AVOIMEEN LÄHDEKOODIIN PERUSTUVA KEHITYS PROJEKTINHALLINNAN NÄKÖKULMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVOIMEEN LÄHDEKOODIIN PERUSTUVA KEHITYS PROJEKTINHALLINNAN NÄKÖKULMA"

Transkriptio

1 Atte Karkimo, Joni Kivinen, Juha Rouvinen, Tuukka Hastrup AVOIMEEN LÄHDEKOODIIN PERUSTUVA KEHITYS PROJEKTINHALLINNAN NÄKÖKULMA Tietojärjestelmätieteen harjoitustyö Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylä

2 TIIVISTELMÄ Atte Karkimo, Joni Kivinen, Juha Rouvinen, Tuukka Hastrup, Avoimeen lähdekoodiin perustuva kehitys projektinhallinnan näkökulma / Atte Karkimo, Joni Kivinen, Juha Rouvinen, Tuukka Hastrup Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, s. Harjoitustyö Tämä työ käsittelee eräitä projektinhallinnan erityispiirteitä avoimeen lähdekoodin perustuvassa kehityksessä. Käsittelemme sekä avoimen kehityksen haasteita että mahdollisuuksia, ja vertaamme sitä perinteiseen ohjelmistotekniikkaan. AVAINSANAT: tutkielma, avoin lähdekoodi, hallinnointi, kehitys, menestys, johtaminen

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AVOIMEN JA PERINTEISEN KEHITYKSEN VERTAILU Käyttöönotto Mielikuvat ja todellisuus KEHITYSVAIHEIDEN MERKITYS PROJEKTIN TEHOKKUUDELLE Kehitysvaiheet Tehokkuuden arviointi Tehokkuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden rooli projektin eri vaiheissa PROJEKTIEN MENESTYSTEKIJÄT Perinteiset mittausmenetelmät Avoimen lähdekoodin projekteihin sovellettuja mittausmenetelmiä Merkitys projektin hallinnoinnille JOHTAMINEN Vapaaohjelmistohakkerit Hakkerietiikka Yrittäjyys YHTEENVETO...14

4 1 JOHDANTO Avoin lähdekoodi on laaja ilmiö ohjelmistotekniikassa ja sen merkitys kasvaa. Sen ominaispiirteet vaikuttavat ohjelmistonkehitykseen: taustalla on ideologia tiedon ja ohjelmistojen vapaudesta, näkemys avoimuudesta tärkeänä osana ohjelmistonkehitystä sekä ympäristö, jossa toimitaan pitkälti vahvasti verkottuneina yksityishenkilöinä. Avoimeen koodiin perustuva ohjelmistokehitys voi käyttää muiden tällaisia komponentteja, siinä voi olla merkittävää koodin julkaisu yleisesti tarkasteltavaksi ja paranneltavaksi, se voi olla olemassa olevan kehitysyhteisön toimintaan osallistumista ja sen tavoitteena voi olla uuden yhteisön luominen. Tässä ei suljeta pois mitään näistä aspekteista, mutta ei myöskään voida sanoa, että kaikki tulokset koskisivat kaikenlaisia projekteja. Projektinhallinta ohjelmistotuotannon alueena käsittelee oikeiden ihmisten löytämistä projektin työntekijöiksi ja muiden resurssien hankintaa, projektin suunnittelua ja aikataulua, seurausta ja valvontaa, riskinhallintaa, alihankintasopimuksia, projektin toiminnan mittausta ja analysointia sekä sidosryhmien huomiointia. Avoimen lähdekoodin projektit ovat epämuodollisia. Voidaankin kysyä voidaanko niitä hallita ja jos voidaan, niin kuka ja miten. Aiemmista avoimen lähdekoodin projektien tutkimuksista olemme tunnistaneet joitakin projektinhallinnan teemoja ja käsittelemme niitä seuraavassa.

5 5 2 AVOIMEN JA PERINTEISEN KEHITYKSEN VERTAILU Kappaleessa käsitellään avoimeen lähdekoodiin perustuvien sekä suljettuun lähdekoodiin ja perinteisiin ohjelmistotekniikan menetelmiin perustuvien ohjelmistojen ja kehityksen eroja. 2.1 Käyttöönotto Yrityksen ottaessa käyttöön avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja, tulee ottaa huomioon tiettyjä asioita, jotka eroavat osittain suljettuun lähdekoodiin liitetyistä kriteereistä. Ne voidaan jakaa funktionaalisiin (mm. täyttääkö ohjelma tarkoituksensa?), teknisiin (mm. onko ohjelman käyttöönotto mahdollista?), organisaatiollisiin (mm. onko ohjelman takana oleva yhteisö kunnossa?), laillisiin (mm. mitä ohjelman lisensseistä seuraa?), taloudellisiin (mm. onko ohjelma helposti ylläpidettävissä?) ja poliittisiin seikkoihin (mm. miten käyttöönotto vaikuttaa yrityksen julkisuuskuvaan?) (Cruz, Wieland & Ziegler). Merkittävimpiä eroja ratkaisun arviointiin tuo avoimen lähdekoodin läpinäkyvyys, jolloin voidaan tarkastella monia asioita, jotka suljetuissa ratkaisuissa jäisivät tuntemattomiksi. Tämä tekee avoimista kehitysyhteisöistä myös ainutlaatuisen tutkimuskohteen ohjelmistotekniikan kannalta. (Scacchi, 2007) Yrityksen tulee tutustua ohjelmiston kehityksen vaiheisiin, sen tekijöiden keskinäisiin suhteisiin, lähdekoodiin ja tunnettuihin virheisiin. (Cruz, Wieland & Ziegler) 2.2 Mielikuvat ja todellisuus Avoimeen lähdekoodiin yleisesti liitettyjä mielikuvia ovat nopea kasvu, luovuus, yksinkertaisuus, modulaarisuus ja vikojen nopea korjaaminen. Vertailtaessa tiettyjä avoimia ja suljettuja ohjelmia havaittiin avoimen lähdekoodin eduiksi edellä mainituista luovuus ja vikojen nopea korjaus. Muista oletetuista ominaisuuksista ei löytynyt näyttöä. Yksinkertaisuutta tarkasteltaessa avointen projektien todettiin jopa olevan huonommassa asemassa. (Paulson) Luovuus ilmeni siinä, että vertailtuihin avoimen lähdekoodin projekteihin lisättiin enemmän funktioita tietyssä ajassa, jolloin voidaan olettaa myös ohjelmien ominaisuuksien lisääntyneen. Funktioiden lisääntyminen saattaa vaikuttaa

6 6 myös virheiden nopeaan korjaamiseen. Suurin syy siihen on kuitenkin testaajien suuri määrä. Avoimuuden ansiosta testaajien on mahdollista myös paikallistaa virheiden aiheuttajia ja jopa korjata niitä. (Paulson) Scacchi sen sijaan tunnistaa avoimessa kehityksessä monia piirteitä, joiden avulla se voi olla nopeampaa, halvempaa ja parempaa kuin perinteisen ohjelmistotekniikan mukaiset menetelmät. Hänen mukaansa avoin kehitys on ohjelmistokehityksen malli, jonka tietyistä yhteisöllisistä erityispiirteistä perinteisen ohjelmistotekniikan käyttäjät voisivat ottaa mallia. Toisaalta avoimet yhteisöt voisivat myös hyötyä perinteisten menetelmien käytöstä projektinhallinnassa. (Scacchi, 2003)

7 7 3 KEHITYSVAIHEIDEN MERKITYS PROJEKTIN TEHOKKUU- DELLE Kappaleessa käsitellään avoimen lähdekoodin projektien tehokkuuteen vaikuttavia muuttujia ja niiden roolia projektin eri vaiheissa. 3.1 Kehitysvaiheet Ohjelmistokehityksen vaiheet on normaalisti jaoteltu analyysiin, suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen ja ylläpitoon. Avoimen lähdekoodin projekteille annetaan samaan tapaan eri luokitukset. Kehitysvaiheesta riippuen projekti on joko suunnittelu-, pre-alfa-kehitys-, alfa-testaus-, beeta-testaus- tai tuotantovaiheessa. Edistyneet ja pitkään kehityksessä olleet projektit luokitellaan kypsiksi. 3.2 Tehokkuuden arviointi Tehokkuutta voidaan arvioida subjektiivisesti ja objektiivisesti. Saavutetut tavoitteet ja projektin edistyminen voidaan nähdä objektiivisina merkkeinä projektin tehokkuudesta. Toisaalta tehokkuuteen vaikuttaa myös kehitystiimin subjektiivinen näkemys projektin edistymisestä. Koska suuri osa avoimen lähdekoodin kehityksestä pohjautuu vapaaehtoiseen työhön, on ryhmän jäsenten motivaation ja työpanoksen kannalta subjektiivinen tehokkuus tärkeää. Jos jäsenet eivät koe projektin edistyvän, saattavat he hylätä sen. Kehitystiimien tehokkuutta on mitattu input-processing-outcome (IPO) -mallin avulla. Syötteeksi (input) voidaan laskea kuuluvaksi muuttujia kuten kehittäjien määrä projektissa, tehtävä ja teknologia. Prosessointiin kuuluu esimerkiksi kehitystiimin tavoitteet ja luottamus. Lopputulokseksi (outcome) voidaan ymmärtää työn laatu, tehokkuus ja jäsenten tyytyväisyys. Kaikkia näitä tekijöitä voidaan käyttää kehitystiimin tehokkuuden arvioinnissa. Avoimen lähdekoodin projekteissa erityistä huomiota tulee kiinnittää myös syötteisiin. Koska suuri osa työstä perustuu vapaaehtoisuuteen, voidaan kehittäjien määrä nähdä merkkinä projektin tehokkuudesta. Tällä on erityinen merkitys omakohtaiseen arvioon (subjective evaluation) projektin tehokkuudesta, koska suurempi kehitystiimi käsitetään projektin kannalta hyväksi asiaksi. Ryhmän jäsenet arvioivat, että suu-

8 8 rempi kehitystiimi saa projektin varmemmin päätökseen. 3.3 Tehokkuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden rooli projektin eri vaiheissa Seuraavat havainnot perustuvat Stewartin ja Gosainin (2006) tutkimustuloksiin. Kuten aiemmin mainittu, ryhmän koko voidaan nähdä tehokkuutta lisäävänä tekijänä. Tämä kuitenkin osoittautuu projektin alkupuolella tosiasiassa projektia hidastavaksi tekijäksi, koska ehdotuksia toiminnallisuuksista tulee useampia ja asioista voi olla vaikeampi päästä yhteisymmärrykseen. Projektin myöhemmissä vaiheissa, kun projektin on edennyt beeta-testaukseen, on suurempi kehitystiimi tehokkaampi. Projektin edetessä ryhmän koon merkitys omakohtaiseen arvioon vähenee, ja saavutettujen tulosten merkitys kasvaa. Saavutetut tulokset on suurin subjektiiviseen ja objektiiviseen tehokkuuteen vaikuttava tekijä beetavaiheen jälkeen. Hyvin edennyt projekti motivoi jäseniä jatkamaan sen parissa. Projektin alkupuolella kehittäjien yhteinen näkemys ja ideologia vaikuttavat positiivisesti omakohtaiseen arvioon. Myöhemmässä vaiheessa niiden merkitys vähenee, kun ryhmän välille kehittyy normit ja toimintatavat, ja tavoitteiden saavuttaminen nousee tärkeämpään asemaan. Tavoitteiden saavuttamiseen yhteinen ideologia vaikutti negatiivisesti. Syyksi voidaan arvella ryhmän huolehtivan sosiaalisista tarpeistaan tehokkuuden kustannuksella tai samaa ideologiaa edustavan ryhmän olevan erikoistunut samoihin asioihin. Luottamuksella ryhmän jäsenten kesken havaittiin olevan hieman suurempi merkitys omakohtaiseen arvioon projektin myöhemmässä vaiheessa kuin alkupuolella. Sen sijaan kognitiivisella luottamuksella (usko ryhmän jäsenten kykyihin ja pätevyyteen) havaittiin olevan suurempi merkitys kehitystiimin kokoon projektin alkuvaiheilla.

9 9 4 PROJEKTIEN MENESTYSTEKIJÄT Kappaleessa käsitellään perinteisten ja avoimen lähdekoodin projektien menestystekijöitä, niiden mittausta ja vaikutusta avoimen lähdekoodin projektin hallinnointiin. 4.1 Perinteiset mittausmenetelmät Perinteisten ohjelmistojen menestyksen mittaukseen on useita eri tapoja, mutta ne eivät yleensä sovellu avoimien ohjelmistojen menestyksen mittaukseen, joko epäsatunnaisten otoksien tai liian monimutkaisen/mahdottoman tietojen keruun takia. Yleisin näistä malleista on DeLonen ja McLeanin malli (kuvio 1), jossa on kuusi menestystä mittaavaa tekijää: saatavilla olevan tiedon laatu (dokumentointi), ohjelmiston laatu (ISO standardin 9126 mukaan osa-alueet ovat toiminnallisuus, luotettavuus, käytettävyys, tehokkuus, ylläpidettävyys ja siirrettävyys), käyttö, käyttäjätyytyväisyys, vaikutus yksilöön ja yhteisöön. KUVIO 1 DeLonen ja McLeanin malli ohjelmistojen menestyksestä. Nämä kuitenkin antavat hyvää ohjeistusta siihen, mistä menestyksen mittareita avoimen koodin projektien tapauksessa kannattaa lähteä hakemaan. Tämän lisäksi Hackmanin malli, joka keskittyy työryhmien tehokkuuden mittaamiseen, on hyvä lähtökohta avoimen lähdekoodin projektien menestystekijöiden hakuun. Hackmanin malli sisältää mm. ryhmän jatkuvan yhteistyökyvyn ja yksittäisten ryhmänjäsenten henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.

10 Avoimen lähdekoodin projekteihin sovellettuja mittausmenetelmiä Crowston, Howison ja Annabi (2006) esittää avoimen lähdekoodin projekteille seuraavia menestyksen mittausmääreitä jaotellen ne neljään osaan: ohjelmiston kehitys, laatu, käyttö ja seuraukset. Ensinnäkin ohjelmiston kehitykseen liittyy kehittäjien aktiivisuus. Luonnollisesti mitä enemmän projektin kehittäjät ovat valmiita uhraamaan aikaa projektille (esimerkiksi keskustelemalla käyttäjien kanssa), sitä menestyksekkäämpi se yleensä on. Kehitystiimin koko itsessään on yksi tyypillinen mittari avoimen lähdekoodin projektien menestykselle; menestyvät projektit vetävät puoleensa paljon ihmisiä, joista on apua kehitykselle. Ohjelmoijien tuottavuus on myös yksi kehityksen menestyksen mittareita, sillä vaikka ihmisiä olisi paljon, vaikuttaa ohjelmoijien keskimääräinen koodirivien vuosittainen määrä kehitysnopeuteen. Projektin kehityksen vaihe on myös hyvä huomioida menestystä arvioitaessa, eli onko projekti vielä alfa tai beeta vaiheessa, vai onko siitä jo vakaa julkaisu olemassa. Lisäksi täytyy tarkistella tehtävien suoritusnopeutta, eli miten nopeasti bugit yms. hoidetaan ja vakaiden prosessien kehitystä, eli onko projektilla käytössä prosesseja ja onko niitä dokumentoitu asiallisesti. Ohjelmiston laatuun puolestaan liittyy lähdekoodin modulaarisuus, oikeellisuus, eli virheiden määrä koodirivien suhteen, hallittavuus, ts paketinhallinnan käyttö ja ylläpidettävyys, nimenomaisesti millä todennäköisyydellä koodia muutettaessa syntyy pahoja ketjureaktioita. Lisäksi pitää tarkistella ohjelmiston käyttöä, johon liittyy sen yhteisöissä herättämä mielenkiinto, siitä otettujen kopioiden määrä ja, mikäli se on mitattavissa, ohjelmiston markkinaosuus. Lopuksi pitää tarkistella ohjelmiston seurauksia, eli mitä kehittäjien motivaatiot ovat kysymyksien lukemiseen ja vastaamiseen, sekä työkalujen kehittäminen ja käytön selvittäminen. 4.3 Merkitys projektin hallinnoinnille Edellisen kappaleen kriteerien mukaan Crowstonin, Howisonin ja Allabin (2006) tekemä tutkimus osoittaa, että kaikkien yllä olevat tekijät todella vaikuttaa, ei vain projektin menestykseen, vaan myös toisiinsa, vaikka vaihtelevin määrin. Tosin tutkijoiden itsensä mukaan kohdistui liian suppeaan perusjoukkoon, mutta on kuitenkin suuntaa-antava. Toisin sanoen menestyksekäs projektin hallinta vaatii sen, että projektin jäseniä ohjataan heidän vahvuuksia hyödyntäen eri

11 11 menestystekijöiden suuntaan, pyrkien saavuttamaan ja sittemmin ylläpitämään positiivinen ketjureaktio. Eritoten vilkkaan julkisen toiminnan, joka houkuttelee aktiivisia jäseniä projektiin, ylläpito on avoimen lähdekoodin projekteille kriittistä.

12 12 5 JOHTAMINEN Projektinhallinnan yksi keskeinen osa on oikeiden työntekijöiden löytäminen sekä sen varmistaminen, että työntekijät tekevät oikeita asioita ihmisten johtaminen. Avoimeen koodiin perustuvassa ohjelmistokehityksessä asetelma voi useilta osin poiketa merkittävästi perinteisestä. Seuraavassa tarkastellaan vapaaohjelmistokehittäjiä tästä näkökulmasta. 5.1 Vapaaohjelmistohakkerit Sekä Free Software että Open Source -liikkeiden keulakuvat, Richard M. Stallman ja Eric S. Raymond, pitävät itseään ja heitä yleisesti pidetään hakkereina. Lakhanin ym. (2002) mukaan myös vapaaohjelmistokehittäjien enemmistö samaistuu hakkerikulttuuriin; osalla kehittäjistä työskentely liittyy kouluttautumiseen, mutta useilla päällimmäinen motiivi on vapaaohjelmistokehitys eräänlaisena harrastuksena tai elämäntapana. Scacchi (2006) selvittää, että joissain projekteissa on palkattuja työntekijöitä, mutta useimmat työskentelevät vapaaehtoisina eikä useimmilla projekteillakaan ole omistajayritystä tai työnjohtajia. Vapaaohjelmistoprojekteissa työskentely on itseohjautuvaa ja korkeasti verkostoitunutta. Johtaminen voi rakentua monenlaisista toimista, ja Li ym. (2006) ovat huomanneet, että vapaaohjelmistokehittäjien tuottavuuteen erityisesti vaikuttavat ulkoisen motivaation kautta johtohahmojen ennakoiva päätöksenteko ja sisäisen motivaation kautta uudistava johtaminen. Uudistavaan johtamiseen kuuluvat älylliset virikkeet, yksilöiden huomioiminen, esikuvana toimiminen sekä inspirointi. 5.2 Hakkerietiikka Hakkereiden asennoitumisen, hakkerietiikan, on havaittu sisältävän monia erityispiirteitä. Himanen (2001) erottaa siitä hakkereiden rahaetiikan, verkkoetiikan ja työetiikan: hakkerietiikassa työnteko on intohimo ja sen tarkoitus on opettavien ja kiinnostavien haasteiden tarjoaminen. Hakkerietiikkaa kutsutaan myös hakkeriestetiikaksi, muun muassa Vadén (2002). Søren Kierkegaardin filosofisen terminologian mukaisesti. Harvey (1985)

13 13 kertoo, että tällä ei tarkoiteta kirjaimellisesti kauneuskäsitystä vaan sitä, että hakkerius valitsee tylsästä ja mielenkiintoisesta eikä oikeasta ja väärästä. McDonald (2006) kuvaa Kierkegaardin mallia niin, että ihminen voi keskittyä esteettisiin asioihin vaikka eläisikin eettisesti. 5.3 Yrittäjyys Hakkerien toiminta ja vaikuttimet saattavat vaikuttaa olevan ristiriidassa kaupallisten tavoitteiden kanssa. Kuitenkin modernin liiketaloustieteen luonnehdinta yrittäjyydestä vastaa pitkälti hakkeriutta, esimerkiksi yrittäjämäisessä markkinoinnissa Morris ym. (2002). Tämän yhtenevyyden syvyyttä ja mahdollisia seurauksia ei kuitenkaan ole tietääksemme tutkittu. Edelleen yrittäjämäisessä markkinoinnissa nähdään yrityksen toiminnan kannalta oleelliseksi yrittäjyyden ja markkinoinnin integroiminen niiden ristiriitaisten tavoitteiden yhdistämiseksi. Voidaankin kysyä, olisiko yrittäjyyden ja avoimeen koodin perustuvan ohjelmistokehityksen projektinhallinnan yhdistäminen mahdollista. Rossi ja Bonaccorsi (2005) ovat havainneet, että avointa koodia käyttävissä yrityksissä kehitysyhteisön itseisarvo näyttäisi usein rajoittuvan mielikuvan luomiseen kehittäjien luottamuksen saavuttamiseksi. Kuitenkin tietyssä osassa yrityksistä kehitysyhteisön merkitys ja hakkerikulttuuri ovat tulleet kehittäjä-perustajilta ja säilyneet.

14 14 6 YHTEENVETO Tulimme tulokseen, että avoimeen lähdekoodiin perustuva kehitys asettaa monenlaisia suljetusta kehityksestä poikkeavia haasteita projektinhallinnalle. Erityisen tärkeä osa-alue avoimen kehityksen hallitsemisessa on ihmisten ja yhteisön hallinta. Tulee ymmärtää mikä motivoi ihmisiä työskentelemään tietyn asian parissa ja hyödyntää sitä projektin eteenpäin viemiseksi. Avoimella kehityksellä on myös kuitenkin selvästi monia vahvuuksia, joita tulisi tutkia enemmän. Tämä voisi myös auttaa perinteisen ohjelmistotekniikan kehittämisessä. Tutkittaessa ei voida soveltaa kaikkia hyväksi havaittuja menetelmiä, mutta toisaalta kehityksen avoimuus antaa uusia mahdollisuuksia tutkimukselle.

15 15 LÄHDELUETTELO Crowston K., Howiston J., Annabi H., Information Systems Success in Free and Open Source Software Development: Theory and Measures. Software Process Improvement and Practice; 11: Cruz D., Wieland T., Ziegler A., Evaluation criteria for free/open source software products based on project analysis. Software Process Improvement and Practice; 11: Harvey B., Computer Hacking and Ethics. ACM Select Panel on Hacking. Appendix A: What is a Hacker? Himanen P., The hacker ethic, and the spirit of the information age. New York : Random House. Lakhani K.R., Wolf B., Bates J., DiBona C, The Boston Consulting Group Hacker Survey, July 24. Li Y., Tan C., Teo H., Mattar A.T., Motivating open source software developers: influence of transformational and transactional leaderships. Proceedings of the 2006 ACM SIGMIS CPR conference on computer personnel research. McDonald W., Søren Kierkegaard, The Stanford Encyclopedia of Philosophy (Summer 2006 Edition), Edward N. Zalta (toim.). archives/sum2006/entries/kierkegaard/. Morris M.H., Schindehutte M., LaForge R.W., Entrepreneurial marketing: a construct for integrating emerging entrepreneurship and marketing perspectives. Journal of Marketing Theory and Practice, vol. 10 (4). Paulson J., An empirical study of open-source and closed source projects. IEEE Transactions on Software Engineering 30(4), Rossi C., Bonaccorsi A., Why profit-oriented companies enter the OS field?: intrinsic vs. extrinsic incentives. In Proceedings of the Fifth Workshop on Open Source Software Engineering. ACM Press, New York, NY. Scacchi W., When Is Free/Open Source Software Development Faster, Better, and Cheaper than Software Engineering? Working Paper, Institute for Software Research, UC Irvine. Scacchi W., Understanding Free/Open Source Software Development Processes. Software Process Improvement and Practice; 11: Scacchi W., Free/Open Source Software Development: Recent Research

16 16 Results and Methods, in M.V. Zelkowitz (ed.), Advances in Computers, 69, (to appear). Stewart K., Gosain S., The moderating role of development stage in free/open source software project performance. Software Process Improvement and Practice; 11: Vadén T., The Hacker Community and Ethics: An Interview with Richard M. Stallman Koodi vapaaksi Hakkerietiikan vaativuus, Tampere University Press. Sivut

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: Lisäksi tiimin jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.

MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: Lisäksi tiimin jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan. MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: - Toisiaan täydentäviä taitoja - Jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään - Yhteisiin suoritustavoitteisiin ja - Yhteiseen toimintamalliin Lisäksi

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon. seuraamiseen. tsoft. Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos 15.9.2004. http://cs.joensuu.

Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon. seuraamiseen. tsoft. Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos 15.9.2004. http://cs.joensuu. Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon tilan seuraamiseen tsoft Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos 15.9.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon tilan seuraamiseen

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus LAADUNVARMISTUS 135 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Tietojenkäsittelytieteet Laskennallinen data-analyysi Ohjelmistotekniikka, käyttöjärjestelmät, ihminen-kone -vuorovaikutus Teoreettinen tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Hankearvioinnin haasteita Haasteet usein seurausta

Lisätiedot

ITK130 Ohjelmistojen luonne

ITK130 Ohjelmistojen luonne ITK130 Ohjelmistojen luonne Luennon sisältö Ohjelmistotekniikka ja vaatimukset Ohjelmistotuote Ei-toiminnallisten vaatimusten luokittelu Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset Oikeellisuus Luotettavuus Kestävyys

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin vaarat

Avoimen lähdekoodin vaarat Avoimen lähdekoodin vaarat Tommi Mikkonen Prof @ Tampere U of Tech (tommi.mikkonen@tut.fi) Visting Prof @ Sun Labs (tommi.mikkonen@sun.com) Mitä vaaroja.? Aivan ensiksi: On vain yksi hyvin määritelty avoimen

Lisätiedot

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito

Lisätiedot

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU Fujitsu SPICE Lite Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat Copyright 2010 FUJITSU Laatu ja prosessit Fujitsussa Laatujärjestelmän rakentaminen ja systemaattinen prosessijohtaminen

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen. Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy

Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen. Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy Adeptus Myyntitiimin analyysi Analysoitu tiimi Myyjien lukumäärä : 3 Yhteinen myyntitavoite: EUR 700.000 Yhteinen myynti

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014 SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor Mannerheimintie 2 00100, Helsinki Finland tel: +358 9 4152 0200 www.reaktor.fi info@reaktor.fi 2014

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(7) TU-91 STRATEGINEN JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava TU-91.100C Avoin koodi strategian ja kansainvälisen

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida?

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida? Mitä arviointi on? Arviointi on prosessi, jossa tehdään todistusaineistoon pohjautuen ja tiettyjä perusteita käyttäen päätelmiä projektin / toiminnan arvosta. Perusteet ovat arviointikriteerejä, joiden

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Mikko Amper 12.11.2013 Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? Tässä esityksessä ilmaistut mielipiteet

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ATThankkeet

Kansalliskirjaston ATThankkeet Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

CMMI CMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto

CMMI CMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto CMM Capability Maturity Model CMMI Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 16.1.2007 Software Engineering Institute (SEI) www.sei.cmu.edu Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University 1985 SEI aloitti

Lisätiedot

Sovellustietoturvallisuus Petteri Arola OWASP Chapter Leader Nixu Oy OWASP The OWASP Foundation

Sovellustietoturvallisuus Petteri Arola OWASP Chapter Leader Nixu Oy OWASP The OWASP Foundation Sovellustietoturvallisuus 7.2.2012 Petteri Arola Chapter Leader Nixu Oy petteri.arola@owasp.org Copyright The Foundation Permission is granted to copy, distribute and/or modify this document under the

Lisätiedot

OS-ohjelmistojen liiketoimintamallit

OS-ohjelmistojen liiketoimintamallit OS-ohjelmistojen liiketoimintamallit Tuija Kuusisto 13.2.2004 Tuija Kuusisto 1 Sisältö Avoin lähdekoodi ohjelmistoliiketoiminnan arvoverkostossa Arvoverkostomalli Liiketoimintamalli Ansaintalogiikat Avoin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008 Avoin lähdekoodi ja hankinnat JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 13.5.2008 Sisältö: Ohjelmistohankintojen haasteet Hankintalaki ja ohjelmistot Case: toimisto-ohjelmiston hankinta

Lisätiedot

Kokemuksia ohjelmistokehityksestä. Kai Kulju & Heikki Naski

Kokemuksia ohjelmistokehityksestä. Kai Kulju & Heikki Naski Kokemuksia ohjelmistokehityksestä Kai Kulju & Heikki Naski Esityksen runko Keitä me olemme Mitä ohjelmistokehitys on Mitä kykyjä tarvitaan Naski Gee Technology Kahden hengen firma PHP, MySQL Edita Digitaalimurros:

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Tutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA. Stina Westman, ATT-hanke, CSC

Tutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA. Stina Westman, ATT-hanke, CSC Tutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA Stina Westman, ATT-hanke, CSC Agenda Avoin tiede ja tutkimus hanke Tutkimusdatan hallinta Työkaluja aineistojen tallennukseen ja jakamiseen

Lisätiedot

Esiselvitys ja avoin lähdekoodi

Esiselvitys ja avoin lähdekoodi Esiselvitys ja avoin lähdekoodi Ilkka Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen avoimen lähdekoodinkeskus The Finnish Centre for Open Source Solutions www.coss.fi 24.11.2009 ilkka.lehtinen@coss.fi 040 820 4600

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos airi.salminen@jyu.fi http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Testaus-tietoisku: Tärkeimpiä asioita testauksesta projektityökurssilaisille

Testaus-tietoisku: Tärkeimpiä asioita testauksesta projektityökurssilaisille 1(23) Testaus-tietoisku: Tärkeimpiä asioita testauksesta projektityökurssilaisille Matti Vuori, Tampereen teknillinen yliopisto 30.10.2012 Sisällysluettelo 1/2 Esityksen tarkoitus 4 Laatu on tärkeää, ei

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Ketterä vaatimustenhallinta

Ketterä vaatimustenhallinta Ketterä vaatimustenhallinta ja miksi se on useimmiten hyvä asia K A R I A L HO C E O I M P R OV EIT OY Sisältö ImproveIt Oy Perinteinen vaatimushallinta Ketterä vaatimustenhallinta Monenlaista softakehitystä

Lisätiedot

Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä

Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc.,

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Performance Management Research Group Suorituskyvyn johtamisen tutkimusryhmä Ryhmän tutkimukset

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Ohjelmistojen virheistä

Ohjelmistojen virheistä Ohjelmistojen virheistä Muutama sana ohjelmistojen virheistä mistä niitä syntyy? Matti Vuori, www.mattivuori.net 2013-09-02 1(8) Sisällysluettelo Ohjelmistojen virheitä: varautumattomuus ongelmiin 3 Ohjelmistojen

Lisätiedot

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 310 Skill Yrittäjyys Competition Day 1. Competitor Name

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 310 Skill Yrittäjyys Competition Day 1. Competitor Name Objective ing Skill Number 310 Skill Yrittäjyys Competition Day 1 Sub Criterion Yrityksen liiketoiminnan kehittäminen Sub Criterion A2 ing Scheme Lock 02-04-2014 08:41:11 Entry Lock 08-04-2014 18:18:36

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön. Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka

Lisätiedot

Jyrki Kontio, Ph.D. 11.3.2010

Jyrki Kontio, Ph.D. 11.3.2010 Jyrki Kontio, Ph.D. Principal Consultant, R & D-Ware Oy Risk mgmt consulting and training Software engineering consulting Technical due diligence Process management and improvement Board member at QPR

Lisätiedot

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Anssi Hietaharju Tuomas Jalava 19.3.2015 Page 1 Vastauksia kyselyyn saatiin seuraavasti Vastaajia yhteensä 274 (19 eri kunnasta) Luottamushenkilö 144 Viranhaltija

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä

Lisätiedot

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 7 Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan Annikka Nurkka ja Sari Tervonen Tämän artikkelin tavoitteena on johdattaa lukija verkko-opetuksen

Lisätiedot