VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SUOMEN MATKAILUPOLITIIKASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SUOMEN MATKAILUPOLITIIKASTA"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Innovaatio-osasto VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SUOMEN MATKAILUPOLITIIKASTA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Matkailupoliittisen periaatepäätöksen tavoitteet 3 Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta 5 Taustamuistio Suomen matkailun nykytilasta 9

3 3 Tässä valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetään ne matkailupolitiikan linjaukset, jotka tarvitaan Suomen matkailun tunnustettujen vahvuuksien vahvistamiseksi ja matkailukeskittymissä olevien kasvuhakuisten ja verkostoituneiden yritysten menestyksen edistämiseksi. Matkailupoliittiset linjaukset perustuvat Suomen matkailustrategia hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä ehdotukseen, joka valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriössä ja julkaistiin keväällä Pohjana käytettiin vuonna 2006 julkaistua edellistä periaatepäätöstä ja valtakunnallista matkailustrategiaa. Nyt julkaistussa päivityksessä on keskitytty julkisen sektorin toimiin matkailun kasvun nopeuttamiseksi Suomessa. Matkailun kasvun turvaamiseksi tarvitaan sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Kaikki toimenpiteet vaativat resurssien tehokkaampaa kohdentamista erityisesti julkisella sektorilla. Tavoitteena on, että tässä periaatepäätöksessä esitetyt toimenpiteet painottuvat voimakkaasti elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Periaatepäätöksessä keskitytään niihin toimenpiteisiin, joihin julkisen sektorin keinoin voidaan ensisijaisesti vaikuttaa. Matkailun edistämiskeskuksella on oma päivitetty strategia. Se painottuu enemmän operatiivisiin toimenpiteisiin asiakassegmentointeineen ja periaatepäätöksessä keskitytään enemmän elinkeinopoliittisiin toimenpiteisiin. Matkailun työllisyysvaikutukset ovat merkittävät ja elinkeino tasapainottaa maamme alueellista kehitystä. Toimenpiteitä toteutetaan valtiontalouden kehysten ja talousarvion määrärahojen sallimissa rajoissa ottaen huomioon valtion tuottavuusohjelman tavoitteet.. Ministeriöt (VM, TEM, MMM, YM, LVM, UM, OKM) ovat lausuneet luonnoksesta oman näkemyksensä. Lausuntoja luonnokseen tuli yhteensä 31 kappaletta. Periaatepäätöksen lähtökohta on sama kuin matkailustrategiankin, eli että suomalainen matkailuelinkeino kasvaa, kannattaa ja menestyy kilpailussa kansainvälisistä matkustajavirroista. Tavoite on lisätä erityisesti kansainvälistä matkailua Suomeen eli suomalaisen matkailuelinkeinon ja siihen välillisesti liittyvien alojen tuotteiden ja palveluiden myyntiä ulkomaisille asiakkaille. Matkailu on tärkeä vientitoimiala. Matkailupoliittisten linjausten tavoitteet matkailutoimialojen kehittämiseksi Arvioiden mukaan matkailutoimialat 1 voisivat vuonna 2020 työllistää jopa henkilöä, niiden bruttokansantuoteosuus voisi olla 5,1 prosenttia ja verokertymä voisi olla 7,5 miljardia euroa. Luvut perustuvat oletukseen, että matkailupalvelujen kysynnän määrä kasvaisi keskimäärin 3 prosenttia vuodessa ja arvo keskimäärin 5 prosenttia vuodessa. Suomen kansantalouden kasvuksi on oletettu määrältään keskimäärin 2 prosenttia ja arvoltaan keskimäärin 3 prosenttia vuodessa vuoteen 2020 asti. Työn tuottavuuden kasvuksi on oletettu keskimäärin 0,5 prosenttia vuodessa. 1 Seuraavassa tekstissä puhutaan sekä matkailun että matkailutoimialojen taloudellisesta merkityksestä. Matkailun taloudellinen merkitys sisältää ne taloudelliset vaikutukset, jotka syntyvät ihmisten liikkumisesta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle joko työn tai vapaa-ajan vieton johdosta. Matkailutoimialat ovat matkailulle tyypillisiä toimialoja, kuten majoituspalvelut, ravitsemispalvelut, henkilöliikennepalvelut (tie-, lento-, vesiliikenne ja rautatiet sekä tukitoiminta), matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut, kulttuuripalvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut, liikennevälineiden vuokraus ja sekalaiset palvelut. Matkailun merkitys on suuri näillä toimialoilla, mutta niiden liikevaihto ei synny pelkästään matkailun ansiosta, vaan paikallinen kysyntä voi olla selvästi suurempi, kuten ravintolaalalla

4 4 Lisäksi vuoden 2020 matkailutulon määrän tavoitteeksi on asetettu 20,7 miljardia, kun se vuonna 2007 oli 11 miljardia euroa ja Suomeen saapuvien ulkomaisten matkailijoiden viipymäksi 5,1 miljoonaa kun se vuonna 2009 oli 3,4 miljoonaa (vähintään yhden yön Suomessa viipyneet). Liitteessä dokumentin lopussa on tietoa Suomen matkailun nykytilasta.

5 5 Valtioneuvosto päättää seuraavista toimenpiteistä matkailupolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. 1. Selvitetään mahdollisuudet käynnistää laaja-alainen Suomen matkailun strateginen ohjelma Strategisen ohjelman tavoitteena olisi ennakoida ja seurata matkailualan kehitystä eri hallinnonalojen näkökulmasta, koordinoida matkailuelinkeinon ja matkailutoimialojen toimintaedellytyksiä ja tehdä tarvittaessa uusia aloitteita alan kehittämiseksi Suomessa. Strateginen ohjelma koordinoisi myös tähän periaatepäätökseen kirjattujen toimenpiteiden valmistelua ja toteutusta. 2. Kehitetään matkailusektoria 2.1 Vahvistetaan matkailukeskittymiä ja verkostoja Matkailukeskukset ja muut maantieteelliset ja toiminnalliset keskuspaikat (kuten kaupungit) toimivat veturiroolissa ja muut verkostoituneet toimijat ovat sitä kautta asiakkaiden löydettävissä. Yritysten investointituissa ja maakunnallisen kehittämisrahan käytössä priorisoidaan keskittymien vaikutuspiirissä olevaa, verkottunutta liiketoimintaa, investoidaan sähköisten järjestelmien kehittämiseen, verkostojen ja palveluketjujen vahvistamiseen sekä matkailukeskittymien yhteismarkkinointiin. Kyseinen toimenpide koskee erityisesti alueellisia matkailukeskittymiä. 2.2Tuetaan yritysten kasvua ja kehittymistä kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti Matkailuyritysten tuotekehitystä, liiketoimintaosaamista ja kannattavuutta parannetaan sekä vientikauppaa edistetään. Avustetaan yrityksiä haastavissa ja uutuusarvoa sisältävissä kehittämisprojekteissa, kannustetaan matkailu sekä kulttuuri- ja ohjelmapalveluja yhteistyöhön, teemapohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä sekä tuetaan sellaisia yhteisvientihankkeita, jotka ovat Suomen matkailun maakuvaan sopivia. Kyseinen toimenpide koskee erityisesti matkailutoimialan yrityksiä. 2.3 Huomioidaan kestävä kehitys matkailun liiketoiminnan prosesseissa ja palvelutarjonnassa Energian käytön tehostaminen ja energiansäästö ovat usein taloudellisesti kannattavia. Hyvät energiapäätökset ovat samalla myös hyviä ympäristöpäätöksiä. Myös jätteitä kierrättämällä pystytään kasvihuonepäästöjä vähentämään huomattavasti mutta vieläkin suurempiin vähennyksiin päästään ennalta ehkäisemällä hävikin ja jätteiden syntyä. Kuluttajien valinnoilla on ratkaiseva merkitys siihen, mitä yritykset tuottavat ja kuluttajat ostavat. Kysyntä luo ja muokkaa tarjontaa. Yhdyskuntien osalta toimenpiteisiin luetaan mm. kaavoituksen, liikenneratkaisujen, reitistöjen sekä energia-, vesi- ja jätehuoltoratkaisujen uusiutuvan energian käyttö. Kyseinen toimenpide koskee erityisesti alueellisia matkailukeskittymiä. Yritysten osalta huomioidaan niiden energia- ja jätehuoltoratkaisut sekä hävikin ja jätteiden syntymisen minimointi. Lisäksi kuluttajien kestäviä valintoja tuetaan mm. majoituksen, ympäristöystävällisten kuljetusratkaisujen ja liikennevälineiden, ruoka ja juomavalintojen, ohjelmapalvelujen ja aktiviteettien sekä immateriaalisten elämyssisältöjen osalta. Kyseinen toimenpide kohdistetaan erityisesti matkailutoimialan yrityksiin. Lisäksi edistetään sekä yhdyskuntien että yritysten osalta kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun kehittymistä.

6 6 2.4 Kehitetään matkailualan koulutusta ja parannetaan osaamista Matkailutoimiala on suuri työllistäjä ja erityisesti nuorten työllistäjä. Mahdollisuudet toimialan töiden automatisointiin ovat rajalliset eikä työn tekemistä voida siirtää ulkomaille. Matkailualan yritykset tarvitsevat moniosaajia, joilla on hyvät ammatilliset valmiudet, kyky vaativien asiakkaiden palvelemiseen sekä vieraiden kulttuurien ja kielten osaamista. Venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun panostetaan nykyistä enemmän. Matkailuala tarvitsee myös työperäisiä maahanmuuttajia. Suomi tarvitsee strategian, miten houkutella työperäisiä maahanmuuttajia maahan entistä enemmän myös matkailuelinkeinon työtehtäviin. Myös aikuiskoulutukseen tulee panostaa entistä enemmän. Kehitetään koulutustarjontaa työvoimatarpeen mukaisesti, painopiste toisen asteen koulutuksessa, lisätään työperäistä maahanmuuttoa ja panostetaan aikuiskoulutukseen. Tärkeää on myös pitää huolta työantajien valmiuksien kehittämisestä vastaanottaa työperäisiä maahanmuuttajia. Korkeakouluissa matkailualan koulutuksen päävastuu on ammattikorkeakouluilla, joita yliopistot tukevat tutkimustoiminnallaan. Elinikäisellä oppimisella tuetaan osaamisen uudistamista ja luodaan edellytyksiä matkailualaan liittyvän osaamisen monipuoliselle kehittämiselle. 2.5 Parannetaan matkailukeskittymien infrastruktuuria Monet matkailukeskittymät sijaitsevat syrjäisillä, harvaan asutuilla alueilla. Matkailuyritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa edistämällä niiden infrastruktuuriin tehtäviä investointeja, mikä ei vääristä yritysten välistä kilpailua, kuten esimerkiksi liikenneyhteyksiin, vesi- ja viemäritöihin tai energiatehokkuuteen. Myös kansallispuistojen sekä retkeily- ja kelkkareittien perustamisen ja ylläpidon rahoittaminen on tärkeää matkailuyritysten menestymiselle. Huomioidaan alueelliset erityispiirteet ja välittömästi matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä parantavan infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito. 2.6 Hyödynnetään entistä paremmin tutkimus- ja markkinatietoa Matkailualan tilastointia kehitetään vastaamaan matkailuyritysten tarpeita paremmin ja tuotetaan elinkeinon kehittämistä tukevaa ennakointitietoa ja levitetään sitä tehokkaammin. Myös valtakunnallisen tutkimustietokannan perustaminen ja ylläpito on tärkeää. Työ tehdään yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa päällekkäisyyksiä välttäen. Matkailualan tutkimuslaitosten toimintaa ja tutkimustarpeita on käsitelty tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana selvityksessä Suomen matkailun tutkimuksen toimintaohjelma vuosille ja sen liitteessä Matkailututkimuksen tila ja tulevaisuus Suomessa selvitys eri tutkimusorganisaatioiden erityisosaamisesta ja tulevaisuuden tutkimussuunnitelmista. Ko. selvitykset löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilta. Huomioidaan myös elinkeinolähtöinen tutkimustoiminta, joka lähtee yritysten tarpeista. Se luo merkittäviä hyödyntämismahdollisuuksia elinkeinoelämälle, edistää kilpailukyvyn kehittymistä ja yhteiskunnan hyvinvointia. 2.7 Huolehditaan Suomen matkailuyritysten turvallisuusjärjestelmän kehittämisestä Pidetään huolta siitä, että matkailuelinkeino tietää ja tuntee hyvin kaikki matkailupalveluiden laatuun ja turvallisuuteen liittyvät asiat.

7 7 3. Vahvistetaan Suomen matkailumaakuvaa 3.1 Vahvistetaan matkailumarkkinointia Vahvistetaan Matkailun edistämiskeskuksen toimintaa olemassa olevien määrärahakehysten puitteissa. Matkailun edistämiskeskuksen vastuulle kuuluu myös matkailumaabrändin vetovastuu, kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi tehtävien toimenpiteiden rakentaminen teema- tai tuotepohjaisesti sekä Suomen matkailumaakuvan koordinaatio. Suomea ulkomaille myyvien yritysten vastuulla on myös Suomen matkailumaakuvan markkinointi. Muutoin Suomen yleisestä maakuvasta vastaa ulkoministeriö. 3.2 Lisätään Suomen kansainvälistä näkyvyyttä Edistetään Suomeen suuntautuvaa kokous-, kongressi-, tapahtuma- ja kannustematkailua sekä pyritään lisäämään merkittävien kansainvälisten liikunta- ja kulttuuritapahtumien määrää Suomessa. 4. Matkailutoimialaa koskevia yleisiä elinkeinopoliittisia näkökohtia 4.1 Kannustetaan yrityksiä ympäristövastuulliseen energiankäyttöön Valtio luo kannusteita ympäristön ja ilmaston paremmin huomioon ottavan tekniikan ja menettelytapojen käyttöön ottamiselle matkailuyrityksissä. 4.2 Parannetaan saavutettavuutta Liikenne- ja viestintäministeriö valmistautuu laatimaan v liikennepoliittisen selonteon.. Siinä määritellään pitkälti niitä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat myös matkailuelinkeinon toimintamahdollisuuksiin.. Hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen matkailulle välttämättömiä. Tiestön ylläpidon rahoitus voi asettaa tulevaisuudessa tieverkon kunnolle määrällisiä ja laadullisia rajoituksia ja siitä syystä pääpainon matkailukohteiden saavuttavuuden osalta tulee olla erityisesti juna- ja lentoliikenteen kehittämisessä. Suomessa on 25 alueellista lentokenttää, joiden toimintaa tuetaan jo nyt Helsinki-Vantaan lentokentän maksuilla. Suomessa on kuusi kannattavaa lentokenttää. Lisäksi Finavia Oyj:lla ja julkisilla toimijoilla (mm. kaupungit ja maakuntaliitot) on mahdollisuus tukea uusien lentoreittien avaamista, alentamalla lentoyhtiöltä perittäviä maksuja tai myöntämällä määräaikaista markkinointitukea uuden lentoreitin tukemiseksi. Edistetään junaliikennettä Sähköistetyn rautatieverkon merkitys tulee matkailussa korostumaan. Helsingin ja Pietarin välisen nopean raideliikenneyhteyden avautuessa Suomen mahdollisuudet houkutella enemmän erityisesti venäläisiä matkailijoita paranevat oleellisesti. Kehäradan valmistuminen Helsingin lentoaseman ja pääratojen välillä on suuri mahdollisuus. Helsingin päärautatieaseman ja Tikkurilan aseman valmiuksia kehitetään jatkossa siten, että syöttöliikenteen yhteydet Helsingin lentokentältä toimivat sujuvasti. Muita rataverkkoon kohdistuvia lähiajan uudistuksia on Seinäjoki- Oulu radan peruskorjaus. Huolehditaan toimivista matkustajasatamista ja laivaliikenteestä Suomen saavutettavuuden kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että Suomen satamat palvelevat sekä risteily- että reittiliikennettä. Säännölliset ja monipuoliset laivaliikenneyhteydet sekä toimivat satamat ovat hyvin tärkeitä Suomen matkailutoimialalle. Sovitetaan yhteen eri matkustusmuotojen aikatauluja Taksipalveluja ja kutsujoukkoliikennettä on kehitettävä yhdessä joukkoliikenteen kanssa joustavasti yhtenä kokonaisuutena, jotta matkailijoille voidaan taata sujuvat

8 8 yhteydet matkailukeskittymiin ja muihin matkailuyrityksiin. Myös nykyisen lento-, juna- ja bussiliikenteen aikataulujen yhteensovittaminen on ensiarvoisen tärkeää matkailijan näkökulmasta. Pyritään välttämään ylikansallisten Suomea syrjivien verojen käyttöönottoa Saavutettavuus on Suomen matkailun elinehto. Suomi on matkailumaana kilpailijamaitaan huonommassa maantieteellisessä asemassa pitkien matkojen vuoksi ja maan saarimaisuuden takia. Suomea syrjivien verojen tai veroluonteisten maksujen käyttöönottoa tulee pyrkiä välttämään. 4.3 Lisätään matkailun ympärivuotisuutta Selvitetään mahdollisuuksia porrastaa koulujen lomia matkailuelinkeinon positiivisten vaikutusten vuoksi sekä perheiden yhtäläisten lomamahdollisuuksien parantamiseksi. Edistetään matkailun ympärivuotisuutta panostamalla tuotteistamiseen. Asiakkaita tarkemmin segmentoimalla ja keskittymällä mm. Aasian markkinoille, maksukykyisten asiakkaiden hakemiseen ja seniorimatkailijoille markkinointiin voidaan edistää matkailun ympärivuotisuutta. Lisäksi esimerkiksi luonto-, kulttuuri- ja ruokamatkailun mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen on tärkeää. Vuodenaikojen ja niiden vaihtelun hyödyntäminen esimerkiksi ympäristönhoidossa ja palveluiden kehittämisessä on mahdollisuus, johon on syytä panostaa. Myös yhden sesongin matkailukeskuksia ja niiden ohessa toimivia palveluja tulee laajentaa sesonkiaikojen ulkopuolelle. Esimerkiksi hiihtokeskusten markkinointi muuna kuin sesonkina, kokous-, kongressi-, tapahtuma- ja kannustematkailun markkinointi sesongin ulkopuolella ja myös matkailukeskittymien kulttuurinen konseptointi ovat mahdollisuuksia Suomen matkailun ympärivuotisuuden edistämisessä. Tuotekehitystuen ehtona tulee olla mahdollisten asiakasryhmien tarve kyseiselle kehitettävällä tuotteelle ja jakelutien sitouttaminen aikaisessa vaiheessa tuotekehitykseen. Ainoastaan kannattavaa yritystoimintaa tulee tukea. 5. Seuranta Valtioneuvosto päättää, että työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän seuraamaan matkailustrategian ja sen pohjalta laaditun Valtionneuvoston periaatepäätöksen toteutumista. Ko. työryhmään kutsutaan alueiden ja matkailuelinkeinon sekä keskushallinnon edustajia. Työryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa tarkastelemaan toimenpiteiden toteutumista. Toteutumisesta raportoidaan vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä matkailuseminaarissa..

9 9 Liite Taustamuistio Suomen matkailun nykytilasta Matkailun merkitys talouden ja työllisyyden kannalta nyt Vuonna 2007 matkailulle tyypilliset toimialat (ml. muun muassa koko ravintolakysyntä, kts. sivu 3 määritelmä) työllistivät Suomessa henkilöä, niiden bruttokansantuoteosuus oli 3,8 prosenttia ja ne toivat valtiolle verotuloja noin 4 miljardia euroa. Matkailu on kansantaloudellisilta kerrannaisvaikutuksiltaan merkittävä toimiala. Matkailuelinkeinon keskeisten toimialojen majoitus- ja ravintolapalveluiden lisäksi matkailulla on merkitystä mm. huvipuistojen, hiihtokeskusten, ohjelmapalvelujen, festivaalien ja leirintäalueiden talouteen. Lisäksi se työllistää myös mm. liikennepalveluja, kiinteistö- ja laitehuoltoa, turvallisuusalaa, päivittäistavarakauppaa, erikoiskauppaa, rakentamista, IT-palveluja, elintarvikkeiden tuotantoa ja jalostusta sekä jätehuoltoa. Suomessa pelkän matkailun bruttokansantuoteosuus on 2,3 prosenttia ja tyypillisten matkailutoimialojen 3,8 prosenttia. Työllisyyden ja valtiotalouden verokertymän kannalta matkailu on kuitenkin paljon suurempi tekijä. Yksityisillä palvelualoilla runsas kymmenesosa työntekijöistä oli tyypillisten matkailutoimialojen työllistämä. Kuva 1: Matkailutoimialojen merkitys Suomelle Suomi Matkailutoimialat yhteensä. prosenttia Bruttokansantuote 156,91 mrd. 5,95 mrd. 3,8 % perushintaan (2007) Työllinen työvoima 2,49 milj ,2 % (2007) Työlliset yksityisillä 1,1 milj ,3 % palvelualoilla (2008) Valtion kertymä 73,6 mrd. 4 mrd. 5,4 % veroista ja veroluonteisista maksuista (2009) Lähde: Tilastokeskus, Matkailun satelliittitilinpito 2007, Helsinki 2009 ja Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, Ennakkotietoja vuosi 2007 ja 4. neljännes, Helsinki Kotimaiset matkailijat ovat Suomelle tärkeitä, mutta tulevaisuudessa kasvupotentiaali on ulkomaisissa matkailijoissa, joiden kysyntä lisää suoraan Suomen kansantuloa. Matkailu on voimakkaasti työllistävä ala Matkailuala on työvoima- ja pk-yritysvaltainen ja se työllistää paljon nuoria. Majoitus- ja ravintolatoiminnassa työllisten määrä kasvoi vuosien välisenä aikana 37 prosenttia. Muut toimialat kasvoivat samaan aikaan keskimäärin 26 prosenttia. Vuonna 2008 yksinomaan majoitus- ja ravintolatoiminta tarjosi työtä palkansaajalle ja yrittäjälle.

10 10 Kuva 2: Työllisten kokonaismäärä (palkansaajat ja yrittäjät) viidellä valitulla toimialalla vuosina 1995, 2001 ja 2008 (tuhatta henkilöä) Muutos (%) Maa-, metsä ja riistatalous 158,9 129, % Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus, kustannustoiminta 73,3 72,9 57,9-21 % Majoitus- ja 59,7 75, % ravitsemistoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta 48,3 41, % Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 29,8 31,4 28,8-3 % Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Matkailu tuo alueille vaurautta ja hyvinvointia Matkailuelinkeinon koko ja merkitys alueen taloudelle on suhteellisesti suurin Uudenmaan lisäksi Lapissa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla, joissa myös yöpyneitä ulkomaalaisia matkailijoita on suhteellisesti selvästi eniten. Ulkomaisten matkailijoiden kulutus on keskittynyt vahvojen matkailualueiden lisäksi liikenteellisiin solmukohtiin. Kotimainen työmatkailu on keskittynyt kasvukeskuksiin, ja vapaa-ajan matkailu taas suhteellisen tasaisesti eri puolille maata. Kuva 3: Matkailutoimialojen kysynnän arvonlisäys alueen bruttoarvonlisäyksestä 2006 (%) Keskimääräinen arvonlisä/maakunta on 278,6 milj. euroa

11 11 Lähde: Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset matkailun alueellinen tilinpito, Kauppa- ja teollisuusministeriö 2006 ja Konttinen, Juha-Pekka: Matkailutulot jakautuvat epätasaisesti. Tieto & Trendit, marraskuu Matkailuelinkeinon menestymisellä on tasoittavaa vaikutusta aluekehitykseen, koska monet tärkeät matkailukeskittymät sijaitsevan kasvukeskusten ulkopuolella. Matkailutoimialoihin kuuluvien palveluiden lisäksi matkailu kasvattaa lisäkysyntää esimerkiksi terveydenhoitopalveluille ja mahdollistaa monipuolisempien ja laadukkaampien palveluiden tuottamisen myös paikallisille asukkaille. Matkailupalveluilla luodaan myös perusinfrastruktuuria, jonka pohjalle voidaan kehittää myös muuta elinkeinotoimintaa. Matkailulla on potentiaalia kasvaa Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittäminen on kansantalouden ja alueiden näkökulmasta tehokkain tapa lisätä Suomen matkailusta saamia tuloja. Matkailu on ainoa viennin ala, jonka kulutus tapahtuu Suomessa ja joka maksaa toiminnastaan arvonlisäveroa. Suomessa vieraili vuonna 2009 yhteensä 5,7 miljoonaa ulkomaista matkailijaa, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna Vastaisuudessa ennusteiden mukaan matkailutulot ulkomailta (vuonna ,1 miljardia euroa) kasvavat entistä voimakkaammin. 63 prosenttia Suomessa yöpyneistä ulkomaalaisista tuli Venäjältä, Ruotsista, Virosta, Saksasta tai Isosta- Britanniasta. Globaaleja trendejä Tarkoitus ei ole ollut suorittaa kokonaisvaltaista trendikuvausta. Suurin yksittäinen matkailualaakin koskettanut toimintaympäristön muutostekijä on vuonna 2007 alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma, minkä vuosi kansainvälinen matkailu, mukaan lukien matkailu ulkomailta Suomeen, on vähentynyt. Suhdanteen kääntyessä myös matkailijamäärät lähtevät nousuun. Taantuman aiheuttaman notkahduksen ei oleteta muuttavan matkailukysynnän rakenteita pysyvästi. Matkailumarkkinoiden kehitystä ohjaavat trendit eivät ole oleellisesti muuttuneet edellisen strategian laadinnan jälkeen. Kolme perustrendiä on vahvistunut ja selkiytynyt. Ympäristötietoisuuden korostuminen vaikuttaa matkailualaan monin eri tavoin. Ilmastonmuutos on tämän hetken suurimpia epävarmuustekijöitä maailmassa. Vaikka sen ekologiset vaikutukset ovat osin tuntemattomat, matkailuelinkeinon kilpailukykyyn se vaikuttaa jo nyt matkailijoiden muuttuvien asenteiden ja lisääntyvän ympäristötietoisuuden kautta. Suomeen suuntautuvan matkailun vahvuus on koskematon ja puhdas luonto. Siksi erilaiset ympäristökatastrofit olisivat Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta erittäin hankalia. Myös matkailualueiden maisemalliset tekijät ovat entistä keskeisemmässä asemassa. Asiakasryhmät ovat pirstaloituneet entisestään. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja ikääntyneet ovat vauraampia kuin aiemmin. Matkailuelinkeinon tulee yhteiskunnan muiden sektoreiden tapaan varautua palvelemaan tätä kulutuskykyistä, aktiivista ja vaativaa asiakasjoukkoa. Eri sukupolvet ja erilaiset elämäntavat vaativat palvelujen erilaistumista. Tämä edellyttää matkailutoimialoilta herkkyyttä tunnistaa uudenlaisia asiakassegmenttejä ja niiden toiveita tai vaatimuksia. Matkailutoimialojen on osattava toimia entistä enemmän käyttäjä- ja kysyntälähtöisesti.

12 12 Sähköisten palvelujen kasvu, erityisesti internetin kasvu tuo matkailumarkkinointiin, vertailuun ja ostamiseen uusia tekijöitä uudenlaisten ja erilaisten asiakasryhmien lisäksi. Kuluttajat voivat tänä päivänä järjestää matkoja entistä itsenäisemmin, tutustua matkakohteisiin etukäteen sekä arvioida ja suositella kohteita toisille kuluttajille. Sosiaalisen median vertaisarviot ohjaavat kuluttajien käyttäytymistä aiempaa useammin. Matkailutoimialat ovat kuluttajien suurennuslasin alla koko ajan. Suomen vahvuuksia ja heikkouksia matkailumaana Matkailutoimialan edistämiseen kohdistuvien toimenpiteiden tulee pohjautua Suomen havaittuihin vahvuuksiin ja heikkouksiin sekä niistä johdettuihin kehittämistarpeisiin. Seuraavassa esitettyjä vahvuudet ja heikkoudet on huomioitu kehittämistarpeissa. Vahvuudet Saavutettavuus Venäjältä on Suomen matkailun yksi suuri vahvuus, Vetovoimaisia matkailukohteita on Suomessa paljon, kuten Helsinki, Turun saaristo, Järvi-Suomi ja Lappi ml. Kuusamo. Monipuolisia matkailukeskuksia ja -keskittymiä on Suomessa myös paljon. Suomessa sijaitsevat matkailukeskukset ja keskittymät tarjoavat monipuolisia palveluja. Niiden lisäksi luonto ja sen rauha on Suomessa aina lähellä. Heikkoudet Suomen tunnettuus kansainvälisesti on heikkoa. Samalla kun maa jää tuntemattomaksi, jäävät myös sen matkailumahdollisuudet. Saavutettavuus on heikko. Muualta kuin Venäjältä Suomeen täytyy erikseen tulla, tänne ei vahingossa eksy. Matkat ovat myös kalliimpia. Lentoliikenteen sujuvuus ja kohtuullinen hintataso ovat Suomen matkailun elinehto. Maan sisäisessä liikenteessä junaliikenteen merkitys korostuu entisestään. Korkea hintataso on meillä ongelma. Suomalaisten matkailupalvelujen hinnat ovat eurooppalaisittain kalliita ja myös hintamielikuvamme on korkea. Siihen osaltaan vaikuttavat mm. korkeat verot ja työvoimakustannukset.

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO Snowbird Airlines Oy Suomeen tammikuussa 2013 perustettu tilauslentoyhtiö. Luodaan Suomeen pysyvä ja toimiva lentoyhtiö, jonka toiminta on tuottavaa, mutta

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot