Uusi teollinen toimintatapa UTT -teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi teollinen toimintatapa UTT -teknologiaohjelma 2000 2004"

Transkriptio

1 Uusi teollinen toimintatapa UTT -teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 13/2004 Loppuraportti

2 Uusi teollinen toimintatapa UTT -teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 13/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2004 Tekesillä on käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, Sipoo 2004

4 Esipuhe Alkuvuonna 2000 käynnistynyt Uusi Teollinen Toimintatapa (UTT) -teknologiaohjelma päättyi kevättalvella Muutama tutkimus- ja yrityshanke jatkuu vielä vuonna 2004, mutta ohjelman viimeiset varsinaiset toimenpiteet: ennakointiprojekti ja loppuevaluaatio valmistuivat ja loppuseminaari pidetään toukokuussa Teknologiaohjelman tavoitteena oli tehdä Suomesta edelläkävijä uusimman, kehittyvän informaatioteknologian mahdollistaman verkottuneen liiketoiminnan arkkitehtinä ja toteuttajana sekä tehokkaana hyödyntäjänä. Ohjelmassa luotiin elinkeinoelämän tarpeisiin toimintamalleja, menetelmiä ja välineitä, joiden avulla yritykset voivat siirtyä kohti verkottunutta liiketoimintamallia, sekä tehostaa liiketoimintaansa, kilpailuasemaansa ja kannattavuuttaan uusilla palvelutuotteilla ja -liiketoiminnoilla sekä ylivoimaisella asiakkuudenhallinnalla. Ohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 20 tutkimushanketta ja 83 yrityshanketta sekä neljä aktivointi ja selvityshanketta. Eri tavoin ohjelmaan osallistui yhteensä noin 150 yritystä ja 20 tutkimusryhmää. Hankkeiden kokonaiskustannus oli euroa josta Tekesin osuudeksi muodostui euroa. Ohjelmassa järjestettiin vuosiseminaarien lisäksi useita teemaseminaareja sekä tutkimushankkeiden tuloksia esitteleviä tutkimusseminaareja. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön aktivoimiseksi järjestettiin ohjelman tutkijoille ekskursio Yhdysvaltoihin MIT:iin (Massachusetts Institute of Technology) ja NIST:iin (National Institute of Standards and Technology), sekä ohjelmapäällikön vierailut Japaniin vuonna 2000 ja Kiinaan Tekes kiittää kaikkia Uusi Teollinen Toimintatapa -teknologiaohjelman toteutukseen osallistuneita yrityksiä, organisaatioita ja henkilöitä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Erityinen kiitos kuuluu ohjelman aktiiviselle johtoryhmälle ja sen puheenjohtajalle Ari Kurikalle Nokia Oyj:stä, sekä ohjelman tilaisuuksissa esiintyneille yritysedustajille ja tutkijoille. Yhteistyö kaikkien ohjelmaan osallistuneiden kesken on edesauttanut ohjelmaa saavuttaman sille asetetut keskeiset tavoitteet. Yhteistyö toivottavasti jatkuu Tekesin muissa aihealueelle suunnatuissa ohjelmissa ja panostuksisa. Helsingissä huhtikuussa 2004 Tekes

5 Tiivistelmä Tietotekniikan huima kehitys muutti nopeasti maailmaa 1990-luvulla. Tieto- ja viestintätekniikkaan nojaavan tietoyhteiskunnan syntyminen ja yhä jatkuva kehittyminen oli vaikuttanut merkittävästi talouden rakenteisiin ja yritysten sekä yhteiskunnan toimintaan. Modernit teollisuuden toimintaan, ohjauksen ja rakenteisiin liittyvät mallit ja menetelmät oli perinteisesti kehitetty pääasiassa autoteollisuudessa ja hyödynnetty myös muilla toimialoilla. Viime vuosikymmenen loppupuolella uudet teollisuudenalat, mm. elektroniikkateollisuus ottivat tiennäyttäjän roolin teollisissa toimintatavoissa. Yritysten verkostoituminen on vauhdittunut nopeasti 1990-luvulla. Tähän on kaksi merkittävää syytä: talouden globalisoituminen sekä tietoverkkojen käytön räjähdysmäinen kasvu. Verkostoitumisen tärkeä tavoite on tehokas mukautuminen alati muuttuviin olosuhteisiin. Selviytyminen kiihtyvällä nopeudella muuttuvilla markkinoilla vaatii, että yritysten organisaatiot ja toimintatavat kehittyvät muutosten mukaisesti. Tuotteiden asiakaslähtöisen räätälöinnin nähtiin lisääntyvän ja muodostuvan yhdeksi merkittävimmäksi teollisuuden kehitystä ohjaavaksi tekijäksi. Sen uskottiin lyövän leimansa kaikkiin niihin perusprosesseihin, joiden varassa tuotteiden suunnittelu, valmistus, jakelu ja dokumentaation hallinta tapahtuu jatkossa. Teknologiaohjelman tavoitteena oli nopeuttaa ja tehostaa suomalaisen teollisuuden kasvamista edelläkävijäksi uusimman, kehittyvän informaatioteknologian mahdollistaman verkottuneen liiketoiminnan arkkitehtinä ja toteuttajana sekä tehokkaana hyödyntäjänä. Ohjelmassa luotiin elinkeinoelämän tarpeisiin toimintamalleja, menetelmiä ja välineitä, joiden avulla yritykset voivat siirtyä kohti verkottunutta liiketoimintamallia, sekä tehostaa liiketoimintaansa, kilpailuasemaansa ja kannattavuuttaan uusilla palvelutuotteilla ja -liiketoiminnoilla sekä ylivoimaisella asiakkuudenhallinnalla. Teknologiaohjelman ytimeen muodostettiin kokonaisuus, jonka tutkimuskohteena oli uuden teollisen toimintatavan mukaisten yritysverkostojen rakentaminen ja rakentamismenetelmät sekä toimintamallit ja menetelmät osaamisverkostojen toimintaan ja niiden edelleen kehittämiseen. Tutkimuslaitokset analysoivat kehittyneimpien yritysten toimintatapoja Suomessa, Yhdysvalloissa ja Japanissa, sekä hankkivat tietoa tietoteknisten työkalujen kehityssuunnista. Yritykset hyödynsivät syntyvää tietoa strategioidensa muodostamisessa ja suuntaamisessa sekä toimintaa tukevien tietoteknisten työkalujen ideoinnissa ja kehittämisessä. Ohjelmistoyritykset ja konsulttiyritykset tuotteistavat kehitetyt toimintamallit ja työkalut. Ohjelmaan liitettävissä yrityshankkeissa otettiin käyttöön ja kehitettiin uusimpaan tietotekniikkaan perustuvia innovatiivisia ohjelmistotyökaluja. Ohjelmalla pyrittiin aktivoimaan yritykset siirtymään globaaliin liiketoimintaan verkostomaista toimintatapaa ja uusia työkaluja hyödyntäen. Mitattavana tuloksena oli osallistuvien yritysten liikevaihdon keskimääräistä selvästi suurempi kasvu sekä uusien konsultti- ja ohjelmistotuotteiden syntyminen. Tutkimuspuolella ohjelman tavoitteena oli erityisesti verkottumisen ja informaatiotekniikan hyödyntämiseen liiketoiminnassa perehtyneen tutkija- ja tutkimuslaitosverkoston aikaansaaminen.

6 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Yleiskuvaus Tausta Ohjelmavalmistelu Tavoitteet Halutut kansalliset vaikutukset Halutut vaikutukset koko valmistavan teollisuuden toimialalla Halutut tulokset Halutut ohjelman toimenpiteet Ohjelman rakenne ja rahoitus Rakenne Laajuus ja rahoitus Keskeisiä tuloksia Ohjelman toteutus Tuloksia Seminaarit ja julkaisut Yhteistyö muiden ohjelmien kanssa ja kv-yhteistyö Aihealueen tulevaisuuden kehitysnäkymät Ohjelman ennakointiprojekti Tutkimushankkeet VeTO Verkostoituneiden tuotekehitysprojektien ohjattavuuden parantaminen Verkottuneen toiminnan asiakas- ja teknologiaskenaariot ja tuotekonseptit Exploring Future Leadership WeCoTin Web Configuration Technology UTP Platform, Platform-projekti KOOKOS Kehittämistuotteet Osaksi Organisaation Kyvykkyyttä ja Osaamista De Core: Structures of Mobile Digital Economy Tuotemallitiedon käyttö plaveluprosesseissa, TuPaPro Polku-tutkimusprojekti Verkostoituvan liiketoiminnan peliohjelma koulutusympäristöön Tuotekehitysverkoston läpimenoajan lyhentäminen tuotemuutosten hallinnalla ja verkoston tietojärjestelmien integroinnilla Design and Control of the Demand-Supply Chain in Fast Changing Environments Kustannusten laskemisesta kustannusten johtamiseen Configuratin of Industrial Services, CoInS... 40

7 5.15 Tietotekniikan ja intuition käyttö strategisessa suunnittelussa, BrainPOweRI AJO, Asiakkuusjohtaminen ja oppiminen verkostotaloudessa Mielikuvasta kielikuvaan vision strateginen viestintä Feasibility study on open system architecture in distributed network Tiimityön tekijät ja tietotekniikka: ryhmälähtöinen tulkinta Tietotyöntekijöiden osaamisten hyödyntäminen nettitalouden yrityksissä Yrityshankkeet ABB Oy: E&T-teollisuuden kunnossapito- ja palvelukonseptin kehittäminen Aspocomp Group Oyj: Operative Excellence for a Global and Fast Changing Business Environment Andritz Oy Woodprocessing: Tiedonkeruu- ja hyödyntämiskonsepti kansainvälisen tuotekehitys- ja service-liiketoiminnan tukena Andritz Oy: Uudet palveluliiketoiminnat Avant Tecno Oy: Yrityksen tuotannon toimintamallin kehittäminen Buscom Oy: Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmä Carital Oy: Carital erent teknologian kehittäminen Cimteam Oy: Network communicator konsulttituotteisto RTO Holding Oy: Toimintakonseptin rakentaminen Reima Smart Clothingin ympärille Deio Oy: Standardized Care Protocol in Intensive Care Digital Open Network Environment Oyj, Done: ex-in-the-box e-working Together Finland Oy: eworkingtogether Oy Factorix Ab: Yrityksen toimintastrategian kehittäminen ja testaus pilottitapauksessa Gardner Denver Oy: Logistiikkaprojekti Geniem Oy: Teknologiakehityshanke Hackman Metos Oy Ab: NetMetos Halton Oy: Tietoteknisiä ratkaisuja hyödyntävän businessmallin implementointi Head Consulting Oy: Liiketoimintaprosessin dynaaminen mallinnus-case: Fit Biotech ja Focus Inhalation Ikkunatehdas Hautanen Oy: Skaalan tulevaisuuden verkottunut liiketoimintamalli Incap Oyj: Logistisen toimitusketjun hallinta tietoteknisin välinein Innopoli Oy: Wireless Bridge ITAB Kaluste Oy: Expo-Kaluste Oy:n liiketoimintastrategia Jaakko Pöyry Oy: Verkottunut suunnittelun ja käynnissäpidon liiketoimintamalli Juha Lemponen Oy: Sopimusvalmistusverkoston toiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen Karelment Oy: Verkostoituneella kokonaispalvelulla kannattavaan kasvuun Kensonic Oy: Verkostoituneella toimitusketjulla kannattavaan kasvuun...80

8 6.27 Finten verkosto: Teknologialähtöisen strategian laatiminen Konsultointi P. Koivisto Oy: Modular Demand Chain Development Kumera Machinery Oy: Kansainvälistymisstrategia Kumera Machinerylle valmiuksien kehittäminen Kvaerner power Oy: Service and Partnership Process Development Larox Oyj: Laroxin maailmanlaajuinen osaamisverkosto Libri-Logistiikka Oy: Liproject Maaseudun Kone Oy: Yritysverkoston toiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen Metso Oyj: FutureTech Elinkaaripalvelun menetelmät ja teknologiat uudessa teollisessa ympäristössä M-Real Oy: The Succesful Application of ICTs Nanso Oy: Kansainvälisen portfolio-tuotekonseptistrategian kehittäminen nanso-tuotemerkille Oy Nautor Ab: Nautor Network Systems Nomini Oy: Painotalon evaluaatio alihankkijasta viestintäratkaisujen asiantuntujaorganisaatioksi Patria Vehicles Oy: KOHA = Konfiguraation hallinnan kehittäminen Perlos Oyj: Perlos Oyj:n alihankintayhteistyön kehittäminen Polarteknik PMC: HPC 2002 Varioituva komponenttituotteisto; asiakaspalvelutarjonnan kehitys Process Flow Ltd Oy: Process Flow CFD-asiantuntijapalveluiden tuotteistaminen Pump & Brush Finland Oy: Pumppuhammasharja Reikälevy Oy: Sopimusvalmistusverkoston toiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen Safematic Oy: InfoConnect Safematic ja interaktiivinen verkosto Savcor Art Oy: Franchising Operation Development for Advanced Rehabilition Technology Secgo Group Oy: Teollisuusverkoston johtaminen ja sisältöpalvelut Sonera Entrum Oy: Pk-sektorin verkottumisen vaatimukset tietotekniikalle Oy Stop Noise Finland Ltd: Tuotannonhallintajärjestelmä e-busineksessä ja nettikauppapaikka yrityksen valttina Tammermatic Oy: Car Wash Server autonpesukoneen kaukjkäyttö ja tiedonhallintajärjestelmä Teknologiateollisuus ry: Interoperation to exchange technical information in paper production line life cycle, PaperIXI Teknologiateollisuus ry: Ulkoistaminen osana innovaatioliiketoimintaa TeliaSonera Finlan Oyj: Competence Management Solution TIEKE, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry: Verkostotalouden kehittämishanke TietoEnator Oyj: LIVE Liikkuvat verkostot Tieturi Online Oy: SimLab-yrityspelisimulaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen

9 6.57 Valmet Automotive Oy: AUKESI autonvalmistuksen kehittäminen ja simulointi Vertex Systems Oy: Www-pohjainen suunnittelu- ja tiedonhallintajärjestelmä VM-Group Metalbros Oy: RealTime-projekti Fodesco Oy: Customer s Workflow Isku Keittiöt Oy: Sopimusvalmistusmallin kehittäminen Jyväskylän Teknologiakeskus Oy: Yritysten verkostoitumisprojekti, elektroniikkateollisuus Lundia Oy: Sopimusvalmistusmallin kehittäminen Macmet Oy: Muovipojat Excel-kumppanuuden kehittäminen Metapro Oy: Metalliset-konsernin kehittämisohjelma Tecwill Oy: Tecwill Oy:n kansainvälisen osaamisverkoston tukijärjestelmän kehittäminen Tulikivi Oyj: Tietotekniikan hyväksikäyttö Tulikiven liiketoimintaverkostossa Valukumpu Oy: Ohjelmistojen modernisointi Geniem Oy: Geniem Oy:n tuotekehityssuunnitelma Oy Laine-Tuotanto Ab: Virtuaaliyritys, hitsausrobotiikka TP-Konepaja Oy: Tuotantostrategian suunnittelu, uuden toimintamallin toteutussuunnitelma Ohjelman organisaatio Tekesin teknologiaohjelmaraportteja

10 1 Yleiskuvaus 1.1 Taustaa Tietotekniikan huima kehitys muutti nopeasti maailmaa 1990-luvulla. Tieto- ja viestintätekniikkaan nojaavan tietoyhteiskunnan syntyminen ja yhä jatkuva kehittyminen oli vaikuttanut merkittävästi talouden rakenteisiin ja yritysten sekä yhteiskunnan toimintaan. Modernit teollisuuden toimintaan, ohjauksen ja rakenteisiin liittyvät mallit ja menetelmät oli perinteisesti kehitetty pääasiassa autoteollisuudessa ja hyödynnetty myös muilla toimialoilla. Vuosituhannen loppuvuosina uudet teollisuudenalat ottivat kuitenkin tiennäyttäjän roolin. Muun muassa matkapuhelimien tuotanto oli kehittynyt haastavammaksi ja laaja-alaisemmaksi kuin perinteinen volyymituotanto. Lisäksi alan tuotannolle oli ominaiseksi muodostunut nopea tekninen kehitys, tuotteiden lyhyet elinkaaret, laitteiden ja ohjelmistojen integroituminen sekä räätälöidyt tuotteet. Liikkuva ja langaton tietotekniikka ja internet olivat luomassa uutta ajattelutapaa ja uudenlaisia käytäntöjä. Kehityksen nähtiin muuttavan maailmaa ja teollisuuden toimintatapoja samoin kuin autoteollisuus oli tehnyt vuosikymmeniä sitten. Tuotteiden asiakaslähtöisen räätälöinnin nähtiin lisääntyvän ja muodostuvan yhdeksi merkittävimmäksi teollisuuden kehitystä ohjaavaksi tekijäksi. Sen uskottiin lyövän leimansa kaikkiin niihin perusprosesseihin, joiden varassa tuotteiden suunnittelu, valmistus, jakelu ja dokumentaation hallinta tapahtuu jatkossa. Kolmas teollisuuden kehitystä ohjaava tekijä oli verkostoitunut toimintatapa jonka nähtiin olevan vastaus tuotteiden uusiutumis- ja toimitusaikahaasteisiin sekä tuotantojärjestelmiin liittyviin vaatimuksiin. Yritysten verkostoituminen oli vauhdittunut nopeasti 1990-luvulla. Tähän nähtiin olevan kaksi merkittävää syytä: talouden globalisoituminen sekä tietoverkkojen käytön räjähdysmäinen kasvu. Selviytyminen kiihtyvällä nopeudella muuttuvilla markkinoilla vaati, että yritysten organisaatiot ja toimintatavat kehittyvät muutosten mukaisesti. 1.2 Ohjelmavalmistelu Aihealueen kartoitus alkoi Tekesissä keväällä 1998 teknologiakatsaustyönä, jonka yhteydessä haastateltiin teollisuuden ja tutkimuslaitosten edustajia Suomessa ja Yhdysvalloissa (ABB, TKK, TTKK, NIST, GE ), sekä osallistuttiin MIT:n Manufacturing and Engineering -konferenssiin. Varsinainen ohjelmakartoitus aloitettiin syksyllä Syksyn ja talven aikana aihetta kehiteltiin useissa sisäisissä palavereissa yhteensä noin 15 tekesläisen voimin. Ulkopuolisia asiantuntijoita haastateltiin hanketyön yhteydessä ja ABB Corporate Research Oy:ssä järjestettiin ideapalaveri, johon osallistui edustajia teollisuudesta, tutkimuslaitoksista, MET:sta ja Tekesistä. Japanin teknologiatrendeistä hankittiin tietoa kolmen teknologiaohjelman yhteisellä ekskursiolla (mm. Toyota, Komatsu, Mitsubishi, Kawasaki, Kyoton yliopisto ym.). Tietoa on saatu myös Sitran käynnistämästä tutkimushankkeesta Tietointensiivisten yritysten ja verkostojen kasvu ja kehitys. Keväällä 1999 käynnistettiin kaksi esikartoitusprojektia, joista Palveluliiketoiminta-esikartoituksen teki Metalliteollisuuden Keskusliitto ja Networks of Excellence -kartoituksen Done Oy ja VTT Automaatio. Yhteensä esikartoituksissa haastateltiin tutkimuslaitosten edustajien lisäksi noin 50 yrityksen edustajaa. Samanaikaisesti esikartoitusten kanssa järjestettiin kolme Global Networking -konferenssia VTT:llä ja keskusteltiin aiheesta useiden teknologiaohjelmien johtoryhmissä (Nopeat tuotantojärjestelmät, Mallitehdaskonseptin kehittäminen ). Ohjelman painopisteen tarkentamiseksi ja kansainvälisen kehityksen jatkuvan seuraamisen varmistamiseksi sekä tutkimuslaitos- ja yritysyhteyk- 1

11 sien synnyttämiseksi solmitaan yhteyksiä Yhdysvaltoihin ja Japaniin Tekesin kansainväliset verkostot -yksikön avulla ja esim. Finprota ja paikallisia organisaatioita hyödyntäen. Kiinteää seurantaa harjoitetaan koko teknologiaohjelman keston ajan ja tuloksista tiedotetaan seminaarein ja workshopein. 1.3 Tavoitteet Teknologiaohjelman tavoitteena oli nopeuttaa ja tehostaa suomalaisen teollisuuden kasvamista edelläkävijäksi uusimman, kehittyvän informaatioteknologian mahdollistaman verkottuneen liiketoiminnan arkkitehtinä ja toteuttajana sekä tehokkaana hyödyntäjänä. Ohjelmassa luotiin elinkeinoelämän tarpeisiin toimintamalleja, menetelmiä ja välineitä, joiden avulla yritykset voivat siirtyä kohti verkottunutta liiketoimintamallia, sekä tehostaa liiketoimintaansa, kilpailuasemaansa ja kannattavuuttaan uusilla palvelutuotteilla ja -liiketoiminnoilla sekä ylivoimaisella asiakkuudenhallinnalla. Tavoitteena oli, että ohjelmaan liitettävissä yrityshankkeissa otetaan käyttöön ja kehitetään uusimpaan tietotekniikkaan perustuvia innovatiivisia ohjelmistotyökaluja. Ohjelmalla pyrittiin aktivoimaan yritysten siirtymistä globaaliin liiketoimintaan verkostomaista toimintatapaa ja uusia tietoteknisiä työkaluja hyödyntäen. Päämääränä oli osallistuvien yritysten liikevaihdon keskimääräistä selvästi suurempi kasvu sekä uusien konsultti- ja ohjelmistotuotteiden syntyminen. Tutkimuspuolella ohjelman tavoitteena oli erityisesti verkottumisen ja informaatiotekniikan hyödyntämiseen liiketoiminnassa perehtyneen tutkija- ja tutkimuslaitosverkoston aikaansaaminen. Aihealueen nopeasta muutoksesta johtuen johtoryhmä päätti tarkastella tavoitteita noin puolen vuoden välein yritysten aktivoinnin ja ohjelman suuntaamisen tueksi. Tarkastelun menettelytavaksi valittiin TTKK:ssa kehitetty metodiikka (Teknologiaohjelmaraportti 15/97). Ohjelman loppuvaiheen tavoitteet on esitetty kuvassa 1. UTT-OHJELMAN TAVOITTEET HALUTUT KANSALLISET VAIKUTUKSET Edelläkävijäaseman saavuttaminen verkottuneessa sähköisessä liiketoiminnassa Liikkuvien ja langattomien tietotekniikan läpimurto sovellusten ja liiketoiminnan tuottaminen Muutosnopeuden ja strategisen kyvykkyyden kiihdyttäminen HALUTUT VAIKUTUKSET KOKO VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN TOIMIALALLA Uuden globaalin liiketoiminnan syntyminen Partnership toiminnan yleistyminen Liiketoiminnan kasvustrategioiden yleistyminen HALUTUT TULOKSET Läpinäkyvät verkottuneet toimintaprosessit yli yritysrajojen BY-WEB e-enabled e-designed Liikkuvan ja langattoman tietotekniikan sovellukset Sähköinen toimitusketjun hallinta HALUTUT OHJELMAN TOIMENPITEET Ohjelman koordinoin johtoryhmätyöskentely Aktivointi Kansainvälinen yhteistyö ja seuranta Aiheen mukaiset seminaarit Kehitysryhmän käynnistäminen Tiedotusvälineiden hyväksikäyttö Kuva 1. Teknologiaohjelman tavoitteet. 2

12 1.3.1 Halutut kansalliset vaikutukset Tärkeimmäksi tavoiteltavaksi vaikutukseksi määriteltiin edelläkävijäaseman saavuttaminen verkottuneessa sähköisessä liiketoiminnassa. Tällä tarkoitettiin innovatiivisten verkostoitumiseen perustuvien toimintamallien kehittämistä sekä uusimman tietotekniikan ja ohjelmistojen hyödyntämistä toiminnan tukena. Tavoitteena oli vahvistaa Suomen asemaa teollisten toimintatapojen määrittelijänä, sekä integroitujen tietojärjestelmien kehittäjän ja kaupallistajana. Liikkuvien ja langattomien tietotekniikan läpimurtosovellusten ja liiketoiminnan tuottaminen nähtiin ohjelman kuluessa nousevan yhä tärkeämmäksi tavoitteeksi. Suomi koettiin mobiilin tietotekniikan kehittäjän edelläkävijämaaksi, ja tämän teknologian sovelluksilla nähtiin olevan ratkaiseva merkitys teollisten toimintatapojen tehostajana ja mahdollistajana. Soveltamisen lisäksi haluttiin tukea kehitettävien työkalujen kaupallistamista. Muutosnopeuden ja strategisen kyvykkyyden kiihdyttäminen nähtiin edellytyksenä uuden liiketoiminnan syntymiselle ja merkittävälle kasvulle ja sitä haluttiin ohjelmassa edistää hyvien esimerkkiyritysten avulla Halutut vaikutukset koko valmistavan teollisuuden toimialalla Uuden globaalin liiketoiminnan synnyttäminen asetettiin tavoitteeksi kaikille ohjelmaan osallistuville yrityshankkeille. Pk-yritysten hankkeissa globaaliin liiketoimintaan nähtiin päästävän uskottavan liiketoimintaverkoston osana. Partnership-toiminnan yleistyminen nähtiin edellytyksenä uudelle verkostoliiketoiminnalle. Haluttiin edistää win-win-periaatteisiin perustuvaa liiketoimintaa ja tukea liiketoiminnan kasvustrategioiden yleistymistä Halutut tulokset Läpinäkyvät verkottuneet toimintaprosessit yli yritysrajojen tarkoittaa verkostomaisesti toimivien yritysten toimintamallien ja -prosessien sekä tietojärjestelmien kehittämistä sellaisiksi, että toiminnan ja liiketoiminnan johtamisen ja ohjaamisen kannalta keskeinen tieto on koko verkoston saatavilla reaaliaikaisesti. Tällaista tietoa on esim. ennusteet, kapasiteetti- ja resurssitieto sekä mm tuoteominaisuuksiin vaikuttava asiakastarvetieto. Tavoitteena oli yritysten tietojärjestelmien integ- Ohjaus (ERP) Logistiikka (SCM) Tietämyksen hallinta Loppuasiakas Asiakas Ydinverkosto (esim. konserni) Yritys Lähtötilanne Alihankkijat Materiaalin toimittajat Muut yhteistyökumppanit (esim, rahoittajat) E-Business Asiakkuuksien hallinta (CRM) Brand management Tavoitetila Yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittäminen (relationships) Kuva 2. Järjestelmien kattavuus yritysten arvoketjussa. 3

13 roinnin edistäminen ja järjestelmien välisen tiedonsiirron tehostaminen kuvan 3 mukaisesti. By-web e-enabled e-designed kuvaa sähköisten liiketoimintaprosessien kehittämisperiaatetta. Ohjelmaan ei haluttu olemassa olevien prosessien sähköistämiseen (by-web) tähtääviä hankkeita. Minimivaatimus projekteille oli, että kehitetään prosesseja, jotka ovat mahdollisia ainoastaan sähköisesä liiketoimintaympäristössä (e-enabled), pääpainon ollessa koko liiketoimintamallin uudelleen suunnittelussa uusimman tietotekniikan mahdollisuudet hyödyntäen. Liikkuvan ja langattoman tietotekniikan sovellukset nähtiin keskeisimpinä mahdollistavina asioina ja kehitetävät sovellukset haluttiin myös hyödyntää kaupallisina tuotteina. Keskeisimpänä teemana nähtiin olevan sähköinen toimitusketjun hallinta, e-scm (supply chain management). Ohjelman kuluessa toimitusketju korvattiin yhä useammin toimitusverkolla Halutut ohjelman toimenpiteet Aktivointi, kansainvälinen yhteistyö ja seuranta, aiheen mukaiset seminaarit, kehitysryhmän käynnistäminen sekä tiedotusvälineiden hyväksikäyttö nähtiin keskeisinä keinoina ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. 4

14 2 Ohjelman rakenne ja rahoitus 2.1 Rakenne Teknologiaohjelman ytimeen muodostettiin kokonaisuus, jonka tutkimuskohteena oli uuden teollisen toimintatavan mukaisten yritysverkostojen rakentaminen ja rakentamismenetelmät sekä toimintamallit ja menetelmät osaamisverkostojen toimintaan ja niiden edelleen kehittämiseen. Tutkimuslaitokset analysoivat kehittyneimpien yritysten toimintatapoja Suomessa ja muualla, sekä hankkivat tietoa tietoteknisten työkalujen kehityssuunnista. Yritykset hyödynsivät syntyvää tietoa strategioidensa muodostamisessa ja suuntaamisessa, sekä toimintaa tukevien tietoteknisten työkalujen ideoinnissa ja kehittämisessä. Ohjelmistoyritysten ja konsulttiyritysten roolina oli tuotteistaa kehitetyt toimintamallit ja työkalut. 2.2 Laajuus ja rahoitus UTT-ohjelmakokonaisuuden kaikkien projektien kustannukset neljän vuoden aikana nousivat yhteensä lähes 61 miljoonaan euroon. Tutkimushankkeita ohjelmassa oli 20 kpl, joita Tekes rahoiti yhteensä 7,1 miljoonalla eurolla. Yrityshankkeita ohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 83, näitä hankkeita Tekes rahjoitti avustus- ja lainmuotoisesti 17,7 miljoonalla eurolla. Tekesin tukiprosentiksi muodostui siten 41 %. Eri tavoin ohjelmaan osallistui kaiken kaikkiaan noin 150 yritystä ja 20 tutkimusryhmää. Tutkimuslaitos- ja yrityshankkeet Strategiset globaalit yritysverkostot Menestysmalli ja sen globaali levitys Infra ja standardit sekä niiden kehittyminen: Inter, intra- ja extranet E-Commerce Langattomat ratkaisut Pk-yrityshankkeet Konseptit: etenemistapamallit ja sitä tukevat menetelmät Platform: IT-yleiset sovellusratkaisut ja liittymäpinnat Teknologian siirto: parhaat käytännöt ja osaajien verkosto Aikaisemmat teknologiaohjelmat Kuva 3. Ohjelman rakenne. Uudet teknologiaohjelmat Uudet yrityshankkeet 5

15 3 Keskeisiä tuloksia 3.1 Ohjelman toteutus Ohjelma koostui tutkimuslaitosten hankkeista sekä yritysten tutkimus- ja kehityshankkeista. Tutkimuslaitokset toimivat lisäksi yritysten hankkeissa asiantuntija- kehitysresursseina. Vastaavasti yritykset osallistuivat tutkimushankkeisiin sekä rahoittajina, että johtoryhmän jäseninä ja tarjosivat myös omia kehityskohteitaan tutkimushankkeiden caseiksi. Pääosa hankkeista oli yritysten omia hankkeita, yritysryhmähankkeita oli muutamia. Hankkeiden välistä yhteistyötä ja tiedonsiirtoa pyrittiin synnyttämään erilaisissa seminaareissa ja workshopeissa. Tiedonsiirron tehostamiseksi järjestettiin tutkimushankkeiden tuloksia esitteleviä tutkimusseminaareja. Kansainvälistä yhteistyötä aktivoitiin mm. USA:han suuntautuvalla tutkijaekskursiolla. Ohjelmalle tehtiin välievaluaatio, lopppuevaluaatio ja aihealueen näkymiä peilaava haastatteluihin perustuva ennakointityö. 3.2 Tuloksia Tutkimushankkeissa tutkittiin mm.: Hajautettujen kehitysprojektien organisointi, identifiointi ja parhaiden käytäntöjen tunnistaminen Ennakointi-, teknologia-roadmapping- ja käyttäjäskenaariotyökaluja tuoteplatformien hallintaan Johtajuuden geneerisiä piirteitä ja kehittymisen prosesseja Massaräätälöinnin mahdollistavaa konfigurointia ja konfiguraattoria Organisaatioiden ja liiketoimintojen kehittämisen työkaluja Digitaalisen talouden teknologisia, oikeudellisia ja taloudellisia osatekijöitä Valmistavan teollisuuden asiakasrajapinnan prosesseja Strategisten yritysverkostojen kehittämisen malleja, menetelmiä ja työkaluja e-learning menetelmiä ja työkaluja Tuotekehitysverkostojen prosesseja ja työkaluja Tilaus-toimitusketjujen analysointi- ja mallintamismenetelmiä Tuotantoverkostojen kustannusrakenteista ja kannattavuuden elementeistä Teollisten palvelujen tuotteistamiseen vaikuttavia ilmiöitä ja prosesseja Innovatiivisia tapoja käyttää informaatioja kommunikaatiotekniikkaa yritysten johtamisessa Asiakkuuksien hahmottamiseen ja segmentointiin sekä palvelukonseptien tuotteistamiseen liittyviä toimintamalleja ja prosesseja sekä oppimista Yritysten vision strategista viestintää Hajautetun tuotekehityksen ja toimitusverkostojen informaatioteknologian standardointia Tiimityötä Työntekijöiden osaamisen hyödyntämistä. Yrityshankkeissa kehitettiin mm.: Teknologia- ja palvelukonsepteja elektroniikkaja telekommunikaatioteollisuuden tarpeisiin Operatiivista kyvykkyyttä nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä Tiedonkeruun käytäntöjä ja toimintamalleja service-liiketoiminnan tarpeisiin Valmistavan teollisuuden palvelukonsepteja Asiakasvarioituvien tuotteiden tuotantojärjestelmiä Tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvia tuote/ palvelukonsepteja Tuotantoverkostojen tietotekniikkatyökaluja ja konsulttien palvelukonsepteja Sähköisiä kehittämisympäristöjä ja työkaluja Tuotanto-, liiketoiminta- ja teknologiastrategioita ja niiden pilotointeja Franchising-konseptin mahdollistavia tietoteknisiä järjestelmiä ja työkaluja Uusia, tietotekniikan innovatiiviseen hyödyntämiseen perustuvia liiketoimintamalleja Liiketoimintaprosessien mallintamismenetelmiä ja työkaluja 7

16 Valmistusverkostojen liiketoimintamalleja, toimintaprosesseja ja tietoteknisiä työkaluja Toimitusverkostojen hallintaa Langattomaan tietotekniikkaan perustuvia yrityssovelluksia Verkottuneen suunnittelun ja käynnissäpidon liiketoimintamalleja Palveluliiketoiminnan malleja, prosesseja ja työkaluja Verkottumiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa Toimitusverkoston hallinnan työkaluja ja konsulttipalveluja Kansainvälistymisstrategioita Osaamiseen perustuvia liiketoimintamalleja ja palvelukonsepteja Logistiikan palveluliiketoimintakonsepteja Yritysverkostojen toimintamalleja ja kilpailukykyä Elinkaaripalvelun menetelmiä ja teknologioita Kansainvälistä brandin- ja tuoteportfolion/ konseptin hallintaa Uuden tuotteen mahdollistavan verkoston kehittämistä ja hallintaa Tuotekonfiguraation hallintaa Alihankintayhteistyötä Komponenttivalmistajan palvelutarjonnna menetelmiä ja työkaluja Asiantuntijapalveluiden tuotteistamista Interaktiivista verkottumista asiakasrajapinnassa Franchising-konseptia Johtamista, toimintamalleja ja palveluja internetpohjaisessa verkostossa Verkottumisen edellyttämiä tietotekniikkaratkaisuja Sähköisen liiketoiminnan tuotannonhallintamenetelmiä Palvelukonseptin mahdollistavia tietojärjestelmiä Teollisuusklusterin sähköisiä toimintajärjestelmiä ja standardeja Innovaatiotoiminnan ulkoistamisen teoriaa ja toimintamalleja Yritysrajat ylittäviä tuotannon- ja toiminnanohjausjärjestelmiä Sopimusvalmistusmalleja ja yritysverkostojen toimintamalleja Partnership-toimintamalleja Tietoteknisia työvälineitä. Tarkemmat kuvaukset toteutuksesta ja tuloksista on nähtävissä luvuissa 5 ja Seminaarit ja julkaisut Seminaareja järjestettiin ohjelman alkuvaiheessa noin 4 6 vuodessa. Syksyisin järjestettiin ohjelman vuosiseminaari, jossa esiteltiin keskeisten projektien tuloksia. Ohjelman osallistujille järjestettiin teemaseminaareja tiedonkulun tehostamiseksi ja yhteistyön synnyttämiseksi. Ohjelman loppupuolella järjestettiin tutkimusseminaarien sarja tutkimushankkeissa syntyneen tiedon levittämiseksi. Ohjelman valmisteluvaiheessa teetettiin kaksi selvitystä jotka julkaistiin Tekesin julkaisusarjassa: Digitaalinen verkostotalous. Tietotekniikan mahdollisuudet liiektoiminnan kehittämisessä 110/ 2001 Uuden tietotekniikan vaikutukset liiketoimintaan 111/2001. Ohjelman aikana tehtiin kolme kartoitusprojektia: Strategiamuutos, MET ry UTT-kehityshankkeiden esiselvitysprojekti, VTT 2001 Metalli- ja elektroniikkateollisuuden uudet e-business-mahdollisuudet, MET ry Ohjelman aikana tehtiin yksi selvitysprojekti, jonka raportti julkaistiin MET ry:n (nyk. Teknologiateollisuus ry.) julkaisusarjassa: Tuoteinformaatio verkottuneessa liiketoiminnassa, MET ry Lisäksi tutkimushankkeissa syntyi runsaasti julkaistuja raportteja ja artikkeleja sekä seminaariesitelmiä. 8

17 3.4 Yhteistyö muiden ohjelmien kanssa ja kv-yhteistyö Ohjelman aikana järjestettiin seuraavia seminaareja ja muita tilaisuuksia: Yhteisseminaari Spin-ohjelman kanssa tavoitteena saattaa ohjelmistosovellusten kehittäjät ja valmistavan teollisuuden ko. sovellusten hyödyntäjät yhteen kilpailukykyisten ratkaisujen löytämiseksi. Vuosiseminaari yhdessä PI-ohjelman ja Elo-ohjelman kanssa teemanaan kompleksisuuden hallinta joka oli keskeinen asia sekä teollisuuden prosesseja kehittävässä pi-ohjelmassa, että verkottunutta liiketoimintaa ja toimitusverkkoja kehittävissä UTT- ja ELO-ohjelmissa. Ennakointiprojekti yhdessä Rembrand-ohjelman kanssa ajatuksena vertailla liiketoiminnan kehitysnäkymien eroja kiinteistöliiketoimintaan keskittyvän Rembrand-ohjelman osallistujien ja valmistavan teollisuuden UTT-ohjelman osallistujien välillä. Loppuevaluointi yhdessä Puuenergia-, Rembrand- ja iwell-ohjelmien kanssa, yhdistävänä tekijänä on toimialojen uudistuminen. Sekä seuraavia kansainvälistä yhteistyötä tukevia toimenpiteitä: Tutkijaekskursio USA:han, MIT:iin ja NIST:iin tutkijanvaihdon aktivoimiseksi Ohjelmapäällikköekskursiot Japaniin ja Kiinaan liiketoimintaympäristöjen kehitystrendien tunnistamiseksi ja eroavaisuuksien analysoinnin tueksi Tutkijanvaihto NIST:iin. Lisäksi tutkimushankkeissa oli ulkomaisia tutkijoita mm. Japanista, sekä yritysten hankkeissa runsaasti yhteistyötä ulkomailla. 9

18 4 Aihealueen tulevaisuuden kehitysnäkymät Ohjelman aihealueen kehitystrendien löytämiseksi ja jatkopanostusten suuntaamiseksi tilattiin ZEF Solutions Oy:ltä asiantuntijoiden haastatteluihin perustuva ennakointityö. Haastattelut ja analysoinnin suorittivat Esko Ala-Saarela ja Antti Haapalahti ZEF Solutions Oy:stä. Tiivistelmä raportista ja johtopäätöksiä on esitetty seuraavassa. 4.1 Ohjelman ennakointiprojekti UTT-teknologiaohjelman vaikutusten ennakointia varten haastateltiin 40 asiantuntijaa teollisuudesta (isoista ja pk-yrityksistä), tutkimuslaitoksista ja korkeakouluista sekä Tekesiltä. Haastateltavat arvioivat muutosvoimia ja muita tulevaisuuden ennakointiin liittyviä tekijöitä ZEF-analyysiä 1 soveltaen. ZEF-analyysissä käytettiin kahdeksaa eri kaksiulotteista arviointitaulua ja 85 kysymystä. Taulujen näkökulmat olivat: 1. Yleiset muutostekijät 2. Verkostoituneen toimintatavan haasteet 3. Mahdollistavat tekijät 4. Estävät/hidastavat tekijät 5. Vision komponentit 6. Halutut vaikutukset 7. Osapuolten sitoutuminen 8. Jatkokehittämisen painopisteet. Tämän lisäksi arviointitietoa koottiin tekstikysymyksillä (9 kpl) ja syventävillä haastattelukysymyksillä (8 kpl). Syventävissä haastattelukysymyksissä otettiin erityiseksi painotukseksi uuden kehittämisohjelman, työnimeltään Liiketoiminnan kehittämisfoorumin (LKF), tarpeellisuuden selvittäminen, painotusten ja vision hahmottaminen sekä tarvittavien osaamisten ja osapuolten kartoittaminen. Ennakoinnin keskeiset tulokset on esitetty tiivistettynä seuraavissa kappaleissa. Tulokset on analysoitu yksityiskohtaisesti erillisessä ennakointiraportissa 2. Teollisuuden erityiset muutoshaasteet Liiketoiminnan globalisoituminen Yleiset muutostekijät ajavat voimallisesti teollisuutta liiketoiminnan globalisoitumiseen, mikä asettaa uusia vaatimuksia strategiselle kyvykkyydelle. Toisaalta globalisoituminen on muutamille jo uusia toimintamuotoja etsivä vanha asia kun taas useimmille etenkin pk-yrityksille se on edelleenkin kova haaste. Itse asiassa sanalla globalisoituminen tarkoitetaan usein vain tavallista laajempaa kansainvälistä toimintaa eikä suinkaan maailmanlaajuista. Globalisoitumiseen liittyy läheisesti toiminta tietoverkoissa Tuotekeskeisyydestä palveluliiketoimintaan Toinen muutoshaaste on siirtyminen palveluliiketoimintaan. Tuote ei enää riitä. Se täytyy laajentaa käsittämään palvelun ja vieläpä asiakaskohtaisesti räätälöidyn palvelun. Puhutaan laajennetusta tuotteesta. Palveluliiketoiminta kansainvälisessä ympäristössä on kompleksinen haaste, johon vastaaminen edellyttää verkostoitunutta toimintatapaa, tietoverkkojen älykästä hyödyntämistä ja uusia orkestroimiskompetensseja. 1 ZEF Solutions Oy:n graafinen verkossa toimiva arviointijärjestelmä. Katso: 2 Esko Alasaarela ja Antti Haapalahti, Teollisuuden uudet haasteet: Kohti globaalia, verkottunutta palveluliiketoimintaa. UTT-teknologiaohjelman vaikutusten ennakointiraportti. Tekes,

19 Verkostoituneeseen toimintaan Kolmas muutoshaaste on siirtyminen verkostoituneeseen toimintatapaan, mikä koskee erityisesti tietointensiivistä palveluliiketoimintaa. Se on kova haaste ja vaatii yritysjohdolta uusia kompetensseja, joiden tarjoamisessa kauppakorkeakoulut ovat avainasemassa. Akateemisella tasolla verkostoitumista on tutkittu ja opetettu jo 80-luvulta alkaen mutta käytännössä sen omaksuminen on vasta lähtökuopissa. Vaikka verkostoitunutta toimintatapaa pidetään yleisenä muutoshaasteena, voidaan sitä tarkastella myös keinona vastata kahteen edelliseen muutoshaasteeseen. Verkostoituneessa toiminnassa vahvimmat vaikutukset saadaan aikaan synnyttämällä strategisia yritysverkkoja, mikä vaatii johtajilta verkostojen orkestroinnin ja arvon muodostuksen hallintaa. Se vaatii siten ajattelutavan muuttamista tuotekeskeisestä ajattelusta liiketoimintakonseptien käsittelyyn. Se edellyttää myös vahvaa keskinäistä luottamusta ja koko verkoston läpi näkyvää arvonmuodostus- ja ansaintalogiikkaa. Luovuuden ja innovatiivisuuden merkitys nousee. Verkostomaisessa toiminnassa tarvitaan uusia lähestymistapoja. Esimerkiksi investointeja vaativan toimintatavan muutoksen tai uuden teknologian käyttöönotto kokonaisessa verkostossa vaatii uusia innovaatioita, koska hyötyjen ja riskien allokointi verkoston partnereille on vaikea suorittaa läpinäkyvästi ja oikeudenmukaisesti. Entä mitä ratkaisuja mobiiliuden hyödyntäminen voisikaan antaa verkostomaiselle toimintatavalle. Ratkaistavia ongelmia Hidasteiksi nousevat etenkin isoissa yrityksissä perin inhimilliset ongelmat: jämähtäneet toimintamallit, yleinen muutosvastarinta ja muutokseen sitoutumattomuus. Kysymys on usein kyvyttömyydestä hallita riskejä uudessa toimintaympäristössä, kun verkoston johtamisen työkalutkin vielä puuttuvat. Sopimuskäytäntöjä pitää kehittää verkostoon sopiviksi. Pk-yrityksissä puutteita on myös kansainvälistymisen osaamisessa. Haastatteluissa nousi esille seuraavia ongelmaalueita ja haasteita, joihin on pystyttävä vastaamaan: a) Ansaintalogiikoiden, elinkaariliiketoimintamallien ja kustannustietoisuuden kehittäminen Esimerkkejä: verkostojen ansaintalogiikat, rajapinnat, järjestelmäintegraatio, syvällinen kustannusten ymmärtäminen, päätöksenteko koko elinkaaren ajalle, verkostoitumisen riskit, kunnossapidon ulkoistaminen ja jaettu tuotekehitysvastuu sekä lisäarvon tuottaminen. asiakkaalle. b) Tuote- ja palvelukonseptien kehitys- ja innovaatioprosesseihin liittyvät ongelmat Esimerkkejä: uusien teknologioiden standardointi toimijoiden välillä, cross-functional-team-innovaatiot, t&k- ja teknologiajohtamisen nostaminen liiketoiminnan kehittämisen tasolle, tuotteen ja palvelun rajapintaongelmat, innovaatiokyvyn kiihdyttämisen vaikeus, toimiminen globaalilla tasolla sekä verkostomainen toimintatapa tuotekehityksessä ja vuorovaikutteisuus itse kehittämistyössä. c) Verkostojen rajapintojen, järjestelmäintegraation ja läpinäkyvyyden kehittäminen Esimerkkejä: siirtyminen tekniikkavetoisuudesta kuluttajavetoisuuteen sekä sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen ja hyödyntäminen. d) Prosessi-innovaatioiden, simuloinnin, optimoinnin ja kapasiteetin hallinnan kehittäminen Esimerkiksi suunnittelubisneksen Linux/Apachmallin kehittäminen Muina ongelmina mainittiin bisnes- ja management-koulutuksen ja -tutkimuksen puute ja matala taso Suomessa, joustavuus- ja nopeusongelmat, kansainvälisten resurssien hyväksikäyttö, asenteellinen kuilu kauppa- ja teknillisten korkeakoulujen välillä, liiketoiminta- ja teknologiaprosessien kokonaishallinta, asiakaslähtöinen tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen. Visioksi kannattavaa kasvua arvoverkkoajattelulla Uuden kehittämispanostuksen visioksi sopii haastateltujen asiantuntijoiden kommenteista analysoituna: Kannattavan kasvun aikaansaaminen globaa- 12

20 leilla markkinoilla kehittämällä ja soveltamalla strategisten yritysverkkojen toimintamalleja ja luomalla uusia konsepteja ennen kaikkea palveluliiketoimintaan. Toiminta perustuu arvoverkkoajattelun huippuosaamiseen ja teknologia- ja liiketoimintaosaamisen sulautumiseen. Kannattava kasvu on merkittävin vision komponentti erityisesti isojen yritysten näkökulmasta katsottuna. Strategiset yritysverkot ja uudenlaiset liiketoimintakonseptit ja erityisesti palveluliiketoiminta ovat haasteellisia vision komponentteja kaikkien osapuolten kannalta katsottuna. Globaali toiminta on eräänlainen lähtöolettamus. Verkostoissa pk-yrityksillekin avautuvat globaalit markkinat veturiyritysten vanavedessä. Visioon pyrkiminen edellyttää valmiuksia muutoksiin ja vaikuttaa monella tavalla. Tärkeimmät vaikutukset ilmenevät suoraan visiosta: kannattava kasvu, globaali toiminta sekä verkostomaisen toimintatavan ja palveluliiketoiminnan yleistyminen. Verkostoissa yritykset voivat keskittyä ydinbisneksiinsä. Erityisiksi vaikutuksiksi voidaan odottaa strategisen kyvykkyyden paranemista ja kasvustrategioiden sekä partnership-toiminnan yleistymistä, innovatiivisuuden lisääntymistä sekä älykkyyttä prosesseissa ja järjestelmissä. Välillinen vaikutus olisi myös teknillisten ja kaupallisten korkeakoulujen tiiviimpi yhteistyö. Tekes ja yritykset Kehittämisohjelman varsinaisia avaintekijöitä ovat Tekesin lisäksi edelläkävijäyritykset, nopeat soveltajayritykset ja isot yritykset. Ohjelma on käynnistettävä yrityslähtöisesti. Muita vankasti sitoutuneita tärkeitä osapuolia ovat VTT, teknilliset yliopistot ja teollisuusjärjestöt. Merkittäviä ovat myös kauppakorkeakoulut, joiden sitoutuminen pitää jotenkin varmistaa ja jotka pitää saada mukaan konkreettisiin hankkeisiin yhdessä teknillisten yliopistojen kanssa. Haastatellut yritykset ja organisaatiot ovat jo ilmoittaneet vankan tukensa kehittämisohjelmalle. Mukaan pitää saada myös kansainvälisiä partnereita sekä yritys- että tutkimuslaitosmaailmasta. Tämä varmistaisi edellytykset kehittämistyössä tarvittavien monitieteisten uusien innovaatioiden syntymiselle. Keinovalikoimaa Parhaita keinoja vision saavuttamiseksi ovat hankkeet, jotka vastaavat suoraan vision asettamiin haasteisiin. Asiantuntijat arvioivat jatkokehittämisen painopisteitä ZEF-menetelmällä vaikutusten odotusarvon ja tarvittavien investointien suuruusluokan suhteen. Tuloksena on oheisesta kuvasta poimitut ja haastattelukommenteilla täydennetyt jatkokehittämisen painopisteet: teollisuuden verkkojen liiketoimintamallien kehittäminen uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittäminen liiketoimintaprosessien uudelleensuunnittelu ja tuottavuuden parantaminen innovaatiokyvykkyyden edistäminen ja koko innovaatioketjun toiminnan tehostaminen arvomallien kehittäminen. Erittäin tärkeäksi todettu keino on kauppakorkeakoulujen sitouttaminen mukaan niin, että Suomeen saataisiin kansainvälisen tason bisneksen ja managementin tutkimus- ja koulutusyksikkö, joka voisi keskittyä verkostojen ansaintalogiikan, rajapintojen, kustannusten hallinnan, elinkaaren aikuisen päätöksenteon, verkostumisen riskien jne. osaamisen kehittämiseen. Yksinkertainen keino muttei helppo toteuttaa on tehostaa hankkeista viestittämistä vaikkapa järjestämällä vuorovaikutustilaisuuksia ja soveltamalla tehokkaasti sähköisiä tiedottamismenetelmiä. 13

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT

Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT Sisältö Verkostojen elinkaarimalli Verka- mentelmäkehitysprojektin aineisto strategisen kehittämisen

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Kasvua uudistumisesta Viestintätoimialan strategiset tavoitteet Asiakasrajapinta- ja jakeluratkaisut

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Miia Martinsuo Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden laitos 1.9.2015 Puh. 040-8490895 e-mail miia.martinsuo@tut.fi Sisältö Alykäs teollinen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 HELSINKI AREA TESTBED Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 Pääkaupunkiseudun innovaatioympäristö Pääkaupunkiseudulla hyvät lähtökohdat uusien ICTyritysten syntymiseen Innovaatioympäristöä täytyy kehittää edelleen:

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet LADEC:n Kohti teollista internetiä -tilaisuus 3.3.2015 Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma Strateginen selvityshanke Eila Niemelä 1 Lähtökohta Selvitys suomalaisen teolllisuuden komponenttipohjaisten ohjelmistojen kehittämisestä ja

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi - ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.

Lisätiedot

VETOMO Venealan ja toimialatutkimus moduloinnin mahdollisuuksien kartoitus

VETOMO Venealan ja toimialatutkimus moduloinnin mahdollisuuksien kartoitus Venealan ja toimialatutkimus moduloinnin mahdollisuuksien kartoitus Hankkeen yleisesitys 19.9.2008 Veneteollisuuden haasteet Tuottavuus Pienet tuotantoerät, pienet volyymiedut Investoiminen tuotannon tehostamiseen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun l Yrityksen kumppanien yhteydenpidon lisääminen Janne Ohtonen, Enterprise Architect, Affecto Finland Oy Yit Yrityksen kumppaniverkosto

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Hankintaosaaminen kasvun tukena -projekti Turun kauppakorkeakoulu

Hankintaosaaminen kasvun tukena -projekti Turun kauppakorkeakoulu Hankintaosaaminen kasvun tukena -projekti Turun kauppakorkeakoulu Hankintaosaaminen kasvun tueksi -projektin tavoitteet (2012-06/2014) Projektin tavoitteena on tukea varsinaissuomalaisten yritysten kytkeytymistä

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Miten palvelut sovitetaan tuoteliiketoiminnan logiikkaan

Miten palvelut sovitetaan tuoteliiketoiminnan logiikkaan Miten palvelut sovitetaan tuoteliiketoiminnan logiikkaan Asiakastarjoaman laajentaminen Teamware Group Oy:ssä Esko Uotila esko.uotila@teamware.fi www.teamware.com Teamware Group lyhyesti Teamwarella on

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt.

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Koulutuksen tavoitteet: Saada kokonaisvaltainen

Lisätiedot