PARISUHDE ENSIMMÄISEN LAPSEN JÄLKEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARISUHDE ENSIMMÄISEN LAPSEN JÄLKEEN"

Transkriptio

1 PARISUHDE ENSIMMÄISEN LAPSEN JÄLKEEN Marianna Roine Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia - ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIISTELMÄ DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULU/JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Marianna Roine PARISUHDE ENSIMMÄISEN LAPSEN JÄLKEEN DIAK/Järvenpää kevät 2001 Sivumäärä: 62 Liitteet: 2 Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia miten kahden eri sukupuolta olevien parisuhde muodostuu ja kehittyy tämän päivän yhteiskunnassa ja sitä, mitä parisuhteelle tapahtuu, kun ensimmäinen lapsi syntyy. Olen haastatellut työhöni neljää pariskuntaa, joista kaksi odotti ensimmäistä lastaan ja kaksi oli ensimmäisen lapsen vanhempia. Kaikki perheet pitivät lasta parisuhdetta yhdistävänä tekijänä, mutta kaikki haastateltavani kokivat suuria muutoksia oman minän kehityksessä. Haluankin tuoda esille työssäni mitä nykyään naiset, miehet, äidit ja isät ajattelevat parisuhteesta ja ensimmäisen lapsen vaikutuksesta yksilöön ja parisuhteeseen. Keskeisenä tuloksena oli, että lapsen tulo parisuhteeseen muuttaa täysin aikaisemman elämänrytmin ja ajankäytön. Tämä ei aluksi ole helppoa kummallekaan vanhemmalle ja asettaa usein myös parisuhteen koetukselle. Uusiin rooleihin, jotka tulevat vanhojen rinnalle, ei välttämättä ole helppoa asettua. Tähän tarvitaankin usein oman tukiverkoston tai ammatti-ihmisen tukea. Haastatteluissa käytin teemahaastattelu-menetelmää. Työssäni tarkastelen aihetta yhteiskunnallisesta näkökulmasta yksilöä, parisuhdetta ja perhettä. Aineistoa työhöni olen kerännyt haastattelemalla pariskuntia, lukemalla kirjallisuutta ja seuraamalla mediassa käytyä keskustelua aiheen tiimoilta. Perhetyössä on paljon työsarkaa, sillä monet perheet kokivat, ettei apua ole aina helppoa saada, esimerkiksi juuri käytännön asioihin. Opinnäytetyöni koostuu lehtiartikkelista ja diakoni tutkintoa varten tehdystä päättötyöstä Parisuhde ensimmäisen lapsen jälkeen, syksy Asiasanat: Parisuhde, perheet, lapset ja sosiologia Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu/Järvenpään yksikkö/kirjasto

3 1. JOHDANTO: Viimeiset neljä vuosikymmentä ovat merkinneet Suomessa suuria muutoksia seurustelulle, avo- ja avioliitolle, avioeroille ja perheelle. Yhtä merkittävänä perhettä koskevana muutoksena voidaan pitää sitä, että naisen asema on muuttunut tasa-arvoisemmaksi ja heidän työssä käyntinsä on lisääntynyt. Yhteiskunnassamme myös perhekoko on pienentynyt, avioerot lisääntyneet, avoliitosta on tullut uusi asumisen muoto sekä perinteisen perhemallin rinnalle on muodostunut uusia perhemalleja. Lopputyön aiheen valitsin sen mielenkiintoisuuden ja haastavuuden takia. Aiheen valinta oli pitkän kypsyttelyn tulos ja syntyi vähitellen tekemäni järjestötyön kautta, sillä olen mukana Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Ensija turvakotienliiton toiminnassa. Itse olenkin erittäin kiinnostunut perhetyöstä ja siitä, miten kahden eri sukupuolta olevan parisuhde muodostuu ja kehittyy tämän päivän yhteiskunnassa. Halusin tutkia ja selvittää sitä, mitä tapahtuu parisuhteessa ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen? Tutkimusongelmani on yksilön kehitys naisena ja miehenä parisuhteessa - ensimmäisen lapsen jälkeen ja perheen muodostus tämän päivän yhteiskunnassa. Materiaalia työhöni olen kerännyt seuraamalla mediassa käytyjä keskusteluita ja lukenut erilaista kirjallisuutta aiheen tiimoilta. Tutkimuksen toteutin teemahaastatteluna, jonka suoritin neljälle pariskunnalle. Tutkimusmenetelmäksi valitsin teemahaastattelun, koska katsoin siten saavani aiheesta mahdollisimman syvällistä ja omakohtaista tietoa. Halusin perehtyä aiheeseen yksilön tasolla. Teemahaastattelua pidin tarpeellisena myös sen takia, että tutkimukseni kysymykset käsittelevät hyvin yksilökohtaisia asioita. Tarkastelen työtäni yhteiskunnallisesta näkökulmasta yksilöä ja perhettä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Oma työni voidaan liittää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen tekemään tutkimukseen Perhebarometria 1998, Vastuu perheen arjessa, yksilön kannalta katsottuna.

4 2 2. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Haluan määritellä muutamia käsitteitä tarkemmin, jotka tulevat esiintymään työssäni. Jokaiselle sanalle löytyy monia määritelmiä, mutta tässä niistä yleisimpinä pidettyjä. Avoliitto Avoliiton katsotaan olevan juridisesti vahvistamaton miehen ja naisen avioliittomainen yhteiselämä. Nykyään avoliitto voidaan määritellä siten, että se on kahden eri sukupuolta olevien, avioliitonomainen suhde, jonka osapuolet eivät ole keskenään vihityt. Näitä voidaan pitää avoliiton tunnusmerkkeinä, mutta kattavaa määritelmää avoliitolle on vaikea löytää. (Mahkonen -84,1) Avoliitossa ei ole samoja juridisia oikeuksia, mitä avioliitossa on, esimerkiksi perintäoikeutta. Avioliitto Suomen avioliittolain mukaan avioliitto solmitaan vihkimisellä, jota ennen on selvitettävä, ettei avioliitolle ole esteitä. Näitä voivat olla mm. alaikäisyys tai entisen avioliiton voimassa olo. Avioliitossa puolisot ovat keskenään yhdenvertaiset ja heidän tulee osoittaa toisilleen keskinäistä luottamusta sekä yhteisesti toimia perheen hyväksi. Kummallakin puolisolla on oikeus itse päättää osallistuuko ansiotyöhön sekä yhteiskunnalliseen ja muuhun toimintaan perheen ulkopuolella. (Suomen laki 1998, 117.) 2

5 3 Instituutio Instituutio on sosiaaliseen elämään liittyvä, yleensä normeilla ja rooleilla säädetty käytäntö. Instituutioilla on yleensä tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Tällaisia yhteiskunnallisesti tärkeitä instituutioita ovat esimerkiksi avioliitto, perhe, sairaala- ja koululaitos. Instituutiona voidaan pitää kaikkia tiettyihin tapoihin ja perinteisiin perustuvia vakiintuneita sosiaalisia elämän muotoja.(virtaranta-huuhka Koivisto Polvinen Tunkelo - Wiio 1990,181.) Institutionaalistuminen Institutionaalistumisella tarkoitetaan sosiaalisten tapojen vakiintumista ja säännönmukaistumista sekä tiettyjen roolien ja normien sisäistäminen ja yhteistä hyväksymistä.(virtanen jne. 1990,181.) Perhe Varhaiskantaisempia instituutioita on perhe, joka on yhteiskunnan perusyksikkö. Se on jossakin muodossa esiintynyt kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa lasten synnyttämistä, hoivaamista ja kasvattamista varten, mutta sille kuuluu myös lukuisia muita tehtäviä. Se toimii mm. kulutusyksikkönä, säätelee sukupolvien välisiä suhteita sekä tarjoaa ympäristön ihmisen uusiutumiselle. (Allart 1983, 221; Juola & Malila 1996,3.) Perhe on sekä psykologinen että sosiaalinen yksikkö, jonka jäsenet liittyvät toisiinsa avioliiton, avoliiton tai syntymän kautta ja nykyisin myös adoption tai keinohedelmöityksen kautta. Perheenjäsenten välillä on tunteenomaisia, sosiaalisia ja juridisia siteitä sekä erilaisia rooleja toisiinsa nähden, kuten puolison, vanhemman, lapsen, sisaruksen ja sukupuoliroolit. (Juola & Malila 1996,3.) Nykyään kutsutaan perheeksi myös kahden ihmisen, pariskunnan, luomaa taloutta. 3

6 4 3. aineistoni TOTEUTUS JA MENETELMÄT Aineistoni aihepiirin ja asioiden henkilökohtaisuuden huomioon ottaen valitsin tutkimusmenetelmäksi teemahaastattelun. Oman aineistoni tavoitteena ei ole yleistysten tekeminen. Tarkoituksena on ensimmäistä lastaan odottavien ja ensimmäisen lapsen vanhempien omien ajatusten esille tuominen parisuhteesta ja vanhemmuudesta. Kaikki haastateltavat tulevat hyvin erilaisista taustoista ja käsittelivät kysymyksiäni (liite 1.) omasta viitekehyksestään käsin, joten vastauksia oli vaikea verrata keskenään. Yleisenä huomiona haastateltavistani oli, että miehet eivät olleet kovinkaan avoimia puhumaan omasta parisuhteestaan ja vastasivat yleensä hyvin lyhyesti esittämääni kysymykseen. Naisilla vastaukset olivat rönsyileviä ja he puhuivat avoimemmin myös parisuhteensa epäkohdista. Haastattelut kestivät ajallisesti paljon kauemmin naisilla kuin miehillä. 3.1Teemahaastattelu Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun tutkimuksen kohteena ovat emotionaaliset arat aiheet ja haastateltavat eivät ole tottuneet keskustelemaan aiheesta päivittäin. Teemahaastattelussa on tyypillistä se, että se kohdennetaan tiettyihin teemoihin, joita tutkimuksen edetessä syvennetään. (Hirsjärvi & Hurme 1988, ) Itse olin tehnyt valmiin listan kysymyksistä, jotka olin jaotellut tosikysymyksiin ja mielipidekysymyksiin, jotka esitin kaikille haastateltavilleni. Kysymyksen muodot ja järjestys vaihtelivat itse haastattelutilanteessa jonkin verran, sen mukaan miten haastateltavat puhuivat asioista. Itse pidin teemahaastattelua hyvänä ratkaisuna, sillä halusin aiheesta syvempää tietoa yksilön tasolla. Teemahaastattelua pidin tarpeellisena myös sen takia, että aineistoni aihepiirit käsittelevät arkoja ja henkilökohtaisia aiheita. 4

7 5 3.2 Teemahaastattelun luotettavuus Teemahaastattelun luotettavuutta punnittaessa on pohdittava, mitkä seikat tutkimuksen eri vaiheissa vaikuttavat luotettavuuteen eli reliabiliteettiin ja validiteettiin. Tutkimuksen käsitevaliditeetillä tarkoitetaan sitä, että pystytäänkö tutkittavasta ilmiössä tavoittamaan olennaiset piirteet ja tai pystytäänkö teoriasta johtamaan keskeiset käsitteet. Sisältövaliditeetilla tarkoitetaan sitä, että tavoittavatko teemat ja kysymykset haluttuja merkityksiä. Haastattelijat voivat myös epäonnistua haastateltavien valinnassa ja tutkimuksen luotettavuus voi kärsiä tekstiä litteroidessa. Siirtymätarkkuus vaihtelee sen mukaan, kuka tekstiä kirjoittaa, koska eri ihmiset kiinnittävät huomiota eri seikkoihin. Haastatteluista tehdyt tulkinnat voivat näin ollen olla virheellisiä. Aiheen käsittelijä saattaa esimerkiksi jättää huomiotta jonkin pienen, mutta aineiston kannalta tärkeän seikan. (Hirsjärvi & Hurme 1988, ) Omassa aineistossani en pyrkinyt saamaan yleistettävää tietoa, koska haastateltavia oli vain neljä pariskuntaa (kaksi ensimmäistä lasta odottavaa pariskuntaa ja kaksi ensimmäisen lapsen vanhempaa). Halusinkin perehtyä heidän odotuksiinsa ja käsityksiinsä parisuhteen ja perheen muutoksista. Haastattelujoukon ollessa näin pieni, ei yleistettävän tiedon saanti olekaan tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista. Teemahaastattelun kuluessa esitin haastateltaville lisäkysymyksiä tai tarkentavia kysymyksiä vain silloin, kun haastateltava poikkesi aiheesta. Muuten pyrin siihen, että haastateltava kertoisi aiheesta mahdollisimman avoimesti ja vapaasti. Pidin erittäin tärkeänä sitä, että haastateltava kertoisi itselleen merkityksellisistä asioista. Litteroinnin pyrin suorittamaan tarkasti, jotta tutkimuksen luotettavuus säilyisi mahdollisemman hyvänä. Litteroitua tekstiä tuli kaiken kaikkiaan 53 sivua. 3.3 Haastatteluiden toteutus Kohderyhmänäni haastateltavat pariskunnat ovat iältään vuotiaita. Tavoitteenani oli tutkia erityisesti nuoria perheitä. Halusin tutustua heidän tuntemuksiinsa ja kokemuksiinsa parisuhteesta odotusaikana ja lapsen 5

8 6 syntymän jälkeen. Haastateltavia pariskuntia oli neljä: kaksi ensimmäistä lastaan odottavaa pariskuntaa ja kaksi ensimmäisen lapsen vanhempaa. Milla (27v.) ja Mikko (29v.) ovat puolitoista vuotiaan Miran vanhempia ja äiti on palaamassa äitiyslomalta takaisin työelämään. Kirsi (34v.) ja Jussi (31v.) ovat seitsemän vuotiaan Simon vanhempia ja ovat halunneet jo pitkään toista lasta. Sari (23v.) ja Tuukka (27v.) odottavat ensimmäistä lastaan, heillä lapsi oli ilmoittanut tulostaan ennen kuin mies oli omasta mielestään valmis isäksi. Sirpa (24v.) ja Aku (34v.) odottavat ensimmäistä lastaan, jota oli odotettu jo useita vuosia. Kaikki pariskunnat ovat asuneet avoliitossa lapsen syntyessä maailmaan. Haastateltavia oli yllättävän vaikea löytää, sillä monikin pelkäsi, että tarkoituksenani olisi tulkita henkilökohtaisesti kunkin parin suhdetta. Eräskin pariskunta kysyi minulta, että Ollaanko me vielä naimisissa sen haastattelun jälkeen, vai tuleeko iso perheriita? ja usein miehet sanoivat, etteivät he osaisi vastata kysymyksiini. Haastatteluista tein osan omassa kodissani ja osan haastateltavien kotona. Ympäristön valintaan vaikutti se, että haastateltavan olisi mahdollisimman helppo vastata avoimesti kysymyksiini. Pariskunnat valitsivat itse haastattelutavan, joten osa haastatteluista on tehty haastattelemalla pariskuntia erikseen ja kahta pariskuntaa haastattelin yhdessä. Haastattelut kestivät puolesta tunnista kolmeen tuntiin, jotka nauhoitin kokonaisuudessaan. Haastatteluistani naisten haastattelut kestivät keskimäärin kauemmin kuin miesten haastattelut. 4. YKSILÖN IDENTITEETTI Identiteetti käsitettä voidaan lähestyä hyvin eri tavoin. Identiteettiä pidetään yksilön minän ytimenä, joka paljastuisi vasta sosiaalisten roolien ja rooliidentiteettien alta. Identiteetillä tarkoitettaisiin tällöin ihmisen oman pysyvyyden tunnetta.(niemelä 1979,156) Minäkuvan kehitys alkaa kuitenkin jo vauvan purressa omia varpaitaan ja havaitessaan, että se sattuu. Sen jälkeen vauva 6

9 7 oppii kosketuksen, kivun ja mielihyvän välityksellä oman kehon rajat. Hän kuulee oman äänensä itkiessään ja saa visuaalista palautetta seuratessaan raajojensa liikkeitä. Vähitellen hän saa itsestään yhä tarkemman kuvan peilien ja perheestä otettujen valokuvien avulla. Näin kehittyy fyysinen minäkuva: käsitys omasta koosta, muodosta, sukupuolesta, ihonväristä ja ulkonäöstä. (Elämisen taito 2, 1991, ) Ihminen rakentaa minäkuvaansa myös ihmispeilien kautta eli ihmisten joiden kanssa olemme vuorovaikutuksessa. He antavat meille huomautuksillaan, mielipiteillään ja muilla reaktioillaan palautetta kuvasta, jonka annamme itsestämme julkisesti. Useimmilla meistä minäkuva rakentuukin muiden osoittaman huomion ja arvonannon varaan. Minäkuvan rakennusaineita eivät siis ole ainoastaan muiden mielipiteet, vaan myös heidän reaktionsa. Merkittävä tekijä on oman käyttäytymisen seuraaminen ja päätelmien tekeminen siitä. Luonnollisesti jokainen kykeneekin tarkkailemaan omaa itseään paljon moninaisemmin tilanteissa kuin muita ihmisiä. Yleensä ihmisillä itsellään on persoonallisuudestaan mutkikkaampi ja epäjohdonmukaisempi kuva kuin kellään toisella. Sanotaankin, että jokaisen ihmisen persoonallisuus on tietyssä mielessä jakautunut. Kaikki ihmiset ja tilanteet eivät saa meitä käyttäytymään samoin. Elämässämme on erilaisia lokeroita eli meillä saattaa olla esimerkiksi koti-minä, työ-minä ja ystävien kanssa taas erilainen minä. Joskus tämä saattaa muodostua raskaaksi, sillä joudumme taiteilemaan yhtäaikaa erilaisissa rooleissa. Toisaalta tuskin haluamme edes olla tai käyttäytyä kaikille ja kaikkialla samalla tavalla. (Elämisen taito 2, 1991, ) Ihmisen minäkuvaan vaikuttaa siis (kuva 1.) ensisijaisesti perimä, persoonakohtaiset fyysiset ja psyykkiset resurssit - sisäsyntyiset voimavarat ja heikkoudet sekä yhteiskunnallinen asema (perheen) jne. Ihmisen identiteettiin vaikuttavat hyvin monet tekijät, joilla on joko tukevia tai vääristäviä vaikutuksia persoonamme kehitykseen. Jokainen ihminen on erilainen ja omaksumme perheestämme ja ympäristöstämme erilailla asioita, johon vaikuttaa juuri psyykkiset voimavarat. 7

10 8 Kuva 1. Persoonaan vaikuttavat tekijät Millainen on sosiaalinen rooli? Millainen ulkonäkö? Millaisia ovat luonteet piirteet? MINÄKUVA Millaisia ovat elämän vaiheet? (Elämisen taito ,142) Ihmisen minäkuvaan antaa aineksia myös mm. se kulttuuri, jonka vaikutuspiirissä ihminen elää. Kulttuuri tuottaakin yleensä sellaisia myyttejä ja kertomuksia, jotka toistavat ja vahvistavat tätä peruskokemusta. Ihmisen elämäntapahtumat eivät itse asiassa ole johdonmukaisesti etenevä, eikä ihmisen itsensä ennalta määräämä tapahtumasarja. Elämä koostuu yksittäisistä hetkistä, irrallisista silmänräpäyksistä ja aistihavainnoista. Juonen tähän kertomukseen me ihmiset sommittelemme itse edeltäkäsin ja jälkeenpäin. Me kerromme itsellemme koko elämämme ajan tajunnassamme sellaisia kertomuksia itsestämme ja elämästämme, jonka avulla voimme perustella tekomme ja olemassaolomme. Meidän kertomuksemme luo meidän kokemuksemme elämästä; se luo meidän minäkuvaamme. Tämä peruskertomuksemme on riippuvainen kulttuurimme perusmyyteistä, jotka heijastuvat minäkuvaamme. (Koivunen 1995,12-13.) Tällä hetkellä ihmisille oman identiteetin rakentaminen on ehkä vaikeampaa kuin aikaisemmin, sillä elämme lukemattomien eri vaihtoehtojen keskellä ja joudumme alituiseen tekemään valintoja omassa elämässämme. Sosiologi Zygmunt Bauman pitääkin tämän ajan ihmisiä ikään kuin palloilijoina, kulkureina, pelureina ja turisteina, joille yhteisiä piirteitä ovat levottomuus, lyhytjännitteisyys ja sitoutumattomuus. Baumanin mukaan kehitys on ollut pitkäaikaista, sillä yhteiskuntamme muuttuu koko ajan ja vaihtoehtojen määrä jatkaa kasvamistaan. Ihminen rakentaa itseään juuri tekemällä alituiseen valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Ne eivät kuitenkaan yleensä johda koskaan 8

11 9 mihinkään valmiiseen, jonka jälkeen voisi rauhoittua. Tehdään pätkätöitä ja eletään pätkäelämää. Saman kehityksen Bauman näkee tapahtuvan parisidosten suhteen; elinikäinen avioliitto on kenties vaihtumassa elinikäisten kumppaneiden ketjuun.(www.uta.fi/tyt/avoin/verkkoopinnot/sospsyka/sobauman.htm). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki tämän ajan ihmiset tuntisivat itseään turvattomiksi palloilijoiksi, jotka eivät osaisi takertua mihinkään, eivätkä osaisi tehdä pysyviä ratkaisuja. Jokainen ihminen onkin yksilö, joka tekee omia ratkaisuja oman elämänsä suhteen. Ihminen pystyy myös halutessaan muuttamaan minäkuvaansa, joskus jopa ilman pahoja ristiriitoja. Jos hän esimerkiksi uskoo pystyvänsä hallitsemaan omia elämäntapahtumiaan, hän ei tunne itseään olosuhteiden uhriksi. Minäkuvan kehittäminen voi vaatia roolien uudelleentarkastelua; on arvioitava, mistä rooleista ei olisi järkevää luopua ja mistä taas olisi. Tyydytystä tuottavat, omaan tahtoon perustuvat roolit vahvistavat minäkuvaa ja selkeyttää identiteettiä. Kaikilla ihmisillä on myös tarve tuntea, että heillä on paikkansa yhteiskunnassa ja että heitä tarvitaan. (Elämisen taito ,149.) Miten ihminen voi vaikuttaa oman identiteettinsä kehitykseen? 4.1 Naiskuvia Naiselle äidiksi tuleminen vaikuttaa voimakkaasti hänen käsitykseen omasta itsestään. Kun nainen tulee äidiksi, hänen täytyy voida hyväksyä itselleen tämä uusi osaidentiteetti. Hänen täytyy myös voida ratkaista jotenkin ne ristiriidat, jotka usein liittyvät äitiyden ja muiden rooli-identiteettien yhteensovittamiseen. Meidän yhteiskunnassamme naisen pääasialliset rooli-identiteetit ovat äidin, vaimon ja työntekijän roolit. Äitiyteen siirtyminen sisältää usein ainakin osittain ansiotyöidentiteetin vähenemisen. Äitiysloman ajaksi ansiotyö ainakin jää syrjään, ja myöhemmin useimmat naiset joutuvat jakamaan äitiyden ja ansiotyön välillä. (Niemelä 1979,156.) 9

12 10 Nainen, joka on kasvanut ansiotyöidentiteettiin ja kumppanin rooliin, on roolien suhteen tasapainossa. Kun hän saa tietää, että hän on raskaana, järkkyy hänen aikaisempien identiteettiensä muodostama tasapaino, kun hän alkaa sisällyttää elämänsä äitiyttään. Hänen kehitystehtävänään on nyt saavuttaa uusi identiteettien tasapaino, integraatio, samalla on kun hän sisällyttää äitiidentiteetin osaidentiteettiinsä. (Niemelä 1979, ) Kulttuurissamme elävät myytit hyvästä ja ei-hyvästä äidistä ja ne ovat läsnä siinä prosessissa, jossa nainen luo oman minäkuvansa yhteisönsä arvostusten ja normien pohjalta. Viihdeteollisuus elää näiden vanhojen myyttien toistuvasta käsittelystä. Sarjafilmeissä ja elokuvissa niistä muotoillaan yhä uudelleen ja uudelleen uusia versioita. Samalla viihdeteollisuus vaivihkaa vahvistaa näiden myyttien kautta yhteisön rakenteita tai muotoilee niitä uudella tavalla. Länsimaisen yhteiskunnan kulttuurin pohjana ja naiseuden arkkityyppinä on juutalaiskristillinen naiskuva, joka jakaa naisen jyrkästi kahtia madonnaan ja huoraan: hyvään ja hirveään äitiin. Tämän naiskuvan pohjalta yhteisö suhtautuu naiseuteen ja on luonut naiseutta, sukupuolisuutta ja seksuaalista käyttäytymistä koskevia normeja. Jokainen nainen joutuu kehityksensä aikana selvittämään suhteensa siihen ristiriitaan, joka muodostuu tämän naiskuvan ja hänen oman seksuaalisen identiteettinsä välille. Oman eheän naisen minuuden luominen on tätä taustaa vasten äärimmäisen vaikeaa, varsinkin kun sekä ympäröivän yhteiskunnan antamat signaalit että sen rakenteet ja normit pohjautuvat jakautuneeseen naiseuteen. Ainoa tie uuden naiskuvan luomiseen on vanhojen myyttien perusteellinen analysointi. Käytännössä muutoksien läpilyöminen merkitsisi todella pitkää aikaa, ennen kuin uusi naiskuva hyväksyttäisiin vanhoillisimmissakin piireissä. (Koivunen 1995, 39-40) Naisen sosiaalinen asema ja naiseuden torjunta eivät riitä selittämään naisen seksuaalista olemusta. Nainen on muutakin kuin asemansa sisäistys. Naistutkimuksessa puhutaan kaksinkertaisesta tietoisuudesta : nainen omaksuu miehen hallitseman kulttuurin, hyväksyy miesten kulttuurin odotukset, 10

13 11 mutta samalla hänellä on myös oma kokemuksensa itsestään. Tämä kaksinaisuus rikkoo persoonallisuuden eheyttä. (Koivunen 1995, ) Onko diakonialla haastetta naiskuvan suhteen? Miten auttaa ihmistä eheyttämään omaa minäkuvaansa?...onko se edes mahdollista? 4.2 Mieskuvia Mikä on miespuolisen ihmisen olemus? Monesti miehisyydestä on tapana puhua eräänlaisena miesten tavoitteena ja velvoitteena. Usein kuuleekin sanottavan Ole mies!, Käyttäydy kuin mies!. Vastaavanlaisia käskyjä harvoin kuulee sanottavan naisille. Monet pojat määrittelevätkin miehisyyden yksinkertaisesti joksikin ei-naisellisuudeksi. Sanotaan, että tulevan miehen on jouduttava syntymästään asti taistelemaan, että ei olisi nainen. Naisesta syntynyt ja naisen vatsassa uinunut poikavauva on tyttövauvasta poiketen ikään kuin tuomittu elämään suuren osan elämästään eroamisen ja erottautumisen merkeissä. (Badinter 1993, 15,57.) Tässä kohtaa lapsen isällä onkin suuri merkitys pojan identiteetin kasvussa ja mies-mallin antajana. Yleisenä havaintona on, että miehet kokevat tällä hetkellä isäksi tulemisen pääasiassa myönteisenä asiana ja lapsi herättää heissä voittopuolisesti myönteisiä tunteita. Isyyteen siirtymisellä ominaista on myös se, että naiseen verrattuna miehen emotionaalinen vanhemmuuteen herääminen näyttää tapahtuvan verrattain myöhään, vasta lapsen syntymän jälkeen. Lapsen kanssa oleminen merkittävimmäksi anniksi isät ilmoittavat yleensä sen, että syntyy läheinen suhde lapseen ja sen, kuinka paljon tuo suhde voi antaa miehelle ja oman identiteetin kasvulle. (Huttunen 1994, 47.) Miehelle on luotu yhteiskunnassamme joitakin perinteisiä valmiita sabluunoita, joiden varassa miehen tulisi tai odotetaan liikkuvan. Miehen ollaan odotettu olevan vahva, perheelleen elannon tuova ja miehinen mies. Nykyään ollaan 11

14 12 kuitenkin pystytty tietoisesti rikkomaan miehelle asetettuja normeja. Yhä useampi mies nähdäänkin jo erilaisissa hoiva-ammateissa esim. perhepäivähoitajina. Mediassa on tuotu erilaisissa keskusteluohjelmissa esille miehen muuttuvaa roolia yhteiskunnassamme. Miehet ovat yhtä oikeutettuja näyttämään tunteensa kuin naiset. Aina ei tarvitse olla luja ja vahva, vaan tärkeintä olisikin olla oma itsensä tuntevana ja kokevana ihmisenä. Valitettavasti myytit mieskuvasta istuvat joskus liiankin lujasti yhteiskunnassamme. Yksi syy siihen voi olla se, että halutaan yksinkertaisesti pitää kiinni vanhoista perinteistä ja ne tuntuvat luonnollisilta ratkaisuilta, esimerkiksi lastenhoidollisissa kysymyksissä. Mitä miehet todella haluavat olla? Onko yhteiskunta käytännössä valmis ottamaan vastaan roolien radikaalin muutoksen, yksilön kannalta? Oman identiteetin rakentaminen ja itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on, vaatii työtä ja ponnisteluita. Onko suomalaisen miehen vieläkin vaikea puhua tunteistaan? Perinteisenä pidetyn suomalaisen miehen elämäntarinaa on yritetty selvittää monissa kappaleissa, joista yksi hyvä esimerkki on Eppu Normaalin Murheellisten laulujen maa, jossa poika pyrkii muuttamaan omaa elämäänsä ja toimimaan aikuisena toisin kuin oma isänsä. Vanhetessaan laulun poika huomaa kuitenkin malli-oppimisen olleen vahvemman ja tarttuu sen myötä pulloon ja väkivaltaan. On kuitenkin muistettava, että emme ole menneisyyden vankeja ja jokaisella ihmisellä on mahdollisuus luoda aivan omanlaisensa tulevaisuus. Onko todella näin? 12

15 13 Isyyttä ja isiä koskeva tutkimustraditio on vielä nuori ja hajanainen. Tutkimusten ongelmanasettelu on ennen noudatellut varsin uskollisesti kulloisiakin miehisyyskäsitteitä. Tällöin tutkimukset ovat paljolti toistaneet isyydestä kliseitä, jotka tunnetaan jo muutenkin. Parhaillaan tutkijat ovat löytämässä uusia, virkistäviä näkökulmia, jotka varmasti siirtyvät lähitulevaisuudessa heidän puheistaan nuorten isien arkeen. Uudelle miehelle isyys ei ole vain rooli, vaan se on olennainen osa identiteettiä, johon kuuluu myös miehenä oleminen ja oman maskuliinisuutensa löytäminen. Siksi isyys ja miehisyys tulevat jatkossakin kulkemaan käsi kädessä ja määrittelemään toinen toistaan. Lasten kanssa eläminen ei voi olla jättämättä jälkiään myös miehen arvomaailmaan. Niinpä jotkin ns. miestutkijat pitävät uudenlaista isyyttä ratkaiseva väylänä uudenlaiseen miehisyyteen: miesten kova maailma voi muuttua siten että yhä useampi mies sitoutuu isyyteensä ja huomaa kotityön arvon. Niinpä monet miehet kokevat isyytensä ansioksi sen, että he ovat alkaneet tuntea itsensä vastuullisiksi miehiksi. Tällainen kehitys on oletettavasti mahdollista erityisesti jaetussa vanhemmuudessa, jossa jakamisen ajatellaan ulottuvan myös niihin hoitokokemusten antamiin positiivisiin elämyksiin, joista vain naiset ovat tähän asti päässeet nauttimaan. On hyvin todennäköistä, että pienen, avuttoman vauvan hoitamisella on merkittäviä vaikutuksia miehen omaa identiteettiä ajatellen, mutta tätä puolta ei tarkemmin vielä tutkimuksellisesti tunneta. (Huttunen 1994, 46-48, ) Miten laajasti jaettu vanhemmuus toteutuu arki todellisuudessa? Koti-isiin kohdistuneet tutkimukset ovat osoittaneet, että miesten keskuudessa on ilmeisesti paljon tukahdutettua halua olla enemmän isä, saada olla kotona omissa oloissaan pienten lasten kanssa ja nauttia pienistä asioista. Jatkuva 13

16 14 työelämässä mukana olo ei ole monellekaan pitkän päälle herkkua, ja sitä taustaa vasten tilapäinen kotiin jääminen on hyvin ymmärrettävää. Ehkä myytti menevästä miehestä, joka ei ymmärrä isyyttään, ei sittenkään sovi kovin hyvin esimerkiksi suomalaiseen perusmieheen. Eivätkä suinkaan kaikki miehet sairasta työnarkomaniaa tai kotityöallergiaa. (Huttunen 1994, 46-48,62-63). 5. PARISUHDE Parisuhde vaikuttaa merkittävällä tavalla perheeseen. Eurobarometer vuodelta 1993 julisti silloin Euroopan yhteisön kansalaisille suunnatussa kyselytutkimuksessa, että perheen perusyksikkö on nykyään pariskunta. Selityksenä esitetään, että nykyään ihmiset vaativat oikeutta onneen kaikilla sosiaalisen elämän alueilla ja että voittoisa yksilöllisyys on saanut heidät tavoittelemaan tätä. Tutkimuksen tekijät vakuuttavat, että tämän takia jokainen nainen ja mies pyrkii toteuttamaan itseään myös parisuhteessa. (Jallinoja, 2000, 19). Parisuhteen vahvistunut merkitys näkyy selkeästi myös mediassa ja kulttuurituotteissa (mm. lauluissa, tv-sarjoissa, elokuvissa jne.): parisuhde on niissä huomattavasti suositumpi aihe kuin perhe. Onkin välttämätöntä tarkastella parisuhdetta, jotta voimme ymmärtää nykyajan perhettä. Rakastumisen merkitys on vahvistunut ja se ohjailee ratkaisevalla tavalla puolisoiden valintaa. Parisuhde alkaa yleensä romanssilla, jossa on romanttisen rakkauden aineksia. Rakastuminen ratkaisee puolison valinnan. Suunnilleen tähän asti rakkauden kaikkivoipainen voima kannattelee parisuhdetta, mutta sen jälkeen rakastavaisten on otettava vastuu parisuhteestaan omille hartioilleen. Yksi tapa varmistaa sen onnistuminen on huolehtia etukäteen siitä, että kumppanit sopivat yhteen. Vasta sen jälkeen tulee perheen aika. (Jallinoja, 2000,19-20). 14

17 15 6. Parisuhteen muodostus Parisuhteita muodostetaan hyvinkin erilaisista syistä. Satukirjojen luomat romanttiset kuvat siitä, että parisuhteet muodostuisivat aina tosi rakkaudelle - eivät aina pidä paikkaansa arkipäivässä. Alati muuttuva yhteiskuntamme muuttoliikkeineen on tehnyt ihmisistä yhä yksinäisempiä ja lokeroituneempia. Niin kuin eräässä Radio-Novan mainoksessa osuvasti sanottiin: Antakaa yksilölle yksiö. Tämän päivän yhteiskunnassa valitettavan moni suhde perustuu yksinäisyyden poistamiselle, turvallisuuden tuomiselle (isä-malli) tai lapsen syntymisen jälkeen on aloitettu yhteiselämä 1. Tärkein syy suhteen aloittamiseen tulisi kuitenkin olla aito rakkaus toista ihmistä kohtaan. Rakkaussuhteessa kumpikin hyväksyy toisensa sellaisena kuin on, ei sellaisena kuin haluaisi toisen olevan. Parisuhteelle on yleensä tyypillistä, että se alkaa aluksi voimakkaana takertumisena toiseen ihmiseen. Rakastuneet ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan (kuva 2.) ja elävät tunteitaan voimakkaasti toistensa kautta (parisuhteen symbioottista vaihetta). Usein oma minä jää piiloon, jolla voi olla myöhemmässä vaiheessa pahojakin seurauksia. Parisuhteen roolit ovat tässä vaiheessa selkeät ja pariskunnalla on runsaasti aikaa suhteen hoitamiseen. Romanttisen rakkauden huumassa ei välttämättä huomata itsessä eikä toisessa negatiivisia tuntemuksia ja omat persoonallisuudet saattavat jäädä kokonaan varjoon. Elämän arkipäiväistyessä suhteesta luotu kuva alkaa muuttua. Parisuhteessa seuraavana vaiheena pidetäänkin irtaantumista ja itsenäistymistä. Kumpikin alkaa haluamaan tilaa oman persoonallisuuden kasvulle. Joskus tämä suhteen vaihe tulee eri aikaan kumppaneille ja silloin toisen voi olla erittäin vaikea ymmärtää toisen tuntemuksia. Tavallista on myös, että kumppanille voi tulla tässä vaiheessa tunne, että suhde rakoilee. Tämä saattaakin luoda suhteeseen myös epäluottamusta. Elämän arkipäiväistyessä salatut toiveet tulevat esille ja, 1 Parisuhdetyöntekijä Eino Karvosen kanssa käytyjen keskustelujenpohjalta 15

18 16 jos itselleen luotu kuva eroaakin paljon toisen todellisesta luonteesta ja persoonallisuudesta, tulee suhteelle paljon töitä toimiakseen. Parisuhteen me-hengen luo lopulta liittoutuma, jossa sekä yksilöllisyys että aviopuolisoiden välinen yhteys tasapainottuvat. Parisuhteessa tarvitaan tilaa, jotta kumppanit voivat elää itsenäisinä ihmisinä, mutta samalla myös yhdessä. Itsenäistyneet, selkeän oman minäkuvan omaavat ja toisiaan kunnioittavat puolisot voivat elää tasavertaisessa suhteessa. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että molempien pitäisi hyväksyä toisensa sellaisina kuin ovat, luottaa toisiinsa ja haluta elää yhdessä juuri siinä parisuhteessa. (Esko 1990, ) Itse pidän erittäin tärkeänä tasavertaisen suhteen tavoittelua kaikissa parisuhteissa. Tämä antaa mahdollisuuden kehittää ja hoitaa omaa parisuhdettaan ajan saatossa. Kuva 2. Yhteenkuuluvuuden Yksilöllisyyden selkiintyminen Yksilöllisyys ja tunne vahva Halu saada tilaa yhteys Odotuksiin pohjautuva tasapainottuvat suhde Ilmenee aggressioita Oma panos Persoonien (minän) yhteiseen rajat heikot Yhteys rakoillee rakentamiseen 16

19 Rakastuminen Parisuhteen alussa rakkaus koetaan usein huumaavana tunteena, joka sekoittaa arkisen elämän ja tuo siihen aivan uudenlaista sisältöä. Huumaavassa rakkauden tunteessa toinen ihminen voidaan nähdä lähes täydellisenä, eikä pystytä tekemään järjellisiä ratkaisuja. Rakkauden huuma kestää ajallisesti hyvin erilailla eri suhteissa. Ruumiillisuuden ja samalla tietysti seksuaalisuuden korostaminen saa rakastavaiset arvostamaan yhdessä olemista. Kun rakastavaiset ovat toistensa seurassa, heidän suhteensa tuntuu jollakin tapaa todellisemmalta. Sen vuoksi he haluavat tehdä monia asioita yhdessä ja olla mahdollisimman paljon lähekkäin. Se on niin tärkeää, että ruumiillinen kosketusten harveneminen tulee kovin herkästi merkki siitä, että rakkauskin on loppunut. Tähän havahtuminen saattaa monelle olla järkytys. Ruumiillinen läheisyyden merkitys näkyy myös siinä vaiheessa, kun rakastumisen tunne ei ole enää entisellään ja kun jompikumpi puolisoista alkaa toivoa parisuhteen hoitamista. Silloin hän yleensä uskoo, että parisuhde paranee, mikäli puolisot viettävät enemmän aikaa yhdessä, mieluiten kahden kesken keskittyen vain toisiinsa. (Jallinoja, 2000, 41). Rakastuneilla on usein tunne, että mitä lähemmäksi he pääsevät toisiaan, sitä voimakkaammin he tuntevat olevansa yhtä. Samalla he unohtavat yksilöllisyytensä ja erilaisuutensa; heistä tulee hetkeksi samankaltaisia. Rakastunut näkee rakastettunsa kauniimpana ja parempana kuin kaikki muut. Rakastumisen taianomaisen toisinnäkemisen kumppanina on moraali, joka sekin saa ihmiset käyttäytymään toisin kuin he tavallisesti käyttäytyvät. Rakastumisessa syntyvä moraali toimii täysin laskelmoimatta ja pyyteettömästi ja saa heidät tekemään hyvää toisilleen, Tuona hetkenä kaikki, mikä muuten erottaa heidät toisistaan, häipyy taka-alalle tai suorastaan jäljettömiin. Myöhemmin nuo erot kyllä palaavat mieleen ja voivat erottaa ihmiset toisistaan, mutta tuona yhteensulautumisen tunteen kyllästämällä hetkellä noita eroja ei ole. (Jallinoja, 2000, 42, 44, 45). 17

20 18 Jos tässä huumassa tunteessa solmitaan esimerkiksi avioliitto, voi arkeen tulo tuottaa suuriakin yllätyksiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hyvässä parisuhteessa kumppaneiden välinen rakkaus pitäisi säilyä ikuisesti samanlaisena kuin se oli suhteen alussa, vaan se voi muuttua. Sitä kuvataankin usein intohimoisen palavuuden sijaan ystävyytenä, hellyytenä, elämäntoveruutena ja toisen ymmärtämisenä, kuten Jallinoja (1985, 76) osoittaa. Eräässä vanhassa kotimaisessa elokuvassa Tauno Palo sanoo, että Rakkaudelle riittää vain rakkaus. Parisuhteessa rakkauden vaaliminen ja säilyttäminen vaatii suhteen hoitamista, eikä sitä voida pitää itsestään selvyytenä. Hyvässä rakkaussuhteessa kumppanit saavat toisistaan esille puolia, jotka eivät välttämättä muuten tulisi esille. Perheen onnellisuuden ja toimivuuden pohjana on vanhempien hyvä suhde toisiinsa, sanotaankin, että parhaiten vanhempi rakastaa lastaan, rakastamalla lapsen toista vanhempaa. 4.3 Rakkauden pyörä-teoria Yhdysvaltalainen sosiologi Ira Reiss on kehittänyt rakkauden pyörä-teorian, jonka mukaan rakkaus kehittyy neljässä vaiheessa tai neljänä prosessina. Rakkaussuhteen syntymisen ensimmäinen vaihe on läheisyyden tunne, jota leimaa helppous puhua toiselle ja ymmärtää häntä. Läheisyys johtaa rentoutumiseen, joka tekee mahdolliseksi prosessin toisen vaiheen eli sitoutumisen, itsensä paljastamisen, avautumisen. Uskouduttaessa läheiseksi koetulle henkilölle rakentuu tapajärjestelmiä, totutaan tekemään asioita yhdessä. Reiss on antanut rakkauden kolmannelle prosessille nimen keskinäinen riippuvuus. Toista ihmistä tarvitaan jokapäiväiseen elämään niin psyykkisen kuin fyysisen elämän täydentäjäksi ja tyydyttämiskumppaniksi jne. Näin kehittyy tapoja, joita ei voi noudattaa yksin ja tullaan riippuvaiseksi toisesta henkilöstä. (Haavio-Mannila, Jallinoja, Strandell 1984, 152.) Neljäs ja rakkauden lopullinen vaihe on Reissin mukaan persoonallisuustarpeiden tyydyttäminen. Reiss viittaa Anselm Straussin vuonna 18

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käsitteitä omasta työstä omaan työhön 1 LÄHTÖKOHTAINEN LUOTTAMUS LAPSEN TODELLISTUMINEN 2 Lähtökohtainen luottamus Luottamusta asiakkaaseen ja siihen, että

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T Y L I O P I S T O N L E H T O R I, D O S E N T T I J O U KO K I I S K I AVIOEROJEN MÄÄRÄT SUOMESSA 1900-2015 (L ÄHDE:

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Miesten ja naisten yksinäisyys

Miesten ja naisten yksinäisyys Miesten ja naisten yksinäisyys - Näkökulmana elämänkulku Elisa Tiilikainen, VTM, väitöskirjatutkija Vanhuus ja sukupuoli -seminaari 20.11.2015, Tieteiden talo, Helsinki Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI

ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI 8.11.2016 PARISUHTEEN MUUTTUMINEN Aikaisemmin parisuhteet olivat lähes väistämättömiä ihmisten toimeentulonkin kannalta. Nykyisissä

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot