ERIKOISLÄÄKÄRI- JA ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUS TOIMENPIDEOHJELMA
|
|
- Päivi Juusonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 ERIKOISLÄÄKÄRI- JA ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUS TOIMENPIDEOHJELMA
2 1. Yleiskuvaus koulutuksesta Koulutuksen kehittämistyöryhmät Visio Strategiset toimet ja suunnitelmat Toimenpideohjelmaan sisältyvät kehittämiskohteet Oulusta valmistuneen erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin osaamisprofiili Koulutuksen tavoitteet ja vaatimustaso Kehittämiskohteet Pohjois-Suomen koulutusmalli PPSHP:n vastuualueen koulutuksen kehittämisessä Toimenpideohjelman toteutumisen edellytykset Toimenpideohjelmaan sisältyvät riskit ja niiden hallinta
3 3 1. Yleiskuvaus koulutuksesta Erikoislääkäri ja erikoishammaslääkärikoulutus on ammatillista jatkokoulutusta, johon voidaan hakeutua lääkäriksi ja hammaslääkäriksi valmistumisen jälkeen. Oulun yliopistossa on 46 erikoislääkärin tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa ja neljä erikoishammaslääkärin tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa. Erikoislääkärikoulutuksen pituus on viisi tai kuusi vuotta ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kolme tai kuusi vuotta. Koulutus tapahtuu terveyspalvelujärjestelmässä ja yliopistossa. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus on ohjattua ja suunniteltua. Koulutus tapahtuu terveyspalvelujärjestelmässä ja yliopistoissa ja siitä säädetään asetuksilla. Koulutukseen kuuluu käytännön palvelun lisäksi toimipaikkakoulutusta, teoreettista koulutusta, valtakunnallinen kuulustelu ja arviointi. Erikoislääkärillä on lisäksi mahdollisuus erikoislääkärin tutkinnon jälkeen suorittaa erikoislääkärin lisäkoulutus. Lisäkoulutusjärjestelmän tavoitteena on turvata terveyspalvelujärjestelmän tavoitteista lähtevä erikoisalojen erityisosaaminen. Koulutuksen pituus on kaksi vuotta. Koulutukseen sisältyy käytännön palvelu, teoreettinen koulutus ja valtakunnallinen kuulustelu. Erikoisalojen vastuuhenkilöt suunnittelevat koulutuksen yhteistyössä muiden lääketieteellisten tiedekuntien kanssa. Perusterveydenhuollon lisäkoulutus vaaditaan sosiaaliturvajärjestelmän piirissä yleislääkärinä toimivalta lääkäriltä. Koulutus ei johda tutkintoon ja se perustuu Eta-sopimukseen. Koulutuksen pituus on kolme vuotta. Koulutuksen suorittaminen on edellytyksenä itsenäisten ammatinharjoittamisoikeuksien saamiselle. Koulutus voidaan soveltuvin osin sisällyttää osaksi erikoislääkärikoulutusta. Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittaminen ei ole pakollista. Hammaslääkäreillä ei ole vastaavaa koulutusta, vaan he suorittavat itsenäisten ammatinharjoittamisoikeuksien saamiseksi yhdeksän kuukauden käytännön harjoittelun Koulutuksen kehittämistyöryhmät Opetuksen ja koulutuksen kehittämisryhmiä yliopistotasolla on koulutusneuvosto ja tiedekuntatasolla koulutustoimikunta. Koulutusneuvosto vastaa opetuksen ja oppimisen tutkimukseen liittyvästä perustuvasta kehittämisestä Oulun yliopistossa. Koulutusneuvoston tehtävänä on opetuksen laadun parantaminen. Koulutusneuvosto koordinoi opetuksen kehittämiseen liittyvää toimintaa yliopistossa. Painopistealueena on opettajien koulutuksen lisäksi laaja-alainen laitoskohtainen pedagogisen osaamisen kehittäminen. Koulutustoimikunnan tehtävänä on valmistella koulutusdekaanin johdolla koulutuksen toimenpideohjelma ja valvoa koulutuksen laatua. Lisäksi sen tehtävänä on tukea tiedekunnan eri koulutusalojen opetuksen ja koulutuksen kehittämistä ja laadunvarmistusta sekä perus- että jatkokoulutuksessa. Ammatillinen jatkokoulutustoimikunta vastaa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämisestä ja koordinoimisesta Oulun yliopiston vastuualueella. Alueellinen neuvottelukunta toimii alueellisena yhteistyöelimenä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen määrällisessä ja laadullisessa kehittämisessä. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen vastuuhenkilöt vastaavat oman erikoisalansa koulutuksen kehittämisestä, toteuttamisesta, arvioinnista ja seurannasta. Koulutuksen toimenpideohjelma on laadittu vuosille ja se pohjautuu erikoislääkärija erikoishammaslääkärikoulutusta koskevaan laatukäsikirjaan sekä Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien ja Oulun yliopiston hyväksymään erikoistumiskoulutusta koskevaan koulutusstrategiaan Pohjois-Suomen koulutusmalli.
4 4 2. Visio Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ammatillinen jatkokoulutus on kaikilla eri koisaloilla tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa, laadukasta ja korkeatasoista. Koulutuksen tavoitteena on turvata osaajien ja osaamisen säilyminen Pohjois-Suomessa antamalla laadukasta koulutusta ja kehittämällä alueen houkuttelevuutta ja imagoa hyvin toimivana ja innostavana koulutus- ja työympäristönä. Oulusta valmistuneet erikoislääkärit ja erikoishammaslääkärit turvaavat tulevaisuudessakin Pohjois-Suomen terveydenhuollon tarpeet ja toimivat kansallisesti ja kansainvälisesti kysyttyinä ja osaavina asiantuntijoina. Koulutus järjestetään myös niin houkuttelevaksi, että erikoisalojen koulutuspaikoista ja viroista kilpaillaan valtakunnallisesti. 3. Strategiset toimet ja suunnitelmat Tiedekunnan perustehtävä on olla korkeatasoinen tutkimus- ja oppimisympäristö ja se kouluttaa terveydenhuollon asiantuntijoita ja monialaisia osaajia haastaviin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Tiedekunta antaa laadukasta ja monipuolista koulutusta elinikäistä oppimista tukevissa ympäristöissä. Tiedekunta on merkittävä alueellinen vaikuttaja erityisesti Pohjois- Suomen osaamisessa ja se edistää tehtäväaloillaan alueen henkistä hyvinvointia ja fyysistä elämisen laatua. Tiedekunnan yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen tehtävä toteutuu erityisesti erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa. Tiedekunnan ja Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien hyväksymän koulutusstrategian mukaan koulutuksen tavoitteena on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia tukemalla erikoistuvia lääkäreitä ja hammaslääkäreitä heidän oppimisessaan ja kouluttajia heidän opetustehtävässään. Tavoite toteutetaan kehittämällä koulutusta suunnitelmallisesti huomioiden Pohjois- Suomen terveyspalvelujärjestelmän tarpeet. Oulun yliopistossa toteutettava erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus on myös kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu ja haluttu koulutuspaikka. 4. Toimenpideohjelmaan sisältyvät kehittämiskohteet 4.1.Oulusta valmistuneen erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin osaamisprofiili Oulun yliopistosta valmistuneilla erikoislääkäreillä ja erikoishammaslääkäreillä on vahva kliininen tietotaito, joka pohjautuu tieteelliseen tutkimukseen, asioiden ja ilmiöiden taustan tuntemiseen sekä käytännön työssä hankittuun oppimiseen ja kokemukseen. Vahvan ammattitaidon lisäksi erikoislääkärillä ja erikoishammaslääkärillä on valmiudet hahmottaa terveydenhuollon kokonaisuutta ja koko väestöä yksittäisten potilaiden lisäksi. Erikoislääkäri ja erikoishammaslääkäri kantaa vastuun terveyspalvelujärjestelmässä toimiessaan eri potilasryhmien tasapuolisesta kohtelusta ja huomioi myös kustannusvaikuttavuuden. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäri osaa arvioida tieteellistä näyttöä ja priorisoida, sisäistää tehtävänsä terveydenhuoltojärjestelmässä, kantaa vastuun hoitoketjuista ja toimia moniammatillisen tiimin lähiesimiehenä ja jäsenenä Erikoislääkäri ja erikoishammaslääkäri on luonut vankan elinikäisen perustan parhaan tiedon hyödyntämiseksi ammatillisella urallaan, oppinut hakemaan tietoa ja opiskelemaan itsenäisesti sekä sitoutuu oman oppimisen suunnitteluun ja arviointiin. Erikoislääkäri ja erikoishammaslääkäri on hankkinut valmiudet kouluttaa ja ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.
5 Koulutuksen tavoitteet ja vaatimustaso Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen tavoitteena on perehdyttää lääkäri/hammaslääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja antaa hänelle valmiudet alansa erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tehtäviin, ammattitaidon ylläpitämiseen ja toimimiseen erikoislääkärinä/erikoishammaslääkärinä sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujärjestelmässä. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus pohjautuu kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin. Erikoislääkäri ja erikoishammaslääkärikoulutus tapahtuu käytännön työssä oppien kouluttajan ohjauksessa. Koulutus on suunniteltua ja ohjattua. Käytännön koulutusta täydentää vankka teoreettinen, tieteelliseen tietoon pohjautuva koulutus. Suunnitelmallinen ja keskeisimmät erikoisalan asiat kattava toimipaikkakoulutus järjestetään joko työpaikan omina koulutuksina tai etäkoulutuksina yliopistosairaalasta. Koulutukseen sisältyvän teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen tulee kattaa suunnitelmallisesti ja laaja-alaisesti omaa erikoisalaa. Erikoistumiskoulutus tapahtuu tiedekunnan hyväksymissä koulutuspaikoissa, joiden kanssa on tehty koulutussopimus. Näin varmistetaan, että koulutettava saa erikoistumisaikanaan mahdollisuuden erikoisalan koulutusohjelman tavoitteiden mukaiseen riittävän monipuoliseen koulutukseen, ohjaukseen ja arviointiin. Erikoisalojen koulutusohjelmia kehitetään valtakunnallisena yhteistyönä koulutuksen vastuuhenkilöiden yhteiskokouksissa. Koulutusta koordinoidaan myös valtakunnallisissa neuvottelutilaisuuksissa ja alueellisissa neuvottelukunnissa. Koulutusohjelmien tavoitteita ja sisältöä kehitetään siten, että koulutus vastaa terveyspalvelujärjestelmässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin Kehittämiskohteet Koulutusohjelmien vastuuhenkilöitä, kouluttajia ja tuutoreita kannustetaan osallistumaan pedagogiseen koulutuksen ja tiedekunnan järjestämiin kouluttajakoulutuksiin. Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat (HOKS) otetaan käyttöön erikoisaloilla. HOKS:ssa koulutettava yhteistyössä kouluttajan kanssa laatii oppimiselleen suunnitelman ja vuositavoitteet. Henkilökohtaisen koulutussuunnitelman laadinnassa tulee kliinisten tietojen ja taitojen hankkimisen ohella erityisesti huomioida moniammatillinen johtamiskoulutus ja tutkimustyö. Koulutuksen alkuvaiheeseen järjestetään tiivis perehdyttämisjakso. Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat on kuvattu erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-oppaissa. Kaikilla erikoisaloilla otetaan käyttöön lokikirja heti opinto-oikeuden saamisen jälkeen. Lokikirja toimii erikoistuvan lääkärin ja hammaslääkärin oppimisen ja seurannan välineenä. Lokikirjajärjestelmä tukee oppimisprosessia. Koulutettavan saa säännöllistä palautetta koulutuksestaan koulutusohjelman vastuuhenkilöiltä, kouluttajilta ja tuutoreilta. Palautteen ja arvioinnin avulla koulutettava voi seurata omaa oppimistaan ja edistymistään koulutuksensa aikana. Erikoistuvan lääkärin ja hammaslääkärin oma itsearviointi muodostaa osan arvioinnista. Vuosittain tapahtuvat kehityskeskustelut ovat myös tärkeitä koulutuksen kokonaisuuden arvioinnissa ja niitä tulisi nykyistä enemmän käyttää osana arviointiprosessia. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen sisältyvään teoreettiseen koulutukseen tulee myös sisältyä koulutuksen arviointi, jonka perusteella erikoisalat voivat kehittää koulutustaan. Koulutuksen etenemistä seurataan ja arvioidaan myös tekemällä ns. välipäätös ainakin siinä vaiheessa, kun koulutettava siirtyy yliopistosairaalajaksolle tai
6 6 runkokoulutus on suoritettu. Välipäätöksessä koulutettava saa tiedon siitä, mikä on hänen koulutuksensa vaihe ja mitä suoritteita on vielä jäljellä. Tässä vaiheessa tarkistetaan lokikirja ja laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma ellei sitä ole tehty jo koulutuksen alkaessa. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikuulustelua kehitetään jatkuvasti siten, että kuulustelulla voidaan arvioida koulutuksen aikana saatu erikoisalan tietopohja. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen arviointia kehitetään yhteistyössä lääketieteellisten tiedekuntien kanssa. Erikoislääkärikoulutuksen arvioinnissa ovat mukana lisäksi erikoislääkäriyhdistykset ja koulutusjärjestöt. Koulutuspaikkojen arviointia kehitetään huomioiden kansalliset ja kansainväliset mallit. Työelämäpalautetta kehittäminen. Alueellisen neuvottelukunnan merkitys palautteen antajana koulutuksen määrällisen tarpeen ja koulutuksen toimivuuden arvioinnissa on ollut merkittävä. Myös muita palautteen antamiskeinoja otetaan käyttöön esim. määräajoin tehtävin verkkokyselyin. Optima oppimisympäristöä hyödynnetään erikoistumiskoulutuksessa. Moniammatillisessa johtamiskoulutuksessa optima-ympäristö on jo käytössä Verkko-opetusta kehitetään ja erikoislääkärikoulutuksen hallintajärjestelmän Erhan otetaan mahdollisesti käyttöön työterveyshuollon erikoisalasta (pilottiala) saatavien kokemusten pohjalta. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämisen pohjana ovat kansainväliset koulutuksen sisältöä ja arviointia koskevat suositukset Pohjois-Suomen koulutusmalli PPSHP:n vastuualueen koulutuksen kehittämisessä PPSHP:n sairaanhoitopiirit ja alueellinen neuvottelukunta ovat hyväksyneet Pohjois- Suomen koulutusmallin alueen erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseksi ja koordinoimiseksi. Koulutusmallin kehittämistä tehostetaan suunnitelmakaudella Koulutusmallia sovelletaan soveltuvin osin erikoishammaslääkärikoulutukseen. Kehitettäviä kohteita ovat seuraavat: Koulutuksen koordinaation kehittäminen Laaditaan yhteiset pelisäännöt siten, että koko alueen väestön ja terveyspalvelujärjestelmän sekä yliopiston tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti (yliopistosairaala, keskus- ja aluesairaalat sekä terveyskeskukset ja muut terveydenhuollon yksiköt) Keskus- ja aluesairaalat valitsevat koulutuskoordinaattorit/koulutuksen yhdyshenkilöt, jotka koordinoivat koulutusyhteistyötä Oulun yliopiston koulutustoimikunnan ja ammatillisen jatkokoulutustoimikunnan kanssa. Perusterveydenhuollon lisäkoulutusta ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta koordinoidaan yleislääketieteen yksikön ja aluekoordinaattoreiden kautta. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta koordinoidaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Yhtenäinen työnantaja Alueen sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset ja Kainuun maakunta sopivat siitä, että terveydenhuollon yksiköstä toiseen siirryttäessä erikoistuva lääkäri siirtyy toisen työnantajan palvelukseen ns. vanhana työntekijänä. Tiedottaminen ja rekrytointi Pohjois-Pohjanmaan koulutusmallista rakennetaan kartta tiedekunnan wwwsivuille, joista on linkitys erityisvastuualueen koulutuksen vastuuhenkilöihin, keskussairaaloiden ylilääkäreihin ja yhdyshenkilöihin
7 7 Yhtenäiset hoito-, koulutus- ja toimintalinjat Luodaan järjestelmä, jossa OYS:n ja muun erityisvastuualueen hoito- ja toimintalinjat ovat luettavissa extranetin avulla. Järjestetään erikoisaloittain yhteisiä Pohjois-Suomen koulutuspäiviä. Virkojen haun yhteydessä hakijoilta edellytetään tietojen ja taitojen esittämistä portfolion avulla. Arviointi Pohjois-Suomen koulutusmallin vaikuttavuuden arvioimiseksi luodaan yhtenäiset kriteerit Koulutustietojen seuranta Kehitetään ja otetaan käyttöön tietokoneohjelma, joka rekisteröi sekä koulutusjaksot että arvioinnit ja joka helpottaa sekä koulutus-evo-korvausten hakemista ja seuranta (ERHA- tietojenhallintojärjestelmä) 5. Toimenpideohjelman toteutumisen edellytykset Yliopistotasoinen ja samalla käytännönläheinen koulutus Ammatillinen jatkokoulutus on osa yliopiston toimintaa ja resurssointia. Ammatilliset jatkotutkinnot otetaan huomioon myös yliopiston tuloksena kuten perustutkinnot ja tohtorin tutkinnot. Korkeatasoinen koulutus turvataan tarvittavilta osin sairaanhoitopiirien koulutukseen saamalla evo-rahoituksella. Erikoistuvan lääkärin ja hammaslääkärin tulee voida käyttää kliinisen työn ohella osa työajastaan kouluttautumiseen kaikilla erikoisaloilla. Erikoistumisen aikana on suositeltavaa osallistua tutkimustyöhön - ainakin olla mukana yhdessä kotimaisessa tai kansainvälisessä julkaisussa. Tutkimustyöhön osallistuminen antaa valmiuksia kirjallisuuden seuraamiseen ja kriittiseen ajatteluun. Kliinisen työn ohella tapahtuva tutkimustyö tulee mahdollistaa erikoistuville, jotka tekevät koulutuksensa aikana väitöskirjaa tai jatkavat tutkimustyöstään laatimalla erillinen koulutussuunnitelma tutkimustyön ja erikoistumisen jaksottamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden mahdollisuuksia osallistua ulkoiseen koulutukseen selkiytetään laatimalla yhteiset kriteerit koulutukseen pääsemiseksi. Erikoistumiskoulutuksen hallinnointia laitostasolla tulee kehittää siten, että erikoistumiskoulutusasioiden käsittelyä varten on johtoryhmä tai vastaava toimielin. Tiedekunta varmistaa osaavan ja motivoituneen opetushenkilökunnan saatavuuden ja kehittää aktiivisesti heidän ammattitaitoaan Kliininen potilasaineisto on riittävän monipuolista. Korkeatasoiset koulutuspaikat ja opetushenkilöstö, oikeat koulutuksen seurantakäytännöt, koulutuksen arviointi ja siihen reagointi/hyödyntäminen koulutuksen edelleen kehittämisessä Koulutuksellinen yhteistyö yliopistojen ja koulutusta antavien yksiköiden kanssa on hyvää ja saumatonta Oikea rekrytointi, koulutustarpeen selvittäminen määräajoin ja siihen vastaaminen 6. Toimenpideohjelmaan sisältyvät riskit Ikärakenteen muutos: vaikutus erikoistuvien rekrytointiin ja koulutettavien ja henkilö kunnan määriin Tiedekunnan ja koulutusta antavien terveydenhuollon yksiköiden taloudellinen tilanne Erikoistuvien siirtyminen Etelä-Suomen yliopistoihin Tiedekunta ja laitosten johto, koulutuksen vastuuhenkilöt ja kouluttajat sekä koulutusta antavat yksiköt eivät sitoudu koulutusohjelmien toteuttamiseen
8 Toimenpideohjelman toteuttamista ei seurata eikä arvioida säännöllisesti koulutusohjelmatasolla, ammatillisessa jatkokoulutustoimikunnassa ja alueellisessa neuvottelu kunnassa 8
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa
LisätiedotYleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.
YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan
LisätiedotLOKIKIRJA. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi: Opinto-oikeus (pvm): Koulutusohjelman. HYKS Neurologian klinikka PL 300 00029 HUS
Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto-oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Prof. Timo Erkinjuntti HYKS Neurologian klinikka PL 300 00029 HUS Sähköposti:
Lisätiedot- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä
Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Työelämäpalvelut Harri Mikkonen 1. Tutkintokoulutus Ylempi (AMK) Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Avoin ammattikorkeakoulu 2. Täydennyskoulutus Erikoistumisopinnot
LisätiedotERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 12.12.2012 ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Erikoislääkärikoulutusta koskevat pysyväismääräykset ovat johtokunnan hyväksymät määräykset koulutuksen suorittamisesta,
LisätiedotSairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:
Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Saapunut / 20 Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Henkilötunnus UEF Opiskelijanumero Puhelin päivisin Sähköposti Laillistuspvm (Valvira) Opinto-oikeuden myöntämispäivä
LisätiedotOpiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015
Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan tehtävät Koordinoi ja vastaa laadukkaasta näyttöön perustuvasta opiskelijan harjoittelujakson suunnittelusta,
LisätiedotVisio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014
LIITTOUMAKORKEAKOULUT JA LAINSÄÄDÄNTÖ Liittoumakorkeakouluseminaari, Laurea 1.2.2012 Kommentit,Timo Luopajärvi Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014 Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen
LisätiedotKoulutusasiainvaliokunta
Mietintö 1 (6) Koulutusasiainvaliokunta Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta Esitykset 6.1.1 6.1.11 Kaikella koulutustoiminnallaan liitto tähtää siihen, että edunvalvonta- ja järjestötyö
LisätiedotMuutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa
Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa Jouni Lohi DIAT: Eija Ruottinen, Oulun YO nimi ja pvm Kaksoislaillistuksen poistuminen Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain
LisätiedotKoulutuspaikkasopimus
Koulutuspaikkasopimus Työterveyshuollon erikoislääkärin tutkintoon johtava koulutusohjelma Tämä sopimus on tehty Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työterveyshuollon koulutusalan ja alla mainitun
Lisätiedot2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen
Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle
Lisätiedot3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö
Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 27.2.2014 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaalihuollon kehittämistoimintaa
LisätiedotERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 12.12.2012 ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Erikoishammaslääkärikoulutusta koskevat pysyväismääräykset ovat lääketieteellisen tiedekunnan johtokunnan
LisätiedotKoulutussairaalat ja kouluttajat:
2009-2011 SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Ari Harjula KLL/Thorax- ja verisuonikirurgia, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 72290, ari.harjula@hus.fi Sydän- ja rintaelinkirurgian
LisätiedotJATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON
Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan (HOPS) kirjataan tohtorin tutkintoon sisällytettävät
LisätiedotTyössäoppiminen - talous- etiikka
Työssäoppiminen - talous- etiikka! Soili Nevala Asiantuntija SuPer ry SuPerin eettinen työryhmä Työssäoppiminen Osa perustutkinnon vaatimasta ammattitaidosta opitaan oppilaitoksen ulkopuolella työpaikoilla
LisätiedotERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS 2013 2015
Terveystieteiden tiedekunta ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS 2013 2015 (voimassa 1.8.2013 31.7.2015) 1 ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.8.2013 31.7.2015 Erikoislääkärikoulutusta
LisätiedotOpinto-opas 2009 2010, 2010 2011. Erikoishammaslääkärikoulutus. Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta
Opinto-opas 2009 2010, 2010 2011 Erikoishammaslääkärikoulutus Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Toimittanut: Eija Ruottinen Kannen suunnittelu: Petri Ovaskainen ISSN 0784-7157 OULUN YLIOPISTOPAINO
LisätiedotSOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Liisa Katajamäki 30.12.2015
SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Liisa Katajamäki 30.12.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KUSTANNUKSIIN VALTION VAROISTA
LisätiedotLähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi)
1(4) Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti UEF-opiskelijanumero HLL-tutkintopvm, yliopisto Koulutusohjelma HLL-tutkinnon laillistuspvm
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotI ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2011 2013
I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2011 2013 Erikoislääkärikoulutusta koskevat yleiset määräykset ovat lääketieteellistä opetusta antavien yliopistoyksiköiden yhteisesti sopimia määräyksiä,
LisätiedotKoordinaatiojaoston erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelman jalkauttaminen
Koordinaatiojaoston erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelman jalkauttaminen Lääkärifoorumi Helsinki 24.5.2018 24.5.2018 ylilääkäri STM Hyvinvointi- ja palveluosasto ESITYKSEN
LisätiedotElämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
LisätiedotRunkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.
2009-2011 Vastuuhenkilö: Prof. Hannele Yki-Järvinen KLL/Sisätautien osasto, Haartmaninkatu 8 Biomedicum huone C426B, PL 700, 00029 HUS Puh. 050 427 1664, hannele.yki-jarvinen@helsinki.fi Runkokoulutuksen
LisätiedotTIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tikkakosken varhaiskasvatuspalvelut 41160 Tikkakoski SISÄLLYS 1. TIKKAKOSKEN VARHAISKASVATUSPALVELUT 2 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIVA ARKI......3 3. HYVINVOIVA
LisätiedotJOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AIKUISKOULUTUS- JA OPPISOPIMUSPALVELUT
JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AIKUISKOULUTUS- JA OPPISOPIMUSPALVELUT MITÄ ON OPPISOPIMUSKOULUTUS? oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016
Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen ja kehitystyön prosessi lähti liikkeelle osana laajempaa laadun
LisätiedotKehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Täydellisesti integroitu järjestelmä Integraation hyödyt mahdollista saavuttaa, jos lähtökohtana asiakas, ei hallinnonala
LisätiedotEtelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen
Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen Yrittäjyysosaamista kasvualoille SOTE-palvelut kartalla Paikkatiedon hyödyntäminen terveydenhuollossa 27.11.2015 Jarkko Yliruka, erikoissuunnittelija,
LisätiedotPSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA
PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö
LisätiedotTyöterveyshuollon muutokset 1.6.2012
Työterveyshuollon muutokset 1.6.2012 Päivärahan hakuajan lyheneminen Lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen Elise Kivimäki 17.1.2012 Hallitusohjelmasta lainmuutokseksi Hallitusohjelman mukaan työterveyshuoltoa
LisätiedotSuomen Lääkäriliiton suositus erikoislääkärikoulutuksen arvioinnista
Suomen Lääkäriliiton suositus erikoislääkärikoulutuksen arvioinnista 20.4.2011 Suomen Lääkäriliiton suositus erikoislääkärikoulutuksen arvioinnista Lukijalle.2 1. Johdanto..3 2. Erikoislääkärikoulutuksen
LisätiedotSähköisen portfolion käsitteet opintoohjaajankoulutuksessa
Sähköisen portfolion käsitteet opintoohjaajankoulutuksessa Opettajankoulutuspäällikkö, KT Jukka Lerkkanen 28.11.2007 Jyväskylä OSTU-seminaari 28.11.2007 Määriteltävät käsitteet sähköinen portfolio, kompetenssi,
LisätiedotYhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen. 3.12.2009 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi
Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen 3.12.2009 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi L 630/98 3 Vammaisille opiskelijoille voidaan järjestää
LisätiedotTerveystieteiden tiedekunta ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS 2015 2017. (voimassa 1.8.2015 31.7.2017)
Terveystieteiden tiedekunta ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS 2015 2017 (voimassa 1.8.2015 31.7.2017) 1 Sisällysluettelo ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.8.2015 31.7.2017... 5 1 HALLINTO
LisätiedotAjankohtaista koulutuspolitiikassa. Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.
Ajankohtaista koulutuspolitiikassa Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.2013 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Suomen kokonaistuotanto jää tänä
LisätiedotAMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM
Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta
LisätiedotVAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Autoalan perustutkinto
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Autoalan perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Nivalan ammattiopisto Hyväksytty: Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4 4. JATKOOPINTOVALMIUKSIA
LisätiedotOhje perustuu lakiin 1270/2009 ja asetukseen 1291/2010. Ohjetta tarkistetaan ja uudistetaan vuosittain.
12.12.2011 Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan
LisätiedotTerveyskeskussopimukset
Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi
Näin koulutamme OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Yleislääketieteen yksikkö Perustehtävä Tavoite/visio Suunnitella ja kehittää yleislääketieteen jatkokoulutusta terveyskeskuksissa yhteistyössä Suunnitella
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaasan sairaanhoitopiirin ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Göran Honga 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS 2013-2015
Terveystieteiden tiedekunta ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS 2013-2015 (voimassaoloaika 1.8.2013-31.7.2015) 1 ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUS ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.8.2013
LisätiedotOhje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin
20.12.2015 Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan
LisätiedotPISARA Pitkäaikaissairauksien alueellinen toimintamalli hankekokonaisuuden aloitusseminaari
1 PISARA Pitkäaikaissairauksien alueellinen toimintamalli hankekokonaisuuden aloitusseminaari 29.4.2010 Keijo Koski 2 Oulun kaupungin tahdonilmaisu 1. Oulun seudulla on asukkaiden tarpeista lähtevä, hyvinvointia
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016
LisätiedotUEF TOHTORIOHJELMAT 2013 -laadukas, läpinäkyvä ja ennakoitava tohtorikoulutus OHJE JATKO-OPISKELIJOIDEN SIIRTYMISESTÄ UEF:N TOHTORIOHJELMIIN
18.12.2013 UEF TOHTORIOHJELMAT 2013 -laadukas, läpinäkyvä ja ennakoitava tohtorikoulutus OHJE JATKO-OPISKELIJOIDEN SIIRTYMISESTÄ UEF:N TOHTORIOHJELMIIN Tämä ohje koskee Itä-Suomen yliopiston jatko-tutkinto-opiskelijoita,
LisätiedotHenkilöstökoulutuksiin liittyvien poissaololajien käsittely Kiekujärjestelmässä
Henkilöstökoulutuksiin liittyvien poissaololajien käsittely Kiekujärjestelmässä Koulutuspoissaolot Koulutukseen liittyviä poissaololajeja on Kieku-järjestelmässä seuraaviin koulutustapahtumiin: - Henkilöstökoulutus
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää
LisätiedotLähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä
1(4) Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti UEF-opiskelijanumero LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä Koulutusohjelma
LisätiedotEväitä opintojen sujumiseen - opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa uraohjaaja Marika Tuupainen ja opintopsykologi Katri Ruth
Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Eväitä opintojen sujumiseen - opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa uraohjaaja Marika Tuupainen ja opintopsykologi Katri Ruth
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/2 03.03.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (6) 264 Sosiaali- ja terveysviraston uudet virat ja virkanimikemuutokset 1.4.2014 lukien HEL 2014-000765 T 01 01 00 Päätös päätti seuraavista sosiaali- ja terveysviraston
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi 28.10.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotOsaamisperusteisuus työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Opettajan opas
Osaamisperusteisuus työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa Opettajan opas Mitä osaamisperusteisuus tarkoittaa? Tutkinnon perusteissa ammattitaitovaatimukset ilmaistaan ammattitaitona ja osaamisena, joita
LisätiedotTyöelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset ELY-keskuksissa Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan ELY
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset ELY-keskuksissa Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan ELY Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ETOK Osaaminen ja kulttuuri
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotKliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio
Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia
LisätiedotValintaperusteet, kevät 2013: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi
Valintaperusteet, kevät 2013: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen opiskelijavalintaan
LisätiedotLääkärien ammatillinen jatkokoulutus - vinkkejä sääntöviidakkoon
Lääkärien ammatillinen jatkokoulutus - vinkkejä sääntöviidakkoon Info-iltapäivä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta ja erikoislääkärikoulutuksesta 9.9.2015 Lääketieteellinen tiedekunta / Anna-Liisa
LisätiedotNUORTEN TYÖSSÄOPPIMIS- JA OPPISOPIMUSUUDISTUKSEN VALTIONAVUSTUSTEN ALOITUSSEMINAARI
EK:n puheenvuoro NUORTEN TYÖSSÄOPPIMIS- JA OPPISOPIMUSUUDISTUKSEN VALTIONAVUSTUSTEN ALOITUSSEMINAARI 11.2.2014 Mirja Hannula mirja.hannula@ek.fi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset (18.10.2012) koulutuksen
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017. 1. Johdanto
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston
LisätiedotERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN OPINTO-OPAS 2015-2017
TDKN hyväksynyt 12.5.2015 (E 3 ja E 4 ) Päivitys 16.2.2016 ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN OPINTO-OPAS 2015-2017 Opintotoimisto, PL 20 (Tukholmankatu 8B), 00014 Helsingin yliopisto Puhelin 0294 1911 faksi 02941,
Lisätiedot2. Perhehoidossa oleva henkilö saa perheenomaista hoitoa ja läheisiä ihmissuhteita
Perhehoidon laatuvaatimukset 1. Perhehoito on lakien ja määräysten mukaista ja valvottua 2. Perhehoidossa oleva henkilö saa perheenomaista hoitoa ja läheisiä ihmissuhteita 3. Perhehoito on asiakaslähtöistä:
LisätiedotOIKEUS TUKEEN HETI KUN TARVE ILMENEE: SAAKO RIITTÄVÄT VALMIUDET JATKOA AJATELLEN? ONKO TULEVAISUUDESTA REALISTINEN VISIO?
OAJ NYT ESITYKSIÄ Työryhmän kuultavana 27.1.2012 Pääpaino oltava varhaisessa puuttumisessa ja järjestelmässä, joka estää ettei lapsesi koe seuraavaa: ei suorita peruskoulua ei jatka peruskoulun jälkeen
LisätiedotHALLINTOTIETEEN YLIOPISTONLEHTORIN TEHTÄVÄN TÄYTTÖSUUNNITELMA. Tehtävä Hallintotieteen yliopistonlehtorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi
TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu HALLINTOTIETEEN YLIOPISTONLEHTORIN TEHTÄVÄN TÄYTTÖSUUNNITELMA Tehtävä Hallintotieteen yliopistonlehtorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Hallintotiede
Lisätiedot!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""
!"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen
Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen Vammaisten palveluista hallitusohjelmassa Jatketaan vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanoa. Erityisenä
LisätiedotA B C LAATUKÄSIKIRJA. Yrityksen laatupolitiikka
A100 A1 2/5 1. L A AT U K Ä S I K I R J A 1. 1 L a a t u k ä s i k i r j a n t a r k o i t u s Laatukäsikirjan pohjana on halu kehittää ja tehostaa toimintoja määrittelemällä suunnitteluvaiheen toimintatavat
LisätiedotERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUS
1 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS lukuvuosille 2015-2017 2 Sisällys 1. HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO... 3 2. OPINTO-OIKEUDEN MYÖNTÄMINEN JA LÄSNÄOLOILMOITUS... 4 3. KOULUTUKSEN
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotToimijaverkostot. Anne Kuvaja Kehittämispäällikkö Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkayksikkö Itä-Suomen aluehallintovirasto 26.10.
Toimijaverkostot aluehallinnon myllerryksessä Anne Kuvaja Kehittämispäällikkö Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkayksikkö Itä-Suomen aluehallintovirasto lli i t 26.10.2011 Mitä aluehallinnon a muutoksessa
LisätiedotLääketieteen yksikön johtokunta on hyväksynyt 16.6.2015 ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN YLEISET MÄÄRÄYKSET
Lääketieteen yksikön johtokunta on hyväksynyt 16.6.2015 ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN YLEISET MÄÄRÄYKSET Erikoishammaslääkärikoulutusta koskevat yleiset määräykset ovat johtokunnan hyväksymät määräykset
LisätiedotMILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)
MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) Ewa Jokinen, oyl Hyvinkään sairaala Synnytys- ja naistentautiopin valtakunnallinen opetuskokous 24.5.2016
LisätiedotSOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017
Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2016 ja kevät 2017 Työelämän edustajina,
LisätiedotJärjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012
Tampere-talo 8. 9.5.2012 Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012 Terveydenhuoltolaki Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön
LisätiedotMiten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta
1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä
LisätiedotLaadunvarmistuksen ajoitus ja mittarin valinta oppisopimuskoulutuksessa
Laadunvarmistuksen ajoitus ja mittarin valinta oppisopimuskoulutuksessa yhteys henkilökohtaistamiseen apulaisrehtori Aiheen käsittely Esimerkki laadunvarmistuksesta, alustus 40 min Pohdintatehtävät, ryhmätyö
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu /
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE14-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 4.6.2014
LisätiedotYLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma 2010-2011
YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA 2010-2011 Sisältö Esimerkki linjan opinnoista Tavoitteet Opetusmenetelmät Opintojen sisältö. tavoitteet ja vaadittavat suoritukset Kasvatustieteen perusopinnot Erityispedagogiikan
LisätiedotYLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA
YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA PPSHP Perusterveydenhuollon yksikkö Ulla Isopahkala Koulutussuunnittelija 18.4.2013 SOPIMUS KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASTA
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Panu Peitsaro 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotOPH:n ajankohtaiset asiat
OPH:n ajankohtaiset asiat Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Jyväskylän aikuisopisto 18.4.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Ajankohtaista ammatillinen aikuiskoulutus
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2007 2008 2008 2009 2 Oppaan toimitus: Pirkko Hervonen Hanna Saressalo ISSN 0786-8782 Tampere 2007 3 SISÄLLYS I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA
LisätiedotEsitelmä saattohoidosta 22.9.2015
Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä Lapin sairaanhoitopiirin asiakasraadille Lapin keskussairaalassa tapahtuvasta saattohoidosta Tarja Huumonen Diakonissa-sairaanhoitaja AMK Saattohoito Saattohoidolla
LisätiedotTyönantajahaastattelujen satoa. Kirsi Klemelä Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Työnantajahaastattelujen satoa Kirsi Klemelä Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Työnantajien edustajien haastattelut Tavoitteena oli kartoittaa työnantajien ja henkilöstönkehittäjien näkemystä
LisätiedotKANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA LAUREASTA
KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA LAUREASTA Tiesitkö, että Laurea-ammattikorkeakoulusta on mahdollista saada kansainvälisiä opiskelijoita yritystoimintasi kehittämiseen? Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden englanninkielisessä
LisätiedotJoustava perusopetus. - taustaa ja perusteita
Joustava perusopetus - taustaa ja perusteita Paasitorni 27.9.2010 Jopo-toiminnan taustaa Ensimmäiset 26 kuntaa käynnistivät toiminnan vuonna 2006. Lukuvuonna 2007-2008 toimintaa oli 72:ssa kunnassa. Lukuvuonna
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUSSUUNNITELMA
JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN Hyväksytty hallituksessa H 74, 25.8.2005 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN 1 (9) SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen
LisätiedotHoidon porrastus Onko Käypä hoito-suosituksista apua? Pasi Salmela 8.10.09 OYS
Hoidon porrastus Onko Käypä hoito-suosituksista apua? Pasi Salmela 8.10.09 OYS Hoitosuositus asiantuntijoiden laatima tieteelliseen näyttöön perustuva kannanotto tietyn taudin, harvemmin tietyn oirekuvan
LisätiedotKARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,
2009 11 KARDIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 72200, markku.kupari@hus.fi Tavoitteet Kardiologian koulutusohjelman tavoitteena
LisätiedotTodistukset näyttötutkinnoista ja näyttötutkintoihin valmistavasta koulutuksesta
Todistukset näyttötutkinnoista ja näyttötutkintoihin valmistavasta koulutuksesta Säädökset Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 16, 1 mom, 2 kohta Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori
LisätiedotLuovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus
Lyhyesti Luovista Luovissa saat olla oma itsesi Luovi on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen erityisoppilaitos. Luovin henkilöstö huomioi jokaisen opiskelijan yksilönä. Luovilaiset ymmärtävät, että
Lisätiedot