Joensuun Työterveysliikelaitoksen Omistajaohjausjaosto Joensuun Työterveysliikelaitoksen

Transkriptio

1 Joensuun Työterveysliikelaitoksen johtokunta Omistajaohjausjaosto Joensuun Työterveysliikelaitoksen johtokunta Omistajaohjausjaosto Joensuun Työterveyden asema jatkossa 7131/ /2016 JTJK Kuntalaissa todetaan, että kunnan hoitaessa (itsehallinnon nojalla itselleen ottamaansa tai sille laissa säädettyä) tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (KuntaL 2a 1 mom). Yhtiöittäminen tarkoittaa järjestelyä, jossa toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus (siihen kuuluvine omaisuuserineen ja liiketoimintoineen) siirretään yhtiön hallintaan ja omistukseen. Tyypillisesti yhtiöitettävän toiminnan luonne, laajuus ja toimintaympäristö ovat sellaisia, että vastaanottavana tahona tulee kyseeseen vain osakeyhtiö. Yhtiöittämisen jälkeen luovuttava organisaatio jää joko hoitamaan sille kuuluvia muita tehtäviä tai sen olemassaolo voi lakata kokonaan. Yhtiöittämisen jälkeen toimintaan liittyvästä päätöksenteosta, oikeuksista ja velvollisuuksista vastaa vastaanottava taho ja sen toimielimet. Terveydenhuoltolain 18. pykälän mukaan kunnan on järjestettävä alueellaan sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville työntekijöille työterveyshuoltolain 12. pykälässä ja muualla laissa säädetyt työterveyshuoltopalvelut. Kunnan on järjestettävä alueellaan toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville soveltuvin osin työterveyshuoltolain 12. pykälässä ja sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitettua työterveyshuoltoa. KELAn ohjeen mukaan työnantajan tulee hankkia lakisääteinen ennalta ehkäisevä työterveyshuolto ja vapaaehtoinen, ei-lakisääteinen työterveyshuolto samalta palveluntuottajalta. Joensuun Työterveyden palvelut nykymuotoisena edellyttävät yhtiöittämistä, koska Joensuun Työterveys toimii kilpailutilanteessa markkinoilla tarjoten lakisääteisten palvelujen ohella vapaaehtoista, ei-lakisääteistä työterveyshuoltoa. Siten nykymuotoista toimintaa ei ole mahdollista jatkaa kunnallisen liikelaitoksen nimissä jälkeen. Pohjois-Karjalassa on selvitetty maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelun mahdollisuutta. Asiassa on olemassa Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden kuntien syksyllä 2015 tekemät päätökset maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden synnyttämisestä. Kunnallinen työterveyshuolto on osa kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

2 Maakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltorakenteeseen siirryttäessä kunnalle kuuluva palveluiden järjestämisvastuu siirtyy perustettavalle uudelle kuntayhtymälle (terveydenhuoltolain 18. pykälän mukainen palvelujen järjestämisvelvollisuus). Osana Siun SoTe-hanketta kunnalliset työterveysyksiköt ovat vuoden 2015 aikana valmistelleet yhteisessä hankkeessa yhteensä 7 laatukäsikirjaa, jotka on laadittu huomioiden mahdollinen toiminnan yhdistyminen. Yhtiöittämisvelvoite koskee nykymuotoisena lähes kaikkia Pohjois-Karjalan kunnallisia työterveysyksiköitä. Yhtiöittäminen pienissä työterveysyksiköissä ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää muuten kuin integroitumalla osaksi suurempaa kokonaisuutta. Joensuun kaupungin tulee tehdä päätös Joensuun Työterveyden asemasta ennen kuin maakunnallista työterveyshuoltorakennetta voidaan lähteä kehittämään. Järkevin vaihtoehto olisi, että uuteen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyteen perustetaan kuntayhtymän toimialueen laajuinen työterveyshuolto-osakeyhtiö, ja että Joensuun Työterveys liittyisi osaksi maakunnallista yhtiötä. Tämä toteutuisi joko liiketoimintakauppana tai siirtona, muuna apporttiluovutuksena (tai muulla soveltuvalla tavalla). Osakeyhtiön perustaminen on hyvä tehdä vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Yhtiöittämisen yhteydessä on selvitettävä myös osapuolten tuleva asema hankintalain näkökulmasta sekä siihen liittyvät kilpailutus/kilpailuttamisvelvoitteet. Osakeyhtiön ns. in-house status sekä asema hankintayksikkönä on myös tärkeää selvittää. Maakunnallisen työterveyshuoltoyhtiön osalta on tärkeää turvata in-house-statuksen säilyminen. Tämä edellyttää, että yhtiön liikevaihdosta laskettu konsernin ulkopuolelle myytävän sairaanhoidon osuus säilyy riittävän pienenä. Eu-lainsäädännössä nykyisin määritelty ulosmyynnin taso on korkeintaan 20 prosenttia, mutta Suomessa tasoa ei ole lainsäädännössä tarkkaan määritetty (yleisesti 10 prosentin rajaa on pidetty hyväksyttävänä tasona). Hankintalaki on parhaillaan uudistettavana. Uudessa laissa on tarkoitus määritellä in-house-statuksen säilymiselle numeerinen yläraja. Muita mahdollisia Joensuun Työterveyden toimintamuotoja voisivat olla säätiö, osuuskunta, jatkaminen Joensuun kaupungin sisäisenä työterveyshuoltoyksikkönä. Jos taas omistuspohjaa laajennettaisiin kuntakonsernin ulkopuolelle, in-house status menetetään. Joensuun Työterveyden myynti ulkopuoliselle taholle ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen hengen mukaista. Kunnallisen työterveyshuollon merkitys työterveyshuollon toimintakentässä on keskeinen nimenomaan ennaltaehkäisyyn painottuvien, vaikuttavien ja kustannustehokkaiden palvelujen tarjoajana. Valmistelija liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtajan päätösehdotus:

3 Johtokunta päättää esittää Joensuun kaupungille, että Joensuun Työterveys liittyy osaksi maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta sinne synnytettävään osakeyhtiörakenteeseen. Järjestelyssä huolehditaan siitä, että inhouse-periaate säilyy, ja että asema hankintayksikkönä selvitetään. OMOHJ Hyväksyttiin yksimielisesti voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa edellytettiin, että mikäli työter vey den huol to toimii kilpailluilla markkinoilla, työterveyshuollon sairaanhoito tu lee yhtiöittää viimeistään mennessä voimaan tulleessa kunta lais sa (410/2015) on yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös 150, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut vii meistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Siirtymäsäännöksen mukaan siirtymäaikana ( ) kilpailluilla mark ki noil la toimivien kunnallisten työterveyshuoltopalvelujen tuottajien tulee nou dat taa markkinaperusteista hinnoittelua. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on perustettu ja aloit taa toimintansa Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy samasta ajankoh das ta uudelle kuntayhtymälle (terveydenhuoltolaki 18 ). Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedotteessaan 5/ todennut, että hy vän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveyshuolto tulisi toteuttaa yh te nä kokonaisuutena niin, että samat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asian tun ti jat toteuttavat sekä ehkäisevää työterveyshuoltoa että sairaanhoitoa. Työterveyshuollon yhtiöittämiseen liittyy monia kysymyksiä. Yksi niistä on lää käri re surs sien saatavuus, jossa on ollut haasteita jo Joensuun Työterveys -lii ke laitok sen osalta. Monissa muissa maakunnan kunnissa työterveyshuolto hoi de taan kunnallisten terveyskeskusten toimesta. Mikäli uusi kuntayhtymä hoitaisi yritysten osalta pelkästään lakisääteisen työ terveys huol lon ja tuottaisi työterveyshuoltolain 14 :ssä tarkoitettuja sairaanhoitoja muita terveydenhuoltopalveluja vain kuntayhtymän ja kuntien henkilöstölle ei yh tiöit tä mi nen olisi välttämätöntä. Asiaa selostetaan tarkemmin kokouksessa ja asiantuntijaksi paikalle on pyydetty lii ke lai tok sen johtaja Jari Korhonen. Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallituksen omistajaohjausjaosto merkitsee asian tiedokseen ja päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä ko koukses sa annettavan tarkemman esi tyk sen pohjalta.

4 JTJK Hyväksyttiin yksimielisesti. Asian valmistelu jatkuu. Muutama päivä sen jälkeen, kun liikelaitoksen johtokunta käsitteli asian kokouksessaan tuli tieto, että sosiaali- ja terveysministeriössä on tahtotila hakea uutta siirtymäaikaa työterveyshuollon yhtiöittämiselle siten, että yhtiöittämisvelvoite olisikin mennessä. Siirtymäajan pidentäminen liittyy tekeillä olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistukseen ja itsehallintoalueiden toiminnan aloittamiseen Liikelaitoksen johtaja on ollut asiasta yhteydessä Kuntaliiton johtavaan lakimieheen Pirkka-Petri Lebedeffiin, joka on puhelinkeskustelussa ilmoittanut, että STM:ssä olisi poliittinen tahtotila hoitaa asia edellä esitetyllä tavalla normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä eteenpäin. Ennen sitä asiassa on kuitenkin tulossa ministeriöiden välistä koordinaatiota (STM, VM, TEM). Lisävalaistusta asiassa saataneen maaliskuun alussa. Pohjois-Karjalassa on siis olemassa tahtotila hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistamisesta siten, että Siun SoTe-kuntayhtymä toimii sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisena tuottajana alkaen, eli ajankohta on sama kuin sairaanhoitopalveluja markkinoilla tarjoavan kunnallisen työterveyshuollon yhtiöittämisvelvoitteen hoitaminen. Yhtiöittämiseen velvoittava säännös on edelleen voimassa, joten asiassa on edettävä sen suuntaisesti, jos sairaanhoitotoimintaa markkinoilla aiotaan jatkaa. Liikelaitoksen johtajan käsityksen mukaan toiminta osana suurempaa organisaatiota takaa paremmin henkilökunnan saatavuuden erityisesti lääkärityövoiman osalta, sillä kuntayhtymä hoitaa myös lääkärien erikoistumiskoulutusta Pohjois-Karjalassa. Tämä takaa tasapuolisen aseman eri terveydenhuollon palvelujen kehittämiseen, voimavarojen allokointiin ja erikoislääkärikoulutuksen toteuttamiseen. Osana toiminnan siirtämistä maakunnalliseksi kokonaisuudeksi tulee harkittavaksi, mikä osa toiminnasta tuotetaan itse ja mikä kilpailutetaan. On myöskin luonnollista, että Siun SoTen organisoitumisessa kohdennetaan kuntien terveydenhuollosta sellainen määrä henkilöstöä (lääkärit, työterveyshoitajat, työfysioterapeutit, työpsykologit) hoitamaan työterveyshuollon tehtäviä, että toimintaa pystytään tarkoituksenmukaisesti järjestämään ja tuottamaan. Mikäli maakunnallista rakennetta työterveyshuoltoon ei syntyisi, nykyisen lainsäädännön perusteella suurimmalla osalla Pohjois-Karjalan kunnista olisi myös yhtiöittämisvelvoite, mikäli ne tarjoaisivat sairaanhoitopalveluja jälkeen markkinoilla. Kunnilla säilyisi siinä tapauksessa velvoite järjestää työterveyshuollon palvelut alueellaan. Päätöksenteon aikataulun osalta voi todeta, että asiakokonaisuus on tärkeä saada etenemään kuntien päätöksenteossa siten, että kysymys työterveyshuollon järjestämisen tavasta ja yhtiöittämistä hoidetaan samassa aikataulussa kun muutakin palvelun järjestämistä ja tuottamista (ja mahdolliset

5 yhtiöittämistä koskevat asiat). Kunnille on menossa päätöksentekoon koko joukko muitakin Siun SoTen organisoitumiseen liittyviä asioita maalis-huhtikuun aikana. Liikelaitoksen johtajan käsityksen mukaan asia tulisi käsitellä koordinaatiotyöryhmässä, jotta aikataulu voitaisiin taata. Valmistelija liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtajan päätösehdotus: Johtokunta merkitsee edellisen johtokuntakäsittelyn jälkeiset asiat tiedokseen ja suosittaa edelleen, että Joensuun Työterveyden toiminta siirrettäisiin aiemman johtokunnan päätöksen mukaisesti Siun SoTe-organisaatiion lukien osaksi maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa (riippumatta siitä, tuleeko yhtiöittämisvelvoiteen siirtymäkauden pidentämistä vai ei). Hyväksyttiin yksimielisesti OMOHJ Heikki Nevalainen poistui 5 käsittelyn aikana 18:04 ja palasi kokoukseen 18:07 5 käsittelyn aikana. Terveydenhuoltolakiin perustuva työterveyshuoltopalveluiden järjestämisvastuu siir tyy alkaen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kun ta yh tymän vastuulle. Kaupunki on velvollinen järjestämään omalle henkilökunnalleen työ ter veys huolto pal ve lut. Nykyinen Joensuun työterveys liikelaitos tuottaa palvelut paitsi Joen suun kaupungille, myös Kontiolahden kunnalle ja Pohjois-Karjalan sai raanhoi to pii ril le ja vastaa työterveyshuoltopalveluiden järjestämisvelvoitteista Ou tokum mun kaupungin osalta. Lisäksi liikelaitos tuottaa palveluja kunnan alueella toi mi vil le yrityksille. Järjestämisvastuun siirtyessä Siun Sotelle nykyinen kaupungin organisaatiossa toi mi va liikelaitos voisi tuottaa palvelut Joensuun kaupungin henkilöstölle. Toimin nan volyymin muuttuessa merkittävästi ei tämä ratkaisu ole toiminnallisesti ei kä talouden näkökulmasta perusteltu. Liikelaitoksen henkilöstö siirtyy liik keenluo vu tuk sel la Siun Soteen. Nykyinen liikelaitos puretaan. Siun Soten näkökulmasta tulee ratkaista työterveyshuoltopalveluiden jär jes tämis muo to. Tämä edellyttää linjausta tarjottavien työterveyshuoltopalveluiden laa juu des ta. Jos kuntayhtymä hoitaisi yritysten osalta pelkästään lakisääteisen työ ter veys huol lon ja tuottaisi työterveyshuoltolain 14 :ssä tarkoitettuja sai raanhoi to- ja muita terveydenhuoltopalveluja vain kuntayhtymän ja kuntien hen ki löstöl le ei yhtiöittäminen olisi välttämätöntä. Työterveyshuolto voisi toimia esi merkik si Siun Soten nettoyksikkönä tai liikelaitoksena. Jos työterveyshuoltolain 14 :ssä tarkoitettuja sairaanhoito- ja muita ter vey denhuol to pal ve lu ja tarjotaan myös muille toimijoille, on toiminta yhtiöitettävä nykyis ten säännösten mukaan mennessä. Siirtymäajan jatkumisesta ei ole varmuutta. Yhtiömuodossa toimiessa on varmistettava in-house asema, jonka määrittelyyn voi hankintalain uudistamisen myötä tulla muu-

6 tok sia. Siun Sotessa työterveyshuoltopalveluiden kustannusten kohdentumisessa tulee huo mioi da erot tuotantokustannuksissa. Kaupungin tavoitteena on hankkia henkilöstölleen laadukkaat ja kus tan nus tehok kaat työterveyshuoltopalvelut, joilla voidaan hallita kokonaisvaltaisesti työky vyt tö myys kus tan nuk sia. Valmistelija: tilaajajohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Omistajaohjausjaosto päättää todeta, että työterveyshuoltopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy alkaen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle ja, että Joensuun Työterveys -liikelaitoksen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella Pohjois-Kar ja lan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle ja todeta, että kaupunki ei enää alkaen järjestä työterveyspalveluja lii ke laitos muo dos sa henkilöstölleen, sopimuskumppaneilleen eikä muille ulkopuolisille asiak kail le. Hallintosääntöuudistuksen yhteydessä Joensuun Työ ter veys lii ke laitos ta koskevat määräykset poistetaan hallintosäännöstä lukien. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tuotantojohtaja Pekka Kuosmanen oli kokouksessa kuultavana asian käsittelyn yhteydessä. Laura Jormanainen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn.