VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SUOMEN MATKAILUPOLITIIKASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SUOMEN MATKAILUPOLITIIKASTA"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Innovaatio-osasto VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SUOMEN MATKAILUPOLITIIKASTA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Matkailupoliittisen periaatepäätöksen tavoitteet 3 Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta 5 Taustamuistio Suomen matkailun nykytilasta 9

3 3 Tässä valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetään ne matkailupolitiikan linjaukset, jotka tarvitaan Suomen matkailun tunnustettujen vahvuuksien vahvistamiseksi ja matkailukeskittymissä olevien kasvuhakuisten ja verkostoituneiden yritysten menestyksen edistämiseksi. Matkailupoliittiset linjaukset perustuvat Suomen matkailustrategia hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä ehdotukseen, joka valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriössä ja julkaistiin keväällä Pohjana käytettiin vuonna 2006 julkaistua edellistä periaatepäätöstä ja valtakunnallista matkailustrategiaa. Nyt julkaistussa päivityksessä on keskitytty julkisen sektorin toimiin matkailun kasvun nopeuttamiseksi Suomessa. Matkailun kasvun turvaamiseksi tarvitaan sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Kaikki toimenpiteet vaativat resurssien tehokkaampaa kohdentamista erityisesti julkisella sektorilla. Tavoitteena on, että tässä periaatepäätöksessä esitetyt toimenpiteet painottuvat voimakkaasti elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Periaatepäätöksessä keskitytään niihin toimenpiteisiin, joihin julkisen sektorin keinoin voidaan ensisijaisesti vaikuttaa. Matkailun edistämiskeskuksella on oma päivitetty strategia. Se painottuu enemmän operatiivisiin toimenpiteisiin asiakassegmentointeineen ja periaatepäätöksessä keskitytään enemmän elinkeinopoliittisiin toimenpiteisiin. Matkailun työllisyysvaikutukset ovat merkittävät ja elinkeino tasapainottaa maamme alueellista kehitystä. Toimenpiteitä toteutetaan valtiontalouden kehysten ja talousarvion määrärahojen sallimissa rajoissa ottaen huomioon valtion tuottavuusohjelman tavoitteet.. Ministeriöt (VM, TEM, MMM, YM, LVM, UM, OKM) ovat lausuneet luonnoksesta oman näkemyksensä. Lausuntoja luonnokseen tuli yhteensä 31 kappaletta. Periaatepäätöksen lähtökohta on sama kuin matkailustrategiankin, eli että suomalainen matkailuelinkeino kasvaa, kannattaa ja menestyy kilpailussa kansainvälisistä matkustajavirroista. Tavoite on lisätä erityisesti kansainvälistä matkailua Suomeen eli suomalaisen matkailuelinkeinon ja siihen välillisesti liittyvien alojen tuotteiden ja palveluiden myyntiä ulkomaisille asiakkaille. Matkailu on tärkeä vientitoimiala. Matkailupoliittisten linjausten tavoitteet matkailutoimialojen kehittämiseksi Arvioiden mukaan matkailutoimialat 1 voisivat vuonna 2020 työllistää jopa henkilöä, niiden bruttokansantuoteosuus voisi olla 5,1 prosenttia ja verokertymä voisi olla 7,5 miljardia euroa. Luvut perustuvat oletukseen, että matkailupalvelujen kysynnän määrä kasvaisi keskimäärin 3 prosenttia vuodessa ja arvo keskimäärin 5 prosenttia vuodessa. Suomen kansantalouden kasvuksi on oletettu määrältään keskimäärin 2 prosenttia ja arvoltaan keskimäärin 3 prosenttia vuodessa vuoteen 2020 asti. Työn tuottavuuden kasvuksi on oletettu keskimäärin 0,5 prosenttia vuodessa. 1 Seuraavassa tekstissä puhutaan sekä matkailun että matkailutoimialojen taloudellisesta merkityksestä. Matkailun taloudellinen merkitys sisältää ne taloudelliset vaikutukset, jotka syntyvät ihmisten liikkumisesta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle joko työn tai vapaa-ajan vieton johdosta. Matkailutoimialat ovat matkailulle tyypillisiä toimialoja, kuten majoituspalvelut, ravitsemispalvelut, henkilöliikennepalvelut (tie-, lento-, vesiliikenne ja rautatiet sekä tukitoiminta), matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut, kulttuuripalvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut, liikennevälineiden vuokraus ja sekalaiset palvelut. Matkailun merkitys on suuri näillä toimialoilla, mutta niiden liikevaihto ei synny pelkästään matkailun ansiosta, vaan paikallinen kysyntä voi olla selvästi suurempi, kuten ravintolaalalla

4 4 Lisäksi vuoden 2020 matkailutulon määrän tavoitteeksi on asetettu 20,7 miljardia, kun se vuonna 2007 oli 11 miljardia euroa ja Suomeen saapuvien ulkomaisten matkailijoiden viipymäksi 5,1 miljoonaa kun se vuonna 2009 oli 3,4 miljoonaa (vähintään yhden yön Suomessa viipyneet). Liitteessä dokumentin lopussa on tietoa Suomen matkailun nykytilasta.

5 5 Valtioneuvosto päättää seuraavista toimenpiteistä matkailupolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. 1. Selvitetään mahdollisuudet käynnistää laaja-alainen Suomen matkailun strateginen ohjelma Strategisen ohjelman tavoitteena olisi ennakoida ja seurata matkailualan kehitystä eri hallinnonalojen näkökulmasta, koordinoida matkailuelinkeinon ja matkailutoimialojen toimintaedellytyksiä ja tehdä tarvittaessa uusia aloitteita alan kehittämiseksi Suomessa. Strateginen ohjelma koordinoisi myös tähän periaatepäätökseen kirjattujen toimenpiteiden valmistelua ja toteutusta. 2. Kehitetään matkailusektoria 2.1 Vahvistetaan matkailukeskittymiä ja verkostoja Matkailukeskukset ja muut maantieteelliset ja toiminnalliset keskuspaikat (kuten kaupungit) toimivat veturiroolissa ja muut verkostoituneet toimijat ovat sitä kautta asiakkaiden löydettävissä. Yritysten investointituissa ja maakunnallisen kehittämisrahan käytössä priorisoidaan keskittymien vaikutuspiirissä olevaa, verkottunutta liiketoimintaa, investoidaan sähköisten järjestelmien kehittämiseen, verkostojen ja palveluketjujen vahvistamiseen sekä matkailukeskittymien yhteismarkkinointiin. Kyseinen toimenpide koskee erityisesti alueellisia matkailukeskittymiä. 2.2Tuetaan yritysten kasvua ja kehittymistä kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti Matkailuyritysten tuotekehitystä, liiketoimintaosaamista ja kannattavuutta parannetaan sekä vientikauppaa edistetään. Avustetaan yrityksiä haastavissa ja uutuusarvoa sisältävissä kehittämisprojekteissa, kannustetaan matkailu sekä kulttuuri- ja ohjelmapalveluja yhteistyöhön, teemapohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä sekä tuetaan sellaisia yhteisvientihankkeita, jotka ovat Suomen matkailun maakuvaan sopivia. Kyseinen toimenpide koskee erityisesti matkailutoimialan yrityksiä. 2.3 Huomioidaan kestävä kehitys matkailun liiketoiminnan prosesseissa ja palvelutarjonnassa Energian käytön tehostaminen ja energiansäästö ovat usein taloudellisesti kannattavia. Hyvät energiapäätökset ovat samalla myös hyviä ympäristöpäätöksiä. Myös jätteitä kierrättämällä pystytään kasvihuonepäästöjä vähentämään huomattavasti mutta vieläkin suurempiin vähennyksiin päästään ennalta ehkäisemällä hävikin ja jätteiden syntyä. Kuluttajien valinnoilla on ratkaiseva merkitys siihen, mitä yritykset tuottavat ja kuluttajat ostavat. Kysyntä luo ja muokkaa tarjontaa. Yhdyskuntien osalta toimenpiteisiin luetaan mm. kaavoituksen, liikenneratkaisujen, reitistöjen sekä energia-, vesi- ja jätehuoltoratkaisujen uusiutuvan energian käyttö. Kyseinen toimenpide koskee erityisesti alueellisia matkailukeskittymiä. Yritysten osalta huomioidaan niiden energia- ja jätehuoltoratkaisut sekä hävikin ja jätteiden syntymisen minimointi. Lisäksi kuluttajien kestäviä valintoja tuetaan mm. majoituksen, ympäristöystävällisten kuljetusratkaisujen ja liikennevälineiden, ruoka ja juomavalintojen, ohjelmapalvelujen ja aktiviteettien sekä immateriaalisten elämyssisältöjen osalta. Kyseinen toimenpide kohdistetaan erityisesti matkailutoimialan yrityksiin. Lisäksi edistetään sekä yhdyskuntien että yritysten osalta kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun kehittymistä.

6 6 2.4 Kehitetään matkailualan koulutusta ja parannetaan osaamista Matkailutoimiala on suuri työllistäjä ja erityisesti nuorten työllistäjä. Mahdollisuudet toimialan töiden automatisointiin ovat rajalliset eikä työn tekemistä voida siirtää ulkomaille. Matkailualan yritykset tarvitsevat moniosaajia, joilla on hyvät ammatilliset valmiudet, kyky vaativien asiakkaiden palvelemiseen sekä vieraiden kulttuurien ja kielten osaamista. Venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun panostetaan nykyistä enemmän. Matkailuala tarvitsee myös työperäisiä maahanmuuttajia. Suomi tarvitsee strategian, miten houkutella työperäisiä maahanmuuttajia maahan entistä enemmän myös matkailuelinkeinon työtehtäviin. Myös aikuiskoulutukseen tulee panostaa entistä enemmän. Kehitetään koulutustarjontaa työvoimatarpeen mukaisesti, painopiste toisen asteen koulutuksessa, lisätään työperäistä maahanmuuttoa ja panostetaan aikuiskoulutukseen. Tärkeää on myös pitää huolta työantajien valmiuksien kehittämisestä vastaanottaa työperäisiä maahanmuuttajia. Korkeakouluissa matkailualan koulutuksen päävastuu on ammattikorkeakouluilla, joita yliopistot tukevat tutkimustoiminnallaan. Elinikäisellä oppimisella tuetaan osaamisen uudistamista ja luodaan edellytyksiä matkailualaan liittyvän osaamisen monipuoliselle kehittämiselle. 2.5 Parannetaan matkailukeskittymien infrastruktuuria Monet matkailukeskittymät sijaitsevat syrjäisillä, harvaan asutuilla alueilla. Matkailuyritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa edistämällä niiden infrastruktuuriin tehtäviä investointeja, mikä ei vääristä yritysten välistä kilpailua, kuten esimerkiksi liikenneyhteyksiin, vesi- ja viemäritöihin tai energiatehokkuuteen. Myös kansallispuistojen sekä retkeily- ja kelkkareittien perustamisen ja ylläpidon rahoittaminen on tärkeää matkailuyritysten menestymiselle. Huomioidaan alueelliset erityispiirteet ja välittömästi matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä parantavan infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito. 2.6 Hyödynnetään entistä paremmin tutkimus- ja markkinatietoa Matkailualan tilastointia kehitetään vastaamaan matkailuyritysten tarpeita paremmin ja tuotetaan elinkeinon kehittämistä tukevaa ennakointitietoa ja levitetään sitä tehokkaammin. Myös valtakunnallisen tutkimustietokannan perustaminen ja ylläpito on tärkeää. Työ tehdään yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa päällekkäisyyksiä välttäen. Matkailualan tutkimuslaitosten toimintaa ja tutkimustarpeita on käsitelty tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana selvityksessä Suomen matkailun tutkimuksen toimintaohjelma vuosille ja sen liitteessä Matkailututkimuksen tila ja tulevaisuus Suomessa selvitys eri tutkimusorganisaatioiden erityisosaamisesta ja tulevaisuuden tutkimussuunnitelmista. Ko. selvitykset löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilta. Huomioidaan myös elinkeinolähtöinen tutkimustoiminta, joka lähtee yritysten tarpeista. Se luo merkittäviä hyödyntämismahdollisuuksia elinkeinoelämälle, edistää kilpailukyvyn kehittymistä ja yhteiskunnan hyvinvointia. 2.7 Huolehditaan Suomen matkailuyritysten turvallisuusjärjestelmän kehittämisestä Pidetään huolta siitä, että matkailuelinkeino tietää ja tuntee hyvin kaikki matkailupalveluiden laatuun ja turvallisuuteen liittyvät asiat.

7 7 3. Vahvistetaan Suomen matkailumaakuvaa 3.1 Vahvistetaan matkailumarkkinointia Vahvistetaan Matkailun edistämiskeskuksen toimintaa olemassa olevien määrärahakehysten puitteissa. Matkailun edistämiskeskuksen vastuulle kuuluu myös matkailumaabrändin vetovastuu, kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi tehtävien toimenpiteiden rakentaminen teema- tai tuotepohjaisesti sekä Suomen matkailumaakuvan koordinaatio. Suomea ulkomaille myyvien yritysten vastuulla on myös Suomen matkailumaakuvan markkinointi. Muutoin Suomen yleisestä maakuvasta vastaa ulkoministeriö. 3.2 Lisätään Suomen kansainvälistä näkyvyyttä Edistetään Suomeen suuntautuvaa kokous-, kongressi-, tapahtuma- ja kannustematkailua sekä pyritään lisäämään merkittävien kansainvälisten liikunta- ja kulttuuritapahtumien määrää Suomessa. 4. Matkailutoimialaa koskevia yleisiä elinkeinopoliittisia näkökohtia 4.1 Kannustetaan yrityksiä ympäristövastuulliseen energiankäyttöön Valtio luo kannusteita ympäristön ja ilmaston paremmin huomioon ottavan tekniikan ja menettelytapojen käyttöön ottamiselle matkailuyrityksissä. 4.2 Parannetaan saavutettavuutta Liikenne- ja viestintäministeriö valmistautuu laatimaan v liikennepoliittisen selonteon.. Siinä määritellään pitkälti niitä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat myös matkailuelinkeinon toimintamahdollisuuksiin.. Hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen matkailulle välttämättömiä. Tiestön ylläpidon rahoitus voi asettaa tulevaisuudessa tieverkon kunnolle määrällisiä ja laadullisia rajoituksia ja siitä syystä pääpainon matkailukohteiden saavuttavuuden osalta tulee olla erityisesti juna- ja lentoliikenteen kehittämisessä. Suomessa on 25 alueellista lentokenttää, joiden toimintaa tuetaan jo nyt Helsinki-Vantaan lentokentän maksuilla. Suomessa on kuusi kannattavaa lentokenttää. Lisäksi Finavia Oyj:lla ja julkisilla toimijoilla (mm. kaupungit ja maakuntaliitot) on mahdollisuus tukea uusien lentoreittien avaamista, alentamalla lentoyhtiöltä perittäviä maksuja tai myöntämällä määräaikaista markkinointitukea uuden lentoreitin tukemiseksi. Edistetään junaliikennettä Sähköistetyn rautatieverkon merkitys tulee matkailussa korostumaan. Helsingin ja Pietarin välisen nopean raideliikenneyhteyden avautuessa Suomen mahdollisuudet houkutella enemmän erityisesti venäläisiä matkailijoita paranevat oleellisesti. Kehäradan valmistuminen Helsingin lentoaseman ja pääratojen välillä on suuri mahdollisuus. Helsingin päärautatieaseman ja Tikkurilan aseman valmiuksia kehitetään jatkossa siten, että syöttöliikenteen yhteydet Helsingin lentokentältä toimivat sujuvasti. Muita rataverkkoon kohdistuvia lähiajan uudistuksia on Seinäjoki- Oulu radan peruskorjaus. Huolehditaan toimivista matkustajasatamista ja laivaliikenteestä Suomen saavutettavuuden kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että Suomen satamat palvelevat sekä risteily- että reittiliikennettä. Säännölliset ja monipuoliset laivaliikenneyhteydet sekä toimivat satamat ovat hyvin tärkeitä Suomen matkailutoimialalle. Sovitetaan yhteen eri matkustusmuotojen aikatauluja Taksipalveluja ja kutsujoukkoliikennettä on kehitettävä yhdessä joukkoliikenteen kanssa joustavasti yhtenä kokonaisuutena, jotta matkailijoille voidaan taata sujuvat

8 8 yhteydet matkailukeskittymiin ja muihin matkailuyrityksiin. Myös nykyisen lento-, juna- ja bussiliikenteen aikataulujen yhteensovittaminen on ensiarvoisen tärkeää matkailijan näkökulmasta. Pyritään välttämään ylikansallisten Suomea syrjivien verojen käyttöönottoa Saavutettavuus on Suomen matkailun elinehto. Suomi on matkailumaana kilpailijamaitaan huonommassa maantieteellisessä asemassa pitkien matkojen vuoksi ja maan saarimaisuuden takia. Suomea syrjivien verojen tai veroluonteisten maksujen käyttöönottoa tulee pyrkiä välttämään. 4.3 Lisätään matkailun ympärivuotisuutta Selvitetään mahdollisuuksia porrastaa koulujen lomia matkailuelinkeinon positiivisten vaikutusten vuoksi sekä perheiden yhtäläisten lomamahdollisuuksien parantamiseksi. Edistetään matkailun ympärivuotisuutta panostamalla tuotteistamiseen. Asiakkaita tarkemmin segmentoimalla ja keskittymällä mm. Aasian markkinoille, maksukykyisten asiakkaiden hakemiseen ja seniorimatkailijoille markkinointiin voidaan edistää matkailun ympärivuotisuutta. Lisäksi esimerkiksi luonto-, kulttuuri- ja ruokamatkailun mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen on tärkeää. Vuodenaikojen ja niiden vaihtelun hyödyntäminen esimerkiksi ympäristönhoidossa ja palveluiden kehittämisessä on mahdollisuus, johon on syytä panostaa. Myös yhden sesongin matkailukeskuksia ja niiden ohessa toimivia palveluja tulee laajentaa sesonkiaikojen ulkopuolelle. Esimerkiksi hiihtokeskusten markkinointi muuna kuin sesonkina, kokous-, kongressi-, tapahtuma- ja kannustematkailun markkinointi sesongin ulkopuolella ja myös matkailukeskittymien kulttuurinen konseptointi ovat mahdollisuuksia Suomen matkailun ympärivuotisuuden edistämisessä. Tuotekehitystuen ehtona tulee olla mahdollisten asiakasryhmien tarve kyseiselle kehitettävällä tuotteelle ja jakelutien sitouttaminen aikaisessa vaiheessa tuotekehitykseen. Ainoastaan kannattavaa yritystoimintaa tulee tukea. 5. Seuranta Valtioneuvosto päättää, että työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän seuraamaan matkailustrategian ja sen pohjalta laaditun Valtionneuvoston periaatepäätöksen toteutumista. Ko. työryhmään kutsutaan alueiden ja matkailuelinkeinon sekä keskushallinnon edustajia. Työryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa tarkastelemaan toimenpiteiden toteutumista. Toteutumisesta raportoidaan vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä matkailuseminaarissa..

9 9 Liite Taustamuistio Suomen matkailun nykytilasta Matkailun merkitys talouden ja työllisyyden kannalta nyt Vuonna 2007 matkailulle tyypilliset toimialat (ml. muun muassa koko ravintolakysyntä, kts. sivu 3 määritelmä) työllistivät Suomessa henkilöä, niiden bruttokansantuoteosuus oli 3,8 prosenttia ja ne toivat valtiolle verotuloja noin 4 miljardia euroa. Matkailu on kansantaloudellisilta kerrannaisvaikutuksiltaan merkittävä toimiala. Matkailuelinkeinon keskeisten toimialojen majoitus- ja ravintolapalveluiden lisäksi matkailulla on merkitystä mm. huvipuistojen, hiihtokeskusten, ohjelmapalvelujen, festivaalien ja leirintäalueiden talouteen. Lisäksi se työllistää myös mm. liikennepalveluja, kiinteistö- ja laitehuoltoa, turvallisuusalaa, päivittäistavarakauppaa, erikoiskauppaa, rakentamista, IT-palveluja, elintarvikkeiden tuotantoa ja jalostusta sekä jätehuoltoa. Suomessa pelkän matkailun bruttokansantuoteosuus on 2,3 prosenttia ja tyypillisten matkailutoimialojen 3,8 prosenttia. Työllisyyden ja valtiotalouden verokertymän kannalta matkailu on kuitenkin paljon suurempi tekijä. Yksityisillä palvelualoilla runsas kymmenesosa työntekijöistä oli tyypillisten matkailutoimialojen työllistämä. Kuva 1: Matkailutoimialojen merkitys Suomelle Suomi Matkailutoimialat yhteensä. prosenttia Bruttokansantuote 156,91 mrd. 5,95 mrd. 3,8 % perushintaan (2007) Työllinen työvoima 2,49 milj ,2 % (2007) Työlliset yksityisillä 1,1 milj ,3 % palvelualoilla (2008) Valtion kertymä 73,6 mrd. 4 mrd. 5,4 % veroista ja veroluonteisista maksuista (2009) Lähde: Tilastokeskus, Matkailun satelliittitilinpito 2007, Helsinki 2009 ja Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, Ennakkotietoja vuosi 2007 ja 4. neljännes, Helsinki Kotimaiset matkailijat ovat Suomelle tärkeitä, mutta tulevaisuudessa kasvupotentiaali on ulkomaisissa matkailijoissa, joiden kysyntä lisää suoraan Suomen kansantuloa. Matkailu on voimakkaasti työllistävä ala Matkailuala on työvoima- ja pk-yritysvaltainen ja se työllistää paljon nuoria. Majoitus- ja ravintolatoiminnassa työllisten määrä kasvoi vuosien välisenä aikana 37 prosenttia. Muut toimialat kasvoivat samaan aikaan keskimäärin 26 prosenttia. Vuonna 2008 yksinomaan majoitus- ja ravintolatoiminta tarjosi työtä palkansaajalle ja yrittäjälle.

10 10 Kuva 2: Työllisten kokonaismäärä (palkansaajat ja yrittäjät) viidellä valitulla toimialalla vuosina 1995, 2001 ja 2008 (tuhatta henkilöä) Muutos (%) Maa-, metsä ja riistatalous 158,9 129, % Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus, kustannustoiminta 73,3 72,9 57,9-21 % Majoitus- ja 59,7 75, % ravitsemistoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta 48,3 41, % Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 29,8 31,4 28,8-3 % Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Matkailu tuo alueille vaurautta ja hyvinvointia Matkailuelinkeinon koko ja merkitys alueen taloudelle on suhteellisesti suurin Uudenmaan lisäksi Lapissa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla, joissa myös yöpyneitä ulkomaalaisia matkailijoita on suhteellisesti selvästi eniten. Ulkomaisten matkailijoiden kulutus on keskittynyt vahvojen matkailualueiden lisäksi liikenteellisiin solmukohtiin. Kotimainen työmatkailu on keskittynyt kasvukeskuksiin, ja vapaa-ajan matkailu taas suhteellisen tasaisesti eri puolille maata. Kuva 3: Matkailutoimialojen kysynnän arvonlisäys alueen bruttoarvonlisäyksestä 2006 (%) Keskimääräinen arvonlisä/maakunta on 278,6 milj. euroa

11 11 Lähde: Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset matkailun alueellinen tilinpito, Kauppa- ja teollisuusministeriö 2006 ja Konttinen, Juha-Pekka: Matkailutulot jakautuvat epätasaisesti. Tieto & Trendit, marraskuu Matkailuelinkeinon menestymisellä on tasoittavaa vaikutusta aluekehitykseen, koska monet tärkeät matkailukeskittymät sijaitsevan kasvukeskusten ulkopuolella. Matkailutoimialoihin kuuluvien palveluiden lisäksi matkailu kasvattaa lisäkysyntää esimerkiksi terveydenhoitopalveluille ja mahdollistaa monipuolisempien ja laadukkaampien palveluiden tuottamisen myös paikallisille asukkaille. Matkailupalveluilla luodaan myös perusinfrastruktuuria, jonka pohjalle voidaan kehittää myös muuta elinkeinotoimintaa. Matkailulla on potentiaalia kasvaa Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittäminen on kansantalouden ja alueiden näkökulmasta tehokkain tapa lisätä Suomen matkailusta saamia tuloja. Matkailu on ainoa viennin ala, jonka kulutus tapahtuu Suomessa ja joka maksaa toiminnastaan arvonlisäveroa. Suomessa vieraili vuonna 2009 yhteensä 5,7 miljoonaa ulkomaista matkailijaa, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna Vastaisuudessa ennusteiden mukaan matkailutulot ulkomailta (vuonna ,1 miljardia euroa) kasvavat entistä voimakkaammin. 63 prosenttia Suomessa yöpyneistä ulkomaalaisista tuli Venäjältä, Ruotsista, Virosta, Saksasta tai Isosta- Britanniasta. Globaaleja trendejä Tarkoitus ei ole ollut suorittaa kokonaisvaltaista trendikuvausta. Suurin yksittäinen matkailualaakin koskettanut toimintaympäristön muutostekijä on vuonna 2007 alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma, minkä vuosi kansainvälinen matkailu, mukaan lukien matkailu ulkomailta Suomeen, on vähentynyt. Suhdanteen kääntyessä myös matkailijamäärät lähtevät nousuun. Taantuman aiheuttaman notkahduksen ei oleteta muuttavan matkailukysynnän rakenteita pysyvästi. Matkailumarkkinoiden kehitystä ohjaavat trendit eivät ole oleellisesti muuttuneet edellisen strategian laadinnan jälkeen. Kolme perustrendiä on vahvistunut ja selkiytynyt. Ympäristötietoisuuden korostuminen vaikuttaa matkailualaan monin eri tavoin. Ilmastonmuutos on tämän hetken suurimpia epävarmuustekijöitä maailmassa. Vaikka sen ekologiset vaikutukset ovat osin tuntemattomat, matkailuelinkeinon kilpailukykyyn se vaikuttaa jo nyt matkailijoiden muuttuvien asenteiden ja lisääntyvän ympäristötietoisuuden kautta. Suomeen suuntautuvan matkailun vahvuus on koskematon ja puhdas luonto. Siksi erilaiset ympäristökatastrofit olisivat Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta erittäin hankalia. Myös matkailualueiden maisemalliset tekijät ovat entistä keskeisemmässä asemassa. Asiakasryhmät ovat pirstaloituneet entisestään. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja ikääntyneet ovat vauraampia kuin aiemmin. Matkailuelinkeinon tulee yhteiskunnan muiden sektoreiden tapaan varautua palvelemaan tätä kulutuskykyistä, aktiivista ja vaativaa asiakasjoukkoa. Eri sukupolvet ja erilaiset elämäntavat vaativat palvelujen erilaistumista. Tämä edellyttää matkailutoimialoilta herkkyyttä tunnistaa uudenlaisia asiakassegmenttejä ja niiden toiveita tai vaatimuksia. Matkailutoimialojen on osattava toimia entistä enemmän käyttäjä- ja kysyntälähtöisesti.

12 12 Sähköisten palvelujen kasvu, erityisesti internetin kasvu tuo matkailumarkkinointiin, vertailuun ja ostamiseen uusia tekijöitä uudenlaisten ja erilaisten asiakasryhmien lisäksi. Kuluttajat voivat tänä päivänä järjestää matkoja entistä itsenäisemmin, tutustua matkakohteisiin etukäteen sekä arvioida ja suositella kohteita toisille kuluttajille. Sosiaalisen median vertaisarviot ohjaavat kuluttajien käyttäytymistä aiempaa useammin. Matkailutoimialat ovat kuluttajien suurennuslasin alla koko ajan. Suomen vahvuuksia ja heikkouksia matkailumaana Matkailutoimialan edistämiseen kohdistuvien toimenpiteiden tulee pohjautua Suomen havaittuihin vahvuuksiin ja heikkouksiin sekä niistä johdettuihin kehittämistarpeisiin. Seuraavassa esitettyjä vahvuudet ja heikkoudet on huomioitu kehittämistarpeissa. Vahvuudet Saavutettavuus Venäjältä on Suomen matkailun yksi suuri vahvuus, Vetovoimaisia matkailukohteita on Suomessa paljon, kuten Helsinki, Turun saaristo, Järvi-Suomi ja Lappi ml. Kuusamo. Monipuolisia matkailukeskuksia ja -keskittymiä on Suomessa myös paljon. Suomessa sijaitsevat matkailukeskukset ja keskittymät tarjoavat monipuolisia palveluja. Niiden lisäksi luonto ja sen rauha on Suomessa aina lähellä. Heikkoudet Suomen tunnettuus kansainvälisesti on heikkoa. Samalla kun maa jää tuntemattomaksi, jäävät myös sen matkailumahdollisuudet. Saavutettavuus on heikko. Muualta kuin Venäjältä Suomeen täytyy erikseen tulla, tänne ei vahingossa eksy. Matkat ovat myös kalliimpia. Lentoliikenteen sujuvuus ja kohtuullinen hintataso ovat Suomen matkailun elinehto. Maan sisäisessä liikenteessä junaliikenteen merkitys korostuu entisestään. Korkea hintataso on meillä ongelma. Suomalaisten matkailupalvelujen hinnat ovat eurooppalaisittain kalliita ja myös hintamielikuvamme on korkea. Siihen osaltaan vaikuttavat mm. korkeat verot ja työvoimakustannukset.

Suomen matkailustrategia 2020 -

Suomen matkailustrategia 2020 - Työryhmän esitys Suomen matkailustrategia 2020 - Neljä hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä TEM:n matkailun ajankohtaisseminaari 4.6.2010 Työryhmä ja toimintatapa Toteutettiin vuosien 2009-2010

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia 2020. 4 hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä

Suomen matkailustrategia 2020. 4 hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä Suomen matkailustrategia 2020 4 hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä SISÄLTÖ Tiivistelmä...3 Johdanto...5 Neljä hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä...6 Matkailualan trendit...13

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 Vuosien 2010-2012 toteuma TEM/EIO 3.5.2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 Vuosien 2010-2012 toteuma TEM/EIO 3.5.2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 Vuosien 2010-2012 toteuma TEM/EIO.5.201 1. Johdanto Suomen matkailustrategiassa 2020 linjataan julkisen sektorin panos matkailuelinkeinon edistämisessä. Siinä linjataan

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Matkailutilinpito 2011-2013 Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Esityksen sisältö - Hankkeen tavoitteet ja organisointi - Kansainväliset suositukset - Käsitteet ja

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012

Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012 Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012 Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle Matkailun kokonaiskulutus 13,8 mrd. euroa (2011) Matkailun osuus BKT:stä (2011) 2,8 % Matkailun

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista Verkostot matkailustrategiassa

Ajankohtaista Verkostot matkailustrategiassa Ajankohtaista Verkostot matkailustrategiassa Seinäjoki 29.1.2014 Nina Vesterinen matkailun erityisasiantuntija nina.vesterinen@tem.fi www.tem.fi/matkailu Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO Snowbird Airlines Oy Suomeen tammikuussa 2013 perustettu tilauslentoyhtiö. Luodaan Suomeen pysyvä ja toimiva lentoyhtiö, jonka toiminta on tuottavaa, mutta

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Arktisen matkailun menestystarina

Arktisen matkailun menestystarina Arktisen matkailun menestystarina Jorma Terentjeff teollisuusneuvos toimitusjohtaja Hiihtokeskus Iso-yöte Oy Matkailun kansantaloudellinen merkitys Matkailu on globaalisti yksi nopeimmin kasvavista toimialoista

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot