihin. Täydentävä moduuli voi sisältää myös STO 23 kieliintoja, kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoihin voi kuitenkin sisällyttää kieliintoja yhteensä korkeintaan 18. Kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoihin sisältyvät täydentävän moduulin kurssit ja valinnaiset kurssit voidaan suorittaa myös muussa, kotimaisessa tai ulkomaisessa yliistossa, jonka kanssa on sovittu tietotekniikan koulutusohjelmaan sivasta intokokonaisuudesta. Opiskelija kirjaa kandija DI-vaiheen valintansa henkilökohtaiseen intosuunnitelmaansa (HOPSiin). Opiskelija voi esittää hyvillä perusteilla muutosta esimerkiksi perus- ja aineintojen kielikurssiin. Koulutusohjelma hyväksyy ja vahvistaa tämän suunnitelman. HOPSista kerrotaan tarkemmin www-sivuilla Opintosuuntien tavoitteet Informaatiotekniikan intosuunta Informaatiotekniikan intosuunnassa koulutetaan asiantuntijoita, joilla on vahva teorian ja käytännön osaaminen digitaalisen informaation käsittelystä ja analyysistä. Lähtökohtana on tyypillisesti ympäristöstä mittaantureilla havaittu digitaalinen tieto kuten puhe, kuva, video, tai vaikkapa sydän- ja aivosähköinen signaali, joille suoritetaan erilaisia eraatioita, kuten suodattamista, pakkaamista tai luokittelua. Opintosuunta perehdyttää iskelijan alan keskeisiin menetelmiin ja teknologioihin. Se antaa valmiudet työskennellä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa. Informaatiotekniikan asiantuntijan toimenkuva voi sisältää mm. uusien menetelmien kehitystä tai olemassa olevien menetelmien hyödyntämistä uusissa sovelluksissa. Informaatiotekniikka on keskeisessä roolissa kehitettäessä tulevaisuuden laitteita, joita on sulautettu kaikkialle: erilaisiin instrumentteihin, matkaviestimiin, kodinkoneisiin, vaatteisiin yms. Opintosuunnan innot suoritettuaan iskelija osaa: hyödyntää mm. digitaalisen kuvan- ja videonkäsittelyn, tilastollisen hahmontunnistuksen, konenäön sekä tietokonegrafiikan perusmenetelmiä