TURKU ENERGIA OY YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTOLAITOS YHTEENVETORAPORTTI VUOSI 2014 JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Transkriptio

1 TURKU ENERGIA OY YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTOLAITOS YHTEENVETORAPORTTI VUOSI 2014 HELMIKUU 2015

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 YLEISTÄ Vastuuhenkilöt Viranomaispäätökset ja tarkkailuvelvoitteet Ympäristölupapäätös POLTTOLAITOKSEN KUVAUS Jätteen vastaanotto Polttoprosessi Energian talteenotto Savukaasujen puhdistuslaitteet Prosessin ohjaus ja valvonta Jatkuvatoimiset mittaukset LAITOKSEN TOIMINNAN JA KÄYTÖNTARKKAILU VUONNA Laitoksella käsitellyt jätteet Laitoksen toiminnassa syntyneet jätteet Laitoksen käyttötarkkailu vuonna 2014 Jatkuvatoimiset päästömittaukset ja ulkomelumittaus Seisokit, häiriötilanteet Laitoksella tehdyt merkittävät huolto- ja muutostyöt sekä hankinnat Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto VELVOITEMITTAUKSET VUONNA Vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset Rinnakkaismittaukset Poltto-olosuhdevaatimusten täyttymisen tarkastelu Arinakuona, lentotuhka ja lopputuote Kuona-altaiden vesien laadun tarkkailu YHTEENVETO Laitoksen toiminta Laitoksen vuosipäästöt Laitoksella tehdyt toimenpiteet Arvio laitoksen toiminnasta

3 LIITTEET 1. Jätteenpolttolaitoksen prosessikaaviot Liite 1.1 Orikedon jätteenpolttolaitoksen prosessit, Liite 1.2 Turun jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoimiset päästömittaukset ja Liite 1.3 Turun jätteenpolttolaitos, puhdistustuotteiden käsittely. 2. Vastaanotetut yhdyskuntajätteen määrät (kuukausittain ja kunnittain) vuonna Kaatopaikalle toimitettu arinakuona 4. Vuoden 2014 velvoitemittausten taulukkoyhteenvedot 5. Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto Arinakuonan analyysitulokset vuosi Pohjakuonan laadunvalvontatutkimus: 3/2014, 6/2014, 10/2014 ja 12/ Vuosipäästö linjakohtaisesti

4 TURKU ENERGIA OY YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTOLAITOS YHTEENVETORAPORTTI VUODELTA YLEISTÄ Turun kaupungin yhdyskuntajätteen polttolaitos sijaitsee Koroisten - Niuskalan alueella, kaupungin omistamalla tontilla n. 4 km kaupungin keskustasta koilliseen. Alun perin sveitsiläisen Von Roll AG:n toimittama laitos on valmistunut ja otettu käyttöön vuonna 1975 (katso karttakuva alla, Kuva 1). Kuva 1. Jätteenpolttolaitos ja sen viereinen biolämpökeskus. Laitoksen kiinteistörekisteritunnus on Jätteenpolttolaitoksen vieressä tontilla 2 sijaitsee Turku Energia Oy:n lämpökeskus. Turun ja Porin lääninhallituksen Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta antamassaan päätöksessä edellyttämä laitoksen mittava saneeraustyö toteutettiin vuosien aikana. Saneeraustyön KVR- urakoitsijana toimi silloinen IVO International Oy. Jätteenpolttolaitos muodostuu jätteen vastaanottoasemasta (ml. vaaka), jätteen tyhjennyshallista, vastaanottosiilosta (jätebunkkeri), kahdesta arinakattilalinjasta, kahdesta jätelämpökattilasta, kahdesta sähkösuotimesta, molemmille polttolinjoille yhteisestä savukaasujen

5 puhdistuslaitoksesta ja lopputuoteasemasta siiloineen sekä savukaasunpuhdistusjätteen siirtokuormausasemasta. Laitoksella käsitellään n. 50 % laitoksen toiminta-alueella muodostuvan syntypaikkalajitellun sekajätteen määrästä. Jätteenpoltto tapahtuu laitoksen kahdessa rinnakkaisessa arinatekniikkaan perustuvassa polttolinjassa. Molempien polttolinjojen mitoituskapasiteetti on 4 t/h. Laitos tuottaa kaukolämpöä noin GWh vuodessa ja toimii Turun kaupungin kaukolämmön peruskuormalaitoksena. 1.1 Vastuuhenkilöt Vuoden 2011 ( ) alusta jätteenpolttolaitoksen käyttö on ollut Turku Energia Oy:n vastuulla ja organisaatiossa. Turun Seudun Energiantuotanto Oy omistaa laitoksen. Polttolaitoksella käytönvalvojana laitoksen toiminnasta ja ylläpidosta vastaa ylikonemestari: Turku Energia Oy, yhdyskuntajätteen polttolaitos: Ylikonemestari Esa Grönroos Polttolaitoksenkatu TURKU puh. (02) Sähköposti: esa.gronroos@turkuenergia.fi 1.2 Viranomaispäätökset ja tarkkailuvelvoitteet Jätteenpolttoasetus Valtioneuvoston asetus (VNa 362/2003) jätteen polttamisesta tuli voimaan Asetusta sovelletaan poltto- ja rinnakkaispolttolaitoksiin, joissa poltetaan kiinteää tai nestemäistä jätelaissa (1072/1993) tarkoitettua jätettä. Valtioneuvoston asetuksessa (VNa 362/2003) määritellään mm. laitosten toimintaa koskevat määräykset, ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvot sekä savukaasujen puhdistuksesta syntyvät jätevesipäästöt. Asetuksen säännöksiä sovelletaan jo käytössä oleviin laitoksiin lukien. Vuoden 2013 alussa, , astui voimaan ja sovelletaan Valtioneuvoston asetusta jätteenpoltosta, VNa 151/2013. Tämä asetus korvaa aiemman vuonna 2003 annetun asetuksen, VNa 362/2003.

6 1.3 Ympäristölupapäätös Orikedon jätteenpolttolaitos haki uutta ympäristölupaa alkuvuodesta v Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut Orikedon jätteenpolttolaitoksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen Nro 72 YLO, Dnro LOS-2008-Y Ympäristölupapäätöksessä annetaan mm. laitoksen yleistä toimintaa koskevia määräyksiä, ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvot sekä määritellään poltosta ja savukaasujen puhdistuksesta syntyvien lopputuotteiden käsittely. Em. päätös kumoaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen aiemman ympäristölupapäätöksen , nro 22 YLO. Turun Jätteenpolttoliikelaitos ja eräät ympäristön asukkaat ovat valittaneet Vaasan hallinto-oikeuteen annetusta ympäristönlupapäätöksestä. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään , Nro 10/0292/1, hylännyt LounaisSuomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä tehdyt valitukset ja näin ollen em. lupapäätös ja sen määräykset ovat voimassa. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen , Taltionumero 1225, Diaarionumerot 4290/1/10 ja 4335/1/10 Ympäristölupaa koskevista valituksista, jossa Vaasan hallinto-oikeuden yo. päätöstä ei muuteta. Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen ja eri oikeusasteiden sitä koskevan päätösten mukaisesti Orikedon jätteenpolttolaitoksen toiminta päättyy

7 2 POLTTOLAITOKSEN KUVAUS 2.1 Jätteen vastaanotto Jätteenpolttolaitokselle vastaanotettavan yhdyskuntajätteen laatu määräytyy alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti tapahtuvalla syntypaikkalajittelulla. Poltettavan jätteen vastaanotto ja valvonta polttolaitoksella Jätteenpolttolaitoksella vastaanotetaan jätteitä klo välisenä aikana arkipäivisin ja satunnaisesti juhlapyhien aattoina (ei iltaisin). Muina aikoina jätettä ei tuoda laitokselle. Jäte tuodaan polttolaitokselle pääsääntöisesti ns. pakkaavilla jäteautoilla. Polttolaitokselle tuleva jäte punnitaan portilla autovaa'alla ja puretaan jäteautoista m m3 tilavuiseen jätteen vastaanottobunkkeriin. Laitokselle tuleva jäte on pääsääntöisesti Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä. Myös muissa kunnissa, joista jätettä tulee, on vastaavanlainen lajittelu. Jätteen vastaanoton yhteydessä henkilökunta valvoo jätteen laatua silmämääräisesti, ja jätenosturin käyttäjä poistaa tarvittaessa jätteen joukosta suurikokoiset tai muuten polttoa haittaavat esineet. Jätteen kuljettajille annetaan palaute määräysten vastaisesta jätteestä. Ympäristölupapäätöksen Nro 72 YLO, Dnro LOS-2008-Y-111, mukaisesti jätteen laatua tarkkaillaan vähintään 20 kertaa vuodessa tehtävän näytteenoton perusteella. Näytteenotosta ja otettujen näytteiden tarkastuksesta vastaa Turun seudun jätehuolto Oy. Näytteenotto tapahtuu lähettämällä sattumanvaraisesti jätteenpolttolaitoksen vaa alta jätekuorma Topinojan kaatopaikalle tarkempaan analyysiin. Täällä jätekuorma levitetään maahan, ja siinä olevien polttoon soveltumattomien jakeiden laatu ja määrä merkitään lomakkeelle. Lomakkeet toimitetaan tiedoksi valvovalle viranomaiselle. Vastaanotetun jätteen käsittely polttoon Vastaanotettua jätettä sekoitetaan jätebunkkerissa kahmarinosturin avulla. Jätebunkkeriin mahdollisesti joutuneet poltolle haitalliset suuret esineet nostetaan kahmarinosturilla erilleen poltettavasta jätteestä. Edelleen, suuret palavat jäte-erät voidaan pilkkoa polttoon soveltuviksi erillisellä bunkkerin ylätasolle sijoitetulla leikkurilla. Jätebunkkerista tasalaatuistettu jäte nostetaan ja siirretään kahmarinosturilla polttouunien syöttösuppiloihin.

8 2.2 Polttoprosessi Jätteen syöttö polttoon Jäte siirretään bunkkerista kahmarinosturilla polttolinjojen syöttösuppiloihin. Syöttösuppiloista jäte putoaa vinossa olevien suppilokuilujen kautta uuneihin arinoille, jotka jakautuvat kolmeen erilliseen lohkoon: syöttö/kuivaus/sytytysarina, polttoarina ja loppuunpalamisarina (kuva: Liite 1). Arinajärjestelmän ansiosta poltettava jäte joutuu tehokkaaseen nosto- ja kiertoliikkeeseen, jolloin palamisilma jakautuu tehokkaasti poltettavaan jätteeseen ja jätemassan loppuun palaminen tehostuu. Jätteen poltto Palamisessa tarvittava ilma otetaan osittain jätebunkkerista, osittain uunihallista. Palamisilma johdetaan esilämmitettynä polttoon arinalla olevan jätekerroksen läpi alhaaltapäin (primaari-ilma). Tulipesään puhalletaan toisioilmaa (sekundaari-ilma) ja syöttöarinan kynnykselle jäähdytysilmaa (Kuva 2 alla). Tulipesän lämpötila on jätettä poltettaessa n oc 1100 oc. Loppuun palanut jäte (kuona) putoaa pääarinan jälkeen vesijäähdytteiseen kuonaaltaaseen, josta se siirretään kuljettimella kuonabunkkeriin. Kuva 2. Palamisen vaiheet arinalla (periaatekaavio)

9 2.3 Energian talteenotto Jätelämpökattilat Arinakattiloissa muodostuvat savukaasut johdetaan paineiseen laatikkokattilaan ja kiertoleijutekniikkaan perustuvaan FluxFlow - jätelämpökattilaan eli kiertopetilämmönvaihtimeen. Täällä savukaasuista vapautuva lämpö otetaan talteen kuumaan, paineiseen veteen ja siirretään kahden kaukolämmönvaihtimen (2 x 11 MW) kautta Turun kaupungin kaukolämpöverkkoon. Kattilan petimateriaali, hiekka, erotetaan savukaasuista kattilan jälkeisissä sykloneissa ja johdetaan takaisin kattilaan tai poistetaan kierrosta sähkösuotimen lähettimille silloin, kun petimateriaalia vaihdetaan. Edelleen lämpöä otetaan talteen sähkösuodattimien jälkeen sijoitetuilla lisälämmönvaihtimella, ns. ekonomaisereilla. Kummankin jätteenpolttolinjan lämmöntalteenottokyky on noin 10 MW. 2.4 Savukaasujen puhdistuslaitteet Sähkösuotimet Kiertopetikattilan jälkeen savukaasut kulkeutuvat kummallakin linjalla yksikammioiseen sähkösuotimeen. Sähkösuotimet, joiden pölyn erotuskyky on n. 98 %, toimivat savukaasujen sisältämien hiukkasten ja niihin sitoutuneiden epäpuhtauksien esierottimina. Erotettu pöly johdetaan mekaanisesti sille varattuun siiloon. Savukaasupesuri Savukaasunpuhdistusyksikkö toimii kummankin polttolinjan yhteisenä savukaasun puhdistusjärjestelmänä. Savukaasunpuhdistus perustuu ns. puolikuivaan kalkkimaitoa väliaineena käyttävään tekniikkaan. Järjestelmässä savukaasut tulevat n. 220 C lämpötilassa reaktoriin, jossa kalkkimaito (CaO + H2O) sumutetaan savukaasuihin. Kalkkimaito absorboi savukaasujen happamia komponentteja: suolahappoa, fluorivetyhappoa ja rikkidioksidia. Kalkkimaidon annostelua ohjataan FTIR- savukaasuanalysaattorin avulla. Reaktorin jälkeen savukaasut ohjataan kanavareaktoriin, jossa tapahtuu aktiivihiilen lisäys, ja siitä edelleen letkusuodattimen ja savukaasupuhaltimen kautta 89 m korkean savupiipuun. Piipusta ulostulevien puhdistettujen savukaasujen lämpötila on n. 140 oc. Letkusuodattimesta kiinteä savukaasun puhdistuksen lopputuote johdetaan mekaanisesti sille varattuun lopputuotesiiloon.

10 Savukaasunpuhdistusjätteen kuivapurkausasema Jätteenpolttolaitoksen savukaasujen puhdistuksesta syntynyt sekä sähkösuodattimen että letkusuodattimen erote lastataan varastosiiloista erillisen siirtokuormauslaitteiston kautta suljettuun kuljetustankkiin (kuivapurkausasema). Nämä prosessin lopputuotteet kuljetetaan ja käsitellään Ekokem Palvelut Oy:n toimesta yhtiön Porin käsittelykeskuksessa. 2.5 Prosessin ohjaus ja valvonta Automaatio Jätteenpolttolaitoksen toimintaa (poltto, lämmön talteenotto ja savukaasunpuhdistus) seurataan, valvotaan ja ohjataan valvomoon sijoitetun automaatiojärjestelmän avulla. Apuna käytetään samaan tilaan sijoitettua jatkuvatoimisen päästömittausjärjestelmän tiedonkeruu- ja tiedonkäsittely-yksikköä, joka antaa tietoa polton tehokkuudesta sekä savukaasupäästöjen tasosta. Polttoprosessi Jätteenpolttolaitoksen toimintaa seurataan ja ohjataan valvomosta, jossa sijaitsevat kummankin polttolinjan ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet. Valvontahuone on miehitetty 24 h/vrk. Lisäksi laitoksella tehdään säännöllisiä tarkastuskierroksia, joiden yhteydessä suoritetaan tarpeelliset kunnossapitotoimenpiteet. Palamista ohjataan ensisijaisesti säätämällä poltettavan jätteen ja palamisilmojen (primaari-ilma ja sekundaari-ilma) määriä. Polton ohjaus perustuu lähinnä tulipesän lämpötilamittauksiin, kattilan menoveden lämpötilaan ja arinoiden alaosasta saatavaan väri-tv-kuvaan sekä jatkuvatoimisiin päästömittauksiin. Sähkösuotimet Sähkösuotimien toimintaa valvotaan jännite- ja virtamittarien avulla. Suotimien toimittaja tarkastaa ja huoltaa suotimet laitoksen vuosihuollon yhteydessä kerran vuodessa. Savukaasunpuhdistus Puolikuivan savukaasun puhdistuslaitoksen toimintaa ohjataan laitokselle tulevan savukaasuvirran mukaan. Kalkkimaidon syöttöä reaktoriin ohjaa HCl -analysaattori (FTIR - tekniikkaan perustuva monikomponenttianalysaattori), joka sijaitsee savukaasukanavassa ennen savupiippua. Aktiivihiilen syöttö savukaasuihin ohjautuu savukaasuvirran mukaan.

11 2.6 Jatkuvatoimiset mittaukset Jatkuvatoimisilla mittalaitteilla tarkkaillaan laitoksen polttoprosessin, savukaasunpuhdistuksen tehokkuutta sekä yleisesti laitoksen toimintaa. Mittalaitteita on sijoitettu prosessien seurantaa varten laitokselle seuraavasti (Liite 1): Polttolinjat 1 ja 2 Polttoprosessin tehokkuutta tarkkaillaan kummallakin polttolinjalla mittaamalla jatkuvatoimisesti tulipesässä savukaasujen lämpötilaa, jäännöshappipitoisuutta sekä savukaasujen hiilimonoksidipitoisuutta. Savukaasujen lämpötilamittaus tapahtuu tulipesästä kolmesta eri pisteestä. Savukaasujen jäännöshappipitoisuus mitataan tulipesän esierottimen kohdalta. Savukaasujen hiilimonoksidipitoisuuden mittaus tapahtuu sähkösuodattimen jälkeisestä kanavasta. Em. mittausten lisäksi savukaasukanavasta ennen sähkösuodatinta mitataan savukaasujen happipitoisuutta. Savukaasunpuhdistuslaitos Savukaasunpuhdistuslaitoksen yhteyteen letkusuodattimen jälkeen on toteutettu laitoksen varsinainen savukaasujen mittauspiste. Mittalaitekokonaisuus toteuttaa savukaasuille Valtioneuvoston asetuksen (VNa 151/2013) jätteen polttamisesta asettamat velvoitteet ja määräykset. Savukaasunpuhdistuksen tehokkuutta tarkkaillaan mittaamalla jatkuvatoimisesti (FTIR tekniikkaan perustuvalla mittalaitteella) mm. savukaasun hiukkas-, suolahappo-, fluorivetyhappo-, rikkidioksidi- ja kokonaishiilivetypitoisuutta sekä savukaasun typen oksidien ja hiilimonoksidipitoisuutta. Savukaasupitoisuuksien redusointia varten on samaan pisteeseen toteutettu jatkuvatoiminen happi- ja vesipitoisuuksien mittaus. Savukaasujen kloorattujen dioksiinien- ja furaanipitoisuuksien (PCDD/F) tarkkailu Savukaasujen kloorattuja dioksiini- ja furaanipitoisuuksia (VNa 151/2013) määrittelemät PCDD/PCDF yhdisteet, congeneerit) tarkkaillaan jatkuvatoimiseen näytteenottoon perustuvalla menetelmällä (näytteenkeräin ja kerätyn näytteen analyysi, Kuva 3). Laitteisto, ns. DECS keräin, koostuu kolmesta erillisestä kokonaisuudesta (Kuva 3 alla): näytteenkeruuyksikkö näyteabsorbenttiä sisältävä patruuna ja kontrolliyksikkö

12 Kiinteästi savukaasukanavaan asennettu laitteisto on täysin automaattinen näytteenkeräin, joka koostuu lämmitetystä näytteenkeräyssondista, lämmitetystä suodatinpatruunakotelosta, savukaasun jäähdytysjärjestelmästä, XAD-2 -näyteabsorbentista ja virtausmittauslaitteesta (Pitot -putki). Jotta kosteus ei kondensoidu linjoihin, käytetään näytteenotossa lämmitettyä suodinkoteloa ja lämmitettyä näytelinjaa. Kuva 3. Jatkuvatoiminen PCDD/PCDF näytteenottojärjestelmä (periaatekaavio) Laitteistolle on tehty huoltosopimus laitetoimittajan kanssa. Laitetoimittaja lähettää kerätyn näytteen analysoitavaksi joka toinen kuukausi. Analyysitulokset toimitetaan analyysikohtaisesti tiedoksi valvovalle viranomaiselle. Piiput Kummassakin savukanavassa on savukaasujen tilavuusvirta- ja lämpötilamittaus. Melumittaus Laitoksen toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä ja niiden vaikutuksia lähivirkistysalueelle ja lähimmälle asuinalueelle seurataan jätteenpolttolaitosta kiertävän ajotien varressa olevaan valaisinpylvääseen sijoitetulla jatkuvatoimisella äänitasomittauksella alkaen (Kuva 4 alla), viranomaiselle esitetyn suunnitelman mukaisesti (raportointi kuukausittain). Melumittauslaitteisto koostuu seuraavista komponenteista: äänitasomittari Rion NL-21 (tarkkailuluokka 2) tietokone analysointiohjelma. Mittauslaitteisto kalibroidaan 3 kk:n välein laitetoimittajan toimesta (huoltosopimus).

13 Kuva 4. Meluaidatun laitosalueen ulkopuolelle (lounaispuolelle, n. 30 m) lyhtypylvääseen asennettu jatkuvatoimineen äänitasomittari (Rion NL 21) ja tiedonsiirtoyhteys Päästömittausten tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä Laitoksen valvomossa on päästömittausten tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä. Järjestelmän avulla raportoidaan laitoksen jatkuvatoimiset mittaukset sekä suoritetaan lupaehtojen mukainen päästömittausten redusointi ja tehdään raportointiin tarvittava tulostus. Laitoksen prosessikaaviot on esitetty Liitteessä 1 seuraavasti: Orikedon jätteenpolttolaitoksen prosessit, Turun jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoimiset päästömittaukset

14 3 LAITOKSEN TOIMINNAN JA KÄYTÖNTARKKAILU VUONNA Laitoksella käsitellyt jätteet Vastaanotetut jätteet vuonna 2014 Jätteenpolttolaitokselle otettiin vuonna 2014 vastaan jätettä tonnia. Tästä määrästä polttoon ohjautui tonnia syntypaikkalajiteltua sekajätettä tai polttokelpoista erityisjätettä. Tilastot vastaanotetuista jätteistä on esitetty Liitteessä Laitoksen toiminnassa syntyneet jätteet Yhdyskuntajäte Jätteenpolttolaitoksella syntyvä vähäinen määrä yhdyskuntajätettä poltetaan laitoksella. Arinakuona: Jätteenpolttouunien arinakuonaa muodostui vuonna 2014 yhteensä tonnia ja se kuljetettiin Topinojan kaatopaikalle. Tilasto kaatopaikalle toimitetun arinakuonan määrästä on Liitteessä 3. Lopputuote: Ekokem Palvelut Oy:n kanssa v solmitun käsittelysopimuksen mukaisesti toimitettiin yhtiön Porin käsittelylaitokselle v savukaasunpuhdistuksen lopputuotetta (sähkösuodin- ja pussisuodinerote) yhteensä t. Jätevedet: Laitoksella syntyvät jätevedet saniteettitiloista johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Vuonna 2014 laskettiin viemäriverkkoon saniteettitilojen jätevesiä n m3. Polttoprosessista tulevat kuona-altaan jätevedet ohjataan savukaasunpuhdistuslaitoksen prosessivedeksi. Kuonabunkkerista kerätty vesi johdetaan ja käytetään kokonaisuudessaan puolikuivan savukaasunpuhdistusprosessin sumuttimen jäähdytysvetenä. Prosessivesien osalta jätteenpolttolaitos on jätevedetön.

15 3.3 Laitoksen käyttötarkkailu vuonna 2014 Jätteen käsittelykapasiteetti Yhdyskuntajätettä poltettiin laitoksella keskimäärin 3,2 t/h/polttolinja. Käyttöaika Jätteenpolttolaitoksen yhteenlaskettu käyntiaika vuonna 2014 oli tuntia (I-uuni tuntia, II-uuni tuntia). Lämpömäärä Laitoksella tuotettu, kaukolämpöverkkoon viedyn lämmön määrä vuonna 2014 oli 96 GWh eli keskimäärin 2,0 MWh/t (netto). Lämmön talteenotto Lämmön talteenotossa käytetyn kiertopetihiekan määrä vuonna 2014 oli n. 917 tonnia. Savukaasunpuhdistus: Savukaasunpuhdistuksessa käytetyn kalkin määrä vuonna 2014 oli n. 435 tonnia ja aktiivihiilen määrä n. 5 tonnia. Laitoksen toimintaa valvotaan jatkuvasti mm. seuraavien parametrien avulla: uunien ja pystykattiloiden lämpötila: 6 mittauspistettä/polttolinja primaari- ja sekundaari-ilman syöttö arinalle, virtausmittaus tuotettu kaukolämpöenergian määrän mittaus kattilaveden lämpötilan mittaus sähkösuotimet, virta- ja jännitemittaus pesuri, savukaasujen eri epäpuhtauksien pitoisuudet (FTIR tekniikka, katso kohta 3.4), savukaasumäärän virtausmittaus ja savukaasun lämpötilamittaus, kalkkimaidon virtauksen mittaus PCDD/F yhdisteiden "jatkuvatoiminen" näytteenotto jatkuvatoiminen ulkomelun mittaus jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet (FTIR tekniikka) TV kuva kummaltakin arinalta valvomossa Laitoksen käytön kannalta tärkeiden mittausten lukemat merkitään käyttöpäiväkirjaan tunnin väliajoin.

16 3.4 Jatkuvatoimiset päästömittaukset ja ulkomelumittaus Jatkuvatoimiset päästömittaukset Jätteenpolttolaitoksella jatkuvatoimisen päästömittauslaitteiston mittaus- ja näytteenottokohdat sijoittuvat seuraavasti: Polttouunit (molemmat linjat) lämpötilamittaus kolme pistettä/uuni esierotin O2-mittaus Savukaasukanava välittömästi sähkösuotimen jälkeen (molemmat hormit) hiilimonoksidi, CO happi, O2 Savupiippu, taso +43,75 merenpinnasta (molemmat hormit) lämpötilamittaus savukaasun virtausmittaus Jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet, FTIR - tekniikka FTIR -laitteisto mittaa savukaasukanavasta ns. letkusuotimen jälkeen seuraavat päästökomponentit: hiilimonoksidi, CO vesipitoisuus, H2O kloorivety, HCl fluorivety, HF typen oksidit, NOx rikkidioksidi, SO2 kokonaishiilivedyt, TOC Edellisten komponenttien lisäksi ko. kohdasta mitataan erikseen myös savukaasujen hiukkaspitoisuus happipitoisuus, O2 savukaasujen jatkuvatoiminen PCDD/PCDF näytteenkeräys Laitoksen jatkuvatoimisten mittalaitteiden sijainnit on esitetty Liitteessä 1.2. Savukaasumittausten tulos on ympäristölupapäätöksen ja VNa 151/2013 mukaisesti ilmoitettava pitoisuuksina kuivassa savukaasussa, normaalitilassa redusoituna 11 % jäännöshappipitoisuuteen. Mittaustietojen redusoinnit tehdään laskennallisesti puolikuivan savukaasun puhdistuslait-

17 teiston jälkeen kaasujen lämpötila, happi- ja kosteusmittausten (kaasun vesipitoisuus) avulla (FTIR laite) Ulkomelun mittaus Laitoksen toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä ja niiden vaikutuksia lähivirkistysalueelle ja lähimmälle asuinalueelle seurataan jätteenpolttolaitosta kiertävän ajotien varressa olevaan valaisinpylvääseen sijoitetulla jatkuvatoimisella äänitasomittauksella alkaen (Kuva 4), viranomaiselle esitetyn suunnitelman mukaisesti PCDD/F yhdisteiden "jatkuvatoiminen" näytteenotto Savukaasujen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia (VNa 151/2013) määrittelemät PCDD/PCDF yhdisteet, kongeneerit) on tarkkailtu jatkuvatoimiseen näytteenottoon perustuvalla menetelmällä alkaen (näytteenkeräin ja kerätyn näytteen analyysi, Kuva 3). Näytteenoton tulos raportoidaan tavoitteellisesti joka toinen kuukausi viranomaiselle. Huollot ja kalibroinnit Mittalaitteiden toimittaja on suorittanut huoltosopimusten mukaisesti (aiemmin asennetut laitteet, uudet laitteet) mittalaitteiden huollot, kalibroinnit ja säädöt, vähintään kerran kuukaudessa. Huoltojen yhteydessä on vaihdettu suodattimia, puhdistettu putkistoa ja vaihdettu muita kuluvia komponentteja. Kalibroinnit on tehty tarkastamalla 0-pisteet typellä ja alueet aluekaasuilla. FTIR- laitteiston kalibrointi tapahtuu automaattisesti kerran vuorokaudessa (laitteiston oma sisäinen kalibroituminen). Huoltosopimuksen piiriin kuuluvat kattila 1 ja 2 laitteet sekä savukaasun puhdistuslaitoksen jälkeen olevat laitteet eli kaikki laitoksen kaasuanalysaattorit. Suoritettavat toimenpiteet perustuvat standardiin SFS-EN ja sen kohtaan AST, jonka mukaan kerran vuodessa on suoritettava seuraavat työt: näytteenkäsittelyn toiminnan tarkistus näytelinjan tiiveystesti nollan ja alueen tarkistus nollan ja alueen ryöminnän tarkistus lineaarisuuskalibrointi dokumentoinnin tarkistus. Jätteenpolttolaitoksen eri mittalaitteiden AST-mittaukset toteutettiin velvoitemittauksen yhteydessä. Tarkastusmittaukset koskivat SO2-, NOx-, CO-, TOC-, HCl-, savukaasun virtausta ja hiukkasmittauksia. Mittaukset tehtiin SFS-EN mukaisesti. Mittaustulosten perusteella laitoksen ilmaan johdettavat päästöt alittavat raja-arvot.

18 Laitosmittaukset vuonna Polttolinjat Linjakohtaiset mittaukset ovat toimineet koko vuoden hyvin. Päästömittausten tiedonkeruun kuukausiraporttien pohjalta voi todeta, että mittalaitteet ovat toimineet pääsääntöisesti moitteettomasti. 2. Savukaasunpuhdistuslaitos Jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoiminen päästömittauslaitteisto toteutetaan FTIR tekniikkaan perustuvalla laitteistolla. Laitteisto mittaa savukaasukanavasta ns. letkusuotimen jälkeen ympäristölupapäätöksen ja VNa 151/2013 ( ) mukaisesti seuraavat päästökomponentit: hiilimonoksidi, CO vesipitoisuus, H2O kloorivety, HCl fluorivety, HF typen oksidit, NOx rikkidioksidi, SO2 kokonaishiilivedyt, TOC Edellisten komponenttien lisäksi ko. kohdasta mitataan erikseen myös savukaasujen hiukkaspitoisuus ja happipitoisuus, O2 savukaasujen jatkuvatoiminen PCDD/PCDF näytteenkeräys. Uusittu raportointikäytäntö noudattaa ympäristölupapäätöksen ja VNa 151/2013 ( ) asettamia mittaustulosten raportoinnista annettuja vaatimuksia ja ohjeita. PCDD/PCDF näytteenkeräysjärjestelmälle on tehty huoltosopimus laitetoimittajan kanssa. Laite huolletaan ja tarkastetaan käyntien yhteydessä. FTIR -mittalaite huolletaan ja kalibroidaan kerran kuukaudessa mittalaitetoimittajan toimesta huoltosopimuksen mukaisesti. Huoltojen yhteydessä on tarkastettu mittalaitteen toiminta ja näytteenottolinjojen toiminta. Huoltojen välillä laitoshenkilökunta seuraa laitteen toimintaa säännöllisesti. FTIR - laitteisto on toiminut hyvin ja luotettavasti koko vuoden 2014.

19 3. Piiput Velvoitemittauksen yhteydessä v tarkastettiin lämpötila- ja virtausmittaukset ja niiden näyttämien todettiin olevan luotettavia. 4. Tiedonkeruujärjestelmä: Jatkuvatoimisten mittauslaitteistojen tiedonkeruu- ja raportointilaitteistoa sekä mittaustulosten raportointikäytäntöä on päivitetty vastaamaan ympäristöluvan vaatimuksia. Raportointikäytäntö noudattaa jätteenpolttolaitoksen ympäristölupapäätöksen ja VNa 151/2013 ( ) asettamia mittaustulosten raportoinnista annettuja vaatimuksia ja ohjeita. 3.5 Seisokit, häiriötilanteet Laitos on ollut pois käytöstä kesäseisokin ajan Puolikuiva savukaasunpuhdistuslaitos on toimintavuoden aikana ollut pois käytöstä kattiloiden käyttöaikana: Polttolinja 1: 2 h ja Polttolinja 2: 6 h Sähkösuodattimet ovat toimintavuonna olleet pois käytöstä kattiloiden käyttöaikana seuraavasti: Polttolinja 1: 10 h Polttolinja 2: 12 h Savukaasunpuhdistuslaitos ja sähkösuodatin eivät ole olleet samanaikaisesti pois käytöstä. 3.6 Laitoksella tehdyt merkittävät huolto- ja muutostyöt sekä hankinnat Laitoksella on toimintavuonna 2014 tehty mm. seuraavat huolto- ja muutostyöt sekä hankintapäätökset: molempien linjojen seisokkipuhdistus (kesä- ja muut seisokit) molempien jätekahmarien tarkastus ja kunnostus puhaltimien tarkastus ja huolto savukaasunpuhdistuslaitteiston ja polttolaitteiston tarkastus ja vuosihuolto savukaasunpuhdistuskokonaisuuden (sähkösuodin, kalkkireaktori, aktiivihiilen syöttölaitteisto, letkusuodin) tarkastus ja kunnostus kalkkireaktorin sulkusyöttimen vaihto 3.7 Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto 2014 Polttolaitoksen vuosiyhteenvetoon (ympäristöhallinnon raportointipohjat) on kerätty keskeisiä laitoksen toimintaa koskevia tietoja. Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto on Liitteenä 5.

20 4 VELVOITEMITTAUKSET VUONNA 2014 Jätteenpolttolaitoksella toteutettiin viranomaisen ja ympäristölupapäätöksen määräämät (ulkopuolisen asiantuntijan suorittamina) vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset sekä laitoksen AST tarkastusmittaus Ramboll Analytics Oy:n toimesta ja edelleen suppeammat velvoitemittaukset Mittaukset käsittivät jätteenpolttolaitoksen vuosittaiset viranomaisvelvoitemittaukset sekä rinnakkaismittaukset laitoksen jatkuvatoimisille kaasuanalysaattoreille, virtausmittareille ja lämpötila-antureille. Mittauksissa selvitettiin laitoksen ilmansuojeluilmoituksessa esitettyjen päästökomponenttien pitoisuuksia ja todennettiin mittauksin ja laskelmien avulla polttolaitoksen uunien poltto-olosuhteiden vaatimusten täyttymistä. Rinnakkaismittausten avulla verrattiin laitoksen analysaattoreiden toimintaa mittausryhmän omiin analysaattoreihin. Laitoksen savukaasuanalysaattoreille tehtiin myös monipistekalibroinnit mittalaitteiden lineaarisuuden tarkistamiseksi. 4.1 Vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset Mittaustulosten perusteella (Ramboll Analytics Oy) laitoksen päästöt alittavat VNa 151/2013 sekä ympäristölupapäätöksen ( ) määrittelemät savukaasupäästöjen raja-arvot. Laitoksen jatkuvatoimisen päästömittauslaitteiston (FTIR - mittalaite) tulokset eri savukaasukomponenteille on ilmoitettu kuivassa savukaasussa normaalitilassa redusoituna 11 % jäännöshappipitoisuuteen (O2). Nämä mittaustulokset sekä velvoitemittauksissa analysoidut PCDD/PDCF yhdisteiden mitatut savukaasupitoisuudet sekä vertailu lupamääräyksiin on esitetty Liitteessä 4 seuraavasti: Yhteenvetotaulukko päästömittauksista sekä yhteenvetotaulukko molempien kattiloiden tulipesien lämpötilojen rinnakkaismittauksista sekä viipymäaikalaskelmista Yhteenvetotaulukko rinnakkaismittauksista Yhteenvetotaulukko päästömittauksista PCDD/PCDF yhdisteiden savukaasupitoisuudet

21 4.2 Rinnakkaismittaukset: Jatkuvatoimisten kaasuanalysaattoreiden, hiukkas- ja virtausmittareiden ja lämpötilaantureiden rinnakkaismittaukset sekä AST mittaukset suoritettiin Ramboll Analytics Oy:n toimesta laitoksen vuosittaisten päästömittausten yhteydessä Rinnakkaismittaustulosten perusteella laitoksen mittalaitteet toimivat luotettavasti mittaustoleranssien puitteissa ja niiden tulokset ovat hyvin lähellä referenssimittalaitteita. Savukaasujen hiukkaspitoisuudet ovat erittäin pieniä, tasolla 1 mg/m3n tai sen alle, ja lähestyvät käytetyn tekniikan mittaustarkkuutta (manuaalinen näytteenotto, savukaasukanavaan asennettu jatkuvatoiminen hiukkasmittaus). Tulokset rinnakkaismittauksista on esitetty Liitteen 4 taulukoissa. 4.3 Poltto-olosuhdevaatimusten täyttymisen tarkastelu Laitokselle on asetettu vaatimus poltto-olosuhteista, joiden mukaan tulipesässä savukaasujen lämpötilan on oltava yli 850 oc viimeisen ilmasyötön jälkeen, savukaasujen viipymäaika vähintään 2 sekuntia ja jäännöshappipitoisuuden vähintään 6 %. Viipymäaikalaskelmat perustuvat kattilavalmistajan ilmoittamiin laskukaavoihin, laskennallisiin savukaasumääriin ja tilaajan toimittamista tulipesäpiirustuksista laskettuihin lämmönsiirtopintoihin. Yhteenveto molempien kattiloiden tulipesien lämpötilojen rinnakkaismittauksista on esitetty Liitteessä Arinakuona, lentotuhka ja lopputuote Vuosittaisen päästömittaustutkimuksen (Ramboll Analytics Oy) yhteydessä analysoitiin molempien polttolinjojen arinakuonan, lentotuhkan ja lopputuotteen kokoomanäytteistä PCDD/PCDF -yhdisteet, raskasmetalleista elohopea, kadmium ja lyijy sekä palava ainesosa. Yhteenveto tuloksista on esitetty Liitteessä 6. Jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvan mukaisesti arinakuonan, pohjakuonan, näytteenotto suoritetaan kolme - neljä kertaa vuodessa. Ympäristöluvan mukainen näytteenotto on aloitettu vuonna Näytteenottokertoja on ollut neljä vuoden 2013 näytteenottojaksolla seuraavasti (kk/v): / / / /2014

22 Kaikista näytteistä tutkitaan kokonaishiilipitoisuus, TOC, mutta joka toisesta näytteestä tehdään sekä TOC:n määritys että kuparin, lyijyn, sinkin ja liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) liukoisuusmääritys. Tulokset tehdyistä analyyseistä on esitetty Liitteessä Prosessivesien käsittely ja tarkkailu v Vuoden 2008 laitoksen vuosihuollon yhteydessä tehdyn prosessimuutoksen seurauksena laitoksen prosessien kaikki jätevedet johdetaan jätteenpolttolaitoksen kuonabunkkeriin (per ). Kuonabunkkerista kerätty vesi johdetaan ja käytetään kokonaisuudessaan puolikuivan savukaasunpuhdistusprosessin sumuttimen jäähdytysvetenä. Tämän prosessimuutoksen jälkeen prosessivesien osalta jätteenpolttolaitos on jätevedetön, ts. prosessivesiä ei ole v johdettu viemäriverkostoon.

23 5 YHTEENVETO 5.1 Laitoksen toiminta Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksella poltettiin vuoden 2014 aikana jätettä t. Kaatopaikalle toimitetun sekundaarijätteen määrät vuonna 2014 olivat: Arinakuona tonnia, mikä on n. 15,5 % vastaanotetun jätteen määrästä Ekokem Palvelut Oy:lle on toimitettu t savukaasunpuhdistuksen lopputuotetta käsittelyyn. Laitoksella tuotettu kaukolämpöverkkoon viedyn lämmön määrä oli 96 GWh eli keskimäärin 2,0 MWh/t (netto) jätettä. 5.2 Laitoksen vuosipäästöt Laitoksen vuosipäästöt on laskettu Ramboll Analytics Oy:n sekä edelleen suorittamien vuosittaisten päästömittausten (velvoitemittausten) tulosten sekä laitoksen käyttötuntimäärien pohjalta. Vuosipäästöt on esitetty linjakohtaisesti Liitteessä 7. Edelleen vuosittaisten päästöjen laskennassa on käytetty FTIR laitteiston antamia mittaustuloksia. 5.3 Laitoksella tehdyt toimenpiteet Turun jätteenpolttolaitoksen ja jätteenpolton kehittämistä jatkettiin VNa 151/2013 ( ) ja ympäristölupapäätöksen sekä KHO:n päätöksen pohjalta. Laitoksella on toimintavuonna 2014 tehty mm. seuraavat velvoitemittaukset, huolto- ja muutostyöt sekä hankinnat: suoritettiin vuosittainen päästömittaustutkimus, velvoitemittaukset (kaksi näytteenottojaksoa, ja ). suoritettiin laitoksen päästömittauslaitteiden vertailumittaukset ja ASTmittaukset seurattiin jätteenpolttolaitoksen "Käyttö- ja tarkkailusuunnitelmaa" tehtiin molempien linjojen seisokkipuhdistus (kesä- ja muut seisokit) molempien jätekahmarien tarkastus ja kunnostus puhaltimien tarkastus ja huolto savukaasunpuhdistuslaitteiston ja polttolaitteiston tarkastus ja vuosihuolto jatkettiin henkilökunnan koulutusta vuoden 2014 aikana.

24 5.4 Arvio laitoksen toiminnasta Laitoksen toimintaa ohjataan kattavan prosessiautomaatiojärjestelmän pohjalta sekä laitoksen "Käyttö- ja tarkkailusuunnitelmaan" perustuen. Jätteenpolttolaitoksessa on vuonna 2014 poltettu yhteensä tonnia yhdyskuntajätettä. Savukaasunpuhdistuslaitosta on ohjattu SO2- ja HCl- mittauksen antaman mittaustiedon pohjalta. Käytetyn kalkin määrä puhdistusjärjestelmässä v oli 435 tonnia, joka on hieman pienempi kuin vuonna 2013 ja suhteessa poltettuun jätemäärään. Aktiivihiilen syöttö on olut aiempien vuosien tasolla, n. 5 t/a. Tehtyjen vuosittaisten päästö- ja rinnakkaismittaustutkimuksen (velvoitemittaukset, 2 kpl) ja laitoksen käyttötietojen perusteella arvioituna Turun jätteenpolttolaitos täyttää ympäristölupapäätösten ja VNa 151/2013 (per ) vaatimukset. Laitosmittausten (FTIR) päästötietojen pohjalta on kuitenkin CO -päästöissä ollut vuoden 2014 aikana lupamääräysten ylityksiä. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen , Taltionumero 1225, Diaarionumerot 4290/1/10 ja 4335/1/10 Ympäristölupaa koskevista valituksista, jossa Vaasan hallinto-oikeuden antamaa päätöstä ei muuteta. Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen ja eri oikeusasteiden sitä koskevan päätösten mukaisesti Orikedon jätteenpolttolaitoksen toiminta päättyy

25 LIITTEET 1 7

26 LIITE 1

27

28 LIITE 2

29 . VASTAANOTETUT JÄTEMÄÄRÄT v. 2014

30

31 LIITE 3

32 KAATOPAIKALLE TOMITETTU ARINAKUONA v. 2014

33 LIITE 4

34 VUODEN 2014 VELVOITEMITTAUSTEN TAULUKKOYHTEENVETO VELVOITEMITTAUKSET JA MITTAUKSET

35

36

37

38

39 VUODEN 2014 VELVOITEMITTAUSTEN TAULUKKOYHTEENVETO VELVOITEMITTAUKSET JA MITTAUKSET

40

41 LIITE 5

42 YMPÄRISTÖHALLINTO YMPÄRISTÖNSUOJELUN VUOSIYHTEENVETO LAITOS Laitoksen nimi Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos Laitoksen osoite Polttolaitoksenkatu 15 Postitoimipaikka Vuosi 2014 Y-tunnus Turku Puhelinnumero Faksin numero Sähköpostiosoite YHTEYSHENKILÖ Yhteyshenkilön nimi Faxin numero Esa Grönroos Puhelinnumero Sähköpostiosoite TUOTANTOYKSIKÖT Tuotanto- Henkilö- Tuotantoyksikön nimi päivien lkm Tuotantojakso kunnan lkm K K TUOTANTO / RAAKA-AINEET Tuotanto- Tuotteen / Tilastokeskuksen yksikön nimi Tuote R-aine raaka-aineen nimi tuotekoodi Määrä K K K K sekajäte kaukolämpö sekajäte kaukolämpö OSTETTU JA MYYTY ENERGIA (ei polttoaineita) Ostettu GWh Sähkö 6,0 Lämpö 96 Höyry LIITELOMAKKEET Myyty GWh t m3 kpl t m3 kpl t m3 kpl t m3 kpl t m3 kpl ,6 GWh ,1 GWh ILMA JÄTE JÄTEVESI KALA KEMIKAALI TURVE VEDENOTTO KPL KPL KPL KPL KPL KPL KPL 6200 /

43 YMPÄRISTÖNSUOJELUINVESTOINNIT Vesiensuojelu Ilmansuojelu Jätehuolto Meluntorjunta Yhteensä euroa YMPÄRISTÖVAHINKOVAKUUTUS Kyllä Ei Milloin otettu Nro Vakuutusyhtiö LAATU / YMPÄRISTÖJOHTAMISJÄRJESTELMÄ Laatujärjestelmä Ei Kyllä Mikä järjestelmä? ISO Ympäristöjohtamisjärjestelmä Ei Kyllä Mikä järjestelmä? ISO HUOMAUTUKSET LAITOKSEN OMISTAJAN TAI TÄMÄN EDUSTAJAN ALLEKIRJOITUS Paikka Pvm Allekirjoitus Turku VIRANOMAISEN MERKINNÄT Paikka Tarkastaja 6200 /

44 YMPÄRISTÖHALLINTO ILMANSUOJELU Vuosi:2014 Laitoksen nimi Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos Päästöt prosesseittain Parametri Kokonaispäästö Prosessi/kattila Prosessi/kattila Prosessi/kattila K K Hiukkaset päästö ominaispäästö Rikkidioksidi päästö ominaispäästö Typen oksidit (NO 2 :na) päästö ominaispäästö Hiilidioksidi päästö fossiilisista polttoaineista ominaispäästö päästö biopolttoaineista ominaispäästö TRS (rikkinä) päästö ominaispäästö VOC-yhdisteet päästö ominaispäästö CO päästö ominaispäästö HCl päästö ominaispäästö HF päästö ominaispäästö t/a t/a t/a t/a t/tj t/a t/tj t/a t/a t/a t/a t/a 0,33 0,16 0,17 2,32 1,15 1,17 42,07 20,82 21,25 21,87 10,87 10,99 0,30 0,15 0,15 0,03 0,02 0,02 Ominaispäästö: - energian tuotanto (mg / MJ) - prosessiteollisuus esim. (mg / tuotetonni) Liitteet: Ilmansuojelu / raskasmetallit Ilmansuojelu / polttoaineet Ilmansuojelu / VOC-päästöt 6211/

45 YMPÄRISTÖHALLINTO ILMANSUOJELU / Raskasmetallit Vuosi 2014 Laitoksen nimi Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos Ympäristölle haitallisten metallien päästöt Hg Kokonaispäästö Prosessi/kattila K päästö kg/a 3,26 1,62 1,64 ominaispäästö Päästöt prosesseittain Prosessi/kattila K Prosessi/kattila Cd päästö kg/a 0,21 0,10 0,11 ominaispäästö Pb päästö kg/a 14,99 7,46 7,54 ominaispäästö As päästö kg/a 0,01 0,01 0,01 ominaispäästö Cr päästö kg/a 3,32 1,64 1,68 ominaispäästö Ni päästö kg/a 3,32 1,64 1,68 ominaispäästö V päästö kg/a 0,16 0,08 0,08 ominaispäästö Zn päästö kg/a ominaispäästö Cu päästö kg/a 41,06 20,32 20,74 ominaispäästö Mn päästö kg/a 2,49 1,23 1,26 ominaispäästö Co päästö kg/a 0,80 0,40 0,40 ominaispäästö Sb päästö kg/a 0,91 0,45 0,46 ominaispäästö Tl päästö kg/a 0,16 0,08 0,08 ominaispäästö Ominaispäästö: - energian tuotanto: (µg / MJ) - prosessiteollisuus: esim. (µg / tuotetonni) 6212 /

46 YMPÄRISTÖHALLINTO ILMANSUOJELU / Polttoaineet Vuosi 2014 Laitoksen nimi Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos Yhteensä Prosesseittain Prosessi/kattila Prosessi/kattila Prosessi/kattila KÄYTTÖ K K Käyttöaika h ENERGIAN TUOTANTO Sähkö GWh/a Prosessihöyry GWh/a Lämpö GWh/a 96 47,6 48,1 POLTTOAINEET Nimi: sekajäte Määrä tonni Teholl. lämpöarvo MJ/kg Tyypillinen rikkipitoisuus p - % Kokonaisenergia TJ Nimi: hake Määrä tonni Teholl. lämpöarvo MJ/kg Tyypillinen rikkipitoisuus p - % Kokonaisenergia TJ Nimi: POK Määrä tonni Teholl. lämpöarvo MJ/kg Tyypillinen rikkipitoisuus p - % Kokonaisenergia TJ Nimi: Määrä Teholl. lämpöarvo Tyypillinen rikkipitoisuus p - % Kokonaisenergia TJ Määrä (t, kaasu 1000 m 3 ) Teholl. lämpöarvo (GJ / t, kaasu GJ / 1000 m 3 ) Prosessi: Prosessin nimi Energian tuotanto: Kattilan nimi ja teho (MW) Prosessiteollisuus: Prosessin nimi 6213 /

47 YMPÄRISTÖHALLINTO JÄTTEET JA JÄTEHUOLTO Omassa toiminnassa syntyneiden tai muualta vastaanotettujen jätteiden toimittaminen edelleen muualle käsiteltäviksi tai hyödynnettäviksi LOMAKE 1 (LÄHTEVÄ JÄTEVIRTA) Vuosi 2014 TOIMINNAN- HARJOITTAJA Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos 1 Jätelaji 2 Jätteen numerotunnus 3 Kokonaispaino 4 Kuivaainepitoisuus 5 Jätteen alkuperä 6 Jätteen tyyppi 8 Jätteen sijoitus 9 Vastaanottaja 10 Kunta / maa Sanallinen kuvaus jätteestä YM:n päätös yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001 t/v % 1.0 = oma toiminta 1.1 = omasta varastosta purettu 1=tavanomainen 2=pysyvä 3=ongelmajäte Sanallinen kuvaus jätteen hyödyntämistai käsittelymenetelmästä, johon jäte toimitetaan R/Dkoodi (Lomakkeen liite 1) Vastaanottavan toiminnanharjoittajan nimi Vastaanottavan toiminnanharjoittajan sijaintikunta tai -maa Arinakuona loppusijoitukseen D01 TSJ Turku Lentotuhka loppusijoitukseen D05 Ekokem Palvelut Pori Pussisuodatinjäte loppusijoitukseen D05 Ekokem Palvelut Pori 6220/1/

48 YMPÄRISTÖHALLINTO JÄTTEET JA JÄTEHUOLTO Omassa toiminnassa syntyneiden, omasta varastosta purettujen tai muualta vastaanotettujen jätteiden hyödyntäminen tai käsittely toimipaikalla LOMAKE 2 (TULEVA JÄTEVIRTA) Vuosi 2014 TOIMINNANHARJOITTAJA Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos 1 Jätelaji Sanallinen kuvaus jätteestä 2 Jätteen numerotunnus YM:n päätös yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta 1129/ Kokonaispaino 4 Kuivaainepitoisuus 5 Jätteen alkuperä t/v % OMASTA TOIMINNASTA 1.0 Oma toiminta 1.1 Omasta varastosta purettu MUUALTA TUOTU 2.2 Maa-, metsä- ja kalatalous 2.3 Teollisuus 2.4 Rakentaminen (sis. uudis-ja korjausrakentamisen sekä purkamisen) 2.5 Yhdyskunnat 2.6 Mineraalien kaivu 2.7 Energiahuolto 2.9 Jätehuolto ja kierrätys 3.0 Ulkomailta 3.1 Erittelemätön muu 6 Jätteen tyyppi 7 Jätteen hyödyntäminen, käsittely ja välivarastointi omalla toimipaikalla 1 = ta- Sanallinen kuvaus vanomai- nen käsittelymenetelmästä jätteen hyödyntämis- tai 2 =pysyvä 3 = ongelmajäte Sekajäte jätteenpoltto R01 Energiamurske jätteenpoltto R01 R/D-koodi (Jäteasetuksen liitteet 5 ja 6) 10 Kunta / maa Muualta vastaanotetusta jätteestä ilmoitetaan jätteen toimittajan sijaintikunta tai -maa 6220/2/

49 YMPÄRISTÖHALLINTO KEMIKAALI Laitoksen nimi Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos Jakso Vuosi 2014 TÄRKEIMMÄT TUOTANNOSSA KÄYTETYT KEMIKAALIT Kemikaaliryhmä (merkittävä vaikuttava aine) Kemikaalin kauppanimi Käytetty määrä kg Peittaushapot Metallipinnoitteet Klooratut liuottimet Puunsuojausaineet Muut kemikaalit CaO sammuttamatonkalkki Aktiivihiili ecosorb 4800 Urea Urea HUOMAUTUKSET 6251 /

50 YMPÄRISTÖHALLINTO VEDENOTTO Laitoksen nimi Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos Jakso Vuosi 2014 Vedenottopaikka Otettu vesimäärä m 3 /a 1. Pohjavedenottamo 2. Järvi tai lampi 3. Joki 4. Tekoallas 5. Meri 6. Kunnan tai vastaava yhteinen laitos, laitoksen nimi Turun Vesilaitos Toisen yrityksen vesilaitos, kenen HUOMAUTUKSET 6253 /

51 LIITE 6

52 Vastaanottaja Turku Energia Asiakirjatyyppi Yhteenvetoraportti Päivämäärä TURUN ARINAKUONA, YHTEENVETO 2014

53 TURUN ARINAKUONA, YHTEENVETO 2014 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Näytteenotto 1 3. Analyysit 1 4. Tulokset 2 LIITTEET Liite 1 Analyysitulokset Ramboll Ylistönmäentie JYVÄSKYLÄ P F

54 JOHDANTO Turun jätteenpolttolaitoksesta muodostuu pohja- eli arinakuonaa kattiloiden arinoilta tippuvasta materiaalista. Arinakuona kuljetetaan Topinojan jätekeskukselle, missä kuonasta seulotaan metallikappaleet hyötykäyttöön. Loppuosa kuonasta sijoitetaan kaatopaikalle, sille varatulle vaarallisen jätteen kaatopaikan rakenteet omaavalle alueelle, jossa se ei ole alttiina muista jätteistä tuleville kaatopaikkavesille. 2. NÄYTTEENOTTO Pohjakuonan näytteenotto suoritetaan kuonabunkkerin kahmarista jätteenpolttolaitoksen henkilökunnan toimesta. Näytteenotto tehdään seuraavasti: Näytteenotto tehdään yhden päivän aikana kuudesta peräkkäisestä kuormaautokuormasta siten, että jokaisesta kahmarillisesta otetaan 3-4 kukkalapiollista näytettä ämpäriin Näytteenotto tehdään kolmena peräkkäisenä viikkona, jolloin otetuista osanäytteistä (a 30 kg) kootaan tutkittava kokoomanäyte (kokoomanäyte tehdään laboratoriossa) Näytteet on toimitettu VTT Prosessiin, jossa näytteistä tehdään yksi kokoomanäyte Jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvan mukaisesti näytteenotto suoritetaan neljä kertaa vuodessa. Näytteenotot on suoritettu seuraavasti: 1. Maaliskuu Kesäkuu Lokakuu Joulukuu 2014 Lisäksi tässä raportissa on esitetty vuoden 2013 joulukuun näytteen TOC tulos, joka ei ehtinyt valmistua vuoden 2013 raportointiin mennessä. 3. ANALYYSIT Kaikista näytteistä tutkitaan orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), mutta joka toisesta näytteestä tehdään lisäksi kuparin, lyijyn, sinkin, antimonin ja liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) liukoisuusmääritys Cu, Pb, Zn, Sb ja DOC liukoisuusmääritys, kaksivaiheinen ravistelutesti (EN kum. L/S 10) TOC, EN 13137

55 TULOKSET Vuoden 2013 joulukuun näytteen tulos ei valmistunut vuosiraportointiin mennessä. Joulukuun analyysiin kuuluu TOC (orgaanisen hiilen kokonaismäärä) ja sen pitoisuus oli 2 %, mikä on hieman keskiarvoa suurempi, mutta selvästi alle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle esitetyn rajaarvon. Vuoden 2014 liukoisuustulokset on esitetty taulukossa 4-1 ja niitä on verrattu vastaavuusarvioihin, jotka ovat VNp 861/1997 esitetyt liukoisuusarvot tavanomaisen jätteen ja vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Taulukko 4-1 Taulukossa on esitetty vuoden 2014 näytteiden tulokset (DOC = liuennut orgaaninen hiili, TOC = kokonaishiilipitoisuus) Näyte 3/2014 mg/kg Näyte 6/2014 mg/kg Näyte 10/2014 mg/kg Näyte 12/2014 mg/kg Keskiarvo mg/kg raja-arvo VNA 331/2013 tavanom. jäte raja-arvo VNA 331/2013 ph 10,9 11, Vaarallinen jäte Kupari 5,6 7,2 6, Lyijy 0,07 0,34 0, Sinkki 0,09 0,2 0, Antimoni 0,79 0,9 0,8 0,7 5 DOC TOC (%) 0,7 1 1,6 1,8 1,2 5 % 6 % Tulosten perusteella pitoisuudet alittavat selvästi vaarallisen jätteen kaatopaikalle esitetyt liukoisuusarvot ja antimonin pitoisuutta lukuun ottamatta myös tavanomaisen jätteen kaatopaikalle esitetyt liukoisuusarvot. Antimoninkin osalta pitoisuus on ollut lähellä tavanomaisen jätteen liukoisuusraja-arvoa. Lokakuun 2014 näytteen osalta myös liukoisen hiilen DOC pitoisuus ylitti tavanomaisen jätteen kaatopaikalle esitetyn liukoisuusraja-arvon. TOC pitoisuudet ovat olleet lähellä toisiaan jo useiden vuosien ajan, joten poltto-olosuhteet ovat olleet tulosten perusteella tasaiset. Myös muiden tarkkailtavien suureiden osalta pitoisuusvaihtelut ovat olleet pieniä useiden vuosien ajan. Kuonan kokonaispitoisuudet ovat mitattu vuosipäästömittausten yhteydessä otetusta näytteestä ja ne ovat esitetty taulukossa 4-2. Taulukko 4-2 Pohjakuonan kokonaispitoisuudet 2014 keskiarvo keskiarvo Dioksiinit ja furaanit (ng/g) 0, ,2 TCDD ekv WHO (ng/kg) 16,8 44,7 185 Elohopea (mg/kg) 0,1 <0,2 <0,2 Kadmium (mg/kg) 3 6,3 5,5 Lyijy (mg/kg) Hehkutushäviö (mg/kg) 7,2 7,2 6,8 Vuoden 2014 pitoisuudet ovat olleet lyijypitoisuutta lukuun ottamatta keskiarvoja pienemmät. Kokonaispitoisuuksien vuosittaiset vaihtelut johtuvat todennäköisesti kertaluonteisesta näytteenotosta. Ramboll Finland Oy Eero Parkkola Ryhmäpäällikkö

56 LIITE 1 ANALYYSITULOKSET 1-3

57 1 (4) ASIAKASRAPORTTI N:O VTT-CR Tilaaja Laskutusosoite Ramboll Finland Oy Eero Parkkola Sepänkatu 14 C Jyväskylä Ramboll Finland Oy PL Espoo Viite: Eero Parkkola Tilaus Eero Parkkola Käsittelijä Pekka Kronqvist Puhelin Faksi Sähköposti Pekka.Kronqvist@vtt.fi POHJAKUONAN LAADUNVALVONTATUTKIMUS Espoossa Erikoistutkija Tommi Kaartinen Tutkimusinsinööri Suvi Aalto LIITTEET 1 kpl JAKELU Tilaaja VTT-arkisto Jutta Laine-Ylijoki VTT PL VTT Katuosoite: Biologinkuja Espoo Puh Fax

58 2 (4) ASIAKASRAPORTTI N:O VTT-CR Tehtävä Näytetiedot Turun jätteenpolttolaitoksen pohjakuonan (maaliskuu 2014) laadunvalvontatutkimus Laadunvalvontatutkimuksessa pohjakuonan kokoomanäytteestä määritettiin orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC, EN 13137) ja tutkittiin kuparin, lyijyn, antimonin, sinkin ja orgaanisen hiilen (DOC) liukoisuutta akkreditoidulla kaksivaiheisella ravistelutestillä (EN ). Tilaajan toimittamat osanäytteet vastaanotettiin VTT:lle Taulukossa 1 esitetään yhteenveto näytetiedoista. Taulukko 1. Näytetiedot. Näyte Turun jätteenpolttolaitoksen pohjakuona (maaliskuu 2014) Osanäytteet 3 kpl: 1/3, , 6,6 kg 2/3, , 6,2 kg 3/3, , 6,4 kg Aistinvarainen arviointi Tummanharmaata, kosteaa kuonaa. Esikäsittely Kokoomanäytteen valmistus osanäytteistä Kokoomanäytteen ilmakuivaus, seulonta ja murskaus <4 mm sekä jako Näytteen säilytys Suljetuissa muovipusseissa huoneenlämmössä Liukoisuustestit: kaksivaiheinen ravistelutesti Kemialliset määritykset: Suodosten pitoisuudet TOC -määritys Liukoisuustestit Analyysimenetelmät VTT on jäteasetuksessa mainittu asiantuntijalaitos ja Finasin akkreditoima testauslaboratorio T259. Teollisuusjätteiden ja sivutuotteiden liukoisuustestit täyttävät standardin SFS-EN ISO/IEC vaatimukset. Kokoomanäytteelle suoritettiin akkreditoitu kaksivaiheinen ravistelutesti (EN ) /1, 2/. Testissä kiinteää materiaalia ravistellaan kuusi tuntia ionivaihdetun veden kanssa siten, että L/S-suhde eli testissä käytettävän vesimäärän (L) suhde kiinteän materiaalin määrään (S) on 2. Ravistelun jälkeen näyte suodatetaan, minkä jälkeen kuivaamatonta materiaalia ravistellaan vielä 18 tuntia L/S-suhteessa 8. Kumulatiivinen L/S-suhde on 10. Testiolosuhteet ja -parametrit on esitetty tarkemmin liitteessä 1. TOC-määritys suoritettiin akkreditoidulla standardin SFS-EN mukaisella menetelmällä käyttäen alkuaineanalysaattoria LECO-CNS Menetelmässä näyte poltetaan happivirrassa (1400 ºC) ja poltossa muodostuneen hiilidioksidin pitoisuus määritetään infrapunadetektorilla. Ennen polttoa näyte hapotetaan fosforihapolla mahdollisen epäorgaanisen hiilen poistamiseksi. Menetelmän mittausepävarmuus on tässä tapauksessa ±2,5 g/kg. /3/ VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:stä saadun kirjallisen luvan perusteella.