Aasia-toiminnot koulutusyhteistyö

Transkriptio

1 Aasia-toiminnot koulutusyhteistyö Hakukuulutus 2015: Kiina ja Intia 1. Yleistä CIMOn Aasia-toimintojen koulutusyhteistyötä koskeva ohjelma rahoittaa korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeita Suomelle erityisen tärkeiksi katsottujen Aasian kohdealueiden kanssa. Vuonna 2015 ohjelman kohdealueet ovat Kiina ja Intia. Tukea myönnetään suomalaisten korkeakoulujen koordinoimiin yhteistyöhankkeisiin kiinalaisten tai intialaisten korkeakoulujen kanssa. Vuoden 2015 budjetti koulutusyhteistyöhankkeille on: Kiinaan suuntautuville hankkeille euroa, jolla voidaan rahoittaa arviolta kaksivuotista hanketta. Intiaan suuntautuville hankkeille euroa, jolla voidaan rahoittaa arviolta 5-7 kaksivuotista hanketta. 2. Mitä tuetaan Ohjelma tukee korkeakoulujen suomalais-kiinalaisia tai suomalais-intialaisia yhteistyöhankkeita koulutuksen kansainvälistämisen alalla. Rahoitettavat hankkeet voivat liittyä yhteen tai useampiin seuraavista koulutusyhteistyön muodoista: Yhteiset opintojaksot/kurssit Opetussuunnitelmayhteistyö Yhteis-/kaksoistutkinnot Työelämäyhteistyö Liikkuvuusaloitteet (opettaja-, henkilökunta-, opiskelija- ja/tai harjoittelijaliikkuvuus) Aasia-ohjelman hakukierros 2015 on avoin kaikille aloille. Hankkeiden tulee liittyä yhden tai useamman eri tutkintotason (alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto ja/tai tohtorikoulutus) koulutusyhteistyöhön. CIMOn tuki on tarkoitettu siemenrahaksi, joka sallii käynnistää alkuvaiheen lupaavia tai uudentyyppisiä aloitteita korkeakoulujen välillä. Rahoituksella voidaan myös syventää korkeakoulujen välistä yhteistyötä kattamaan uusia aloja tai toimintamuotoja. Ohjelma ei ole lähtökohtaisesti suunnattu jo vakiintuneen toiminnan ylläpitämiseen tai hyvin alustaviin yhteistyötunnusteluihin, kuten hankkeita valmisteleviin vierailuihin tai yleisluontoisiin delegaatioihin. Ohjelma ei voi myöskään toimia lähtökohtaisesti perusrahoituksena korkeakoulujen välisille vaihtosopimuksille, vaan hankkeilla toivotaan luotavan uudentyyppisiä avauksia tai toimintamalleja maiden väliseen yhteistyöhön. Hakuvaiheessa hakijan tulee esittää hankesuunnitelma, josta käyvät ilmi hankkeen tavoitteet ja odotetut tulokset. 1/6

2 2.1. Tuen määrä ja yleiset käyttöehdot Hanketta koordinoi suomalainen korkeakoulu. Yksittäiselle hankkeelle myönnettävä tuki voi olla enintään euroa. CIMOn myöntämä tuki voi olla myös pienempi kuin haettu tuen määrä. Suomalaisia korkeakouluja kannustetaan tiiviimpään kansalliseen yhteistyöhön Kiina- ja Intiayhteistyössä ja hakukierroksella 2015 enimmäismäärä tukea myönnetään ainoastaan sellaisille hankkeille, joissa mukana on useita suomalaisia korkeakouluja. Intia-haun valinnoissa voidaan lisäksi painottaa hankkeita, jotka kytkeytyvät Suomen ja Intian välisissä neuvotteluissa esillä olleeseen yhteistyöhön Indian Institutes of Technology - verkoston kanssa. Hankkeeseen tulee osoittaa vähintään 20 % omarahoitusta. Omarahoitusosuus lasketaan hankkeen kokonaisbudjetista. Esimerkiksi, mikäli haetaan euron rahoitusta CIMOsta, on hankkeella oltava vähintään euroa omarahoitusta, jolloin hankkeen kokonaisbudjetti on euroa. Hakemuksessa kuvataan, mistä hankkeen omarahoitus koostuu. Hakemukselle on eduksi, että myös kumppanikorkeakoulut Kiinasta tai Intiasta osallistuvat hankkeen rahoitukseen. Hankkeen kokonaisbudjetista vähintään 80 % tulee liittyä Suomen ja Kiinan välisestä matkustamisesta aiheutuviin kuluihin (matkakustannukset/yksilöille myönnetyt apurahat). Enintään 20 % voidaan käyttää muiden järjestelykulujen kattamiseen. Hankkeen kustannuksiin ei voi sisällyttää palkkakustannuksia eikä edustuskuluja. (Tarkemmat ohjeet kelpoisista kustannuksista on lueteltu alla, ks ja 2.3). Hankkeen kustannusten (ml. omarahoitus) tulee näkyä korkeakoulun kirjanpidossa erillisellä projektilla. Poikkeuksena voivat kuitenkin olla aasialaisen kumppanikorkeakoulun omarahoituksena kattamat kulut, jotka voidaan osoittaa myös laskukopioin Liikkuvuudesta aiheutuvat kulut Vähintään 80 % koko hankkeen budjetista tulee liittyä matkustamisesta ja oleskelusta aiheutuviin kuluihin (matkakulut/apurahat). Nämä kustannukset voivat aiheutua korkeakoulujen opiskelijoiden, jatko-opiskelijoiden (tohtorikoulutettavien) ja/tai opetus- tai muun henkilökunnan matkoista/vaihdoista Suomen ja kohdemaan välillä. Hanke voi koskea näistä yhtä tai useampaa ryhmää, hankkeen tavoitteista riippuen. Hakulomakkeessa pyydetään arvioimaan hankkeen puitteissa toteutuvien matkojen lukumäärä sekä arvio kustannuksista. Hankesuunnitelmassa kuvataan, mistä matkoista aiheutuvat kulut koostuvat ja miten ne aiotaan korvata liikkujille (toteutuneet kustannukset/matkalasku vs. apuraha). Matkustamisen/liikkuvuuden tulee olla perusteltua ja kustannustehokasta. Matkakustannuksina katsotaan kelpoisiksi kuluiksi matkustamisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset (kuten matkat, majoitus, matkatoimistokulut, viisumit, vakuutus ja mahdolliset päivärahat ei kuitenkaan matka-ajan palkat). Perustutkinto-opiskelijoiden (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto) apurahoja suositellaan määriteltäväksi samalle tasolle kuin korkeakoulujen muut apurahat ko.maihin. Apurahoiksi lähteville ja saapuville opiskelijoille suositellaan vähintään seuraavia: Kiinasta tai Intiasta Suomeen saapuville opiskelijoille: vähintään 600 /kk + matkakulut Suomesta Kiinaan tai Intiaan lähteville opiskelijoille: 300/kk + matkakulut 2/6

3 2.3. Muut kulut Budjettiin voi sisältyä myös muita järjestelykuluja. Nämä voivat olla enintään 20 % koko budjetista (ml. sekä CIMOn tuki että omarahoitus). Kulujen tulee aiheutua suoraan hankkeeseen sisältyvien ydintoimintojen toteutuksesta, kuten kurssien, koulutusten tai seminaarien järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Tukea ei voi käyttää korkeakoulujen hallinnollisiin kuluihin, edustuskuluihin tai palkkakuluihin. Kulut tulee arvioida ja perustella hankesuunnitelmaan sisällytettävässä budjetissa (ml. määrä ja kululaji). Myös näiden kulujen tulee näkyä korkeakoulun kirjanpidossa. 3. Tuen hakeminen 3.1. Mistä hakemus koostuu Hakemus koostuu: a) hankesuunnitelmasta, b) perustietolomakkeesta sekä c) kumppanikorkeakoulujen sitoumuskirjeistä. Hakuasiakirjat löytyvät CIMOn verkkosivuilta: Hankesuunnitelman ja perustietolomakkeen voi täyttää suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Kumppanien sitoumuskirjeet sen sijaan toimitetaan aina englanninkielisinä. a) Hankesuunnitelma Hankesuunnitelmassa kuvataan tiiviisti ja täsmällisesti mm. yhteistyön tausta ja tavoitteet, käytännön toimintaan liittyvät järjestelyt sekä odotetut tulokset/tuotokset hankekauden aikana. Hankesuunnitelma laaditaan valmiille lomakkeelle, joka löytyy em. CIMOn verkkosivulta. Suunnitelman suositeltu pituus on enintään kymmenen sivua. Hankesuunnitelma koostuu kolmesta osasta: 1) Tarveanalyysi ja kumppanien roolit 2) Toteutus (ml. budjetti) 3) Tulokset ja kestävyys Hankesuunnitelman tarkemmasta sisällöstä sekä arviointiin vaikuttavista seikoista löytyy lisätietoa hankesuunnitelma-lomakkeessa (ks. myös 3.2.2). Hankesuunnitelmaan loppuun kirjataan myös hankkeen hakema tuki, omarahoitus sekä hankkeen kokonaisbudjetti. Hankesuunnitelman allekirjoittaa rahoitusta hakevan suomalaisen korkeakoulun laillinen edustaja, jolla on nimenkirjoitusoikeus. 3/6

4 b) Perustietolomake Webropolin kautta lähetettävässä perustietolomakkeessa annetaan perustiedot hankkeesta (hankkeeseen osallistuvat tahot ja henkilöt sekä hankkeessa toteutettavat liikkuvuudet) ja kirjataan tiivistetysti hankkeen tavoitteet, hankekauden aktiviteetit sekä odotetut tulokset. Webropol-lomakkeessa pyydettyihin tietoihin kannattaa tutustua ennen lomakkeen täyttämistä, sillä lomaketta ei ole mahdollista tallettaa. Täytetyn lomakkeen tiedot on myös suositeltavaa tallettaa/tulostaa ennen lomakkeen lähettämistä. Linkki webropol-lomakkeeseen löytyy CIMOn verkkosivuilta em. osoitteesta. Mikäli hanke saa rahoitusta, voidaan perustietolomakkeessa annettuja tietoja käyttää CIMOn ohjelmaa koskevassa tiedotuksessa, mm. CIMOn verkkopalvelussa. c) Yhteistyökumppanien sitoumuskirjeet Kumppanien sitoumuskirjeet (nk. Letter of Endorsement) tulee toimittaa CIMOon hakemuksen liitteenä. Sitoumuskirjeistä tulee käydä ilmi (hakemuksen mukaisesti) hankkeen nimi, kumppanikorkeakoulun yhteyshenkilön yhteystiedot, sitoutuminen hankkeen toimintaan sekä kunkin oma panos/mahdollinen omarahoitus, ja sen tulee olla asianmukaisesti kumppanikorkeakoulun edustajan allekirjoittama. Sitoumuskirjeet voivat olla tulosteita skannatuista alkuperäisistä sitoumuskirjeistä Kelpoisuus- ja arviointikriteerit Kelpoisuuskriteerit Hakukelpoisia ovat hankkeet, joihin osallistuu vähintään yksi korkeakoulu Suomesta ja yksi korkeakoulu tukikelpoisesta kohdemaasta, eli hakukierroksella 2015 Kiinasta tai Intiasta. Allekirjoitettu hakemus tulee kokonaisuudessaan (hankesuunnitelma, sitoumuskirjeet ja webropolin kautta lähetettävä perustietolomake) lähettää määräaikaan mennessä CIMOon (ks. kohta 5. hakemuksen jättäminen). Mikäli yllä mainitut ehdot eivät täyty, hakemus ei lähtökohtaisesti ole kelpoinen eikä se siis etene arviointiin Arviointikriteerit Hakemuksen ensisijainen valintaperuste on hakemuksen laatu. Kaikki kelpoisuustarkastuksen läpäisseet hakemukset käyvät läpi laatuarvioinnin, jossa arvioidaan hankesuunnitelman kolmea eri osa-aluetta. Lisätietoa sisällöstä ja arviointikriteereistä löytyy lomakkeesta, jolle hankesuunnitelma laaditaan. 4/6

5 4. Valinta-aikataulu ja sopimukset Aasia- ohjelmaa koskevista päätöksistä ilmoitetaan: Kiinan osalta marraskuussa 2015, viikolla 45 ja Intian osalta marraskuussa 2015, viikolla 49 Päätöksen allekirjoittaa CIMOn johtaja. Päätös toimitetaan yhteyshenkilöille, joiden tiedot on ilmoitettu hakulomakkeessa Rahoitussopimus ja tuen maksaminen Koordinaattorin tulee toimittaa korkeakoulun laillisen edustajan allekirjoittama rahoitussopimus CIMOon. Samassa yhteydessä toimitetaan tuen maksatusta varten koordinoivan korkeakoulun tilitiedot. Tuki maksetaan koordinoivan korkeakoulun pankkitilille sen jälkeen kun koordinoiva korkeakoulu ja CIMO ovat allekirjoittaneet rahoitussopimuksen Hankekausi ja raportointi Myönnettyjä määrärahoja voi käyttää ajalla CIMOon tulee toimittaa väliraportti mennessä ja loppuraportti mennessä. Raportit koostuvat sanallisesta raportista, liikkuvuusraportista ja talousraportista. Korkeakoulun tulee toimittaa CIMOon myös kirjanpidon ote, josta ilmenevät projektille kohdistetut kulut (ml. käytetty omarahoitus). Kumppanimaan korkeakoulujen mahdollisen omarahoitus voidaan dokumentoida myös laskukopioin, jolloin hankkeelle kohdistettujen kulujen ei tarvitse näkyä suomalaisen korkeakoulun kirjanpidossa. 5. Hakemuksen jättäminen Ohjelman hakuajan päättyminen riippuu kohdealueesta: Kiinaa koskeva haku päättyy torstaina (postileiman päiväys) Intiaa koskeva haku päättyy torstaina (postileiman päiväys) Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon. Hakemuksen jättää hanketta koordinoiva suomalainen korkeakoulu. Hakemuksen allekirjoittaa nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö hanketta koordinoivassa suomalaisessa korkeakoulussa. Hakemus liitteineen lähetetään paperiversiona (hankesuunnitelma ja sitoumuskirjeet) ja webropol-lomakkeella (perustietolomake) edellä esitettyihin määräaikoihin menneessä osoitteeseen: CIMO/Aasia-ohjelma PL Helsinki 5/6

6 Lisäksi pyydetään lähettämään hankesuunnitelman kopio sähköpostitse osoitteeseen: Sähköisesti lähetettävien tiedostojen tulee olla normaalisti tallennettu word/pdf-lomake (tekstitiedosto, ei siis skannattu kopio). 6. Yhteyshenkilöt CIMOssa Sofia Lähdeniemi, p Heli Tiilikainen, p Sähköposti: aasia[at]cimo.fi tai: etunimi.sukunimi[at]cimo.fi 6/6