TURKU ENERGIA OY YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTOLAITOS

Transkriptio

1 TURKU ENERGIA OY YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTOLAITOS YHTEENVETORAPORTTI VUOSI 2010 JÄTTEENPOLTTOLAITOS HELMIKUU 2011

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 YLEISTÄ 1.1 Vastuuhenkilöt Viranomaispäätökset ja tarkkailuvelvoitteet 4 2 POLTTOLAITOKSEN KUVAUS 2.1 Jätteen vastaanotto Polttoprosessi Energian talteenotto Savukaasujen puhdistuslaitteet Prosessin ohjaus ja valvonta Jatkuvatoimiset mittaukset 9 3 LAITOKSEN TOIMINNAN JA KÄYTÖNTARKKAILU VUONNA Laitoksella käsitellyt jätteet Laitoksen toiminnassa syntyneet jätteet Laitoksen käyttötarkkailu vuonna Jatkuvatoimiset päästömittaukset Seisokit, häiriötilanteet Laitoksella tehdyt merkittävät huolto- ja muutostyöt Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto VELVOITEMITTAUKSET VUONNA Vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset Rinnakkaismittaukset Poltto-olosuhdevaatimusten täyttymisen tarkastelu Arinakuona, lentotuhka ja lopputuote Kuona-altaiden vesien laadun tarkkailu 22 5 MUUT SELVITYKSET 5.1 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellyttämät jätteenpolttolaitoksen ympäristölupaan liittyvät erillisselvitykset 23 6 YHTEENVETO 6.1 Laitoksen toiminta Laitoksen vuosipäästöt Laitoksella tehdyt toimenpiteet Arvio laitoksen toiminnasta 25

3 2 LIITTEET 1. Jätteenpolttolaitoksen prosessikaaviot Liite 1.1 Orikedon jätteenpolttolaitoksen prosessit, Liite 1.2 Turun jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoimiset päästömittaukset ja 2. Vastaanotetut yhdyskuntajätteen määrät (kuukausittain) vuonna Kaatopaikalle toimitettu arinakuona 4. Vuoden 2010 velvoitemittausten taulukkoyhteenvedot 5. Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto Arinakuonan analyysitulokset vuosi Pohjakuonan laadunvalvontatutkimus, 3, 6 ja 10/2010 (12/2010 toimitetaan sen valmistuttua myöhemmin) 7. Vuosipäästö linjakohtaisesti 8. Laitoksen vuosipäästö Vuosiyhteenveto, FTIR mittalaite

4 3 TURUN KAUPUNKI JÄTTEENPOLTTOLAITOS Esa Grönroos TURKU ENERGIA OY YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTOLAITOS YHTEENVETORAPORTTI VUODELTA YLEISTÄ Turun kaupungin yhdyskuntajätteen polttolaitos sijaitsee Koroisten - Niuskalan alueella, kaupungin omistamalla tontilla n. 4 km kaupungin keskustasta koilliseen. Alun perin sveitsiläisen Von Roll AG:n toimittama laitos on valmistunut ja otettu käyttöön vuonna 1975 (katso karttakuva alla, Kuva 1). Kuva 1. Jätteenpolttolaitos ja sen viereinen biolämpökeskus. Laitoksen kiinteistörekisteritunnus on Jätteenpolttolaitoksen vieressä tontilla 2 sijaitsee Turku Energia Oy:n lämpökeskus. Turun ja Porin lääninhallituksen Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta antamassaan päätöksessä edellyttämä laitoksen mittava saneeraustyö toteutettiin vuosien aikana. Saneeraustyön KVR- urakoitsijana toimi silloinen IVO International Oy.

5 1.1 Vastuuhenkilöt Jätteenpolttolaitos muodostuu jätteen vastaanottoasemasta (ml. vaaka) tyhjennyshallista, vastaanottosiilosta (jätebunkkeri), kahdesta arinakattilalinjasta, kahdesta jätelämpökattilasta, kahdesta sähkösuotimesta, molemmille polttolinjoille yhteisestä savukaasujen puhdistuslaitoksesta ja lopputuoteasemasta siiloineen sekä savukaasunpuhdistusjätteen siirtokuormausasemasta. Laitoksella käsitellään n. 50 % laitoksen toiminta-alueella muodostuvan syntypaikkalajitellun sekajätteen määrästä. Jätteenpoltto tapahtuu laitoksen kahdessa rinnakkaisessa arinatekniikkaan perustuvassa polttolinjassa. Molempien polttolinjojen mitoituskapasiteetti on 4 t/h. Laitos tuottaa kaukolämpöä noin GWh vuodessa ja toimii Turun kaupungin kaukolämmön peruskuormalaitoksena. Jätteenpolttolaitos on toiminut aiemmin toiminut Turun kaupungin teknisten palveluiden johtokunnan alaisena yksikkönä. Turun jätteenpolttoliikelaitos perustettiin ja perustettu Jätteenpolttoliikelaitos otti jätteenpolttolaitoksen vastuulleen Vuoden 2011 ( ) alusta jätteenpolttolaitos siirtyi Turku Energia Oy:n vastuulle ja organisaatioon. Polttolaitoksella käytönvalvojana laitoksen toiminnasta ja ylläpidosta vastaa ylikonemestari: Turku Energia Oy, yhdyskuntajätteen polttolaitos Ylikonemestari Esa Grönroos Polttolaitoksenkatu TURKU puh. (02) fax. (02) Viranomaispäätökset ja tarkkailuvelvoitteet Jätteenpolttoasetus: Valtioneuvoston asetus (VNa 362/2003) jätteen polttamisesta tuli voimaan Asetusta sovelletaan poltto- ja rinnakkaispolttolaitoksiin, joissa poltetaan kiinteää tai nestemäistä jätelaissa (1072/1993) tarkoitettua jätettä. Valtioneuvoston asetuksessa (VNa 362/2003) määritellään mm. laitosten toimintaa koskevat määräykset, ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvot sekä savukaasujen puhdistuksesta syntyvät jätevesipäästöt. Asetuksen säännöksiä sovelletaan jo käytössä oleviin laitoksiin lukien. 4

6 5 Ympäristölupapäätös: Orikedon jätteenpolttolaitos haki uutta ympäristölupaa alkuvuodesta v Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut Orikedon jätteenpolttolaitoksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen Nro 72 YLO, Dnro LOS-2008-Y Ympäristölupapäätöksessä annetaan mm. laitoksen yleistä toimintaa koskevia määräyksiä, ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvot sekä määritellään poltosta ja savukaasujen puhdistuksesta syntyvien lopputuotteiden käsittely. Em. päätös kumoaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen , nro 22 YLO. Turun Jätteenpolttoliikelaitos ja eräät ympäristön asukkaat ovat valittaneet Vaasan hallinto-oikeuteen annetusta ympäristönlupapäätöksestä. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään , Nro 10/0292/1, hylännyt Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä tehdyt valitukset ja näin ollen em. lupapäätös ja sen määräykset ovat voimassa.

7 6 2 POLTTOLAITOKSEN KUVAUS 2.1 Jätteen vastaanotto Jätteenpolttolaitokselle vastaanotettavan yhdyskuntajätteen laatu määräytyy alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti tapahtuvalla syntypaikkalajittelulla. Poltettavan jätteen vastaanotto ja valvonta polttolaitoksella Jätteenpolttolaitoksella vastaanotetaan jätteitä klo välisenä aikana arkipäivisin ja satunnaisesti juhlapyhien aattoina (ei iltaisin). Muina aikoina jätettä ei tuoda laitokselle. Jäte tuodaan polttolaitokselle pääsääntöisesti ns. pakkaavilla jäteautoilla. Polttolaitokselle tuleva jäte punnitaan portilla autovaa'alla ja puretaan jäteautoista m m 3 tilavuiseen jätteen vastaanottobunkkeriin. Laitokselle tuleva jäte on pääsääntöisesti Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä. Myös muissa kunnissa, joista jätettä tulee, on vastaavanlainen lajittelu. Jätteen vastaanoton yhteydessä henkilökunta valvoo jätteen laatua silmämääräisesti, ja jätenosturin käyttäjä poistaa tarvittaessa jätteen joukosta suurikokoiset tai muuten polttoa haittaavat esineet. Jätteen kuljettajille annetaan palaute määräysten vastaisesta jätteestä. Ympäristölupapäätöksen Nro 72 YLO, Dnro LOS-2008-Y-111, mukaisesti jätteen laatua tarkkaillaan vähintään 20 kertaa vuodessa tehtävän näytteenoton perusteella. Näytteenotosta vastaa Turun seudun jätehuolto Oy. Näytteenotto tapahtuu lähettämällä sattumanvaraisesti jätteenpolttolaitoksen vaa alta jätekuorma Topinojan kaatopaikalle tarkempaan analyysiin. Täällä jätekuorma levitetään mahan, ja siinä olevien polttoon soveltumattomien jakeiden laatu ja määrä merkitään lomakkeelle. Lomake toimitetaan tiedoksi valvovalle viranomaiselle. Vastaanotetun jätteen käsittely polttoon Vastaanotettua jätettä sekoitetaan jätebunkkerissa kahmarinosturin avulla. Jätebunkkeriin mahdollisesti joutuneet poltolle haitalliset suuret esineet nostetaan kahmarinosturilla erilleen poltettavasta jätteestä. Edelleen suuret palavat jäte-erät voidaan pilkkoa polttoon soveltuviksi erillisellä bunkkerin ylätasolle sijoitetulla leikkurilla. Jätebunkkerista tasalaatuistettu jäte nostetaan ja siirretään kahmarinosturilla polttouunien syöttösuppiloihin.

8 7 2.2 Polttoprosessi Jätteen syöttö polttoon: Jäte siirretään bunkkerista kahmarinosturilla polttolinjojen syöttösuppiloihin. Syöttösuppiloista jäte putoaa vinossa olevien suppilokuilujen kautta uuneihin arinoille, jotka jakautuvat kolmeen erilliseen lohkoon: syöttö/kuivaus/sytytysarina, polttoarina ja loppuunpalamisarina. Arinajärjestelmän ansiosta poltettava jäte joutuu tehokkaaseen nosto- ja kiertoliikkeeseen, jolloin palamisilma jakautuu tehokkaasti poltettavaan jätteeseen ja jätemassan loppuun palaminen tehostuu. Jätteen poltto: Palamisessa tarvittava ilma otetaan osittain jätebunkkerista, osittain uunihallista. Palamisilma johdetaan esilämmitettynä polttoon arinalla olevan jätekerroksen läpi alhaaltapäin (primaari-ilma). Tulipesään puhalletaan toisioilmaa (sekundaari-ilma) ja syöttöarinan kynnykselle jäähdytysilmaa (Kuva 2 alla). Tulipesän lämpötila on jätettä poltettaessa n o C 1100 o C. Loppuun palanut jäte (kuona) putoaa pääarinan jälkeen vesijäähdytteiseen kuonaaltaaseen, josta se siirretään kuonabunkkeriin. Kuva 2. Palamisen vaiheet arinalla (periaatekaavio) 2.3 Energian talteenotto Jätelämpökattilat: Arinakattiloissa muodostuvat savukaasut johdetaan paineiseen laatikkokattilaan ja kiertoleijutekniikkaan perustuvaan FluxFlow - jätelämpökattilaan eli kiertopetilämmönvaihtimeen. Täällä savukaasuista vapautuva lämpö otetaan talteen kuumaan, paineiseen veteen ja siirretään kahden kaukolämmönvaihtimen (2 x 11 MW) kautta Turun kaupungin kaukolämpöverkkoon.

9 Kattilan petimateriaali, hiekka, erotetaan savukaasuista kattilan jälkeisissä sykloneissa ja johdetaan takaisin kattilaan tai poistetaan kierrosta sähkösuotimen lähettimille silloin, kun petimateriaalia vaihdetaan. Edelleen lämpöä otetaan talteen sähkösuodattimien jälkeen sijoitetuilla lisälämmönvaihtimella, ns. ekonomaisereilla. Kummankin jätteenpolttolinjan lämmöntalteenottokyky on noin 10 MW. 2.4 Savukaasujen puhdistuslaitteet Sähkösuotimet: Kiertopetikattilan jälkeen savukaasut kulkeutuvat kummallakin linjalla yksikammioiseen sähkösuotimeen. Sähkösuotimet, joiden pölyn erotuskyky on 98 %, toimivat savukaasujen sisältämien hiukkasten ja niihin sitoutuneiden epäpuhtauksien esierottimina. Erotettu pöly johdetaan mekaanisesti sille varattuun siiloon. Savukaasupesuri: Savukaasunpuhdistusyksikkö toimii kummankin polttolinjan yhteisenä savukaasun puhdistusjärjestelmänä. Savukaasunpuhdistus perustuu ns. puolikuivaan kalkkimaitoa väliaineena käyttävään tekniikkaan. Järjestelmässä savukaasut tulevat n. 220 C lämpötilassa reaktoriin, jossa kalkkimaito (CaO + H 2 O) sumutetaan savukaasuihin. Kalkkimaito absorboi savukaasujen happamia komponentteja: suolahappoa, fluorivetyhappoa ja rikkidioksidia. Kalkkimaidon annostelua ohjataan FTIR- savukaasuanalysaattorin avulla. Reaktorin jälkeen savukaasut ohjataan kanavareaktoriin, jossa tapahtuu aktiivihiilen lisäys, ja siitä edelleen letkusuodattimen ja savukaasupuhaltimen kautta 89 m korkean savupiipuun. Piipusta ulostulevien puhdistettujen savukaasujen lämpötila on n. 140 o C. Letkusuodattimesta kiinteä savukaasun puhdistuksen lopputuote johdetaan mekaanisesti sille varattuun lopputuotesiiloon. Savukaasunpuhdistusjätteen kuivapurkausasema: Jätteenpolttolaitoksen savukaasujen puhdistuksesta syntynyt sekä sähkösuodattimen että letkusuodattimen erote lastataan varastosiiloista erillisen siirtokuormauslaitteiston kautta suljettuun kuljetustankkiin (kuivapurkausasema). Nämä prosessin lopputuotteet kuljetetaan ja käsitellään Ekokem palvelut Oy:n toimesta Porin käsittelykeskuksessa. 8

10 9 2.5 Prosessin ohjaus ja valvonta Automaatio: Jätteenpolttolaitoksen toimintaa (poltto, lämmön talteenotto ja savukaasunpuhdistus) seurataan, valvotaan ja ohjataan valvomoon sijoitetun automaatiojärjestelmän avulla. Apuna käytetään samaan tilaan sijoitettua jatkuvatoimisen päästömittausjärjestelmän tiedonkeruu- ja tiedonkäsittely-yksikköä, joka antaa tietoa polton tehokkuudesta sekä savukaasupäästöjen tasosta. Polttoprosessi: Jätteenpolttolaitoksen toimintaa seurataan ja ohjataan valvomosta, jossa sijaitsevat kummankin polttolinjan ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet. Valvontahuone on miehitetty 24 h/vrk. Lisäksi laitoksella tehdään säännöllisiä tarkastuskierroksia, joiden yhteydessä suoritetaan tarpeelliset kunnossapito-toimenpiteet. Palamista ohjataan ensisijaisesti säätämällä poltettavan jätteen ja palamisilmojen (primaari-ilma ja sekundaari-ilma) määriä. Polton ohjaus perustuu lähinnä tulipesän lämpötilamittauksiin, kattilan menoveden lämpötilaan ja arinoiden alaosasta saatavaan väri-tv-kuvaan sekä jatkuvatoimisiin päästömittauksiin. Sähkösuotimet: Sähkösuotimien toimintaa valvotaan jännite- ja virtamittarien avulla. Suotimien toimittaja tarkastaa ja huoltaa suotimet laitoksen vuosihuollon yhteydessä kerran vuodessa. Savukaasunpuhdistus: Puolikuivan savukaasun puhdistuslaitoksen toimintaa ohjataan laitokselle tulevan savukaasuvirran mukaan. Kalkkimaidon syöttöä reaktoriin ohjaa HCl -analysaattori (FTIR - tekniikkaan perustuva monikomponenttianalysaattori), joka sijaitsee savukaasukanavassa ennen savupiippua. Aktiivihiilen syöttö savukaasuihin ohjautuu savukaasuvirran mukaan. 2.6 Jatkuvatoimiset mittaukset Jatkuvatoimisilla mittalaitteilla tarkkaillaan laitoksen polttoprosessin, savukaasunpuhdistuksen tehokkuutta sekä yleisesti laitoksen toimintaa.

11 10 Mittalaitteita on sijoitettu prosessien seurantaa varten laitokselle seuraavasti: Polttolinjat 1 ja 2: Polttoprosessin tehokkuutta tarkkaillaan kummallakin polttolinjalla mittaamalla jatkuvatoimisesti tulipesässä savukaasujen lämpötilaa, jäännöshappipitoisuutta sekä savukaasujen hiilimonoksidipitoisuutta. Savukaasujen lämpötilamittaus tapahtuu tulipesästä kolmesta eri pisteestä. Savukaasujen jäännöshappipitoisuus mitataan tulipesän esierottimen kohdalta. Savukaasujen hiilimonoksidipitoisuuden mittaus tapahtuu sähkösuodattimen jälkeisestä kanavasta. Em. mittausten lisäksi savukaasukanavasta ennen sähkösuodatinta mitataan savukaasujen happipitoisuutta. Savukaasunpuhdistuslaitos: Savukaasunpuhdistuslaitoksen yhteyteen letkusuodattimen jälkeen on toteutettu laitoksen varsinainen savukaasujen mittauspiste. Mittalaitekokonaisuus toteuttaa savukaasuille Valtioneuvoston asetuksen (VNa 362/2003) jätteen polttamisesta asettamat velvoitteet ja määräykset. Savukaasunpuhdistuksen tehokkuutta tarkkaillaan mittaamalla jatkuvatoimisesti (FTIR - tekniikkaan perustuvalla mittalaitteella) mm. savukaasun hiukkas-, suolahappo-, fluorivetyhappo-, rikkidioksidi- ja kokonaishiilivetypitoisuutta sekä savukaasun typen oksidien ja hiilimonoksidipitoisuutta. Savukaasupitoisuuksien redusointia varten on samaan pisteeseen toteutettu jatkuvatoiminen happi- ja vesipitoisuuksien mittaus. Savukaasujen dioksiini- ja furaanipitoisuuksien (PCDD/F) tarkkailu Savukaasujen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia (VNa 362/2003 määrittelemät PCDD/PCDF yhdisteet, congeneerit) tarkkaillaan jatkuvatoimiseen näytteenottoon perustuvalla menetelmällä (näytteenkeräin ja kerätyn näytteen analyysi, Kuva 3). Laitteisto, ns. DECS keräin, koostuu kolmesta erillisestä kokonaisuudesta (Kuva 3 alla): näytteenkeruuyksikkö näyteabsorbenttiä sisältävä patruuna ja kontrolliyksikkö Kiinteästi savukaasukanavaan asennettu laitteisto on täysin automaattinen näytteenkeräin, joka koostuu lämmitetystä näytteenkeräyssondista, lämmitetystä suodatinpatruunakotelosta, savukaasun jäähdytysjärjestelmästä, XAD-2 -näyteabsorbentista ja virtausmittauslaitteesta (Pitot -putki). Jotta kosteus ei kondensoidu linjoihin, käytetään näytteenotossa lämmitettyä suodinkoteloa ja lämmitettyä näytelinjaa.

12 11 Kuva 3. Jatkuvatoiminen PCDD/PCDF näytteenottojärjestelmä (periaatekaavio) Laitteistolle on tehty huoltosopimus laitetoimittajan kanssa. Laitetoimittaja lähettää kerätyn näytteen analysoitavaksi kerran kuussa. Analysointiväliä voidaan pidentää kahteen kuukauteen. Piiput: Kummassakin savukanavassa on savukaasujen tilavuusvirta- ja lämpötilamittaus. Melumittaus: Laitoksen toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä ja niiden vaikutuksia lähivirkistysalueelle ja lähimmälle asuinalueelle seurataan jätteenpolttolaitosta kiertävän ajotien varressa olevaan valaisinpylvääseen sijoitetulla jatkuvatoimisella äänitasomittauksella alkaen (Kuva 4 alla), viranomaiselle esitetyn suunnitelman mukaisesti. Melumittauslaitteisto koostuu seuraavista komponenteista: - äänitasomittari Rion NL-21 (tarkkailuluokka 2) - tietokone - analysointiohjelma. Mittauslaitteisto kalibroidaan 3 kk:n välein. Päästömittausten tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä: Laitoksen valvomossa on päästömittausten tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä. Järjestelmän avulla raportoidaan laitoksen jatkuvatoimiset mittaukset sekä suoritetaan lupaehtojen mukainen päästömittausten redusointi. Laitoksen prosessikaaviot on esitetty Liitteessä 1 seuraavasti: Liite 1.1 Orikedon jätteenpolttolaitoksen prosessit, Liite 1.2 Turun jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoimiset päästömittaukset ja

13 Kuva 4. Meluaidatun laitosalueen ulkopuolelle (lounaispuolelle n. 30 m) lyhtypylvääseen asennettu jatkuvatoimineen äänitasomittari (Rion NL 21) ja tiedonsiirtoyhteys 12

14 13 3 LAITOKSEN TOIMINNAN JA KÄYTÖNTARKKAILU VUONNA Laitoksella käsitellyt jätteet Vastaanotetut jätteet vuonna 2010: Jätteenpolttolaitokselle otettiin vuonna 2010 vastaan jätettä tonnia. Tästä määrästä polttoon ohjautui tonnia syntypaikkalajiteltua sekajätettä tai polttokelpoista erityisjätettä. Tilastot vastaanotetuista jätteistä on esitetty Liitteessä Laitoksen toiminnassa syntyneet jätteet Yhdyskuntajäte: Jätteenpolttolaitoksella syntyvä vähäinen määrä yhdyskuntajätettä poltetaan laitoksella. Arinakuona: Jätteenpolttouunien arinakuonaa muodostui vuonna 2010 yhteensä tonnia ja se kuljetettiin Topinojan kaatopaikalle. Tilasto kaatopaikalle toimitetun arinakuonan määrästä on Liitteessä 3. Lopputuote: Ekokem Palvelut Oy:n kanssa v solmitun käsittelysopimuksen mukaisesti toimitettiin Porin käsittelylaitokselle v savukaasunpuhdistuksen lopputuotetta (sähkösuodinja pussisuodinerote) yhteensä t. Jätevedet: Laitoksella syntyvät jätevedet saniteettitiloista johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Vuonna 2010 laskettiin viemäriverkkoon saniteettitilojen jätevesiä n m 3. Polttoprosessista tulevat kuona-altaan jätevedet ohjataan savukaasunpuhdistuslaitoksen prosessivedeksi. Kuonabunkkerista kerätty vesi johdetaan ja käytetään kokonaisuudessaan puolikuivan savukaasunpuhdistusprosessin sumuttimen jäähdytysvetenä. Prosessivesien osalta jätteenpolttolaitos on jätevedetön.

15 Laitoksen käyttötarkkailu vuonna 2009 Jätteen käsittelykapasiteetti: Yhdyskuntajätettä poltettiin laitoksella keskimäärin 3,2 t/h/polttolinja. Käyttöaika: Jätteenpolttolaitoksen yhteenlaskettu käyntiaika vuonna 2010 oli tuntia (I-uuni tuntia, II-uuni tuntia). Lämpömäärä: Laitoksella tuotettu, kaukolämpöverkkoon viedyn lämmön määrä vuonna 2010 oli 95 GWh eli keskimäärin 2,1 MWh/t (netto). Lämmön talteenotto: Lämmön talteenotossa käytetyn kiertopetihiekan määrä vuonna 2010 oli n. 858 tonnia. Savukaasunpuhdistus: Savukaasunpuhdistuksessa käytetyn kalkin määrä vuonna 2010 oli n. 332 tonnia ja aktiivihiilen määrä n. 4 tonnia. Laitoksen toimintaa valvotaan jatkuvasti mm. seuraavien parametrien avulla: uunien ja pystykattiloiden lämpötila: 6 mittauspistettä/polttolinja primaari- ja sekundaari-ilman syöttö arinalle, virtausmittaus tuotettu kaukolämpöenergian määrän mittaus kattilaveden lämpötilan mittaus sähkösuotimet, virta- ja jännitemittaus pesuri, savukaasujen eri epäpuhtauksien pitoisuudet (FTIR tekniikka, katso kohta 3.4), savukaasumäärän virtausmittaus ja savukaasun lämpötilamittaus, kalkkimaidon virtauksen mittaus PCDD/F yhdisteiden "jatkuvatoiminen" näytteenotto jatkuvatoiminen ulkomelun mittaus jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet (FTIR tekniikka) TV kuva kummaltakin arinalta valvomossa Laitoksen käytön kannalta tärkeiden mittausten lukemat merkitään käyttöpäiväkirjaan tunnin väliajoin.

16 Jatkuvatoimiset päästömittaukset ja ulkomelumittaus Jatkuvatoimiset päästömittaukset Jätteenpolttolaitoksella jatkuvatoimisen päästömittauslaitteiston mittaus- ja näytteenottokohdat sijoittuvat seuraavasti: Polttouunit (molemmat linjat) lämpötilamittaus kolme pistettä/uuni esierotin O 2 -mittaus Savukaasukanava välittömästi sähkösuotimen jälkeen (molemmat hormit) hiilimonoksidi, CO happi, O 2 Savupiippu, taso m merenpinnasta (molemmat hormit) lämpötilamittaus savukaasun virtausmittaus Jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet, FTIR - tekniikka FTIR -laitteisto mittaa savukaasukanavasta ns. letkusuotimen jälkeen seuraavat päästökomponentit: hiilimonoksidi, CO vesipitoisuus, H 2 O kloorivety, HCl fluorivety, HF typen oksidit, NOx rikkidioksidi, SO 2 kokonaishiilivedyt, TOC Edellisten komponenttien lisäksi ko. kohdasta mitataan myös savukaasujen hiukkaspitoisuus happipitoisuus, O 2 Laitoksen jatkuvatoimisten mittalaitteiden sijainnit on esitetty Liitteessä 1.2. Savukaasumittausten tulokset on ympäristölupapäätöksen ja VNa 362/2003 mukaisesti ilmoitettava pitoisuuksina kuivassa savukaasussa, normaalitilassa redusoituna 11 % jäännöshappipitoisuuteen. Mittaustietojen redusoinnit tehdään laskennallisesti puolikuivan savukaasun puhdistuslaitteiston jälkeen happi- ja vesimittausten avulla (FTIR laite).

17 Ulkomelun mittaus Laitoksen toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä ja niiden vaikutuksia lähivirkistysalueelle ja lähimmälle asuinalueelle seurataan jätteenpolttolaitosta kiertävän ajotien varressa olevaan valaisinpylvääseen sijoitetulla jatkuvatoimisella äänitasomittauksella alkaen (Kuva 4), viranomaiselle esitetyn suunnitelman mukaisesti (katso Kuva 4) PCDD/F yhdisteiden "jatkuvatoiminen" näytteenotto Savukaasujen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia (VNa 362/2003 määrittelemät PCDD/PCDF yhdisteet, congeneerit) tarkkaillaan jatkuvatoimiseen näytteenottoon perustuvalla menetelmällä laitoksen kesäseisokin jälkeen alkaen, (näytteenkeräin ja kerätyn näytteen analyysi, Kuva 3). Huollot ja kalibroinnit: Mittalaitteiden toimittaja on suorittanut huoltosopimusten mukaisesti (aiemmin asennetut laitteet, uudet laitteet) mittalaitteiden huollot, kalibroinnit ja säädöt, vähintään kerran kuukaudessa. Huoltojen yhteydessä on vaihdettu suodattimia, puhdistettu putkistoa ja vaihdettu muita kuluvia komponentteja. Kalibroinnit on tehty tarkastamalla 0-pisteet typellä ja alueet aluekaasuilla. FTIR- laitteiston kalibrointi tapahtuu automaattisesti kerran vuorokaudessa (laitteiston oma sisäinen kalibroituminen). Huoltosopimuksen piiriin kuuluvat kattila 1 ja 2 laitteet sekä savukaasun puhdistuslaitoksen jälkeen olevat laitteet eli kaikki laitoksen kaasuanalysaattorit. Suoritettavat toimenpiteet perustuvat standardiin EN ja sen kohtaan AST, jonka mukaan kerran vuodessa on suoritettava seuraavat työt: - näytteenkäsittelyn toiminnan tarkistus - näytelinjan tiiveystesti - nollan ja alueen tarkistus - nollan ja alueen ryöminnän tarkistus - lineaarisuuskalibrointi - dokumentoinnin tarkistus. Jätteenpolttolaitoksen eri mittalaitteiden AST- mittaukset toteutettiin velvoitemittauksen yhteydessä. Tarkastusmittaukset koskivat SO 2 -, NOx-, CO-, TOC-, HCl-, savukaasun virtausta ja hiukkasmittauksia. Mittaukset tehtiin standardin SFS-EN mukaisesti. Mittaustulosten perusteella laitoksen ilmaan johdettavat päästöt alittavat raja-arvot muuten, mutta häkäpitoisuus oli kohollaan mittausjakson aikana.

18 17 Laitosmittaukset vuonna 2010: 1. Polttolinjat Linjakohtaiset mittaukset ovat toimineet koko vuoden hyvin. Päästömittausten tiedonkeruun kuukausiraporttien pohjalta voi todeta, että mittalaitteet ovat toimineet pääsääntöisesti moitteettomasti. 2. Savukaasunpuhdistuslaitos Jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoiminen päästömittauslaitteisto toteutetaan FTIR - tekniikkaan perustuvalla laitteistolla. Laitteisto mittaa savukaasukanavasta ns. letkusuotimen jälkeen ympäristölupapäätöksen ja VNa 362/2003 mukaisesti seuraavat päästökomponentit: hiilimonoksidi, CO vesipitoisuus, H 2 O kloorivety, HCl fluorivety, HF typen oksidit, NOx rikkidioksidi, SO 2 kokonaishiilivedyt, TOC Edellisten komponenttien lisäksi ko. kohdasta mitataan myös savukaasujen hiukkaspitoisuus ja happipitoisuus, O 2. Uusittu raportointikäytäntö noudattaa ympäristölupapäätöksen ja VNa 362/2003 asettamia mittaustulosten raportoinnista annettuja vaatimuksia ja ohjeita. FTIR -mittalaite huolletaan ja kalibroidaan kerran kuukaudessa mittalaitetoimittajan toimesta huoltosopimuksen mukaisesti. Huoltojen yhteydessä on tarkastettu mittalaitteen toiminta ja näytteenottolinjojen toiminta. Huoltojen välillä laitoshenkilökunta seuraa laitteen toimintaa säännöllisesti. FTIR - laitteisto on toiminut hyvin ja luotettavasti koko vuoden Piiput Velvoitemittauksen yhteydessä v tarkastettiin lämpötila- ja virtausmittaukset ja niiden näyttämien todettiin olevan luotettavia. Tiedonkeruujärjestelmä: Jatkuvatoimisten mittauslaitteistojen tiedonkeruu- ja raportointilaitteistoa sekä mittaustulosten raportointikäytäntöä on päivitetty vastaamaan ympäristöluvan vaatimuksia.

19 3.5 Seisokit, häiriötilanteet Raportointikäytäntö noudattaa VNa 362/2003 asettamia mittaustulosten raportoinnista annettuja vaatimuksia ja ohjeita. Laitos on ollut pois käytöstä kesäseisokin ajan Puolikuiva savukaasunpuhdistuslaitos on toimintavuoden aikana ollut pois käytöstä kattiloiden käyttöaikana: Polttolinja 1: 7 h Polttolinja 2: 11 h Sähkösuodattimet ovat toimintavuonna olleet pois käytöstä kattiloiden käyttöaikana seuraavasti: Polttolinja 1: 1 h Polttolinja 2: 18 h Savukaasunpuhdistuslaitos ja sähkösuodatin eivät ole olleet samanaikaisesti pois käytöstä. 3.6 Laitoksella tehdyt merkittävät huolto- ja muutostyöt sekä hankinnat Laitoksella on toimintavuonna 2010 tehty mm. seuraavat huolto- ja muutostyöt sekä hankintapäätökset: 18 molempien linjojen seisokkipuhdistus (kesä- ja muut seisokit) molempien pystykattiloiden lämmönsiirtoputkistojen uusinta "SNCR" -laitteiston käyttöönotto PCDD/F näytteenottolaitteiston hankinta ja käyttöönotto molempien jätekahmarien tarkastus ja toisen kahmarin uusinta meluaidan rakentaminen laitoksen tontin etelä ja lounaisrajalle jätekuormien sisäänajoreitin muutos jatkuvatoimisen ulkomelun mittauslaitteiston asentaminen puhaltimien tarkastus ja huolto savukaasunpuhdistuslaitteiston ja polttolaitteiston tarkastus ja vuosihuolto raportointikäytännön kehittäminen (grafiikan lisäys ja muutokset) raportoinnin www -portaalin kehittäminen savukaasunpuhdistusyksikön (letkusuodin) saneeraus (erotussuppiloiden uudistus)

20 Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto 2010 Polttolaitoksen vuosiyhteenvetoon on kerätty keskeisiä laitoksen toimintaa koskevia tietoja kuukausittain. Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto on Liitteenä 5.

21 20 4 VELVOITEMITTAUKSET VUONNA 2010 Viranomaisen määräämät vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset sekä vuotuinen AST - tarkastusmittaus tehtiin Ramboll Analytics Oy:n toimesta Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksella ja suppeammat velvoitemittaukset Mittaukset käsittivät jätteenpolttolaitoksen vuosittaiset viranomais-velvoitemittaukset sekä rinnakkaismittaukset laitoksen jatkuvatoimisille kaasuanalysaattoreille, virtausmittareille ja lämpötila-antureille. Mittauksissa selvitettiin laitoksen ilmansuojeluilmoituksessa esitettyjen päästökomponenttien pitoisuuksia ja todennettiin mittauksin ja laskelmien avulla polttolaitoksen uunien poltto-olosuhteiden vaatimusten täyttymistä. Rinnakkaismittausten avulla verrattiin laitoksen analysaattoreiden toimintaa mittausryhmän omiin analysaattoreihin. Laitoksen savukaasuanalysaattoreille tehtiin myös monipistekalibroinnit mittalaitteiden lineaarisuuden tarkistamiseksi. 4.1 Vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset Mittaustulosten perusteella (Ramboll Analytics Oy) laitoksen päästöt alittavat VNa 362/2003 ja ympäristölupapäätöksen määrittelemät savukaasupäästöjen rajaarvot. Laitoksen jatkuvatoimisen päästömittauslaitteiston (FTIR - mittalaite) tulokset eri savukaasukomponenteille on ilmoitettu kuivassa savukaasussa normaalitilassa redusoituna 11 % jäännöshappipitoisuuteen. Nämä mittaustulokset sekä velvoitemittauksissa analysoidut PCDD/PDCF yhdisteiden mitatut savukaasupitoisuudet sekä vertailu lupamääräyksiin on esitetty Liitteessä 4 seuraavasti: Yhteenvetotaulukko päästömittauksista sekä yhteenvetotaulukko molempien kattiloiden tulipesien lämpötilojen rinnakkaismittauksista sekä viipymäaikalaskelmista Yhteenvetotaulukko rinnakkaismittauksista Yhteenvetotaulukko päästömittauksista PCDD/PCDF yhdisteiden savukaasupitoisuudet

22 Rinnakkaismittaukset: Jatkuvatoimisten kaasuanalysaattoreiden, hiukkas- ja virtausmittareiden ja lämpötilaantureiden rinnakkaismittaukset sekä ns. AST- mittaukset suoritettiin Ramboll Analytics Oy:n toimesta laitoksen vuosittaisten päästömittausten yhteydessä Rinnakkaismittaustulosten perusteella laitoksen mittalaitteet toimivat luotettavasti mittaustoleranssien puitteissa ja niiden tulokset ovat hyvin lähellä referenssimittalaitteita. Savukaasujen hiukkaspitoisuudet ovat erittäin pieniä, tasolla 1 mg/m 3 n tai sen alle, ja lähestyvät käytetyn tekniikan mittaustarkkuutta (manuaalinen näytteenotto, savukaasukanavaan asennettu jatkuvatoiminen hiukkasmittaus). Tulokset rinnakkaismittauksista on esitetty Liitteen 4 taulukoissa. 4.3 Poltto-olosuhdevaatimusten täyttymisen tarkastelu Laitokselle on asetettu vaatimus poltto-olosuhteista, joiden mukaan tulipesässä savukaasujen lämpötilan on oltava yli 850 o C viimeisen ilmasyötön jälkeen, savukaasujen viipymäaika vähintään 2 sekuntia ja jäännöshappipitoisuuden vähintään 6 %. Viipymäaikalaskelmat perustuvat kattilavalmistajan ilmoittamiin laskukaavoihin, laskennallisiin savukaasumääriin ja tilaajan toimittamista tulipesäpiirustuksista laskettuihin lämmönsiirtopintoihin. Yhteenveto molempien kattiloiden tulipesien lämpötilojen rinnakkaismittauksista on esitetty Liitteessä Arinakuona, lentotuhka ja lopputuote Vuosittaisen päästömittaustutkimuksen (Ramboll Analytics Oy) yhteydessä analysoitiin molempien polttolinjojen arinakuonan, lentotuhkan ja lopputuotteen kokoomanäytteistä PCDD/PCDF -yhdisteet, raskasmetalleista elohopea, kadmium ja lyijy sekä palava ainesosa. Yhteenveto tuloksista on esitetty Liitteessä 6. Jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvan mukaisesti arinakuonan, pohjakuonan, näytteenotto suoritetaan kolme - neljä kertaa vuodessa. Ympäristöluvan mukainen näytteenotto on aloitettu vuonna Näytteenottokertoja on ollut neljä vuoden 2010 aikana seuraavasti: 1. 3/ / /2010 ja 4. 12/2010.

23 Kaikista näytteistä tutkitaan kokonaishiilipitoisuus, TOC, mutta joka toisesta näytteestä tehdään sekä TOC:n määritys että kuparin, lyijyn, sinkin ja liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) liukoisuusmääritys. Tulokset tehdyistä analyyseistä on esitetty Liitteessä Kuona-altaiden vesien laadun tarkkailu v Vuoden 2008 laitoksen vuosihuollon yhteydessä tehdyn prosessimuutoksen seurauksena em. prosessien kaikki jätevedet johdetaan jätteenpolttolaitoksen kuonabunkkeriin (per ). Kuonabunkkerista kerätty vesi johdetaan ja käytetään kokonaisuudessaan puolikuivan savukaasunpuhdistusprosessin sumuttimen jäähdytysvetenä. Tämän prosessimuutoksen jälkeen prosessivesien osalta jätteenpolttolaitos on jätevedetön, ts. prosessivesiä ei ole v johdettu viemäriverkostoon. 22

24 23 5 MUUT SELVITYKSET 5.1. Ympäristölupapäätöksen edellyttämät jätteenpolttolaitoksen ympäristölupaan liittyvät erillisselvitykset vuonna 2010 SNCR -prosessin (ei katalyyttinen typenpoisto savukaasuista) testaus koelaitteistolla SNCR -laitteiston suunnittelu, hankinta, asennus, koekäyttö ja käyttöönotto Uuden ympäristöluvan edellyttämä meluseinän suunnitelma jättö Lounais- Suomen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi. Meluseinän suunnittelu ja toteutus Ympäristömelun seurantamittauksen suunnitelman laatiminen Ulkomelun mittauslaitteiston hankinnan suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto Jatkuvatoimisen PCDD/F -näytteenkeräimen hankinnan valmistelu ja hankinta sekä käyttöönotto

25 24 6 YHTEENVETO 6.1 Laitoksen toiminta Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksella poltettiin vuoden 2009 aikana jätettä tonnia. Kaatopaikalle toimitetun sekundaarijätteen määrät vuonna 2010 olivat: arinakuona tonnia, mikä on n. 15,0 % vastaanotetun jätteen määrästä 6.2 Laitoksen vuosipäästöt Ekokem Palvelut Oy:lle on toimitettu t savukaasunpuhdistuksen lopputuotetta käsittelyyn. Laitoksella tuotettu kaukolämpöverkkoon viedyn lämmön määrä oli 95 GWh eli keskimäärin 2,1 MWh/t jätettä. Laitoksen vuosipäästöt on laskettu Ramboll Analytics Oy:n ja suorittamien vuosittaisten päästömittausten (velvoitemittausten) tulosten sekä laitoksen käyttötuntimäärien pohjalta. Vuosipäästöt on esitetty linjakohtaisesti Liitteessä 7. Edelleen vuosittaisten päästöjen laskennassa on käytetty FTIR laitteiston antamia mittaustuloksia. FTIR mittalaitteen vuosiyhteenveto (vuosi 2010) on Liitteenä Laitoksella tehdyt toimenpiteet Turun jätteenpolttolaitoksen ja jätteenpolton kehittämistä jatkettiin VNa 362/2003 ja ympäristölupapäätöksen pohjalta. Laitoksella on toimintavuonna 2010 tehty mm. seuraavat velvoitemittaukset, huolto- ja muutostyöt sekä hankinnat: suoritettiin vuosittainen päästömittaustutkimus, velvoitemittaukset (kaksi näytteenottojaksoa, ja ). suoritettiin laitoksen päästömittauslaitteiden vertailumittaukset ja ns. ASTmittaukset päivitettiin jätteenpolttolaitoksen "Käyttö- ja tarkkailusuunnitelma" laadittiin erillisselvitys "Häkäpitoisuuden hallinta Orikedon jätteenpolttolaitoksella" tehtiin molempien linjojen seisokkipuhdistus (kesä- ja muut seisokit)

26 25 toteutettiin molempien pystykattiloiden lämmönsiirtoputkistojen uusinta otettiin käyttöön "SNCR" -laitteisto Näytettä jatkuvasti keräävän PCDD/F näytteenottolaitteiston hankinta ja käyttöönotto molempien jätekahmarien tarkastus ja toisen kahmarin uusinta meluaidan rakentaminen laitoksen tontin etelä- ja lounaisrajalle jätekuormien sisäänajoreitin muutos jatkuvatoimisen ulkomelun mittauslaitteiston hankinta, asentaminen ja käyttöönotto puhaltimien tarkastus ja huolto savukaasunpuhdistuslaitteiston ja polttolaitteiston tarkastus ja vuosihuolto raportointikäytännön kehittäminen (grafiikan lisäys ja muutokset) raportoinnin www -portaalin kehittäminen savukaasunpuhdistusyksikön (letkusuodin) saneeraus (erotussuppiloiden uudistus) jatkettiin henkilökunnan koulutusta vuoden 2010 aikana. 6.4 Arvio laitoksen toiminnasta Laitoksen toimintaa ohjataan kattavan prosessiautomaatiojärjestelmän pohjalta sekä laitoksen "Käyttö- ja tarkkailusuunnitelmaan" perustuen. Jätteenpolttolaitoksessa on vuonna 2010 poltettu yhteensä tonnia yhdyskuntajätettä. Savukaasunpuhdistuslaitosta on ohjattu SO 2 - ja HCl- mittauksen antaman mittaustiedon pohjalta. Käytetyn kalkin määrä puhdistusjärjestelmässä v oli 332 tonnia, joka on hieman pienempi kuin vuonna 2009 ja suhteessa poltettuun jätemäärään. Aktiivihiilen syöttö on olut aiempien vuosien tasolla eli n.4 t/a. Tehtyjen vuosittaisten päästö- ja rinnakkaismittaustutkimuksen (velvoitemittaukset, 2 kpl) ja laitoksen käyttötietojen perusteella arvioituna Turun jätteenpolttolaitos täyttää ympäristölupapäätösten ja VNa 362/2003 vaatimukset.

27 LIITTEET

28 LIITE 1.1 LIITE 1

29 LIITE 1.2 LIITE 1

30 LIITE 2 VASTAANOTETUT JÄTEMÄÄRÄT vuonna 2010 JÄTTEENPOLTTOLAITOS VASTAANOTETUT JÄTEMÄÄRÄT 2010 Tuote: Pienjäteaseman Kaikki jätemäärät Arkisto Arkistojäte Erityis- Sekajäte yhteensä Pakattu Pakkaamaton välitön käsittely bunkkeriin jäte Topinojalta tonnia krm tonnia krm tonnia krm tonnia krm tonnia krm tonnia krm tonnia krm Tammi 3655, , , , , , ,00 0 Helmi 4102, , , , , , ,14 51 Maalis 4636, , , , , , ,42 16 Huhti 4748, , , ,00 0 9, ,58 6 0,00 0 Touko 2649, , , , , , ,00 0 Kesä 1783, , ,14 3 2, , ,50 5 0,00 0 Heinä 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 Elo 4864, , , , , ,1 9 0,00 0 Syys 4927, , , , ,4 58 2,68 9 0,00 0 Loka 4722, , , , , ,8 7 60,56 8 Marras 4826, , , , , , ,00 0 Joulu 4166, , , , , , ,00 0 Yht , , , , , , ,12 75

31 KAATOPAIKALLE TOIMITETTU ARINAKUONA v LIITE 3

32 Turku Energia Oy, jätteenpolttolaitos Vuoden 2010 velvoitemittausten taulukkoyhteenveto Velvoitemittaukset ja Liite 4 MITTAUKSET

33 Turku Energia Oy, jätteenpolttolaitos Vuoden 2010 velvoitemittausten taulukkoyhteenveto Velvoitemittaukset ja Liite 4

34 Turku Energia Oy, jätteenpolttolaitos Vuoden 2010 velvoitemittausten taulukkoyhteenveto Velvoitemittaukset ja Liite 4

35 Turku Energia Oy, jätteenpolttolaitos Vuoden 2010 velvoitemittausten taulukkoyhteenveto Velvoitemittaukset ja Liite 4

36 Turku Energia Oy, jätteenpolttolaitos Vuoden 2010 velvoitemittausten taulukkoyhteenveto Velvoitemittaukset ja Liite 4

37 Turku Energia Oy, jätteenpolttolaitos Vuoden 2010 velvoitemittausten taulukkoyhteenveto Velvoitemittaukset ja Liite 4 MITTAUKSET

38 Turku Energia Oy, jätteenpolttolaitos Vuoden 2010 velvoitemittausten taulukkoyhteenveto Velvoitemittaukset ja Liite 4

39 YMPÄRISTÖHALLINTO YMPÄRISTÖNSUOJELUN VUOSIYHTEENVETO LAITOS Laitoksen nimi Jätteenpolttolaitos Laitoksen osoite Polttolaitoksenkatu 15 Postitoimipaikka Vuosi 2010 Y-tunnus Turku Puhelinnumero Faksin numero Sähköpostiosoite YHTEYSHENKILÖ Yhteyshenkilön nimi Faxin numero Esa Grönroos Puhelinnumero Sähköpostiosoite TUOTANTOYKSIKÖT Tuotanto- Henkilö- Tuotantoyksikön nimi päivien lkm Tuotantojakso kunnan lkm K K TUOTANTO / RAAKA-AINEET Tuotanto- Tuotteen / Tilastokeskuksen yksikön nimi Tuote R-aine raaka-aineen nimi tuotekoodi Määrä K sekajäte K kaukolämpö K sekajäte K kaukolämpö OSTETTU JA MYYTY ENERGIA (ei polttoaineita) Ostettu GWh Sähkö 5,7 Lämpö 95 Höyry Myyty GWh t m3 kpl t m3 kpl t m3 kpl t m3 kpl t m3 kpl ,6 GWh ,4 GWh LIITELOMAKKEET ILMA JÄTE JÄTEVESI KALA KEMIKAALI TURVE VEDENOTTO KPL KPL KPL KPL KPL KPL KPL 6200 /

40 YMPÄRISTÖNSUOJELUINVESTOINNIT Vesiensuojelu Ilmansuojelu Dioksiini/furaani mittaus (näytettä keräävä) euroa "SNCR" laitteiston hankinta ja käyttöönotto euroa Jätehuolto Meluntorjunta Meluaidan rakentaminen euroa Jatkuvatoiminen melumittaus euroa Yhteensä euroa YMPÄRISTÖVAHINKOVAKUUTUS Kyllä Milloin otettu Vakuutusyhtiö Ei Nro LAATU / YMPÄRISTÖJOHTAMISJÄRJESTELMÄ Laatujärjestelmä Ei Kyllä Mikä järjestelmä? Ympäristöjohtamisjärjestelmä Ei Kyllä Mikä järjestelmä? HUOMAUTUKSET LAITOKSEN OMISTAJAN TAI TÄMÄN EDUSTAJAN ALLEKIRJOITUS Paikka Pvm Allekirjoitus Turku VIRANOMAISEN MERKINNÄT Paikka Tarkastaja 6200 /

41 YMPÄRISTÖHALLINTO ILMANSUOJELU Vuosi:2010 Laitoksen nimi Jätteenpolttolaitos Päästöt prosesseittain Parametri Kokonaispäästö Prosessi/kattila Prosessi/kattila Prosessi/kattila K K Hiukkaset päästö ominaispäästö Rikkidioksidi päästö ominaispäästö Typen oksidit (NO 2 :na) päästö ominaispäästö Hiilidioksidi päästö fossiilisista polttoaineista ominaispäästö päästö biopolttoaineista ominaispäästö TRS (rikkinä) päästö ominaispäästö VOC-yhdisteet päästö ominaispäästö CO päästö ominaispäästö HCl päästö ominaispäästö HF päästö ominaispäästö t/a t/a t/a t/a t/tj t/a t/tj t/a t/a t/a t/a t/a 0,21 0,10 0,11 5,57 2,73 2,84 47,66 23,37 24,28 25,05 12,28 12,76 0,21 0,10 0,11 0,03 0,02 0,02 Ominaispäästö: - energian tuotanto (mg / MJ) - prosessiteollisuus esim. (mg / tuotetonni) Liitteet: Ilmansuojelu / raskasmetallit Ilmansuojelu / polttoaineet Ilmansuojelu / VOC-päästöt 6211/

42 YMPÄRISTÖHALLINTO ILMANSUOJELU / Raskasmetallit Vuosi 2010 Laitoksen nimi Jätteenpolttolaitos Ympäristölle haitallisten metallien päästöt Hg Kokonaispäästö Prosessi/kattila K päästö kg/a 1,04 0,51 0,53 ominaispäästö Päästöt prosesseittain Prosessi/kattila K Prosessi/kattila Cd päästö kg/a 0,06 0,03 0,03 ominaispäästö Pb päästö kg/a 0,47 0,23 0,24 ominaispäästö As päästö kg/a 0,07 0,03 0,03 ominaispäästö Cr päästö kg/a 1,19 0,58 0,61 ominaispäästö Ni päästö kg/a 0,49 0,24 0,25 ominaispäästö V päästö kg/a 0,07 0,03 0,03 ominaispäästö Zn päästö kg/a ominaispäästö Cu päästö kg/a 3,94 1,93 2,01 ominaispäästö Mn päästö kg/a 1,06 0,52 0,54 ominaispäästö Co päästö kg/a 0,07 0,03 0,03 ominaispäästö Sb päästö kg/a 0,07 0,03 0,03 ominaispäästö Tl päästö kg/a 0,07 0,03 0,03 ominaispäästö Ominaispäästö: - energian tuotanto: (µg / MJ) - prosessiteollisuus: esim. (µg / tuotetonni) 6212 /

43 YMPÄRISTÖHALLINTO ILMANSUOJELU / Polttoaineet Vuosi 2010 Laitoksen nimi Jätteenpolttolaitos Yhteensä Prosesseittain Prosessi/kattila Prosessi/kattila Prosessi/kattila K K KÄYTTÖ Käyttöaika h ENERGIAN TUOTANTO Sähkö GWh/a Prosessihöyry GWh/a Lämpö GWh/a 95 46,6 48,4 POLTTOAINEET Nimi: Määrä t Teholl. lämpöarvo MJ/kg Tyypillinen rikkipitoisuus p - % Kokonaisenergia TJ Nimi: Määrä Teholl. lämpöarvo Tyypillinen rikkipitoisuus p - % Kokonaisenergia TJ Nimi: Määrä Teholl. lämpöarvo Tyypillinen rikkipitoisuus p - % Kokonaisenergia TJ Nimi: Määrä Teholl. lämpöarvo Tyypillinen rikkipitoisuus p - % Kokonaisenergia TJ Määrä (t, kaasu 1000 m 3 ) Teholl. lämpöarvo (GJ / t, kaasu GJ / 1000 m 3 ) Prosessi: Prosessin nimi Energian tuotanto: Kattilan nimi ja teho (MW) Prosessiteollisuus: Prosessin nimi 6213 /

44 YMPÄRISTÖHALLINTO JÄTTEET JA JÄTEHUOLTO Omassa toiminnassa syntyneiden tai muualta vastaanotettujen jätteiden toimittaminen edelleen muualle käsiteltäviksi tai hyödynnettäviksi LOMAKE 1 (LÄHTEVÄ JÄTEVIRTA) Vuosi 2010 TOIMINNAN- HARJOITTAJA Jätteenpolttolaitos 1 Jätelaji 2 Jätteen numerotunnus 3 Kokonaispaino 4 Kuivaainepitoisuus 5 Jätteen alkuperä 6 Jätteen tyyppi 8 Jätteen sijoitus 9 Vastaanottaja 10 Kunta / maa Sanallinen kuvaus jätteestä YM:n päätös yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001 t/v % 1.0 = oma toiminta 1.1 = omasta varastosta purettu 1=tavanomainen 2=pysyvä 3=ongelmajäte Sanallinen kuvaus jätteen hyödyntämistai käsittelymenetelmästä, johon jäte toimitetaan R/Dkoodi (Lomakkeen liite 1) Vastaanottavan toiminnanharjoittajan nimi Vastaanottavan toiminnanharjoittajan sijaintikunta tai -maa Arinakuona kaatopaikalle loppusijoitukseen D01 Turun seudun jätehuolto OY Turku Lentotuhka kaatopaikalle loppusijoitukseen D05 Ekokem Palvelut OY Pori Pussisuodatinjäte kaatopaikalle loppusijoituseen D05 Ekokem Palvelut OY Pori 6220/1/

45 6220/1/

46 YMPÄRISTÖHALLINTO JÄTTEET JA JÄTEHUOLTO Omassa toiminnassa syntyneiden, omasta varastosta purettujen tai muualta vastaanotettujen jätteiden hyödyntäminen tai käsittely toimipaikalla LOMAKE 2 (TULEVA JÄTEVIRTA) Vuosi 2010 TOIMINNANHARJOITTAJA Jätteenpolttolaitos 1 Jätelaji Sanallinen kuvaus jätteestä 2 Jätteen numerotunnus YM:n päätös yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta 1129/ Kokonaispaino 4 Kuivaainepitoisuus 5 Jätteen alkuperä t/v % OMASTA TOIMINNASTA 1.0 Oma toiminta 1.1 Omasta varastosta purettu MUUALTA TUOTU 2.2 Maa-, metsä- ja kalatalous 2.3 Teollisuus 2.4 Rakentaminen (sis. uudis-ja korjausrakentamisen sekä purkamisen) 2.5 Yhdyskunnat 2.6 Mineraalien kaivu 2.7 Energiahuolto 2.9 Jätehuolto ja kierrätys 3.0 Ulkomailta 3.1 Erittelemätön muu 6 Jätteen tyyppi 7 Jätteen hyödyntäminen, käsittely ja välivarastointi omalla toimipaikalla 1 = ta- Sanallinen kuvaus vanomai- nen käsittelymenetelmästä jätteen hyödyntämis- tai 2 =pysyvä 3 = ongelmajäte Polttokelpoinen sekajäte jätteenpoltto R01 Arkistojäte jätteenpoltto R01 Erityisjäte jätteenpoltto R01 R/D-koodi (Jäteasetuksen liitteet 5 ja 6) 10 Kunta / maa Muualta vastaanotetusta jätteestä ilmoitetaan jätteen toimittajan sijaintikunta tai -maa 6220/2/

47 YMPÄRISTÖHALLINTO JÄTTEET JA JÄTEHUOLTO Varastoidut jätteet vuoden lopussa LOMAKE 3 (VARASTOINTI) Vuosi 2010 TOIMINNANHARJOITTAJA Jätteenpolttolaitos 1 Jätelaji 2 Jätteen numerotunnus 3 Kokonaispaino 4 Kuiva-ainepitoisuus 6 Jätteen tyyppi Sanallinen kuvaus jätteestä YM:n päätös yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001 t / v % 1 = tavanomainen 2 = pysyvä 3 = ongelmajäte Polttokelpoinen sekajäte /3/

48 YMPÄRISTÖHALLINTO KEMIKAALI Laitoksen nimi Jätteenpolttolaitos Jakso Vuosi 2010 TÄRKEIMMÄT TUOTANNOSSA KÄYTETYT KEMIKAALIT Kemikaaliryhmä (merkittävä vaikuttava aine) Kemikaalin kauppanimi Käytetty määrä kg Peittaushapot Metallipinnoitteet Klooratut liuottimet Puunsuojausaineet Muut kemikaalit CaO sammuttamaton kalkki Aktiivihiili ecosorb 4000 HUOMAUTUKSET 6251 /

49 YMPÄRISTÖHALLINTO VEDENOTTO Laitoksen nimi Jätteenpolttolaitos Jakso Vuosi 2010 Vedenottopaikka Otettu vesimäärä m 3 /a 1. Pohjavedenottamo 2. Järvi tai lampi 3. Joki 4. Tekoallas 5. Meri 6. Kunnan tai vastaava yhteinen laitos, laitoksen nimi Turun vesilaitos Toisen yrityksen vesilaitos, kenen HUOMAUTUKSET 6253 /

50 LIITE 6 1. Pohjakuona Turun jätteen polttolaitoksesta muodostuu pohjakuonaa kattilan arinoilta tippuvasta materiaalista. Pohjakuonassa on runsaasti mukana metalleja. Pohjakuona kuljetetaan Topinojan kaatopaikalle, missä kuonasta seulotaan metallikappaleet hyötykäyttöön. Loppuosa kuonasta sijoitetaan kaatopaikalle sille varatulle alueelle, jossa se ei ole alttiina muista jätteistä tulevien kaatopaikkavesien kanssa. Topinojan kaatopaikalle on rakennettu ongelmajätteen kaatopaikan rakenteet omaava loppusijoitusalue, jonne kuonat sijoitetaan. 1.1 Näytteenotto Pohjakuonan näytteenotto suoritetaan kuonabunkkerin kahmarista. Näytteenotto tehdään seuraavasti: Näytteenotto tehdään yhden päivän aikana kuudesta peräkkäisestä kuorma-autokuormasta siten, että jokaisesta kahmarillisesta otetaan 3-4 kukkalapiollista näytettä ämpäriin Näytteenotto tehdään kolmena peräkkäisenä viikkona, jolloin otetuista osanäytteistä (a 30 kg) kootaan tutkittava kokoomanäyte (kokoomanäyte tehdään laboratoriossa) Näytteet on toimitettu VTT Prosessiin, jossa näytteistä tehdään yksi kokoomanäyte Jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvan mukaisesti näytteenotto suoritetaan neljä kertaa vuodessa. Näytteenotot on suoritettu seuraavasti: 1. Joulukuu Maaliskuu Kesäkuu Lokakuu Joulukuu 2010 (näyte on otettu, mutta analyysit eivät ole vielä valmistuneet) Joulukuun näytteenoton tulokset eivät ehdi valmistua kyseisen vuoden vuosiraporttiin. Tämän vuoksi tässä raportissa on esitetty vuoden 2009 joulukuun näytteenoton tulokset. 1.2 Analyysit Kaikista näytteistä tutkitaan TOC, mutta joka toisesta näytteestä tehdään TOC:n määritys sekä kuparin, lyijyn, sinkin, antimonin ja liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) liukoisuusmääritys Cu, Pb, Zn, Sb ja DOC liukoisuusmääritys, kaksivaiheinen ravistelutesti (EN kum. L/S 10) TOC, EN Error! Reference source not found.

51 LIITE Tulokset Vuoden 2010 tulokset on esitetty taulukossa 1 ja niitä on verrattu vastaavuusarvioihin, jotka ovat VNp 861/1997 esitetyt liukoisuusarvot tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Taulukko 1 Taulukossa on esitetty vuoden 2009 näytteiden tulokset (DOC = liuennut orgaaninen hiili, TOC = kokonaishiilipitoisuus) Näyte 12/2009 mg/kg Näyte 3/2010 mg/kg Näyte 6/2010 mg/kg Näyte 10/2010 mg/kg Keskiarvo mg/kg raja Vnp 861 tavan.j. raja Vnp 861 Ong.j. ph 10, ,1 - - Kupari 5,1 5,9 6, Lyijy 0,07 0,11 0, Sinkki 0,04 0,06 0, Antimoni 0,76 0,89 0,74 0,7 5 DOC TOC 1 % 1,8 % 0,72 % 1,1 % 1,2 5 % 6 % Tulosten perusteella pitoisuudet alittavat selvästi vastaavuusarvot, myös TOC pitoisuudet ovat lähellä toisiaan, joten poltto-olosuhteet ovat tulosten perusteella olleet tasaiset. Kuonan kokonaispitoisuudet on mitattu vuosipäästömittausten yhteydessä otetusta näytteestä ja ne on esitetty taulukossa 2 Taulukko 2 Pohjakuonan kokonaispitoisuudet 2010 keskiarvo Dioksiinit ja furaanit (ng/g) 0,026 6,1 TCDD ekv WHO (ng/kg) Elohopea (mg/kg) <0,03 <0,2 Kadmium (mg/kg) 5,1 4,3 Lyijy (mg/kg) Hehkutushäviö (mg/kg) 5,1 5,7 Vuosipäästömittausten yhteydessä otettujen näytteiden ( ) kokonaispitoisuudet ovat vaihdelleet voimakkaasti, mikä voi johtua lyhyt kestoisesta näytteenotosta. Vuoden 2010 pitoisuudet ovat selkeästi keskiarvopitoisuutta pienemmät ja melko lähellä edellisvuoden tuloksia. 2 Error! Reference source not found.

52 LIITE 7 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN SAVUKAASUJEN PÄÄSTÖT NORMAALITILANTEESSA VUONNA 2010 AINE yksikkö UUNI 1 UUNI 2 YHTEENSÄ Hiukkaset t/a 0,10 0,11 0,21 Pb, Cr, Cu, Mn kg/a 3,20 3,32 6,52 Ni, As kg/a 0,27 0,28 0,56 Hg kg/a 0,51 0,53 1,04 Cd kg/a 0,03 0,03 0,05 Co kg/a 0,03 0,04 0,07 Sb kg/a 0,03 0,04 0,07 Tl kg/a 0,03 0,04 0,07 Pb kg/a 0,22 0,23 0,45 V kg/a 0,03 0,04 0,07 CO, hiilimonoksidi t/a 12,28 12,76 25,05 TOC (Kokonaisorgaaninen hiili) t/a 0,34 0,35 0,70 HCl t/a 0,10 0,11 0,21 HF t/a 0,02 0,02 0,03 SO2 t/a 2,73 2,84 5,57 NOx NO2 :na t/a 23,37 24,28 47,66 PCDD/TCDD (I-TEQ) g/a 0,0014 0,0014 0,0028 Klooribentseenit kg/a 0,00 0,00 0,00 PCB g/a 0,00 0,00 0,00 Kloorifenolit kg/a 0,00 0,00 0,00 TULOS= Käyttötunnit vuodessa * havaittu pitoisuus*savukaasun tilavuusvirta (kuiva kaasu, normaalitila)*yksikkömuutos