VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SUOMEN MATKAILUPOLITIIKASTA

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Innovaatio-osasto VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SUOMEN MATKAILUPOLITIIKASTA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Matkailupoliittisen periaatepäätöksen tavoitteet 3 Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta 5 Taustamuistio Suomen matkailun nykytilasta 9

3 3 Tässä valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetään ne matkailupolitiikan linjaukset, jotka tarvitaan Suomen matkailun tunnustettujen vahvuuksien vahvistamiseksi ja matkailukeskittymissä olevien kasvuhakuisten ja verkostoituneiden yritysten menestyksen edistämiseksi. Matkailupoliittiset linjaukset perustuvat Suomen matkailustrategia hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä ehdotukseen, joka valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriössä ja julkaistiin keväällä Pohjana käytettiin vuonna 2006 julkaistua edellistä periaatepäätöstä ja valtakunnallista matkailustrategiaa. Nyt julkaistussa päivityksessä on keskitytty julkisen sektorin toimiin matkailun kasvun nopeuttamiseksi Suomessa. Matkailun kasvun turvaamiseksi tarvitaan sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Kaikki toimenpiteet vaativat resurssien tehokkaampaa kohdentamista erityisesti julkisella sektorilla. Tavoitteena on, että tässä periaatepäätöksessä esitetyt toimenpiteet painottuvat voimakkaasti elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Periaatepäätöksessä keskitytään niihin toimenpiteisiin, joihin julkisen sektorin keinoin voidaan ensisijaisesti vaikuttaa. Matkailun edistämiskeskuksella on oma päivitetty strategia. Se painottuu enemmän operatiivisiin toimenpiteisiin asiakassegmentointeineen ja periaatepäätöksessä keskitytään enemmän elinkeinopoliittisiin toimenpiteisiin. Matkailun työllisyysvaikutukset ovat merkittävät ja elinkeino tasapainottaa maamme alueellista kehitystä. Toimenpiteitä toteutetaan valtiontalouden kehysten ja talousarvion määrärahojen sallimissa rajoissa ottaen huomioon valtion tuottavuusohjelman tavoitteet.. Ministeriöt (VM, TEM, MMM, YM, LVM, UM, OKM) ovat lausuneet luonnoksesta oman näkemyksensä. Lausuntoja luonnokseen tuli yhteensä 31 kappaletta. Periaatepäätöksen lähtökohta on sama kuin matkailustrategiankin, eli että suomalainen matkailuelinkeino kasvaa, kannattaa ja menestyy kilpailussa kansainvälisistä matkustajavirroista. Tavoite on lisätä erityisesti kansainvälistä matkailua Suomeen eli suomalaisen matkailuelinkeinon ja siihen välillisesti liittyvien alojen tuotteiden ja palveluiden myyntiä ulkomaisille asiakkaille. Matkailu on tärkeä vientitoimiala. Matkailupoliittisten linjausten tavoitteet matkailutoimialojen kehittämiseksi Arvioiden mukaan matkailutoimialat 1 voisivat vuonna 2020 työllistää jopa henkilöä, niiden bruttokansantuoteosuus voisi olla 5,1 prosenttia ja verokertymä voisi olla 7,5 miljardia euroa. Luvut perustuvat oletukseen, että matkailupalvelujen kysynnän määrä kasvaisi keskimäärin 3 prosenttia vuodessa ja arvo keskimäärin 5 prosenttia vuodessa. Suomen kansantalouden kasvuksi on oletettu määrältään keskimäärin 2 prosenttia ja arvoltaan keskimäärin 3 prosenttia vuodessa vuoteen 2020 asti. Työn tuottavuuden kasvuksi on oletettu keskimäärin 0,5 prosenttia vuodessa. 1 Seuraavassa tekstissä puhutaan sekä matkailun että matkailutoimialojen taloudellisesta merkityksestä. Matkailun taloudellinen merkitys sisältää ne taloudelliset vaikutukset, jotka syntyvät ihmisten liikkumisesta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle joko työn tai vapaa-ajan vieton johdosta. Matkailutoimialat ovat matkailulle tyypillisiä toimialoja, kuten majoituspalvelut, ravitsemispalvelut, henkilöliikennepalvelut (tie-, lento-, vesiliikenne ja rautatiet sekä tukitoiminta), matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut, kulttuuripalvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut, liikennevälineiden vuokraus ja sekalaiset palvelut. Matkailun merkitys on suuri näillä toimialoilla, mutta niiden liikevaihto ei synny pelkästään matkailun ansiosta, vaan paikallinen kysyntä voi olla selvästi suurempi, kuten ravintolaalalla

4 4 Lisäksi vuoden 2020 matkailutulon määrän tavoitteeksi on asetettu 20,7 miljardia, kun se vuonna 2007 oli 11 miljardia euroa ja Suomeen saapuvien ulkomaisten matkailijoiden viipymäksi 5,1 miljoonaa kun se vuonna 2009 oli 3,4 miljoonaa (vähintään yhden yön Suomessa viipyneet). Liitteessä dokumentin lopussa on tietoa Suomen matkailun nykytilasta.

5 5 Valtioneuvosto päättää seuraavista toimenpiteistä matkailupolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. 1. Selvitetään mahdollisuudet käynnistää laaja-alainen Suomen matkailun strateginen ohjelma Strategisen ohjelman tavoitteena olisi ennakoida ja seurata matkailualan kehitystä eri hallinnonalojen näkökulmasta, koordinoida matkailuelinkeinon ja matkailutoimialojen toimintaedellytyksiä ja tehdä tarvittaessa uusia aloitteita alan kehittämiseksi Suomessa. Strateginen ohjelma koordinoisi myös tähän periaatepäätökseen kirjattujen toimenpiteiden valmistelua ja toteutusta. 2. Kehitetään matkailusektoria 2.1 Vahvistetaan matkailukeskittymiä ja verkostoja Matkailukeskukset ja muut maantieteelliset ja toiminnalliset keskuspaikat (kuten kaupungit) toimivat veturiroolissa ja muut verkostoituneet toimijat ovat sitä kautta asiakkaiden löydettävissä. Yritysten investointituissa ja maakunnallisen kehittämisrahan käytössä priorisoidaan keskittymien vaikutuspiirissä olevaa, verkottunutta liiketoimintaa, investoidaan sähköisten järjestelmien kehittämiseen, verkostojen ja palveluketjujen vahvistamiseen sekä matkailukeskittymien yhteismarkkinointiin. Kyseinen toimenpide koskee erityisesti alueellisia matkailukeskittymiä. 2.2Tuetaan yritysten kasvua ja kehittymistä kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti Matkailuyritysten tuotekehitystä, liiketoimintaosaamista ja kannattavuutta parannetaan sekä vientikauppaa edistetään. Avustetaan yrityksiä haastavissa ja uutuusarvoa sisältävissä kehittämisprojekteissa, kannustetaan matkailu sekä kulttuuri- ja ohjelmapalveluja yhteistyöhön, teemapohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä sekä tuetaan sellaisia yhteisvientihankkeita, jotka ovat Suomen matkailun maakuvaan sopivia. Kyseinen toimenpide koskee erityisesti matkailutoimialan yrityksiä. 2.3 Huomioidaan kestävä kehitys matkailun liiketoiminnan prosesseissa ja palvelutarjonnassa Energian käytön tehostaminen ja energiansäästö ovat usein taloudellisesti kannattavia. Hyvät energiapäätökset ovat samalla myös hyviä ympäristöpäätöksiä. Myös jätteitä kierrättämällä pystytään kasvihuonepäästöjä vähentämään huomattavasti mutta vieläkin suurempiin vähennyksiin päästään ennalta ehkäisemällä hävikin ja jätteiden syntyä. Kuluttajien valinnoilla on ratkaiseva merkitys siihen, mitä yritykset tuottavat ja kuluttajat ostavat. Kysyntä luo ja muokkaa tarjontaa. Yhdyskuntien osalta toimenpiteisiin luetaan mm. kaavoituksen, liikenneratkaisujen, reitistöjen sekä energia-, vesi- ja jätehuoltoratkaisujen uusiutuvan energian käyttö. Kyseinen toimenpide koskee erityisesti alueellisia matkailukeskittymiä. Yritysten osalta huomioidaan niiden energia- ja jätehuoltoratkaisut sekä hävikin ja jätteiden syntymisen minimointi. Lisäksi kuluttajien kestäviä valintoja tuetaan mm. majoituksen, ympäristöystävällisten kuljetusratkaisujen ja liikennevälineiden, ruoka ja juomavalintojen, ohjelmapalvelujen ja aktiviteettien sekä immateriaalisten elämyssisältöjen osalta. Kyseinen toimenpide kohdistetaan erityisesti matkailutoimialan yrityksiin. Lisäksi edistetään sekä yhdyskuntien että yritysten osalta kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun kehittymistä.

