AVOIMEEN LÄHDEKOODIIN PERUSTUVA KEHITYS PROJEKTINHALLINNAN NÄKÖKULMA
|
|
- Leo Antero Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Atte Karkimo, Joni Kivinen, Juha Rouvinen, Tuukka Hastrup AVOIMEEN LÄHDEKOODIIN PERUSTUVA KEHITYS PROJEKTINHALLINNAN NÄKÖKULMA Tietojärjestelmätieteen harjoitustyö Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylä
2 TIIVISTELMÄ Atte Karkimo, Joni Kivinen, Juha Rouvinen, Tuukka Hastrup, Avoimeen lähdekoodiin perustuva kehitys projektinhallinnan näkökulma / Atte Karkimo, Joni Kivinen, Juha Rouvinen, Tuukka Hastrup Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, s. Harjoitustyö Tämä työ käsittelee eräitä projektinhallinnan erityispiirteitä avoimeen lähdekoodin perustuvassa kehityksessä. Käsittelemme sekä avoimen kehityksen haasteita että mahdollisuuksia, ja vertaamme sitä perinteiseen ohjelmistotekniikkaan. AVAINSANAT: tutkielma, avoin lähdekoodi, hallinnointi, kehitys, menestys, johtaminen
3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AVOIMEN JA PERINTEISEN KEHITYKSEN VERTAILU Käyttöönotto Mielikuvat ja todellisuus KEHITYSVAIHEIDEN MERKITYS PROJEKTIN TEHOKKUUDELLE Kehitysvaiheet Tehokkuuden arviointi Tehokkuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden rooli projektin eri vaiheissa PROJEKTIEN MENESTYSTEKIJÄT Perinteiset mittausmenetelmät Avoimen lähdekoodin projekteihin sovellettuja mittausmenetelmiä Merkitys projektin hallinnoinnille JOHTAMINEN Vapaaohjelmistohakkerit Hakkerietiikka Yrittäjyys YHTEENVETO...14
4 1 JOHDANTO Avoin lähdekoodi on laaja ilmiö ohjelmistotekniikassa ja sen merkitys kasvaa. Sen ominaispiirteet vaikuttavat ohjelmistonkehitykseen: taustalla on ideologia tiedon ja ohjelmistojen vapaudesta, näkemys avoimuudesta tärkeänä osana ohjelmistonkehitystä sekä ympäristö, jossa toimitaan pitkälti vahvasti verkottuneina yksityishenkilöinä. Avoimeen koodiin perustuva ohjelmistokehitys voi käyttää muiden tällaisia komponentteja, siinä voi olla merkittävää koodin julkaisu yleisesti tarkasteltavaksi ja paranneltavaksi, se voi olla olemassa olevan kehitysyhteisön toimintaan osallistumista ja sen tavoitteena voi olla uuden yhteisön luominen. Tässä ei suljeta pois mitään näistä aspekteista, mutta ei myöskään voida sanoa, että kaikki tulokset koskisivat kaikenlaisia projekteja. Projektinhallinta ohjelmistotuotannon alueena käsittelee oikeiden ihmisten löytämistä projektin työntekijöiksi ja muiden resurssien hankintaa, projektin suunnittelua ja aikataulua, seurausta ja valvontaa, riskinhallintaa, alihankintasopimuksia, projektin toiminnan mittausta ja analysointia sekä sidosryhmien huomiointia. Avoimen lähdekoodin projektit ovat epämuodollisia. Voidaankin kysyä voidaanko niitä hallita ja jos voidaan, niin kuka ja miten. Aiemmista avoimen lähdekoodin projektien tutkimuksista olemme tunnistaneet joitakin projektinhallinnan teemoja ja käsittelemme niitä seuraavassa.
5 5 2 AVOIMEN JA PERINTEISEN KEHITYKSEN VERTAILU Kappaleessa käsitellään avoimeen lähdekoodiin perustuvien sekä suljettuun lähdekoodiin ja perinteisiin ohjelmistotekniikan menetelmiin perustuvien ohjelmistojen ja kehityksen eroja. 2.1 Käyttöönotto Yrityksen ottaessa käyttöön avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja, tulee ottaa huomioon tiettyjä asioita, jotka eroavat osittain suljettuun lähdekoodiin liitetyistä kriteereistä. Ne voidaan jakaa funktionaalisiin (mm. täyttääkö ohjelma tarkoituksensa?), teknisiin (mm. onko ohjelman käyttöönotto mahdollista?), organisaatiollisiin (mm. onko ohjelman takana oleva yhteisö kunnossa?), laillisiin (mm. mitä ohjelman lisensseistä seuraa?), taloudellisiin (mm. onko ohjelma helposti ylläpidettävissä?) ja poliittisiin seikkoihin (mm. miten käyttöönotto vaikuttaa yrityksen julkisuuskuvaan?) (Cruz, Wieland & Ziegler). Merkittävimpiä eroja ratkaisun arviointiin tuo avoimen lähdekoodin läpinäkyvyys, jolloin voidaan tarkastella monia asioita, jotka suljetuissa ratkaisuissa jäisivät tuntemattomiksi. Tämä tekee avoimista kehitysyhteisöistä myös ainutlaatuisen tutkimuskohteen ohjelmistotekniikan kannalta. (Scacchi, 2007) Yrityksen tulee tutustua ohjelmiston kehityksen vaiheisiin, sen tekijöiden keskinäisiin suhteisiin, lähdekoodiin ja tunnettuihin virheisiin. (Cruz, Wieland & Ziegler) 2.2 Mielikuvat ja todellisuus Avoimeen lähdekoodiin yleisesti liitettyjä mielikuvia ovat nopea kasvu, luovuus, yksinkertaisuus, modulaarisuus ja vikojen nopea korjaaminen. Vertailtaessa tiettyjä avoimia ja suljettuja ohjelmia havaittiin avoimen lähdekoodin eduiksi edellä mainituista luovuus ja vikojen nopea korjaus. Muista oletetuista ominaisuuksista ei löytynyt näyttöä. Yksinkertaisuutta tarkasteltaessa avointen projektien todettiin jopa olevan huonommassa asemassa. (Paulson) Luovuus ilmeni siinä, että vertailtuihin avoimen lähdekoodin projekteihin lisättiin enemmän funktioita tietyssä ajassa, jolloin voidaan olettaa myös ohjelmien ominaisuuksien lisääntyneen. Funktioiden lisääntyminen saattaa vaikuttaa
6 6 myös virheiden nopeaan korjaamiseen. Suurin syy siihen on kuitenkin testaajien suuri määrä. Avoimuuden ansiosta testaajien on mahdollista myös paikallistaa virheiden aiheuttajia ja jopa korjata niitä. (Paulson) Scacchi sen sijaan tunnistaa avoimessa kehityksessä monia piirteitä, joiden avulla se voi olla nopeampaa, halvempaa ja parempaa kuin perinteisen ohjelmistotekniikan mukaiset menetelmät. Hänen mukaansa avoin kehitys on ohjelmistokehityksen malli, jonka tietyistä yhteisöllisistä erityispiirteistä perinteisen ohjelmistotekniikan käyttäjät voisivat ottaa mallia. Toisaalta avoimet yhteisöt voisivat myös hyötyä perinteisten menetelmien käytöstä projektinhallinnassa. (Scacchi, 2003)
7 7 3 KEHITYSVAIHEIDEN MERKITYS PROJEKTIN TEHOKKUU- DELLE Kappaleessa käsitellään avoimen lähdekoodin projektien tehokkuuteen vaikuttavia muuttujia ja niiden roolia projektin eri vaiheissa. 3.1 Kehitysvaiheet Ohjelmistokehityksen vaiheet on normaalisti jaoteltu analyysiin, suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen ja ylläpitoon. Avoimen lähdekoodin projekteille annetaan samaan tapaan eri luokitukset. Kehitysvaiheesta riippuen projekti on joko suunnittelu-, pre-alfa-kehitys-, alfa-testaus-, beeta-testaus- tai tuotantovaiheessa. Edistyneet ja pitkään kehityksessä olleet projektit luokitellaan kypsiksi. 3.2 Tehokkuuden arviointi Tehokkuutta voidaan arvioida subjektiivisesti ja objektiivisesti. Saavutetut tavoitteet ja projektin edistyminen voidaan nähdä objektiivisina merkkeinä projektin tehokkuudesta. Toisaalta tehokkuuteen vaikuttaa myös kehitystiimin subjektiivinen näkemys projektin edistymisestä. Koska suuri osa avoimen lähdekoodin kehityksestä pohjautuu vapaaehtoiseen työhön, on ryhmän jäsenten motivaation ja työpanoksen kannalta subjektiivinen tehokkuus tärkeää. Jos jäsenet eivät koe projektin edistyvän, saattavat he hylätä sen. Kehitystiimien tehokkuutta on mitattu input-processing-outcome (IPO) -mallin avulla. Syötteeksi (input) voidaan laskea kuuluvaksi muuttujia kuten kehittäjien määrä projektissa, tehtävä ja teknologia. Prosessointiin kuuluu esimerkiksi kehitystiimin tavoitteet ja luottamus. Lopputulokseksi (outcome) voidaan ymmärtää työn laatu, tehokkuus ja jäsenten tyytyväisyys. Kaikkia näitä tekijöitä voidaan käyttää kehitystiimin tehokkuuden arvioinnissa. Avoimen lähdekoodin projekteissa erityistä huomiota tulee kiinnittää myös syötteisiin. Koska suuri osa työstä perustuu vapaaehtoisuuteen, voidaan kehittäjien määrä nähdä merkkinä projektin tehokkuudesta. Tällä on erityinen merkitys omakohtaiseen arvioon (subjective evaluation) projektin tehokkuudesta, koska suurempi kehitystiimi käsitetään projektin kannalta hyväksi asiaksi. Ryhmän jäsenet arvioivat, että suu-
8 8 rempi kehitystiimi saa projektin varmemmin päätökseen. 3.3 Tehokkuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden rooli projektin eri vaiheissa Seuraavat havainnot perustuvat Stewartin ja Gosainin (2006) tutkimustuloksiin. Kuten aiemmin mainittu, ryhmän koko voidaan nähdä tehokkuutta lisäävänä tekijänä. Tämä kuitenkin osoittautuu projektin alkupuolella tosiasiassa projektia hidastavaksi tekijäksi, koska ehdotuksia toiminnallisuuksista tulee useampia ja asioista voi olla vaikeampi päästä yhteisymmärrykseen. Projektin myöhemmissä vaiheissa, kun projektin on edennyt beeta-testaukseen, on suurempi kehitystiimi tehokkaampi. Projektin edetessä ryhmän koon merkitys omakohtaiseen arvioon vähenee, ja saavutettujen tulosten merkitys kasvaa. Saavutetut tulokset on suurin subjektiiviseen ja objektiiviseen tehokkuuteen vaikuttava tekijä beetavaiheen jälkeen. Hyvin edennyt projekti motivoi jäseniä jatkamaan sen parissa. Projektin alkupuolella kehittäjien yhteinen näkemys ja ideologia vaikuttavat positiivisesti omakohtaiseen arvioon. Myöhemmässä vaiheessa niiden merkitys vähenee, kun ryhmän välille kehittyy normit ja toimintatavat, ja tavoitteiden saavuttaminen nousee tärkeämpään asemaan. Tavoitteiden saavuttamiseen yhteinen ideologia vaikutti negatiivisesti. Syyksi voidaan arvella ryhmän huolehtivan sosiaalisista tarpeistaan tehokkuuden kustannuksella tai samaa ideologiaa edustavan ryhmän olevan erikoistunut samoihin asioihin. Luottamuksella ryhmän jäsenten kesken havaittiin olevan hieman suurempi merkitys omakohtaiseen arvioon projektin myöhemmässä vaiheessa kuin alkupuolella. Sen sijaan kognitiivisella luottamuksella (usko ryhmän jäsenten kykyihin ja pätevyyteen) havaittiin olevan suurempi merkitys kehitystiimin kokoon projektin alkuvaiheilla.
9 9 4 PROJEKTIEN MENESTYSTEKIJÄT Kappaleessa käsitellään perinteisten ja avoimen lähdekoodin projektien menestystekijöitä, niiden mittausta ja vaikutusta avoimen lähdekoodin projektin hallinnointiin. 4.1 Perinteiset mittausmenetelmät Perinteisten ohjelmistojen menestyksen mittaukseen on useita eri tapoja, mutta ne eivät yleensä sovellu avoimien ohjelmistojen menestyksen mittaukseen, joko epäsatunnaisten otoksien tai liian monimutkaisen/mahdottoman tietojen keruun takia. Yleisin näistä malleista on DeLonen ja McLeanin malli (kuvio 1), jossa on kuusi menestystä mittaavaa tekijää: saatavilla olevan tiedon laatu (dokumentointi), ohjelmiston laatu (ISO standardin 9126 mukaan osa-alueet ovat toiminnallisuus, luotettavuus, käytettävyys, tehokkuus, ylläpidettävyys ja siirrettävyys), käyttö, käyttäjätyytyväisyys, vaikutus yksilöön ja yhteisöön. KUVIO 1 DeLonen ja McLeanin malli ohjelmistojen menestyksestä. Nämä kuitenkin antavat hyvää ohjeistusta siihen, mistä menestyksen mittareita avoimen koodin projektien tapauksessa kannattaa lähteä hakemaan. Tämän lisäksi Hackmanin malli, joka keskittyy työryhmien tehokkuuden mittaamiseen, on hyvä lähtökohta avoimen lähdekoodin projektien menestystekijöiden hakuun. Hackmanin malli sisältää mm. ryhmän jatkuvan yhteistyökyvyn ja yksittäisten ryhmänjäsenten henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
10 Avoimen lähdekoodin projekteihin sovellettuja mittausmenetelmiä Crowston, Howison ja Annabi (2006) esittää avoimen lähdekoodin projekteille seuraavia menestyksen mittausmääreitä jaotellen ne neljään osaan: ohjelmiston kehitys, laatu, käyttö ja seuraukset. Ensinnäkin ohjelmiston kehitykseen liittyy kehittäjien aktiivisuus. Luonnollisesti mitä enemmän projektin kehittäjät ovat valmiita uhraamaan aikaa projektille (esimerkiksi keskustelemalla käyttäjien kanssa), sitä menestyksekkäämpi se yleensä on. Kehitystiimin koko itsessään on yksi tyypillinen mittari avoimen lähdekoodin projektien menestykselle; menestyvät projektit vetävät puoleensa paljon ihmisiä, joista on apua kehitykselle. Ohjelmoijien tuottavuus on myös yksi kehityksen menestyksen mittareita, sillä vaikka ihmisiä olisi paljon, vaikuttaa ohjelmoijien keskimääräinen koodirivien vuosittainen määrä kehitysnopeuteen. Projektin kehityksen vaihe on myös hyvä huomioida menestystä arvioitaessa, eli onko projekti vielä alfa tai beeta vaiheessa, vai onko siitä jo vakaa julkaisu olemassa. Lisäksi täytyy tarkistella tehtävien suoritusnopeutta, eli miten nopeasti bugit yms. hoidetaan ja vakaiden prosessien kehitystä, eli onko projektilla käytössä prosesseja ja onko niitä dokumentoitu asiallisesti. Ohjelmiston laatuun puolestaan liittyy lähdekoodin modulaarisuus, oikeellisuus, eli virheiden määrä koodirivien suhteen, hallittavuus, ts paketinhallinnan käyttö ja ylläpidettävyys, nimenomaisesti millä todennäköisyydellä koodia muutettaessa syntyy pahoja ketjureaktioita. Lisäksi pitää tarkistella ohjelmiston käyttöä, johon liittyy sen yhteisöissä herättämä mielenkiinto, siitä otettujen kopioiden määrä ja, mikäli se on mitattavissa, ohjelmiston markkinaosuus. Lopuksi pitää tarkistella ohjelmiston seurauksia, eli mitä kehittäjien motivaatiot ovat kysymyksien lukemiseen ja vastaamiseen, sekä työkalujen kehittäminen ja käytön selvittäminen. 4.3 Merkitys projektin hallinnoinnille Edellisen kappaleen kriteerien mukaan Crowstonin, Howisonin ja Allabin (2006) tekemä tutkimus osoittaa, että kaikkien yllä olevat tekijät todella vaikuttaa, ei vain projektin menestykseen, vaan myös toisiinsa, vaikka vaihtelevin määrin. Tosin tutkijoiden itsensä mukaan kohdistui liian suppeaan perusjoukkoon, mutta on kuitenkin suuntaa-antava. Toisin sanoen menestyksekäs projektin hallinta vaatii sen, että projektin jäseniä ohjataan heidän vahvuuksia hyödyntäen eri
11 11 menestystekijöiden suuntaan, pyrkien saavuttamaan ja sittemmin ylläpitämään positiivinen ketjureaktio. Eritoten vilkkaan julkisen toiminnan, joka houkuttelee aktiivisia jäseniä projektiin, ylläpito on avoimen lähdekoodin projekteille kriittistä.
12 12 5 JOHTAMINEN Projektinhallinnan yksi keskeinen osa on oikeiden työntekijöiden löytäminen sekä sen varmistaminen, että työntekijät tekevät oikeita asioita ihmisten johtaminen. Avoimeen koodiin perustuvassa ohjelmistokehityksessä asetelma voi useilta osin poiketa merkittävästi perinteisestä. Seuraavassa tarkastellaan vapaaohjelmistokehittäjiä tästä näkökulmasta. 5.1 Vapaaohjelmistohakkerit Sekä Free Software että Open Source -liikkeiden keulakuvat, Richard M. Stallman ja Eric S. Raymond, pitävät itseään ja heitä yleisesti pidetään hakkereina. Lakhanin ym. (2002) mukaan myös vapaaohjelmistokehittäjien enemmistö samaistuu hakkerikulttuuriin; osalla kehittäjistä työskentely liittyy kouluttautumiseen, mutta useilla päällimmäinen motiivi on vapaaohjelmistokehitys eräänlaisena harrastuksena tai elämäntapana. Scacchi (2006) selvittää, että joissain projekteissa on palkattuja työntekijöitä, mutta useimmat työskentelevät vapaaehtoisina eikä useimmilla projekteillakaan ole omistajayritystä tai työnjohtajia. Vapaaohjelmistoprojekteissa työskentely on itseohjautuvaa ja korkeasti verkostoitunutta. Johtaminen voi rakentua monenlaisista toimista, ja Li ym. (2006) ovat huomanneet, että vapaaohjelmistokehittäjien tuottavuuteen erityisesti vaikuttavat ulkoisen motivaation kautta johtohahmojen ennakoiva päätöksenteko ja sisäisen motivaation kautta uudistava johtaminen. Uudistavaan johtamiseen kuuluvat älylliset virikkeet, yksilöiden huomioiminen, esikuvana toimiminen sekä inspirointi. 5.2 Hakkerietiikka Hakkereiden asennoitumisen, hakkerietiikan, on havaittu sisältävän monia erityispiirteitä. Himanen (2001) erottaa siitä hakkereiden rahaetiikan, verkkoetiikan ja työetiikan: hakkerietiikassa työnteko on intohimo ja sen tarkoitus on opettavien ja kiinnostavien haasteiden tarjoaminen. Hakkerietiikkaa kutsutaan myös hakkeriestetiikaksi, muun muassa Vadén (2002). Søren Kierkegaardin filosofisen terminologian mukaisesti. Harvey (1985)
13 13 kertoo, että tällä ei tarkoiteta kirjaimellisesti kauneuskäsitystä vaan sitä, että hakkerius valitsee tylsästä ja mielenkiintoisesta eikä oikeasta ja väärästä. McDonald (2006) kuvaa Kierkegaardin mallia niin, että ihminen voi keskittyä esteettisiin asioihin vaikka eläisikin eettisesti. 5.3 Yrittäjyys Hakkerien toiminta ja vaikuttimet saattavat vaikuttaa olevan ristiriidassa kaupallisten tavoitteiden kanssa. Kuitenkin modernin liiketaloustieteen luonnehdinta yrittäjyydestä vastaa pitkälti hakkeriutta, esimerkiksi yrittäjämäisessä markkinoinnissa Morris ym. (2002). Tämän yhtenevyyden syvyyttä ja mahdollisia seurauksia ei kuitenkaan ole tietääksemme tutkittu. Edelleen yrittäjämäisessä markkinoinnissa nähdään yrityksen toiminnan kannalta oleelliseksi yrittäjyyden ja markkinoinnin integroiminen niiden ristiriitaisten tavoitteiden yhdistämiseksi. Voidaankin kysyä, olisiko yrittäjyyden ja avoimeen koodin perustuvan ohjelmistokehityksen projektinhallinnan yhdistäminen mahdollista. Rossi ja Bonaccorsi (2005) ovat havainneet, että avointa koodia käyttävissä yrityksissä kehitysyhteisön itseisarvo näyttäisi usein rajoittuvan mielikuvan luomiseen kehittäjien luottamuksen saavuttamiseksi. Kuitenkin tietyssä osassa yrityksistä kehitysyhteisön merkitys ja hakkerikulttuuri ovat tulleet kehittäjä-perustajilta ja säilyneet.
14 14 6 YHTEENVETO Tulimme tulokseen, että avoimeen lähdekoodiin perustuva kehitys asettaa monenlaisia suljetusta kehityksestä poikkeavia haasteita projektinhallinnalle. Erityisen tärkeä osa-alue avoimen kehityksen hallitsemisessa on ihmisten ja yhteisön hallinta. Tulee ymmärtää mikä motivoi ihmisiä työskentelemään tietyn asian parissa ja hyödyntää sitä projektin eteenpäin viemiseksi. Avoimella kehityksellä on myös kuitenkin selvästi monia vahvuuksia, joita tulisi tutkia enemmän. Tämä voisi myös auttaa perinteisen ohjelmistotekniikan kehittämisessä. Tutkittaessa ei voida soveltaa kaikkia hyväksi havaittuja menetelmiä, mutta toisaalta kehityksen avoimuus antaa uusia mahdollisuuksia tutkimukselle.
15 15 LÄHDELUETTELO Crowston K., Howiston J., Annabi H., Information Systems Success in Free and Open Source Software Development: Theory and Measures. Software Process Improvement and Practice; 11: Cruz D., Wieland T., Ziegler A., Evaluation criteria for free/open source software products based on project analysis. Software Process Improvement and Practice; 11: Harvey B., Computer Hacking and Ethics. ACM Select Panel on Hacking. Appendix A: What is a Hacker? Himanen P., The hacker ethic, and the spirit of the information age. New York : Random House. Lakhani K.R., Wolf B., Bates J., DiBona C, The Boston Consulting Group Hacker Survey, July Li Y., Tan C., Teo H., Mattar A.T., Motivating open source software developers: influence of transformational and transactional leaderships. Proceedings of the 2006 ACM SIGMIS CPR conference on computer personnel research. McDonald W., Søren Kierkegaard, The Stanford Encyclopedia of Philosophy (Summer 2006 Edition), Edward N. Zalta (toim.). archives/sum2006/entries/kierkegaard/. Morris M.H., Schindehutte M., LaForge R.W., Entrepreneurial marketing: a construct for integrating emerging entrepreneurship and marketing perspectives. Journal of Marketing Theory and Practice, vol. 10 (4). Paulson J., An empirical study of open-source and closed source projects. IEEE Transactions on Software Engineering 30(4), Rossi C., Bonaccorsi A., Why profit-oriented companies enter the OS field?: intrinsic vs. extrinsic incentives. In Proceedings of the Fifth Workshop on Open Source Software Engineering. ACM Press, New York, NY. Scacchi W., When Is Free/Open Source Software Development Faster, Better, and Cheaper than Software Engineering? Working Paper, Institute for Software Research, UC Irvine. Scacchi W., Understanding Free/Open Source Software Development Processes. Software Process Improvement and Practice; 11: Scacchi W., Free/Open Source Software Development: Recent Research
16 16 Results and Methods, in M.V. Zelkowitz (ed.), Advances in Computers, 69, (to appear). Stewart K., Gosain S., The moderating role of development stage in free/open source software project performance. Software Process Improvement and Practice; 11: Vadén T., The Hacker Community and Ethics: An Interview with Richard M. Stallman Koodi vapaaksi Hakkerietiikan vaativuus, Tampere University Press. Sivut
Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1
Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.
LisätiedotMittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna
Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla
LisätiedotAVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA
DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,
LisätiedotKokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena
Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotAvoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business
Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä
Lisätiedothttp://creativecommons.fi/
Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus
LisätiedotGlobaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara
Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta
LisätiedotMIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: Lisäksi tiimin jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.
MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: - Toisiaan täydentäviä taitoja - Jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään - Yhteisiin suoritustavoitteisiin ja - Yhteiseen toimintamalliin Lisäksi
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
Lisätiedot15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko
15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma Mielikuvia laadunhallinnasta ja laatustandardeista etsitään vain virheitä ja syyllisiä vie paljon aikaa oikealta työltä mielletään
Lisätiedottyöryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu
työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotYhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon. seuraamiseen. tsoft. Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos 15.9.2004. http://cs.joensuu.
Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon tilan seuraamiseen tsoft Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos 15.9.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon tilan seuraamiseen
LisätiedotKahdenlaista testauksen tehokkuutta
Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden
LisätiedotAvoimen lähdekoodin kehitysmallit
Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti ICT-ajankohtaisseminaari 15.4.2009 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt
LisätiedotOhjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus
LAADUNVARMISTUS 135 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:
LisätiedotTestauksen hallinta Testaustyökalut Luento 7 Antti-Pekka Tuovinen
Testauksen hallinta Testaustyökalut Luento 7 Antti-Pekka Tuovinen 23 April 2018 1 Tavoitteet Yleiskuva seuraavista aiheista Testauksen organisointi Testaussuunnittelma Testauksen kustannukset Testausstrategia
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotOhjenuora työntekijöillemme
Geberit kompassi Ohjenuora työntekijöillemme Tehtävä Arvot Toimintaperiaatteet Menestystekijät Mitä me teemme Mikä meitä johdattaa Miten työskentelemme yhdessä Mikä on menestyksemme takana Hyvät työntekijät
LisätiedotAvoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä
Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.
LisätiedotSFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
LisätiedotTietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science
Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Tietojenkäsittelytieteet Laskennallinen data-analyysi Ohjelmistotekniikka, käyttöjärjestelmät, ihminen-kone -vuorovaikutus Teoreettinen tietojenkäsittelytiede
LisätiedotArvioinnilla selviää, mitä vahvistaa, mitä parantaa 2005 Heikki Niemi Erinomaisuus Toiminnan laatu Palvelun ja tuotteen laatu Lainsäätäjät, omistajat, rahoittajat ja viranomaiset Konsernijohto, hallinto
LisätiedotTyöpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014
Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotAvoimen lähdekoodin vaarat
Avoimen lähdekoodin vaarat Tommi Mikkonen Prof @ Tampere U of Tech (tommi.mikkonen@tut.fi) Visting Prof @ Sun Labs (tommi.mikkonen@sun.com) Mitä vaaroja.? Aivan ensiksi: On vain yksi hyvin määritelty avoimen
LisätiedotVertaisarvioinnin käyttö opetushenkilöstön työn kehittämisessä Olli Vuorinen, kehitysjohtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä:
Vertaisarvioinnin käyttö opetushenkilöstön työn kehittämisessä Olli Vuorinen, kehitysjohtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä: RASEKO Perustettu 1958 Henkilökuntaa 194 Opiskelijoita oppilaitoksissa päivittäin
LisätiedotSoftware engineering
Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of
LisätiedotAVOIN KOODI YRITTÄJYYDEN LÄHTÖKOHTANA
AVOIN KOODI YRITTÄJYYDEN LÄHTÖKOHTANA Timo Väliharju Toiminnanjohtaja, COSS ry 28.11.2017 Avoimuuden asialla. Avoin lähdekoodi... on tapa kehittää ja jakaa tietokoneohjelmistoja. Yhteiskehittäminen Avoimessa
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS
ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...
LisätiedotArvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana
Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Hankearvioinnin haasteita Haasteet usein seurausta
LisätiedotJohdantoluento. Ohjelmien ylläpito
Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito
LisätiedotSYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014
SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor Mannerheimintie 2 00100, Helsinki Finland tel: +358 9 4152 0200 www.reaktor.fi info@reaktor.fi 2014
LisätiedotITK130 Ohjelmistojen luonne
ITK130 Ohjelmistojen luonne Luennon sisältö Ohjelmistotekniikka ja vaatimukset Ohjelmistotuote Ei-toiminnallisten vaatimusten luokittelu Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset Oikeellisuus Luotettavuus Kestävyys
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 8. kesäkuuta, 2018 Agenda Ohjelmistokehitys Ohjelmistokehitys vs. konsultointi Vaatimukset Tietosuoja Tietosuoja ohjelmistokehityksessä kiteytettynä
LisätiedotSuomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry
Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti
LisätiedotAdeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen. Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy
Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy Adeptus Myyntitiimin analyysi Analysoitu tiimi Myyjien lukumäärä : 3 Yhteinen myyntitavoite: EUR 700.000 Yhteinen myynti
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotSoftware product lines
Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotMiksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?
Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon
LisätiedotArviointi ja mittaaminen
Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja
LisätiedotFujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU
Fujitsu SPICE Lite Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat Copyright 2010 FUJITSU Laatu ja prosessit Fujitsussa Laatujärjestelmän rakentaminen ja systemaattinen prosessijohtaminen
LisätiedotTärkeimmät mittarit strategisen työympäristöjohtamisen kannalta?
Tärkeimmät mittarit strategisen työympäristöjohtamisen kannalta? Työhyvinvointi ja- tyytyväisyys Johtaminen, avoimuus ja läpinäkyvyys, matala hierarkia, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön Yhteisöllisyys
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotTestaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana
Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotTietopolitiikan valmistelun tilanne O-P Rissanen JUHTA
Tietopolitiikan valmistelun tilanne 31.1.2018 O-P Rissanen 24.1.2018 JUHTA Suomen tilanne 2018 Julkisen hallinnon perusrekisterit ovat pääasiassa hyvässä kunnossa Luottamus on edelleen korkealla tasolla
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotTIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen
TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen
LisätiedotKohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista
Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotAvoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa
Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Mikko Amper 12.11.2013 Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? Tässä esityksessä ilmaistut mielipiteet
LisätiedotKandidaatintyön esittely: Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu
Kandidaatintyön esittely: Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu Vilma Virasjoki 19.11.2012 Ohjaaja: DI Jouni Pousi Valvoja: Professori Raimo P.
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan
LisätiedotOhjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät
Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,
LisätiedotKansalliskirjaston ATThankkeet
Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,
LisätiedotTestauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori
Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita
LisätiedotCMM Capability Maturity Model. Software Engineering Institute (SEI) Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University
CMMI Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 13.3. CMM Capability Maturity Model Software Engineering Institute (SEI) www.sei.cmu.edu Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University 1985 SEI aloitti
LisätiedotCMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto Software Engineering Institute (SEI)
CMMI Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 13.3. CMM Capability Maturity Model Software Engineering Institute (SEI) www.sei.cmu.edu Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University 1985 SEI aloitti
LisätiedotMerkityksellistä työtä
Merkityksellistä työtä + + Jaakko Sahimaa @betterworkconsulting wwww.betterworkconsulting.org MIKSI PUHUMME MERKITYKSELLISESTÄ TYÖSTÄ? MERKITYKSEN KAIPUU ON TYÖELÄMÄN KASVAVA TRENDI -TUOMO ALASOINI MITEN
LisätiedotOhjelmistojen virheistä
Ohjelmistojen virheistä Muutama sana ohjelmistojen virheistä mistä niitä syntyy? Matti Vuori, www.mattivuori.net 2013-09-02 1(8) Sisällysluettelo Ohjelmistojen virheitä: varautumattomuus ongelmiin 3 Ohjelmistojen
LisätiedotVaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi
Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate
LisätiedotIPT 2. Syventävä työpaja ( ): Ryhmätöiden tulokset
IPT 2 Syventävä työpaja (24.8.2017): Ryhmätöiden tulokset Aamupäivän keskustelu Miksi jatkuva parantaminen ja ennakkokyselyssä havaitut asiat haastavat? Luottamus Luo merkitys Sitouttaminen Toimintakulttuuri
LisätiedotOS-ohjelmistojen liiketoimintamallit
OS-ohjelmistojen liiketoimintamallit Tuija Kuusisto 13.2.2004 Tuija Kuusisto 1 Sisältö Avoin lähdekoodi ohjelmistoliiketoiminnan arvoverkostossa Arvoverkostomalli Liiketoimintamalli Ansaintalogiikat Avoin
LisätiedotSovellustietoturvallisuus Petteri Arola OWASP Chapter Leader Nixu Oy OWASP The OWASP Foundation
Sovellustietoturvallisuus 7.2.2012 Petteri Arola Chapter Leader Nixu Oy petteri.arola@owasp.org Copyright The Foundation Permission is granted to copy, distribute and/or modify this document under the
LisätiedotTuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1
Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen
LisätiedotJOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS
JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita
KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,
LisätiedotKetteryys kokeilemalla. Leo Malila Kehittämispäällikkö, Kela
Ketteryys kokeilemalla Leo Malila Kehittämispäällikkö, Kela 1.11.2016 Agenda Kelan ICT Ketteryys tavoitteena Teetetyn tutkimuksen ja sen kohteen esittely Havaintoja tutkimuksen perusteella Kelan ketteryys
LisätiedotTuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty
Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(7) TU-91 STRATEGINEN JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava TU-91.100C Avoin koodi strategian ja kansainvälisen
LisätiedotTervetuloa! TULOKSISTA TOIMINTAAN. Kohti yhteistä ja innostavaa arkipäivän kehittämistä yhdessä tekemällä
ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS Tervetuloa! TULOKSISTA TOIMINTAAN Kohti yhteistä ja innostavaa arkipäivän kehittämistä yhdessä tekemällä 24.10.2018 Mika Tenhunen Vaikuttavuutta kehittämiseen TIETO ORGANISAATION
LisätiedotOhjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia
Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz
LisätiedotAvoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008
Avoin lähdekoodi ja hankinnat JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 13.5.2008 Sisältö: Ohjelmistohankintojen haasteet Hankintalaki ja ohjelmistot Case: toimisto-ohjelmiston hankinta
LisätiedotTietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta
Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos
LisätiedotCxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014
CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus
LisätiedotSoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio
Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät
LisätiedotUudelleenkäytön jako kahteen
Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta
LisätiedotTiimistä huipputiimiksi
Tiimistä huipputiimiksi PsT Jari Salo Juuriharja Consulting Group Oy jari.salo@juuriharja.fi www.juuriharja.fi Ohjelmarunko Orientaatio Mikä huipputiimi? Tiimiharjoitus Huipputiimin anatomia 15.00 KAHVI
LisätiedotYksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?
Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,
LisätiedotMegaprojekti pysyi aikataulussa. Totta vai tarua?
Megaprojekti pysyi aikataulussa. Totta vai tarua? Megaprojekti mikä? Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/megaproject 2 Megaprojekti miksi? Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/megaproject 3 Megaprojekti
LisätiedotUUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen
LisätiedotEsiselvitys ja avoin lähdekoodi
Esiselvitys ja avoin lähdekoodi Ilkka Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen avoimen lähdekoodinkeskus The Finnish Centre for Open Source Solutions www.coss.fi 24.11.2009 ilkka.lehtinen@coss.fi 040 820 4600
LisätiedotMonipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle
1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?
LisätiedotTyöhyvinvointi ja tuottavuus
Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen
LisätiedotCMMI CMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto
CMM Capability Maturity Model CMMI Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 16.1.2007 Software Engineering Institute (SEI) www.sei.cmu.edu Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University 1985 SEI aloitti
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
LisätiedotSuuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus
Ratkaisukeskeiset Toimialojen kehittäjät ja IT-osaajat vertaiskehittämisen mallit OY - ja yhteistyössä it -yhteistyössä Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus OPPIMISYMPÄRISTÖKEHITTÄJIEN JA IT OSAAJIEN
LisätiedotKetterä vaatimustenhallinta
Ketterä vaatimustenhallinta ja miksi se on useimmiten hyvä asia K A R I A L HO C E O I M P R OV EIT OY Sisältö ImproveIt Oy Perinteinen vaatimushallinta Ketterä vaatimustenhallinta Monenlaista softakehitystä
LisätiedotPerheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015
Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät
LisätiedotSaimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos
Saimaan rannalla. n valtuustostrategia 2018-2021 Luonnos 1.11.2017 Arvot n kaupungin strategiassa (1/2) n kaupunki kertoo omista arvoistaan ja strategiastaan arvokirjan avulla. Strategisen ajattelun tulee
LisätiedotPalvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto
Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Performance Management Research Group Suorituskyvyn johtamisen tutkimusryhmä Ryhmän tutkimukset
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotInno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012
Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää
LisätiedotHelena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)
Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,
LisätiedotLapsen Vasun arviointi
Lapsen Vasun arviointi Pohjois-Karjala Varhaiskasvattaja 2015 Carelia-sali La 21.3. klo 10.30-11.30 http:/// Orientation project - ECEC research & development project 23.3.2015 1 Lapsen vasun hyvät puolet:
LisätiedotTapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy
Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.
LisätiedotJOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius
JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
Lisätiedot