ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10628 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Metsäpalvelun osaamiskeskittymän ja tutkimus- ja kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen toimintayksikkö Projektin vastuuhenkilön nimi Juho Rantala Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Ville Kankaanhuhta Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohta Kustannustehokkaasti tuotetun puun saatavuus ja työvoimapula ovat tekijöitä, jotka uhkaavat Suomen metsäsektorin olemassaoloa ja kehitystä. Samaan aikaan metsänomistuksen rakennemuutos vieraannuttaa metsänomistajia metsätaloudesta. Yksi ratkaisumahdollisuus näihin ongelmiin on metsäpalvelujen ja yrittäjyyden kehittäminen. Tämän lisäksi tieto- ja viestintäteknologian (= ICT) soveltaminen metsäpalveluliiketoiminnan ja metsänhoitopalvelujen hallintaan on jäänyt muun yhteiskunnan kehityksestä jälkeen. Sekä metsäpalvelujen tutkimus- ja kehittämistoiminta (= T&K) että tieto- ja viestintäteknologian sovellusmahdollisuuksien hyödyntäminen kaipaavat pikaista kohentamista. Tämän lisäksi metsäpalveluliiketoiminnan koulutus metsäalan oppilaitoksissa kaipaa kehittämistä ja lisäresursointia. Tarve metsäpalvelujen ja yrittäjyyden kehittämiseen on noussut esille useissa metsäalan strategia- ja tulevaisuustöissä sekä Kansallisessa metsäohjelmassa Tätä aihetta on sivuttu useissa Metlan EURA JÄRJESTELMÄ 1/32

2 Suonenjoen toimipaikan tutkimuksissa sekä sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa. Tarve toteuttaa projektin päämääräksi asetettu osaamiskeskittymä ja tutkimus- ja kehittämisverkosto ovat korostuneet projektin kuluessa. Metsänhoitopalvelujen tuotannon ja markkinoinnin viisi kehittämishaastetta tulevat lähitulevaisuudessa olemaan: 1. Metsänhoidon, ja etenkin taimikonhoidon, yksikkökustannusten nousu, joka rasittaa koko metsätalouden jalostusketjua. 2. Työvoimapula ja nousevat työvoimakustannukset. Metlan juuri valmistuneen selvityksen alustavien tulosten perusteella puolet nykyisistä metsureista tulee olemaan eläkkeellä vuonna Resurssipulaa tulevat paikkaamaan metsäpalveluyritysten alihankinta ja metsänhoitotöiden koneellistuminen. 3. Metsänomistajakunnan rakenteen ja palvelujen kysynnän muutos. Omatoimisesti tehtävät metsänhoitotyöt tulevat vähenemään, sillä metsänomistajat ovat tulevaisuudessa yhä useammin kaupunkilaisia, naisia ja eläkeläisiä. Pitkälle tuotteistettujen kokonaisvaltaisten palvelujen kysyntä tulee kasvamaan. 4. Tämänhetkiset metsänhoitopalvelut ovat puutteellisesti tuotteistettuja ja niiden laatu vaihtelee merkittävässä määrin: riippuen metsätilan sijaintikunnasta metsänomistaja saa samalla rahalla laadultaan hyvin eritasoista palvelua. 5. Metsätalouden julkisen rahoituksen osuus tulee nykyisen taloustilanteen ja heikentyvän huoltosuhteen vuoksi supistumaan ja rahoitusta kohdistetaan uudelleen. Esim. metsätalouden tukiin liittyvät määrärahat tulevat vähenemään n. 14 % vuodelle Meneillään olevat metsäalan muutokset, esim. metsänhoidon koneellistaminen, metsäsuunnittelun ja metsäorganisaatioiden uudistukset, luovat kuitenkin toteutuessaan myös uusia mahdollisuuksia etenkin verkostoituneiden metsäpalveluntarjoajien liiketoiminnalle. Kohderyhmien valinta ja valinnan onnistuminen Projektin ensisijaiset kohderyhmät ovat metsäpalvelujen tarjoajat, joita ovat metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset, metsäteollisuuden metsäpalveluorganisaatiot ja yksittäiset yrittäjät. Metsäpalvelujen tuottajat hyödyntävät tuloksia suoraan palveluliiketoiminnassaan. Tuloksia hyödyntävät myös metsäkeskukset neuvontatyössään, yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset opetuksessaan sekä konsulttiyritykset projektitoiminnassaan. Viime kädessä lopullisen hyödyn saajia ovat metsänomistajat. Metsäpalvelun osaamiskeskittymän tuottaman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen keskittyy erityisesti Itä-Suomeen, missä metsäsektori on korostetun tärkeä elinkeino. Projektin kohderyhmien määrittelyyn oli tarvetta tehdä pieniä tarkennuksia, mutta tämä koskee vähäisessä määrin projektin päätavoitteissa määriteltyjä kohderyhmiä. Osaamiskeskittymä on verkottunut useiden tutkimusprojektien kanssa, jotka tuottavat tietoa metsänhoitokoneiden valmistajille ja koneyrittäjille, joita voidaan pitää omina erikseen lähestyttävinä kohderyhminään. Tällä hetkellä etenkin koneyrittäjien tavoitettavuus metsänhoidon koneellistamiseen liittyen on vielä puutteellinen, mutta viestintään ja tutkimustiedon siirtoon tarvittavan verkoston rakentaminen on aloitettu. EURA JÄRJESTELMÄ 2/32

