PARISUHDE ENSIMMÄISEN LAPSEN JÄLKEEN
|
|
- Hanna-Mari Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PARISUHDE ENSIMMÄISEN LAPSEN JÄLKEEN Marianna Roine Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia - ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö
2 OPINNÄYTETYÖN TIIISTELMÄ DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULU/JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Marianna Roine PARISUHDE ENSIMMÄISEN LAPSEN JÄLKEEN DIAK/Järvenpää kevät 2001 Sivumäärä: 62 Liitteet: 2 Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia miten kahden eri sukupuolta olevien parisuhde muodostuu ja kehittyy tämän päivän yhteiskunnassa ja sitä, mitä parisuhteelle tapahtuu, kun ensimmäinen lapsi syntyy. Olen haastatellut työhöni neljää pariskuntaa, joista kaksi odotti ensimmäistä lastaan ja kaksi oli ensimmäisen lapsen vanhempia. Kaikki perheet pitivät lasta parisuhdetta yhdistävänä tekijänä, mutta kaikki haastateltavani kokivat suuria muutoksia oman minän kehityksessä. Haluankin tuoda esille työssäni mitä nykyään naiset, miehet, äidit ja isät ajattelevat parisuhteesta ja ensimmäisen lapsen vaikutuksesta yksilöön ja parisuhteeseen. Keskeisenä tuloksena oli, että lapsen tulo parisuhteeseen muuttaa täysin aikaisemman elämänrytmin ja ajankäytön. Tämä ei aluksi ole helppoa kummallekaan vanhemmalle ja asettaa usein myös parisuhteen koetukselle. Uusiin rooleihin, jotka tulevat vanhojen rinnalle, ei välttämättä ole helppoa asettua. Tähän tarvitaankin usein oman tukiverkoston tai ammatti-ihmisen tukea. Haastatteluissa käytin teemahaastattelu-menetelmää. Työssäni tarkastelen aihetta yhteiskunnallisesta näkökulmasta yksilöä, parisuhdetta ja perhettä. Aineistoa työhöni olen kerännyt haastattelemalla pariskuntia, lukemalla kirjallisuutta ja seuraamalla mediassa käytyä keskustelua aiheen tiimoilta. Perhetyössä on paljon työsarkaa, sillä monet perheet kokivat, ettei apua ole aina helppoa saada, esimerkiksi juuri käytännön asioihin. Opinnäytetyöni koostuu lehtiartikkelista ja diakoni tutkintoa varten tehdystä päättötyöstä Parisuhde ensimmäisen lapsen jälkeen, syksy Asiasanat: Parisuhde, perheet, lapset ja sosiologia Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu/Järvenpään yksikkö/kirjasto
3 1. JOHDANTO: Viimeiset neljä vuosikymmentä ovat merkinneet Suomessa suuria muutoksia seurustelulle, avo- ja avioliitolle, avioeroille ja perheelle. Yhtä merkittävänä perhettä koskevana muutoksena voidaan pitää sitä, että naisen asema on muuttunut tasa-arvoisemmaksi ja heidän työssä käyntinsä on lisääntynyt. Yhteiskunnassamme myös perhekoko on pienentynyt, avioerot lisääntyneet, avoliitosta on tullut uusi asumisen muoto sekä perinteisen perhemallin rinnalle on muodostunut uusia perhemalleja. Lopputyön aiheen valitsin sen mielenkiintoisuuden ja haastavuuden takia. Aiheen valinta oli pitkän kypsyttelyn tulos ja syntyi vähitellen tekemäni järjestötyön kautta, sillä olen mukana Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Ensija turvakotienliiton toiminnassa. Itse olenkin erittäin kiinnostunut perhetyöstä ja siitä, miten kahden eri sukupuolta olevan parisuhde muodostuu ja kehittyy tämän päivän yhteiskunnassa. Halusin tutkia ja selvittää sitä, mitä tapahtuu parisuhteessa ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen? Tutkimusongelmani on yksilön kehitys naisena ja miehenä parisuhteessa - ensimmäisen lapsen jälkeen ja perheen muodostus tämän päivän yhteiskunnassa. Materiaalia työhöni olen kerännyt seuraamalla mediassa käytyjä keskusteluita ja lukenut erilaista kirjallisuutta aiheen tiimoilta. Tutkimuksen toteutin teemahaastatteluna, jonka suoritin neljälle pariskunnalle. Tutkimusmenetelmäksi valitsin teemahaastattelun, koska katsoin siten saavani aiheesta mahdollisimman syvällistä ja omakohtaista tietoa. Halusin perehtyä aiheeseen yksilön tasolla. Teemahaastattelua pidin tarpeellisena myös sen takia, että tutkimukseni kysymykset käsittelevät hyvin yksilökohtaisia asioita. Tarkastelen työtäni yhteiskunnallisesta näkökulmasta yksilöä ja perhettä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Oma työni voidaan liittää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen tekemään tutkimukseen Perhebarometria 1998, Vastuu perheen arjessa, yksilön kannalta katsottuna.
4 2 2. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Haluan määritellä muutamia käsitteitä tarkemmin, jotka tulevat esiintymään työssäni. Jokaiselle sanalle löytyy monia määritelmiä, mutta tässä niistä yleisimpinä pidettyjä. Avoliitto Avoliiton katsotaan olevan juridisesti vahvistamaton miehen ja naisen avioliittomainen yhteiselämä. Nykyään avoliitto voidaan määritellä siten, että se on kahden eri sukupuolta olevien, avioliitonomainen suhde, jonka osapuolet eivät ole keskenään vihityt. Näitä voidaan pitää avoliiton tunnusmerkkeinä, mutta kattavaa määritelmää avoliitolle on vaikea löytää. (Mahkonen -84,1) Avoliitossa ei ole samoja juridisia oikeuksia, mitä avioliitossa on, esimerkiksi perintäoikeutta. Avioliitto Suomen avioliittolain mukaan avioliitto solmitaan vihkimisellä, jota ennen on selvitettävä, ettei avioliitolle ole esteitä. Näitä voivat olla mm. alaikäisyys tai entisen avioliiton voimassa olo. Avioliitossa puolisot ovat keskenään yhdenvertaiset ja heidän tulee osoittaa toisilleen keskinäistä luottamusta sekä yhteisesti toimia perheen hyväksi. Kummallakin puolisolla on oikeus itse päättää osallistuuko ansiotyöhön sekä yhteiskunnalliseen ja muuhun toimintaan perheen ulkopuolella. (Suomen laki 1998, 117.) 2
5 3 Instituutio Instituutio on sosiaaliseen elämään liittyvä, yleensä normeilla ja rooleilla säädetty käytäntö. Instituutioilla on yleensä tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Tällaisia yhteiskunnallisesti tärkeitä instituutioita ovat esimerkiksi avioliitto, perhe, sairaala- ja koululaitos. Instituutiona voidaan pitää kaikkia tiettyihin tapoihin ja perinteisiin perustuvia vakiintuneita sosiaalisia elämän muotoja.(virtaranta-huuhka Koivisto Polvinen Tunkelo - Wiio 1990,181.) Institutionaalistuminen Institutionaalistumisella tarkoitetaan sosiaalisten tapojen vakiintumista ja säännönmukaistumista sekä tiettyjen roolien ja normien sisäistäminen ja yhteistä hyväksymistä.(virtanen jne. 1990,181.) Perhe Varhaiskantaisempia instituutioita on perhe, joka on yhteiskunnan perusyksikkö. Se on jossakin muodossa esiintynyt kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa lasten synnyttämistä, hoivaamista ja kasvattamista varten, mutta sille kuuluu myös lukuisia muita tehtäviä. Se toimii mm. kulutusyksikkönä, säätelee sukupolvien välisiä suhteita sekä tarjoaa ympäristön ihmisen uusiutumiselle. (Allart 1983, 221; Juola & Malila 1996,3.) Perhe on sekä psykologinen että sosiaalinen yksikkö, jonka jäsenet liittyvät toisiinsa avioliiton, avoliiton tai syntymän kautta ja nykyisin myös adoption tai keinohedelmöityksen kautta. Perheenjäsenten välillä on tunteenomaisia, sosiaalisia ja juridisia siteitä sekä erilaisia rooleja toisiinsa nähden, kuten puolison, vanhemman, lapsen, sisaruksen ja sukupuoliroolit. (Juola & Malila 1996,3.) Nykyään kutsutaan perheeksi myös kahden ihmisen, pariskunnan, luomaa taloutta. 3
6 4 3. aineistoni TOTEUTUS JA MENETELMÄT Aineistoni aihepiirin ja asioiden henkilökohtaisuuden huomioon ottaen valitsin tutkimusmenetelmäksi teemahaastattelun. Oman aineistoni tavoitteena ei ole yleistysten tekeminen. Tarkoituksena on ensimmäistä lastaan odottavien ja ensimmäisen lapsen vanhempien omien ajatusten esille tuominen parisuhteesta ja vanhemmuudesta. Kaikki haastateltavat tulevat hyvin erilaisista taustoista ja käsittelivät kysymyksiäni (liite 1.) omasta viitekehyksestään käsin, joten vastauksia oli vaikea verrata keskenään. Yleisenä huomiona haastateltavistani oli, että miehet eivät olleet kovinkaan avoimia puhumaan omasta parisuhteestaan ja vastasivat yleensä hyvin lyhyesti esittämääni kysymykseen. Naisilla vastaukset olivat rönsyileviä ja he puhuivat avoimemmin myös parisuhteensa epäkohdista. Haastattelut kestivät ajallisesti paljon kauemmin naisilla kuin miehillä. 3.1Teemahaastattelu Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun tutkimuksen kohteena ovat emotionaaliset arat aiheet ja haastateltavat eivät ole tottuneet keskustelemaan aiheesta päivittäin. Teemahaastattelussa on tyypillistä se, että se kohdennetaan tiettyihin teemoihin, joita tutkimuksen edetessä syvennetään. (Hirsjärvi & Hurme 1988, ) Itse olin tehnyt valmiin listan kysymyksistä, jotka olin jaotellut tosikysymyksiin ja mielipidekysymyksiin, jotka esitin kaikille haastateltavilleni. Kysymyksen muodot ja järjestys vaihtelivat itse haastattelutilanteessa jonkin verran, sen mukaan miten haastateltavat puhuivat asioista. Itse pidin teemahaastattelua hyvänä ratkaisuna, sillä halusin aiheesta syvempää tietoa yksilön tasolla. Teemahaastattelua pidin tarpeellisena myös sen takia, että aineistoni aihepiirit käsittelevät arkoja ja henkilökohtaisia aiheita. 4
7 5 3.2 Teemahaastattelun luotettavuus Teemahaastattelun luotettavuutta punnittaessa on pohdittava, mitkä seikat tutkimuksen eri vaiheissa vaikuttavat luotettavuuteen eli reliabiliteettiin ja validiteettiin. Tutkimuksen käsitevaliditeetillä tarkoitetaan sitä, että pystytäänkö tutkittavasta ilmiössä tavoittamaan olennaiset piirteet ja tai pystytäänkö teoriasta johtamaan keskeiset käsitteet. Sisältövaliditeetilla tarkoitetaan sitä, että tavoittavatko teemat ja kysymykset haluttuja merkityksiä. Haastattelijat voivat myös epäonnistua haastateltavien valinnassa ja tutkimuksen luotettavuus voi kärsiä tekstiä litteroidessa. Siirtymätarkkuus vaihtelee sen mukaan, kuka tekstiä kirjoittaa, koska eri ihmiset kiinnittävät huomiota eri seikkoihin. Haastatteluista tehdyt tulkinnat voivat näin ollen olla virheellisiä. Aiheen käsittelijä saattaa esimerkiksi jättää huomiotta jonkin pienen, mutta aineiston kannalta tärkeän seikan. (Hirsjärvi & Hurme 1988, ) Omassa aineistossani en pyrkinyt saamaan yleistettävää tietoa, koska haastateltavia oli vain neljä pariskuntaa (kaksi ensimmäistä lasta odottavaa pariskuntaa ja kaksi ensimmäisen lapsen vanhempaa). Halusinkin perehtyä heidän odotuksiinsa ja käsityksiinsä parisuhteen ja perheen muutoksista. Haastattelujoukon ollessa näin pieni, ei yleistettävän tiedon saanti olekaan tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista. Teemahaastattelun kuluessa esitin haastateltaville lisäkysymyksiä tai tarkentavia kysymyksiä vain silloin, kun haastateltava poikkesi aiheesta. Muuten pyrin siihen, että haastateltava kertoisi aiheesta mahdollisimman avoimesti ja vapaasti. Pidin erittäin tärkeänä sitä, että haastateltava kertoisi itselleen merkityksellisistä asioista. Litteroinnin pyrin suorittamaan tarkasti, jotta tutkimuksen luotettavuus säilyisi mahdollisemman hyvänä. Litteroitua tekstiä tuli kaiken kaikkiaan 53 sivua. 3.3 Haastatteluiden toteutus Kohderyhmänäni haastateltavat pariskunnat ovat iältään vuotiaita. Tavoitteenani oli tutkia erityisesti nuoria perheitä. Halusin tutustua heidän tuntemuksiinsa ja kokemuksiinsa parisuhteesta odotusaikana ja lapsen 5
8 6 syntymän jälkeen. Haastateltavia pariskuntia oli neljä: kaksi ensimmäistä lastaan odottavaa pariskuntaa ja kaksi ensimmäisen lapsen vanhempaa. Milla (27v.) ja Mikko (29v.) ovat puolitoista vuotiaan Miran vanhempia ja äiti on palaamassa äitiyslomalta takaisin työelämään. Kirsi (34v.) ja Jussi (31v.) ovat seitsemän vuotiaan Simon vanhempia ja ovat halunneet jo pitkään toista lasta. Sari (23v.) ja Tuukka (27v.) odottavat ensimmäistä lastaan, heillä lapsi oli ilmoittanut tulostaan ennen kuin mies oli omasta mielestään valmis isäksi. Sirpa (24v.) ja Aku (34v.) odottavat ensimmäistä lastaan, jota oli odotettu jo useita vuosia. Kaikki pariskunnat ovat asuneet avoliitossa lapsen syntyessä maailmaan. Haastateltavia oli yllättävän vaikea löytää, sillä monikin pelkäsi, että tarkoituksenani olisi tulkita henkilökohtaisesti kunkin parin suhdetta. Eräskin pariskunta kysyi minulta, että Ollaanko me vielä naimisissa sen haastattelun jälkeen, vai tuleeko iso perheriita? ja usein miehet sanoivat, etteivät he osaisi vastata kysymyksiini. Haastatteluista tein osan omassa kodissani ja osan haastateltavien kotona. Ympäristön valintaan vaikutti se, että haastateltavan olisi mahdollisimman helppo vastata avoimesti kysymyksiini. Pariskunnat valitsivat itse haastattelutavan, joten osa haastatteluista on tehty haastattelemalla pariskuntia erikseen ja kahta pariskuntaa haastattelin yhdessä. Haastattelut kestivät puolesta tunnista kolmeen tuntiin, jotka nauhoitin kokonaisuudessaan. Haastatteluistani naisten haastattelut kestivät keskimäärin kauemmin kuin miesten haastattelut. 4. YKSILÖN IDENTITEETTI Identiteetti käsitettä voidaan lähestyä hyvin eri tavoin. Identiteettiä pidetään yksilön minän ytimenä, joka paljastuisi vasta sosiaalisten roolien ja rooliidentiteettien alta. Identiteetillä tarkoitettaisiin tällöin ihmisen oman pysyvyyden tunnetta.(niemelä 1979,156) Minäkuvan kehitys alkaa kuitenkin jo vauvan purressa omia varpaitaan ja havaitessaan, että se sattuu. Sen jälkeen vauva 6
9 7 oppii kosketuksen, kivun ja mielihyvän välityksellä oman kehon rajat. Hän kuulee oman äänensä itkiessään ja saa visuaalista palautetta seuratessaan raajojensa liikkeitä. Vähitellen hän saa itsestään yhä tarkemman kuvan peilien ja perheestä otettujen valokuvien avulla. Näin kehittyy fyysinen minäkuva: käsitys omasta koosta, muodosta, sukupuolesta, ihonväristä ja ulkonäöstä. (Elämisen taito 2, 1991, ) Ihminen rakentaa minäkuvaansa myös ihmispeilien kautta eli ihmisten joiden kanssa olemme vuorovaikutuksessa. He antavat meille huomautuksillaan, mielipiteillään ja muilla reaktioillaan palautetta kuvasta, jonka annamme itsestämme julkisesti. Useimmilla meistä minäkuva rakentuukin muiden osoittaman huomion ja arvonannon varaan. Minäkuvan rakennusaineita eivät siis ole ainoastaan muiden mielipiteet, vaan myös heidän reaktionsa. Merkittävä tekijä on oman käyttäytymisen seuraaminen ja päätelmien tekeminen siitä. Luonnollisesti jokainen kykeneekin tarkkailemaan omaa itseään paljon moninaisemmin tilanteissa kuin muita ihmisiä. Yleensä ihmisillä itsellään on persoonallisuudestaan mutkikkaampi ja epäjohdonmukaisempi kuva kuin kellään toisella. Sanotaankin, että jokaisen ihmisen persoonallisuus on tietyssä mielessä jakautunut. Kaikki ihmiset ja tilanteet eivät saa meitä käyttäytymään samoin. Elämässämme on erilaisia lokeroita eli meillä saattaa olla esimerkiksi koti-minä, työ-minä ja ystävien kanssa taas erilainen minä. Joskus tämä saattaa muodostua raskaaksi, sillä joudumme taiteilemaan yhtäaikaa erilaisissa rooleissa. Toisaalta tuskin haluamme edes olla tai käyttäytyä kaikille ja kaikkialla samalla tavalla. (Elämisen taito 2, 1991, ) Ihmisen minäkuvaan vaikuttaa siis (kuva 1.) ensisijaisesti perimä, persoonakohtaiset fyysiset ja psyykkiset resurssit - sisäsyntyiset voimavarat ja heikkoudet sekä yhteiskunnallinen asema (perheen) jne. Ihmisen identiteettiin vaikuttavat hyvin monet tekijät, joilla on joko tukevia tai vääristäviä vaikutuksia persoonamme kehitykseen. Jokainen ihminen on erilainen ja omaksumme perheestämme ja ympäristöstämme erilailla asioita, johon vaikuttaa juuri psyykkiset voimavarat. 7
10 8 Kuva 1. Persoonaan vaikuttavat tekijät Millainen on sosiaalinen rooli? Millainen ulkonäkö? Millaisia ovat luonteet piirteet? MINÄKUVA Millaisia ovat elämän vaiheet? (Elämisen taito ,142) Ihmisen minäkuvaan antaa aineksia myös mm. se kulttuuri, jonka vaikutuspiirissä ihminen elää. Kulttuuri tuottaakin yleensä sellaisia myyttejä ja kertomuksia, jotka toistavat ja vahvistavat tätä peruskokemusta. Ihmisen elämäntapahtumat eivät itse asiassa ole johdonmukaisesti etenevä, eikä ihmisen itsensä ennalta määräämä tapahtumasarja. Elämä koostuu yksittäisistä hetkistä, irrallisista silmänräpäyksistä ja aistihavainnoista. Juonen tähän kertomukseen me ihmiset sommittelemme itse edeltäkäsin ja jälkeenpäin. Me kerromme itsellemme koko elämämme ajan tajunnassamme sellaisia kertomuksia itsestämme ja elämästämme, jonka avulla voimme perustella tekomme ja olemassaolomme. Meidän kertomuksemme luo meidän kokemuksemme elämästä; se luo meidän minäkuvaamme. Tämä peruskertomuksemme on riippuvainen kulttuurimme perusmyyteistä, jotka heijastuvat minäkuvaamme. (Koivunen 1995,12-13.) Tällä hetkellä ihmisille oman identiteetin rakentaminen on ehkä vaikeampaa kuin aikaisemmin, sillä elämme lukemattomien eri vaihtoehtojen keskellä ja joudumme alituiseen tekemään valintoja omassa elämässämme. Sosiologi Zygmunt Bauman pitääkin tämän ajan ihmisiä ikään kuin palloilijoina, kulkureina, pelureina ja turisteina, joille yhteisiä piirteitä ovat levottomuus, lyhytjännitteisyys ja sitoutumattomuus. Baumanin mukaan kehitys on ollut pitkäaikaista, sillä yhteiskuntamme muuttuu koko ajan ja vaihtoehtojen määrä jatkaa kasvamistaan. Ihminen rakentaa itseään juuri tekemällä alituiseen valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Ne eivät kuitenkaan yleensä johda koskaan 8
11 9 mihinkään valmiiseen, jonka jälkeen voisi rauhoittua. Tehdään pätkätöitä ja eletään pätkäelämää. Saman kehityksen Bauman näkee tapahtuvan parisidosten suhteen; elinikäinen avioliitto on kenties vaihtumassa elinikäisten kumppaneiden ketjuun.( Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki tämän ajan ihmiset tuntisivat itseään turvattomiksi palloilijoiksi, jotka eivät osaisi takertua mihinkään, eivätkä osaisi tehdä pysyviä ratkaisuja. Jokainen ihminen onkin yksilö, joka tekee omia ratkaisuja oman elämänsä suhteen. Ihminen pystyy myös halutessaan muuttamaan minäkuvaansa, joskus jopa ilman pahoja ristiriitoja. Jos hän esimerkiksi uskoo pystyvänsä hallitsemaan omia elämäntapahtumiaan, hän ei tunne itseään olosuhteiden uhriksi. Minäkuvan kehittäminen voi vaatia roolien uudelleentarkastelua; on arvioitava, mistä rooleista ei olisi järkevää luopua ja mistä taas olisi. Tyydytystä tuottavat, omaan tahtoon perustuvat roolit vahvistavat minäkuvaa ja selkeyttää identiteettiä. Kaikilla ihmisillä on myös tarve tuntea, että heillä on paikkansa yhteiskunnassa ja että heitä tarvitaan. (Elämisen taito ,149.) Miten ihminen voi vaikuttaa oman identiteettinsä kehitykseen? 4.1 Naiskuvia Naiselle äidiksi tuleminen vaikuttaa voimakkaasti hänen käsitykseen omasta itsestään. Kun nainen tulee äidiksi, hänen täytyy voida hyväksyä itselleen tämä uusi osaidentiteetti. Hänen täytyy myös voida ratkaista jotenkin ne ristiriidat, jotka usein liittyvät äitiyden ja muiden rooli-identiteettien yhteensovittamiseen. Meidän yhteiskunnassamme naisen pääasialliset rooli-identiteetit ovat äidin, vaimon ja työntekijän roolit. Äitiyteen siirtyminen sisältää usein ainakin osittain ansiotyöidentiteetin vähenemisen. Äitiysloman ajaksi ansiotyö ainakin jää syrjään, ja myöhemmin useimmat naiset joutuvat jakamaan äitiyden ja ansiotyön välillä. (Niemelä 1979,156.) 9
12 10 Nainen, joka on kasvanut ansiotyöidentiteettiin ja kumppanin rooliin, on roolien suhteen tasapainossa. Kun hän saa tietää, että hän on raskaana, järkkyy hänen aikaisempien identiteettiensä muodostama tasapaino, kun hän alkaa sisällyttää elämänsä äitiyttään. Hänen kehitystehtävänään on nyt saavuttaa uusi identiteettien tasapaino, integraatio, samalla on kun hän sisällyttää äitiidentiteetin osaidentiteettiinsä. (Niemelä 1979, ) Kulttuurissamme elävät myytit hyvästä ja ei-hyvästä äidistä ja ne ovat läsnä siinä prosessissa, jossa nainen luo oman minäkuvansa yhteisönsä arvostusten ja normien pohjalta. Viihdeteollisuus elää näiden vanhojen myyttien toistuvasta käsittelystä. Sarjafilmeissä ja elokuvissa niistä muotoillaan yhä uudelleen ja uudelleen uusia versioita. Samalla viihdeteollisuus vaivihkaa vahvistaa näiden myyttien kautta yhteisön rakenteita tai muotoilee niitä uudella tavalla. Länsimaisen yhteiskunnan kulttuurin pohjana ja naiseuden arkkityyppinä on juutalaiskristillinen naiskuva, joka jakaa naisen jyrkästi kahtia madonnaan ja huoraan: hyvään ja hirveään äitiin. Tämän naiskuvan pohjalta yhteisö suhtautuu naiseuteen ja on luonut naiseutta, sukupuolisuutta ja seksuaalista käyttäytymistä koskevia normeja. Jokainen nainen joutuu kehityksensä aikana selvittämään suhteensa siihen ristiriitaan, joka muodostuu tämän naiskuvan ja hänen oman seksuaalisen identiteettinsä välille. Oman eheän naisen minuuden luominen on tätä taustaa vasten äärimmäisen vaikeaa, varsinkin kun sekä ympäröivän yhteiskunnan antamat signaalit että sen rakenteet ja normit pohjautuvat jakautuneeseen naiseuteen. Ainoa tie uuden naiskuvan luomiseen on vanhojen myyttien perusteellinen analysointi. Käytännössä muutoksien läpilyöminen merkitsisi todella pitkää aikaa, ennen kuin uusi naiskuva hyväksyttäisiin vanhoillisimmissakin piireissä. (Koivunen 1995, 39-40) Naisen sosiaalinen asema ja naiseuden torjunta eivät riitä selittämään naisen seksuaalista olemusta. Nainen on muutakin kuin asemansa sisäistys. Naistutkimuksessa puhutaan kaksinkertaisesta tietoisuudesta : nainen omaksuu miehen hallitseman kulttuurin, hyväksyy miesten kulttuurin odotukset, 10
13 11 mutta samalla hänellä on myös oma kokemuksensa itsestään. Tämä kaksinaisuus rikkoo persoonallisuuden eheyttä. (Koivunen 1995, ) Onko diakonialla haastetta naiskuvan suhteen? Miten auttaa ihmistä eheyttämään omaa minäkuvaansa?...onko se edes mahdollista? 4.2 Mieskuvia Mikä on miespuolisen ihmisen olemus? Monesti miehisyydestä on tapana puhua eräänlaisena miesten tavoitteena ja velvoitteena. Usein kuuleekin sanottavan Ole mies!, Käyttäydy kuin mies!. Vastaavanlaisia käskyjä harvoin kuulee sanottavan naisille. Monet pojat määrittelevätkin miehisyyden yksinkertaisesti joksikin ei-naisellisuudeksi. Sanotaan, että tulevan miehen on jouduttava syntymästään asti taistelemaan, että ei olisi nainen. Naisesta syntynyt ja naisen vatsassa uinunut poikavauva on tyttövauvasta poiketen ikään kuin tuomittu elämään suuren osan elämästään eroamisen ja erottautumisen merkeissä. (Badinter 1993, 15,57.) Tässä kohtaa lapsen isällä onkin suuri merkitys pojan identiteetin kasvussa ja mies-mallin antajana. Yleisenä havaintona on, että miehet kokevat tällä hetkellä isäksi tulemisen pääasiassa myönteisenä asiana ja lapsi herättää heissä voittopuolisesti myönteisiä tunteita. Isyyteen siirtymisellä ominaista on myös se, että naiseen verrattuna miehen emotionaalinen vanhemmuuteen herääminen näyttää tapahtuvan verrattain myöhään, vasta lapsen syntymän jälkeen. Lapsen kanssa oleminen merkittävimmäksi anniksi isät ilmoittavat yleensä sen, että syntyy läheinen suhde lapseen ja sen, kuinka paljon tuo suhde voi antaa miehelle ja oman identiteetin kasvulle. (Huttunen 1994, 47.) Miehelle on luotu yhteiskunnassamme joitakin perinteisiä valmiita sabluunoita, joiden varassa miehen tulisi tai odotetaan liikkuvan. Miehen ollaan odotettu olevan vahva, perheelleen elannon tuova ja miehinen mies. Nykyään ollaan 11
14 12 kuitenkin pystytty tietoisesti rikkomaan miehelle asetettuja normeja. Yhä useampi mies nähdäänkin jo erilaisissa hoiva-ammateissa esim. perhepäivähoitajina. Mediassa on tuotu erilaisissa keskusteluohjelmissa esille miehen muuttuvaa roolia yhteiskunnassamme. Miehet ovat yhtä oikeutettuja näyttämään tunteensa kuin naiset. Aina ei tarvitse olla luja ja vahva, vaan tärkeintä olisikin olla oma itsensä tuntevana ja kokevana ihmisenä. Valitettavasti myytit mieskuvasta istuvat joskus liiankin lujasti yhteiskunnassamme. Yksi syy siihen voi olla se, että halutaan yksinkertaisesti pitää kiinni vanhoista perinteistä ja ne tuntuvat luonnollisilta ratkaisuilta, esimerkiksi lastenhoidollisissa kysymyksissä. Mitä miehet todella haluavat olla? Onko yhteiskunta käytännössä valmis ottamaan vastaan roolien radikaalin muutoksen, yksilön kannalta? Oman identiteetin rakentaminen ja itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on, vaatii työtä ja ponnisteluita. Onko suomalaisen miehen vieläkin vaikea puhua tunteistaan? Perinteisenä pidetyn suomalaisen miehen elämäntarinaa on yritetty selvittää monissa kappaleissa, joista yksi hyvä esimerkki on Eppu Normaalin Murheellisten laulujen maa, jossa poika pyrkii muuttamaan omaa elämäänsä ja toimimaan aikuisena toisin kuin oma isänsä. Vanhetessaan laulun poika huomaa kuitenkin malli-oppimisen olleen vahvemman ja tarttuu sen myötä pulloon ja väkivaltaan. On kuitenkin muistettava, että emme ole menneisyyden vankeja ja jokaisella ihmisellä on mahdollisuus luoda aivan omanlaisensa tulevaisuus. Onko todella näin? 12
15 13 Isyyttä ja isiä koskeva tutkimustraditio on vielä nuori ja hajanainen. Tutkimusten ongelmanasettelu on ennen noudatellut varsin uskollisesti kulloisiakin miehisyyskäsitteitä. Tällöin tutkimukset ovat paljolti toistaneet isyydestä kliseitä, jotka tunnetaan jo muutenkin. Parhaillaan tutkijat ovat löytämässä uusia, virkistäviä näkökulmia, jotka varmasti siirtyvät lähitulevaisuudessa heidän puheistaan nuorten isien arkeen. Uudelle miehelle isyys ei ole vain rooli, vaan se on olennainen osa identiteettiä, johon kuuluu myös miehenä oleminen ja oman maskuliinisuutensa löytäminen. Siksi isyys ja miehisyys tulevat jatkossakin kulkemaan käsi kädessä ja määrittelemään toinen toistaan. Lasten kanssa eläminen ei voi olla jättämättä jälkiään myös miehen arvomaailmaan. Niinpä jotkin ns. miestutkijat pitävät uudenlaista isyyttä ratkaiseva väylänä uudenlaiseen miehisyyteen: miesten kova maailma voi muuttua siten että yhä useampi mies sitoutuu isyyteensä ja huomaa kotityön arvon. Niinpä monet miehet kokevat isyytensä ansioksi sen, että he ovat alkaneet tuntea itsensä vastuullisiksi miehiksi. Tällainen kehitys on oletettavasti mahdollista erityisesti jaetussa vanhemmuudessa, jossa jakamisen ajatellaan ulottuvan myös niihin hoitokokemusten antamiin positiivisiin elämyksiin, joista vain naiset ovat tähän asti päässeet nauttimaan. On hyvin todennäköistä, että pienen, avuttoman vauvan hoitamisella on merkittäviä vaikutuksia miehen omaa identiteettiä ajatellen, mutta tätä puolta ei tarkemmin vielä tutkimuksellisesti tunneta. (Huttunen 1994, 46-48, ) Miten laajasti jaettu vanhemmuus toteutuu arki todellisuudessa? Koti-isiin kohdistuneet tutkimukset ovat osoittaneet, että miesten keskuudessa on ilmeisesti paljon tukahdutettua halua olla enemmän isä, saada olla kotona omissa oloissaan pienten lasten kanssa ja nauttia pienistä asioista. Jatkuva 13
16 14 työelämässä mukana olo ei ole monellekaan pitkän päälle herkkua, ja sitä taustaa vasten tilapäinen kotiin jääminen on hyvin ymmärrettävää. Ehkä myytti menevästä miehestä, joka ei ymmärrä isyyttään, ei sittenkään sovi kovin hyvin esimerkiksi suomalaiseen perusmieheen. Eivätkä suinkaan kaikki miehet sairasta työnarkomaniaa tai kotityöallergiaa. (Huttunen 1994, 46-48,62-63). 5. PARISUHDE Parisuhde vaikuttaa merkittävällä tavalla perheeseen. Eurobarometer vuodelta 1993 julisti silloin Euroopan yhteisön kansalaisille suunnatussa kyselytutkimuksessa, että perheen perusyksikkö on nykyään pariskunta. Selityksenä esitetään, että nykyään ihmiset vaativat oikeutta onneen kaikilla sosiaalisen elämän alueilla ja että voittoisa yksilöllisyys on saanut heidät tavoittelemaan tätä. Tutkimuksen tekijät vakuuttavat, että tämän takia jokainen nainen ja mies pyrkii toteuttamaan itseään myös parisuhteessa. (Jallinoja, 2000, 19). Parisuhteen vahvistunut merkitys näkyy selkeästi myös mediassa ja kulttuurituotteissa (mm. lauluissa, tv-sarjoissa, elokuvissa jne.): parisuhde on niissä huomattavasti suositumpi aihe kuin perhe. Onkin välttämätöntä tarkastella parisuhdetta, jotta voimme ymmärtää nykyajan perhettä. Rakastumisen merkitys on vahvistunut ja se ohjailee ratkaisevalla tavalla puolisoiden valintaa. Parisuhde alkaa yleensä romanssilla, jossa on romanttisen rakkauden aineksia. Rakastuminen ratkaisee puolison valinnan. Suunnilleen tähän asti rakkauden kaikkivoipainen voima kannattelee parisuhdetta, mutta sen jälkeen rakastavaisten on otettava vastuu parisuhteestaan omille hartioilleen. Yksi tapa varmistaa sen onnistuminen on huolehtia etukäteen siitä, että kumppanit sopivat yhteen. Vasta sen jälkeen tulee perheen aika. (Jallinoja, 2000,19-20). 14
17 15 6. Parisuhteen muodostus Parisuhteita muodostetaan hyvinkin erilaisista syistä. Satukirjojen luomat romanttiset kuvat siitä, että parisuhteet muodostuisivat aina tosi rakkaudelle - eivät aina pidä paikkaansa arkipäivässä. Alati muuttuva yhteiskuntamme muuttoliikkeineen on tehnyt ihmisistä yhä yksinäisempiä ja lokeroituneempia. Niin kuin eräässä Radio-Novan mainoksessa osuvasti sanottiin: Antakaa yksilölle yksiö. Tämän päivän yhteiskunnassa valitettavan moni suhde perustuu yksinäisyyden poistamiselle, turvallisuuden tuomiselle (isä-malli) tai lapsen syntymisen jälkeen on aloitettu yhteiselämä 1. Tärkein syy suhteen aloittamiseen tulisi kuitenkin olla aito rakkaus toista ihmistä kohtaan. Rakkaussuhteessa kumpikin hyväksyy toisensa sellaisena kuin on, ei sellaisena kuin haluaisi toisen olevan. Parisuhteelle on yleensä tyypillistä, että se alkaa aluksi voimakkaana takertumisena toiseen ihmiseen. Rakastuneet ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan (kuva 2.) ja elävät tunteitaan voimakkaasti toistensa kautta (parisuhteen symbioottista vaihetta). Usein oma minä jää piiloon, jolla voi olla myöhemmässä vaiheessa pahojakin seurauksia. Parisuhteen roolit ovat tässä vaiheessa selkeät ja pariskunnalla on runsaasti aikaa suhteen hoitamiseen. Romanttisen rakkauden huumassa ei välttämättä huomata itsessä eikä toisessa negatiivisia tuntemuksia ja omat persoonallisuudet saattavat jäädä kokonaan varjoon. Elämän arkipäiväistyessä suhteesta luotu kuva alkaa muuttua. Parisuhteessa seuraavana vaiheena pidetäänkin irtaantumista ja itsenäistymistä. Kumpikin alkaa haluamaan tilaa oman persoonallisuuden kasvulle. Joskus tämä suhteen vaihe tulee eri aikaan kumppaneille ja silloin toisen voi olla erittäin vaikea ymmärtää toisen tuntemuksia. Tavallista on myös, että kumppanille voi tulla tässä vaiheessa tunne, että suhde rakoilee. Tämä saattaakin luoda suhteeseen myös epäluottamusta. Elämän arkipäiväistyessä salatut toiveet tulevat esille ja, 1 Parisuhdetyöntekijä Eino Karvosen kanssa käytyjen keskustelujenpohjalta 15
18 16 jos itselleen luotu kuva eroaakin paljon toisen todellisesta luonteesta ja persoonallisuudesta, tulee suhteelle paljon töitä toimiakseen. Parisuhteen me-hengen luo lopulta liittoutuma, jossa sekä yksilöllisyys että aviopuolisoiden välinen yhteys tasapainottuvat. Parisuhteessa tarvitaan tilaa, jotta kumppanit voivat elää itsenäisinä ihmisinä, mutta samalla myös yhdessä. Itsenäistyneet, selkeän oman minäkuvan omaavat ja toisiaan kunnioittavat puolisot voivat elää tasavertaisessa suhteessa. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että molempien pitäisi hyväksyä toisensa sellaisina kuin ovat, luottaa toisiinsa ja haluta elää yhdessä juuri siinä parisuhteessa. (Esko 1990, ) Itse pidän erittäin tärkeänä tasavertaisen suhteen tavoittelua kaikissa parisuhteissa. Tämä antaa mahdollisuuden kehittää ja hoitaa omaa parisuhdettaan ajan saatossa. Kuva 2. Yhteenkuuluvuuden Yksilöllisyyden selkiintyminen Yksilöllisyys ja tunne vahva Halu saada tilaa yhteys Odotuksiin pohjautuva tasapainottuvat suhde Ilmenee aggressioita Oma panos Persoonien (minän) yhteiseen rajat heikot Yhteys rakoillee rakentamiseen 16
19 Rakastuminen Parisuhteen alussa rakkaus koetaan usein huumaavana tunteena, joka sekoittaa arkisen elämän ja tuo siihen aivan uudenlaista sisältöä. Huumaavassa rakkauden tunteessa toinen ihminen voidaan nähdä lähes täydellisenä, eikä pystytä tekemään järjellisiä ratkaisuja. Rakkauden huuma kestää ajallisesti hyvin erilailla eri suhteissa. Ruumiillisuuden ja samalla tietysti seksuaalisuuden korostaminen saa rakastavaiset arvostamaan yhdessä olemista. Kun rakastavaiset ovat toistensa seurassa, heidän suhteensa tuntuu jollakin tapaa todellisemmalta. Sen vuoksi he haluavat tehdä monia asioita yhdessä ja olla mahdollisimman paljon lähekkäin. Se on niin tärkeää, että ruumiillinen kosketusten harveneminen tulee kovin herkästi merkki siitä, että rakkauskin on loppunut. Tähän havahtuminen saattaa monelle olla järkytys. Ruumiillinen läheisyyden merkitys näkyy myös siinä vaiheessa, kun rakastumisen tunne ei ole enää entisellään ja kun jompikumpi puolisoista alkaa toivoa parisuhteen hoitamista. Silloin hän yleensä uskoo, että parisuhde paranee, mikäli puolisot viettävät enemmän aikaa yhdessä, mieluiten kahden kesken keskittyen vain toisiinsa. (Jallinoja, 2000, 41). Rakastuneilla on usein tunne, että mitä lähemmäksi he pääsevät toisiaan, sitä voimakkaammin he tuntevat olevansa yhtä. Samalla he unohtavat yksilöllisyytensä ja erilaisuutensa; heistä tulee hetkeksi samankaltaisia. Rakastunut näkee rakastettunsa kauniimpana ja parempana kuin kaikki muut. Rakastumisen taianomaisen toisinnäkemisen kumppanina on moraali, joka sekin saa ihmiset käyttäytymään toisin kuin he tavallisesti käyttäytyvät. Rakastumisessa syntyvä moraali toimii täysin laskelmoimatta ja pyyteettömästi ja saa heidät tekemään hyvää toisilleen, Tuona hetkenä kaikki, mikä muuten erottaa heidät toisistaan, häipyy taka-alalle tai suorastaan jäljettömiin. Myöhemmin nuo erot kyllä palaavat mieleen ja voivat erottaa ihmiset toisistaan, mutta tuona yhteensulautumisen tunteen kyllästämällä hetkellä noita eroja ei ole. (Jallinoja, 2000, 42, 44, 45). 17
20 18 Jos tässä huumassa tunteessa solmitaan esimerkiksi avioliitto, voi arkeen tulo tuottaa suuriakin yllätyksiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hyvässä parisuhteessa kumppaneiden välinen rakkaus pitäisi säilyä ikuisesti samanlaisena kuin se oli suhteen alussa, vaan se voi muuttua. Sitä kuvataankin usein intohimoisen palavuuden sijaan ystävyytenä, hellyytenä, elämäntoveruutena ja toisen ymmärtämisenä, kuten Jallinoja (1985, 76) osoittaa. Eräässä vanhassa kotimaisessa elokuvassa Tauno Palo sanoo, että Rakkaudelle riittää vain rakkaus. Parisuhteessa rakkauden vaaliminen ja säilyttäminen vaatii suhteen hoitamista, eikä sitä voida pitää itsestään selvyytenä. Hyvässä rakkaussuhteessa kumppanit saavat toisistaan esille puolia, jotka eivät välttämättä muuten tulisi esille. Perheen onnellisuuden ja toimivuuden pohjana on vanhempien hyvä suhde toisiinsa, sanotaankin, että parhaiten vanhempi rakastaa lastaan, rakastamalla lapsen toista vanhempaa. 4.3 Rakkauden pyörä-teoria Yhdysvaltalainen sosiologi Ira Reiss on kehittänyt rakkauden pyörä-teorian, jonka mukaan rakkaus kehittyy neljässä vaiheessa tai neljänä prosessina. Rakkaussuhteen syntymisen ensimmäinen vaihe on läheisyyden tunne, jota leimaa helppous puhua toiselle ja ymmärtää häntä. Läheisyys johtaa rentoutumiseen, joka tekee mahdolliseksi prosessin toisen vaiheen eli sitoutumisen, itsensä paljastamisen, avautumisen. Uskouduttaessa läheiseksi koetulle henkilölle rakentuu tapajärjestelmiä, totutaan tekemään asioita yhdessä. Reiss on antanut rakkauden kolmannelle prosessille nimen keskinäinen riippuvuus. Toista ihmistä tarvitaan jokapäiväiseen elämään niin psyykkisen kuin fyysisen elämän täydentäjäksi ja tyydyttämiskumppaniksi jne. Näin kehittyy tapoja, joita ei voi noudattaa yksin ja tullaan riippuvaiseksi toisesta henkilöstä. (Haavio-Mannila, Jallinoja, Strandell 1984, 152.) Neljäs ja rakkauden lopullinen vaihe on Reissin mukaan persoonallisuustarpeiden tyydyttäminen. Reiss viittaa Anselm Straussin vuonna 18
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotNeljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko
Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta
LisätiedotRAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE
RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotMillainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti
Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on
LisätiedotMillainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 1 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 2 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 3 Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
LisätiedotMonikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?
Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus
LisätiedotPohdittavaa apilaperheille
14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotLiisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi
Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi
LisätiedotRiitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen
Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotSITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN
Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotYhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen
Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien
LisätiedotUusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY
Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotCoimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level
Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotVenäläis-suomalainen parisuhde
Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotIsät turvallisuuden tekijänä
Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
Lisätiedot* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia
KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotPoikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotAvoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde
Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotSUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.
LisätiedotMiten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?
Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotPALUUMUUTTAJAN HAASTEET
PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa
LisätiedotLapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson
Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään
LisätiedotMAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki
MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotIHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala
IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013
ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotTampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotEron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke
Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä
LisätiedotSuomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012
Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotTahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula
Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Muutoksia Osmo Kontula seksuaalisuudessa suhteessa Alkuvaiheen suvaitsevaisuus ja into vähenee vähitellen, koska kumppanin kanssa
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotIsyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto
Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotSosiaaliset suhteet - ohje
Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan
Lisätiedot