ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10628 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Metsäpalvelun osaamiskeskittymän ja tutkimus- ja kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen toimintayksikkö Projektin vastuuhenkilön nimi Juho Rantala Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Ville Kankaanhuhta Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohta Kustannustehokkaasti tuotetun puun saatavuus ja työvoimapula ovat tekijöitä, jotka uhkaavat Suomen metsäsektorin olemassaoloa ja kehitystä. Samaan aikaan metsänomistuksen rakennemuutos vieraannuttaa metsänomistajia metsätaloudesta. Yksi ratkaisumahdollisuus näihin ongelmiin on metsäpalvelujen ja yrittäjyyden kehittäminen. Tämän lisäksi tieto- ja viestintäteknologian (= ICT) soveltaminen metsäpalveluliiketoiminnan ja metsänhoitopalvelujen hallintaan on jäänyt muun yhteiskunnan kehityksestä jälkeen. Sekä metsäpalvelujen tutkimus- ja kehittämistoiminta (= T&K) että tieto- ja viestintäteknologian sovellusmahdollisuuksien hyödyntäminen kaipaavat pikaista kohentamista. Tämän lisäksi metsäpalveluliiketoiminnan koulutus metsäalan oppilaitoksissa kaipaa kehittämistä ja lisäresursointia. Tarve metsäpalvelujen ja yrittäjyyden kehittämiseen on noussut esille useissa metsäalan strategia- ja tulevaisuustöissä sekä Kansallisessa metsäohjelmassa Tätä aihetta on sivuttu useissa Metlan EURA JÄRJESTELMÄ 1/32

2 Suonenjoen toimipaikan tutkimuksissa sekä sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa. Tarve toteuttaa projektin päämääräksi asetettu osaamiskeskittymä ja tutkimus- ja kehittämisverkosto ovat korostuneet projektin kuluessa. Metsänhoitopalvelujen tuotannon ja markkinoinnin viisi kehittämishaastetta tulevat lähitulevaisuudessa olemaan: 1. Metsänhoidon, ja etenkin taimikonhoidon, yksikkökustannusten nousu, joka rasittaa koko metsätalouden jalostusketjua. 2. Työvoimapula ja nousevat työvoimakustannukset. Metlan juuri valmistuneen selvityksen alustavien tulosten perusteella puolet nykyisistä metsureista tulee olemaan eläkkeellä vuonna Resurssipulaa tulevat paikkaamaan metsäpalveluyritysten alihankinta ja metsänhoitotöiden koneellistuminen. 3. Metsänomistajakunnan rakenteen ja palvelujen kysynnän muutos. Omatoimisesti tehtävät metsänhoitotyöt tulevat vähenemään, sillä metsänomistajat ovat tulevaisuudessa yhä useammin kaupunkilaisia, naisia ja eläkeläisiä. Pitkälle tuotteistettujen kokonaisvaltaisten palvelujen kysyntä tulee kasvamaan. 4. Tämänhetkiset metsänhoitopalvelut ovat puutteellisesti tuotteistettuja ja niiden laatu vaihtelee merkittävässä määrin: riippuen metsätilan sijaintikunnasta metsänomistaja saa samalla rahalla laadultaan hyvin eritasoista palvelua. 5. Metsätalouden julkisen rahoituksen osuus tulee nykyisen taloustilanteen ja heikentyvän huoltosuhteen vuoksi supistumaan ja rahoitusta kohdistetaan uudelleen. Esim. metsätalouden tukiin liittyvät määrärahat tulevat vähenemään n. 14 % vuodelle Meneillään olevat metsäalan muutokset, esim. metsänhoidon koneellistaminen, metsäsuunnittelun ja metsäorganisaatioiden uudistukset, luovat kuitenkin toteutuessaan myös uusia mahdollisuuksia etenkin verkostoituneiden metsäpalveluntarjoajien liiketoiminnalle. Kohderyhmien valinta ja valinnan onnistuminen Projektin ensisijaiset kohderyhmät ovat metsäpalvelujen tarjoajat, joita ovat metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset, metsäteollisuuden metsäpalveluorganisaatiot ja yksittäiset yrittäjät. Metsäpalvelujen tuottajat hyödyntävät tuloksia suoraan palveluliiketoiminnassaan. Tuloksia hyödyntävät myös metsäkeskukset neuvontatyössään, yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset opetuksessaan sekä konsulttiyritykset projektitoiminnassaan. Viime kädessä lopullisen hyödyn saajia ovat metsänomistajat. Metsäpalvelun osaamiskeskittymän tuottaman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen keskittyy erityisesti Itä-Suomeen, missä metsäsektori on korostetun tärkeä elinkeino. Projektin kohderyhmien määrittelyyn oli tarvetta tehdä pieniä tarkennuksia, mutta tämä koskee vähäisessä määrin projektin päätavoitteissa määriteltyjä kohderyhmiä. Osaamiskeskittymä on verkottunut useiden tutkimusprojektien kanssa, jotka tuottavat tietoa metsänhoitokoneiden valmistajille ja koneyrittäjille, joita voidaan pitää omina erikseen lähestyttävinä kohderyhminään. Tällä hetkellä etenkin koneyrittäjien tavoitettavuus metsänhoidon koneellistamiseen liittyen on vielä puutteellinen, mutta viestintään ja tutkimustiedon siirtoon tarvittavan verkoston rakentaminen on aloitettu. EURA JÄRJESTELMÄ 2/32

3 Projektin päämäärä ja tavoitteet Projektin päämääränä oli perustaa Metsäpalvelun osaamiskeskittymä Itä-Suomeen, jossa päätoteuttajina olivat Metla ja Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitos (= MAMK), sekä verkostojäseninä Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Itä-Suomen yliopisto (Joensuu). Osaamiskeskittymän ytimen tulee muodostamaan verkostoperiaatteella toimiva metsäpalvelulaboratorio, jota koordinoi Metlan Suonenjoen toimipaikka. Laboratorio tulee sisältämään metsänhoitopalvelujen tutkimusta, opetusta ja liiketoimintamallien kehitystyön pilotointia tukevan menetelmäosaamisen, tutkimusvälineet, järjestelmät ja ohjelmistot. Metsäpalvelun osaamiskeskittymän rakentamista valmistelevana tavoitteena oli käynnistää metsäpalvelulaboratorion tutkimus- ja kehittämistoiminta tarvittavin selvitystöin metsäpalveluliiketoiminnan tasosta ja kehittämistarpeista. Nämä selvitystyöt jakautuivat edelleen selvitystarpeisiin 1) metsäpalveluyrittäjien käsityksistä nykyisestä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä toiveista ja odotuksista T&K toiminnalta jatkossa, 2) metsäpalveluyritysten toimintaympäristön kehittämiseen, sekä 3) metsäpalveluntarjoajien osaamistarpeisiin liittyen. Myös palveluliiketoiminnan tutkimus- ja kehittämistoimintaa tukevien järjestelmien tarve vaati oman selvitystyönsä. Metsäpalvelulaboratorion tutkimus- ja kehittämistoiminnan ensimmäiseksi tavoitteeksi ohjausryhmä asetti taimikonhoidon laadun hallinnan omavalvontamenetelmän kehitystyön. Menetelmäkehityksessä metsäpalveluntarjoajille lisäarvoa tuovat seuraavat tekijät: 1) metsureiden osaamistason nousu systemaattisen, mittauksiin perustuvan, palautteen ja tavoitteellisen kehittämistoiminnan myötä; 2) taimikonhoitopalvelujen laadun ja sitä kautta palveluntarjoajan maineen ja kilpailukyvyn paraneminen; 3) tarjottavien palvelujen ennakkohinnoittelun tarkentuminen, ja tätä kautta asiakkaalle aiheutuvien pettymysten väheneminen; 4) metsäsuunnittelun päivitystiedot metsäomaisuuden hallintaan liittyvänä lisäarvopalveluna; 5) muiden taimikonhoitopalveluihin liittyvien lisäarvopalveluiden, sekä suoramarkkinoinnin ja asiakassuhteiden hallinnan kehittyminen (mm. palvelujen ajoitus sekä menetelmä- ja kohdevalinnat kattavia palvelupaketteja tarjottaessa). Toisena tavoitteena oli metsäpalveluyrittäjien osaamisen kohottaminen koulutuksin. Aiemmissa tutkimuksissa ja kehittämishankkeista keskeisiksi havaittuja aihepiirejä olivat johtamistaidon ja taloushallinnon osaamisen kohottaminen. Täsmäkoulutusten valmistelussa tavoitteena oli vielä tarkentaa näitä aiempia havaintoja osaamistarvekartoituksin. Kolmantena tavoitteena oli rakentaa tiedonsiirtoa ja opetusta tukeva portaali, joka mahdollistaa metsäpalveluliiketoimintaa tukevan tiedon, esim. päivittyvien manuaalien, tutkimustulosten ja opetusmateriaalin julkaisun. Neljäntenä tavoitteena oli selvittää tieto- ja viestintäteknologian (= ICT) tuomien uusien mahdollisuuksien hyödynnettävyys verkostoituneen metsäpalveluliiketoiminnan uusien toimintamallien ja palvelujen EURA JÄRJESTELMÄ 3/32

4 luomisessa. Riippuen palveluntarjoajien toimintaympäristöstä, asiakkaista, palveluvalikoimasta ja volyymista tarpeet tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiselle ovat hyvin erilaiset. Tästä syystä aihealuetta on lähestyttävä tapaustutkimuksin erityyppisten toimijoiden kanssa toteutettujen kehittämispilottien kautta. Kehittämistyö aloitettiin metsäpalveluja tarjoavien mikroyritysten verkoston resurssien ja tiedon hallinnan pilotoinnilla. Tavoitteiden tarkistus projektin aikana Metsäpalvelulaboratorion perustamisen valmisteluvaiheen tavoitteeksi oli asetettu selvitystyöt 1) metsäpalveluyrittäjien käsityksistä nykyisestä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä toiveista ja odotuksista T&K toimintaan liittyen jatkossa (Metla), 2) metsäpalveluyritysten toimintaympäristön ja kehittymisten esteiden kartoitus (Metla), sekä 3) metsäpalveluntarjoajien tulevaisuuden osaamistarpeet (MAMK). Ensimmäisen selvityksen pohjalta ohjausryhmä asetti projektin aloituskokouksessa toisen selvitystarpeen. Metsäpalveluyritysten toimintaympäristön kartoitus määriteltiin ostopalveluna teetettäväksi metsäpalveluyrittäjyyttä vaikeuttavien rakenteiden tai kitkatekijöiden selvitykseksi. Tämän kartoituksen toteutuksen mielekkyys osoittautui kuitenkin syksyn 2009 kuluessa kyseenalaiseksi, koska projektin toteuttajien tietoon tuli Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla oleva metsäalan strategiatason selvitystyö Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa. Selvitystyön tavoitteet kattoivat seuraavat aihealueet: 1) metsätalouden yrittäjätoiminnan laajentamisen ja kasvun mahdollisuudet, 2) vaihtoehdot ja markkinapotentiaali kotimaassa ja ulkomailla, 3) mahdolliset kehityksen esteet sekä 4) metsään kytkeytyvien liiketoimintojen kehittäminen ja alan yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitystyön lisäksi metsäalan lainsäädäntö oli muuttumassa v alusta, joten ohjausryhmä päätti tästä tavoitteesta luopumisesta vuoden 2009 toisessa kokouksessa, ja vapautuvien ostopalveluresurssien kohdistamisesta taimikonhoidon laadun hallinnan omavalvontamenetelmän kehitystyöhön. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Osallistujien ja organisaatioiden valinta Taimikonhoidon laadun hallinnan omavalvontamenetelmän kehitystyö ja siihen liittyvä kilpailutus käynnistyi marraskuussa 2009 määrittely- ja markkinatutkimusseminaarilla, jonka pohjalta v ja 2011 toteutettavien maastomittausten kilpailutus valmisteltiin tammikuulle Kehitystyössä tarvittavat metsurimittaukset sekä muu tausta-aineiston koostaminen vaativat niin paljon ylimääräistä vaivaa palveluntarjoajilta, että nämä tiedot oli hankittava ostopalveluna. Tavoitteena oli saada kymmenen metsäpalvelujen tarjoajaa mukaan omavalvontamittausten kehitystyöhön, ja tavoitellun n ha mittauspinta-alan tietojen hankinta ylitti ennakko-arvioiden mukaan kansallisten hankintojen kynnysarvon. Mittaustietojen hankinta kilpailutettiin avointa menettelyä käyttäen tammikuussa 2010 (Hilma , nro ). Kilpailutus ei kuitenkaan osoittautunut parhaaksi menetelmäksi edistyksellisiä kehittämistoimintaan sitoutuneita toimijoita valittaessa, vaikka heitäkin saatiin mukaan. Tarjouksen EURA JÄRJESTELMÄ 4/32

5 omavalvontamittauksista jätti kuusi palveluntarjoajaa, jotka olivat Haveforest Oy, UPM Silvesta, Uudenmaan Metsäurakointi Oy, Itä-Suomen Metsätoimistot Oy, Mhy Sisä-Savo ja Mhy Päijät-Häme. Kehitystyössä mukana olleiden palveluntarjoajien mittausten toteutunut pinta-ala (yht. 892 ha, 287 taimikkoa) jäi runsaaseen puoleen vuosille asetetusta tavoitteesta. Mittausaineisto oli kuitenkin riittävä taimikonhoidon työjäljen laadun mittausmenetelmän kehitykseen, taimikonhoitopalvelujen laatutyöhön sekä palveluorganisaatioiden toimintamallien kehitystyössä esiin nousevien ristiriitojen ja pullonkaulojen ennakointiin. Aineiston riittävyys projektin jälkeen tehtävään taimikonhoidon ennakkohinnoittelun ja lisäarvopalvelujen kehitystyöhön on kuitenkin vielä puutteellinen, ja aineistoon tarvitaan täydennystä tulevista taimikonhoitopalvelujen kehittämisprojekteista. Metsäpalveluntarjoajien pääkohderyhmäksi liiketoimintaosaamisen kehittämisessä valittiin yrittäjät. Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitoksen (= MAMK) toteutusvastuulla oli johtamistaidon- ja taloushallinnon koulutuksen järjestäminen metsäpalveluyrittäjille. Lisäksi MAMK:lla oli tavoitteena perustutkinto-opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien kohottaminen, jota varten luotiin virtuaalinen Metsäpalveluyrittäjyys -opintojakso Virtuaaliammattikorkeakoulun sivuille. Tieto- ja viestintäteknologian (= ICT) hyödyntämisen pilottiprojektin kohderyhmä todettiin onnistuneesti valituksi. Tapaustutkimuksessa oli mukana viiden metsäpalveluja tarjoavan mikroyrityksen omistama verkostoyritys Itä-Suomen Metsätoimistot Oy, johon kuuluivat seuraavat jäsenyritykset: Tuomiahon Taimisto, Metsäpalvelu J. Hirvonen, Savotta-apu Väisänen ay, Metsäpalvelu Tuomo Turunen ja Norosalo Oy. Verkostomainen, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävä, toimintatapa on yksi lupaavimmista metsäpalveluyritysten toimintamalleista. Pienet palveluntarjoajat voivat myös luoda esim. strategisia kumppanuussuhteita muiden toimijoiden kanssa lisätäkseen esim. tarjolla olevaa palveluvalikoimaa, maantieteellistä kattavuutta ja vähentääkseen yksittäisille toimijoille kohdistuvia markkinointiponnistuksia. Sekä alihankinta- että palveluverkostot luovat kuitenkin uusia haasteita yhteistyökumppanien tiedon hallinnalle, päätöksenteolle ja kommunikaatiolle. Mitä pienempien toimijoiden verkostosta on kyse, sitä suuremmat toimijakohtaiset riskit liittyvät tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuuri- ja tietojärjestelmäinvestointeihin. Metsäntutkimuslaitoksen toteutus Metsäpalvelun osaamiskeskittymän rakentaminen aloitettiin keväällä 2009 selvitystyöllä metsäpalveluyrittäjien käsityksistä nykyisestä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä toiveista ja odotuksista T&K toiminnalta tulevaisuudessa. Osaamiskeskittymän metsäpalvelulaboratorion perustamista koordinoimaan palkattiin Metlan Suonenjoen toimipaikkaan tutkijaksi Ville Kankaanhuhta toukokuussa Verkostoperiaatteella toimivan metsäpalvelulaboratorion rakentaminen aloitettiin ohjelmistohankinnoilla sekä Metsänhoitopalvelut -portaalin demoversion luonnilla testipalvelimelle. Syksyn 2009 aikana aloitettiin lisäksi yhteydenotot metsäpalveluntarjoajiin sekä muihin koti- ja ulkomaisiin sidosryhmiin. Osaamiskeskittymän viestintämateriaali (esite ja posteri) valmistuivat alkuvuonna Metsänhoitopalvelut -portaalin tuotantoversio julkaistiin syyskuussa 2010 FinnMetko 2010 messuilla. FinnMetko 2010 oli Metsäpalvelun osaamiskeskittymän suurin markkinointitempaus. Metsänhoitopalvelut EURA JÄRJESTELMÄ 5/32

6 portaalissa julkaistiin helmikuussa 2011 päivittyvä Koneistutusmanuaali. Metsäpalvelun osaamiskeskittymään verkottuneiden toimijoiden T&K toiminnan tulokset sekä kokemukset hyvistä käytännöistä pystytään välittämään nyt kustannustehokkaammin eri kohderyhmille Metsänhoitopalvelut portaalin kautta. Palvelukokonaisuus, jota portaali tukee, sisältää tutkimusartikkelit, raportit, oppaat, koulutusmateriaalit, selosteet ja yleistajuiset lehtiartikkelit. Tärkeässä roolissa ovat myös tutkimustuloksista kertovat ja kehittämistoimintaan kannustavat seminaarit, työpajat ja koulutustilaisuudet, joita järjestetään kohderyhmien tarpeiden mukaan. Metsäpalvelun osaamiskeskittymän perustamisvaihe päättyi marraskuussa 2011 viidellä itäsuomalaisella paikkakunnalla pidettyihin kahdeksaan seminaarialustukseen, joissa esiteltiin osaamiskeskittymän T&K toimintaa, kehittämisverkoston jäseniä, Metsänhoitopalvelut -portaalia sekä laadun hallinnan, etenkin taimikonhoidon omavalvonnan kehittämisprojektin tuloksia. Seminaarialustukset olivat osa Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarjaa, jonka kymmenessä koko Suomen alueella järjestetyssä seminaarissa esiteltiin Metlan Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -tutkimusohjelman tuloksia. Metlan pääprojektin, Taimikonhoidon laadun hallinnan omavalvontamenetelmän, kehitystyö käynnistyi määrittely- ja markkinatutkimusseminaarilla marraskuussa Seminaarissa kerättyjen palveluntarjoajien tarpeiden perusteella valmisteltiin avointa menettelyä hyödyntävä kilpailutus tammikuulle Kilpailutuksen kohteena olivat menetelmäkehityksessä tarvittavat metsurien omavalvontamittaustiedot ja niihin yhdistettävät taimikoiden kuviotiedot sisältäen uudistamishistorian ja kasvupaikkatiedot. Tarjouskilpailu koski havupuuntaimikoiden varhaisperkauksia ja taimikon harvennuksia kasvukausien 2010 ja 2011 osalta. Tarjouksen omavalvontamittauksista jätti kuusi palveluntarjoajaa, jotka kaikki pääsivät mukaan kehitystyöhön. Metla sitoutui järjestämään palveluntarjoajille mittauksiin tarvittavan koulutuksen ja laatutyötä tukevat palautetilaisuudet. Omavalvontamenetelmän kuvaus, koulutusmateriaalin valmistelu ja palveluntarjoajien ensimmäiset koulutustilaisuudet järjestettiin huhtikuun 2010 loppuun mennessä. Mittaustietojen laadun varmistamiseksi ja omavalvontamenetelmän kehittämisen tueksi palkattiin harjoittelija tekemään kontrollimittauksia taimikonhoitokohteilla. Metsurien omavalvontamittaukset käynnistyivät useimmilla palveluntarjoajilla pääpainollaan vasta heinäkuun 2010 lopulla ja tästä syystä mittaustietojen palautusta jouduttiin siirtämään aina marraskuun puoleen väliin, jolloin mukaan saatiin useimmilta toimijoilta vähintään lokakuun loppuun mennessä tehdyt mittaukset. Myöhemmin mitatut kohteet ohjeistettiin toimittamaan kesän 2011 mittaustietojen yhteydessä. Lopullinen mittauspinta-ala kesän 2010 osalta oli 428 ha (129 taimikkoa). Kolmea työlajia neljästä pystyttiin pinta-alapeittonsa puolesta hyödyntämään palautteen pohjana kehittämistoiminnassa mukana oleville metsäpalveluyrittäjille. Nämä työlajit olivat männyn varhaisperkaus ja taimikon harvennus sekä kuusen taimikon harvennus. Helmikuun 2011 alussa järjestettiin Taimikonhoidon laadun hallinnan miniseminaari, jonka perusteella mittausmenetelmää ja sen ohjeistusta kehitettiin maalis-huhtikuussa 2011 järjestettyihin metsäpalveluntarjoajien palaute- ja koulutustilaisuuksiin. Kesän 2011 metsurimittaukset alkoivat huhtikuun EURA JÄRJESTELMÄ 6/32

7 loppupuolella. Kontrollimittaukset käynnistyivät toukokuussa, ja uudella harjoittelijalla on tavoitteena tehdä opinnäytetyö metsurimittausten otantaan ja tarkkuuteen liittyen Itä-Suomen (Joensuun) yliopistolle kesän 2011 mittausaineistoon pohjautuen projektin jälkeen. Kesän 2010 mittausten perusteella oli odotettavissa, että palveluntarjoajat eivät pysty toimittamaan mittaustietoja vuoden 2010 alussa asetetussa aikataulussa, jonka vuoksi mittaustietojen palautuksen määräaikaa pidennettiin lokakuun 2011 loppuun ohjausryhmän kokouksessa. Viimeiset täydennykset toimitettuun aineistoon liittyen saatiin palveluntarjoajilta joulukuun 2011 aikana, ja loogisuustarkistukset sekä vertailut kontrollimittauksiin jatkuivat aina joulukuun loppuun. Kesän 2011 omavalvontamittausten peitto oli yhteensä 464 ha 158 taimikosta. Mittausaineistoa männyn- ja kuusen taimikoiden varhaisperkauksia sekä taimikon harvennuksista pystyään hyödyntämään analyyseissä ja laatutyön palautteessa palveluntarjoajille jatkossa. Tietojen myöhennetystä toimitusajasta oli seurauksena se, että marraskuulle 2011 suunnitelluissa Kustannustehokas metsänhoito -seminaarikiertueen metsänhoitotöiden laadun hallinnasta ja omavalvonnasta kertovissa esityksissä keskityttiin mainostamaan palvelukehityksen toimintamalleja yleisemmällä tasolla. Seminaarisarjan alustuksista kerrottiin metsänuudistamisen ja taimikonhoidon laadun hallinnan hyvistä käytännöistä ja laatutyön vaikuttavuudesta. Aiheeseen liittyen esiteltiin laadun hallinnan perusperiaatteita, hyviä kokemuksia metsänuudistamisessa sekä taimikonhoidon omavalvonnan tuomia mahdollisuuksia metsäpalveluntarjoajien toiminnan kustannustehokkuuden ja palvelujen laadun kehittämisen näkökulmasta. Kehittämisprojektin tuotoksena syntynyt taimikonhoidon omavalvontamenetelmä ja saadut kokemukset taimikonhoidon laadun kehittämistyöstä, menetelmän omaksumista hidastavat haasteet sekä suositukset taimikonhoitopalvelujen kehittämiseksi esiteltiin. Varsinaisia analysoituja mittaustuloksia projektin koko aineistosta ei pystytty vielä esittämään, vaan aihepiiriä demonstroitiin kesän 2010 mittaustulosten perusteella. Lopulliset taimikonhoidon laadun hallinnan kehittämistyön tulokset ja kokemukset kehittämistoiminnasta tullaan julkaisemaan erillisessä Metlan kustantamassa teknisessä loppuraportissa vuoden 2012 aikana. Lisäksi projektiin osallistuneille palveluntarjoajille järjestetään vielä vuosien mittaustuloksista palautetilaisuudet alkuvuoden 2012 aikana Metlan kustannuksella. Palveluntarjoajille toimitetaan sähköinen mittauslomake ohjeistuksineen, joista he voivat muokata omaan liiketoimintaansa soveltuvat versiot palvelutoiminnan laadun jatkokehityksen pohjaksi. Tieto- ja viestintäteknologian (= ICT) soveltamista metsäpalveluliiketoiminnan ja metsänhoitopalvelujen hallintaan katsottiin parhaiten pystyttävän edistämään yhdistämällä tietotekniikan ja liiketoiminnan kehitystyö, siten että edetään tapauskohtaisesti huomioiden toimijoiden tarpeet. ICT -pilotti aloitettiin syksyllä 2009 verkoston eri toimijoiden tarvekartoituksella. Tätä seurasi samana syksynä Google Sites - ilmaispalvelimelle luodun intranet -demoportaalin luominen esimerkkisisältöineen. Intranet -sovellusta muokattiin talven työpajoissa, joissa esitettiin myös tietoiskuja tietoteknologian hyödyntämisestä verkostomaisen metsäpalveluliiketoiminnan tukena. Työpajoihin osallistuneet palveluyrittäjät olivat tyytyväisiä Googlen tuottamiin ilmaispalveluihin, ja maksullisten palvelujenkaan hintaa ei katsottu kynnyskysymykseksi. Intranet -palvelun testausta jatkettiin EURA JÄRJESTELMÄ 7/32

8 keväälle 2011, jolloin kaksi verkoston jäsenyritystä päätti lisäksi kokeilla mobiilia metsurien ja korjuukaluston toiminnanohjausjärjestelmää, jota tarjottiin ulkopuolisen palveluntarjoajan palvelimelta kuukausipohjaisella laskutuksella. Järjestelmä oli kuitenkin alun perin suunniteltu bioenergian toimitusketjujen toiminnanohjaukseen, ja siitä puuttuivat esim. metsäteollisuuden metsäpalveluorganisaatioiden metsänhoitopalvelujen toiminnanohjauksessa käytettävät päivitysominaisuudet liittyen, esim. metsätietojärjestelmien kuviotietojen päivitykseen. Mikkelin ammattikorkeakoulun toteutus Metsäpalveluyrittäjien liiketoimintaosaamisen kohottamiseen tähtäävä koulutus oli Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitoksen vastuulla. MAMK aloitti projektin kartoittamalla metsäpalveluntarjoajien osaamis- ja kehittämistarpeita keväällä ja alkukesästä Osaamiskartoitus oli pohjana metsäpalveluntarjoajien koulutusten teemojen ja sisällön suunnittelussa sekä sähköisen opetusmateriaalin suunnittelussa. Osaamistarvekartoituksessa haastateltiin henkilökohtaisesti 12 yrityksestä yhteensä 15 henkilöä. Yritykset toimivat Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Keski- Suomessa. Haastattelujen perusteella tarkennettiin projektin alkuperäisiä koulutustavoitteita (johtaminen ja taloushallinto). Ensimmäinen MAMK:n järjestämä metsäpalveluyrittäjien koulutuspäivä oli suunniteltu marraskuulle ( ) siten, että Metla avustaa luennoissa ja tilaisuuden markkinoinnissa. Ajankohtaa valittaessa oli otettu huomioon tiedossa olevat metsäalan tapahtumat, esim. Metsäpäivät Helsingissä. Koulutuspäivän teemoina olivat metsänhoitopalvelujen tuotteistaminen ja laadun hallinta, lakiasiat ja sopimusoikeus sekä työssä jaksaminen, joista osa oli tavoitteena toteuttaa työpajatyöskentelynä. Koulutuspäivää markkinoitiin FinnMetko 2010 messuilla, Metlan internet sivuilla ja uutiskirjeissä, suoramarkkinointina sähköpostilla (n. 60 palveluntarjoajaa) sekä Metsälehden että Maaseudun Tulevaisuuden numeroissa. Koulutukseen saatiin kuusi ilmoittautunutta, joista kolme oli saanut tiedon sähköpostilla lähetetyn suoramarkkinoinnin kautta ja kolme lehti-ilmoitusten perusteella. Vähäisen osanottajamäärän vuoksi koulutus siirrettiin kevättalvelle MAMK järjesti metsäpalveluntarjoajille koulutuspäivän Kohti parasta asiakaspalvelua, jonka tavoitteena oli parantaa yrityksen asiakaspalveluprosessin hallintaa, vahvistaa ja varmistaa asiakkaan kohtaamisessa tarvittavia taitoja sekä tarjota uusia näkökulmia asiakkaan kohtaamiseen erilaisissa palvelutilanteissa. Päivän teema valittiin osaamistarvekartoituksessa esiin nousseista metsäpalveluyrittäjien koulutustarpeista. Koulutuksen ajankohta ja paikka (Kuopio) valittiin sen perusteella, että Meto Metsäalan Yrittäjät ry:n vuosikokous pidettiin siellä samaan aikaan. Tavoitteena oli saada runsas osallistujaryhmä tarjottuun koulutukseen. Lisäksi Metlan metsäteknologian tutkijaryhmä esitteli tutkimustuloksia liittyen metsänhoidon laadun hallintaan, metsäpalveluyritysten kasvun mahdollisuuksiin, metsänhoitoketjujen kustannusten hallintaan ja metsänhoidon koneellistamiseen. Meto Metsäalan Yrittäjät ry laittoi koulutustilaisuuden markkinointiesitteen jakeluun jäsenilleen vuosikokouskutsun yhteydessä (n. 130 palveluntarjoajaa). Lisäksi koulutusesite lähetettiin suoramarkkinointina sähköpostilla n. 60 EURA JÄRJESTELMÄ 8/32

9 palveluntarjoajalle. Mainos oli myös Metlan internet-sivuilla sekä Metsälehden ja Savon Sanomien numeroissa. Koulutukseen ilmoittautui ja osallistui yhdeksän henkilöä. Marraskuussa 2011 MAMK järjesti metsäpalveluyrittäjille johtamisen teemaan, tarkemmin itsensä johtamiseen, liittyvän koulutuksen. Peili- paras esiin ihmisistä -työkalun avulla henkilö sai arvion omasta ulkoisesta käyttäytymisestään. Tavoitteena oli lisätä ihmisen itsetuntemusta ja kykyä ymmärtää ja kohdata erilaisuutta. Peili-käyttäytymisprofiiliin kuuluvat koulutuspäivät olivat Nikkarilan kampuksella Pieksämäellä. Koulutuspäivää markkinoitiin yrittäjäverkoston kautta. Ensin otettiin puhelimitse yhteyttä yrittäjiin, jotka olivat aikaisemmin osoittaneet kiinnostusta koulutustarjontaan. Puhelinsoiton jälkeen lähetettiin tarkentava esite koulutuksesta ja sen jälkeen varmistettiin osallistuminen sähköpostilla tai puhelimitse. Henkilö sai ehdottaa seuraavaa koulutukseen kutsuttavaa henkilöä. Koulutusta markkinoitiin ja tarjottiin 20 henkilölle, joista koulutukseen osallistui 15 henkilöä. Palautteen perustella koulutuspäivät ylittivät odotukset ja sekä analyysi että koulutus, tehtävät, keskustelut ja pohdinnat koettiin hyödyllisiksi. Myös koulutuksen henkilökohtaista markkinointia pidettiin hyvänä keinona. MAMK:n metsätalouden laitos järjesti syksyllä 2011 virtuaalisen Metsäpalveluyrittäjyys-opintojakson. Opintojakso oli tarjolla heinäkuusta 2011 Virtuaaliamk:n kautta. Opintojakson laajuus oli 5 opintopistettä. Syksyllä 2011 (loka-joulukuu) toteutetulle opintojaksolle osallistui 15 opiskelijaa kolmesta eri ammattikorkeakoulusta (MAMK metsätalous 8, MAMK liiketalous 2, TAMK 4 ja KyAMK 1). Opintojakson sisältö rakennettiin teemoista, jotka nousivat tärkeiksi tai puutteellisiksi metsäpalveluyrittäjien osaamiskartoituksen yhteydessä. Opintojakso toteutettiin kokonaan virtuaalisesti eli se oli aikaan ja paikaan sitomaton. Etäluennoissa ja tutoristunnoissa käytettiin Adobe Connect -ohjelmaa ja materiaalit ja tehtävät jaettiin Moodle -oppimisympäristön kautta. Opintojakson teknisessä toteutuksessa avustivat MAMK:n tietohallinnon asiantuntijat. Opiskelijoiden palaute opintojaksosta oli positiivinen. Teemat, kurssin rakenne, toteutus ja aikataulut sekä luennoitsijat saivat kiitosta. Luennoitsijoina käytettiin sekä MAMK:n opettajia metsä- ja liiketalouden laitokselta että metsäpalveluyrittäjiä (Laitinen ja Rajajärvi). Varatuomari Matti Kiviniemi luennoi sopimusoikeudelliset asiat. Työn ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Metlalla ja MAMK:lla oli selkeästi määritelty vastuunjako toteutuksessa. Tämä ehkäisi yhteistyöongelmat projektin kuluessa. MAMK:lla oli ongelmia työntekijän rekrytoinnissa projektiin, ja projekti pääsi heidän osaltaan käynnistymään vasta joulukuussa Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut projektille asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Ainoastaan projektin kustannus- ja rahoitusrakenteen painotus loppuvuodelle 2010 ja vuodelle 2011 korostui. Kansainvälinen yhteistyö Metsäpalvelun osaamiskeskittymää esiteltiin Pohjoismaisen metsänuudistamisen tutkijaverkoston (SNS - Nordic Network on Forest Regeneration) seminaarissa Mekrijärvellä syyskuussa Esitelmän nimi oli Research and Development of silvicultural services, joka tuli projektin EURA JÄRJESTELMÄ 9/32

10 englanninkielisestä käännöksestä: Research and Development Network of silvicultural services. Vuonna 2010 metsäpalvelunosaamiskeskittymä isännöi Ruotsalaisen Skogforskin, eli paikallisen Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätehon yhdistelmän, johtokunnan vierailua Suonenjoelle. Vierailun ohjelmassa oli mm. metsänhoidon koneellistamisen, maanmuokkauksen ja metsänhoidon laadun hallinnan esittelyä. Vuonna 2011 metsäpalvelun osaamiskeskittymää esiteltiin kansainvälisen punavyökaristetta käsittelevän seminaarin (International Dothistroma Alliance -meeting) yhteydessä esitelmässä: Damaging agents in the modelling of silvicultural services. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Metsäpalvelun osaamiskeskittymän viestintä eteni vuonna 2009 viestintäsuunnitelman mukaisesti. Osaamiskeskittymän perustamisesta tiedotettiin Metlan Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelman (= MKL) uutiskirjeessä 1/2009. Kyseisen uutiskirjeen levikki oli v n. 500 metsäalan toimijaa ja vaikuttajaa. Nykyisellään MKL -uutiskirjeellä on lähes 1000 tilaajaa, ja sen mediajakelu on lisäksi n Osaamiskeskittymän päämäärä, tavoitteet ja toiminta esiteltiin syyskuussa Yrittäjyystutkimus Metlassa seminaarissa mahdollisten uusien tutkijakontaktien mukaan saamiseksi osaamiskeskittymän toimintaan. Lisäksi projektia ja metsäpalvelun osaamiskeskittymää esiteltiin syyskuussa Pohjoismaisen metsänuudistamisen tutkijaverkoston (Nordic Network on Forest Regeneration) seminaarissa. Lokakuussa 2009 järjestettiin tiedotuskampanja Taimikonhoidon laadun hallinnan omavalvontamenetelmän kehittämisseminaarista ( ). Jakelukanavat olivat 1) henkilökohtaiset sähköpostikutsut, 2) ilmoitus Metlan internet -sivujen tapahtumakalenterissa sekä 3) tiedote MKL -uutiskirjeessä: Marraskuun kehittämis- ja markkinatutkimusseminaariin osallistui 18 eri metsäorganisaatioiden edustajaa noin kymmenestä eri metsäpalveluyrityksestä. Osanotto oli edustava huomioiden eri palveluntarjoajien tyypit. Keskustelu oli rakentavaa ja eri toimijat osoittivat kiinnostuksensa osallistua tammikuulle 2010 suunniteltuun tarjouskilpailuun. Seminaari antoi hyvän pohjan omavalvontamittaustien kilpailutuksen valmistelulle. Metlan Metinfo -metsätietopalvelun (http://www.metla.fi/metinfo/) alle julkaistava Metsänhoitopalvelut portaalin testiversio valmistui vuoden 2009 loppuun mennessä. Metsäpalvelun osaamiskeskittymän viestintä eteni alkuvuonna 2010 suunnitelmien mukaisesti a) Taimikonhoidon omavalvontamenetelmän kilpailutuksen, b) osaamiskeskittymän esitteen valmistelun, c) Helsingin yliopiston metsänuudistamiskurssin (ME220), d) taimikonhoidon omavalvonnan ohjeistuksen ja e) maastokoulutusten (6 kpl) osalta. Myös osaamiskeskittymän posteri valmistui aikataulussa. Metlan Metsänhoidon Kustannustehokkuus ja Laatu (= MKL) uutiskirjeessä oli artikkeli Metsänuudistamisen hallinnan vaikuttavuudesta, jossa lopussa kerrottiin uudesta Taimikonhoidon laadun hallinnan kehittämisprojektista (http://www.metla.fi/uutiskirje/mkl/2010-1/uutinen-2.htm). Metlan Metsäntutkimus -lehti lakkautettiin, mutta sen sijaan kirjoitettiin artikkeli METO -yrittäjien lehteen (Kankaanhuhta, V Tukea metsäpalveluliiketoiminnan kehittämiseen. Metsäyrittäjä 1: 6-7.). EURA JÄRJESTELMÄ 10/32

11 Joka toinen vuosi järjestettäville FinnMetko 2010 messuille päätettiin osallistua Mikkelin Farmari 2010 maatalousnäyttelyjen sijaan suuremman metsäalan kohderyhmien tavoitettavuuden saavuttamiseksi. Metsänhoitopalvelut -portaali julkaistiin virallisesti FinnMetko 2010 messuilla (http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/). Osaamiskeskittymän ytimen muodostava metsänhoitoteknologian tutkijaryhmä sai myös julkisuutta Koneyrittäjä 5/2010 -lehden artikkelissa, jossa esiteltiin messujen uusia tulokkaita. Lisäksi portaalista kerrottiin Metlan Metsänhoidon Kustannustehokkuus ja Laatu tutkimusohjelman 2/2010 uutiskirjeessä marraskuussa (http://www.metla.fi/uutiskirje/mkl/2010-2/uutinen-2.htm ). FinnMetko messuille valmistui osaamiskeskittymän suomenkielisen esitteen lisäksi myös Metlan kustantama englanninkielinen käännös esitteestä sekä osaamiskeskittymän posterin lisäksi neljä muuta Metlan kustantamaa osaamiskeskittymän tutkimus- ja kehittämistoimintaa esittelevää posteria. Metla avusti Mikkelin AMK:a metsäpalveluntarjoajien koulutuspäivän markkinoinnissa. Koulutuspäivän mainos, esittely ja ohjelma olivat näkyvillä Metsänhoitopalvelut -portaalissa ja FinnMetkossa jaettiin koulutuksesta kertovaa mainoslehtistä. Taimitietopalvelun uutiskirjeessä (http://www.metla.fi/uutiskirje/taimitarha/ /index.html) oli koulutuspäivän mainos ja tapahtuma oli näkyvissä Metlan tapahtumakalenterissa. Täsmäkoulutusta mainostettiin lisäksi suoramarkkinointina sähköpostilla (n. 60 palveluntarjoajaa) sekä Metsälehden numerossa ja Maaseudun Tulevaisuuden numerossa. Metsäpalvelun osaamiskeskittymälle haettiin lisäksi näkyvyyttä jakamalla osaamiskeskittymän esitettä Joensuun tiedepuistossa järjestetyssä Metsänhoidon koneellistaminen ja markkinapotentiaali - seminaarissa sekä Itä-Suomen Syysmetsäpäivillä Kuopiossa ( ). Kolme viestintäsuunnitelmassa asetettua tavoitetta siirtyi vuodelta 2010 vuodelle 2011: 1) Itä-Suomen yliopiston (Joensuu) ja Helsingin yliopiston Metsänviljelyn kurssia ei järjestettykään syksyllä 2010, vaan se siirtyi kevääseen 2011; 2) Taimikonhoidon omavalvonnan palveluntarjoajakohtaiset palaute- ja koulutustilaisuudet jouduttiin siirtämään maalis-huhtikuulle 2011 mittaustietojen viivästyneiden toimitusten vuoksi; sekä 3) suunniteltu päivittyvän Koneistutusmanuaalin julkaisu Metsänhoitopalvelut -portaalissa siirtyi vuodelle Metsäpalvelun osaamiskeskittymän ohjausryhmän järjestetyssä kokouksessa päätettiin lisäksi järjestää kesän 2010 mittauskauden jälkeen Taimikonhoidon laadun hallinnan menetelmäkehitystä tukeva miniseminaari. Maastomittaustietojen myöhennetyn toimitusajan vuoksi, miniseminaarin ajankohta siirrettiin helmikuun 2011 alkuun. Ennakkotieto seminaarista lähetettiin palveluntarjoajille ja sidosryhmille lokakuun 2010 puolessa välissä ja varsinaiset kutsut tammikuun 2011 alussa. Taimikonhoidon laadun hallinnan miniseminaari järjestettiin Metlassa Suonenjoella. Miniseminaarin keskustelujen ja palautteen perusteella mittausmenetelmää ja sen ohjeistusta kehitettiin edelleen maalis-huhtikuussa järjestettäviä metsäpalveluntarjoajien palaute- ja koulutustilaisuuksia silmällä pitäen. EURA JÄRJESTELMÄ 11/32

12 Helmikuun 2011 alussa julkaistiin lisäksi vuodelle 2010 suunniteltu päivittyvän Koneistutusmanuaalin ensimmäinen osa Metsänhoitopalvelut -portaalissa (http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/paivittyvat-oppaat.htm). Metsäpalvelun osaamiskeskittymän toimintaa ja metsäpalveluyritysten verkottumista mahdollisuuksia taimituotannon kanssa esiteltiin Taimitarhapäivien ( ) seminaariesityksessä Jyväskylässä. Esityksen ja maaliskuun lopulla Taimiuutisissa 1/2011 (s ) ilmestyneen samannimisen artikkelin nimi oli Metsäpalveluyritysten verkottuminen taimituotantoon. Mikkelin ammattikorkeakoulun Kohti parasta asiakaspalvelua koulutuspäiviä ( ) markkinoitiin suoramarkkinointina sähköpostilla Meto yrittäjien vuosikokouskutsun yhteydessä (n. 130 palveluntarjoajaa), suoramarkkinointina sähköpostilla (n. 60 palveluntarjoajaa), Metlan internet-sivuilla sekä Metsälehden ja Savon Sanomien numeroissa. MAMK oli vastuussa ensimmäisen päivän ohjelmasta ja Metlan Metsänhoidon teknologian tutkijaryhmä esitteli T&K toimintaansa ja tutkimustuloksia toisena päivänä. Taimikonhoidon laadun hallinnan palaute- ja koulutustilaisuudet järjestettiin metsäpalveluntarjoajille (Haveforest Oy, UPM Silvesta, Uudenmaan Metsäurakointi Oy, Itä-Suomen Metsätoimistot Oy, Mhy Sisä-Savo ja Mhy Päijät-Häme). Lisäksi taimikonhoidon laadun hallinnan omavalvontamenetelmää esiteltiin Savon ammatti- ja aikuisopiston opettajien koulutustilaisuudessa Toivalassa , ja Metsäpalvelun osaamiskeskittymää sekä Metinfo Metsien terveys palvelua esiteltiin Mikkelin AMK:n Nikkarilan Metsätuhokurssilla Suonenjoella Kolme Metsäpalvelun osaamiskeskittymästä kertovaa artikkelia julkaistiin Metlan MKL -tutkimusohjelman 1/2011 uutiskirjeessä, joka ilmestyi huhtikuussa 2011 (http://www.metla.fi/uutiskirje/mkl/2011-1/index.html): 1) Kankaanhuhta, Työkaluja metsänhoitopalvelujen laadun kehittämiseen; 2) Lindroos, Laatua taimikonhoitoon; 3) Jokela, Metsäpalveluyrittäjät ja tutkijat kohtasivat Kuopiossa. Laatua taimikonhoitoon -artikkeli ilmestyi myös Metlan intranetissä, Metissä: Syksyltä 2010 siirtynyt Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja Helsingin yliopiston Metsänuudistamisen kurssi järjestettiin Metsäpalvelun osaamiskeskittymää ja sen toimintaa esiteltiin luennossa Metsänhoitotöiden laadun hallinta. Mikkelin AMK:n metsätalouden laitoksen Peili - paras esiin ihmisistä -koulutusta ( ) markkinoitiin suoralla puhelinkontaktilla yrittäjiin. Puhelinsoiton jälkeen lähetettiin esite ja osallistuminen varmistettiin joko sähköpostilla tai puhelimitse. MAMK:n Metsäpalveluyrittäjyys-virtuaaliopintojaksoa markkinoitiin Suomen virtuaaliamk:n internetsivuilla (http://www.amk.fi) Lisäksi tieto opintojaksosta lähti sähköpostiviestinä MAMK:n EURA JÄRJESTELMÄ 12/32

13 metsätalouden laitoksen 3. ja 4. vuosikurssin opiskelijoille. Opintojaksosta lähettiin myös sähköpostiviesti toisille ammattikorkeakouluille (PKAMK, HAMK ja TAMK). Aloituspaikkamäärän oltua rajallinen (max 15), kaikille ammattikorkeakouluille ei lähetetty suoramarkkinointiviestiä. Opintojakso oli kuitenkin ollut julkisesti tarjolla internetissä. METO -yrittäjien Metsäpalveluyrittäjä -lehteen kirjoitettiin artikkeli metsäpalveluyrittäjille tarjotuista koulutuspalveluista (Itkonen, K Onkohan tämä edes laillista? Metsäyrittäjä 2/2011, s. 21). MAMK:ssa markkinoitiin lisäksi säännöllisesti projektia, sen tapahtumia ja toimintaa MAMK:n metsätalouden laitoksen henkilöstölle viikkopalaverien yhteydessä. Projektin ohjausryhmä päätti kesäkuun 2011 kokouksessa, että osaamiskeskittymän päätösseminaarin tulee korvaamaan Metsänhoidon kustannustehokkuus- ja laatu tutkimusohjelman seminaarikiertueen yhteydessä Itä-Suomen alueella pidetyt Metsäpalvelun osaamiskeskittymän T&K toiminnan ja tulosten esittelyt. Metlan ja Metsäkeskusten yhteistyössä järjestämää ja markkinoimaa seminaarisarjaa hyödyntämällä arvioitiin pystyttävän vähintään viisinkertaistamaan yksittäisen päätösseminaarin kuulijamäärä. Seminaaripaikkakunniksi valittiin viisi syksyllä 2011 eri metsäkeskusten alueella järjestetystä kymmenestä seminaarista. Kouvolassa ( ) seminaarialustukset olivat 1) Omavalvonta metsänhoitotöiden laadunhallinnassa sekä 2) Taimikonhoidon laatu ja laadunhallinta. Kuopiossa ( ) alustus oli nimeltään Omavalvonta metsänhoitotöiden laadunhallinnassa. Mikkelissä ( ) alustukset olivat nimeltään 1) Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa sekä 2) Taimikonhoidon laatu ja laadunhallinta. Kajaanissa ( ) alustuksen aihe oli Laatutyön menetelmät ja vaikuttavuus metsänhoidossa. Joensuussa ( ) seminaarialustukset olivat 1) Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta sekä 2) Omavalvonta metsänhoitotöiden laadunhallinnassa. Alustusten johdannossa esiteltiin Metsäpalvelun osaamiskeskittymä ja tutkimus- ja kehittämisverkoston toimijat, jonka lisäksi Metsänhoitopalvelut -portaalia mainostettiin. Seminaarisarjan palautteesta julkaistiin yhteenveto Metlan intranetissä (Rantala, J Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarjan jälkipyykki. Vuoden 2011 viestintäsuunnitelma tarkentui projektin edetessä ohjausryhmän ohjatessa projektin toteutusta. Kokonaisuudessaan viestintä tuki hyvin toimintaa, ja vuoden toteutuneiden suoritteiden määrä ylitti alun perin vuodelle 2011 asetetut tavoitteet. Projektin päättymisen jälkeen julkaistaan hallinnollisen ESR - raportin lisäksi vielä metsäpalvelujen, etenkin taimikonhoitopalvelujen, tuotekehitystä tukeva tekninen loppuraportti, joka tukee saatujen tulosten jalkautusta ja juurruttamista palveluntarjoajien jokapäiväiseen toimintaan. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite EURA JÄRJESTELMÄ 13/32

14 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Metsäntutkimuslaitos Metsäpalvelun osaamiskeskittymän metsäpalvelulaboratorion perustamisvaihe eteni hyvin vähäisin ongelmin. Merkittävin T&K toiminnan tiedon- ja teknologian siirron levittämiskäytäntöihin liittyvä haaste nousi esiin jo ensimmäisen vuoden aikana. Metsänhoitopalvelut portaalia rakennettaessa Metlan palvelimelle asennettiin tiedon siirtoa tukemaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa laajasti käytössä oleva Moodle palvelin kurssien ja seminaarien tiedon siirtoa tukemaan (Ohjausryhmän kokouksen pöytäkirja). Tavoitteena oli tarjota tämä, myös sosiaalisen median ominaisuuksia sisältävä palvelu, Itä-Suomen yliopiston (Joensuu) ja Helsingin yliopiston kurssien ja kehittämispilottien tiedonsiirtoa tukemaan. Palvelimelle ei saatu riittävästi aineistoa, jotta sitä olisi kannattanut ylläpitää. Palvelin ajettiin kokeiluvaiheen jälkeen alas. Vastaavanlaisen kohtalon koki myös Metsänhoitopalvelut portaaliin testiasteelle toteutettu Tulosesitykset - kalvosarja, joissa eri tutkimusaiheista ja seminaareista kertovia esityksiä olisi mahdollista julkaista (suunnitelma Ohjausryhmän kokouksen pöytäkirjassa). Myöskään tähän palveluun ei saatu projektin aikana riittävästi aineistoa. Valmiudet portaalin Tulosesitykset osion julkaisuun ovat kuitenkin olemassa neuvoteltavissa olevalla aikataululla. Taimikonhoidon laadun hallinnan menetelmäkehitystyössä kartoitettiin metsäteollisuuden metsänhoitoorganisaatioissa saadut hyvät käytännöt sekä Metsätehon testaamat mittausmenetelmät. Alustavan kartoituksen pohjalta luotiin käytettävyydeltään hyvin pitkälle UPM Silvestan operatiivista omavalvontalomaketta vastaava mittauslomake tarvittavien tunnistetietojen, jäävän puuston laadun ja metsäsuunnittelutietojen päivityksen osalta. Tähän lomakkeeseen lisättiin osiot ennakkohinnoittelun tueksi mitattavista kannoista, sekä uudistamishistoriasta ja kasvupaikkatiedoista. Laadun hallinnan jäävän puuston laatua kuvaava mittauslomake- ja menetelmä oli siis sinällään käyttäjälle helppo, ja metsäteollisuuden palveluorganisaatioissa toimivaksi testattu. Uuden yksityismetsiin soveltuvan laadun hallinnan työkalun kokeilussa ja käyttöönotossa kohdattiin kuitenkin huomattavia vaikeuksia ja muutosvastarintaa osassa metsäpalveluorganisaatioista. Vastustus tämän uuden laadun hallintaa tukevan innovaation käyttöönotossa pystytään kuitenkin analysoimaan esim. työpsykologiaa ja kehittävän työntutkimuksen metodologiaa hyödyntäen. Vastustus palveluorganisaatioiden eri tasoilla saattoi itse asiassa aiheutua paikallisessa organisaatiokulttuurissa jo vallitsevista ristiriidoista, jotka vain kärjistyvät uutta toimintamallia kehitettäessä. Laadun hallinnan kehittämistyössä ongelmia ja ristiriitoja saattoi organisaatiosta riippuen aiheutua erilaisista psykologisista tekijöistä. Huomioitavaa lisäksi se, että muutosvastarinta on osa sopeutumis- ja omaksumisprosessia, eikä sinällään negatiivinen asia. Ensinnäkin omavalvontamittausten myötä päätösvalta töiden toteutuksesta siirtyy työntekijälle, mutta sitä seuraa myös vastuu työjäljen laadusta. Toiseksi suhtautumista jokaisen työntekijän joskus tekemiin virheisiin täytyy muuttaa. Laatutyössä ei etsitä syyllisiä, vaan keskitytään toiminnan kehittämiseen, ja virheistä oppimiseen. Toisaalta tämä omavalvontamittauksiin EURA JÄRJESTELMÄ 14/32

15 perustuva toimintamalli edellyttää myös omien virheiden tunnustamisen. Kolmanneksi johdon ja esimiesten tulee sitoutua kehittämistoimintaan. Kehittämistoimintaan kuuluu työntekijöiden opastus, vaadittavien asioiden ymmärryksen varmistaminen ja tässä tapauksessa, esim. täytettyjen mittauslomakkeiden palautuksen vaatiminen. Keskeistä on vahvistaa ymmärrystä siitä, miksi toimintaa kehitetään. Kehittävän työntutkimuksen metodologiaa hyödyntäen kartoitettiin ristiriitoja, joita saattoi aiheutua esim. 1) kritiikistä mittausmenetelmään itseensä ja vaihtoehtosiin toimintatapoihin liittyen; 2) organisaation työn- ja vastuunjakoon sekä toimenkuviin liittyen, 3) organisaation sääntöihin, työehtosopimukseen ja korvauksiin sekä asiakkaan kanssa tehtyihin sopimuksiin liittyen; 4) laadun mittausmenetelmän tulosten tunnustamisesta viralliseksi mittaustodistukseksi, esim. KEMERA -hakuihin. Ristiriidoista viimeisin muodostuu palveluorganisaation ja viranomaistahojen välille, ja sen ratkaiseminen vaatii avukseen mm. poliittista päätöksentekoa. Suosituksia omavalvontamittausten mahdollistamien metsänhoitopalvelukonseptien jatkokehitystyössä on ensinnäkin palveluorganisaatioiden johdon sitouttaminen kehittämistoimintaan, jotta mahdollisimman moni metsuri saadaan kokeilemaan omavalvontaa. Työntekijöiden kanssa tulee alkuvaiheessa sopia siitä, kompensoidaanko omavalvontamittauksiin kulunutta työaikaa. Jos omavalvontamittauksia käytetään TES:n mittausten sijasta, mittausten kompensaatio on huomioitu TES:n määrittelemissä korvauksissa. Osa toimijoista metsäteollisuuden metsänhoito-organisaatioissa on asettanut lisäksi lomakkeiden palautuksen palkanmaksun perusteeksi, joka on heidän mukaansa toiminut hyvin. Toiseksi on suositeltavaa, että järjestetään yhteinen keskustelu- ja koulutustilaisuus laadun hallinnan käynnistämisen yhteydessä, jossa määritellään taimikonhoitopalveluja tarjoavan organisaatiot tavoitteet, ja juuri kyseistä organisaatiota ja sen asiakkaita hyödyttävät osa-alueet. Tärkeintä on vastata kysymykseen, miksi teemme tätä kehittämistoimintaa? Tilaisuuden yhteydessä on myös tärkeää määritellä virstanpylväitä siitä, milloin aiheeseen palataan vastavuoroisen palautteen merkeissä, ja keskustellaan asetetuista tavoitteista ja eri tahojen toiminnan kehittämisestä. Kolmantena suosituksena on esimiestason sitouttaminen omavalvonnan käyttöönoton yhteydessä. Metsurit tarvitsevat opastusta mittauskauden aluksi ja mittausten käynnistyminen tulee varmistaa metsurikohtaisesti. Lisäksi mahdollinen mobiilijärjestelmän hyödyntäminen edellyttää erillisen opastuksensa. Jos käytetään paperilomakkeita, esimiesten on suositeltavaa aluksi esitäyttää lomakkeet. Vähintä, mitä he voivat tehdä on avustus kuviotietojen koostamisessa kohteiden näytön ja ohjeistuksen yhteydessä. Tämän lisäksi mittauslomakkeiden palautus tulee varmistaa, esim. työaikalistausten ja matkalaskujen käsittelyn yhteydessä. Neljäntenä suosituksena on omavalvontamittausten käynnistäminen keväällä ennen metsänviljelykiireitä heti mittauksiin perehdyttämisen jälkeen. Jos mittaukset aloitetaan vasta metsänviljelykiireiden jälkeen, mittausten toteutus on kerrattava. Metsäpalveluverkostojen tieto- ja viestintäteknologian tehokkaampaan hyödyntämiseen tähtäävässä kehittämispilotissa havaittiin Metlan ICT -infrastruktuuriin liittyviä puutteita. ICT -pilotissa kehitys- ja EURA JÄRJESTELMÄ 15/32

16 koulutustyötä hidasti mikroluokan puute. Käytössä oli vanhoja, lähes poistoon meneviä, alitehoisia kannettavia tietokoneita. Työpajoissa turhaa aikaa kului siis tietokoneiden ja niihin latautuvien päivitysten odotteluun. Metsäpalveluverkoston tiedonsiirtoon rakennetun Intranet -sovelluksen demonstroinnissa olisi lisäksi tarvittu muutamia (3-4 yleisintä gps älypuhelinmallia), joilla tarjolla olevia mobiilipalveluja olisi voitu testata ja havainnollistaa. Nyt jouduttiin tulemaan toimeen osittain yksityisellä ja lainatulla kalustolla. ICT -pilotoinnin loppupuolella olisi ollut tarvetta hankkia muutamia palvelusopimuksia sekä pilvipalveluohjelmistoihin että mobiileihin toiminnanohjausjärjestelmiin. Tähän ei kuitenkaan voitu lähetä, koska palvelujen käyttöoikeudet olisi täytynyt irtisanoa pian hankinnan jälkeen, kun projektille ei ollut enää mahdollista kohdistaa kustannuksia, ja aiheeseen liittyvää kehittämishanketta ei ollut vielä käynnissä tai valmisteilla. Mikkelin ammattikorkeakoulu MAMK:n järjestämä metsäpalveluntarjoajien koulutustilaisuus jouduttiin siirtämään marraskuulta 2010 kevättalvelle 2011 vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Kevään 2011 Kohti parasta asiakaspalvelua - koulutuksen markkinointi todettiin haasteelliseksi. Sähköposti-, tiedote- ja lehtimarkkinoinnilla saatiin yhdeksän osallistujaa. Panos-tuotossuhde tässä tapauksessa oli huono. Yhteisesti pohdittiin, miksi metsäpalveluyrittäjät osallistuvat heikosti koulutuksiin. Mahdollisia syitä tähän voivat olla esimerkiksi väärä markkinointikanava, sopimaton ajankohta tai koulutuksen teema. Syksyn 2011 johtamiskoulutuksen suoramarkkinointi henkilökohtaisella yhteydenotolla puhelimitse toimi hyvin. Myös yrittäjät suhtautuivat positiivisesti henkilökohtaiseen markkinointiin ja pitivät sitä erinomaisena tapana tavoittaa yrittäjät ja markkinoida koulutusta. Tavoitetusta 20 yrittäjästä koulutukseen osallistui 15. Henkilökohtainen markkinointi on subjektiivista ja suuritöistä, mutta tämän perustella tehokasta. Se vie lähemmäksi asiakasta ja parantaa tarpeiden tiedostamista. Lehti-ilmoitukset ovat tehottomia ja kalliita ja vaativat useita toistoja. Virtuaaliopintojakson toteutuksessa on syytä varautua teknisiin ongelmiin. Yhteydet on syytä testata ennen etäistuntoja. 8. PROJEKTIN TULOKSET Metsäpalvelun osaamiskeskittymän perustaminen Metsäpalvelun osaamiskeskittymän rakentaminen alkoi selvitystyöllä metsäpalveluyrittäjien käsityksistä nykyisestä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä toiveista ja odotuksista T&K toiminnalta tulevaisuudessa. Osaamiskeskittymän ytimessä toimivan metsänhoitoteknologian tutkijaryhmän tueksi perustettiin verkostoperiaatteella toimiva metsäpalvelulaboratorio, johon projektin tuloksena saatiin vakituinen tutkijan toimi. Kontaktit Metlan yrittäjyystutkijoihin luotiin syksyn 2009 aikana, ja yrittäjien toivomukset T&K toiminnalta saatettiin kaikkien aiheen tutkijoiden tietoon. Metsäpalvelulaboratorion perustamisvaiheessa tehtiin tarvittavat ohjelmistohankinnat. Metsänhoitopalvelut portaalin kehitysversio luotiin suljetulle palvelimelle vuoden 2009 aikana. Portaali julkaistiin Metlan Metinfo palvelukokonaisuuden EURA JÄRJESTELMÄ 16/32

17 yhteyteen FinnMetko 2010 messuilla. Messut toimivat samalla Metsäpalvelun osaamiskeskittymän suurimpana markkinointitempauksena. Päivittyvä Koneistutusmanuaalin ensimmäinen osa julkaistiin portaalissa helmikuussa 2011, ja ensimmäinen opetusvideo saatiin portaaliin verkostokumppanien rahoituksella marraskuussa Metsänhoitopalvelut -portaalista ladattiin välisenä aikana n sivua. Sivujen latausmäärissä olivat mukana sekä tutkimus- ja kehittämisverkoston sisäinen käyttö että ulkoisten asiakkaiden lataukset lukuun ottamatta hakurobotteja. Portaalin etusivuun suhteutettuna (n latausta) käytetyimmät portaalin palvelut olivat 1) Ajankohtaista -osio, jossa on esillä uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista (29 %); 2) Metsäpalveluista ja palveluntarjoajista kertova -osio (28 %); 3) Metsänhoitopalveluihin liittyvät oppaat ja julkaisut (24 %); 4) Metsäpalveluyrittäjien koulutustarjonnasta, eli Täsmäkoulutuksesta, kertova osio (21 %); 5) Metsäpalvelun osaamiskeskittymän projekteista kertova osio (18 %); 6) Kustannustehokas Metsänhoito -seminaarisarjan mainos (17 %); 7) Metsäpalveluliiketoiminnan kehittämisalueista kertova osio (14 %); 8) Koulutuspalvelut perus- ja jatko-opiskelijoille (14 %); 9) Tieteelliset artikkelit ja muut julkaisut -osio (13 %). Päivittyvien oppaiden, tai manuaalien, aloitussivua ladattiin 11 % verrattuna portaalin aloitussivun latauksiin. Samalla ajanjaksolla Metlan Metinfon etusivua ladattiin vajaat kertaa ja Suonenjoen toimipaikassa toimivan Taimitietopalvelun etusivua 1600 kertaa. Metsäpalvelun osaamiskeskittymään verkottuneiden tutkimushankkeiden ja toimijoiden T&K toiminnan tulokset sekä kokemukset hyvistä käytännöistä pystytään välittämään nyt kustannustehokkaammin eri kohderyhmille portaalin kautta. Palvelukokonaisuus, jota portaali tukee, sisältää tutkimusartikkelit, oppaat, raportit, koulutusmateriaalit, selosteet ja yleistajuiset lehtiartikkelit. Tärkeässä roolissa ovat myös kehittämispiloteista ja tutkimustuloksista kertovat seminaarit ja koulutustilaisuudet, joita järjestetään kohderyhmien tarpeiden mukaan. Palautetta ja uusia kehittämistoiminnan aiheita kerätään toimijoilta portaalin avulla sekä muilla tiedonkeruumenetelmillä, kuten kyselyin ja haastatteluin seminaarien yhteydessä. Valmiudet metsäpalveluntarjoajien palvelukehityksen tukemiseen tähtääville T&K palveluille on luotu. Metsäpalvelun osaamiskeskittymän perustamisvaihe huipentui marraskuussa 2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarjan (kuvaus internet osoitteessa yhteydessä pidettyyn osaamiskeskittymän esittelykampanjaan. Osaamiskeskittymän toimintaa ja tuloksia esiteltiin Itä-Suomen metsäkeskuksissa Kouvolassa, Kuopiossa, Mikkelissä, Kajaanissa ja Joensuussa. Seminaaritilaisuuksien osallistujamäärä oli metsäkeskusten keräämien osallistujalistojen mukaan yhteensä 339 henkeä. Merkittävimmät osanottajaryhmät olivat metsäkeskusten, metsäpalveluntarjoajien (metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuuden metsänhoito-organisaatiot ja metsäpalveluyritykset), tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden metsäammattilaiset. Tämän lisäksi tilaisuuksiin osallistui metsähallituksen työntekijöitä, metsäopiskelijoita ja aktiivisia metsänomistajia, esim. metsänomistajakerhojen jäseniä. Metsäpalvelun osaamiskeskittymän ja siihen verkottuneiden tutkimus- ja kehittämisprojektien tulosten tiedonsiirtoa käytännön toimijoille arvioitiin hyödyntämällä Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarjan EURA JÄRJESTELMÄ 17/32

18 Itä-Suomen tilaisuuksien internet -palautekyselyjä, joihin vastasi 131 henkeä, eli vastausprosentti oli 39 %. Itäsuomalaisista vastanneista kolmannes oli metsäpalveluntarjoajia, ja heidän osuutensa koko maan vastanneista oli 45 %. Vastanneiden lukumäärä koko maan kaikista kymmenestä seminaaritilaisuudesta oli 281 henkeä. Palveluntarjoajien yleisarvosanojen keskiarvo asteikolla 1-5 oli sekä Itä- että muualla Suomessa 3,79, kun kaikkien vastanneiden yleisarvosana oli 3,98. Muiden toimijoiden antama yleisarvosana koko maassa oli 4,08, ja suurimman vastaajaryhmän muodostivat metsäkeskusten toimihenkilöt (n=93). Heidän antamansa yleisarvosanan keskiarvo oli koko maassa korkein (4,15), joka selittyy siltä, että seminaariesitysten teemoja kartoittava kysely oli kohdistettu juuri metsäkeskuksiin. Itäsuomalaisista palveluntarjoajista metsäteollisuusyritysten palveluksessa oli 51 %, metsänhoitoyhdistysten palveluksessa oli 44 % ja metsäpalveluyritysten palveluksessa oli 5 % metsäammattilaisista. Käytännössä seminaarisarja tavoitti huonosti metsäpalveluyrittäjiä. Itäsuomalaisten metsäteollisuusyritysten metsäammattilaisten antama yleisarvosana oli 3,77, metsänhoitoyhdistysten metsäammattilaisten yleisarvosana oli 3,79; ja metsäpalveluyritysten metsäammattilaisten yleisarvosana oli 4,00. Metsäpalvelujen kehittämistoiminnasta oli kiinnostunut runsas viidesosa kaikista itäsuomalaisista metsäpalveluntarjoajista (n=41). Kiinnostuneista puolet listasi kehittämistoiminnan aihealueita, joita olivat 1) nykyisen taimikoiden heikkenevän laatukehityksen ehkäiseminen; 2) metsurityön kehittäminen; 3) metsänuudistamisen ja maan muokkauskysymykset; 4) metsänhoidon laatu ja kustannukset; 6) taajamametsien hoito sekä vaihtoehtoiset metsänhoitomuodot; sekä 7) taimikonhoidon koneellistaminen. Kehittämistoiminnasta kiinnostuneita oli jokaisesta metsäpalveluntarjoajien ryhmästä. Taimikonhoidon laadun hallinta Metsäpalveluyrittäjyyttä, taimikonhoitotoimenpiteiden tunnistamista ja markkinointia tukevien menetelmien kehitystyö aloitettiin kaksivuotisessa Taimikonhoidon laadun hallinnan omavalvontamenetelmän kehittämisprojektissa. Projektin aikana palveluntarjoajien koulutustilaisuudet järjestettiin maalis-huhtikuussa , joista jälkimmäisessä annettiin myös palautetta ensimmäisen vuoden mittauksista niin mittausten toteutukseen kuin tuloksiinkin liittyen. Menetelmäkehityksen tueksi järjestettiin myös Taimikonhoidon laadun hallinnan miniseminaari 02/2011 kutsuseminaarina, jossa kerättiin käyttäjäpalautetta koulutustilaisuuksien, palautetilaisuuksien sekä menetelmäkehityksen tueksi. Miniseminaarissa piti alustuksen myös yhden ison asiakkaan, Metsähallituksen, edustaja teemalla: millaisia taimikonhoitopalveluja asiakas haluaa? Omavalvontamittausten koulutus- ja palautetilaisuuksiin osallistuivat pääosin palveluntarjoajien esimiestason yhteyshenkilöt ja yksittäisiä metsureita, joiden roolina oli kouluttaa muut mittauksia hyödyntävät metsurit muun työnopastuksen ohessa. Mittausmenetelmää pääsi harjoittelemaan kahden vuoden aikana yhteensä 44 metsuria 42 eteläsuomalaisen kunnan alueella. Taimikonhoidon omavalvontamenetelmän kehitystyössä oli neljä eri palveluntarjoajaryhmiä motivoivaa osaaluetta, joiden käyttöönotto riippuu palveluntarjoajien oman liiketoiminnan sekä heidän asiakkaidensa tarpeista. Ensimmäinen, ja kaikkia palveluntarjoajia hyödyttävä, sovellus omavalvontamenetelmästä on taimikonhoidon jäävän puuston laadun mittaus, jota hyödyntämällä metsurit saavat palautteen siitä, kuinka EURA JÄRJESTELMÄ 18/32

19 hyvin heidän työnsä on onnistunut verrattuna asetettuihin laatutavoitteisiin. Jäävän puuston laadun mittauksista on hyviä kokemuksia etenkin metsäteollisuuden omista metsistä, jonka lisäksi Metsähallitus on ottanut ne käyttöönsä omissa metsissään. Omavalvontamittauksia hyödynnettäessä metsurin osaaminen kehittyy eri asiakasryhmien toivomien tavoitetiheyksien ja puulajiosuuksien toteutukseen. Palveluntarjoaja voi lisäksi käyttää kerättyjä mittauslomakkeita asiakkaalle luovutettavana laatutodistuksena, ja poliittisesta päätöksenteosta riippuu, kävisikö mittaustodistus tulevaisuudessa taimikonhoidon Kemera -tukien mittaustodistukseksi. Keskeinen rooli tällä - Laatumittaus - osiolla on kuitenkin palveluntarjoajan maineen sekä metsurityön alihankintaverkostojen luottamuksen rakentamisen näkökulmasta. Palveluntarjoajien esimiestason yhteyshenkilöiden koulutus ja ohjeistus metsurien tueksi linkittyi keskeisesti työjäljen laadun mittausmenetelmän omaksumiseen. Yhteyshenkilöiden koulutus ja ohjeistus oli palveluntarjoajien näkökulmasta kustannustehokas. Se myös toimi kahdessa tapauksessa: 1) silloin, kun metsureilla oli jo aiempaa kokemusta mittauksista tai 2) silloin, kun johto ja esimiehet olivat sitoutuneet käyttämään aikaansa menetelmän käyttöönottoon ja kokemattomien metsurien opastukseen. Osa koulutetuista esimiestason yhteyshenkilöistä ei ollut kuitenkaan metsurien operatiivisia esimiehiä, josta aiheutui se, että metsurien sitouttaminen omavalvontamittauksiin saattoi jäädä puutteelliseksi. Kaikki metsurit eivät ottaneet mittausmenetelmää aidosti työkaluna käyttöön. Mittauslomakkeiden työjäljen laatua kuvaavan jäävän puuston lukumäärä oli jäänyt täyttämättä keskimäärin kolmasosassa v taimikoista, joiden kontrollimittausten otantalomakkeet kattoivat 47 %:sta 158 taimikosta. Jäävän puuston lukumäärä oli palveluntarjoajasta riippuen täytetty %:ssa kontrollimittausten taimikoista. Muina kuin metsurityön yhteydessä tehtyjä laatumittauksia, eli ns. jälkimittauksia, oli mittausaineistossa runsas kymmenen prosenttia. Jälkimittausten osalta omavalvontamenetelmän hyödyntäminen oli puutteellista metsurin ja organisaation osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Muutosvastarintaa omavalvontamittauksia kohtaan saattoi esiintyä useasta eri syystä. Metsurit saattoivat kokea omavalvontamittaukset esim. epäluottamuslauseeksi omaa ammattitaitoaan kohtaan, tai mittauksiin yhdistetyn mobiilin toiminnanohjauksen oman työnteon kyttäykseksi. Toisena palveluntarjoajia kehittämistoimintaan motivoivana tekijänä oli metsäsuunnittelujärjestelmien päivitys taimikonhoidossa jäävän puuston mittaustiedoilla. Metsäteollisuuden ja metsähallituksen metsänhoito-organisaatiot hyödyntävät jo tällä hetkellä metsurimittauksia tietojärjestelmiensä päivityksessä periaatteenaan se, että näin pystytään säästämään metsäsuunnittelijoiden työaika- ja matkakustannuksia taimikkotietojen päivityskäynteihin liittyen. Tämä näkökulma on myös houkutteleva yksityismetsien näkökulmasta, sillä laserkeilausta hyödyntävää uutta metsätietojärjestelmää ei pystytä päivittämään taimikoiden keilaustiedoilla, vaan nuorten metsien tila täytyy edelleen käydä tarkistamassa paikanpäällä. Omavalvontaa hyödyntäen metsäsuunnittelijoiden työpanosta pystyttäisiin siis kohdistamaan metsänomistajien neuvontaan ja metsänhoitopalvelujen suoramarkkinointiin. Metsurit saattavat kokea metsäsuunnittelutietojen päivityksen toimenkuvaan kuulumattomaksi tai ns. korkeamman vaativuusluokan työksi. Tästä seuraa tietenkin korkeamman vaativuustason palkkavaatimus, josta keskustelu saattaa herättää ristiriitoja palveluorganisaatiossa. Huomioitavaa on kuitenkin, että opetellessaan metsäsuunnittelutietojen päivitystä metsurit luovat itselleen osaamista, jolla heille on perusteitakin maksaa, esim. ulkomaista EURA JÄRJESTELMÄ 19/32

20 työvoimaa, parempaa palkkaa. Palveluorganisaatioiden vakituiset metsurit voivat lisäksi toimia esim. alihankintaverkoston metsurien kontrollimittaajina, jonka osa voi kokea jopa ylennyksenä perinteiseen toimenkuvaan verrattuna. Metsäsuunnittelua tekevät toimihenkilöt saattavat puolestaan kokea metsurimittaukset uhaksi omalle toimenkuvalleen. Tämä voi nousta ongelmaksi esim. silloin, kun metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnittelijoilla on sekä suunnittelu- että metsurien esimiestehtäviä. Taimikonhoidon työjäljen laatumittausten ja metsäsuunnittelutietojen päivityksen osalta kaikki muut palveluntarjoajat paitsi metsänhoitoyhdistykset, saavat jo tilaavilta asiakkailtaan toiveita omavalvontamittausten tietojen toimituksista. Toiveet tulevat pääosin suurilta asiakkailta, kuten metsäteollisuusyritysten metsänhoito-osastoilta sekä Metsähallitukselta. Omavalvontamittauksia vaativien asiakkaiden osuus oli 44 % vuosien omavalvontamittausten kokonaispinta-alasta. Hankintalain ja julkisten kilpailutusten myötä myös yhteisöt, kuten kunnat ja seurakunnat, joutuvat huomioimaan laatunäkökohdat palvelutilauksissaan. Kolmantena taimikonhoidon omavalvontaan motivoivana tekijänä toimii taimikonhoitopalvelujen ennakkohinnoittelun tarkentuminen, joka vähentää asiakkaiden pettymyksiä hinta-arvioiden ylittyessä. Kun näihin mittauksiin yhdistetään tietoja taimikon uudistamis- ja hoitohistoriasta sekä kasvupaikkatiedoista, pystytään luotujen ennustemallien avulla palveluntarjoajan toiminnan kannattavuutta ja asiakastyytyväisyyttä parantamaan. Myös metsurit saavat varmimmin vaikeilta kohteilta työvaikeustekijöitä vastaavan korvauksen. Metsurit ovat saattaneet kuitenkin kokea kantojen mittaukset työn toteutuksen kyttäykseksi ja ovat vedonneet omavalvontamittausten ja työehtosopimuksen (= TES) mittausten päällekkäisyyteen. Omavalvontamittaukset riittävät tarkkuudeltaan kuitenkin tuottamaan TES laskentaan tarvittavat tiedot, ja itse asiassa TES:n mittauksista metsurille jo maksetaan. Kaiken kaikkiaan onkin suositeltavaa, että palveluntarjoaja ja metsurit sopivat mittausten huomioinnista palkkauksessa. Neljäntenä palveluntarjoajia omavalvontamittauksiin motivoivana tekijänä on systemaattinen taimikon uudistamis-, hoitohistoria- sekä kasvupaikkatietojen keruu sekä yhdistely mittaustietoihin, jolloin pystytään tarjoamaan kehittyneitä asiakkaalle lisäarvoa tuovia palvelupaketteja. Tämä on asiakassuhteiden hallintaa, jonka pohjalta pystytään luomaan pitkäkestoisia kumppanuuksia merkittävimpien asiakkaiden kanssa. Mittaustietojen hyödyntäminen em. tarkoituksiin vaatii kuitenkin organisaatiolta useamman vuoden laatutyötä, jotta aineistoa on riittävästi palvelukehityksen tueksi. Lisäksi analyysitietoa voidaan käyttää alhaisen epäonnistumisriskin metsänuudistamismenetelmien ja palvelujen markkinoinnissa, jossa hyödynnetään esim. arvioita seuraavien toimenpiteiden ajoituksesta. Metsurin näkökulmasta uudistamishistorian ja kasvupaikkatietojen tarkistus saattaa tuntua turhauttavalta ja ylimääräiseltä työltä. Toisaalta metsurille kehittyvät taidot ovat kilpailuvaltti heikomman osaamistason alihankintaa vastaan. Taimikonhoidon laadun hallinnassa nousivat esiin erityyppisten organisaatioiden palvelujen kehittämistä hidastavat pullonkaulat ja ristiriidat, joista saatuja kokemuksia pystytään hyödyntämään metsäpalvelujen kehittämistoiminnassa jatkossa. Kehittämishankkeesta saatujen kokemusten perusteella voidaan yleisellä tasolla todeta, että mukana olleiden metsäpalveluyritysten kehityshistoria vaikuttaa merkittävästi palveluntarjoajien valmiuteen omaksua uusia työnkuvia, vastuunjaon malleja ja laadun kehittämisen EURA JÄRJESTELMÄ 20/32

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011)

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011) Metsäpalvelun osaamiskeskittymän ja tutkimusja kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011) Metsäpalveluyritysten verkottuminen taimituotantoon (Metsätaimitarhapäivät it äi 7-8.2.2011) 822011)

Lisätiedot

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu 29.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu 29.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Omavalvonta metsänhoitotöiden laadunhallinnassa Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Omavalvonta metsänhoitotöiden laadunhallinnassa Ville Kankaanhuhta Kuopio 8.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto Itä-Suomen

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun MMT Timo Saksa Jyväskylä 21.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatutyön peruselementit Jatkuva kehittäminen PDCA ympyrä Systeeminäkökulma

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011 Laatutyön menetelmät ete ätja vaikuttavuus uus metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden. Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Verkostoituminen metsätalouden. Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 17.11.2011 Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 27.10.2011 Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Juho Rantala Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009 Vantaa Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto PYRY II -hanke Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.fi Rahoittajat: Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden puuhuollossa tapahtui merkittävä

Metsäteollisuuden puuhuollossa tapahtui merkittävä Ville Kankaanhuhta ja Timo Saksa Omavalvonnasta työkalu metsänhoidon laadun hallintaan Laadun hallinta on osa kustannustehokkuutta Metsäteollisuuden puuhuollossa tapahtui merkittävä muutos 1980-luvun puolenvälin

Lisätiedot

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä Kullaa 28.10.2014 UPM Metsäalan työnantajana Toimihenkilöitä n. 400 Metsureita n. 120 Yrittäjiä n. 300, joista metsänhoitotöitä tekee n. 150 yritystä UPM Metsäpalvelut Tuottaa

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Leena Kärkkäinen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Tikkurila, 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnitelu/ Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Levi 6.2.2015 Esittelijä Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Metsäpalveluyrittäjyys Toimiala suhteellisen pieni ja nuori

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsäteho Oy Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009, Vantaa 2 Tausta Metsänhoitotyöt tehty pitkään vakiintunein menetelmin ei ylletty puunkorjuun

Lisätiedot

Metsänomistajien koulutus

Metsänomistajien koulutus koulutus EME-hanke Mari Sarvaala aktivointi Hankesuunnitelmassa todettu: menetelminä viestintä, koulutus ja henkilökohtainen neuvonta metsänomistajia autetaan tiedostamaan metsänsä arvo ja kannattavan

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke. Tampereella Virpi Launonen

Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke. Tampereella Virpi Launonen Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke Tampereella 6.9.2013 Virpi Launonen Miksi? Jatkuva muutos Uusi järjestelmä, sähköiset aineistot vain osa muutoksesta Eläköityminen,

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10801 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja 24.11.2016 Seinäjoen ammattikorkeakoulu HANKKEEN SUUNNITELLUT JA TOTEUTUNEET TOIMENPITEET (1) Naisyrittäjien rekrytointi ja kumppanien etsiminen opiskelijoille

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Hankkeen viestintäsuunnitelma Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

Parkanon koulukampus. Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa

Parkanon koulukampus. Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa Parkanon koulukampus Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa Lähtökohdat ja tavoite vuonna 2015 Kaksi alakoulua, yläkoulu ja lukio, 600+100 oppilasta

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

AKTIVAATTORIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET

AKTIVAATTORIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET T&K- TOIMINTA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA- ALAN YKSIKÖSSÄ Kristiina Anttonen Aleksi Nyström AKTIVAATTORIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Tavoitteena oli toimia yritysten, yhteisöjen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot