Kuntatalous 3/12. syyskuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatalous 3/12. syyskuu"

Transkriptio

1 Kuntatalous 3/12 Taloustilanne vaikea uusia sopeutustoimia saattaa olla tulossa Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston muutokset Kuntien talouden neljännesvuosi- ja tilinpäätösarviotilastoa uudistetaan Verkkolaskutuksen edistäminen Korjauksia tililuettelomalliin Tarkastuspalvelujen kilpailuttaminen alkavalle kaudelle Henkilöstöasioita Uusin julkaisu syyskuu

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2012 Lehti ilmestyy n. 4 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca. 4 gånger per år Julkaisija/Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn fax Painosmäärä 900 kpl Upplaga 900 st Painopaikka/Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Kuntatalouden tilastot ja julkaisut > Julkaisut, Kuntataloustiedotteet > > Sakkunnigtjänster > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi > Kommunalekonomiska statistik och publikationer > Infobladet Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt/Ansvariga Reijo Vuorento Benjamin Strandberg Toimittanut/Sammanställt av Tuija Valkeinen SISÄLLYSLUETTELO Taloustilanne vaikea - uusia sopeutumistoimia saattaa olla tulossa 3 Yleinen taloudellinen tilanne 4 Kuntien menot vuosina Kuntien verotulot vuosina Verotus 8 Verotuslinjaukset vuodelle 2013 Verovuoden 2011 verotus ja maksuunpanotilitys Alkuvuoden verotilitykset kunnille Vuoden 2013 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Oikeuskäytäntöä kiinteistöverotukseen liittyen Sivu Valtionosuudet 12 Ajankohtaista valtionosuusrahoitukseen liittyen Valtion talousarvioesitys : Kuntien valtionavut vuonna 2013 yhteensä noin 10,7 mrd. euroa Kesäkuussa 2012 julkaistut vuoden 2013 ennakkolaskelmat on päivitetty julkaistun valtion talousarvioesityksen myötä Valtion talousarvioesityksen mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuonna 2013 Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädäntö sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön alkaen Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa yhteensä 117 milj. Valtionosuusuudistus Kuntaliitto osallistuu aktiivisesti valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston muutokset 16 Kuntien talouden neljännesvuosi- ja tilinpäätösarviotilastoa uudistetaan 16 Verkkolaskutuksen edistäminen 17 E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle Takaraja paperisten laskujen vastaanottamiselle Järjestelmätarpeet ja muut valmiudet Korjauksia tililuettelomalliin 19 Toimeentulotuki Vastaanottoraha turvapaikanhakijoille Käyttöraha turvapaikanhakijoille (2012) Tarkastuspalvelujen kilpailuttaminen alkavalle kaudelle 20 Henkilöstöasioita 20 Uusin julkaisu 20 Liitteet: Liite 1: Yleinen taloudellinen tilanne Liite 2a: Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Liite 2b: Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2013 Liite 3: Kunta-alan palkkasumman kehitys Liite 4: Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja Liite 5: Kuntien verotulot vuosina , mrd. Liite 6a: Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Liite 6b: Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Liite 7: Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita Liite 8: Tietosisältö: kysellään neljänneksellä otoksen kunnilta ja kuntayhtymiltä Liite 9:Tietosisältö: Kysellään 4. neljänneksellä kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

3 Taloustilanne vaikea - uusia sopeutustoimia saattaa olla tulossa Kataisen hallitus on sopinut vuoden 2013 budjettiesityksestä kansainvälisesti hyvin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Hallitusohjelman mukaan hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat ja Suomen valtion nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden tavoitteiden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. Valtion viime kevään kehysvalmistelussa suoritettiin hallituksen toimesta sopeutustoimia, joista iso osa kohdistuu kuntiin. Hallituksen budjettiriihen päätökset noudattavat viime kevään budjettikehyksen päätöksiä lähes sellaisenaan. Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuodelle tähän vuoteen verrattuna 125 miljoonaa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla tämän vuoden valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi. Kuntien tehtävät laajenevat erityisesti vanhushuollon osalta. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan Henkilöstömitoitusten mahdolliset tarkistukset siirtyvät vuodelle Kevään kehysratkaisussa alennettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon osoitettuja kehittämisvaroja aiemmin sovitusta 145 miljoonasta 125 miljoonaan vuonna Kehysriihessä nämä varat palautettiin niin, että 10 miljoonaa euroa kohdistetaan vanhuspalveluihin ja 10 miljoonaa euroa omaishoidon kehittämiseen. Vanhuspalvelulain toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi vuoden 2015 tasossa arvioidaan hallituksen esityksessä 151 miljoonaa euroa, josta valtion osuus olisi 86 miljoonaa, eli 54,3 %. Vanhuspalvelulain toteutumisen vuositason kustannusten luotettava arviointi on kuitenkin vielä hyvin vaikeata. Vanhuspalvelulain lisäksi useat muut pienemmät, kuten liikenne- tai rakennusvalvonnan ratkaisut kiristävät kuntataloutta. Myönteistä budjettiesityksessä on, että hallitus kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset ja että pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeiluun saadaan rahoitus luvatun suuruisena. Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna noin 160 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kiihdyttää kuntien velkaantumista. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kuntien veropohjan vahvistamiseen. Viime keväänä valtion talouden kehyksen yhteydessä keskustelua herätti jäteveron tuoton siirto kunnille. Valitettavasti tätä siirtoa ei sisälly hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012 3

4 Tilanne kuntien kannalta ensi vuoden talousvalmistelua ajatellen on varsin selkeä. Tulevat muutokset tiedetään eikä yllätyksiä pitäisi olla tulossa. Kuntatalous kiristyy ja sopeutustoimiin joudutaan laajasti kuntakentässä. Mikäli talouskehitys ei parane, maan hallitus tulee viimeistäin ensi kevään kehysriihessä arvioimaan hallitusohjelman tavoitteita. Edessä saattaa olla vielä uusia sopeuttamistoimenpiteitä. Lisätiedot: Timo Kietäväinen, p , Reijo Vuorento, p , Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Suomen Pankki on julkaissut äskettäin laajan katsauksen kansainvälisen talouden näkymiin. Katsaus löytyy linkistä: alinen_talous/pages/et_04_2012.aspx Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin todennäköiseltä. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Alla olevat kokonaistaloudellista kehitystä koskevat luvut perustuvat valtiovarainministeriön syyskuussa julkiasemaan taloudelliseen katsaukseen. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkai- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

5 sut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. Liitteessä 1 on esitetty tietoja kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen heinäkuussa 2012 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosia 2012 ja 2013 koskevat luvut ovat valtiovarainministeriön syyskuussa vuoden 2013 talousarvioesityksen liitteenä julkaistusta taloudellisesta katsauksesta. Katsaus on luettavissa myös valtiovarainministeriön Internetsivuilta osoitteessa: Talousarvioesityksen yleisperusteluissa on luku 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu, jossa tarkastellaan kuntatalouden tilaa ja kehitysnäkymiä. Kuntatalouden kehitystä koskeva tarkastelu painottuu tähän ja ensi vuoteen, mutta eräiltä osin kehitystä arvioidaan myös ns. painelaskelman avulla vuoteen 2016 saakka. Liitteissä 2a ja 2b on esitetty kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita kuntatalouden kannalta keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2012 ja Kuntien menot vuosina Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukumaarvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. Vuonna 2013 kuntaalan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2013 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasummaan vaikuttavista tekijöistä vuosina Vuosia koskevat luvut perustuvat lähinnä kunta-alan palkkaratkaisuun ja peruspalvelubudjetissa esitettyihin arvioihin. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2012 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille annettiin oletusarvot maksujen suuruudelle kyseisinä vuosina. Viime vuosien päätöksissä yleinen piirre arvioidussa maksujen kehityksessä on ollut, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012 5

6 Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,12 % maksun perusteena olevasta palkasta. Peruspalvelubudjetin laskelmien taustaoletuksena on, että maksun suuruus alenee ensi vuonna 2013 tämänvuotisesta tasosta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2012 palkkasumman ensimmäiseen euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna 2013 vain hieman eli keskimäärin noin 0,01 prosenttiyksikköä. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 3,05 %, niin vuonna 2013 sen arvioidaan olevan noin 3,06 %. Työttömyysvakuutusrahaston hallitus on esittänyt, että kuntatyönantajien työttömyysvakuutusmaksu pidettäisiin ennallaan vuonna Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina samansuuruinen eli noin 23,6 % suhteessa KuEL-palkkasummaan. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi edelleen lähivuosina ennallaan ja olisi siten edellä todettu prosenttiluku vuosina Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Nyt näyttää siltä, että vakuutettujen eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskauden loppupuolella. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu alenee tämän vuoden 19,8 prosentista ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä ja on siten 19,6 vuonna Samansuuntainen aleneva kehitys on odotettavissa aina vuoteen 2016 asti. Liitteessä 4 on esitetty vuosien kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ja tämän hetkiset arviot vuodeksi Sosiaalivakuutusmaksujen suuruudet päätetään loppuvuonna ja niistä tiedotetaan heti päätösten jälkeen muun muassa Kuntataloustiedotteessa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisi edelleen ja on arviolta 2,3 prosenttiin. Liitteessä 7 on esitetty eräitä keskeisiä kustannuskehitystä kuvaavia indeksejä ja arvioita tulevasta kehityksestä vuosille Kuntien verotulot vuosina Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin eli kolmisen prosenttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi, lähes 20 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät parisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna hieman yli 19 miljardia euroa. Alla oleva tarkastelu perustuu Kuntaliiton veroennustekehikon lukuihin, jotka on päivitetty elokuun lopulla. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,09 prosenttiyksikköä ja on 19,25. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat tänä vuonna yli seitsemän prosenttia. Työtulovähennyksen korotus vähentää myös kuntien tuloveron tuottoa tänä vuonna. Valtion vuoden 2012 talousarviossa ehdotettiin kuntien tuloverotukseen tehtävistä veroperustemuutoksista, joiden arvioitiin vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kaut- 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

7 ta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän noina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Talouskehityksen paraneminen parina viime vuonna heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaana myös viime vuonna. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Yritystoiminnan tukemiseksi esitetään erilaisia verokannusteita vuoden 2013 alusta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat jako-osuuteen. Muutoksilla ei ole periaatteessa vaikutusta kuntien tilityksiin, koska väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Veroennustekehikossa on kuntien jako-osuutena vuodelle 2013 käytetty prosenttilukua 29,08. Peruspalvelubudjetissa vastaava luku on 29,40. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Kuntien jako-osuuteen Valtiontalouden kehyspäätöksessä liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Vielä vuosi sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpideehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta sekä Kuntaliiton verokehikon ennusteet vuosille 2012 ja Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 1,5 %. Vuonna 2013 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan 4,1 prosenttia. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012 7

8 Arvio on verrattain optimistinen sekä kunnallisveron tuoton että yhteisöveron tuoton suhteen. Verotulojen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan muun muassa marraskuun alussa pidettävässä tilaisuudessa Verotulo -hotline. Tilaisuus on Kuntatalolla Liitteissä 6a ja 6b on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemien tilastotietojen perusteella laaditut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta Vuoden 2011 laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin. Vuosien tulos- ja rahoituslaskelmat perustuvat peruspalvelubudjetissa esitettyihin lukuihin sekä Kuntaliitossa laadittuihin arvioihin. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p , Verotus Verotuslinjaukset vuodelle 2013 Ansiotulojen verotus Hallituksen budjettiriihen ansiotulojen verotukseen liittyvät päätökset noudattavat pitkälti viime kevään budjettikehyksen päätöksiä tai aiemmin tehtyjä linjauksia. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 17,6 mrd. euroa vuodelle 2013, joka on noin 4,2 % enemmän kuin vuonna Kunnallisveron kehitys riippuu veropohjan eli veronalaisten ansiotulojen kehityksestä sekä veroperusteiden muutoksista. Ansiotuloverotuksen veroperusteisiin tehdään hyvin maltillisia muutoksia vuodelle Osana valtiontalouden sopeutustoimia hallitus esittää, että tekemättä jätetään vuosina inflaatiokehitystä tai ansiotason nousua vastaavat tarkistukset ansiotuloveroperusteisiin siten, että vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettava progressiivinen ansiotulon tuloveroasteikko vastaa näiltä osin vuoden 2012 asteikkoa. Valtion ansiotuloverotukseen on esitetty tehtäväksi kuitenkin muutamia muita muutoksia. Valtion tuloveroasteikkoon ehdotetaan lisättäväksi uusi ylin tuloluokka euroa ylittäville tuloille. Muutos korottaa tässä tuloluokassa uudessa tuloluokassa verotusta 2 prosenttiyksikköä vuoteen 2012 verrattuna ja tuottaisi valtiolle verotuloja noin 30 milj. euroa. Eläketulon verotusta kiristettäisiin euroa ylittävältä osalta niin, että luonnollisen henkilön olisi suoritettava eläketulostaan valtiolle eläketulon lisäveroa 6 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksellä ylittää euroa. Muutoksen on arvioitu lisäävän valtion tuloveroja noin 50 milj. euroa. Kunnallisverotukseen vaikuttavia perusvähennystä ja työtulovähennystä korotetaan maltillisesti. Perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 30 eurolla ja työtulovähennyksen enimmäismäärää 25 eurolla. Lisäksi työtulovähennyksen kertymäprosenttia korotettaisiin 0,2 prosenttiyksikköä 7,3 %:in. Näiden vähennysten korotuksien on laskettu alentavan kunnallisveron tuottoa yhteensä noin 30 milj. eurolla. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

9 Lisäksi on tehty tai esitetty tehtäväksi muutoksia jotka jossain määrin lisäävät kunnallisverontuottoa vuonna Asuntolainan korkovähennyksen alentaminen edelleen 5 prosenttiyksiköllä kasvattaa kunnallisverotuottoa arvioiden mukaan noin 12 milj. eurolla. Kilometrikorvausten verovapaan osuuden alentaminen kasvattaisi kunnallisveron tuottoa noin 6 milj. euroa vuonna Yhteensä edellä mainitut veroperustemuutokset vuodelle 2013 alentavat kunnallisveron tuottoa noin 12 milj. euroa. Hallitus esittää kunnille kompensoitavan veroperusteiden muutosten aiheuttamana menetyksenä peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävänä noin 12 milj. euron lisäyksenä, joten veroperustemuutoksilla ei ole vaikutusta kuntien kokonaistuloihin. Yhteisöjen tuloverojen veroperustemuutokset ja jako-osuus Kuntien yhteisöveron määrään vaikuttavat sekä yritysten tuloskehitys että kunnille yhteisöveron tuotosta jaettava osuus. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus jatkuu vuosina Peruspalvelubudjettiin sisältyvän valtiovarainministeriön yhteisöveroennusteen perusteella kuntien yhteisöverokertymä olisi 1,28 mrd. euroa vuonna 2013, joka olisi noin 3 % enemmän kuin vuonna Hallitus on esittänyt yhteisöveron perusteisiin liittyen monia muutoksia vuodelle Osa muutoksista on jo tehty ja osaa vasta valmistellaan. Osa muutoksista on tarkoitettu pysyviksi ja osa määräaikaisiksi talouden toimeliaisuutta lisääviksi toimiksi. Muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta kuntien yhteisöverotuottoon, sillä muutokset kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöverontuotosta. Yhteisöveron tuottoa vähentäviä veroperustemuutoksia ovat määräaikaisina ( ) toimenpiteinä toteutettavat tuotannollisten investointien korotetut poistot (20 milj. euroa vuonna 2013 ja 40 milj. euroa vuosina ) sekä ns. t & k-verohuojennus (184 milj. euroa). Yhteisöverontuottoa lisääviä veroperustemuutoksia puolestaan ovat yhteisöjen korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen (70 milj. euroa) sekä kilometrikorvauksen verovapaan määrän alentaminen. Kilometrikorvauksen verovapaan määrän alentamisen on arvioitu vähentävän yritysten maksamien korvausten määrää ja sitä kautta lisäävän yhteisöverontuottoa vuonna milj. euroa ja vuonna milj. euroa. Lisäksi yhteisöverotuottoon voi vaikuttaa raamisopimukseen liittyvän koulutusmenojen lisävähennyksen mahdollinen käyttöönotto. Sen voimaantulo ja mahdolliset vaikutukset yhteisöveron tuottoon ovat tätä kirjoitettaessa vielä epävarmoja asioita, koska kaikki osapuolet eivät hyväksyneet aiemmin ehdotettua mallia. Toteutuessaan lisävähennys vähentäisi yhteisöverontuottoa ja vastaavasti korottaisi kuntien jako-osuutta yhteisöverosta. Vuoden 2013 kuntien yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttavat lisäksi vuonna 2013 käyttöön tuleva yritysten Yle-vero. Yle-vero maksetaan ja tilitetään kokonaisuudessaan valtiolle yhteisöveron yhteydessä ja siten se laskee kuntien jako-osuutta yhteisöverontuottoon. Kunnat ja kuntayhtymät eivät ole verovelvollisia Yle-veron osalta. Tämä muutos on otettu huomioon laskettaessa Verontilityslakiin päivitettyjä lakisääteisiä jako-osuuksia. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012 9

10 Vuoden 2013 kuntien yhteisöveron jako-osuudeksi on edellä mainittujen veroperustemuutosten vaikutukset huomioon ottaen arvioitu muodostuvan 29,40 %. Tämä laskelma pitää sisällään myös koulutusmenojen lisävähennyksen vaikka sen toteutuminen on epävarmaa. Muutokset kiinteistöverotukseen Kevään kehysriihessä ja syksyn budjettiriihessä on ollut esillä joitain kiinteistöverotukseen liittyviä muutosehdotuksia vuodelle Kevään kehysriihen jälkeen tiedotettiin, että kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotusta selvitetään. Budjettiriihen yhteydessä tähän liittyvät toimet jätettiin pääosin tekemättä. Korotuksen kohteena on ainoastaan kiinteistöverolain 12 b :n mukainen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti eräissä kunnissa sekä sen ulottaminen mahdollisesti myös sellaiseen rakentamattomaan rakennuspaikkaan, joka rajoittuu saman omistajan vakituisessa asuinkäytössä olevaan rakennuspaikkaan. Lopullinen päätös korotuksesta, sen määrästä ja soveltamisalueen laajentamisesta on vielä tekemättä. Muutos koskisi tämän hetkisen tiedon mukaan ainoastaan niitä Uudenmaan kuntia, jotka kyseisessä lain kohdassa on nimeltä mainittu. Verovuoden 2011 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2011 verotus valmistuu tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Verohallinto on julkaissut ennakkotietoja, joissa on viimeisimmät arviot valmistuvasta verotuksesta. Julkaistut kuntakohtaiset ennakkotiedot löytyvät Verohallinnon veronsaajien verkkosivuilta (http://veronsaajat.vero.fi) kohdasta Tilastot. Ennakkotiedot ovat vielä suuntaa antavia ja varsinaisen tilityksen tulokset tulevat tarkentumaan verovalmistelun edetessä. Maksuunpannun kunnallisveron määräksi on ennakoitu miljoonaa euroa eli 5,0 % korkeammaksi kuin vuonna Yhteisöveron osalta maksuunpanon määräksi ennakoidaan muodostuvan 4769 miljoonaa euroa josta kuntien osuus olisi 1534 miljoonaa euroa. Verohallinto on myös julkaissut päivitetyt tiedot kuntakohtaisista laskennallisista kiinteistöveroista vuonna Koko maan osalta laskennallisen kiinteistöveron määrä noin 2 miljoona euroa alhaisempi kuin keväällä julkaistu tieto, mutta kuntakohtaisesti suhteelliset muutokset saattavat olla suurempia. Verovuoden 2011 ansio- ja pääomatulojen osalta tehdään marraskuussa ns. maksuunpanon mukainen tilitys, jossa verovuodelta 2011 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään marraskuun tilityksissä näiden osuus verovelvollisille vuodelta 2011 maksettavista ennakonpalautuksista. Verohallinnon julkaisemien ennakkotietojen perusteella kuntien maksuunpanon mukainen ryhmäosuus tuloveroista tulisi olemaan 62,61 % kun ennakkoperinnässä käytetty ryhmäosuus oli 62,86 %. Täten marraskuun 2012 maksuunpanotilityksen oikaisu verovuodelta 2011 sekä ennakonpalautukset muodostuvat yhteensä hieman aiemmin ennakoitua suuremmaksi. Ennakkotietojen mukaan marraskuun tilitysten yhteydessä kunnilta perittäisiin takaisin yhteensä noin 1523 miljoonaa euroa. Kuntien verotulojen ennustekehikko, joka on Kuntaliiton yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan kuntien verotulojen 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

11 kehityksestä, päivitettiin ja päivitetään seuraavan kerran lokakuun aikana. Uusin ennustekehikko on Kuntaliiton internet-sivuilla. Verotulojen tilitykseen liittyvä ajankohtaispäivä Verotulo hot line järjestetään Kuntatalolla. Alkuvuoden verotilitykset kunnille Kunnallisveron tilitykset tammi-elokuussa olivat 5,1 % korkeammat kuin vuosi sitten. Tilityksiä on lisännyt muun muassa ansiotulojen nousu ja lisäksi alkuvuoden tilityksiin erityisesti vaikuttaneet viime syksyn raamiratkaisun mukaiset kertaerät. Yhteisöveron tilitykset ovat elokuun tilityksiin mennessä laskeneet 20,5 %. Elokuun tilitykset olivat 26,1 % alhaisemmat kuin elokuussa Kuntaliiton päivitetyn veroennustekehikon mukaan, yhteisöveron tilitykset jäisivät vuonna ,3 % alhaisemmiksi kuin vuonna Tilitysten väheneminen on ollut nopeampaa kuin aiemmin on ennakoitu. Muutos johtuu kasvuennusteiden alentumisesta ja tulosnäkymien heikkenemisestä. Yritysten tuloskehityksen heikkeneminen näkyy verokertymässä tyypillisesti nopeammin kuin tuloskehityksen paraneminen. Tulosnäkymien heiketessä yritykset hakevat välittömästi alennuksia ennakkoverojensa määrään. Vuonna 2013 tilitysten ennakoidaan lähtevän maltilliseen kasvuun, mutta yhteisöveron kehitykseen liittyy lähiaikoina suurta epävarmuutta. Vuoden 2013 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Seuraavan vuoden tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit on lain mukaan ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään marraskuun 17. päivänä. Koska on lauantai, niin ottaen huomioon laissa säädettyjen määräaikain laskemisesta säädetyn, että kun määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tahi arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Täten vuoden 2013 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit tulee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään maanantaina Määräajan ja kunnille lähiaikoina toimitettavan menettelytapa ohjeistuksen noudattaminen on erittäin tärkeää. Jos kunta ei ole ilmoittanut tietoja määräajassa, käytetään vuoden 2013 ennakkoperinnässä vuoden 2012 veroprosenttia. Tällöin kunnan verotulot kertyvät vanhan veroprosentin mukaan koko vuoden 2013 ajan. Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Hallitus on kehysriihen päätöksen mukaisesti esittänyt kaikkien arvonlisäverokantojen korottamista yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alusta lukien. Valtion talousarvioesityksen mukaan verokantojen korottamisen arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla 830 milj. eurolla. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että yleinen arvonlisäverokanta tulee nousemaan 23 %:sta 24 %:in. Korotus koskee myös alennettuja verokantoja, joten elintarvikkeissa ja muissa arvonlisäverolain 85 mukaisissa tuotteissa verokanta nousee 13 %:sta 14 %:in. Arvonlisäverolain 85 a :n mukaisissa tuotteiden ja palveluiden osalta verokanta nousee 9 %:sta 10 %:in. Näitä ovat muun muassa lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoituspalvelut, sanomalehdet, urheilu- ja viihdetapahtumien pääsymaksut. Lisäksi vakuutusmaksuvero esitetään korotettavaksi 23 prosentista 24 prosenttiin. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

12 Oikeuskäytäntöä kiinteistöverotukseen liittyen Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen (KHO 2012 T 2101) kiinteistön maanalaisen rakennusoikeuden lukemisesta osaksi kiinteistön rakennusoikeutta kiinteistön verotusarvoa määrättäessä. Tapauksessa kiinteistön maanalainen rakennusoikeus oikeutti sijoittamaan rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja myös maan alle. Kiinteistön maapohjan verotusarvoa määrättäessä oli Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan otettava huomioon maanpäällisen rakennusoikeuden lisäksi myös maanalainen rakennusoikeus. Lisätiedot: Jukka Hakola, p , Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Ajankohtaista valtionosuusrahoitukseen liittyen Valtion talousarvioesitys : Kuntien valtionavut vuonna 2013 yhteensä noin 10,7 mrd. euroa Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista julkaistun valtion talousarvioesityksen mukaisesti kuntien valtionavut ovat vuonna 2013 yhteensä 10,7 mrd. euroa, mistä valtaosa (9,7 mrd. euroa) muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionavustukset ovat vuonna 2013 noin 1,0 mrd. euroa. Valtionavut lisääntyvät vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 180 milj. euroa. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

13 Kesäkuussa 2012 julkaistut vuoden 2013 ennakkolaskelmat on päivitetty julkaistun valtion talousarvioesityksen myötä Kuntaliitto on julkaissut kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat vuoden 2013 valtionosuusrahoituksesta internet-sivuillaan Ennakollisia laskelmia on päivitetty edellisen kerran viikolla 38, jolloin valtion vuoden 2013 talousarvioesitys julkaistiin. Kuntaliiton alustavat laskelmat sisältävät ennakkotiedot kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta rahoituksesta sekä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksista vuodelle Taloussuunnittelua tehtäessä kaikki edellä mainitut erät tulee ottaa huomioon vuoden 2013 valtionosuusrahoituksen kokonaisuutta arvioitaessa. Alustavat valtionosuuslaskelmat ja valtionosuuslaskuri löytyvät osoitteesta > Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuuslaskelmat > Valtionosuudet vuonna 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon valtionosuuden perusteena olevista määräytymisperusteista tilanteen mukaiset kieli- ja ikäryhmittäiset väestötiedot sekä työllisyystiedot, jotka vaikuttavat sosiaalihuollon laskennallisiin kustannuksiin. Muut määräytymisperustetiedot päivittyvät syksyn 2012 aikana. Valtaosa, yli 80 prosenttia kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisesta perusteesta määräytyy pelkästään kunnan ikärakenteeseen eli ikäryhmittäisiin asukasmääriin perustuen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon vuoden 2013 kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,0 prosenttia. Alustavan laskelman mukaan indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 231 milj. euroa. Valtionosuuksia laskettaessa kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon maaliskuun 2012 kehysriihessä hallituksen tekemä päätös vuoden 2013 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaus alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia julkaistun valtion talousarvioesityksen mukaan 0,51 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 23 eurolla asukasta kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kuntaliiton ennakkolaskelmissa on otettu huomioon vuoden 2013 kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutosten vaikutus valtionosuusrahoitukseen. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki). Lain on tarkoitus tulla voimaan Vanhuspalvelulakiin liittyen valtionosuudessa on otettu lisäyksenä huomioon 27,3 milj. euroa. Muutos otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena käytettävissä sosiaalihuollon perushinnoissa julkaistun valtion talousarvioesityksen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 31,42 prosentista 30,96 prosenttiin vuonna ,46-prosenttiyksikön muutos johtuu pääosaltaan kehysriihen päätök- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

14 sestä, jonka mukaan valtionosuusrahoitukseen kohdistetaan vuonna milj. euron lisäleikkaus jo aikaisemmin hallitusohjelmassa päätettyjen leikkausten lisäksi. Tämä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdennettu 125 milj. euron leikkaus vuonna 2013 alentaa valtionosuusprosenttia 0,51 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2013 voimaan tulevan vanhuspalvelulain myötä kunnille aiheutuvista kustannuksista valtio korvaa 54,3 prosenttia. Tämän johdosta valtionosuusprosenttia korotetaan 0,05 prosenttiyksiköllä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien mittavien määrärahaleikkausten lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2013 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2013 OKM:n valtionosuusrahoituksen säästöt ovat yhteensä noin 58 milj. euroa, mistä 42 milj. euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna Indeksikorotuksen maksamatta jättämisen vuoksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaista valtionosuusrahoitusta myönnetään 68,3 milj. euroa vähemmän, mistä kuntien osuus on noin 50 milj. euroa. Valtionosuusrahoituksen määrä pienenee em. sektoreilla myös edellisellä vaalikaudella tehtyjen elvytysluontoisten opiskelijapaikkalisäysten päättymisen myötä. Kuntaliiton laskelmissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisessa valtionosuusrahoituksessa on otettu huomioon hallituksen kehysriihen päätös jäädyttää indeksikorotukset vuoden 2013 osalta. Käytännössä indeksijäädytys OKM:n valtionosuusrahoituksessa tarkoittaa sitä, että vuoden 2013 taloussuunnittelua tehtäessä paras arvio opetustoimen rahoituksen tasosta vuodelle 2013 on säilyttää rahoituksen taso samana kuin vuonna Valtion talousarvioesityksen mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuonna 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) v v valtionosuusprosentti (%) 31,42 30,96 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 3 001, ,80 Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK) (OKM) v v valtionosuusprosentti (%) 41,89 41,89 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 364,18 367,74 Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädäntö sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön alkaen Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lainsäädännön muuttamisesta siten, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusja kulttuuriministeriöön. Esityksellä ei ole vaikutusta valtionosuuksien määrään tai valtionosuuksien määräytymisperusteisiin. Päivähoito sisältyy myös jatkossa valtiovarainministeriön hallinnoimaan kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

15 Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa yhteensä 117 milj. euroa Vuonna 2012 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa, mikä on lähes puolet enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2011 hakijoita oli yhteensä 64. Korotusta haettiin tänä vuonna yhteensä 117 milj. euroa. Hakusumma on 47 milj. euroa viimevuotista suurempi. Harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena kunnille myönnettävä euromäärä säilyy ennallaan vuonna Kunnille myönnetään harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena yhteensä 20 milj. euroa. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakuaika päättyi elokuun loppuun. Päätökset korotuksen saajista tehdään vuoden loppuun mennessä. Suomen Kuntaliitto tekee oman esityksensä valtiovarainministeriölle syksyn aikana. Valtionosuusuudistus Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen kutsui valtionosuusuudistuksen selvitysmieheksi Rauman kaupunginjohtajan, valtiotieteen kandidaatin Arno Miettisen. Selvitysmiehen toimikausi on Työ tehdään ministeri Virkkusen johtaman hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän alaisuudessa. Valtiovarainministeriö asetti kesällä 2012 selvitysmiehen työn tueksi tukiryhmän ja asiantuntija- ja laskentaryhmän. Ryhmät ovat kokoontuneet ensimmäisen kerran syyskuussa Tämän hetkisten linjausten mukaan samassa aikataulussa valtionosuusjärjestelmän uudistustyön kanssa tapahtuu myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntaliitto osallistuu aktiivisesti valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen Kuntaliitto toimii asiantuntijana ja kuntien edunvalvojana monella rintamalla valtionosuusuudistukseen liittyen. Valtiovarainministeriön asettamissa työryhmistä valtionosuusuudistuksen tukiryhmässä Kuntaliiton edustajana on lakiasiain johtaja Arto Sulonen. Asiantuntija- ja laskentaryhmässä puolestaan jäsenenä Kuntaliitosta on kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen. Kuntaliitto aloitti sisäisen valmistelutyön valtionosuusuudistukseen liittyen helmikuussa 2012 varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen johdolla. Kuntaliiton eri yksiköiden asiantuntijoista koottu sisäinen valtionosuusuudistuksen seurantaryhmä on kokoontunut syyskuuhun mennessä kuudesti. Kuntien talous- ja rahoitusjohtajista koottu valtionosuusuudistuksen ulkoinen seurantaryhmä aloittaa työnsä järjestäytymiskokouksella Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen johdolla. Kuntien edustajista koostuvan ulkoisen seurantaryhmän vahvistaa liitossa tehtävää valtionosuusuudistustyötä entisestään. Ulkoisen seurantaryhmän kokousmateriaalit tullaan lataamaan verkkoon kaikille Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

16 avoimeen työtilaan, jonka avulla seurantaryhmän työhön pääsee tutustumaan ja vaikuttamaan ympäri Suomea. Kuntaliiton hallitus käsittelee valtionosuusuudistusta marraskuun 2012 kokouksessaan. Lisätiedot: Sanna Lehtonen, p. (09) , Jan Björkwall, p. (09) , Heikki Pukki, p , Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston muutokset Talous- ja toimintatilaston taulukkoon 12 Liikelaitoksen rahoituslaskelma lisätään rivi (5050) Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset. Liikelaitoksen taulukkoon 16 Liikelaitoksen tase lisätään taseen vastaaviin rivi (2050) Toimeksiantojen varat ja taseen vastattaviin rivi (7550) Toimeksiantojen pääomat. Muutokset koskevat tilastovuotta 2012 eli keväällä 2013 kerättäviä tietoja. Lisätiedot: Mikko Mehtonen, p , Kuntien talouden neljännesvuosi- ja tilinpäätösarviotilastoa uudistetaan Uudistuksen yhteydessä Kuntien talouden neljännesvuosi- sekä Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotilasto yhdistetään yhdeksi tilastoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että neljänneksen tiedot kerätään otoksena 80 kunnalta ja 75 kuntayhtymältä ja aiempi tilinpäätösarviotilasto korvataan viimeisen neljänneksen tiedonkeruulla, joka kattaa kaikki Manner-Suomen kunnat ja kuntayhtymät. Neljännesvuosittaiseen taloustilastoon lisätään kuntayhtymien lisäksi liikelaitokset. Otokseen kuuluvat kunnat ja kuntayhtymät täyttävät vaadittavat tiedot myös liikelaitoksistaan. Kolmen ensimmäisen neljänneksen otokseen valitaan toimintamenoiltaan suurimmat kunnat (29 kpl) ja kuntayhtymät (27 kpl). Jäljelle jäävät 51 kuntaa ja 48 kuntayhtymää valitaan toimintamenojen suuruuden mukaan muodostetuista ositteista yksinkertaisella satunnaisotannalla. Kyseisellä menettelyllä varmistetaan estimaattien kattavuus. Viimeisen neljänneksen keruu koskee kaikkia Manner-Suomen kuntia ja kuntayhtymiä! Neljännesvuositilaston välineljännesten ja viimeisen neljänneksen tulokset julkistetaan koko maan tason tietoina eli tietoja ei julkaista kunnittain. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

17 Uusi tiedonkeruu astuu voimaan vuoden 2013 alusta. Vuoden 2012 tilinpäätösarviotilasto (tilastovuodelta 2011) kerätään ja julkaistaan aiemmalla tavalla vielä vuoden 2013 alussa. Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen tiedot kerätään pääasiassa huhtikuun aikana, jolloin uusi tiedonkeruu alkaa. Tietojen toimittamiseen on varattu aikaa 6 viikkoa kunkin neljänneksen päätyttyä. Tilastokeskus ilmoittaa otokseen valikoituneille kunnille ja kuntayhtymille tiedonkeruun alkamisesta lokakuun 2012 aikana. Tiedonkeruun uudistunut tietosisältö on nähtävissä liitteessä 8 (Kysellään neljänneksellä otoksen kunnilta ja kuntayhtymiltä) ja liitteessä 9 (Kysellään 4. neljänneksellä kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä). Lisätiedot: Mikko Mehtonen, p , Verkkolaskutuksen edistäminen E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle Euroalueen maissa luovutaan kotimaisesta suoraveloituksesta EU-asetuksen määräyksestä mennessä. Suomessa suoraveloituslaskuttajille korvaaviksi palveluiksi suositellaan siirtymistä e-laskuun ja uuteen suoramaksuun. Muita korvaavia palveluita ovat SEPA-suoraveloitus ja paperilasku. Verkkopankkia käyttävien asiakkaiden laskutukseen suositellaan e-laskua sekä sen automaattista maksamista. Maksaja siis antaa pankilleen toimeksiannon maksaa laskuttajan laskut automaattisesti tililtään. Halutessaan maksaja voi hyödyntää e- laskuja myös ilman automaattisen maksamisen palvelua, jolloin maksaja voi hyväksyä verkkopankissaan jokaisen laskun erikseen maksettavaksi. Pankit tarjoavat suoraveloituslaskuttajille muuntopalvelua, jossa suoraveloitusasiakkaat siirretään automaattisesti e-laskun ja suoramaksun käyttäjiksi. Suoramaksun käyttöönotto ja valtakirjojen muunto aiheuttaa laskuttajille seuraavat toimenpiteet: e-laskutusta jo käyttävän laskuttajan tulee päivittää laskutusohjelmistonsa tukemaan suoramaksua ja valtakirjojen muuntoa sekä sopia muuntopalvelusta pankkinsa kanssa laskuttajan, joka ei vielä käytä e-laskutusta on sovittava pankin kanssa e- laskupalvelusta ja muuntopalvelusta sekä otettava käyttöön suoramaksua ja valtakirjojen muuntoa tukeva laskutusohjelma. Laskuttaja voi tämän jälkeen käynnistää muuntopalvelun vuoden 2013 aikana. Maksaja-asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Kuntien asiakaslaskutuksessa suoraveloituksen päättyminen tarkoittaa sitä, että nykyisten suoraveloitusasiakkaiden suoraveloitus voidaan korvata toisella alla olevista vaihtoehdoista. Kuntien asiakkaiden kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että ennen kaikkea vajaakuntoiset huomioidaan ja että heidän laskutuksensa tapahtuu jatkossakin asiakaskohtaisesti sopivimmalla tavalla. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

18 Jos maksaja-asiakkaalla on jo ennestään verkkopankkitunnus, pankki lähettää asiakkaalle viestin, että suoraveloitus on päättymässä ja muuttuu e-laskuksi automaattisesti määrättynä päivänä, ellei asiakas ilmoita vastustavansa muutosta. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä sopimuksesta. Niille asiakkaille, joilla ei ole verkkopankkia käytössään, pankit ovat laskuttajien kanssa kehittäneet suoramaksun. Laskuttaja lähettää suoramaksuasiakkaalle laskun asiakkaan kanssa sopimallaan tavalla (esim. postitse) ja kopion laskusta e- laskuna pankkiin. Maksaja-asiakas on antanut pankilleen toimeksiannon maksaa laskuttajan pankkiin lähettämät e-laskut eräpäivänä automaattisesti tililtään. Maksajan kannalta suoramaksu vastaakin palvelutasoltaan ja toiminnallisuudeltaan nykyistä suoraveloitusta. Ellei e-maksuun liittyvää sopimusta tai suoramaksuun liittyvää toimeksiantoa synny, asiakas saa jatkossa laskunsa paperisena. Koska kunnilla on jonkin verran vajaakykyisiä asiakkaita, muutos aiheuttaa näiltä osin ongelmia kuntien maksujen perimisessä. Ongelmatilanteet koskevat lähinnä asiakkaita, jotka eivät ole verkkopankin asiakkaita, ja joilla on ilmeisiä vaikeuksia tehdä sopimus suoramaksusta pankin kanssa ja vaikeuksia huolehtia paperilaskujensa maksamisesta. Erityisesti ongelmia syntyy niissä tilanteissa, joissa asiakkaalle ei ole myönnetty edunvalvojaa, vaikka asiakas olisi sen tarpeessa. Takaraja paperisten laskujen vastaanottamiselle Yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) myötä pankkien tarjoamat maksupalvelut tulevat perustumaan pääosin sähköiseen laskutukseen. Kunnat ovat myös merkittävä laskujen vastaanottaja. Suurella osalla kunnista on valmius vastaanottaa verkkolaskuja, mutta parantamisen varaa on vielä. Verkkolaskuttaminen merkitsee suuria kustannussäästöjä. Suomen Kuntaliitto esittää, että kaikki ne kunnat ja kuntayhtymät, joilla on jo valmius vastaanottaa verkkolaskuja, asettavat takarajan paperisten laskujen vastaanottamiselle. Järjestelmätarpeet ja muut valmiudet Laskuttajien tulee tehdä tarvittavat muutokset laskutusjärjestelmiinsä tämän ja ensi vuoden aikana. Kuntien kannattaa suunnitella ja toteuttaa suoraveloituksesta luopumisen edellyttämät tekniset muutokset jo hyvissä ajoin ennen suoraveloituksen päättymistä. Myös verkkolaskujen vastaanottamisen edellytykset on varmistettava niiden kuntien ja kuntayhtymien osalta, jotka eivät sitä vielä ole tehneet. Tarvittavat toimenpiteet ja järjestelmävaatimukset on syytä tarkistaa sekä pankin että järjestelmätoimittajan kanssa. Sähköisen laskutuksen toimenpiteistä on saatavissa tarkempi kuvaus Finanssialan Keskusliiton sivuilta Lisätiedot: Jari Vaine, p. (09) , Tero Tyni, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

19 Korjauksia tililuettelomalliin Tililuettelomalli kunnille ja kuntayhtymille (2012) sivuilla 29, 30 ja 70 ja 71 on Avustukset kotitalouksille ryhmässä toimeentulotuen sekä vastaanottorahan ja käyttörahan osalla virheitä. Toimeentulotukilaissa käytetään käsitettä täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki, joten näitä koskevat tilit muutetaan lain käsitteiden mukaiseksi. Vastaanottorahaa ja käyttörahaa maksetaan vastanottoalain säännösten perusteella turvapaikanhakijoille. Nämä erät tulevat kyseeseen, jos kunta ylläpitää vastaanottokeskusta. Kun turvapaikanhakija on saanut oleskeluluvan, sen jälkeen maksetaan kotoutumislain perusteella toimeentulotukea maahanmuuttajalle. Avustusten tilit tulee olla siis: Avustukset kotitalouksille --- s. 29: Toimeentulotuki Toinen kappale: Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen menoihin kunta saa 50 % valtionosuutta tilityksen perusteella. Valtionosuustilitystä ja tilastointia varten kirjanpidossa tarvitaan tilit eri perustein myönnettäville toimeentulotuen menoille: Perustoimeentulotuki, Täydentävä toimeentulotuki ja Ehkäisevä toimeentulotuki. (9.2012) --- s. 30: Vastaanottoraha turvapaikanhakijoille (2012) Vastaanottolaissa säädetty turvapaikanhakijalle maksettava vastaanottoraha voidaan erottaa omalle tililleen seurantaa ja tilityksiä varten (2012) Käyttöraha turvapaikanhakijoille (2012) Vastaanottolaissa säädetty turvapaikanhakijoille maksettava käyttöraha voidaan erottaa omalle tililleen seurantaa ja tilityksiä varten (2012). --- s. 70: Avustukset kotitalouksille Täydentävä toimeentulotuki 4722 (9.2012) Ehkäisevä toimeentulotuki 4723 (9.2012) --- s. 71: --- Vastaanottoraha turvapaikanhakijoille 4736 (9.2012) Käyttöraha turvapaikanhakijoille 4737 (9.2012) Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

20 --- Korjaukset tehdään nettiversioon. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p , Sari Korento, p , Jan Björkwall, p , Tarkastuspalvelujen kilpailuttaminen alkavalle kaudelle Kuntaliitto on 24.9 antanut tarjouspyyntöohjeen kunnan ja kuntayhtymän ja näiden tytäryhteisöjen hallinnon ja talouden tarkastuspalveluiden kilpailuttamisesta. Ohjeet löytyvät Kuntaliiton kotisivuilta osoitteesta -> Tarkastus -> Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus -> Tarkastuslautakuntien toiminta ja tilintarkastajien valinta valtuustokauden vaihtuessa. Lisätiedot: Sari Korento, p , Jan Björkwall, p , Henkilöstöasioita Kehittämispäälliköksi kuntatalousyksikön talouden ohjaustiimiin on valittu Sari Korento alkaen. Sari Korennon työtehtäviin kuuluu muun muassa talouden ohjaukseen, kuntien tarkastustoimintaan ja riskienhallintaan liittyvät tehtävät. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta sekä Lisätiedot: Timo Kietäväinen, p , Reijo Vuorento, p , Arvonlisävero-opas kunnille ja kuntayhtymille Oppaassa keskitytään arvonlisäverotuksessa käytännössä esiin tulleiden ongelmien selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Kirja on selkeä käsikirja ja hyödyllinen apuväline jokaiselle, joka on työssään tekemisissä arvonlisäverokysymysten kanssa. Sen neljännessä painoksessa on otettu huomioon arvolisäverolakiin heinäkuun 2012 loppuun mennessä tehtyjen muutosten edellyttämät tarkistukset. Oikeus- ja verotuskäytäntöä sekä Verohallituksen ohjeita on seurattu samaan ajankohtaan asti. Päivitetyssä kirjassa on huomioitu mm. rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Tilaukset: Tilausnumero , hinta 40 euroa 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2012

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Verotulojen arviointi 2015 2018

Verotulojen arviointi 2015 2018 ALAVIESKAN KUNTA Verotulojen arviointi 2015 2018 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Kunnanhallitus Valtuusto ALAVIESKAN KUNTA Sisällysluettelo 1. Yleistä verokehityksestä... 1 1.1. Kunnallisvero...

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Valtion talouden kehys vuosille 2013 2016 valmistunut. E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle

Valtion talouden kehys vuosille 2013 2016 valmistunut. E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle Kuntatalous 1/12 Valtion talouden kehys vuosille 2013 2016 valmistunut Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyvät ohjeita E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Kuntatalous 2/13. kesäkuu

Kuntatalous 2/13. kesäkuu Kuntatalous 2/13 Talouden epävarmuus jatkuu Budjettikierros käynnistyy Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Työnantajan omavastuumaksu myös työttömyyspäivärahamenoista Tilastokeskus on

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä 23.5.2013 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Uudistuva kiinteistöverotus. Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija

Uudistuva kiinteistöverotus. Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija Uudistuva kiinteistöverotus Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija Kiinteistöverotus ja sen kehittäminen Kiinteistövero 2012 Kiinteistöverotuksen kehityshanke» Arvostusmenetelmien kehittäminen»

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

Kuntatalous 3/13. lokakuu

Kuntatalous 3/13. lokakuu Kuntatalous 3/13 Talouden epävarmuus jatkuu edelleen Rakennepoliittinen ohjelma Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntakohtaiset kustannustiedot julkaistaan

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Kuntatalous 1/13. maaliskuu

Kuntatalous 1/13. maaliskuu Kuntatalous 1/13 Kuntien menopaineet kasvavat Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kokoonpano Millainen kuntalaki tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2012 Kuopio 30.8.2012 Valtion budjetti sekä kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmäuudistus

Kuntajohtajapäivät 2012 Kuopio 30.8.2012 Valtion budjetti sekä kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmäuudistus Kuntajohtajapäivät 2012 Kuopio 30.8.2012 Valtion budjetti sekä kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmäuudistus Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Vuosien 2014-2017 PPO, Vuoden 2014 PPB, Hallituksen rakenteelliset toimenpiteet ja kunnat

Vuosien 2014-2017 PPO, Vuoden 2014 PPB, Hallituksen rakenteelliset toimenpiteet ja kunnat Vuosien 2014-2017 PPO, Vuoden 2014 PPB, Hallituksen rakenteelliset toimenpiteet ja kunnat Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Helsinki/ 2.9.2013 Valtion- ja kuntien neuvottelujärjestelmä - vuosisuunnitelma

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2013-2016

ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2013-2016 1 ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2013-2016 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Alavieskan kunta 27.9.2013 2 Yleistä kuntien verotulojen kehityksestä Kuntien verotulot vuosina 2012

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT LUONNOS 23.6.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain 11 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Kiinteistöveroprosenttien

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2010. Yleinen taloudellinen tilanne

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2010. Yleinen taloudellinen tilanne 3/2010 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtiontalousarvioesitys ja peruspalvelubudjetti 2011 Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Valtionosuudet vuonna 2010 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoon

Lisätiedot

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

3/2014. Paljon uudistuksia vuodelle 2015. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Valtionosuudet. Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa

3/2014. Paljon uudistuksia vuodelle 2015. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Valtionosuudet. Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa 3/2014 Paljon uudistuksia vuodelle 2015 Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa Tiedustelu kuntien ja kuntayhtymien talousarvioista ja taloussuunnitelmista

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Henna Sopanen 31/10/2012 Kotimainen suoraveloitus loppuu Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät 31.1.2014 EU lainsäädäntö Suomessa suoraveloitusta käyttäville

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Maakuntakierros syksy 2015. Valtakunnallinen diasarja

Maakuntakierros syksy 2015. Valtakunnallinen diasarja Maakuntakierros syksy 2015 Valtakunnallinen diasarja Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2015 BKT:n määrä, 2007=100 3 Lähde: Nordea Markets, Macrobond Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2015

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 9 041 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3. Kuntatalous tänään Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014 Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.2014 IS Sisältö Vuoden 2013 verotiedot ja taustatekijöitä Vuoden 2013

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016

Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016 Lausunto 1436/90/2012 L. Juhola, A. Kangasvieri 19.4.2012 Eduskunnan sivistysvaliokunta Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016 Yleistä Kuntatalouden kehitysnäkymät

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Kunnat muutoksessa tilannekatsaus ajankohtaisiin kunta-asioihin Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta

Lisätiedot

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2014-2017

ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2014-2017 1 ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2014-2017 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Alavieskan kunta 14.10.2014 2 Yleistä kuntien verotulojen kehityksestä Kunnallisveron tilitykset Kunnallisveron

Lisätiedot

1/2011 maaliskuu. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto) vuonna 2011 Muutoksia kuntatalousyksikössä

1/2011 maaliskuu. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto) vuonna 2011 Muutoksia kuntatalousyksikössä 1/2011 maaliskuu Yleinen taloudellinen tilanne Peruspalveluohjelma 2012 2015 Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Vuosien 2010 ja 2011 valtionosuuspäätösten muutokset Peruspalvelujen valtionosuuspäätöksiä

Lisätiedot

HE 158/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 158/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 158/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Veroprosenttien ylärajojen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 7/2012 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 7/2012 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 7/2012 1 Kokoustiedot Aika: 20.9.2012 klo 9.30 12.52 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 7/2012 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Uudistuva verolainsäädäntö. Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare

Uudistuva verolainsäädäntö. Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare Uudistuva verolainsäädäntö Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare Uudistuva verolainsäädäntö valtion talousarvion verolait elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmä ajankohtaisia EU:n verohankkeita Talousarvion

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot