Kuntauudistuksen strategiset lähtökohdat ja prosessit. Projektipäällikkö Arto Koski

Transkriptio

1 Kuntauudistuksen strategiset lähtökohdat ja prosessit Projektipäällikkö Arto Koski

2 KUNTAUUDISTUKSEN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT A. Vakaa valtion talous B. Hyvinvointiyhteiskunta C. Vakaa kuntatalous D. Kuntaperusteinen palvelujärjestelmä E. Toimintaympäristön haasteisiin vastaaminen F. Valtakunnallisen kuntauudistuksen G. Kuntien toimeenpanokyvyn vahvistaminen H. Muutosten aikailematon Aina kun keskustellaan kuntaliitoksista, keskustellaan ja kiistellään myös kuntaliitosten hyödyistä ja haitoista sekä kuntaliitosten oikeasta ajoittamisesta Kuntaosasto

3 Kuntaliitosten tutkimisen viisi (5) haastetta TUTKITTAVIEN ASIOIDEN RAJAAMISEN ONGELMA Mitä asioita tutkitaan ja mitä asioita voidaan jättää tutkimuksen ulkopuolelle ilman että kokonaiskuva hämärtyy? NÄKÖKULMIEN VALINNAN ONGELMA Mistä eri näkökulmista kuntaliitoksen vaikutuksia tarkastellaan? Tutkitaanko asiaa esimerkiksi uuden kunnan näkökulmasta vai vanhojen kuntien näkökulmista? Lähteekö tarkastelu uuden kunnan kaikista asukkaista vai joistakin rajatuista ryhmistä, esim. henkilöstöstä, luottamushenkilöistä tai reuna-alueiden asukkaista? ERIMITTAISTEN AIKAJÄNTEIDEN ONGELMA Kuntaliitoksen hyöty- ja haittatekijöillä on erilaiset vaikutusajat ja sen vuoksi on tunnistettava se, millä aikajänteellä eri tekijöiden vaikutuksia voidaan tarkastella luotettavasti. VERTAILEMISEN ONGELMA Vertaileminen on vaikeaa, koska ei voida tarkasti tietää, mitä asioita alueella olisi tapahtunut, jos kuntaliitosta ei olisi toteutettu. Mitä asioita tapahtuu kuntaliitoksen vuoksi ja millainen merkitys kuntaliitoksen toteutuksella ja toisaalta toimintaympäristön muutoksilla? YLEISTYSTEN TEKEMISEN ONGELMA Kuntaliitokset ovat keskenään hyvin erilaisia. Keskiarvotietojen pohjalta tehtävät päätelmät hukkaavat koko joukkoa koskevaa mielenkiintoista tietoa. Kuntaosasto

4 Väittämä: Kuntaliitoksen hyötyjen ja haittojen arvioimista vaikeuttaa se, että kunnan TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ tapahtuu samaan aikaan sellaisia kuntaliitoksesta riippumattomia muutoksia, joilla on vaikutusta uuden kunnan toimintaan lkm lkm Kuntajohtajat vahvistavat olettamusta siitä, että toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikeuttavat kuntaliitoksen hyötyjen ja haittojen arvioimista (43%) 17 (46%) (3%) (8%) kuntajohtajien mielipiteet 1 = täysin sama mieltä 2 = jokseenkin samaa mieltä 3 = ei samaa eikä eri mieltä 4 = jokseenkin eri mieltä 5 = täysin eri mieltä 0 n = 37 Arto Koski & Olli Hokkanen & Suvi Savolainen (2011). Kuntaliitosten hyödyt, haitat, toteutus ja aikajänne. (Julkaisematon tutkimusraportti) Kuntaosasto

5 Aina kun keskustellaan kuntauudistuksesta, keskustellaan ja kiistellään myös niistä prosesseista, joilla uudistus tulisi toteuttaa!... JA PROSESSIT 2. Kuntien kuuleminen 1. Selvityksen valmistelu 3. Kuulemisten hyödyntäminen SELVITTÄMINEN 4. Hallituksen kriteerit 6. Hallituksen esitys 5. Lain kirjoittaminen LAIN VALMISTELU 7. Kuntarakennelain käsittely eduskunnassa ja kuntajakopäätösten tekeminen kunnissa PÄÄTÖKSENTEKO 10. Uudistusten 9. Muutosten tukeminen 8. Uudistusten valmistelu kunnissa TOTEUTTAMINEN Kuntaosasto

6 KUNTAUUDISTUKSEN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT A. Vakaa valtion talous B. Hyvinvointiyhteiskunta C. Vakaa kuntatalous D. Kuntaperusteinen palvelujärjestelmä E. Toimintaympäristön haasteisiin vastaaminen 1 F. Valtakunnallisen kuntauudistuksen G. Kuntien toimeenpanokyvyn vahvistaminen H. Muutosten aikailematon 2 2. Kuntien kuuleminen 1. Selvityksen valmistelu 3. Kuulemisten hyödyntäminen SELVITTÄMINEN 4. Hallituksen kriteerit... JA PROSESSIT 6. Hallituksen esitys 5. Lain kirjoittaminen LAIN VALMISTELU 7. Kuntarakennelain käsittely eduskunnassa ja kuntajakopäätösten tekeminen kunnissa PÄÄTÖKSENTEKO Uudistusten 9. Muutosten tukeminen 8. Uudistusten valmistelu kunnissa TOTEUTTAMINEN Kuntaosasto

7 1 Valtakunnallisen kuntauudistuksen Havaintoja Paraksesta kuntarakenteiden uudistamisen näkökulmasta 1. Uudistus rakentui kuntien oman aktiivisuuden varaan. Uudistuksessa keskityttiin pieniin kuntiin ja pienten kuntien kuntaliitoksiin samalla tavoin kuin ja 1970-luvun suuressa kuntauudistuksessa. Kunnan oma etu oli mahdollista mennä alueen kokonaisedun edelle. 2. Koska yksittäinen kunta ei voi tehdä yksinään kuntaliitosta, korostui uudistuksessa kuntakumppaneiden löytämisen merkitys. 3. Kuntien ratkaisevasti suurempi halukkuus tehdä kuntaliitos itseään pienemmän kuin itseään suuremman kunnan korostui uudistuksen aikana. 4. Kuntaliitosten vauhdittaminen yhdistymisavustusjärjestelmän porrastamisella vuodesta 2009 alaspäin aktivoi kuntia lähtemään heti liikkeelle. 5. Monikuntaliitosten määrä ylitti ennakko-odotukset ja varmisti kuntamäärän suuremman vähenemisen (1,7 kuntaa/liitos) kuin mitä kuntaliitoksissa oli aikaisemmin tapahtunut (1,2 kuntaa/liitos). 6. Yllätyksenä syntyi monia sellaisia pieniä alle asukkaan kuntaliitoksia, jotka tarvitsivat kuntaliitoksen lisäksi myös yhteistoiminta-alueratkaisun. 7. Kuntaliitosten valmistelu tyrehtyi lähes totaalisesti vuoden 2011 kuntaliitoksiin. Helpoimmat kuntaliitokset olivat syntyneet ja uudistus oli sitonut yli 200 kuntaa yhteistoiminta-alueratkaisuun. Kuntaosasto

8 Valtioneuvoston tekemät kokonaisten kuntien pakkoliitospäätökset vuodesta 1946 lähtien Nro Vuosi Liitetty kunta Nro Vuosi Liitetty kunta Haaga Helsinkiin Kakskerta Turkuun Huopalahti Helsinkiin Koijärvi Forssaan ja Urjalaan Kulosaari Helsinkiin Bergö Maalahteen Oulunkylä Helsinkiin Lapväärtti Kristiinankaupunkiin Pielisensuu Joensuuhun Siipyy Kristiinankaupunkiin Seinäjoen mlk Seinäjokeen Tiukka Kristiinankaupunkiin Lappee Lappeenrantaan Pyhämaa Uuteenkaupunkiin Lauritsala Lappeenrantaan Kajaanin mlk Kajaaniin Paraisten mlk Paraisiin Karhula Kotkaan Vanaja Hämeenlinnaan + muihin Kymi Kotkaan 73/1973 Laki kuntajaosta 3 Erityiset edellytykset Milloin sen kunnan valtuusto, jota kuntajaon muutos koskisi, vastustaa muutosta, muutos saada määrätä toimeenpantavaksi vain, jos tärkeän yleisen edun on katsottava sitä vaativan. 980/1992 Laki kuntajaosta annetun lain muuttamisesta 2 a Kokonaisliitoksen edellytykset 2 momentti Milloin sen kunnan valtuusto, jota kunnan alueen supistaminen tai laajentaminen koskisi, vastustaa muutosta, muutosta ei määrätä toimeenpantavaksi. Kuntaosasto

9 2 Muutosten aikailematon Kolme (3) näkökulmaa kuntaliitosten ajoitukseen 1. Aikaa ei ole yhtään hukattavaksi, sillä viimeinen tehokas kuntaliitosten valtuustokausi on alkamassa Monikuntaliitoksia tarvitaan tässä tilanteessa aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi Salon kymmenen (10) kunnan kuntaliitos olisi vaatinut n-1 eli yhdeksän kaksikuntaliitosta. Tuo prosessi olisi vienyt kohtuuttomasti aikaa - yli kymmenen vuotta. 3. Kuntaliitosten toteutusta on tarpeen jouduttaa joissakin tapauksissa siten, että uuteen kuntaan siirrytään jo vaiheittain ennen yhdistymispäivämäärää (alla kaaviokuva uuden Oulun vaiheittaisesta yhdistymisestä ). Yhdistymisen vaiheittainen toteutus uudessa Oulussa v v v v v v Kuntaosasto

10 3 Uudistusten Kuntaliitosten toteutuksen tulee muuttua ajan tarpeiden mukaan Tehostavat liitokset Strategiset liitokset Mekaaniset rutiiniliitokset Mekaaniset rutiiniliitokset 1. Katse nykyhetkessä 2. Vanhat rakenteet 3. Vähäiset muutokset Strategiset kuntaliitokset 1. Katse tulevaisuudessa 2. Uuden kunnan rakentaminen 3. Hallitut muutokset Tehostavat kuntaliitokset 1. Katse nykyhetkessä ja tulevaisuudessa 2. Uuden kunnan toimintojen tehostaminen 3. Muutoksen hyvän johtamisen korostuminen 4. Hyvin määrätietoinen uudistaminen (erityisesti johtaminen, tietoverkot, kuntatalous, palveluverkot, palveluprosessit, osallistaminen ja demokratia) 5. Valmistelun ja toteutuksen reaaliaikainen arviointi ja korjaaminen Kuntaosasto