Kuntatalous 3/12. syyskuu

Transkriptio

1 Kuntatalous 3/12 Taloustilanne vaikea uusia sopeutustoimia saattaa olla tulossa Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston muutokset Kuntien talouden neljännesvuosi- ja tilinpäätösarviotilastoa uudistetaan Verkkolaskutuksen edistäminen Korjauksia tililuettelomalliin Tarkastuspalvelujen kilpailuttaminen alkavalle kaudelle Henkilöstöasioita Uusin julkaisu syyskuu

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2012 Lehti ilmestyy n. 4 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca. 4 gånger per år Julkaisija/Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn fax Painosmäärä 900 kpl Upplaga 900 st Painopaikka/Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Kuntatalouden tilastot ja julkaisut > Julkaisut, Kuntataloustiedotteet > > Sakkunnigtjänster > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi > Kommunalekonomiska statistik och publikationer > Infobladet Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt/Ansvariga Reijo Vuorento Benjamin Strandberg Toimittanut/Sammanställt av Tuija Valkeinen SISÄLLYSLUETTELO Taloustilanne vaikea - uusia sopeutumistoimia saattaa olla tulossa 3 Yleinen taloudellinen tilanne 4 Kuntien menot vuosina Kuntien verotulot vuosina Verotus 8 Verotuslinjaukset vuodelle 2013 Verovuoden 2011 verotus ja maksuunpanotilitys Alkuvuoden verotilitykset kunnille Vuoden 2013 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Oikeuskäytäntöä kiinteistöverotukseen liittyen Sivu Valtionosuudet 12 Ajankohtaista valtionosuusrahoitukseen liittyen Valtion talousarvioesitys : Kuntien valtionavut vuonna 2013 yhteensä noin 10,7 mrd. euroa Kesäkuussa 2012 julkaistut vuoden 2013 ennakkolaskelmat on päivitetty julkaistun valtion talousarvioesityksen myötä Valtion talousarvioesityksen mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuonna 2013 Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädäntö sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön alkaen Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa yhteensä 117 milj. Valtionosuusuudistus Kuntaliitto osallistuu aktiivisesti valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston muutokset 16 Kuntien talouden neljännesvuosi- ja tilinpäätösarviotilastoa uudistetaan 16 Verkkolaskutuksen edistäminen 17 E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle Takaraja paperisten laskujen vastaanottamiselle Järjestelmätarpeet ja muut valmiudet Korjauksia tililuettelomalliin 19 Toimeentulotuki Vastaanottoraha turvapaikanhakijoille Käyttöraha turvapaikanhakijoille (2012) Tarkastuspalvelujen kilpailuttaminen alkavalle kaudelle 20 Henkilöstöasioita 20 Uusin julkaisu 20 Liitteet: Liite 1: Yleinen taloudellinen tilanne Liite 2a: Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Liite 2b: Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2013 Liite 3: Kunta-alan palkkasumman kehitys Liite 4: Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja Liite 5: Kuntien verotulot vuosina , mrd. Liite 6a: Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Liite 6b: Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Liite 7: Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita Liite 8: Tietosisältö: kysellään neljänneksellä otoksen kunnilta ja kuntayhtymiltä Liite 9:Tietosisältö: Kysellään 4. neljänneksellä kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

3 Taloustilanne vaikea - uusia sopeutustoimia saattaa olla tulossa Kataisen hallitus on sopinut vuoden 2013 budjettiesityksestä kansainvälisesti hyvin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Hallitusohjelman mukaan hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat ja Suomen valtion nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden tavoitteiden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. Valtion viime kevään kehysvalmistelussa suoritettiin hallituksen toimesta sopeutustoimia, joista iso osa kohdistuu kuntiin. Hallituksen budjettiriihen päätökset noudattavat viime kevään budjettikehyksen päätöksiä lähes sellaisenaan. Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuodelle tähän vuoteen verrattuna 125 miljoonaa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla tämän vuoden valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi. Kuntien tehtävät laajenevat erityisesti vanhushuollon osalta. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan Henkilöstömitoitusten mahdolliset tarkistukset siirtyvät vuodelle Kevään kehysratkaisussa alennettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon osoitettuja kehittämisvaroja aiemmin sovitusta 145 miljoonasta 125 miljoonaan vuonna Kehysriihessä nämä varat palautettiin niin, että 10 miljoonaa euroa kohdistetaan vanhuspalveluihin ja 10 miljoonaa euroa omaishoidon kehittämiseen. Vanhuspalvelulain toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi vuoden 2015 tasossa arvioidaan hallituksen esityksessä 151 miljoonaa euroa, josta valtion osuus olisi 86 miljoonaa, eli 54,3 %. Vanhuspalvelulain toteutumisen vuositason kustannusten luotettava arviointi on kuitenkin vielä hyvin vaikeata. Vanhuspalvelulain lisäksi useat muut pienemmät, kuten liikenne- tai rakennusvalvonnan ratkaisut kiristävät kuntataloutta. Myönteistä budjettiesityksessä on, että hallitus kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset ja että pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeiluun saadaan rahoitus luvatun suuruisena. Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna noin 160 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kiihdyttää kuntien velkaantumista. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kuntien veropohjan vahvistamiseen. Viime keväänä valtion talouden kehyksen yhteydessä keskustelua herätti jäteveron tuoton siirto kunnille. Valitettavasti tätä siirtoa ei sisälly hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012 3

4 Tilanne kuntien kannalta ensi vuoden talousvalmistelua ajatellen on varsin selkeä. Tulevat muutokset tiedetään eikä yllätyksiä pitäisi olla tulossa. Kuntatalous kiristyy ja sopeutustoimiin joudutaan laajasti kuntakentässä. Mikäli talouskehitys ei parane, maan hallitus tulee viimeistäin ensi kevään kehysriihessä arvioimaan hallitusohjelman tavoitteita. Edessä saattaa olla vielä uusia sopeuttamistoimenpiteitä. Lisätiedot: Timo Kietäväinen, p , Reijo Vuorento, p , Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Suomen Pankki on julkaissut äskettäin laajan katsauksen kansainvälisen talouden näkymiin. Katsaus löytyy linkistä: alinen_talous/pages/et_04_2012.aspx Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin todennäköiseltä. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Alla olevat kokonaistaloudellista kehitystä koskevat luvut perustuvat valtiovarainministeriön syyskuussa julkiasemaan taloudelliseen katsaukseen. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkai- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

5 sut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. Liitteessä 1 on esitetty tietoja kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen heinäkuussa 2012 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosia 2012 ja 2013 koskevat luvut ovat valtiovarainministeriön syyskuussa vuoden 2013 talousarvioesityksen liitteenä julkaistusta taloudellisesta katsauksesta. Katsaus on luettavissa myös valtiovarainministeriön Internetsivuilta osoitteessa: Talousarvioesityksen yleisperusteluissa on luku 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu, jossa tarkastellaan kuntatalouden tilaa ja kehitysnäkymiä. Kuntatalouden kehitystä koskeva tarkastelu painottuu tähän ja ensi vuoteen, mutta eräiltä osin kehitystä arvioidaan myös ns. painelaskelman avulla vuoteen 2016 saakka. Liitteissä 2a ja 2b on esitetty kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita kuntatalouden kannalta keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2012 ja Kuntien menot vuosina Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukumaarvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. Vuonna 2013 kuntaalan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2013 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasummaan vaikuttavista tekijöistä vuosina Vuosia koskevat luvut perustuvat lähinnä kunta-alan palkkaratkaisuun ja peruspalvelubudjetissa esitettyihin arvioihin. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2012 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille annettiin oletusarvot maksujen suuruudelle kyseisinä vuosina. Viime vuosien päätöksissä yleinen piirre arvioidussa maksujen kehityksessä on ollut, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012 5

6 Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,12 % maksun perusteena olevasta palkasta. Peruspalvelubudjetin laskelmien taustaoletuksena on, että maksun suuruus alenee ensi vuonna 2013 tämänvuotisesta tasosta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2012 palkkasumman ensimmäiseen euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna 2013 vain hieman eli keskimäärin noin 0,01 prosenttiyksikköä. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 3,05 %, niin vuonna 2013 sen arvioidaan olevan noin 3,06 %. Työttömyysvakuutusrahaston hallitus on esittänyt, että kuntatyönantajien työttömyysvakuutusmaksu pidettäisiin ennallaan vuonna Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina samansuuruinen eli noin 23,6 % suhteessa KuEL-palkkasummaan. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi edelleen lähivuosina ennallaan ja olisi siten edellä todettu prosenttiluku vuosina Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Nyt näyttää siltä, että vakuutettujen eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskauden loppupuolella. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu alenee tämän vuoden 19,8 prosentista ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä ja on siten 19,6 vuonna Samansuuntainen aleneva kehitys on odotettavissa aina vuoteen 2016 asti. Liitteessä 4 on esitetty vuosien kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ja tämän hetkiset arviot vuodeksi Sosiaalivakuutusmaksujen suuruudet päätetään loppuvuonna ja niistä tiedotetaan heti päätösten jälkeen muun muassa Kuntataloustiedotteessa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisi edelleen ja on arviolta 2,3 prosenttiin. Liitteessä 7 on esitetty eräitä keskeisiä kustannuskehitystä kuvaavia indeksejä ja arvioita tulevasta kehityksestä vuosille Kuntien verotulot vuosina Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin eli kolmisen prosenttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi, lähes 20 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät parisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna hieman yli 19 miljardia euroa. Alla oleva tarkastelu perustuu Kuntaliiton veroennustekehikon lukuihin, jotka on päivitetty elokuun lopulla. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,09 prosenttiyksikköä ja on 19,25. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat tänä vuonna yli seitsemän prosenttia. Työtulovähennyksen korotus vähentää myös kuntien tuloveron tuottoa tänä vuonna. Valtion vuoden 2012 talousarviossa ehdotettiin kuntien tuloverotukseen tehtävistä veroperustemuutoksista, joiden arvioitiin vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kaut- 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

7 ta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän noina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Talouskehityksen paraneminen parina viime vuonna heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaana myös viime vuonna. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Yritystoiminnan tukemiseksi esitetään erilaisia verokannusteita vuoden 2013 alusta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat jako-osuuteen. Muutoksilla ei ole periaatteessa vaikutusta kuntien tilityksiin, koska väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Veroennustekehikossa on kuntien jako-osuutena vuodelle 2013 käytetty prosenttilukua 29,08. Peruspalvelubudjetissa vastaava luku on 29,40. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Kuntien jako-osuuteen Valtiontalouden kehyspäätöksessä liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Vielä vuosi sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpideehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta sekä Kuntaliiton verokehikon ennusteet vuosille 2012 ja Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 1,5 %. Vuonna 2013 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan 4,1 prosenttia. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012 7

8 Arvio on verrattain optimistinen sekä kunnallisveron tuoton että yhteisöveron tuoton suhteen. Verotulojen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan muun muassa marraskuun alussa pidettävässä tilaisuudessa Verotulo -hotline. Tilaisuus on Kuntatalolla Liitteissä 6a ja 6b on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemien tilastotietojen perusteella laaditut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta Vuoden 2011 laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin. Vuosien tulos- ja rahoituslaskelmat perustuvat peruspalvelubudjetissa esitettyihin lukuihin sekä Kuntaliitossa laadittuihin arvioihin. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p , Verotus Verotuslinjaukset vuodelle 2013 Ansiotulojen verotus Hallituksen budjettiriihen ansiotulojen verotukseen liittyvät päätökset noudattavat pitkälti viime kevään budjettikehyksen päätöksiä tai aiemmin tehtyjä linjauksia. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 17,6 mrd. euroa vuodelle 2013, joka on noin 4,2 % enemmän kuin vuonna Kunnallisveron kehitys riippuu veropohjan eli veronalaisten ansiotulojen kehityksestä sekä veroperusteiden muutoksista. Ansiotuloverotuksen veroperusteisiin tehdään hyvin maltillisia muutoksia vuodelle Osana valtiontalouden sopeutustoimia hallitus esittää, että tekemättä jätetään vuosina inflaatiokehitystä tai ansiotason nousua vastaavat tarkistukset ansiotuloveroperusteisiin siten, että vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettava progressiivinen ansiotulon tuloveroasteikko vastaa näiltä osin vuoden 2012 asteikkoa. Valtion ansiotuloverotukseen on esitetty tehtäväksi kuitenkin muutamia muita muutoksia. Valtion tuloveroasteikkoon ehdotetaan lisättäväksi uusi ylin tuloluokka euroa ylittäville tuloille. Muutos korottaa tässä tuloluokassa uudessa tuloluokassa verotusta 2 prosenttiyksikköä vuoteen 2012 verrattuna ja tuottaisi valtiolle verotuloja noin 30 milj. euroa. Eläketulon verotusta kiristettäisiin euroa ylittävältä osalta niin, että luonnollisen henkilön olisi suoritettava eläketulostaan valtiolle eläketulon lisäveroa 6 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksellä ylittää euroa. Muutoksen on arvioitu lisäävän valtion tuloveroja noin 50 milj. euroa. Kunnallisverotukseen vaikuttavia perusvähennystä ja työtulovähennystä korotetaan maltillisesti. Perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 30 eurolla ja työtulovähennyksen enimmäismäärää 25 eurolla. Lisäksi työtulovähennyksen kertymäprosenttia korotettaisiin 0,2 prosenttiyksikköä 7,3 %:in. Näiden vähennysten korotuksien on laskettu alentavan kunnallisveron tuottoa yhteensä noin 30 milj. eurolla. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

9 Lisäksi on tehty tai esitetty tehtäväksi muutoksia jotka jossain määrin lisäävät kunnallisverontuottoa vuonna Asuntolainan korkovähennyksen alentaminen edelleen 5 prosenttiyksiköllä kasvattaa kunnallisverotuottoa arvioiden mukaan noin 12 milj. eurolla. Kilometrikorvausten verovapaan osuuden alentaminen kasvattaisi kunnallisveron tuottoa noin 6 milj. euroa vuonna Yhteensä edellä mainitut veroperustemuutokset vuodelle 2013 alentavat kunnallisveron tuottoa noin 12 milj. euroa. Hallitus esittää kunnille kompensoitavan veroperusteiden muutosten aiheuttamana menetyksenä peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävänä noin 12 milj. euron lisäyksenä, joten veroperustemuutoksilla ei ole vaikutusta kuntien kokonaistuloihin. Yhteisöjen tuloverojen veroperustemuutokset ja jako-osuus Kuntien yhteisöveron määrään vaikuttavat sekä yritysten tuloskehitys että kunnille yhteisöveron tuotosta jaettava osuus. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus jatkuu vuosina Peruspalvelubudjettiin sisältyvän valtiovarainministeriön yhteisöveroennusteen perusteella kuntien yhteisöverokertymä olisi 1,28 mrd. euroa vuonna 2013, joka olisi noin 3 % enemmän kuin vuonna Hallitus on esittänyt yhteisöveron perusteisiin liittyen monia muutoksia vuodelle Osa muutoksista on jo tehty ja osaa vasta valmistellaan. Osa muutoksista on tarkoitettu pysyviksi ja osa määräaikaisiksi talouden toimeliaisuutta lisääviksi toimiksi. Muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta kuntien yhteisöverotuottoon, sillä muutokset kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöverontuotosta. Yhteisöveron tuottoa vähentäviä veroperustemuutoksia ovat määräaikaisina ( ) toimenpiteinä toteutettavat tuotannollisten investointien korotetut poistot (20 milj. euroa vuonna 2013 ja 40 milj. euroa vuosina ) sekä ns. t & k-verohuojennus (184 milj. euroa). Yhteisöverontuottoa lisääviä veroperustemuutoksia puolestaan ovat yhteisöjen korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen (70 milj. euroa) sekä kilometrikorvauksen verovapaan määrän alentaminen. Kilometrikorvauksen verovapaan määrän alentamisen on arvioitu vähentävän yritysten maksamien korvausten määrää ja sitä kautta lisäävän yhteisöverontuottoa vuonna milj. euroa ja vuonna milj. euroa. Lisäksi yhteisöverotuottoon voi vaikuttaa raamisopimukseen liittyvän koulutusmenojen lisävähennyksen mahdollinen käyttöönotto. Sen voimaantulo ja mahdolliset vaikutukset yhteisöveron tuottoon ovat tätä kirjoitettaessa vielä epävarmoja asioita, koska kaikki osapuolet eivät hyväksyneet aiemmin ehdotettua mallia. Toteutuessaan lisävähennys vähentäisi yhteisöverontuottoa ja vastaavasti korottaisi kuntien jako-osuutta yhteisöverosta. Vuoden 2013 kuntien yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttavat lisäksi vuonna 2013 käyttöön tuleva yritysten Yle-vero. Yle-vero maksetaan ja tilitetään kokonaisuudessaan valtiolle yhteisöveron yhteydessä ja siten se laskee kuntien jako-osuutta yhteisöverontuottoon. Kunnat ja kuntayhtymät eivät ole verovelvollisia Yle-veron osalta. Tämä muutos on otettu huomioon laskettaessa Verontilityslakiin päivitettyjä lakisääteisiä jako-osuuksia. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012 9

10 Vuoden 2013 kuntien yhteisöveron jako-osuudeksi on edellä mainittujen veroperustemuutosten vaikutukset huomioon ottaen arvioitu muodostuvan 29,40 %. Tämä laskelma pitää sisällään myös koulutusmenojen lisävähennyksen vaikka sen toteutuminen on epävarmaa. Muutokset kiinteistöverotukseen Kevään kehysriihessä ja syksyn budjettiriihessä on ollut esillä joitain kiinteistöverotukseen liittyviä muutosehdotuksia vuodelle Kevään kehysriihen jälkeen tiedotettiin, että kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotusta selvitetään. Budjettiriihen yhteydessä tähän liittyvät toimet jätettiin pääosin tekemättä. Korotuksen kohteena on ainoastaan kiinteistöverolain 12 b :n mukainen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti eräissä kunnissa sekä sen ulottaminen mahdollisesti myös sellaiseen rakentamattomaan rakennuspaikkaan, joka rajoittuu saman omistajan vakituisessa asuinkäytössä olevaan rakennuspaikkaan. Lopullinen päätös korotuksesta, sen määrästä ja soveltamisalueen laajentamisesta on vielä tekemättä. Muutos koskisi tämän hetkisen tiedon mukaan ainoastaan niitä Uudenmaan kuntia, jotka kyseisessä lain kohdassa on nimeltä mainittu. Verovuoden 2011 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2011 verotus valmistuu tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Verohallinto on julkaissut ennakkotietoja, joissa on viimeisimmät arviot valmistuvasta verotuksesta. Julkaistut kuntakohtaiset ennakkotiedot löytyvät Verohallinnon veronsaajien verkkosivuilta ( kohdasta Tilastot. Ennakkotiedot ovat vielä suuntaa antavia ja varsinaisen tilityksen tulokset tulevat tarkentumaan verovalmistelun edetessä. Maksuunpannun kunnallisveron määräksi on ennakoitu miljoonaa euroa eli 5,0 % korkeammaksi kuin vuonna Yhteisöveron osalta maksuunpanon määräksi ennakoidaan muodostuvan 4769 miljoonaa euroa josta kuntien osuus olisi 1534 miljoonaa euroa. Verohallinto on myös julkaissut päivitetyt tiedot kuntakohtaisista laskennallisista kiinteistöveroista vuonna Koko maan osalta laskennallisen kiinteistöveron määrä noin 2 miljoona euroa alhaisempi kuin keväällä julkaistu tieto, mutta kuntakohtaisesti suhteelliset muutokset saattavat olla suurempia. Verovuoden 2011 ansio- ja pääomatulojen osalta tehdään marraskuussa ns. maksuunpanon mukainen tilitys, jossa verovuodelta 2011 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään marraskuun tilityksissä näiden osuus verovelvollisille vuodelta 2011 maksettavista ennakonpalautuksista. Verohallinnon julkaisemien ennakkotietojen perusteella kuntien maksuunpanon mukainen ryhmäosuus tuloveroista tulisi olemaan 62,61 % kun ennakkoperinnässä käytetty ryhmäosuus oli 62,86 %. Täten marraskuun 2012 maksuunpanotilityksen oikaisu verovuodelta 2011 sekä ennakonpalautukset muodostuvat yhteensä hieman aiemmin ennakoitua suuremmaksi. Ennakkotietojen mukaan marraskuun tilitysten yhteydessä kunnilta perittäisiin takaisin yhteensä noin 1523 miljoonaa euroa. Kuntien verotulojen ennustekehikko, joka on Kuntaliiton yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan kuntien verotulojen 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

11 kehityksestä, päivitettiin ja päivitetään seuraavan kerran lokakuun aikana. Uusin ennustekehikko on Kuntaliiton internet-sivuilla. Verotulojen tilitykseen liittyvä ajankohtaispäivä Verotulo hot line järjestetään Kuntatalolla. Alkuvuoden verotilitykset kunnille Kunnallisveron tilitykset tammi-elokuussa olivat 5,1 % korkeammat kuin vuosi sitten. Tilityksiä on lisännyt muun muassa ansiotulojen nousu ja lisäksi alkuvuoden tilityksiin erityisesti vaikuttaneet viime syksyn raamiratkaisun mukaiset kertaerät. Yhteisöveron tilitykset ovat elokuun tilityksiin mennessä laskeneet 20,5 %. Elokuun tilitykset olivat 26,1 % alhaisemmat kuin elokuussa Kuntaliiton päivitetyn veroennustekehikon mukaan, yhteisöveron tilitykset jäisivät vuonna ,3 % alhaisemmiksi kuin vuonna Tilitysten väheneminen on ollut nopeampaa kuin aiemmin on ennakoitu. Muutos johtuu kasvuennusteiden alentumisesta ja tulosnäkymien heikkenemisestä. Yritysten tuloskehityksen heikkeneminen näkyy verokertymässä tyypillisesti nopeammin kuin tuloskehityksen paraneminen. Tulosnäkymien heiketessä yritykset hakevat välittömästi alennuksia ennakkoverojensa määrään. Vuonna 2013 tilitysten ennakoidaan lähtevän maltilliseen kasvuun, mutta yhteisöveron kehitykseen liittyy lähiaikoina suurta epävarmuutta. Vuoden 2013 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Seuraavan vuoden tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit on lain mukaan ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään marraskuun 17. päivänä. Koska on lauantai, niin ottaen huomioon laissa säädettyjen määräaikain laskemisesta säädetyn, että kun määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tahi arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Täten vuoden 2013 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit tulee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään maanantaina Määräajan ja kunnille lähiaikoina toimitettavan menettelytapa ohjeistuksen noudattaminen on erittäin tärkeää. Jos kunta ei ole ilmoittanut tietoja määräajassa, käytetään vuoden 2013 ennakkoperinnässä vuoden 2012 veroprosenttia. Tällöin kunnan verotulot kertyvät vanhan veroprosentin mukaan koko vuoden 2013 ajan. Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Hallitus on kehysriihen päätöksen mukaisesti esittänyt kaikkien arvonlisäverokantojen korottamista yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alusta lukien. Valtion talousarvioesityksen mukaan verokantojen korottamisen arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla 830 milj. eurolla. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että yleinen arvonlisäverokanta tulee nousemaan 23 %:sta 24 %:in. Korotus koskee myös alennettuja verokantoja, joten elintarvikkeissa ja muissa arvonlisäverolain 85 mukaisissa tuotteissa verokanta nousee 13 %:sta 14 %:in. Arvonlisäverolain 85 a :n mukaisissa tuotteiden ja palveluiden osalta verokanta nousee 9 %:sta 10 %:in. Näitä ovat muun muassa lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoituspalvelut, sanomalehdet, urheilu- ja viihdetapahtumien pääsymaksut. Lisäksi vakuutusmaksuvero esitetään korotettavaksi 23 prosentista 24 prosenttiin. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

12 Oikeuskäytäntöä kiinteistöverotukseen liittyen Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen (KHO 2012 T 2101) kiinteistön maanalaisen rakennusoikeuden lukemisesta osaksi kiinteistön rakennusoikeutta kiinteistön verotusarvoa määrättäessä. Tapauksessa kiinteistön maanalainen rakennusoikeus oikeutti sijoittamaan rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja myös maan alle. Kiinteistön maapohjan verotusarvoa määrättäessä oli Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan otettava huomioon maanpäällisen rakennusoikeuden lisäksi myös maanalainen rakennusoikeus. Lisätiedot: Jukka Hakola, p , Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Ajankohtaista valtionosuusrahoitukseen liittyen Valtion talousarvioesitys : Kuntien valtionavut vuonna 2013 yhteensä noin 10,7 mrd. euroa Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista julkaistun valtion talousarvioesityksen mukaisesti kuntien valtionavut ovat vuonna 2013 yhteensä 10,7 mrd. euroa, mistä valtaosa (9,7 mrd. euroa) muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionavustukset ovat vuonna 2013 noin 1,0 mrd. euroa. Valtionavut lisääntyvät vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 180 milj. euroa. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

13 Kesäkuussa 2012 julkaistut vuoden 2013 ennakkolaskelmat on päivitetty julkaistun valtion talousarvioesityksen myötä Kuntaliitto on julkaissut kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat vuoden 2013 valtionosuusrahoituksesta internet-sivuillaan Ennakollisia laskelmia on päivitetty edellisen kerran viikolla 38, jolloin valtion vuoden 2013 talousarvioesitys julkaistiin. Kuntaliiton alustavat laskelmat sisältävät ennakkotiedot kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta rahoituksesta sekä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksista vuodelle Taloussuunnittelua tehtäessä kaikki edellä mainitut erät tulee ottaa huomioon vuoden 2013 valtionosuusrahoituksen kokonaisuutta arvioitaessa. Alustavat valtionosuuslaskelmat ja valtionosuuslaskuri löytyvät osoitteesta > Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuuslaskelmat > Valtionosuudet vuonna 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon valtionosuuden perusteena olevista määräytymisperusteista tilanteen mukaiset kieli- ja ikäryhmittäiset väestötiedot sekä työllisyystiedot, jotka vaikuttavat sosiaalihuollon laskennallisiin kustannuksiin. Muut määräytymisperustetiedot päivittyvät syksyn 2012 aikana. Valtaosa, yli 80 prosenttia kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisesta perusteesta määräytyy pelkästään kunnan ikärakenteeseen eli ikäryhmittäisiin asukasmääriin perustuen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon vuoden 2013 kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,0 prosenttia. Alustavan laskelman mukaan indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 231 milj. euroa. Valtionosuuksia laskettaessa kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon maaliskuun 2012 kehysriihessä hallituksen tekemä päätös vuoden 2013 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaus alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia julkaistun valtion talousarvioesityksen mukaan 0,51 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 23 eurolla asukasta kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kuntaliiton ennakkolaskelmissa on otettu huomioon vuoden 2013 kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutosten vaikutus valtionosuusrahoitukseen. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki). Lain on tarkoitus tulla voimaan Vanhuspalvelulakiin liittyen valtionosuudessa on otettu lisäyksenä huomioon 27,3 milj. euroa. Muutos otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena käytettävissä sosiaalihuollon perushinnoissa julkaistun valtion talousarvioesityksen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 31,42 prosentista 30,96 prosenttiin vuonna ,46-prosenttiyksikön muutos johtuu pääosaltaan kehysriihen päätök- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

14 sestä, jonka mukaan valtionosuusrahoitukseen kohdistetaan vuonna milj. euron lisäleikkaus jo aikaisemmin hallitusohjelmassa päätettyjen leikkausten lisäksi. Tämä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdennettu 125 milj. euron leikkaus vuonna 2013 alentaa valtionosuusprosenttia 0,51 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2013 voimaan tulevan vanhuspalvelulain myötä kunnille aiheutuvista kustannuksista valtio korvaa 54,3 prosenttia. Tämän johdosta valtionosuusprosenttia korotetaan 0,05 prosenttiyksiköllä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien mittavien määrärahaleikkausten lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2013 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2013 OKM:n valtionosuusrahoituksen säästöt ovat yhteensä noin 58 milj. euroa, mistä 42 milj. euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna Indeksikorotuksen maksamatta jättämisen vuoksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaista valtionosuusrahoitusta myönnetään 68,3 milj. euroa vähemmän, mistä kuntien osuus on noin 50 milj. euroa. Valtionosuusrahoituksen määrä pienenee em. sektoreilla myös edellisellä vaalikaudella tehtyjen elvytysluontoisten opiskelijapaikkalisäysten päättymisen myötä. Kuntaliiton laskelmissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisessa valtionosuusrahoituksessa on otettu huomioon hallituksen kehysriihen päätös jäädyttää indeksikorotukset vuoden 2013 osalta. Käytännössä indeksijäädytys OKM:n valtionosuusrahoituksessa tarkoittaa sitä, että vuoden 2013 taloussuunnittelua tehtäessä paras arvio opetustoimen rahoituksen tasosta vuodelle 2013 on säilyttää rahoituksen taso samana kuin vuonna Valtion talousarvioesityksen mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuonna 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) v v valtionosuusprosentti (%) 31,42 30,96 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 3 001, ,80 Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK) (OKM) v v valtionosuusprosentti (%) 41,89 41,89 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 364,18 367,74 Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädäntö sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön alkaen Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lainsäädännön muuttamisesta siten, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusja kulttuuriministeriöön. Esityksellä ei ole vaikutusta valtionosuuksien määrään tai valtionosuuksien määräytymisperusteisiin. Päivähoito sisältyy myös jatkossa valtiovarainministeriön hallinnoimaan kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

15 Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa yhteensä 117 milj. euroa Vuonna 2012 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa, mikä on lähes puolet enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2011 hakijoita oli yhteensä 64. Korotusta haettiin tänä vuonna yhteensä 117 milj. euroa. Hakusumma on 47 milj. euroa viimevuotista suurempi. Harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena kunnille myönnettävä euromäärä säilyy ennallaan vuonna Kunnille myönnetään harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena yhteensä 20 milj. euroa. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakuaika päättyi elokuun loppuun. Päätökset korotuksen saajista tehdään vuoden loppuun mennessä. Suomen Kuntaliitto tekee oman esityksensä valtiovarainministeriölle syksyn aikana. Valtionosuusuudistus Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen kutsui valtionosuusuudistuksen selvitysmieheksi Rauman kaupunginjohtajan, valtiotieteen kandidaatin Arno Miettisen. Selvitysmiehen toimikausi on Työ tehdään ministeri Virkkusen johtaman hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän alaisuudessa. Valtiovarainministeriö asetti kesällä 2012 selvitysmiehen työn tueksi tukiryhmän ja asiantuntija- ja laskentaryhmän. Ryhmät ovat kokoontuneet ensimmäisen kerran syyskuussa Tämän hetkisten linjausten mukaan samassa aikataulussa valtionosuusjärjestelmän uudistustyön kanssa tapahtuu myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntaliitto osallistuu aktiivisesti valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen Kuntaliitto toimii asiantuntijana ja kuntien edunvalvojana monella rintamalla valtionosuusuudistukseen liittyen. Valtiovarainministeriön asettamissa työryhmistä valtionosuusuudistuksen tukiryhmässä Kuntaliiton edustajana on lakiasiain johtaja Arto Sulonen. Asiantuntija- ja laskentaryhmässä puolestaan jäsenenä Kuntaliitosta on kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen. Kuntaliitto aloitti sisäisen valmistelutyön valtionosuusuudistukseen liittyen helmikuussa 2012 varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen johdolla. Kuntaliiton eri yksiköiden asiantuntijoista koottu sisäinen valtionosuusuudistuksen seurantaryhmä on kokoontunut syyskuuhun mennessä kuudesti. Kuntien talous- ja rahoitusjohtajista koottu valtionosuusuudistuksen ulkoinen seurantaryhmä aloittaa työnsä järjestäytymiskokouksella Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen johdolla. Kuntien edustajista koostuvan ulkoisen seurantaryhmän vahvistaa liitossa tehtävää valtionosuusuudistustyötä entisestään. Ulkoisen seurantaryhmän kokousmateriaalit tullaan lataamaan verkkoon kaikille Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

16 avoimeen työtilaan, jonka avulla seurantaryhmän työhön pääsee tutustumaan ja vaikuttamaan ympäri Suomea. Kuntaliiton hallitus käsittelee valtionosuusuudistusta marraskuun 2012 kokouksessaan. Lisätiedot: Sanna Lehtonen, p. (09) , Jan Björkwall, p. (09) , Heikki Pukki, p , Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston muutokset Talous- ja toimintatilaston taulukkoon 12 Liikelaitoksen rahoituslaskelma lisätään rivi (5050) Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset. Liikelaitoksen taulukkoon 16 Liikelaitoksen tase lisätään taseen vastaaviin rivi (2050) Toimeksiantojen varat ja taseen vastattaviin rivi (7550) Toimeksiantojen pääomat. Muutokset koskevat tilastovuotta 2012 eli keväällä 2013 kerättäviä tietoja. Lisätiedot: Mikko Mehtonen, p , Kuntien talouden neljännesvuosi- ja tilinpäätösarviotilastoa uudistetaan Uudistuksen yhteydessä Kuntien talouden neljännesvuosi- sekä Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotilasto yhdistetään yhdeksi tilastoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että neljänneksen tiedot kerätään otoksena 80 kunnalta ja 75 kuntayhtymältä ja aiempi tilinpäätösarviotilasto korvataan viimeisen neljänneksen tiedonkeruulla, joka kattaa kaikki Manner-Suomen kunnat ja kuntayhtymät. Neljännesvuosittaiseen taloustilastoon lisätään kuntayhtymien lisäksi liikelaitokset. Otokseen kuuluvat kunnat ja kuntayhtymät täyttävät vaadittavat tiedot myös liikelaitoksistaan. Kolmen ensimmäisen neljänneksen otokseen valitaan toimintamenoiltaan suurimmat kunnat (29 kpl) ja kuntayhtymät (27 kpl). Jäljelle jäävät 51 kuntaa ja 48 kuntayhtymää valitaan toimintamenojen suuruuden mukaan muodostetuista ositteista yksinkertaisella satunnaisotannalla. Kyseisellä menettelyllä varmistetaan estimaattien kattavuus. Viimeisen neljänneksen keruu koskee kaikkia Manner-Suomen kuntia ja kuntayhtymiä! Neljännesvuositilaston välineljännesten ja viimeisen neljänneksen tulokset julkistetaan koko maan tason tietoina eli tietoja ei julkaista kunnittain. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

17 Uusi tiedonkeruu astuu voimaan vuoden 2013 alusta. Vuoden 2012 tilinpäätösarviotilasto (tilastovuodelta 2011) kerätään ja julkaistaan aiemmalla tavalla vielä vuoden 2013 alussa. Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen tiedot kerätään pääasiassa huhtikuun aikana, jolloin uusi tiedonkeruu alkaa. Tietojen toimittamiseen on varattu aikaa 6 viikkoa kunkin neljänneksen päätyttyä. Tilastokeskus ilmoittaa otokseen valikoituneille kunnille ja kuntayhtymille tiedonkeruun alkamisesta lokakuun 2012 aikana. Tiedonkeruun uudistunut tietosisältö on nähtävissä liitteessä 8 (Kysellään neljänneksellä otoksen kunnilta ja kuntayhtymiltä) ja liitteessä 9 (Kysellään 4. neljänneksellä kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä). Lisätiedot: Mikko Mehtonen, p , Verkkolaskutuksen edistäminen E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle Euroalueen maissa luovutaan kotimaisesta suoraveloituksesta EU-asetuksen määräyksestä mennessä. Suomessa suoraveloituslaskuttajille korvaaviksi palveluiksi suositellaan siirtymistä e-laskuun ja uuteen suoramaksuun. Muita korvaavia palveluita ovat SEPA-suoraveloitus ja paperilasku. Verkkopankkia käyttävien asiakkaiden laskutukseen suositellaan e-laskua sekä sen automaattista maksamista. Maksaja siis antaa pankilleen toimeksiannon maksaa laskuttajan laskut automaattisesti tililtään. Halutessaan maksaja voi hyödyntää e- laskuja myös ilman automaattisen maksamisen palvelua, jolloin maksaja voi hyväksyä verkkopankissaan jokaisen laskun erikseen maksettavaksi. Pankit tarjoavat suoraveloituslaskuttajille muuntopalvelua, jossa suoraveloitusasiakkaat siirretään automaattisesti e-laskun ja suoramaksun käyttäjiksi. Suoramaksun käyttöönotto ja valtakirjojen muunto aiheuttaa laskuttajille seuraavat toimenpiteet: e-laskutusta jo käyttävän laskuttajan tulee päivittää laskutusohjelmistonsa tukemaan suoramaksua ja valtakirjojen muuntoa sekä sopia muuntopalvelusta pankkinsa kanssa laskuttajan, joka ei vielä käytä e-laskutusta on sovittava pankin kanssa e- laskupalvelusta ja muuntopalvelusta sekä otettava käyttöön suoramaksua ja valtakirjojen muuntoa tukeva laskutusohjelma. Laskuttaja voi tämän jälkeen käynnistää muuntopalvelun vuoden 2013 aikana. Maksaja-asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Kuntien asiakaslaskutuksessa suoraveloituksen päättyminen tarkoittaa sitä, että nykyisten suoraveloitusasiakkaiden suoraveloitus voidaan korvata toisella alla olevista vaihtoehdoista. Kuntien asiakkaiden kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että ennen kaikkea vajaakuntoiset huomioidaan ja että heidän laskutuksensa tapahtuu jatkossakin asiakaskohtaisesti sopivimmalla tavalla. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

18 Jos maksaja-asiakkaalla on jo ennestään verkkopankkitunnus, pankki lähettää asiakkaalle viestin, että suoraveloitus on päättymässä ja muuttuu e-laskuksi automaattisesti määrättynä päivänä, ellei asiakas ilmoita vastustavansa muutosta. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä sopimuksesta. Niille asiakkaille, joilla ei ole verkkopankkia käytössään, pankit ovat laskuttajien kanssa kehittäneet suoramaksun. Laskuttaja lähettää suoramaksuasiakkaalle laskun asiakkaan kanssa sopimallaan tavalla (esim. postitse) ja kopion laskusta e- laskuna pankkiin. Maksaja-asiakas on antanut pankilleen toimeksiannon maksaa laskuttajan pankkiin lähettämät e-laskut eräpäivänä automaattisesti tililtään. Maksajan kannalta suoramaksu vastaakin palvelutasoltaan ja toiminnallisuudeltaan nykyistä suoraveloitusta. Ellei e-maksuun liittyvää sopimusta tai suoramaksuun liittyvää toimeksiantoa synny, asiakas saa jatkossa laskunsa paperisena. Koska kunnilla on jonkin verran vajaakykyisiä asiakkaita, muutos aiheuttaa näiltä osin ongelmia kuntien maksujen perimisessä. Ongelmatilanteet koskevat lähinnä asiakkaita, jotka eivät ole verkkopankin asiakkaita, ja joilla on ilmeisiä vaikeuksia tehdä sopimus suoramaksusta pankin kanssa ja vaikeuksia huolehtia paperilaskujensa maksamisesta. Erityisesti ongelmia syntyy niissä tilanteissa, joissa asiakkaalle ei ole myönnetty edunvalvojaa, vaikka asiakas olisi sen tarpeessa. Takaraja paperisten laskujen vastaanottamiselle Yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) myötä pankkien tarjoamat maksupalvelut tulevat perustumaan pääosin sähköiseen laskutukseen. Kunnat ovat myös merkittävä laskujen vastaanottaja. Suurella osalla kunnista on valmius vastaanottaa verkkolaskuja, mutta parantamisen varaa on vielä. Verkkolaskuttaminen merkitsee suuria kustannussäästöjä. Suomen Kuntaliitto esittää, että kaikki ne kunnat ja kuntayhtymät, joilla on jo valmius vastaanottaa verkkolaskuja, asettavat takarajan paperisten laskujen vastaanottamiselle. Järjestelmätarpeet ja muut valmiudet Laskuttajien tulee tehdä tarvittavat muutokset laskutusjärjestelmiinsä tämän ja ensi vuoden aikana. Kuntien kannattaa suunnitella ja toteuttaa suoraveloituksesta luopumisen edellyttämät tekniset muutokset jo hyvissä ajoin ennen suoraveloituksen päättymistä. Myös verkkolaskujen vastaanottamisen edellytykset on varmistettava niiden kuntien ja kuntayhtymien osalta, jotka eivät sitä vielä ole tehneet. Tarvittavat toimenpiteet ja järjestelmävaatimukset on syytä tarkistaa sekä pankin että järjestelmätoimittajan kanssa. Sähköisen laskutuksen toimenpiteistä on saatavissa tarkempi kuvaus Finanssialan Keskusliiton sivuilta Lisätiedot: Jari Vaine, p. (09) , Tero Tyni, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

19 Korjauksia tililuettelomalliin Tililuettelomalli kunnille ja kuntayhtymille (2012) sivuilla 29, 30 ja 70 ja 71 on Avustukset kotitalouksille ryhmässä toimeentulotuen sekä vastaanottorahan ja käyttörahan osalla virheitä. Toimeentulotukilaissa käytetään käsitettä täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki, joten näitä koskevat tilit muutetaan lain käsitteiden mukaiseksi. Vastaanottorahaa ja käyttörahaa maksetaan vastanottoalain säännösten perusteella turvapaikanhakijoille. Nämä erät tulevat kyseeseen, jos kunta ylläpitää vastaanottokeskusta. Kun turvapaikanhakija on saanut oleskeluluvan, sen jälkeen maksetaan kotoutumislain perusteella toimeentulotukea maahanmuuttajalle. Avustusten tilit tulee olla siis: Avustukset kotitalouksille --- s. 29: Toimeentulotuki Toinen kappale: Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen menoihin kunta saa 50 % valtionosuutta tilityksen perusteella. Valtionosuustilitystä ja tilastointia varten kirjanpidossa tarvitaan tilit eri perustein myönnettäville toimeentulotuen menoille: Perustoimeentulotuki, Täydentävä toimeentulotuki ja Ehkäisevä toimeentulotuki. (9.2012) --- s. 30: Vastaanottoraha turvapaikanhakijoille (2012) Vastaanottolaissa säädetty turvapaikanhakijalle maksettava vastaanottoraha voidaan erottaa omalle tililleen seurantaa ja tilityksiä varten (2012) Käyttöraha turvapaikanhakijoille (2012) Vastaanottolaissa säädetty turvapaikanhakijoille maksettava käyttöraha voidaan erottaa omalle tililleen seurantaa ja tilityksiä varten (2012). --- s. 70: Avustukset kotitalouksille Täydentävä toimeentulotuki 4722 (9.2012) Ehkäisevä toimeentulotuki 4723 (9.2012) --- s. 71: --- Vastaanottoraha turvapaikanhakijoille 4736 (9.2012) Käyttöraha turvapaikanhakijoille 4737 (9.2012) Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

20 --- Korjaukset tehdään nettiversioon. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p , Sari Korento, p , Jan Björkwall, p , Tarkastuspalvelujen kilpailuttaminen alkavalle kaudelle Kuntaliitto on 24.9 antanut tarjouspyyntöohjeen kunnan ja kuntayhtymän ja näiden tytäryhteisöjen hallinnon ja talouden tarkastuspalveluiden kilpailuttamisesta. Ohjeet löytyvät Kuntaliiton kotisivuilta osoitteesta -> Tarkastus -> Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus -> Tarkastuslautakuntien toiminta ja tilintarkastajien valinta valtuustokauden vaihtuessa. Lisätiedot: Sari Korento, p , Jan Björkwall, p , Henkilöstöasioita Kehittämispäälliköksi kuntatalousyksikön talouden ohjaustiimiin on valittu Sari Korento alkaen. Sari Korennon työtehtäviin kuuluu muun muassa talouden ohjaukseen, kuntien tarkastustoimintaan ja riskienhallintaan liittyvät tehtävät. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta sekä Lisätiedot: Timo Kietäväinen, p , Reijo Vuorento, p , Arvonlisävero-opas kunnille ja kuntayhtymille Oppaassa keskitytään arvonlisäverotuksessa käytännössä esiin tulleiden ongelmien selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Kirja on selkeä käsikirja ja hyödyllinen apuväline jokaiselle, joka on työssään tekemisissä arvonlisäverokysymysten kanssa. Sen neljännessä painoksessa on otettu huomioon arvolisäverolakiin heinäkuun 2012 loppuun mennessä tehtyjen muutosten edellyttämät tarkistukset. Oikeus- ja verotuskäytäntöä sekä Verohallituksen ohjeita on seurattu samaan ajankohtaan asti. Päivitetyssä kirjassa on huomioitu mm. rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Tilaukset: Tilausnumero , hinta 40 euroa 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012