6 6 2.4 Kehitetään matkailualan koulutusta ja parannetaan osaamista Matkailutoimiala on suuri työllistäjä ja erityisesti nuorten työllistäjä. Mahdollisuudet toimialan töiden automatisointiin ovat rajalliset eikä työn tekemistä voida siirtää ulkomaille. Matkailualan yritykset tarvitsevat moniosaajia, joilla on hyvät ammatilliset valmiudet, kyky vaativien asiakkaiden palvelemiseen sekä vieraiden kulttuurien ja kielten osaamista. Venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun panostetaan nykyistä enemmän. Matkailuala tarvitsee myös työperäisiä maahanmuuttajia. Suomi tarvitsee strategian, miten houkutella työperäisiä maahanmuuttajia maahan entistä enemmän myös matkailuelinkeinon työtehtäviin. Myös aikuiskoulutukseen tulee panostaa entistä enemmän. Kehitetään koulutustarjontaa työvoimatarpeen mukaisesti, painopiste toisen asteen koulutuksessa, lisätään työperäistä maahanmuuttoa ja panostetaan aikuiskoulutukseen. Tärkeää on myös pitää huolta työantajien valmiuksien kehittämisestä vastaanottaa työperäisiä maahanmuuttajia. Korkeakouluissa matkailualan koulutuksen päävastuu on ammattikorkeakouluilla, joita yliopistot tukevat tutkimustoiminnallaan. Elinikäisellä oppimisella tuetaan osaamisen uudistamista ja luodaan edellytyksiä matkailualaan liittyvän osaamisen monipuoliselle kehittämiselle. 2.5 Parannetaan matkailukeskittymien infrastruktuuria Monet matkailukeskittymät sijaitsevat syrjäisillä, harvaan asutuilla alueilla. Matkailuyritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa edistämällä niiden infrastruktuuriin tehtäviä investointeja, mikä ei vääristä yritysten välistä kilpailua, kuten esimerkiksi liikenneyhteyksiin, vesi- ja viemäritöihin tai energiatehokkuuteen. Myös kansallispuistojen sekä retkeily- ja kelkkareittien perustamisen ja ylläpidon rahoittaminen on tärkeää matkailuyritysten menestymiselle. Huomioidaan alueelliset erityispiirteet ja välittömästi matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä parantavan infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito. 2.6 Hyödynnetään entistä paremmin tutkimus- ja markkinatietoa Matkailualan tilastointia kehitetään vastaamaan matkailuyritysten tarpeita paremmin ja tuotetaan elinkeinon kehittämistä tukevaa ennakointitietoa ja levitetään sitä tehokkaammin. Myös valtakunnallisen tutkimustietokannan perustaminen ja ylläpito on tärkeää. Työ tehdään yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa päällekkäisyyksiä välttäen. Matkailualan tutkimuslaitosten toimintaa ja tutkimustarpeita on käsitelty tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana selvityksessä Suomen matkailun tutkimuksen toimintaohjelma vuosille ja sen liitteessä Matkailututkimuksen tila ja tulevaisuus Suomessa selvitys eri tutkimusorganisaatioiden erityisosaamisesta ja tulevaisuuden tutkimussuunnitelmista. Ko. selvitykset löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilta. Huomioidaan myös elinkeinolähtöinen tutkimustoiminta, joka lähtee yritysten tarpeista. Se luo merkittäviä hyödyntämismahdollisuuksia elinkeinoelämälle, edistää kilpailukyvyn kehittymistä ja yhteiskunnan hyvinvointia. 2.7 Huolehditaan Suomen matkailuyritysten turvallisuusjärjestelmän kehittämisestä Pidetään huolta siitä, että matkailuelinkeino tietää ja tuntee hyvin kaikki matkailupalveluiden laatuun ja turvallisuuteen liittyvät asiat.

7 7 3. Vahvistetaan Suomen matkailumaakuvaa 3.1 Vahvistetaan matkailumarkkinointia Vahvistetaan Matkailun edistämiskeskuksen toimintaa olemassa olevien määrärahakehysten puitteissa. Matkailun edistämiskeskuksen vastuulle kuuluu myös matkailumaabrändin vetovastuu, kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi tehtävien toimenpiteiden rakentaminen teema- tai tuotepohjaisesti sekä Suomen matkailumaakuvan koordinaatio. Suomea ulkomaille myyvien yritysten vastuulla on myös Suomen matkailumaakuvan markkinointi. Muutoin Suomen yleisestä maakuvasta vastaa ulkoministeriö. 3.2 Lisätään Suomen kansainvälistä näkyvyyttä Edistetään Suomeen suuntautuvaa kokous-, kongressi-, tapahtuma- ja kannustematkailua sekä pyritään lisäämään merkittävien kansainvälisten liikunta- ja kulttuuritapahtumien määrää Suomessa. 4. Matkailutoimialaa koskevia yleisiä elinkeinopoliittisia näkökohtia 4.1 Kannustetaan yrityksiä ympäristövastuulliseen energiankäyttöön Valtio luo kannusteita ympäristön ja ilmaston paremmin huomioon ottavan tekniikan ja menettelytapojen käyttöön ottamiselle matkailuyrityksissä. 4.2 Parannetaan saavutettavuutta Liikenne- ja viestintäministeriö valmistautuu laatimaan v liikennepoliittisen selonteon.. Siinä määritellään pitkälti niitä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat myös matkailuelinkeinon toimintamahdollisuuksiin.. Hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen matkailulle välttämättömiä. Tiestön ylläpidon rahoitus voi asettaa tulevaisuudessa tieverkon kunnolle määrällisiä ja laadullisia rajoituksia ja siitä syystä pääpainon matkailukohteiden saavuttavuuden osalta tulee olla erityisesti juna- ja lentoliikenteen kehittämisessä. Suomessa on 25 alueellista lentokenttää, joiden toimintaa tuetaan jo nyt Helsinki-Vantaan lentokentän maksuilla. Suomessa on kuusi kannattavaa lentokenttää. Lisäksi Finavia Oyj:lla ja julkisilla toimijoilla (mm. kaupungit ja maakuntaliitot) on mahdollisuus tukea uusien lentoreittien avaamista, alentamalla lentoyhtiöltä perittäviä maksuja tai myöntämällä määräaikaista markkinointitukea uuden lentoreitin tukemiseksi. Edistetään junaliikennettä Sähköistetyn rautatieverkon merkitys tulee matkailussa korostumaan. Helsingin ja Pietarin välisen nopean raideliikenneyhteyden avautuessa Suomen mahdollisuudet houkutella enemmän erityisesti venäläisiä matkailijoita paranevat oleellisesti. Kehäradan valmistuminen Helsingin lentoaseman ja pääratojen välillä on suuri mahdollisuus. Helsingin päärautatieaseman ja Tikkurilan aseman valmiuksia kehitetään jatkossa siten, että syöttöliikenteen yhteydet Helsingin lentokentältä toimivat sujuvasti. Muita rataverkkoon kohdistuvia lähiajan uudistuksia on Seinäjoki- Oulu radan peruskorjaus. Huolehditaan toimivista matkustajasatamista ja laivaliikenteestä Suomen saavutettavuuden kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että Suomen satamat palvelevat sekä risteily- että reittiliikennettä. Säännölliset ja monipuoliset laivaliikenneyhteydet sekä toimivat satamat ovat hyvin tärkeitä Suomen matkailutoimialalle. Sovitetaan yhteen eri matkustusmuotojen aikatauluja Taksipalveluja ja kutsujoukkoliikennettä on kehitettävä yhdessä joukkoliikenteen kanssa joustavasti yhtenä kokonaisuutena, jotta matkailijoille voidaan taata sujuvat

8 8 yhteydet matkailukeskittymiin ja muihin matkailuyrityksiin. Myös nykyisen lento-, juna- ja bussiliikenteen aikataulujen yhteensovittaminen on ensiarvoisen tärkeää matkailijan näkökulmasta. Pyritään välttämään ylikansallisten Suomea syrjivien verojen käyttöönottoa Saavutettavuus on Suomen matkailun elinehto. Suomi on matkailumaana kilpailijamaitaan huonommassa maantieteellisessä asemassa pitkien matkojen vuoksi ja maan saarimaisuuden takia. Suomea syrjivien verojen tai veroluonteisten maksujen käyttöönottoa tulee pyrkiä välttämään. 4.3 Lisätään matkailun ympärivuotisuutta Selvitetään mahdollisuuksia porrastaa koulujen lomia matkailuelinkeinon positiivisten vaikutusten vuoksi sekä perheiden yhtäläisten lomamahdollisuuksien parantamiseksi. Edistetään matkailun ympärivuotisuutta panostamalla tuotteistamiseen. Asiakkaita tarkemmin segmentoimalla ja keskittymällä mm. Aasian markkinoille, maksukykyisten asiakkaiden hakemiseen ja seniorimatkailijoille markkinointiin voidaan edistää matkailun ympärivuotisuutta. Lisäksi esimerkiksi luonto-, kulttuuri- ja ruokamatkailun mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen on tärkeää. Vuodenaikojen ja niiden vaihtelun hyödyntäminen esimerkiksi ympäristönhoidossa ja palveluiden kehittämisessä on mahdollisuus, johon on syytä panostaa. Myös yhden sesongin matkailukeskuksia ja niiden ohessa toimivia palveluja tulee laajentaa sesonkiaikojen ulkopuolelle. Esimerkiksi hiihtokeskusten markkinointi muuna kuin sesonkina, kokous-, kongressi-, tapahtuma- ja kannustematkailun markkinointi sesongin ulkopuolella ja myös matkailukeskittymien kulttuurinen konseptointi ovat mahdollisuuksia Suomen matkailun ympärivuotisuuden edistämisessä. Tuotekehitystuen ehtona tulee olla mahdollisten asiakasryhmien tarve kyseiselle kehitettävällä tuotteelle ja jakelutien sitouttaminen aikaisessa vaiheessa tuotekehitykseen. Ainoastaan kannattavaa yritystoimintaa tulee tukea. 5. Seuranta Valtioneuvosto päättää, että työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän seuraamaan matkailustrategian ja sen pohjalta laaditun Valtionneuvoston periaatepäätöksen toteutumista. Ko. työryhmään kutsutaan alueiden ja matkailuelinkeinon sekä keskushallinnon edustajia. Työryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa tarkastelemaan toimenpiteiden toteutumista. Toteutumisesta raportoidaan vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä matkailuseminaarissa..

9 9 Liite Taustamuistio Suomen matkailun nykytilasta Matkailun merkitys talouden ja työllisyyden kannalta nyt Vuonna 2007 matkailulle tyypilliset toimialat (ml. muun muassa koko ravintolakysyntä, kts. sivu 3 määritelmä) työllistivät Suomessa henkilöä, niiden bruttokansantuoteosuus oli 3,8 prosenttia ja ne toivat valtiolle verotuloja noin 4 miljardia euroa. Matkailu on kansantaloudellisilta kerrannaisvaikutuksiltaan merkittävä toimiala. Matkailuelinkeinon keskeisten toimialojen majoitus- ja ravintolapalveluiden lisäksi matkailulla on merkitystä mm. huvipuistojen, hiihtokeskusten, ohjelmapalvelujen, festivaalien ja leirintäalueiden talouteen. Lisäksi se työllistää myös mm. liikennepalveluja, kiinteistö- ja laitehuoltoa, turvallisuusalaa, päivittäistavarakauppaa, erikoiskauppaa, rakentamista, IT-palveluja, elintarvikkeiden tuotantoa ja jalostusta sekä jätehuoltoa. Suomessa pelkän matkailun bruttokansantuoteosuus on 2,3 prosenttia ja tyypillisten matkailutoimialojen 3,8 prosenttia. Työllisyyden ja valtiotalouden verokertymän kannalta matkailu on kuitenkin paljon suurempi tekijä. Yksityisillä palvelualoilla runsas kymmenesosa työntekijöistä oli tyypillisten matkailutoimialojen työllistämä. Kuva 1: Matkailutoimialojen merkitys Suomelle Suomi Matkailutoimialat yhteensä. prosenttia Bruttokansantuote 156,91 mrd. 5,95 mrd. 3,8 % perushintaan (2007) Työllinen työvoima 2,49 milj ,2 % (2007) Työlliset yksityisillä 1,1 milj ,3 % palvelualoilla (2008) Valtion kertymä 73,6 mrd. 4 mrd. 5,4 % veroista ja veroluonteisista maksuista (2009) Lähde: Tilastokeskus, Matkailun satelliittitilinpito 2007, Helsinki 2009 ja Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, Ennakkotietoja vuosi 2007 ja 4. neljännes, Helsinki Kotimaiset matkailijat ovat Suomelle tärkeitä, mutta tulevaisuudessa kasvupotentiaali on ulkomaisissa matkailijoissa, joiden kysyntä lisää suoraan Suomen kansantuloa. Matkailu on voimakkaasti työllistävä ala Matkailuala on työvoima- ja pk-yritysvaltainen ja se työllistää paljon nuoria. Majoitus- ja ravintolatoiminnassa työllisten määrä kasvoi vuosien välisenä aikana 37 prosenttia. Muut toimialat kasvoivat samaan aikaan keskimäärin 26 prosenttia. Vuonna 2008 yksinomaan majoitus- ja ravintolatoiminta tarjosi työtä palkansaajalle ja yrittäjälle.

10 10 Kuva 2: Työllisten kokonaismäärä (palkansaajat ja yrittäjät) viidellä valitulla toimialalla vuosina 1995, 2001 ja 2008 (tuhatta henkilöä) Muutos (%) Maa-, metsä ja riistatalous 158,9 129, % Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus, kustannustoiminta 73,3 72,9 57,9-21 % Majoitus- ja 59,7 75, % ravitsemistoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta 48,3 41, % Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 29,8 31,4 28,8-3 % Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Matkailu tuo alueille vaurautta ja hyvinvointia Matkailuelinkeinon koko ja merkitys alueen taloudelle on suhteellisesti suurin Uudenmaan lisäksi Lapissa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla, joissa myös yöpyneitä ulkomaalaisia matkailijoita on suhteellisesti selvästi eniten. Ulkomaisten matkailijoiden kulutus on keskittynyt vahvojen matkailualueiden lisäksi liikenteellisiin solmukohtiin. Kotimainen työmatkailu on keskittynyt kasvukeskuksiin, ja vapaa-ajan matkailu taas suhteellisen tasaisesti eri puolille maata. Kuva 3: Matkailutoimialojen kysynnän arvonlisäys alueen bruttoarvonlisäyksestä 2006 (%) Keskimääräinen arvonlisä/maakunta on 278,6 milj. euroa

11 11 Lähde: Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset matkailun alueellinen tilinpito, Kauppa- ja teollisuusministeriö 2006 ja Konttinen, Juha-Pekka: Matkailutulot jakautuvat epätasaisesti. Tieto & Trendit, marraskuu Matkailuelinkeinon menestymisellä on tasoittavaa vaikutusta aluekehitykseen, koska monet tärkeät matkailukeskittymät sijaitsevan kasvukeskusten ulkopuolella. Matkailutoimialoihin kuuluvien palveluiden lisäksi matkailu kasvattaa lisäkysyntää esimerkiksi terveydenhoitopalveluille ja mahdollistaa monipuolisempien ja laadukkaampien palveluiden tuottamisen myös paikallisille asukkaille. Matkailupalveluilla luodaan myös perusinfrastruktuuria, jonka pohjalle voidaan kehittää myös muuta elinkeinotoimintaa. Matkailulla on potentiaalia kasvaa Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittäminen on kansantalouden ja alueiden näkökulmasta tehokkain tapa lisätä Suomen matkailusta saamia tuloja. Matkailu on ainoa viennin ala, jonka kulutus tapahtuu Suomessa ja joka maksaa toiminnastaan arvonlisäveroa. Suomessa vieraili vuonna 2009 yhteensä 5,7 miljoonaa ulkomaista matkailijaa, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna Vastaisuudessa ennusteiden mukaan matkailutulot ulkomailta (vuonna ,1 miljardia euroa) kasvavat entistä voimakkaammin. 63 prosenttia Suomessa yöpyneistä ulkomaalaisista tuli Venäjältä, Ruotsista, Virosta, Saksasta tai Isosta- Britanniasta. Globaaleja trendejä Tarkoitus ei ole ollut suorittaa kokonaisvaltaista trendikuvausta. Suurin yksittäinen matkailualaakin koskettanut toimintaympäristön muutostekijä on vuonna 2007 alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma, minkä vuosi kansainvälinen matkailu, mukaan lukien matkailu ulkomailta Suomeen, on vähentynyt. Suhdanteen kääntyessä myös matkailijamäärät lähtevät nousuun. Taantuman aiheuttaman notkahduksen ei oleteta muuttavan matkailukysynnän rakenteita pysyvästi. Matkailumarkkinoiden kehitystä ohjaavat trendit eivät ole oleellisesti muuttuneet edellisen strategian laadinnan jälkeen. Kolme perustrendiä on vahvistunut ja selkiytynyt. Ympäristötietoisuuden korostuminen vaikuttaa matkailualaan monin eri tavoin. Ilmastonmuutos on tämän hetken suurimpia epävarmuustekijöitä maailmassa. Vaikka sen ekologiset vaikutukset ovat osin tuntemattomat, matkailuelinkeinon kilpailukykyyn se vaikuttaa jo nyt matkailijoiden muuttuvien asenteiden ja lisääntyvän ympäristötietoisuuden kautta. Suomeen suuntautuvan matkailun vahvuus on koskematon ja puhdas luonto. Siksi erilaiset ympäristökatastrofit olisivat Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta erittäin hankalia. Myös matkailualueiden maisemalliset tekijät ovat entistä keskeisemmässä asemassa. Asiakasryhmät ovat pirstaloituneet entisestään. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja ikääntyneet ovat vauraampia kuin aiemmin. Matkailuelinkeinon tulee yhteiskunnan muiden sektoreiden tapaan varautua palvelemaan tätä kulutuskykyistä, aktiivista ja vaativaa asiakasjoukkoa. Eri sukupolvet ja erilaiset elämäntavat vaativat palvelujen erilaistumista. Tämä edellyttää matkailutoimialoilta herkkyyttä tunnistaa uudenlaisia asiakassegmenttejä ja niiden toiveita tai vaatimuksia. Matkailutoimialojen on osattava toimia entistä enemmän käyttäjä- ja kysyntälähtöisesti.

12 12 Sähköisten palvelujen kasvu, erityisesti internetin kasvu tuo matkailumarkkinointiin, vertailuun ja ostamiseen uusia tekijöitä uudenlaisten ja erilaisten asiakasryhmien lisäksi. Kuluttajat voivat tänä päivänä järjestää matkoja entistä itsenäisemmin, tutustua matkakohteisiin etukäteen sekä arvioida ja suositella kohteita toisille kuluttajille. Sosiaalisen median vertaisarviot ohjaavat kuluttajien käyttäytymistä aiempaa useammin. Matkailutoimialat ovat kuluttajien suurennuslasin alla koko ajan. Suomen vahvuuksia ja heikkouksia matkailumaana Matkailutoimialan edistämiseen kohdistuvien toimenpiteiden tulee pohjautua Suomen havaittuihin vahvuuksiin ja heikkouksiin sekä niistä johdettuihin kehittämistarpeisiin. Seuraavassa esitettyjä vahvuudet ja heikkoudet on huomioitu kehittämistarpeissa. Vahvuudet Saavutettavuus Venäjältä on Suomen matkailun yksi suuri vahvuus, Vetovoimaisia matkailukohteita on Suomessa paljon, kuten Helsinki, Turun saaristo, Järvi-Suomi ja Lappi ml. Kuusamo. Monipuolisia matkailukeskuksia ja -keskittymiä on Suomessa myös paljon. Suomessa sijaitsevat matkailukeskukset ja keskittymät tarjoavat monipuolisia palveluja. Niiden lisäksi luonto ja sen rauha on Suomessa aina lähellä. Heikkoudet Suomen tunnettuus kansainvälisesti on heikkoa. Samalla kun maa jää tuntemattomaksi, jäävät myös sen matkailumahdollisuudet. Saavutettavuus on heikko. Muualta kuin Venäjältä Suomeen täytyy erikseen tulla, tänne ei vahingossa eksy. Matkat ovat myös kalliimpia. Lentoliikenteen sujuvuus ja kohtuullinen hintataso ovat Suomen matkailun elinehto. Maan sisäisessä liikenteessä junaliikenteen merkitys korostuu entisestään. Korkea hintataso on meillä ongelma. Suomalaisten matkailupalvelujen hinnat ovat eurooppalaisittain kalliita ja myös hintamielikuvamme on korkea. Siihen osaltaan vaikuttavat mm. korkeat verot ja työvoimakustannukset.