3 Projektin päämäärä ja tavoitteet Projektin päämääränä oli perustaa Metsäpalvelun osaamiskeskittymä Itä-Suomeen, jossa päätoteuttajina olivat Metla ja Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitos (= MAMK), sekä verkostojäseninä Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Itä-Suomen yliopisto (Joensuu). Osaamiskeskittymän ytimen tulee muodostamaan verkostoperiaatteella toimiva metsäpalvelulaboratorio, jota koordinoi Metlan Suonenjoen toimipaikka. Laboratorio tulee sisältämään metsänhoitopalvelujen tutkimusta, opetusta ja liiketoimintamallien kehitystyön pilotointia tukevan menetelmäosaamisen, tutkimusvälineet, järjestelmät ja ohjelmistot. Metsäpalvelun osaamiskeskittymän rakentamista valmistelevana tavoitteena oli käynnistää metsäpalvelulaboratorion tutkimus- ja kehittämistoiminta tarvittavin selvitystöin metsäpalveluliiketoiminnan tasosta ja kehittämistarpeista. Nämä selvitystyöt jakautuivat edelleen selvitystarpeisiin 1) metsäpalveluyrittäjien käsityksistä nykyisestä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä toiveista ja odotuksista T&K toiminnalta jatkossa, 2) metsäpalveluyritysten toimintaympäristön kehittämiseen, sekä 3) metsäpalveluntarjoajien osaamistarpeisiin liittyen. Myös palveluliiketoiminnan tutkimus- ja kehittämistoimintaa tukevien järjestelmien tarve vaati oman selvitystyönsä. Metsäpalvelulaboratorion tutkimus- ja kehittämistoiminnan ensimmäiseksi tavoitteeksi ohjausryhmä asetti taimikonhoidon laadun hallinnan omavalvontamenetelmän kehitystyön. Menetelmäkehityksessä metsäpalveluntarjoajille lisäarvoa tuovat seuraavat tekijät: 1) metsureiden osaamistason nousu systemaattisen, mittauksiin perustuvan, palautteen ja tavoitteellisen kehittämistoiminnan myötä; 2) taimikonhoitopalvelujen laadun ja sitä kautta palveluntarjoajan maineen ja kilpailukyvyn paraneminen; 3) tarjottavien palvelujen ennakkohinnoittelun tarkentuminen, ja tätä kautta asiakkaalle aiheutuvien pettymysten väheneminen; 4) metsäsuunnittelun päivitystiedot metsäomaisuuden hallintaan liittyvänä lisäarvopalveluna; 5) muiden taimikonhoitopalveluihin liittyvien lisäarvopalveluiden, sekä suoramarkkinoinnin ja asiakassuhteiden hallinnan kehittyminen (mm. palvelujen ajoitus sekä menetelmä- ja kohdevalinnat kattavia palvelupaketteja tarjottaessa). Toisena tavoitteena oli metsäpalveluyrittäjien osaamisen kohottaminen koulutuksin. Aiemmissa tutkimuksissa ja kehittämishankkeista keskeisiksi havaittuja aihepiirejä olivat johtamistaidon ja taloushallinnon osaamisen kohottaminen. Täsmäkoulutusten valmistelussa tavoitteena oli vielä tarkentaa näitä aiempia havaintoja osaamistarvekartoituksin. Kolmantena tavoitteena oli rakentaa tiedonsiirtoa ja opetusta tukeva portaali, joka mahdollistaa metsäpalveluliiketoimintaa tukevan tiedon, esim. päivittyvien manuaalien, tutkimustulosten ja opetusmateriaalin julkaisun. Neljäntenä tavoitteena oli selvittää tieto- ja viestintäteknologian (= ICT) tuomien uusien mahdollisuuksien hyödynnettävyys verkostoituneen metsäpalveluliiketoiminnan uusien toimintamallien ja palvelujen EURA JÄRJESTELMÄ 3/32

4 luomisessa. Riippuen palveluntarjoajien toimintaympäristöstä, asiakkaista, palveluvalikoimasta ja volyymista tarpeet tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiselle ovat hyvin erilaiset. Tästä syystä aihealuetta on lähestyttävä tapaustutkimuksin erityyppisten toimijoiden kanssa toteutettujen kehittämispilottien kautta. Kehittämistyö aloitettiin metsäpalveluja tarjoavien mikroyritysten verkoston resurssien ja tiedon hallinnan pilotoinnilla. Tavoitteiden tarkistus projektin aikana Metsäpalvelulaboratorion perustamisen valmisteluvaiheen tavoitteeksi oli asetettu selvitystyöt 1) metsäpalveluyrittäjien käsityksistä nykyisestä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä toiveista ja odotuksista T&K toimintaan liittyen jatkossa (Metla), 2) metsäpalveluyritysten toimintaympäristön ja kehittymisten esteiden kartoitus (Metla), sekä 3) metsäpalveluntarjoajien tulevaisuuden osaamistarpeet (MAMK). Ensimmäisen selvityksen pohjalta ohjausryhmä asetti projektin aloituskokouksessa toisen selvitystarpeen. Metsäpalveluyritysten toimintaympäristön kartoitus määriteltiin ostopalveluna teetettäväksi metsäpalveluyrittäjyyttä vaikeuttavien rakenteiden tai kitkatekijöiden selvitykseksi. Tämän kartoituksen toteutuksen mielekkyys osoittautui kuitenkin syksyn 2009 kuluessa kyseenalaiseksi, koska projektin toteuttajien tietoon tuli Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla oleva metsäalan strategiatason selvitystyö Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa. Selvitystyön tavoitteet kattoivat seuraavat aihealueet: 1) metsätalouden yrittäjätoiminnan laajentamisen ja kasvun mahdollisuudet, 2) vaihtoehdot ja markkinapotentiaali kotimaassa ja ulkomailla, 3) mahdolliset kehityksen esteet sekä 4) metsään kytkeytyvien liiketoimintojen kehittäminen ja alan yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitystyön lisäksi metsäalan lainsäädäntö oli muuttumassa v alusta, joten ohjausryhmä päätti tästä tavoitteesta luopumisesta vuoden 2009 toisessa kokouksessa, ja vapautuvien ostopalveluresurssien kohdistamisesta taimikonhoidon laadun hallinnan omavalvontamenetelmän kehitystyöhön. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Osallistujien ja organisaatioiden valinta Taimikonhoidon laadun hallinnan omavalvontamenetelmän kehitystyö ja siihen liittyvä kilpailutus käynnistyi marraskuussa 2009 määrittely- ja markkinatutkimusseminaarilla, jonka pohjalta v ja 2011 toteutettavien maastomittausten kilpailutus valmisteltiin tammikuulle Kehitystyössä tarvittavat metsurimittaukset sekä muu tausta-aineiston koostaminen vaativat niin paljon ylimääräistä vaivaa palveluntarjoajilta, että nämä tiedot oli hankittava ostopalveluna. Tavoitteena oli saada kymmenen metsäpalvelujen tarjoajaa mukaan omavalvontamittausten kehitystyöhön, ja tavoitellun n ha mittauspinta-alan tietojen hankinta ylitti ennakko-arvioiden mukaan kansallisten hankintojen kynnysarvon. Mittaustietojen hankinta kilpailutettiin avointa menettelyä käyttäen tammikuussa 2010 (Hilma , nro ). Kilpailutus ei kuitenkaan osoittautunut parhaaksi menetelmäksi edistyksellisiä kehittämistoimintaan sitoutuneita toimijoita valittaessa, vaikka heitäkin saatiin mukaan. Tarjouksen EURA JÄRJESTELMÄ 4/32

5 omavalvontamittauksista jätti kuusi palveluntarjoajaa, jotka olivat Haveforest Oy, UPM Silvesta, Uudenmaan Metsäurakointi Oy, Itä-Suomen Metsätoimistot Oy, Mhy Sisä-Savo ja Mhy Päijät-Häme. Kehitystyössä mukana olleiden palveluntarjoajien mittausten toteutunut pinta-ala (yht. 892 ha, 287 taimikkoa) jäi runsaaseen puoleen vuosille asetetusta tavoitteesta. Mittausaineisto oli kuitenkin riittävä taimikonhoidon työjäljen laadun mittausmenetelmän kehitykseen, taimikonhoitopalvelujen laatutyöhön sekä palveluorganisaatioiden toimintamallien kehitystyössä esiin nousevien ristiriitojen ja pullonkaulojen ennakointiin. Aineiston riittävyys projektin jälkeen tehtävään taimikonhoidon ennakkohinnoittelun ja lisäarvopalvelujen kehitystyöhön on kuitenkin vielä puutteellinen, ja aineistoon tarvitaan täydennystä tulevista taimikonhoitopalvelujen kehittämisprojekteista. Metsäpalveluntarjoajien pääkohderyhmäksi liiketoimintaosaamisen kehittämisessä valittiin yrittäjät. Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitoksen (= MAMK) toteutusvastuulla oli johtamistaidon- ja taloushallinnon koulutuksen järjestäminen metsäpalveluyrittäjille. Lisäksi MAMK:lla oli tavoitteena perustutkinto-opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien kohottaminen, jota varten luotiin virtuaalinen Metsäpalveluyrittäjyys -opintojakso Virtuaaliammattikorkeakoulun sivuille. Tieto- ja viestintäteknologian (= ICT) hyödyntämisen pilottiprojektin kohderyhmä todettiin onnistuneesti valituksi. Tapaustutkimuksessa oli mukana viiden metsäpalveluja tarjoavan mikroyrityksen omistama verkostoyritys Itä-Suomen Metsätoimistot Oy, johon kuuluivat seuraavat jäsenyritykset: Tuomiahon Taimisto, Metsäpalvelu J. Hirvonen, Savotta-apu Väisänen ay, Metsäpalvelu Tuomo Turunen ja Norosalo Oy. Verkostomainen, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävä, toimintatapa on yksi lupaavimmista metsäpalveluyritysten toimintamalleista. Pienet palveluntarjoajat voivat myös luoda esim. strategisia kumppanuussuhteita muiden toimijoiden kanssa lisätäkseen esim. tarjolla olevaa palveluvalikoimaa, maantieteellistä kattavuutta ja vähentääkseen yksittäisille toimijoille kohdistuvia markkinointiponnistuksia. Sekä alihankinta- että palveluverkostot luovat kuitenkin uusia haasteita yhteistyökumppanien tiedon hallinnalle, päätöksenteolle ja kommunikaatiolle. Mitä pienempien toimijoiden verkostosta on kyse, sitä suuremmat toimijakohtaiset riskit liittyvät tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuuri- ja tietojärjestelmäinvestointeihin. Metsäntutkimuslaitoksen toteutus Metsäpalvelun osaamiskeskittymän rakentaminen aloitettiin keväällä 2009 selvitystyöllä metsäpalveluyrittäjien käsityksistä nykyisestä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä toiveista ja odotuksista T&K toiminnalta tulevaisuudessa. Osaamiskeskittymän metsäpalvelulaboratorion perustamista koordinoimaan palkattiin Metlan Suonenjoen toimipaikkaan tutkijaksi Ville Kankaanhuhta toukokuussa Verkostoperiaatteella toimivan metsäpalvelulaboratorion rakentaminen aloitettiin ohjelmistohankinnoilla sekä Metsänhoitopalvelut -portaalin demoversion luonnilla testipalvelimelle. Syksyn 2009 aikana aloitettiin lisäksi yhteydenotot metsäpalveluntarjoajiin sekä muihin koti- ja ulkomaisiin sidosryhmiin. Osaamiskeskittymän viestintämateriaali (esite ja posteri) valmistuivat alkuvuonna Metsänhoitopalvelut -portaalin tuotantoversio julkaistiin syyskuussa 2010 FinnMetko 2010 messuilla. FinnMetko 2010 oli Metsäpalvelun osaamiskeskittymän suurin markkinointitempaus. Metsänhoitopalvelut EURA JÄRJESTELMÄ 5/32

6 portaalissa julkaistiin helmikuussa 2011 päivittyvä Koneistutusmanuaali. Metsäpalvelun osaamiskeskittymään verkottuneiden toimijoiden T&K toiminnan tulokset sekä kokemukset hyvistä käytännöistä pystytään välittämään nyt kustannustehokkaammin eri kohderyhmille Metsänhoitopalvelut portaalin kautta. Palvelukokonaisuus, jota portaali tukee, sisältää tutkimusartikkelit, raportit, oppaat, koulutusmateriaalit, selosteet ja yleistajuiset lehtiartikkelit. Tärkeässä roolissa ovat myös tutkimustuloksista kertovat ja kehittämistoimintaan kannustavat seminaarit, työpajat ja koulutustilaisuudet, joita järjestetään kohderyhmien tarpeiden mukaan. Metsäpalvelun osaamiskeskittymän perustamisvaihe päättyi marraskuussa 2011 viidellä itäsuomalaisella paikkakunnalla pidettyihin kahdeksaan seminaarialustukseen, joissa esiteltiin osaamiskeskittymän T&K toimintaa, kehittämisverkoston jäseniä, Metsänhoitopalvelut -portaalia sekä laadun hallinnan, etenkin taimikonhoidon omavalvonnan kehittämisprojektin tuloksia. Seminaarialustukset olivat osa Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarjaa, jonka kymmenessä koko Suomen alueella järjestetyssä seminaarissa esiteltiin Metlan Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -tutkimusohjelman tuloksia. Metlan pääprojektin, Taimikonhoidon laadun hallinnan omavalvontamenetelmän, kehitystyö käynnistyi määrittely- ja markkinatutkimusseminaarilla marraskuussa Seminaarissa kerättyjen palveluntarjoajien tarpeiden perusteella valmisteltiin avointa menettelyä hyödyntävä kilpailutus tammikuulle Kilpailutuksen kohteena olivat menetelmäkehityksessä tarvittavat metsurien omavalvontamittaustiedot ja niihin yhdistettävät taimikoiden kuviotiedot sisältäen uudistamishistorian ja kasvupaikkatiedot. Tarjouskilpailu koski havupuuntaimikoiden varhaisperkauksia ja taimikon harvennuksia kasvukausien 2010 ja 2011 osalta. Tarjouksen omavalvontamittauksista jätti kuusi palveluntarjoajaa, jotka kaikki pääsivät mukaan kehitystyöhön. Metla sitoutui järjestämään palveluntarjoajille mittauksiin tarvittavan koulutuksen ja laatutyötä tukevat palautetilaisuudet. Omavalvontamenetelmän kuvaus, koulutusmateriaalin valmistelu ja palveluntarjoajien ensimmäiset koulutustilaisuudet järjestettiin huhtikuun 2010 loppuun mennessä. Mittaustietojen laadun varmistamiseksi ja omavalvontamenetelmän kehittämisen tueksi palkattiin harjoittelija tekemään kontrollimittauksia taimikonhoitokohteilla. Metsurien omavalvontamittaukset käynnistyivät useimmilla palveluntarjoajilla pääpainollaan vasta heinäkuun 2010 lopulla ja tästä syystä mittaustietojen palautusta jouduttiin siirtämään aina marraskuun puoleen väliin, jolloin mukaan saatiin useimmilta toimijoilta vähintään lokakuun loppuun mennessä tehdyt mittaukset. Myöhemmin mitatut kohteet ohjeistettiin toimittamaan kesän 2011 mittaustietojen yhteydessä. Lopullinen mittauspinta-ala kesän 2010 osalta oli 428 ha (129 taimikkoa). Kolmea työlajia neljästä pystyttiin pinta-alapeittonsa puolesta hyödyntämään palautteen pohjana kehittämistoiminnassa mukana oleville metsäpalveluyrittäjille. Nämä työlajit olivat männyn varhaisperkaus ja taimikon harvennus sekä kuusen taimikon harvennus. Helmikuun 2011 alussa järjestettiin Taimikonhoidon laadun hallinnan miniseminaari, jonka perusteella mittausmenetelmää ja sen ohjeistusta kehitettiin maalis-huhtikuussa 2011 järjestettyihin metsäpalveluntarjoajien palaute- ja koulutustilaisuuksiin. Kesän 2011 metsurimittaukset alkoivat huhtikuun EURA JÄRJESTELMÄ 6/32

7 loppupuolella. Kontrollimittaukset käynnistyivät toukokuussa, ja uudella harjoittelijalla on tavoitteena tehdä opinnäytetyö metsurimittausten otantaan ja tarkkuuteen liittyen Itä-Suomen (Joensuun) yliopistolle kesän 2011 mittausaineistoon pohjautuen projektin jälkeen. Kesän 2010 mittausten perusteella oli odotettavissa, että palveluntarjoajat eivät pysty toimittamaan mittaustietoja vuoden 2010 alussa asetetussa aikataulussa, jonka vuoksi mittaustietojen palautuksen määräaikaa pidennettiin lokakuun 2011 loppuun ohjausryhmän kokouksessa. Viimeiset täydennykset toimitettuun aineistoon liittyen saatiin palveluntarjoajilta joulukuun 2011 aikana, ja loogisuustarkistukset sekä vertailut kontrollimittauksiin jatkuivat aina joulukuun loppuun. Kesän 2011 omavalvontamittausten peitto oli yhteensä 464 ha 158 taimikosta. Mittausaineistoa männyn- ja kuusen taimikoiden varhaisperkauksia sekä taimikon harvennuksista pystyään hyödyntämään analyyseissä ja laatutyön palautteessa palveluntarjoajille jatkossa. Tietojen myöhennetystä toimitusajasta oli seurauksena se, että marraskuulle 2011 suunnitelluissa Kustannustehokas metsänhoito -seminaarikiertueen metsänhoitotöiden laadun hallinnasta ja omavalvonnasta kertovissa esityksissä keskityttiin mainostamaan palvelukehityksen toimintamalleja yleisemmällä tasolla. Seminaarisarjan alustuksista kerrottiin metsänuudistamisen ja taimikonhoidon laadun hallinnan hyvistä käytännöistä ja laatutyön vaikuttavuudesta. Aiheeseen liittyen esiteltiin laadun hallinnan perusperiaatteita, hyviä kokemuksia metsänuudistamisessa sekä taimikonhoidon omavalvonnan tuomia mahdollisuuksia metsäpalveluntarjoajien toiminnan kustannustehokkuuden ja palvelujen laadun kehittämisen näkökulmasta. Kehittämisprojektin tuotoksena syntynyt taimikonhoidon omavalvontamenetelmä ja saadut kokemukset taimikonhoidon laadun kehittämistyöstä, menetelmän omaksumista hidastavat haasteet sekä suositukset taimikonhoitopalvelujen kehittämiseksi esiteltiin. Varsinaisia analysoituja mittaustuloksia projektin koko aineistosta ei pystytty vielä esittämään, vaan aihepiiriä demonstroitiin kesän 2010 mittaustulosten perusteella. Lopulliset taimikonhoidon laadun hallinnan kehittämistyön tulokset ja kokemukset kehittämistoiminnasta tullaan julkaisemaan erillisessä Metlan kustantamassa teknisessä loppuraportissa vuoden 2012 aikana. Lisäksi projektiin osallistuneille palveluntarjoajille järjestetään vielä vuosien mittaustuloksista palautetilaisuudet alkuvuoden 2012 aikana Metlan kustannuksella. Palveluntarjoajille toimitetaan sähköinen mittauslomake ohjeistuksineen, joista he voivat muokata omaan liiketoimintaansa soveltuvat versiot palvelutoiminnan laadun jatkokehityksen pohjaksi. Tieto- ja viestintäteknologian (= ICT) soveltamista metsäpalveluliiketoiminnan ja metsänhoitopalvelujen hallintaan katsottiin parhaiten pystyttävän edistämään yhdistämällä tietotekniikan ja liiketoiminnan kehitystyö, siten että edetään tapauskohtaisesti huomioiden toimijoiden tarpeet. ICT -pilotti aloitettiin syksyllä 2009 verkoston eri toimijoiden tarvekartoituksella. Tätä seurasi samana syksynä Google Sites - ilmaispalvelimelle luodun intranet -demoportaalin luominen esimerkkisisältöineen. Intranet -sovellusta muokattiin talven työpajoissa, joissa esitettiin myös tietoiskuja tietoteknologian hyödyntämisestä verkostomaisen metsäpalveluliiketoiminnan tukena. Työpajoihin osallistuneet palveluyrittäjät olivat tyytyväisiä Googlen tuottamiin ilmaispalveluihin, ja maksullisten palvelujenkaan hintaa ei katsottu kynnyskysymykseksi. Intranet -palvelun testausta jatkettiin EURA JÄRJESTELMÄ 7/32

8 keväälle 2011, jolloin kaksi verkoston jäsenyritystä päätti lisäksi kokeilla mobiilia metsurien ja korjuukaluston toiminnanohjausjärjestelmää, jota tarjottiin ulkopuolisen palveluntarjoajan palvelimelta kuukausipohjaisella laskutuksella. Järjestelmä oli kuitenkin alun perin suunniteltu bioenergian toimitusketjujen toiminnanohjaukseen, ja siitä puuttuivat esim. metsäteollisuuden metsäpalveluorganisaatioiden metsänhoitopalvelujen toiminnanohjauksessa käytettävät päivitysominaisuudet liittyen, esim. metsätietojärjestelmien kuviotietojen päivitykseen. Mikkelin ammattikorkeakoulun toteutus Metsäpalveluyrittäjien liiketoimintaosaamisen kohottamiseen tähtäävä koulutus oli Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitoksen vastuulla. MAMK aloitti projektin kartoittamalla metsäpalveluntarjoajien osaamis- ja kehittämistarpeita keväällä ja alkukesästä Osaamiskartoitus oli pohjana metsäpalveluntarjoajien koulutusten teemojen ja sisällön suunnittelussa sekä sähköisen opetusmateriaalin suunnittelussa. Osaamistarvekartoituksessa haastateltiin henkilökohtaisesti 12 yrityksestä yhteensä 15 henkilöä. Yritykset toimivat Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Keski- Suomessa. Haastattelujen perusteella tarkennettiin projektin alkuperäisiä koulutustavoitteita (johtaminen ja taloushallinto). Ensimmäinen MAMK:n järjestämä metsäpalveluyrittäjien koulutuspäivä oli suunniteltu marraskuulle ( ) siten, että Metla avustaa luennoissa ja tilaisuuden markkinoinnissa. Ajankohtaa valittaessa oli otettu huomioon tiedossa olevat metsäalan tapahtumat, esim. Metsäpäivät Helsingissä. Koulutuspäivän teemoina olivat metsänhoitopalvelujen tuotteistaminen ja laadun hallinta, lakiasiat ja sopimusoikeus sekä työssä jaksaminen, joista osa oli tavoitteena toteuttaa työpajatyöskentelynä. Koulutuspäivää markkinoitiin FinnMetko 2010 messuilla, Metlan internet sivuilla ja uutiskirjeissä, suoramarkkinointina sähköpostilla (n. 60 palveluntarjoajaa) sekä Metsälehden että Maaseudun Tulevaisuuden numeroissa. Koulutukseen saatiin kuusi ilmoittautunutta, joista kolme oli saanut tiedon sähköpostilla lähetetyn suoramarkkinoinnin kautta ja kolme lehti-ilmoitusten perusteella. Vähäisen osanottajamäärän vuoksi koulutus siirrettiin kevättalvelle MAMK järjesti metsäpalveluntarjoajille koulutuspäivän Kohti parasta asiakaspalvelua, jonka tavoitteena oli parantaa yrityksen asiakaspalveluprosessin hallintaa, vahvistaa ja varmistaa asiakkaan kohtaamisessa tarvittavia taitoja sekä tarjota uusia näkökulmia asiakkaan kohtaamiseen erilaisissa palvelutilanteissa. Päivän teema valittiin osaamistarvekartoituksessa esiin nousseista metsäpalveluyrittäjien koulutustarpeista. Koulutuksen ajankohta ja paikka (Kuopio) valittiin sen perusteella, että Meto Metsäalan Yrittäjät ry:n vuosikokous pidettiin siellä samaan aikaan. Tavoitteena oli saada runsas osallistujaryhmä tarjottuun koulutukseen. Lisäksi Metlan metsäteknologian tutkijaryhmä esitteli tutkimustuloksia liittyen metsänhoidon laadun hallintaan, metsäpalveluyritysten kasvun mahdollisuuksiin, metsänhoitoketjujen kustannusten hallintaan ja metsänhoidon koneellistamiseen. Meto Metsäalan Yrittäjät ry laittoi koulutustilaisuuden markkinointiesitteen jakeluun jäsenilleen vuosikokouskutsun yhteydessä (n. 130 palveluntarjoajaa). Lisäksi koulutusesite lähetettiin suoramarkkinointina sähköpostilla n. 60 EURA JÄRJESTELMÄ 8/32

9 palveluntarjoajalle. Mainos oli myös Metlan internet-sivuilla sekä Metsälehden ja Savon Sanomien numeroissa. Koulutukseen ilmoittautui ja osallistui yhdeksän henkilöä. Marraskuussa 2011 MAMK järjesti metsäpalveluyrittäjille johtamisen teemaan, tarkemmin itsensä johtamiseen, liittyvän koulutuksen. Peili- paras esiin ihmisistä -työkalun avulla henkilö sai arvion omasta ulkoisesta käyttäytymisestään. Tavoitteena oli lisätä ihmisen itsetuntemusta ja kykyä ymmärtää ja kohdata erilaisuutta. Peili-käyttäytymisprofiiliin kuuluvat koulutuspäivät olivat Nikkarilan kampuksella Pieksämäellä. Koulutuspäivää markkinoitiin yrittäjäverkoston kautta. Ensin otettiin puhelimitse yhteyttä yrittäjiin, jotka olivat aikaisemmin osoittaneet kiinnostusta koulutustarjontaan. Puhelinsoiton jälkeen lähetettiin tarkentava esite koulutuksesta ja sen jälkeen varmistettiin osallistuminen sähköpostilla tai puhelimitse. Henkilö sai ehdottaa seuraavaa koulutukseen kutsuttavaa henkilöä. Koulutusta markkinoitiin ja tarjottiin 20 henkilölle, joista koulutukseen osallistui 15 henkilöä. Palautteen perustella koulutuspäivät ylittivät odotukset ja sekä analyysi että koulutus, tehtävät, keskustelut ja pohdinnat koettiin hyödyllisiksi. Myös koulutuksen henkilökohtaista markkinointia pidettiin hyvänä keinona. MAMK:n metsätalouden laitos järjesti syksyllä 2011 virtuaalisen Metsäpalveluyrittäjyys-opintojakson. Opintojakso oli tarjolla heinäkuusta 2011 Virtuaaliamk:n kautta. Opintojakson laajuus oli 5 opintopistettä. Syksyllä 2011 (loka-joulukuu) toteutetulle opintojaksolle osallistui 15 opiskelijaa kolmesta eri ammattikorkeakoulusta (MAMK metsätalous 8, MAMK liiketalous 2, TAMK 4 ja KyAMK 1). Opintojakson sisältö rakennettiin teemoista, jotka nousivat tärkeiksi tai puutteellisiksi metsäpalveluyrittäjien osaamiskartoituksen yhteydessä. Opintojakso toteutettiin kokonaan virtuaalisesti eli se oli aikaan ja paikaan sitomaton. Etäluennoissa ja tutoristunnoissa käytettiin Adobe Connect -ohjelmaa ja materiaalit ja tehtävät jaettiin Moodle -oppimisympäristön kautta. Opintojakson teknisessä toteutuksessa avustivat MAMK:n tietohallinnon asiantuntijat. Opiskelijoiden palaute opintojaksosta oli positiivinen. Teemat, kurssin rakenne, toteutus ja aikataulut sekä luennoitsijat saivat kiitosta. Luennoitsijoina käytettiin sekä MAMK:n opettajia metsä- ja liiketalouden laitokselta että metsäpalveluyrittäjiä (Laitinen ja Rajajärvi). Varatuomari Matti Kiviniemi luennoi sopimusoikeudelliset asiat. Työn ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Metlalla ja MAMK:lla oli selkeästi määritelty vastuunjako toteutuksessa. Tämä ehkäisi yhteistyöongelmat projektin kuluessa. MAMK:lla oli ongelmia työntekijän rekrytoinnissa projektiin, ja projekti pääsi heidän osaltaan käynnistymään vasta joulukuussa Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut projektille asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Ainoastaan projektin kustannus- ja rahoitusrakenteen painotus loppuvuodelle 2010 ja vuodelle 2011 korostui. Kansainvälinen yhteistyö Metsäpalvelun osaamiskeskittymää esiteltiin Pohjoismaisen metsänuudistamisen tutkijaverkoston (SNS - Nordic Network on Forest Regeneration) seminaarissa Mekrijärvellä syyskuussa Esitelmän nimi oli Research and Development of silvicultural services, joka tuli projektin EURA JÄRJESTELMÄ 9/32

10 englanninkielisestä käännöksestä: Research and Development Network of silvicultural services. Vuonna 2010 metsäpalvelunosaamiskeskittymä isännöi Ruotsalaisen Skogforskin, eli paikallisen Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätehon yhdistelmän, johtokunnan vierailua Suonenjoelle. Vierailun ohjelmassa oli mm. metsänhoidon koneellistamisen, maanmuokkauksen ja metsänhoidon laadun hallinnan esittelyä. Vuonna 2011 metsäpalvelun osaamiskeskittymää esiteltiin kansainvälisen punavyökaristetta käsittelevän seminaarin (International Dothistroma Alliance -meeting) yhteydessä esitelmässä: Damaging agents in the modelling of silvicultural services. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Metsäpalvelun osaamiskeskittymän viestintä eteni vuonna 2009 viestintäsuunnitelman mukaisesti. Osaamiskeskittymän perustamisesta tiedotettiin Metlan Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelman (= MKL) uutiskirjeessä 1/2009. Kyseisen uutiskirjeen levikki oli v n. 500 metsäalan toimijaa ja vaikuttajaa. Nykyisellään MKL -uutiskirjeellä on lähes 1000 tilaajaa, ja sen mediajakelu on lisäksi n Osaamiskeskittymän päämäärä, tavoitteet ja toiminta esiteltiin syyskuussa Yrittäjyystutkimus Metlassa seminaarissa mahdollisten uusien tutkijakontaktien mukaan saamiseksi osaamiskeskittymän toimintaan. Lisäksi projektia ja metsäpalvelun osaamiskeskittymää esiteltiin syyskuussa Pohjoismaisen metsänuudistamisen tutkijaverkoston (Nordic Network on Forest Regeneration) seminaarissa. Lokakuussa 2009 järjestettiin tiedotuskampanja Taimikonhoidon laadun hallinnan omavalvontamenetelmän kehittämisseminaarista ( ). Jakelukanavat olivat 1) henkilökohtaiset sähköpostikutsut, 2) ilmoitus Metlan internet -sivujen tapahtumakalenterissa sekä 3) tiedote MKL -uutiskirjeessä: Marraskuun kehittämis- ja markkinatutkimusseminaariin osallistui 18 eri metsäorganisaatioiden edustajaa noin kymmenestä eri metsäpalveluyrityksestä. Osanotto oli edustava huomioiden eri palveluntarjoajien tyypit. Keskustelu oli rakentavaa ja eri toimijat osoittivat kiinnostuksensa osallistua tammikuulle 2010 suunniteltuun tarjouskilpailuun. Seminaari antoi hyvän pohjan omavalvontamittaustien kilpailutuksen valmistelulle. Metlan Metinfo -metsätietopalvelun (http://www.metla.fi/metinfo/) alle julkaistava Metsänhoitopalvelut portaalin testiversio valmistui vuoden 2009 loppuun mennessä. Metsäpalvelun osaamiskeskittymän viestintä eteni alkuvuonna 2010 suunnitelmien mukaisesti a) Taimikonhoidon omavalvontamenetelmän kilpailutuksen, b) osaamiskeskittymän esitteen valmistelun, c) Helsingin yliopiston metsänuudistamiskurssin (ME220), d) taimikonhoidon omavalvonnan ohjeistuksen ja e) maastokoulutusten (6 kpl) osalta. Myös osaamiskeskittymän posteri valmistui aikataulussa. Metlan Metsänhoidon Kustannustehokkuus ja Laatu (= MKL) uutiskirjeessä oli artikkeli Metsänuudistamisen hallinnan vaikuttavuudesta, jossa lopussa kerrottiin uudesta Taimikonhoidon laadun hallinnan kehittämisprojektista (http://www.metla.fi/uutiskirje/mkl/2010-1/uutinen-2.htm). Metlan Metsäntutkimus -lehti lakkautettiin, mutta sen sijaan kirjoitettiin artikkeli METO -yrittäjien lehteen (Kankaanhuhta, V Tukea metsäpalveluliiketoiminnan kehittämiseen. Metsäyrittäjä 1: 6-7.). EURA JÄRJESTELMÄ 10/32

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011)

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011) Metsäpalvelun osaamiskeskittymän ja tutkimusja kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011) Metsäpalveluyritysten verkottuminen taimituotantoon (Metsätaimitarhapäivät it äi 7-8.2.2011) 822011)

Lisätiedot

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu 29.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu 29.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Omavalvonta metsänhoitotöiden laadunhallinnassa Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011 Laatutyön menetelmät ete ätja vaikuttavuus uus metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden. Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Verkostoituminen metsätalouden. Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Metsäteollisuuden puuhuollossa tapahtui merkittävä

Metsäteollisuuden puuhuollossa tapahtui merkittävä Ville Kankaanhuhta ja Timo Saksa Omavalvonnasta työkalu metsänhoidon laadun hallintaan Laadun hallinta on osa kustannustehokkuutta Metsäteollisuuden puuhuollossa tapahtui merkittävä muutos 1980-luvun puolenvälin

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto PYRY II -hanke Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.fi Rahoittajat: Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Metsänomistajien koulutus

Metsänomistajien koulutus koulutus EME-hanke Mari Sarvaala aktivointi Hankesuunnitelmassa todettu: menetelminä viestintä, koulutus ja henkilökohtainen neuvonta metsänomistajia autetaan tiedostamaan metsänsä arvo ja kannattavan

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä Kullaa 28.10.2014 UPM Metsäalan työnantajana Toimihenkilöitä n. 400 Metsureita n. 120 Yrittäjiä n. 300, joista metsänhoitotöitä tekee n. 150 yritystä UPM Metsäpalvelut Tuottaa

Lisätiedot

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Leena Kärkkäinen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Tikkurila, 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnitelu/ Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin

Lisätiedot

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsäteho Oy Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009, Vantaa 2 Tausta Metsänhoitotyöt tehty pitkään vakiintunein menetelmin ei ylletty puunkorjuun

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10801 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

AKTIVAATTORIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET

AKTIVAATTORIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET T&K- TOIMINTA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA- ALAN YKSIKÖSSÄ Kristiina Anttonen Aleksi Nyström AKTIVAATTORIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Tavoitteena oli toimia yritysten, yhteisöjen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, KANTU 2013 Mikkeli 14.-15.2.2013 Arsi Veikkolainen 1 14 kpl ESR-

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

ProActive Management and ProActive business Law (PAM PAL)

ProActive Management and ProActive business Law (PAM PAL) ProActive Management and ProActive business Law (PAM PAL) Opetussuunnitelman kehittämishanke 2009-2011 Anu Härkönen ja Kaisa Sorsa / Turun AMK LLP-ohjelman keskitettyjen toimintojen infopäivä 29.11.2010

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA Toimintasuunnitelma 2006-2007 Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 Hankkeen tausta Kunnat omistavat n. 400 000 ha metsää Kuntametsissä

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot