Uusi teollinen toimintatapa UTT -teknologiaohjelma

Transkriptio

1 Uusi teollinen toimintatapa UTT -teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 13/2004 Loppuraportti

2 Uusi teollinen toimintatapa UTT -teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 13/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2004 Tekesillä on käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, Sipoo 2004

4 Esipuhe Alkuvuonna 2000 käynnistynyt Uusi Teollinen Toimintatapa (UTT) -teknologiaohjelma päättyi kevättalvella Muutama tutkimus- ja yrityshanke jatkuu vielä vuonna 2004, mutta ohjelman viimeiset varsinaiset toimenpiteet: ennakointiprojekti ja loppuevaluaatio valmistuivat ja loppuseminaari pidetään toukokuussa Teknologiaohjelman tavoitteena oli tehdä Suomesta edelläkävijä uusimman, kehittyvän informaatioteknologian mahdollistaman verkottuneen liiketoiminnan arkkitehtinä ja toteuttajana sekä tehokkaana hyödyntäjänä. Ohjelmassa luotiin elinkeinoelämän tarpeisiin toimintamalleja, menetelmiä ja välineitä, joiden avulla yritykset voivat siirtyä kohti verkottunutta liiketoimintamallia, sekä tehostaa liiketoimintaansa, kilpailuasemaansa ja kannattavuuttaan uusilla palvelutuotteilla ja -liiketoiminnoilla sekä ylivoimaisella asiakkuudenhallinnalla. Ohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 20 tutkimushanketta ja 83 yrityshanketta sekä neljä aktivointi ja selvityshanketta. Eri tavoin ohjelmaan osallistui yhteensä noin 150 yritystä ja 20 tutkimusryhmää. Hankkeiden kokonaiskustannus oli euroa josta Tekesin osuudeksi muodostui euroa. Ohjelmassa järjestettiin vuosiseminaarien lisäksi useita teemaseminaareja sekä tutkimushankkeiden tuloksia esitteleviä tutkimusseminaareja. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön aktivoimiseksi järjestettiin ohjelman tutkijoille ekskursio Yhdysvaltoihin MIT:iin (Massachusetts Institute of Technology) ja NIST:iin (National Institute of Standards and Technology), sekä ohjelmapäällikön vierailut Japaniin vuonna 2000 ja Kiinaan Tekes kiittää kaikkia Uusi Teollinen Toimintatapa -teknologiaohjelman toteutukseen osallistuneita yrityksiä, organisaatioita ja henkilöitä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Erityinen kiitos kuuluu ohjelman aktiiviselle johtoryhmälle ja sen puheenjohtajalle Ari Kurikalle Nokia Oyj:stä, sekä ohjelman tilaisuuksissa esiintyneille yritysedustajille ja tutkijoille. Yhteistyö kaikkien ohjelmaan osallistuneiden kesken on edesauttanut ohjelmaa saavuttaman sille asetetut keskeiset tavoitteet. Yhteistyö toivottavasti jatkuu Tekesin muissa aihealueelle suunnatuissa ohjelmissa ja panostuksisa. Helsingissä huhtikuussa 2004 Tekes

5 Tiivistelmä Tietotekniikan huima kehitys muutti nopeasti maailmaa 1990-luvulla. Tieto- ja viestintätekniikkaan nojaavan tietoyhteiskunnan syntyminen ja yhä jatkuva kehittyminen oli vaikuttanut merkittävästi talouden rakenteisiin ja yritysten sekä yhteiskunnan toimintaan. Modernit teollisuuden toimintaan, ohjauksen ja rakenteisiin liittyvät mallit ja menetelmät oli perinteisesti kehitetty pääasiassa autoteollisuudessa ja hyödynnetty myös muilla toimialoilla. Viime vuosikymmenen loppupuolella uudet teollisuudenalat, mm. elektroniikkateollisuus ottivat tiennäyttäjän roolin teollisissa toimintatavoissa. Yritysten verkostoituminen on vauhdittunut nopeasti 1990-luvulla. Tähän on kaksi merkittävää syytä: talouden globalisoituminen sekä tietoverkkojen käytön räjähdysmäinen kasvu. Verkostoitumisen tärkeä tavoite on tehokas mukautuminen alati muuttuviin olosuhteisiin. Selviytyminen kiihtyvällä nopeudella muuttuvilla markkinoilla vaatii, että yritysten organisaatiot ja toimintatavat kehittyvät muutosten mukaisesti. Tuotteiden asiakaslähtöisen räätälöinnin nähtiin lisääntyvän ja muodostuvan yhdeksi merkittävimmäksi teollisuuden kehitystä ohjaavaksi tekijäksi. Sen uskottiin lyövän leimansa kaikkiin niihin perusprosesseihin, joiden varassa tuotteiden suunnittelu, valmistus, jakelu ja dokumentaation hallinta tapahtuu jatkossa. Teknologiaohjelman tavoitteena oli nopeuttaa ja tehostaa suomalaisen teollisuuden kasvamista edelläkävijäksi uusimman, kehittyvän informaatioteknologian mahdollistaman verkottuneen liiketoiminnan arkkitehtinä ja toteuttajana sekä tehokkaana hyödyntäjänä. Ohjelmassa luotiin elinkeinoelämän tarpeisiin toimintamalleja, menetelmiä ja välineitä, joiden avulla yritykset voivat siirtyä kohti verkottunutta liiketoimintamallia, sekä tehostaa liiketoimintaansa, kilpailuasemaansa ja kannattavuuttaan uusilla palvelutuotteilla ja -liiketoiminnoilla sekä ylivoimaisella asiakkuudenhallinnalla. Teknologiaohjelman ytimeen muodostettiin kokonaisuus, jonka tutkimuskohteena oli uuden teollisen toimintatavan mukaisten yritysverkostojen rakentaminen ja rakentamismenetelmät sekä toimintamallit ja menetelmät osaamisverkostojen toimintaan ja niiden edelleen kehittämiseen. Tutkimuslaitokset analysoivat kehittyneimpien yritysten toimintatapoja Suomessa, Yhdysvalloissa ja Japanissa, sekä hankkivat tietoa tietoteknisten työkalujen kehityssuunnista. Yritykset hyödynsivät syntyvää tietoa strategioidensa muodostamisessa ja suuntaamisessa sekä toimintaa tukevien tietoteknisten työkalujen ideoinnissa ja kehittämisessä. Ohjelmistoyritykset ja konsulttiyritykset tuotteistavat kehitetyt toimintamallit ja työkalut. Ohjelmaan liitettävissä yrityshankkeissa otettiin käyttöön ja kehitettiin uusimpaan tietotekniikkaan perustuvia innovatiivisia ohjelmistotyökaluja. Ohjelmalla pyrittiin aktivoimaan yritykset siirtymään globaaliin liiketoimintaan verkostomaista toimintatapaa ja uusia työkaluja hyödyntäen. Mitattavana tuloksena oli osallistuvien yritysten liikevaihdon keskimääräistä selvästi suurempi kasvu sekä uusien konsultti- ja ohjelmistotuotteiden syntyminen. Tutkimuspuolella ohjelman tavoitteena oli erityisesti verkottumisen ja informaatiotekniikan hyödyntämiseen liiketoiminnassa perehtyneen tutkija- ja tutkimuslaitosverkoston aikaansaaminen.

6 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Yleiskuvaus Tausta Ohjelmavalmistelu Tavoitteet Halutut kansalliset vaikutukset Halutut vaikutukset koko valmistavan teollisuuden toimialalla Halutut tulokset Halutut ohjelman toimenpiteet Ohjelman rakenne ja rahoitus Rakenne Laajuus ja rahoitus Keskeisiä tuloksia Ohjelman toteutus Tuloksia Seminaarit ja julkaisut Yhteistyö muiden ohjelmien kanssa ja kv-yhteistyö Aihealueen tulevaisuuden kehitysnäkymät Ohjelman ennakointiprojekti Tutkimushankkeet VeTO Verkostoituneiden tuotekehitysprojektien ohjattavuuden parantaminen Verkottuneen toiminnan asiakas- ja teknologiaskenaariot ja tuotekonseptit Exploring Future Leadership WeCoTin Web Configuration Technology UTP Platform, Platform-projekti KOOKOS Kehittämistuotteet Osaksi Organisaation Kyvykkyyttä ja Osaamista De Core: Structures of Mobile Digital Economy Tuotemallitiedon käyttö plaveluprosesseissa, TuPaPro Polku-tutkimusprojekti Verkostoituvan liiketoiminnan peliohjelma koulutusympäristöön Tuotekehitysverkoston läpimenoajan lyhentäminen tuotemuutosten hallinnalla ja verkoston tietojärjestelmien integroinnilla Design and Control of the Demand-Supply Chain in Fast Changing Environments Kustannusten laskemisesta kustannusten johtamiseen Configuratin of Industrial Services, CoInS... 40

7 5.15 Tietotekniikan ja intuition käyttö strategisessa suunnittelussa, BrainPOweRI AJO, Asiakkuusjohtaminen ja oppiminen verkostotaloudessa Mielikuvasta kielikuvaan vision strateginen viestintä Feasibility study on open system architecture in distributed network Tiimityön tekijät ja tietotekniikka: ryhmälähtöinen tulkinta Tietotyöntekijöiden osaamisten hyödyntäminen nettitalouden yrityksissä Yrityshankkeet ABB Oy: E&T-teollisuuden kunnossapito- ja palvelukonseptin kehittäminen Aspocomp Group Oyj: Operative Excellence for a Global and Fast Changing Business Environment Andritz Oy Woodprocessing: Tiedonkeruu- ja hyödyntämiskonsepti kansainvälisen tuotekehitys- ja service-liiketoiminnan tukena Andritz Oy: Uudet palveluliiketoiminnat Avant Tecno Oy: Yrityksen tuotannon toimintamallin kehittäminen Buscom Oy: Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmä Carital Oy: Carital erent teknologian kehittäminen Cimteam Oy: Network communicator konsulttituotteisto RTO Holding Oy: Toimintakonseptin rakentaminen Reima Smart Clothingin ympärille Deio Oy: Standardized Care Protocol in Intensive Care Digital Open Network Environment Oyj, Done: ex-in-the-box e-working Together Finland Oy: eworkingtogether Oy Factorix Ab: Yrityksen toimintastrategian kehittäminen ja testaus pilottitapauksessa Gardner Denver Oy: Logistiikkaprojekti Geniem Oy: Teknologiakehityshanke Hackman Metos Oy Ab: NetMetos Halton Oy: Tietoteknisiä ratkaisuja hyödyntävän businessmallin implementointi Head Consulting Oy: Liiketoimintaprosessin dynaaminen mallinnus-case: Fit Biotech ja Focus Inhalation Ikkunatehdas Hautanen Oy: Skaalan tulevaisuuden verkottunut liiketoimintamalli Incap Oyj: Logistisen toimitusketjun hallinta tietoteknisin välinein Innopoli Oy: Wireless Bridge ITAB Kaluste Oy: Expo-Kaluste Oy:n liiketoimintastrategia Jaakko Pöyry Oy: Verkottunut suunnittelun ja käynnissäpidon liiketoimintamalli Juha Lemponen Oy: Sopimusvalmistusverkoston toiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen Karelment Oy: Verkostoituneella kokonaispalvelulla kannattavaan kasvuun Kensonic Oy: Verkostoituneella toimitusketjulla kannattavaan kasvuun...80

8 6.27 Finten verkosto: Teknologialähtöisen strategian laatiminen Konsultointi P. Koivisto Oy: Modular Demand Chain Development Kumera Machinery Oy: Kansainvälistymisstrategia Kumera Machinerylle valmiuksien kehittäminen Kvaerner power Oy: Service and Partnership Process Development Larox Oyj: Laroxin maailmanlaajuinen osaamisverkosto Libri-Logistiikka Oy: Liproject Maaseudun Kone Oy: Yritysverkoston toiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen Metso Oyj: FutureTech Elinkaaripalvelun menetelmät ja teknologiat uudessa teollisessa ympäristössä M-Real Oy: The Succesful Application of ICTs Nanso Oy: Kansainvälisen portfolio-tuotekonseptistrategian kehittäminen nanso-tuotemerkille Oy Nautor Ab: Nautor Network Systems Nomini Oy: Painotalon evaluaatio alihankkijasta viestintäratkaisujen asiantuntujaorganisaatioksi Patria Vehicles Oy: KOHA = Konfiguraation hallinnan kehittäminen Perlos Oyj: Perlos Oyj:n alihankintayhteistyön kehittäminen Polarteknik PMC: HPC 2002 Varioituva komponenttituotteisto; asiakaspalvelutarjonnan kehitys Process Flow Ltd Oy: Process Flow CFD-asiantuntijapalveluiden tuotteistaminen Pump & Brush Finland Oy: Pumppuhammasharja Reikälevy Oy: Sopimusvalmistusverkoston toiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen Safematic Oy: InfoConnect Safematic ja interaktiivinen verkosto Savcor Art Oy: Franchising Operation Development for Advanced Rehabilition Technology Secgo Group Oy: Teollisuusverkoston johtaminen ja sisältöpalvelut Sonera Entrum Oy: Pk-sektorin verkottumisen vaatimukset tietotekniikalle Oy Stop Noise Finland Ltd: Tuotannonhallintajärjestelmä e-busineksessä ja nettikauppapaikka yrityksen valttina Tammermatic Oy: Car Wash Server autonpesukoneen kaukjkäyttö ja tiedonhallintajärjestelmä Teknologiateollisuus ry: Interoperation to exchange technical information in paper production line life cycle, PaperIXI Teknologiateollisuus ry: Ulkoistaminen osana innovaatioliiketoimintaa TeliaSonera Finlan Oyj: Competence Management Solution TIEKE, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry: Verkostotalouden kehittämishanke TietoEnator Oyj: LIVE Liikkuvat verkostot Tieturi Online Oy: SimLab-yrityspelisimulaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen

9 6.57 Valmet Automotive Oy: AUKESI autonvalmistuksen kehittäminen ja simulointi Vertex Systems Oy: Www-pohjainen suunnittelu- ja tiedonhallintajärjestelmä VM-Group Metalbros Oy: RealTime-projekti Fodesco Oy: Customer s Workflow Isku Keittiöt Oy: Sopimusvalmistusmallin kehittäminen Jyväskylän Teknologiakeskus Oy: Yritysten verkostoitumisprojekti, elektroniikkateollisuus Lundia Oy: Sopimusvalmistusmallin kehittäminen Macmet Oy: Muovipojat Excel-kumppanuuden kehittäminen Metapro Oy: Metalliset-konsernin kehittämisohjelma Tecwill Oy: Tecwill Oy:n kansainvälisen osaamisverkoston tukijärjestelmän kehittäminen Tulikivi Oyj: Tietotekniikan hyväksikäyttö Tulikiven liiketoimintaverkostossa Valukumpu Oy: Ohjelmistojen modernisointi Geniem Oy: Geniem Oy:n tuotekehityssuunnitelma Oy Laine-Tuotanto Ab: Virtuaaliyritys, hitsausrobotiikka TP-Konepaja Oy: Tuotantostrategian suunnittelu, uuden toimintamallin toteutussuunnitelma Ohjelman organisaatio Tekesin teknologiaohjelmaraportteja

10 1 Yleiskuvaus 1.1 Taustaa Tietotekniikan huima kehitys muutti nopeasti maailmaa 1990-luvulla. Tieto- ja viestintätekniikkaan nojaavan tietoyhteiskunnan syntyminen ja yhä jatkuva kehittyminen oli vaikuttanut merkittävästi talouden rakenteisiin ja yritysten sekä yhteiskunnan toimintaan. Modernit teollisuuden toimintaan, ohjauksen ja rakenteisiin liittyvät mallit ja menetelmät oli perinteisesti kehitetty pääasiassa autoteollisuudessa ja hyödynnetty myös muilla toimialoilla. Vuosituhannen loppuvuosina uudet teollisuudenalat ottivat kuitenkin tiennäyttäjän roolin. Muun muassa matkapuhelimien tuotanto oli kehittynyt haastavammaksi ja laaja-alaisemmaksi kuin perinteinen volyymituotanto. Lisäksi alan tuotannolle oli ominaiseksi muodostunut nopea tekninen kehitys, tuotteiden lyhyet elinkaaret, laitteiden ja ohjelmistojen integroituminen sekä räätälöidyt tuotteet. Liikkuva ja langaton tietotekniikka ja internet olivat luomassa uutta ajattelutapaa ja uudenlaisia käytäntöjä. Kehityksen nähtiin muuttavan maailmaa ja teollisuuden toimintatapoja samoin kuin autoteollisuus oli tehnyt vuosikymmeniä sitten. Tuotteiden asiakaslähtöisen räätälöinnin nähtiin lisääntyvän ja muodostuvan yhdeksi merkittävimmäksi teollisuuden kehitystä ohjaavaksi tekijäksi. Sen uskottiin lyövän leimansa kaikkiin niihin perusprosesseihin, joiden varassa tuotteiden suunnittelu, valmistus, jakelu ja dokumentaation hallinta tapahtuu jatkossa. Kolmas teollisuuden kehitystä ohjaava tekijä oli verkostoitunut toimintatapa jonka nähtiin olevan vastaus tuotteiden uusiutumis- ja toimitusaikahaasteisiin sekä tuotantojärjestelmiin liittyviin vaatimuksiin. Yritysten verkostoituminen oli vauhdittunut nopeasti 1990-luvulla. Tähän nähtiin olevan kaksi merkittävää syytä: talouden globalisoituminen sekä tietoverkkojen käytön räjähdysmäinen kasvu. Selviytyminen kiihtyvällä nopeudella muuttuvilla markkinoilla vaati, että yritysten organisaatiot ja toimintatavat kehittyvät muutosten mukaisesti. 1.2 Ohjelmavalmistelu Aihealueen kartoitus alkoi Tekesissä keväällä 1998 teknologiakatsaustyönä, jonka yhteydessä haastateltiin teollisuuden ja tutkimuslaitosten edustajia Suomessa ja Yhdysvalloissa (ABB, TKK, TTKK, NIST, GE ), sekä osallistuttiin MIT:n Manufacturing and Engineering -konferenssiin. Varsinainen ohjelmakartoitus aloitettiin syksyllä Syksyn ja talven aikana aihetta kehiteltiin useissa sisäisissä palavereissa yhteensä noin 15 tekesläisen voimin. Ulkopuolisia asiantuntijoita haastateltiin hanketyön yhteydessä ja ABB Corporate Research Oy:ssä järjestettiin ideapalaveri, johon osallistui edustajia teollisuudesta, tutkimuslaitoksista, MET:sta ja Tekesistä. Japanin teknologiatrendeistä hankittiin tietoa kolmen teknologiaohjelman yhteisellä ekskursiolla (mm. Toyota, Komatsu, Mitsubishi, Kawasaki, Kyoton yliopisto ym.). Tietoa on saatu myös Sitran käynnistämästä tutkimushankkeesta Tietointensiivisten yritysten ja verkostojen kasvu ja kehitys. Keväällä 1999 käynnistettiin kaksi esikartoitusprojektia, joista Palveluliiketoiminta-esikartoituksen teki Metalliteollisuuden Keskusliitto ja Networks of Excellence -kartoituksen Done Oy ja VTT Automaatio. Yhteensä esikartoituksissa haastateltiin tutkimuslaitosten edustajien lisäksi noin 50 yrityksen edustajaa. Samanaikaisesti esikartoitusten kanssa järjestettiin kolme Global Networking -konferenssia VTT:llä ja keskusteltiin aiheesta useiden teknologiaohjelmien johtoryhmissä (Nopeat tuotantojärjestelmät, Mallitehdaskonseptin kehittäminen ). Ohjelman painopisteen tarkentamiseksi ja kansainvälisen kehityksen jatkuvan seuraamisen varmistamiseksi sekä tutkimuslaitos- ja yritysyhteyk- 1

11 sien synnyttämiseksi solmitaan yhteyksiä Yhdysvaltoihin ja Japaniin Tekesin kansainväliset verkostot -yksikön avulla ja esim. Finprota ja paikallisia organisaatioita hyödyntäen. Kiinteää seurantaa harjoitetaan koko teknologiaohjelman keston ajan ja tuloksista tiedotetaan seminaarein ja workshopein. 1.3 Tavoitteet Teknologiaohjelman tavoitteena oli nopeuttaa ja tehostaa suomalaisen teollisuuden kasvamista edelläkävijäksi uusimman, kehittyvän informaatioteknologian mahdollistaman verkottuneen liiketoiminnan arkkitehtinä ja toteuttajana sekä tehokkaana hyödyntäjänä. Ohjelmassa luotiin elinkeinoelämän tarpeisiin toimintamalleja, menetelmiä ja välineitä, joiden avulla yritykset voivat siirtyä kohti verkottunutta liiketoimintamallia, sekä tehostaa liiketoimintaansa, kilpailuasemaansa ja kannattavuuttaan uusilla palvelutuotteilla ja -liiketoiminnoilla sekä ylivoimaisella asiakkuudenhallinnalla. Tavoitteena oli, että ohjelmaan liitettävissä yrityshankkeissa otetaan käyttöön ja kehitetään uusimpaan tietotekniikkaan perustuvia innovatiivisia ohjelmistotyökaluja. Ohjelmalla pyrittiin aktivoimaan yritysten siirtymistä globaaliin liiketoimintaan verkostomaista toimintatapaa ja uusia tietoteknisiä työkaluja hyödyntäen. Päämääränä oli osallistuvien yritysten liikevaihdon keskimääräistä selvästi suurempi kasvu sekä uusien konsultti- ja ohjelmistotuotteiden syntyminen. Tutkimuspuolella ohjelman tavoitteena oli erityisesti verkottumisen ja informaatiotekniikan hyödyntämiseen liiketoiminnassa perehtyneen tutkija- ja tutkimuslaitosverkoston aikaansaaminen. Aihealueen nopeasta muutoksesta johtuen johtoryhmä päätti tarkastella tavoitteita noin puolen vuoden välein yritysten aktivoinnin ja ohjelman suuntaamisen tueksi. Tarkastelun menettelytavaksi valittiin TTKK:ssa kehitetty metodiikka (Teknologiaohjelmaraportti 15/97). Ohjelman loppuvaiheen tavoitteet on esitetty kuvassa 1. UTT-OHJELMAN TAVOITTEET HALUTUT KANSALLISET VAIKUTUKSET Edelläkävijäaseman saavuttaminen verkottuneessa sähköisessä liiketoiminnassa Liikkuvien ja langattomien tietotekniikan läpimurto sovellusten ja liiketoiminnan tuottaminen Muutosnopeuden ja strategisen kyvykkyyden kiihdyttäminen HALUTUT VAIKUTUKSET KOKO VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN TOIMIALALLA Uuden globaalin liiketoiminnan syntyminen Partnership toiminnan yleistyminen Liiketoiminnan kasvustrategioiden yleistyminen HALUTUT TULOKSET Läpinäkyvät verkottuneet toimintaprosessit yli yritysrajojen BY-WEB e-enabled e-designed Liikkuvan ja langattoman tietotekniikan sovellukset Sähköinen toimitusketjun hallinta HALUTUT OHJELMAN TOIMENPITEET Ohjelman koordinoin johtoryhmätyöskentely Aktivointi Kansainvälinen yhteistyö ja seuranta Aiheen mukaiset seminaarit Kehitysryhmän käynnistäminen Tiedotusvälineiden hyväksikäyttö Kuva 1. Teknologiaohjelman tavoitteet. 2

12 1.3.1 Halutut kansalliset vaikutukset Tärkeimmäksi tavoiteltavaksi vaikutukseksi määriteltiin edelläkävijäaseman saavuttaminen verkottuneessa sähköisessä liiketoiminnassa. Tällä tarkoitettiin innovatiivisten verkostoitumiseen perustuvien toimintamallien kehittämistä sekä uusimman tietotekniikan ja ohjelmistojen hyödyntämistä toiminnan tukena. Tavoitteena oli vahvistaa Suomen asemaa teollisten toimintatapojen määrittelijänä, sekä integroitujen tietojärjestelmien kehittäjän ja kaupallistajana. Liikkuvien ja langattomien tietotekniikan läpimurtosovellusten ja liiketoiminnan tuottaminen nähtiin ohjelman kuluessa nousevan yhä tärkeämmäksi tavoitteeksi. Suomi koettiin mobiilin tietotekniikan kehittäjän edelläkävijämaaksi, ja tämän teknologian sovelluksilla nähtiin olevan ratkaiseva merkitys teollisten toimintatapojen tehostajana ja mahdollistajana. Soveltamisen lisäksi haluttiin tukea kehitettävien työkalujen kaupallistamista. Muutosnopeuden ja strategisen kyvykkyyden kiihdyttäminen nähtiin edellytyksenä uuden liiketoiminnan syntymiselle ja merkittävälle kasvulle ja sitä haluttiin ohjelmassa edistää hyvien esimerkkiyritysten avulla Halutut vaikutukset koko valmistavan teollisuuden toimialalla Uuden globaalin liiketoiminnan synnyttäminen asetettiin tavoitteeksi kaikille ohjelmaan osallistuville yrityshankkeille. Pk-yritysten hankkeissa globaaliin liiketoimintaan nähtiin päästävän uskottavan liiketoimintaverkoston osana. Partnership-toiminnan yleistyminen nähtiin edellytyksenä uudelle verkostoliiketoiminnalle. Haluttiin edistää win-win-periaatteisiin perustuvaa liiketoimintaa ja tukea liiketoiminnan kasvustrategioiden yleistymistä Halutut tulokset Läpinäkyvät verkottuneet toimintaprosessit yli yritysrajojen tarkoittaa verkostomaisesti toimivien yritysten toimintamallien ja -prosessien sekä tietojärjestelmien kehittämistä sellaisiksi, että toiminnan ja liiketoiminnan johtamisen ja ohjaamisen kannalta keskeinen tieto on koko verkoston saatavilla reaaliaikaisesti. Tällaista tietoa on esim. ennusteet, kapasiteetti- ja resurssitieto sekä mm tuoteominaisuuksiin vaikuttava asiakastarvetieto. Tavoitteena oli yritysten tietojärjestelmien integ- Ohjaus (ERP) Logistiikka (SCM) Tietämyksen hallinta Loppuasiakas Asiakas Ydinverkosto (esim. konserni) Yritys Lähtötilanne Alihankkijat Materiaalin toimittajat Muut yhteistyökumppanit (esim, rahoittajat) E-Business Asiakkuuksien hallinta (CRM) Brand management Tavoitetila Yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittäminen (relationships) Kuva 2. Järjestelmien kattavuus yritysten arvoketjussa. 3

13 roinnin edistäminen ja järjestelmien välisen tiedonsiirron tehostaminen kuvan 3 mukaisesti. By-web e-enabled e-designed kuvaa sähköisten liiketoimintaprosessien kehittämisperiaatetta. Ohjelmaan ei haluttu olemassa olevien prosessien sähköistämiseen (by-web) tähtääviä hankkeita. Minimivaatimus projekteille oli, että kehitetään prosesseja, jotka ovat mahdollisia ainoastaan sähköisesä liiketoimintaympäristössä (e-enabled), pääpainon ollessa koko liiketoimintamallin uudelleen suunnittelussa uusimman tietotekniikan mahdollisuudet hyödyntäen. Liikkuvan ja langattoman tietotekniikan sovellukset nähtiin keskeisimpinä mahdollistavina asioina ja kehitetävät sovellukset haluttiin myös hyödyntää kaupallisina tuotteina. Keskeisimpänä teemana nähtiin olevan sähköinen toimitusketjun hallinta, e-scm (supply chain management). Ohjelman kuluessa toimitusketju korvattiin yhä useammin toimitusverkolla Halutut ohjelman toimenpiteet Aktivointi, kansainvälinen yhteistyö ja seuranta, aiheen mukaiset seminaarit, kehitysryhmän käynnistäminen sekä tiedotusvälineiden hyväksikäyttö nähtiin keskeisinä keinoina ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. 4

14 2 Ohjelman rakenne ja rahoitus 2.1 Rakenne Teknologiaohjelman ytimeen muodostettiin kokonaisuus, jonka tutkimuskohteena oli uuden teollisen toimintatavan mukaisten yritysverkostojen rakentaminen ja rakentamismenetelmät sekä toimintamallit ja menetelmät osaamisverkostojen toimintaan ja niiden edelleen kehittämiseen. Tutkimuslaitokset analysoivat kehittyneimpien yritysten toimintatapoja Suomessa ja muualla, sekä hankkivat tietoa tietoteknisten työkalujen kehityssuunnista. Yritykset hyödynsivät syntyvää tietoa strategioidensa muodostamisessa ja suuntaamisessa, sekä toimintaa tukevien tietoteknisten työkalujen ideoinnissa ja kehittämisessä. Ohjelmistoyritysten ja konsulttiyritysten roolina oli tuotteistaa kehitetyt toimintamallit ja työkalut. 2.2 Laajuus ja rahoitus UTT-ohjelmakokonaisuuden kaikkien projektien kustannukset neljän vuoden aikana nousivat yhteensä lähes 61 miljoonaan euroon. Tutkimushankkeita ohjelmassa oli 20 kpl, joita Tekes rahoiti yhteensä 7,1 miljoonalla eurolla. Yrityshankkeita ohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 83, näitä hankkeita Tekes rahjoitti avustus- ja lainmuotoisesti 17,7 miljoonalla eurolla. Tekesin tukiprosentiksi muodostui siten 41 %. Eri tavoin ohjelmaan osallistui kaiken kaikkiaan noin 150 yritystä ja 20 tutkimusryhmää. Tutkimuslaitos- ja yrityshankkeet Strategiset globaalit yritysverkostot Menestysmalli ja sen globaali levitys Infra ja standardit sekä niiden kehittyminen: Inter, intra- ja extranet E-Commerce Langattomat ratkaisut Pk-yrityshankkeet Konseptit: etenemistapamallit ja sitä tukevat menetelmät Platform: IT-yleiset sovellusratkaisut ja liittymäpinnat Teknologian siirto: parhaat käytännöt ja osaajien verkosto Aikaisemmat teknologiaohjelmat Kuva 3. Ohjelman rakenne. Uudet teknologiaohjelmat Uudet yrityshankkeet 5

15 3 Keskeisiä tuloksia 3.1 Ohjelman toteutus Ohjelma koostui tutkimuslaitosten hankkeista sekä yritysten tutkimus- ja kehityshankkeista. Tutkimuslaitokset toimivat lisäksi yritysten hankkeissa asiantuntija- kehitysresursseina. Vastaavasti yritykset osallistuivat tutkimushankkeisiin sekä rahoittajina, että johtoryhmän jäseninä ja tarjosivat myös omia kehityskohteitaan tutkimushankkeiden caseiksi. Pääosa hankkeista oli yritysten omia hankkeita, yritysryhmähankkeita oli muutamia. Hankkeiden välistä yhteistyötä ja tiedonsiirtoa pyrittiin synnyttämään erilaisissa seminaareissa ja workshopeissa. Tiedonsiirron tehostamiseksi järjestettiin tutkimushankkeiden tuloksia esitteleviä tutkimusseminaareja. Kansainvälistä yhteistyötä aktivoitiin mm. USA:han suuntautuvalla tutkijaekskursiolla. Ohjelmalle tehtiin välievaluaatio, lopppuevaluaatio ja aihealueen näkymiä peilaava haastatteluihin perustuva ennakointityö. 3.2 Tuloksia Tutkimushankkeissa tutkittiin mm.: Hajautettujen kehitysprojektien organisointi, identifiointi ja parhaiden käytäntöjen tunnistaminen Ennakointi-, teknologia-roadmapping- ja käyttäjäskenaariotyökaluja tuoteplatformien hallintaan Johtajuuden geneerisiä piirteitä ja kehittymisen prosesseja Massaräätälöinnin mahdollistavaa konfigurointia ja konfiguraattoria Organisaatioiden ja liiketoimintojen kehittämisen työkaluja Digitaalisen talouden teknologisia, oikeudellisia ja taloudellisia osatekijöitä Valmistavan teollisuuden asiakasrajapinnan prosesseja Strategisten yritysverkostojen kehittämisen malleja, menetelmiä ja työkaluja e-learning menetelmiä ja työkaluja Tuotekehitysverkostojen prosesseja ja työkaluja Tilaus-toimitusketjujen analysointi- ja mallintamismenetelmiä Tuotantoverkostojen kustannusrakenteista ja kannattavuuden elementeistä Teollisten palvelujen tuotteistamiseen vaikuttavia ilmiöitä ja prosesseja Innovatiivisia tapoja käyttää informaatioja kommunikaatiotekniikkaa yritysten johtamisessa Asiakkuuksien hahmottamiseen ja segmentointiin sekä palvelukonseptien tuotteistamiseen liittyviä toimintamalleja ja prosesseja sekä oppimista Yritysten vision strategista viestintää Hajautetun tuotekehityksen ja toimitusverkostojen informaatioteknologian standardointia Tiimityötä Työntekijöiden osaamisen hyödyntämistä. Yrityshankkeissa kehitettiin mm.: Teknologia- ja palvelukonsepteja elektroniikkaja telekommunikaatioteollisuuden tarpeisiin Operatiivista kyvykkyyttä nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä Tiedonkeruun käytäntöjä ja toimintamalleja service-liiketoiminnan tarpeisiin Valmistavan teollisuuden palvelukonsepteja Asiakasvarioituvien tuotteiden tuotantojärjestelmiä Tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvia tuote/ palvelukonsepteja Tuotantoverkostojen tietotekniikkatyökaluja ja konsulttien palvelukonsepteja Sähköisiä kehittämisympäristöjä ja työkaluja Tuotanto-, liiketoiminta- ja teknologiastrategioita ja niiden pilotointeja Franchising-konseptin mahdollistavia tietoteknisiä järjestelmiä ja työkaluja Uusia, tietotekniikan innovatiiviseen hyödyntämiseen perustuvia liiketoimintamalleja Liiketoimintaprosessien mallintamismenetelmiä ja työkaluja 7

16 Valmistusverkostojen liiketoimintamalleja, toimintaprosesseja ja tietoteknisiä työkaluja Toimitusverkostojen hallintaa Langattomaan tietotekniikkaan perustuvia yrityssovelluksia Verkottuneen suunnittelun ja käynnissäpidon liiketoimintamalleja Palveluliiketoiminnan malleja, prosesseja ja työkaluja Verkottumiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa Toimitusverkoston hallinnan työkaluja ja konsulttipalveluja Kansainvälistymisstrategioita Osaamiseen perustuvia liiketoimintamalleja ja palvelukonsepteja Logistiikan palveluliiketoimintakonsepteja Yritysverkostojen toimintamalleja ja kilpailukykyä Elinkaaripalvelun menetelmiä ja teknologioita Kansainvälistä brandin- ja tuoteportfolion/ konseptin hallintaa Uuden tuotteen mahdollistavan verkoston kehittämistä ja hallintaa Tuotekonfiguraation hallintaa Alihankintayhteistyötä Komponenttivalmistajan palvelutarjonnna menetelmiä ja työkaluja Asiantuntijapalveluiden tuotteistamista Interaktiivista verkottumista asiakasrajapinnassa Franchising-konseptia Johtamista, toimintamalleja ja palveluja internetpohjaisessa verkostossa Verkottumisen edellyttämiä tietotekniikkaratkaisuja Sähköisen liiketoiminnan tuotannonhallintamenetelmiä Palvelukonseptin mahdollistavia tietojärjestelmiä Teollisuusklusterin sähköisiä toimintajärjestelmiä ja standardeja Innovaatiotoiminnan ulkoistamisen teoriaa ja toimintamalleja Yritysrajat ylittäviä tuotannon- ja toiminnanohjausjärjestelmiä Sopimusvalmistusmalleja ja yritysverkostojen toimintamalleja Partnership-toimintamalleja Tietoteknisia työvälineitä. Tarkemmat kuvaukset toteutuksesta ja tuloksista on nähtävissä luvuissa 5 ja Seminaarit ja julkaisut Seminaareja järjestettiin ohjelman alkuvaiheessa noin 4 6 vuodessa. Syksyisin järjestettiin ohjelman vuosiseminaari, jossa esiteltiin keskeisten projektien tuloksia. Ohjelman osallistujille järjestettiin teemaseminaareja tiedonkulun tehostamiseksi ja yhteistyön synnyttämiseksi. Ohjelman loppupuolella järjestettiin tutkimusseminaarien sarja tutkimushankkeissa syntyneen tiedon levittämiseksi. Ohjelman valmisteluvaiheessa teetettiin kaksi selvitystä jotka julkaistiin Tekesin julkaisusarjassa: Digitaalinen verkostotalous. Tietotekniikan mahdollisuudet liiektoiminnan kehittämisessä 110/ 2001 Uuden tietotekniikan vaikutukset liiketoimintaan 111/2001. Ohjelman aikana tehtiin kolme kartoitusprojektia: Strategiamuutos, MET ry UTT-kehityshankkeiden esiselvitysprojekti, VTT 2001 Metalli- ja elektroniikkateollisuuden uudet e-business-mahdollisuudet, MET ry Ohjelman aikana tehtiin yksi selvitysprojekti, jonka raportti julkaistiin MET ry:n (nyk. Teknologiateollisuus ry.) julkaisusarjassa: Tuoteinformaatio verkottuneessa liiketoiminnassa, MET ry Lisäksi tutkimushankkeissa syntyi runsaasti julkaistuja raportteja ja artikkeleja sekä seminaariesitelmiä. 8

17 3.4 Yhteistyö muiden ohjelmien kanssa ja kv-yhteistyö Ohjelman aikana järjestettiin seuraavia seminaareja ja muita tilaisuuksia: Yhteisseminaari Spin-ohjelman kanssa tavoitteena saattaa ohjelmistosovellusten kehittäjät ja valmistavan teollisuuden ko. sovellusten hyödyntäjät yhteen kilpailukykyisten ratkaisujen löytämiseksi. Vuosiseminaari yhdessä PI-ohjelman ja Elo-ohjelman kanssa teemanaan kompleksisuuden hallinta joka oli keskeinen asia sekä teollisuuden prosesseja kehittävässä pi-ohjelmassa, että verkottunutta liiketoimintaa ja toimitusverkkoja kehittävissä UTT- ja ELO-ohjelmissa. Ennakointiprojekti yhdessä Rembrand-ohjelman kanssa ajatuksena vertailla liiketoiminnan kehitysnäkymien eroja kiinteistöliiketoimintaan keskittyvän Rembrand-ohjelman osallistujien ja valmistavan teollisuuden UTT-ohjelman osallistujien välillä. Loppuevaluointi yhdessä Puuenergia-, Rembrand- ja iwell-ohjelmien kanssa, yhdistävänä tekijänä on toimialojen uudistuminen. Sekä seuraavia kansainvälistä yhteistyötä tukevia toimenpiteitä: Tutkijaekskursio USA:han, MIT:iin ja NIST:iin tutkijanvaihdon aktivoimiseksi Ohjelmapäällikköekskursiot Japaniin ja Kiinaan liiketoimintaympäristöjen kehitystrendien tunnistamiseksi ja eroavaisuuksien analysoinnin tueksi Tutkijanvaihto NIST:iin. Lisäksi tutkimushankkeissa oli ulkomaisia tutkijoita mm. Japanista, sekä yritysten hankkeissa runsaasti yhteistyötä ulkomailla. 9

18 4 Aihealueen tulevaisuuden kehitysnäkymät Ohjelman aihealueen kehitystrendien löytämiseksi ja jatkopanostusten suuntaamiseksi tilattiin ZEF Solutions Oy:ltä asiantuntijoiden haastatteluihin perustuva ennakointityö. Haastattelut ja analysoinnin suorittivat Esko Ala-Saarela ja Antti Haapalahti ZEF Solutions Oy:stä. Tiivistelmä raportista ja johtopäätöksiä on esitetty seuraavassa. 4.1 Ohjelman ennakointiprojekti UTT-teknologiaohjelman vaikutusten ennakointia varten haastateltiin 40 asiantuntijaa teollisuudesta (isoista ja pk-yrityksistä), tutkimuslaitoksista ja korkeakouluista sekä Tekesiltä. Haastateltavat arvioivat muutosvoimia ja muita tulevaisuuden ennakointiin liittyviä tekijöitä ZEF-analyysiä 1 soveltaen. ZEF-analyysissä käytettiin kahdeksaa eri kaksiulotteista arviointitaulua ja 85 kysymystä. Taulujen näkökulmat olivat: 1. Yleiset muutostekijät 2. Verkostoituneen toimintatavan haasteet 3. Mahdollistavat tekijät 4. Estävät/hidastavat tekijät 5. Vision komponentit 6. Halutut vaikutukset 7. Osapuolten sitoutuminen 8. Jatkokehittämisen painopisteet. Tämän lisäksi arviointitietoa koottiin tekstikysymyksillä (9 kpl) ja syventävillä haastattelukysymyksillä (8 kpl). Syventävissä haastattelukysymyksissä otettiin erityiseksi painotukseksi uuden kehittämisohjelman, työnimeltään Liiketoiminnan kehittämisfoorumin (LKF), tarpeellisuuden selvittäminen, painotusten ja vision hahmottaminen sekä tarvittavien osaamisten ja osapuolten kartoittaminen. Ennakoinnin keskeiset tulokset on esitetty tiivistettynä seuraavissa kappaleissa. Tulokset on analysoitu yksityiskohtaisesti erillisessä ennakointiraportissa 2. Teollisuuden erityiset muutoshaasteet Liiketoiminnan globalisoituminen Yleiset muutostekijät ajavat voimallisesti teollisuutta liiketoiminnan globalisoitumiseen, mikä asettaa uusia vaatimuksia strategiselle kyvykkyydelle. Toisaalta globalisoituminen on muutamille jo uusia toimintamuotoja etsivä vanha asia kun taas useimmille etenkin pk-yrityksille se on edelleenkin kova haaste. Itse asiassa sanalla globalisoituminen tarkoitetaan usein vain tavallista laajempaa kansainvälistä toimintaa eikä suinkaan maailmanlaajuista. Globalisoitumiseen liittyy läheisesti toiminta tietoverkoissa Tuotekeskeisyydestä palveluliiketoimintaan Toinen muutoshaaste on siirtyminen palveluliiketoimintaan. Tuote ei enää riitä. Se täytyy laajentaa käsittämään palvelun ja vieläpä asiakaskohtaisesti räätälöidyn palvelun. Puhutaan laajennetusta tuotteesta. Palveluliiketoiminta kansainvälisessä ympäristössä on kompleksinen haaste, johon vastaaminen edellyttää verkostoitunutta toimintatapaa, tietoverkkojen älykästä hyödyntämistä ja uusia orkestroimiskompetensseja. 1 ZEF Solutions Oy:n graafinen verkossa toimiva arviointijärjestelmä. Katso: 2 Esko Alasaarela ja Antti Haapalahti, Teollisuuden uudet haasteet: Kohti globaalia, verkottunutta palveluliiketoimintaa. UTT-teknologiaohjelman vaikutusten ennakointiraportti. Tekes,

19 Verkostoituneeseen toimintaan Kolmas muutoshaaste on siirtyminen verkostoituneeseen toimintatapaan, mikä koskee erityisesti tietointensiivistä palveluliiketoimintaa. Se on kova haaste ja vaatii yritysjohdolta uusia kompetensseja, joiden tarjoamisessa kauppakorkeakoulut ovat avainasemassa. Akateemisella tasolla verkostoitumista on tutkittu ja opetettu jo 80-luvulta alkaen mutta käytännössä sen omaksuminen on vasta lähtökuopissa. Vaikka verkostoitunutta toimintatapaa pidetään yleisenä muutoshaasteena, voidaan sitä tarkastella myös keinona vastata kahteen edelliseen muutoshaasteeseen. Verkostoituneessa toiminnassa vahvimmat vaikutukset saadaan aikaan synnyttämällä strategisia yritysverkkoja, mikä vaatii johtajilta verkostojen orkestroinnin ja arvon muodostuksen hallintaa. Se vaatii siten ajattelutavan muuttamista tuotekeskeisestä ajattelusta liiketoimintakonseptien käsittelyyn. Se edellyttää myös vahvaa keskinäistä luottamusta ja koko verkoston läpi näkyvää arvonmuodostus- ja ansaintalogiikkaa. Luovuuden ja innovatiivisuuden merkitys nousee. Verkostomaisessa toiminnassa tarvitaan uusia lähestymistapoja. Esimerkiksi investointeja vaativan toimintatavan muutoksen tai uuden teknologian käyttöönotto kokonaisessa verkostossa vaatii uusia innovaatioita, koska hyötyjen ja riskien allokointi verkoston partnereille on vaikea suorittaa läpinäkyvästi ja oikeudenmukaisesti. Entä mitä ratkaisuja mobiiliuden hyödyntäminen voisikaan antaa verkostomaiselle toimintatavalle. Ratkaistavia ongelmia Hidasteiksi nousevat etenkin isoissa yrityksissä perin inhimilliset ongelmat: jämähtäneet toimintamallit, yleinen muutosvastarinta ja muutokseen sitoutumattomuus. Kysymys on usein kyvyttömyydestä hallita riskejä uudessa toimintaympäristössä, kun verkoston johtamisen työkalutkin vielä puuttuvat. Sopimuskäytäntöjä pitää kehittää verkostoon sopiviksi. Pk-yrityksissä puutteita on myös kansainvälistymisen osaamisessa. Haastatteluissa nousi esille seuraavia ongelmaalueita ja haasteita, joihin on pystyttävä vastaamaan: a) Ansaintalogiikoiden, elinkaariliiketoimintamallien ja kustannustietoisuuden kehittäminen Esimerkkejä: verkostojen ansaintalogiikat, rajapinnat, järjestelmäintegraatio, syvällinen kustannusten ymmärtäminen, päätöksenteko koko elinkaaren ajalle, verkostoitumisen riskit, kunnossapidon ulkoistaminen ja jaettu tuotekehitysvastuu sekä lisäarvon tuottaminen. asiakkaalle. b) Tuote- ja palvelukonseptien kehitys- ja innovaatioprosesseihin liittyvät ongelmat Esimerkkejä: uusien teknologioiden standardointi toimijoiden välillä, cross-functional-team-innovaatiot, t&k- ja teknologiajohtamisen nostaminen liiketoiminnan kehittämisen tasolle, tuotteen ja palvelun rajapintaongelmat, innovaatiokyvyn kiihdyttämisen vaikeus, toimiminen globaalilla tasolla sekä verkostomainen toimintatapa tuotekehityksessä ja vuorovaikutteisuus itse kehittämistyössä. c) Verkostojen rajapintojen, järjestelmäintegraation ja läpinäkyvyyden kehittäminen Esimerkkejä: siirtyminen tekniikkavetoisuudesta kuluttajavetoisuuteen sekä sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen ja hyödyntäminen. d) Prosessi-innovaatioiden, simuloinnin, optimoinnin ja kapasiteetin hallinnan kehittäminen Esimerkiksi suunnittelubisneksen Linux/Apachmallin kehittäminen Muina ongelmina mainittiin bisnes- ja management-koulutuksen ja -tutkimuksen puute ja matala taso Suomessa, joustavuus- ja nopeusongelmat, kansainvälisten resurssien hyväksikäyttö, asenteellinen kuilu kauppa- ja teknillisten korkeakoulujen välillä, liiketoiminta- ja teknologiaprosessien kokonaishallinta, asiakaslähtöinen tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen. Visioksi kannattavaa kasvua arvoverkkoajattelulla Uuden kehittämispanostuksen visioksi sopii haastateltujen asiantuntijoiden kommenteista analysoituna: Kannattavan kasvun aikaansaaminen globaa- 12

20 leilla markkinoilla kehittämällä ja soveltamalla strategisten yritysverkkojen toimintamalleja ja luomalla uusia konsepteja ennen kaikkea palveluliiketoimintaan. Toiminta perustuu arvoverkkoajattelun huippuosaamiseen ja teknologia- ja liiketoimintaosaamisen sulautumiseen. Kannattava kasvu on merkittävin vision komponentti erityisesti isojen yritysten näkökulmasta katsottuna. Strategiset yritysverkot ja uudenlaiset liiketoimintakonseptit ja erityisesti palveluliiketoiminta ovat haasteellisia vision komponentteja kaikkien osapuolten kannalta katsottuna. Globaali toiminta on eräänlainen lähtöolettamus. Verkostoissa pk-yrityksillekin avautuvat globaalit markkinat veturiyritysten vanavedessä. Visioon pyrkiminen edellyttää valmiuksia muutoksiin ja vaikuttaa monella tavalla. Tärkeimmät vaikutukset ilmenevät suoraan visiosta: kannattava kasvu, globaali toiminta sekä verkostomaisen toimintatavan ja palveluliiketoiminnan yleistyminen. Verkostoissa yritykset voivat keskittyä ydinbisneksiinsä. Erityisiksi vaikutuksiksi voidaan odottaa strategisen kyvykkyyden paranemista ja kasvustrategioiden sekä partnership-toiminnan yleistymistä, innovatiivisuuden lisääntymistä sekä älykkyyttä prosesseissa ja järjestelmissä. Välillinen vaikutus olisi myös teknillisten ja kaupallisten korkeakoulujen tiiviimpi yhteistyö. Tekes ja yritykset Kehittämisohjelman varsinaisia avaintekijöitä ovat Tekesin lisäksi edelläkävijäyritykset, nopeat soveltajayritykset ja isot yritykset. Ohjelma on käynnistettävä yrityslähtöisesti. Muita vankasti sitoutuneita tärkeitä osapuolia ovat VTT, teknilliset yliopistot ja teollisuusjärjestöt. Merkittäviä ovat myös kauppakorkeakoulut, joiden sitoutuminen pitää jotenkin varmistaa ja jotka pitää saada mukaan konkreettisiin hankkeisiin yhdessä teknillisten yliopistojen kanssa. Haastatellut yritykset ja organisaatiot ovat jo ilmoittaneet vankan tukensa kehittämisohjelmalle. Mukaan pitää saada myös kansainvälisiä partnereita sekä yritys- että tutkimuslaitosmaailmasta. Tämä varmistaisi edellytykset kehittämistyössä tarvittavien monitieteisten uusien innovaatioiden syntymiselle. Keinovalikoimaa Parhaita keinoja vision saavuttamiseksi ovat hankkeet, jotka vastaavat suoraan vision asettamiin haasteisiin. Asiantuntijat arvioivat jatkokehittämisen painopisteitä ZEF-menetelmällä vaikutusten odotusarvon ja tarvittavien investointien suuruusluokan suhteen. Tuloksena on oheisesta kuvasta poimitut ja haastattelukommenteilla täydennetyt jatkokehittämisen painopisteet: teollisuuden verkkojen liiketoimintamallien kehittäminen uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittäminen liiketoimintaprosessien uudelleensuunnittelu ja tuottavuuden parantaminen innovaatiokyvykkyyden edistäminen ja koko innovaatioketjun toiminnan tehostaminen arvomallien kehittäminen. Erittäin tärkeäksi todettu keino on kauppakorkeakoulujen sitouttaminen mukaan niin, että Suomeen saataisiin kansainvälisen tason bisneksen ja managementin tutkimus- ja koulutusyksikkö, joka voisi keskittyä verkostojen ansaintalogiikan, rajapintojen, kustannusten hallinnan, elinkaaren aikuisen päätöksenteon, verkostumisen riskien jne. osaamisen kehittämiseen. Yksinkertainen keino muttei helppo toteuttaa on tehostaa hankkeista viestittämistä vaikkapa järjestämällä vuorovaikutustilaisuuksia ja soveltamalla tehokkaasti sähköisiä tiedottamismenetelmiä. 13