AVOIMEEN LÄHDEKOODIIN PERUSTUVA KEHITYS PROJEKTINHALLINNAN NÄKÖKULMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVOIMEEN LÄHDEKOODIIN PERUSTUVA KEHITYS PROJEKTINHALLINNAN NÄKÖKULMA"

Transkriptio

1 Atte Karkimo, Joni Kivinen, Juha Rouvinen, Tuukka Hastrup AVOIMEEN LÄHDEKOODIIN PERUSTUVA KEHITYS PROJEKTINHALLINNAN NÄKÖKULMA Tietojärjestelmätieteen harjoitustyö Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylä

2 TIIVISTELMÄ Atte Karkimo, Joni Kivinen, Juha Rouvinen, Tuukka Hastrup, Avoimeen lähdekoodiin perustuva kehitys projektinhallinnan näkökulma / Atte Karkimo, Joni Kivinen, Juha Rouvinen, Tuukka Hastrup Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, s. Harjoitustyö Tämä työ käsittelee eräitä projektinhallinnan erityispiirteitä avoimeen lähdekoodin perustuvassa kehityksessä. Käsittelemme sekä avoimen kehityksen haasteita että mahdollisuuksia, ja vertaamme sitä perinteiseen ohjelmistotekniikkaan. AVAINSANAT: tutkielma, avoin lähdekoodi, hallinnointi, kehitys, menestys, johtaminen

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AVOIMEN JA PERINTEISEN KEHITYKSEN VERTAILU Käyttöönotto Mielikuvat ja todellisuus KEHITYSVAIHEIDEN MERKITYS PROJEKTIN TEHOKKUUDELLE Kehitysvaiheet Tehokkuuden arviointi Tehokkuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden rooli projektin eri vaiheissa PROJEKTIEN MENESTYSTEKIJÄT Perinteiset mittausmenetelmät Avoimen lähdekoodin projekteihin sovellettuja mittausmenetelmiä Merkitys projektin hallinnoinnille JOHTAMINEN Vapaaohjelmistohakkerit Hakkerietiikka Yrittäjyys YHTEENVETO...14

4 1 JOHDANTO Avoin lähdekoodi on laaja ilmiö ohjelmistotekniikassa ja sen merkitys kasvaa. Sen ominaispiirteet vaikuttavat ohjelmistonkehitykseen: taustalla on ideologia tiedon ja ohjelmistojen vapaudesta, näkemys avoimuudesta tärkeänä osana ohjelmistonkehitystä sekä ympäristö, jossa toimitaan pitkälti vahvasti verkottuneina yksityishenkilöinä. Avoimeen koodiin perustuva ohjelmistokehitys voi käyttää muiden tällaisia komponentteja, siinä voi olla merkittävää koodin julkaisu yleisesti tarkasteltavaksi ja paranneltavaksi, se voi olla olemassa olevan kehitysyhteisön toimintaan osallistumista ja sen tavoitteena voi olla uuden yhteisön luominen. Tässä ei suljeta pois mitään näistä aspekteista, mutta ei myöskään voida sanoa, että kaikki tulokset koskisivat kaikenlaisia projekteja. Projektinhallinta ohjelmistotuotannon alueena käsittelee oikeiden ihmisten löytämistä projektin työntekijöiksi ja muiden resurssien hankintaa, projektin suunnittelua ja aikataulua, seurausta ja valvontaa, riskinhallintaa, alihankintasopimuksia, projektin toiminnan mittausta ja analysointia sekä sidosryhmien huomiointia. Avoimen lähdekoodin projektit ovat epämuodollisia. Voidaankin kysyä voidaanko niitä hallita ja jos voidaan, niin kuka ja miten. Aiemmista avoimen lähdekoodin projektien tutkimuksista olemme tunnistaneet joitakin projektinhallinnan teemoja ja käsittelemme niitä seuraavassa.

5 5 2 AVOIMEN JA PERINTEISEN KEHITYKSEN VERTAILU Kappaleessa käsitellään avoimeen lähdekoodiin perustuvien sekä suljettuun lähdekoodiin ja perinteisiin ohjelmistotekniikan menetelmiin perustuvien ohjelmistojen ja kehityksen eroja. 2.1 Käyttöönotto Yrityksen ottaessa käyttöön avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja, tulee ottaa huomioon tiettyjä asioita, jotka eroavat osittain suljettuun lähdekoodiin liitetyistä kriteereistä. Ne voidaan jakaa funktionaalisiin (mm. täyttääkö ohjelma tarkoituksensa?), teknisiin (mm. onko ohjelman käyttöönotto mahdollista?), organisaatiollisiin (mm. onko ohjelman takana oleva yhteisö kunnossa?), laillisiin (mm. mitä ohjelman lisensseistä seuraa?), taloudellisiin (mm. onko ohjelma helposti ylläpidettävissä?) ja poliittisiin seikkoihin (mm. miten käyttöönotto vaikuttaa yrityksen julkisuuskuvaan?) (Cruz, Wieland & Ziegler). Merkittävimpiä eroja ratkaisun arviointiin tuo avoimen lähdekoodin läpinäkyvyys, jolloin voidaan tarkastella monia asioita, jotka suljetuissa ratkaisuissa jäisivät tuntemattomiksi. Tämä tekee avoimista kehitysyhteisöistä myös ainutlaatuisen tutkimuskohteen ohjelmistotekniikan kannalta. (Scacchi, 2007) Yrityksen tulee tutustua ohjelmiston kehityksen vaiheisiin, sen tekijöiden keskinäisiin suhteisiin, lähdekoodiin ja tunnettuihin virheisiin. (Cruz, Wieland & Ziegler) 2.2 Mielikuvat ja todellisuus Avoimeen lähdekoodiin yleisesti liitettyjä mielikuvia ovat nopea kasvu, luovuus, yksinkertaisuus, modulaarisuus ja vikojen nopea korjaaminen. Vertailtaessa tiettyjä avoimia ja suljettuja ohjelmia havaittiin avoimen lähdekoodin eduiksi edellä mainituista luovuus ja vikojen nopea korjaus. Muista oletetuista ominaisuuksista ei löytynyt näyttöä. Yksinkertaisuutta tarkasteltaessa avointen projektien todettiin jopa olevan huonommassa asemassa. (Paulson) Luovuus ilmeni siinä, että vertailtuihin avoimen lähdekoodin projekteihin lisättiin enemmän funktioita tietyssä ajassa, jolloin voidaan olettaa myös ohjelmien ominaisuuksien lisääntyneen. Funktioiden lisääntyminen saattaa vaikuttaa

6 6 myös virheiden nopeaan korjaamiseen. Suurin syy siihen on kuitenkin testaajien suuri määrä. Avoimuuden ansiosta testaajien on mahdollista myös paikallistaa virheiden aiheuttajia ja jopa korjata niitä. (Paulson) Scacchi sen sijaan tunnistaa avoimessa kehityksessä monia piirteitä, joiden avulla se voi olla nopeampaa, halvempaa ja parempaa kuin perinteisen ohjelmistotekniikan mukaiset menetelmät. Hänen mukaansa avoin kehitys on ohjelmistokehityksen malli, jonka tietyistä yhteisöllisistä erityispiirteistä perinteisen ohjelmistotekniikan käyttäjät voisivat ottaa mallia. Toisaalta avoimet yhteisöt voisivat myös hyötyä perinteisten menetelmien käytöstä projektinhallinnassa. (Scacchi, 2003)

7 7 3 KEHITYSVAIHEIDEN MERKITYS PROJEKTIN TEHOKKUU- DELLE Kappaleessa käsitellään avoimen lähdekoodin projektien tehokkuuteen vaikuttavia muuttujia ja niiden roolia projektin eri vaiheissa. 3.1 Kehitysvaiheet Ohjelmistokehityksen vaiheet on normaalisti jaoteltu analyysiin, suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen ja ylläpitoon. Avoimen lähdekoodin projekteille annetaan samaan tapaan eri luokitukset. Kehitysvaiheesta riippuen projekti on joko suunnittelu-, pre-alfa-kehitys-, alfa-testaus-, beeta-testaus- tai tuotantovaiheessa. Edistyneet ja pitkään kehityksessä olleet projektit luokitellaan kypsiksi. 3.2 Tehokkuuden arviointi Tehokkuutta voidaan arvioida subjektiivisesti ja objektiivisesti. Saavutetut tavoitteet ja projektin edistyminen voidaan nähdä objektiivisina merkkeinä projektin tehokkuudesta. Toisaalta tehokkuuteen vaikuttaa myös kehitystiimin subjektiivinen näkemys projektin edistymisestä. Koska suuri osa avoimen lähdekoodin kehityksestä pohjautuu vapaaehtoiseen työhön, on ryhmän jäsenten motivaation ja työpanoksen kannalta subjektiivinen tehokkuus tärkeää. Jos jäsenet eivät koe projektin edistyvän, saattavat he hylätä sen. Kehitystiimien tehokkuutta on mitattu input-processing-outcome (IPO) -mallin avulla. Syötteeksi (input) voidaan laskea kuuluvaksi muuttujia kuten kehittäjien määrä projektissa, tehtävä ja teknologia. Prosessointiin kuuluu esimerkiksi kehitystiimin tavoitteet ja luottamus. Lopputulokseksi (outcome) voidaan ymmärtää työn laatu, tehokkuus ja jäsenten tyytyväisyys. Kaikkia näitä tekijöitä voidaan käyttää kehitystiimin tehokkuuden arvioinnissa. Avoimen lähdekoodin projekteissa erityistä huomiota tulee kiinnittää myös syötteisiin. Koska suuri osa työstä perustuu vapaaehtoisuuteen, voidaan kehittäjien määrä nähdä merkkinä projektin tehokkuudesta. Tällä on erityinen merkitys omakohtaiseen arvioon (subjective evaluation) projektin tehokkuudesta, koska suurempi kehitystiimi käsitetään projektin kannalta hyväksi asiaksi. Ryhmän jäsenet arvioivat, että suu-

8 8 rempi kehitystiimi saa projektin varmemmin päätökseen. 3.3 Tehokkuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden rooli projektin eri vaiheissa Seuraavat havainnot perustuvat Stewartin ja Gosainin (2006) tutkimustuloksiin. Kuten aiemmin mainittu, ryhmän koko voidaan nähdä tehokkuutta lisäävänä tekijänä. Tämä kuitenkin osoittautuu projektin alkupuolella tosiasiassa projektia hidastavaksi tekijäksi, koska ehdotuksia toiminnallisuuksista tulee useampia ja asioista voi olla vaikeampi päästä yhteisymmärrykseen. Projektin myöhemmissä vaiheissa, kun projektin on edennyt beeta-testaukseen, on suurempi kehitystiimi tehokkaampi. Projektin edetessä ryhmän koon merkitys omakohtaiseen arvioon vähenee, ja saavutettujen tulosten merkitys kasvaa. Saavutetut tulokset on suurin subjektiiviseen ja objektiiviseen tehokkuuteen vaikuttava tekijä beetavaiheen jälkeen. Hyvin edennyt projekti motivoi jäseniä jatkamaan sen parissa. Projektin alkupuolella kehittäjien yhteinen näkemys ja ideologia vaikuttavat positiivisesti omakohtaiseen arvioon. Myöhemmässä vaiheessa niiden merkitys vähenee, kun ryhmän välille kehittyy normit ja toimintatavat, ja tavoitteiden saavuttaminen nousee tärkeämpään asemaan. Tavoitteiden saavuttamiseen yhteinen ideologia vaikutti negatiivisesti. Syyksi voidaan arvella ryhmän huolehtivan sosiaalisista tarpeistaan tehokkuuden kustannuksella tai samaa ideologiaa edustavan ryhmän olevan erikoistunut samoihin asioihin. Luottamuksella ryhmän jäsenten kesken havaittiin olevan hieman suurempi merkitys omakohtaiseen arvioon projektin myöhemmässä vaiheessa kuin alkupuolella. Sen sijaan kognitiivisella luottamuksella (usko ryhmän jäsenten kykyihin ja pätevyyteen) havaittiin olevan suurempi merkitys kehitystiimin kokoon projektin alkuvaiheilla.

9 9 4 PROJEKTIEN MENESTYSTEKIJÄT Kappaleessa käsitellään perinteisten ja avoimen lähdekoodin projektien menestystekijöitä, niiden mittausta ja vaikutusta avoimen lähdekoodin projektin hallinnointiin. 4.1 Perinteiset mittausmenetelmät Perinteisten ohjelmistojen menestyksen mittaukseen on useita eri tapoja, mutta ne eivät yleensä sovellu avoimien ohjelmistojen menestyksen mittaukseen, joko epäsatunnaisten otoksien tai liian monimutkaisen/mahdottoman tietojen keruun takia. Yleisin näistä malleista on DeLonen ja McLeanin malli (kuvio 1), jossa on kuusi menestystä mittaavaa tekijää: saatavilla olevan tiedon laatu (dokumentointi), ohjelmiston laatu (ISO standardin 9126 mukaan osa-alueet ovat toiminnallisuus, luotettavuus, käytettävyys, tehokkuus, ylläpidettävyys ja siirrettävyys), käyttö, käyttäjätyytyväisyys, vaikutus yksilöön ja yhteisöön. KUVIO 1 DeLonen ja McLeanin malli ohjelmistojen menestyksestä. Nämä kuitenkin antavat hyvää ohjeistusta siihen, mistä menestyksen mittareita avoimen koodin projektien tapauksessa kannattaa lähteä hakemaan. Tämän lisäksi Hackmanin malli, joka keskittyy työryhmien tehokkuuden mittaamiseen, on hyvä lähtökohta avoimen lähdekoodin projektien menestystekijöiden hakuun. Hackmanin malli sisältää mm. ryhmän jatkuvan yhteistyökyvyn ja yksittäisten ryhmänjäsenten henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.

10 Avoimen lähdekoodin projekteihin sovellettuja mittausmenetelmiä Crowston, Howison ja Annabi (2006) esittää avoimen lähdekoodin projekteille seuraavia menestyksen mittausmääreitä jaotellen ne neljään osaan: ohjelmiston kehitys, laatu, käyttö ja seuraukset. Ensinnäkin ohjelmiston kehitykseen liittyy kehittäjien aktiivisuus. Luonnollisesti mitä enemmän projektin kehittäjät ovat valmiita uhraamaan aikaa projektille (esimerkiksi keskustelemalla käyttäjien kanssa), sitä menestyksekkäämpi se yleensä on. Kehitystiimin koko itsessään on yksi tyypillinen mittari avoimen lähdekoodin projektien menestykselle; menestyvät projektit vetävät puoleensa paljon ihmisiä, joista on apua kehitykselle. Ohjelmoijien tuottavuus on myös yksi kehityksen menestyksen mittareita, sillä vaikka ihmisiä olisi paljon, vaikuttaa ohjelmoijien keskimääräinen koodirivien vuosittainen määrä kehitysnopeuteen. Projektin kehityksen vaihe on myös hyvä huomioida menestystä arvioitaessa, eli onko projekti vielä alfa tai beeta vaiheessa, vai onko siitä jo vakaa julkaisu olemassa. Lisäksi täytyy tarkistella tehtävien suoritusnopeutta, eli miten nopeasti bugit yms. hoidetaan ja vakaiden prosessien kehitystä, eli onko projektilla käytössä prosesseja ja onko niitä dokumentoitu asiallisesti. Ohjelmiston laatuun puolestaan liittyy lähdekoodin modulaarisuus, oikeellisuus, eli virheiden määrä koodirivien suhteen, hallittavuus, ts paketinhallinnan käyttö ja ylläpidettävyys, nimenomaisesti millä todennäköisyydellä koodia muutettaessa syntyy pahoja ketjureaktioita. Lisäksi pitää tarkistella ohjelmiston käyttöä, johon liittyy sen yhteisöissä herättämä mielenkiinto, siitä otettujen kopioiden määrä ja, mikäli se on mitattavissa, ohjelmiston markkinaosuus. Lopuksi pitää tarkistella ohjelmiston seurauksia, eli mitä kehittäjien motivaatiot ovat kysymyksien lukemiseen ja vastaamiseen, sekä työkalujen kehittäminen ja käytön selvittäminen. 4.3 Merkitys projektin hallinnoinnille Edellisen kappaleen kriteerien mukaan Crowstonin, Howisonin ja Allabin (2006) tekemä tutkimus osoittaa, että kaikkien yllä olevat tekijät todella vaikuttaa, ei vain projektin menestykseen, vaan myös toisiinsa, vaikka vaihtelevin määrin. Tosin tutkijoiden itsensä mukaan kohdistui liian suppeaan perusjoukkoon, mutta on kuitenkin suuntaa-antava. Toisin sanoen menestyksekäs projektin hallinta vaatii sen, että projektin jäseniä ohjataan heidän vahvuuksia hyödyntäen eri

11 11 menestystekijöiden suuntaan, pyrkien saavuttamaan ja sittemmin ylläpitämään positiivinen ketjureaktio. Eritoten vilkkaan julkisen toiminnan, joka houkuttelee aktiivisia jäseniä projektiin, ylläpito on avoimen lähdekoodin projekteille kriittistä.

12 12 5 JOHTAMINEN Projektinhallinnan yksi keskeinen osa on oikeiden työntekijöiden löytäminen sekä sen varmistaminen, että työntekijät tekevät oikeita asioita ihmisten johtaminen. Avoimeen koodiin perustuvassa ohjelmistokehityksessä asetelma voi useilta osin poiketa merkittävästi perinteisestä. Seuraavassa tarkastellaan vapaaohjelmistokehittäjiä tästä näkökulmasta. 5.1 Vapaaohjelmistohakkerit Sekä Free Software että Open Source -liikkeiden keulakuvat, Richard M. Stallman ja Eric S. Raymond, pitävät itseään ja heitä yleisesti pidetään hakkereina. Lakhanin ym. (2002) mukaan myös vapaaohjelmistokehittäjien enemmistö samaistuu hakkerikulttuuriin; osalla kehittäjistä työskentely liittyy kouluttautumiseen, mutta useilla päällimmäinen motiivi on vapaaohjelmistokehitys eräänlaisena harrastuksena tai elämäntapana. Scacchi (2006) selvittää, että joissain projekteissa on palkattuja työntekijöitä, mutta useimmat työskentelevät vapaaehtoisina eikä useimmilla projekteillakaan ole omistajayritystä tai työnjohtajia. Vapaaohjelmistoprojekteissa työskentely on itseohjautuvaa ja korkeasti verkostoitunutta. Johtaminen voi rakentua monenlaisista toimista, ja Li ym. (2006) ovat huomanneet, että vapaaohjelmistokehittäjien tuottavuuteen erityisesti vaikuttavat ulkoisen motivaation kautta johtohahmojen ennakoiva päätöksenteko ja sisäisen motivaation kautta uudistava johtaminen. Uudistavaan johtamiseen kuuluvat älylliset virikkeet, yksilöiden huomioiminen, esikuvana toimiminen sekä inspirointi. 5.2 Hakkerietiikka Hakkereiden asennoitumisen, hakkerietiikan, on havaittu sisältävän monia erityispiirteitä. Himanen (2001) erottaa siitä hakkereiden rahaetiikan, verkkoetiikan ja työetiikan: hakkerietiikassa työnteko on intohimo ja sen tarkoitus on opettavien ja kiinnostavien haasteiden tarjoaminen. Hakkerietiikkaa kutsutaan myös hakkeriestetiikaksi, muun muassa Vadén (2002). Søren Kierkegaardin filosofisen terminologian mukaisesti. Harvey (1985)

13 13 kertoo, että tällä ei tarkoiteta kirjaimellisesti kauneuskäsitystä vaan sitä, että hakkerius valitsee tylsästä ja mielenkiintoisesta eikä oikeasta ja väärästä. McDonald (2006) kuvaa Kierkegaardin mallia niin, että ihminen voi keskittyä esteettisiin asioihin vaikka eläisikin eettisesti. 5.3 Yrittäjyys Hakkerien toiminta ja vaikuttimet saattavat vaikuttaa olevan ristiriidassa kaupallisten tavoitteiden kanssa. Kuitenkin modernin liiketaloustieteen luonnehdinta yrittäjyydestä vastaa pitkälti hakkeriutta, esimerkiksi yrittäjämäisessä markkinoinnissa Morris ym. (2002). Tämän yhtenevyyden syvyyttä ja mahdollisia seurauksia ei kuitenkaan ole tietääksemme tutkittu. Edelleen yrittäjämäisessä markkinoinnissa nähdään yrityksen toiminnan kannalta oleelliseksi yrittäjyyden ja markkinoinnin integroiminen niiden ristiriitaisten tavoitteiden yhdistämiseksi. Voidaankin kysyä, olisiko yrittäjyyden ja avoimeen koodin perustuvan ohjelmistokehityksen projektinhallinnan yhdistäminen mahdollista. Rossi ja Bonaccorsi (2005) ovat havainneet, että avointa koodia käyttävissä yrityksissä kehitysyhteisön itseisarvo näyttäisi usein rajoittuvan mielikuvan luomiseen kehittäjien luottamuksen saavuttamiseksi. Kuitenkin tietyssä osassa yrityksistä kehitysyhteisön merkitys ja hakkerikulttuuri ovat tulleet kehittäjä-perustajilta ja säilyneet.

14 14 6 YHTEENVETO Tulimme tulokseen, että avoimeen lähdekoodiin perustuva kehitys asettaa monenlaisia suljetusta kehityksestä poikkeavia haasteita projektinhallinnalle. Erityisen tärkeä osa-alue avoimen kehityksen hallitsemisessa on ihmisten ja yhteisön hallinta. Tulee ymmärtää mikä motivoi ihmisiä työskentelemään tietyn asian parissa ja hyödyntää sitä projektin eteenpäin viemiseksi. Avoimella kehityksellä on myös kuitenkin selvästi monia vahvuuksia, joita tulisi tutkia enemmän. Tämä voisi myös auttaa perinteisen ohjelmistotekniikan kehittämisessä. Tutkittaessa ei voida soveltaa kaikkia hyväksi havaittuja menetelmiä, mutta toisaalta kehityksen avoimuus antaa uusia mahdollisuuksia tutkimukselle.

15 15 LÄHDELUETTELO Crowston K., Howiston J., Annabi H., Information Systems Success in Free and Open Source Software Development: Theory and Measures. Software Process Improvement and Practice; 11: Cruz D., Wieland T., Ziegler A., Evaluation criteria for free/open source software products based on project analysis. Software Process Improvement and Practice; 11: Harvey B., Computer Hacking and Ethics. ACM Select Panel on Hacking. Appendix A: What is a Hacker? Himanen P., The hacker ethic, and the spirit of the information age. New York : Random House. Lakhani K.R., Wolf B., Bates J., DiBona C, The Boston Consulting Group Hacker Survey, July 24. Li Y., Tan C., Teo H., Mattar A.T., Motivating open source software developers: influence of transformational and transactional leaderships. Proceedings of the 2006 ACM SIGMIS CPR conference on computer personnel research. McDonald W., Søren Kierkegaard, The Stanford Encyclopedia of Philosophy (Summer 2006 Edition), Edward N. Zalta (toim.). archives/sum2006/entries/kierkegaard/. Morris M.H., Schindehutte M., LaForge R.W., Entrepreneurial marketing: a construct for integrating emerging entrepreneurship and marketing perspectives. Journal of Marketing Theory and Practice, vol. 10 (4). Paulson J., An empirical study of open-source and closed source projects. IEEE Transactions on Software Engineering 30(4), Rossi C., Bonaccorsi A., Why profit-oriented companies enter the OS field?: intrinsic vs. extrinsic incentives. In Proceedings of the Fifth Workshop on Open Source Software Engineering. ACM Press, New York, NY. Scacchi W., When Is Free/Open Source Software Development Faster, Better, and Cheaper than Software Engineering? Working Paper, Institute for Software Research, UC Irvine. Scacchi W., Understanding Free/Open Source Software Development Processes. Software Process Improvement and Practice; 11: Scacchi W., Free/Open Source Software Development: Recent Research

16 16 Results and Methods, in M.V. Zelkowitz (ed.), Advances in Computers, 69, (to appear). Stewart K., Gosain S., The moderating role of development stage in free/open source software project performance. Software Process Improvement and Practice; 11: Vadén T., The Hacker Community and Ethics: An Interview with Richard M. Stallman Koodi vapaaksi Hakkerietiikan vaativuus, Tampere University Press. Sivut

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Hankearvioinnin haasteita Haasteet usein seurausta

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Esiselvitys ja avoin lähdekoodi

Esiselvitys ja avoin lähdekoodi Esiselvitys ja avoin lähdekoodi Ilkka Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen avoimen lähdekoodinkeskus The Finnish Centre for Open Source Solutions www.coss.fi 24.11.2009 ilkka.lehtinen@coss.fi 040 820 4600

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008 Avoin lähdekoodi ja hankinnat JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 13.5.2008 Sisältö: Ohjelmistohankintojen haasteet Hankintalaki ja ohjelmistot Case: toimisto-ohjelmiston hankinta

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat ja vertaisarviointi opetuksen laadun takeina. Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto

Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat ja vertaisarviointi opetuksen laadun takeina. Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat ja vertaisarviointi opetuksen laadun takeina Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat muu kuin luento- tai pienryhmämuotoiseen,

Lisätiedot

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry EduCloud ncloud Rajapintojen avaaminen ja ekosysteemien rakentaminen JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Julkaisufoorumin kuulumiset

Julkaisufoorumin kuulumiset Julkaisufoorumin kuulumiset Suunnittelija Janne Pölönen, TSV Julkaisutiedonkeruuseminaari Saimaan ammattikorkeakoulu 29.8.2016 Julkaisufoorumin kuulumiset Julkaisufoorumin ohjausryhmän kokous 8.6.2016

Lisätiedot

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen Palveleva johtajuus - vetovoimaa Kirsi Rytkönen 25.3.2015 Palveleva johtajuus vetovoimaa Lorem ipsum ja dolor sit amet. Joka ei tunne historiaansa on tuomittu toistamaan sitä - Autoritaarinen, omaa etua

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi 27.9.2011 Esityksen sisältö Tuottavuustyö ja siihen liittyvät haasteet Case Helsingin kaupunki: mittaristohankkeessa

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja

Lisätiedot

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(

Lisätiedot

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukas ja/tai käyttäjälähtöisyys Arvona sopii hyvin teemoihin, on looginen Tiedetään mitä asukkaat tarvitsevat Ei keksimällä Helposti

Lisätiedot

Katselmoinnit. review) Katselmoinnit (review( Mitä ovat katselmoinnit? Katselmoinnin määritelmä (IEEE 1988)

Katselmoinnit. review) Katselmoinnit (review( Mitä ovat katselmoinnit? Katselmoinnin määritelmä (IEEE 1988) Katselmoinnit Johdatus ohjelmistotekniikkaan Sami Kollanus 19.10.2004 Katselmoinnin määritelmä (IEEE 1988) An evaluation of software element(s) or projects status to ascertain discrepancies from planned

Lisätiedot

Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Mäkinen / Ohjelmistojen laadun parantaminen / Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu

Lisätiedot

MESTA työkalu suunnitelmavaihtoehtojen monikriteeriseen vertailuun ja parhaan vaihtoehdon etsintään

MESTA työkalu suunnitelmavaihtoehtojen monikriteeriseen vertailuun ja parhaan vaihtoehdon etsintään MESTA työkalu suunnitelmavaihtoehtojen monikriteeriseen vertailuun ja parhaan vaihtoehdon etsintään Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa seminaari, Tikkurila 23.4.2008 MMM Teppo Hujala Metla Joensuu

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, www.hanken.fi Segmentointi Yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutusohjelma 9.2.2016 Jonna Heliskoski Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002 JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit Mikko Mäkelä 6.11.2002 Sisältö Johdanto yksikkötestaukseen JUnit yleisesti JUnit Framework API (TestCase, TestSuite) Testien suorittaminen eri työkaluilla Teknisiä käytäntöjä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)

Lisätiedot

Datalähtöinen IT-palveluprosessien kehittäminen, analysointi ja suorituskyvyn mittaaminen Prosessipäivät 2016 Matti Erkheikki QPR Software

Datalähtöinen IT-palveluprosessien kehittäminen, analysointi ja suorituskyvyn mittaaminen Prosessipäivät 2016 Matti Erkheikki QPR Software QPR Software Datalähtöinen IT-palveluprosessien kehittäminen, analysointi ja suorituskyvyn mittaaminen Prosessipäivät 2016 Matti Erkheikki QPR Software Agenda QPR Software Oyj lyhyesti Menetelmän esittely

Lisätiedot

$$$ Raha ratkaisee. $$$ Raha ratkaisee. Ohjelmistotuote. Ohjelmistotekniikan määritelmä

$$$ Raha ratkaisee. $$$ Raha ratkaisee. Ohjelmistotuote. Ohjelmistotekniikan määritelmä $$$ Raha ratkaisee On vaara rakastua tekniikkaan, myös asiakkailla Kaikki pitää pystyä perustelemaan taloudellisesti Projektin toteutus yleensä -> voidaan jättää toteuttamatta, jos ei maksa itseään takaisin

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Matti Vuori Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Edistääkö avoimen lähdekoodin käyttö ohjelmien käyttävyyttä vai ei? Siitä on vielä oikeastaan aikaista tehdä diagnoosia, mutta erilaisia käytettävyyttä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana 15.11.2011 Jonna Stenman Tässä on oltava jotain mielenkiintoista kun siihen suhtaudutaan niin intohimoisesti Jonna Stenman 15.11.2011

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN

Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja Kalevi Hellman, Satu Värilä Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Tarjouspyyntö Liite 5.3: Järjestelmän ylläpidettävyden arviointi 1 / 5 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 22.4.15 3.01 Poistettu kotihoito

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Plagiointi opintosuorituksissa TaY:n plagiointityöryhmän toimenpide-ehdotuksia

Plagiointi opintosuorituksissa TaY:n plagiointityöryhmän toimenpide-ehdotuksia TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Plagiointi opintosuorituksissa TaY:n plagiointityöryhmän toimenpide-ehdotuksia Veikko Surakka Research Group for Emotions, Sociality, and Computing Tampere

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot