Maksuvapautus takautumissaatavan perinnästä

Transkriptio

1 Maksuvapautus takautumissaatavan perinnästä

2 Sisällysluettelo Maksuvapautus takautumissaatavan perinnästä * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Myöntämisedellytykset - Tuloraja - Maksukyvyttömyyden syy - Työkyvyttömyys - Työttömyys - Muu syy - Huomioitavat tulot - Palkkatulot - Elinkeinotoiminnan tulot - Maa-ja porotalouden tulot - Metästalouden tulot - Pääomatulot - Sosiaalietuudet - Miltä ajalta/mistä velasta voidaan myöntää - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Poikkeukset - Muutoksenhaku - Poikkeukset 2

3 Dokumentit Maksuvapautus takautumissaatavan perinnästä Maksuvapautus takautumissaatavan perinnästä Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä (ei koske tätä etuutta) muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen 3

4 toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Kela voi jättää elatusapuvelan takautumissaatavan perimättä eli myöntää elatusvelvolliselle maksuvapautuksen elatustukilaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Tarkoituksena on vapauttaa elatusvelvollinen takautumissaatavan maksusta silloin, kun elatusavun maksun laiminlyönti on johtunut elatusvelvollisesta itsestä riippumattomasta, tilapäisestä maksukyvyttömyydestä. Perimättä jättäminen koskee vain takautumissaatavaa eli Kelan elatustuen maksuun perustuvaa saatavaa elatusvelvolliselta. Lapsen elatusapusaatavasta Kela ei voi myöntää maksuvapautusta. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Maksuvapautus on tarkoitettu tilanteisiin, joissa elatusvelvollisen maksukyvyttömyys on lyhytaikaista. Maksukyvyttömyyden pitkittymisen perusteella ei kuitenkaan voida hylätä maksuvapautushakemusta, jos maksuvapautuksen edellytykset muutoin täyttyvät. Jos maksukyvyttömyys jatkuu pitkään tai elatusvelvollisen tulotason alenemaa voidaan pitää pysyvänä, tulee elatusvelvollista kuitenkin kehottaa selvittämään mahdollisuudet elatusavun määrän tarkistamiseksi. 4

5 Myöntämisedellytykset Myöntämisedellytykset Takautumissaatava jätetään perimättä, kun elatusavun maksun laiminlyönti on johtunut elatusvelvollisen työkyvyttömyydestä, työttö-myydestä tai muusta hänestä riippumattomasta syystä aiheutuneesta maksukyvyttömyy-destä ja elatusvelvollisen tulot elatusavun laiminlyönnin ajankohtana alittavat elatustukilaissa säädetyt tulorajat Tuloraja Tuloraja Elatusvelvolliselle voidaan myöntää maksuvapautus, jos hänen tulonsa ovat työkyvyttömyydestä, työttömyydestä tai muusta hänestä riippumattomasta syystä elatusavun laiminlyönnin ajankohtana olleet enintään 1094,86 euroa kuukaudessa (ajalla ennen tuloraja on euroa kuukaudessa). Jos elatusvelvollisella on huollettavanaan alaikäisiä lapsia, tulorajaa korotetaan. Tulot huomioidaan bruttomääräisinä. Tulorajoihin tehdään vuosittain indeksitarkistus. Tulorajan korotus Maksuvapautuksen tulorajaa korotetaan 273,71 eurolla jokaista elatusvelvollisen huollettavana olevaa alle 18-vuotiasta lasta kohti (ajalla ennen korotus on 271 euroa lasta kohti). Tulorajaa korotettaessa ei oteta huomioon lasta/lapsia, joiden elatusavun elatusvelvollinen on maksuvapautusta koskevalla ajalla laiminlyönyt ja joille on tällä perusteella maksettu elatustukea. Sen sijaan huomioon otetaan kaikki muut lapset, joiden elatuksesta hakija on vastuussa ja joihin nähden hän on elatusvelvollinen. Elatusvelvollisuus syntyy vanhemmuuden perusteella. Toisin sanoen merkitystä ei ole sillä, asuvatko lapset hakijan kanssa tai onko elatusapua vahvistettu maksettavaksi. Myöskään huoltajuudella ei ole merkitystä. Hakijan puolison lapsia ei tulorajaa korotettaessa oteta huomioon, sillä puolison lasten osalta ei elatusvelvollisuutta ole. Tulorajan korottamiseksi ei siten edellytetä, että elatusvelvollinen esittää sopimuksen/ tuomion vahvistetusta elatusavusta. Myöskään elatusavun tosiasiallisesta maksamisesta ei vaadita selvitystä. Tulorajaa korotetaan myös silloin, kun elatusapu on vahvistettu täysimääräistä elatustukea pienemmäksi tai on tehty 0-sopimus elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn takia. Tulorajaa korotettaessa otetaan huomioon lapset, jotka ovat olleet elatusvelvollisen huollettavina ajalla, jolta maksuvapautusta haetaan. Toisin sanoen, jos elatusvelvolliselle on syntynyt lapsi maksuvapautusta koskevan ajankohdan jälkeen, ei syntynyttä lasta huomioida tulorajaa korottavana lapsena. 5

6 Maksukyvyttömyyden syy Maksukyvyttömyyden syy Takautumissaatava jätetään perimättä, jos maksukyvyttömyys elatusavun laiminlyönnin ajankohtana on johtunut elatusvelvollisen työkyvyttömyydestä, työttömyydestä tai muusta hänestä riippumattomasta syystä. Maksuvapautukseen oikeuttavan perusteen tulee olla voimassa vähintään 15 kalenteripäivää siitä kalenterikuukaudesta, jolta maksuvapautusta haetaan. Maksuvapautuksen hakijan tulee esittää riittävä selvitys maksukyvyttömyyden syystä ajalta, jolta hän hakee maksuvapautusta. Tapauskohtaisesti tästä voidaan poiketa, jos hakijan on ollut mahdoton saada selvitystä koko ajalta esim. viikonlopun tai arkipyhien vuoksi. Jos maksuvapautuksen peruste on ollut voimassa alle 15 kalenteripäivää kuukaudesta, voit käyttää fraasia LCC34: Teille ei voida myöntää maksuvapautusta.. -.., koska maksukyvyttömyys ei ole ko. ajalla johtunut. Työkyvyttömyys Työkyvyttömyys Maksuvapautukseen oikeuttava työkyvyttömyyskäsite ei ole vastaava kuin esim. sairausvakuutus-lain tai kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyys. Toisin sanoen takautumissaatavan perimättä jättäminen ei edellytä, että hakijalle on myönnetty sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke tai muu etuus työkyvyttömyyden perusteella. Maksuvapautuksen perustetta arvioitaessa hakijaa pidetään työkyvyttömänä, jos hän esittää lääkä-rintodistuksen tai lausunnon, jonka mukaan hakija on ajalla, jolta maksuvapautusta haetaan, ollut työkyvytön. Jos lääkärinlausunto tai todistus on kirjoitettu siten, että viimeinen työkyvyttömyyspäi-vä on perjantai ja hakijan työkyvyttömyys jatkuu viikonlopun yli, voidaan maksuvapautuksen perus-teen katsoa olleen voimassa myös viikonloppuna, jos hakija esittää uuden lääkärinlausunnon tai todistuksen työkyvyttömyydestään maanantaista lukien. Vastaavasti voidaan menetellä arkipyhien osalta. Jos hakijalle on haetulle maksuvapautuksen ajalle myönnetty sairauspäiväraha, työkyvyttömyys-eläke tai muu etuus työkyvyttömyyden perusteella, ei hakijalta edellytetä uutta lääkärintodistusta tai -lausuntoa. Hakijaa pidetään työkyvyttömänä myös silloin, kun hän saa osasairauspäivärahaa tai osatyökyvyttömyyseläkettä. Työttömyys Työttömyys Maksuvapautus voidaan myöntää työttömyydestä johtuvan maksukyvyttömyyden perusteella, kun henkilö on ilman kokoaikaista työtä ja hakee kokoaikaista työtä. 6

7 Työttömyyden syyllä ei ole merki-tystä. Työttömyyden todentamiseksi edellytetään pääsääntöisesti, että hakija on ilmoittautunut työt-tömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos hakija esittää perustellun syyn, miksi ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Tällainen syy voi olla esi-merkiksi se, että hän ei tulisi saamaan työttömyysetuutta puolison tulojen tai ikänsä vuoksi tai se että hänellä ei ole oleskelu/työlupaa. Tällöin hakijan tulee tilanteestaan riippuen esittää saatavissa oleva selvitys työttömyydestään (esim. irtisanomisilmoitus tai määräaikainen työsopimus edellisestä työpaikasta, lomautusilmoitus, todistus opintojen päättymisestä). Maksuvapautus voidaan myöntää myös siltä ajalta, kun henkilö osallistuu työllistämistä edistävään palveluun tai muuhun työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen (esim. työharjoittelu tai työvoimakoulu-tus). Henkilön maksukyvyttömyyden voidaan katsoa johtuvan työttömyydestä myös silloin, kun henkilö on palkkatuetussa työssä (ns. työllistettynä). Kokonaan tai osittain lomautettu hakija on oikeutettu maksuvapautukseen, jos muut edellytykset täyttyvät. Myös osa-aikaisessa työssä olevalle kokoaikaista työtä hakevalle henkilölle voidaan myöntää maksuvapautus muiden edellytysten täyttyessä. Yrittäjälle voidaan myöntää maksuva-pautus työttömyyden perusteella vain silloin, kun työvoimaja elinkeinotoimisto on todennut yritys-toiminnan päättyneeksi tai yritystoiminnan sivutoimiseksi. Maksuvapautuksen myöntäminen ei edellytä työttömyysetuuden saamista eikä mahdollinen ka-renssi tai muu työvoimapoliittinen sanktio estä maksuvapautuksen saamista. Näin ollen esim. kiel-täytyminen tarjotusta työstä, työhaastattelusta tai työvoimapoliittisista toimenpiteistä ei ole esteenä maksuvapautukselle. Myöskään esim. kieltäytyminen osallistumasta aktivointisuunnitelman laati-miseen tai kuntouttavaan työtoimintaan ei estä maksuvapautusta. Myöskään työnhaun uusimisen laiminlyönti ei estä maksuvapautuksen myöntämistä, jos hakija kuitenkin on ollut vailla kokoaikaista työtä. Jos työnhaku on katkennut, hakijalta selvitetään, miksi työnhaku ei ole voimassa (onko ollut työssä). Sillä seikalla, miten pitkään työnhaku on ollut poikki tai, onko hakija uusinut työnhakunsa, ei ole merkitystä. Muu syy Muu syy Työkyvyttömyyden ja työttömyyden lisäksi maksuvapautus voidaan myöntää myös muissa tilan-teissa, kun elatusvelvollisen maksukyvyttömyys on johtunut jostakin hänestä riippumattomasta syystä. Opiskelu Maksuvapautukseen oikeuttavana muuna elatusvelvollisesta riippumattomana syynä pidetään pää-toimista opiskelua. Opiskelu on päätoimista, jos se oikeuttaa opintotukilain mukaiseen opintotukeen tai aikuiskoulutustukeen. Kaikki päätoiminen opiskelu ei kuitenkaan oikeuta opintoetuuksiin (esim. opiskelu tietyissä yksityisissä oppilaitoksissa), joten tapauskohtaista harkintaa käyttäen myös muun päätoimisen opiskelun perusteella voidaan maksuvapautus myöntää. Myös ammatillisena kuntoutuksena järjestettävää koulutusta pidetään maksuvapautukseen oikeuttavana. Samoin oppisopimuskoulutus rinnastetaan muuhun ammatilliseen koulutukseen. Maksu-vapautus voidaan myöntää koko oppisopimuksen 7

8 koulutusajalta (työssä oppimis- ja teoriajaksoilta), jos maksuvapautukseen oikeuttava tuloraja alittuu. Työssä oppimisjaksolle tehty työsopimus ei siten estä maksuvapautuksen myöntämistä. Maksuvapautuksen myöntäminen ei edellytä opintoetuuden saamista. Maksuvapautus voidaan myöntää, vaikka hakija olisi jo käyttänyt opintotukikuukautensa, jos hän kuitenkin jatkaa päätoimisia opintojaan. Hakijan tulee kuitenkin esittää oppilaitoksen selvitys (läsnäolotodistus) siitä, että opinnot jatkuvat. Maksuvapautus voidaan myöntää päätoimisen opiskelun perusteella myös esim. silloin kun henkilöllä ei kansalaisuutensa vuoksi ole oikeutta opintotukeen. Jos hakijan samat opinnot jatkuvat syksyllä, pidetään hakijaa myös kesäaikana opiskelijana. Mikäli hakija on ilmoittautunut oppilaitoksesta poissaolevaksi, ei hakijaa pidetä opiskelijana maksuvapau-tuksessa. Hakijan suorittaessa korkeakoulun jatko-opintoja tulee tapauskohtaisesti arvioida, onko kyse pää-toimisesta opiskelusta vai tieteellisestä tutkimustyöstä. Muita tilanteita Muita maksuvapautukseen oikeuttavia tilanteita ovat esimerkiksi Äitiys-, isyys-, vanhempainvapaa Työstä poissaolo sairaan lapsen hoidon vuoksi (erityishoitoraha) Kuntoutuksessa oloaika Vankilassa olo (pitkään jatkuva tutkintavankeus voidaan rinnastaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen) Asevelvollisuuden suorittaminen Vanhuuseläke Sen sijaan esim. hoito- tai vuorotteluvapaan aiheuttaman maksukyvyttömyyden perusteella ei maksuvapautusta myönnetä. Myöskään esim. pieniä yritys- tai palkkatuloja ei yksinään pidetä perusteena myöntää maksuva-pautus, vaan edellytetään että maksukyvyttömyyden taustalla on joku elatusvelvollisesta riippumaton syy. Huomioitavat tulot Huomioitavat tulot Elatusvelvollisen maksukyvyttömyyttä arvioitaessa otetaan huomioon elatusvelvollisen tulot ela-tusavun laiminlyönnin ajankohtana. Tuloina huomioidaan tulon lähteestä ja veronalaisuudesta riippumatta kaikki ansio- ja pääomatulot lukuun ottamatta etuoikeutettuja tuloja. Koska maksuvapautus on tarkoitettu tilanteisiin, joissa elatusvelvollinen on tosiasiallisesti elatusavun maksamisen laiminlyönnin ajankohtana ollut maksukyvytön, otetaan elatusvelvollisen tulot huomioon maksamisajankohdan mukaan (poikkeuksena yrittäjät). Kalenterikuukauden tulona otetaan siten huomioon sen kuukauden aikana maksetut bruttotulot. Kertaluonteinen suoritus (esim. kertasuorituksena maksettava eläke, bonus, projektipalkkio, lomakorvaus) katsotaan maksukuukauden tuloksi. Etuoikeutetut tulot 8

9 Elatusvelvollisen tuloina ei oteta huomioon vammaisetuuksista annetun lain (570/ 2007) mukaisia vammaisetuuksia erityisistä kustannuksista saatuja korvauksia, kuten ylläpitokorvauksia, matkapäivärahoja, matkakustannusten korvauksia ja sairaanhoitokustannusten korvauksia sosiaalietuuksien yhteydessä maksettavia lapsikorotuksia toimeentulotuesta annetun lain (1412/ 1997) mukaista toimeentulotukea muuta edellä mainittua tuloa vastaavaa tuloa Vammaisetuuksista annetun lain mukaisia vammaisetuuksia vastaavina tuloina eli etuoikeutettuina tuloina voidaan pitää esim. tapaturmavakuutus- ja liikennevakuutuslain perusteella maksettavaa haittalisää, hoitolisää ja vaatelisää. Sen sijaan tilapäisen tai pysyvän haitan perusteella maksettava jatkuva tai kertakaikkinen korvaus (haittaraha) ei ole etuoikeutettua tuloa. Myös ansionmenetyksen johdosta maksettavat korvaukset ja päivärahat otetaan tulona huomioon. Myös vakuutuksen perusteella maksettava lainaturva otetaan maksuvapautuksessa tulona huomioon. Lainaturvan tarkoitus on turvata lainan takaisinmaksu, jos henkilön taloudellinen tilanne muuttuu (työttömyys, työkyvyttömyys, sairaus). Vangin saamaa toimintarahaa ja käyttörahaa ei huomioida tulona maksuvapautuksessa. Sen sijaan vangin saama veronalainen palkka huomioidaan maksuvapautuksessa tulona. Vähennykset Elatusvelvollisen maksukyvyttömyyttä arvioitaessa tuloista ei tehdä vähennyksiä. Esim. tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia menoja tai velkojen korkoja ei vähennetä tulosta. Myöskään esim. etuuksien takaisinperintää tai ulosmittausta ei huomioida tulojen vähennyksenä. Sen sijaan regressimenettelynä perittävä etuus otetaan huomioon tulojen vähennyksenä (esim. ylat elat, työttömyysetuus sairauspäiväraha). Myöskään sosiaalitoimen maksuvaatimusta ei huomioida tulojen vähennyksenä. Ainoa poikkeus edellä todetusta on tilanne, kun lapsilisä maksetaan kunnalle tai perhehoitajalle lapsen laitos- tai perhehoidon vuoksi. Tällöin lapsilisää ei oteta elatusvelvollisen tulona huomioon, vaikka se olisi hänelle myönnetty. Palkkatulot Palkkatulot Palkkatuloa on kaikenlainen palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu niihin rinnastettava etuus ja kor-vaus. Palkaksi katsotaan myös esim. lomaraha, lomakorvaus, luontoisedut, veronalaiset henkilö-kuntaedut, joulurahat ja lahjapalkkiot sekä tantieemi. Palkkatulo huomioon bruttomääräisenä eikä siitä vähennetä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneita menoja. Kun arvioidaan maksuvapautuksen edellytyksiä haetulla ajanjaksolla, huomioon otetaan haetun kalenterikuukauden aikana maksetut palkkatulot. Mukaan otetaan siten kaikki palkanlisät (ylityö-korvaukset, vuorotyölisät, lomaraha, lomakorvaus ym.), jotka kyseisenä kalenterikuukautena on maksettu. Luontoisedut 9

10 Luontoisedut arvioidaan tuloksi noudattaen verohallituksen vuosittain vahvistamia ennakonpidätyk-sessä noudatettavia luontoisetujen laskentaperusteita. Katso Luontoisetujen raha-arvot (linkki). Kulukorvaukset Palkan lisäksi maksettavia erilaisia kulukorvauksia ei lueta tuloksi. Tällaisia korvauksia ovat esi-merkiksi matkakustannusten korvaus, verovapaat päivärahat, työnkulukorvaukset, virkapukuavus-tukset tai hoito- tai sijoituslapsen hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaukset, elleivät ne ylitä todellisia kustannuksia. Elinkeinotoiminnan tulot Elinkeinotoiminnan tulot Elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityinen elinkeinonharjoittaja avoin yhtiö kommandiittiyhtiö osakeyhtiö Lue lisää elinkeinotoiminnan harjoittamisesta eri yhtiömuodoissa. Maksuvapautuksen edellytyksiä arvioitaessa yrittäjän tulona otetaan huomioon yrittäjän eläkelain mukainen työtulo (YEL-työtulo). Aloittavan yrittäjän, jolla ei ole YELvakuutusta, tuloksi voidaan arvioida starttirahan määrä, jos sitä tosiasiallisesti on maksettu. Muiden yrittäjien, joilla ei ole YEL vakuuttamisvelvollisuutta tai -vakuutusta, tuloarvioinnissa voidaan ottaa huomioon tuen saajan oma arvio elinkeinotoiminnan tulosta tai ennakkoverolipun mukainen tulo. Yrittäjälle, jonka elinkei-notoiminnan tulo arvioidaan YEL-vakuutuksen perusteella, ei tämän lisäksi oteta huomioon tästä yrityksestä saamiaan osinko- tai palkkatuloja. Maa-ja porotalouden tulot Maa- ja porotalouden tulot Maksuvapautuksen edellytyksiä arvioitaessa maatalousyrittäjän tulona otetaan huomioon maatalo-usyrittäjän eläkelain mukainen työtulo (MYEL-työtulo). Yrittäjän, jolla ei ole MYEL vakuuttamisvelvollisuutta tai -vakuutusta, tuloarvioinnissa voidaan ottaa huomioon tuen saajan oma arvio maatalouden tulosta tai ennakkoverolipun mukainen tulo. 10

11 Metästalouden tulot Metsätalouden tulot Metsätalouden laskennallista tuloa (keskimääräinen tuotto) ei oteta huomioon elatusvelvollisen maksukyvyttömyyttä arvioitaessa. Pääomatulot Pääomatulot Osinkotulot Maksuvapautuksen edellytyksiä arvioitaessa osinkotulo otetaan tulona huomioon kokonaisuudessaan, siis sekä veronalainen että verovapaa osa. Osinkotulot huomioidaan maksuajankohdan tulona. Asiakkaan ilmoittaessa osinkotuloja tai jos esim. verotustiedoista (Huom! Keskeneräisen verotuksen tiedot eivät pitäisi muuttua) nähdään, että asiakkaalla on osakkeita, kysy näistä tarkemmin tilanteen mukaan. Osinkotuloista voi olla tarve tiedustella tarkemmin esim. jos asiakkaan tulot ovat lähellä maksuvapautuksen tulorajaa. Korkotulot Kaikki elatusvelvollisen korkotulot sekä sijoitusrahasto-osuuksien tuotto-osuuksille maksettavat voitto-osuudet otetaan pääomatuloina huomioon sellaisenaan niiden maksamisajankohdan mukaan. Sijoitusrahasto-osuuksien kasvuosuudelle tulevaa voitto-osuutta ei lueta tuloksi, koska se liitetään vuosittain rahaston pääomaan. Myöskään säästöhenkivakuutuksen tuottoa ei lueta tuloksi, koska se lisätään vuosittain pääomaan. Vuokratulot Huoneen- ja maanvuokratulo otetaan elatusvelvollisen tuloja arvioitaessa huomioon pääomatulona. Vuokratulo otetaan huomioon sen kalenterikuukauden tulona kuin se on saatu. Vuokratulosta ei tehdä vähennyksiä. Omaisuuden myyntivoitto Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa. Luovutusvoittoa voi syntyä kiinteän ja irtaimen omaisuuden luovutuksesta. Luovutusvoittoa voi syntyä siten esimerkiksi kiin-teistön, asunto-osakkeiden tai muiden arvopapereiden myynnin yhteydessä. Luovutusvoittoa ei pääsääntöisesti oteta tulona huomioon. Jos verottaja on katsonut, että kyseessä on jatkuva, ammattimainen toiminta, toistuvat luovutusvoitot voidaan ottaa tulona huomioon. 11

12 Sosiaalietuudet Sosiaalietuudet Etuoikeutettuja tuloja lukuun ottamatta elatusvelvollisen saamat sosiaalietuudet otetaan huomioon maksukyvyttömyyttä arvioitaessa. Huomioon otetaan muun muassa työttömyysetuudet sairauspäiväraha, kuntoutusraha, erityishoitoraha vanhempainpäivärahat sekä kotihoidon tuki ja osittainen hoitoraha (yksityisen hoidon tukea ei oteta vanhemman tulona huomioon) opintotuet (pl. opintolaina) toimeentulon turvaamiseksi tarkoitetut apurahat eläkkeet (myös ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutuskoro-tus) lapsilisä asumisen tuet sotilasavustuksen perusavustus ja asumisavustus (sekä jatkuva asumisavus-tus että kertakorvauksena maksettava) oppisopimuskoulutuksen ajalta maksettava päiväraha ja perheavustus (matka- ja majoituskorvausta ei oteta huomioon) omaishoidon tuki koulutusrahaston aikuiskoulutustuki Sosiaalietuudet otetaan huomioon sen kalenterikuukauden tulona kuin ne on maksettu. Pääsääntöisesti huomioon otetaan elatusvelvolliselle itselleen myönnetyt etuudet. Esim. jos lapsilisä on myönnetty ja maksetaan elatusvelvollisen puolisolle, ei sitä huomioida elatusvelvollisen tulona. Jos lapsilisä maksetaan kunnalle tai perhehoitajalle lapsen laitostai perhehoidon vuoksi, ei lapsilisää oteta elatusvelvollisen tulona huomioon. Poikkeuksena edellä todetusta on kuitenkin yleinen asumistuki, joka lasketaan kokonaisuudessaan elatusvelvollisen tuloksi, jos hän kuuluu asumistukea saavan ruokakuntaan. Vastaavasti elatusvel-vollisen tulona otetaan huomioon hänen puolisonsa saama eläkkeensaajan asumistuki. Jos molemmat puolisot ovat elatusvelvollisia ja hakevat maksuvapautusta, otetaan molempien tulona huomioon kokonaisuudessaan ruokakunnalle myönnetty yleinen asumistuki tai eläkkeensaajan asu-mistuki/tuet. Miltä ajalta/mistä velasta voidaan myöntää Miltä ajalta / mistä velasta voidaan myöntää Takautumissaatava jätetään perimättä vähintään yhdeltä kokonaiselta kalenterikuukaudelta. Mak-suvapautus myönnetään kalenterikuukauden koko jäljellä olevan saatavan osalta. Maksuvapautus-ta ei siten voi myöntää kalenterikuukauden ajalta osittain. Jos elatusvelvollisella on useampi lapsi, joiden elatusavun maksun hän on laiminlyönyt samana ajankohtana, jätetään kaikkien lasten ela-tustuen maksun perusteella syntynyt takautumissaatava perimättä. Esimerkki Elatusvelvollisella on kolme lasta, joiden elatusavun (153 /kk) hän on laiminlyönyt. Elatusvelvollinen hakee maksuvapautusta ajalta , jolta ajalta 12

13 elatusapusaatavaa on kertynyt yhteensä 1836 euroa. Takautumissaatavan osuus on 1822,20 euroa. Jos maksuvapautuksen edellytykset täyttyvät koko haetulta ajalta, maksuvapautus myönnetään 1822,20 euron osalta. Perittäväksi jää edelleen lasten saatavat elatusvelvolliselta (13,80 euroa). Jos maksuvapautuksen edellytykset täyttyvät vain ajalla , myönnetään maksuvapautus ajalla syntyneestä takautumissaatavasta 911,1 euroa ja hylätään hakemus ajalta Jos elatusvelvollinen hakee maksuvapautusta ajalta, jolta takautumissaatavaa ei enää ole (elatus-velvollinen on maksanut takautumissaatavan), ei maksuvapautusta myönnetä, vaikka maksuva-pautuksen edellytykset täyttyisivätkin. Maksuvapautushakemuksen vireillä ollessa saatuja elatusapuvelan suorituksia ei tule kohdistaa aikaan, jolta maksuvapautusta haetaan. Toisin sanoen hakemuksen vireillä ollessa saadut ela-tusapusuoritukset (esim. ulosotosta saadut) eivät estä maksuvapautuksen myöntämistä, jos edelly-tykset ovat olleet olemassa elatusavun laiminlyönnin ajankohtana. Jotta hakemuksen saapumisen jälkeen perityt elatusapusuoritukset eivät kohdistuisi haetulle maksuvapautuksen ajalle, on maksuvapautushakemuksen rekisteröinti heti sen saavuttua tärkeää. Muista elatusapusuorituksista poiketen työttömyysturvan lapsikorotukset kuitenkin kohdennetaan elatusapuvelkaan maksuvapautushakemuksen vireilläolosta huolimatta. Maksuvapautus myönne-tään siten lapsikorotusten jälkeen jäljelle jäävästä velasta. Perusteena menettelylle on se, että lap-sikorotus on tarkoitettu aina lapsen elatusta varten (TTL 11 luku 9a ) ja elatusvelvollisen laimin-lyötyä elatusavun maksamisen siirtyy oikeus lapsikorotuksen perintään Kelalle. Elatusvelvollisen mahdollinen velkajärjestely ei estä maksuvapautuksen myöntämistä. Toisin sa-noen, jos elatustukilaissa säädetyt maksuvapautuksen edellytykset täyttyvät, ei velkojen kuulumi-nen velkajärjestelyn piiriin estä maksuvapautuksen myöntämistä. Sovellettava lainkohta Elatustukilaki 580/ Hakeminen Hakeminen Maksuvapautusta voi hakea elatusvelvollinen itse tai hänen edunvalvojansa. Kuolinpesä ei voi hakea maksuvapautusta vainajan veloista. Maksuvapautusta ei myöskään myönnetä Kelan aloitteesta ilman hakemusta. Maksuvapautusta haetaan lomakkeella LC1. Liitteet Elatusvelvollisen on toimitettava ajalta, jolta maksuvapautusta haetaan, selvitys maksukyvyttömyyden syystä ja tuloistaan Maksuvapautusta voi hakea myös vapaamuotoisella hakemuksella/muulla viestillä. Edellytyksenä on tällöin, että viestistä löytyvät kaikki tarvittavat tiedot. Jos niitä ei löydy, kysy asiakkaalta puhelimitse puuttuvat tiedot. Jos tietoja puuttuu paljon, voi olla syytä lähettää asiakkaalle hakemuslomake. Jos maksuvapautusta haetaan esimerkiksi 13

14 työttömyyden perusteella, tulee asiakkaan ilmoittaa, onko hänellä tuloja vai ei. Jos asiakkaalle on lähetetty maksuvapautushakemus vapaamuotoisen hakemuksen/ viestihakemuksen lisäksi ja asiakas ei palauta hakemusta, asia käsitellään käytettävissä olevilla tiedoilla. Maksukyvyttömyyden syy Hakemuslomakkeessa elatusvelvollinen ilmoittaa maksukyvyttömyyden syyn ja tästä hänen on esitettävä tarvittava selvitys ellei tieto ole jo Kelassa. Työkyvyttömyydestä ei tarvitse esittää uutta lääkärinlausuntoa tai todistusta, jos selvitys on jo Kelalle toimitettu muun etuusasian yhteydessä. Samoin esim. päätoimisesta opiskelusta ei tarvitse toimittaa erillistä selvitystä, jos hakija saa opin-totukilain mukaista opintotukea. Jos maksuvapautusta haetaan työttömyyden perusteella ja hakija on saanut Kelasta työttömyys-etuutta haetulta maksuvapautuksen ajalta, ei erillistä selvitystä tarvita. Myöskään silloin kun hakija esittää työttömyyskassan maksuilmoituksen/ilmoitukset maksetusta työttömyysetuudesta, ei erillistä selvitystä maksukyvyttömyyden syystä tarvita. Muussa tapauksessa käsittelijä ottaa yhteyttä työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos sieltä saadun tiedon mukaan hakija ei ole lainkaan ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi tai on jättänyt työnhaun uusimatta, pyydetään hakijalta lisäselvitystä tilanteestaan (ks. myös kohta Maksukyvyttömyyden syy > Työttömyys) Selvitys maksukyvyttömyyden perusteesta on esitettävä koko haetulta ajalta. Jos maksukyvyttömyyden syystä ei ole Kelassa tietoa tai selvitystä ei ole saatu hakemuksen yhteydessä, voit pyytää lisäselvitystä kirjeellä LCL01. Tulot Elatusvelvollisen on esitettävä tuloistaan selvitys, jokaiselta kalenterikuukaudelta, jolta maksuvapautusta haetaan. Kelan maksamista etuuksista ja vahvistetusta YEL- tai MYELtyötulosta ei tarvitse esittää selvitystä. Sen sijaan esim. palkkatuloista, työeläkkeistä ja työttömyyskassan maksamista päivärahoista tulee esittää selvitys, josta ilmenee tulon maksupäivä (esim. palkkalaskelma tai maksuilmoitus). Edellä todetusta kuukausikohtaisesta selvityksestä voidaan joustaa silloin, kun kyse on säännöllisesti tiettynä maksupäivänä maksettavasta tulosta (esim. eläke). Tällöin jos maksuvapautusta haetaan useamman kuukauden ajalle ja hakija selvittää luotettavasti tulonsa 2-3 kuukaudelta, ei ole tarvetta pyytää asiakkaalta erillistä tuloselvitystä jokaiselta kuukaudelta. Jos maksuvapautuksen peruste vaihtuu haetun jakson aikana taikka tulojen määrä tai maksupäivä vaihtelee kuukausittain, on tuloselvitys esitettävä erikseen jokaiselta haetulta kalenterikuukaudelta. Ulkomailla asuvilta hakijoilta ei voida edellyttää vastaavaa selvitystä maksukyvyttömyyden perusteesta tai tuloista kuin Suomessa asuvilta hakijoilta. Mahdollisuus toimittaa selvitystä joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti riippuen hakijan asuinvaltiosta ja maksukyvyttömyyden syystä. Jos selvitystä ei voida hakijalta kohtuudella edellyttää, hakijan oma ilmoitus on riittävä. Vireilletulo

15 Vireilletulo (sisältö) Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Verkkoasioinnin linkit > Verkkoasiointi Kelassa). Sähköpostitse tai faksilla Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä 15

16 Suullisesti ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireilletulo ja asian käsittely) sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. Asiakirjan siirto Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. Kuka voi hakea

17 Kuka voi hakea (sisältö) Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. Henkilö itse Henkilö itse (sisältö) Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. 17

18 Edunvalvoja Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/ Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen 18

19 tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Valtuutettu Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä Hakuaika Hakuaika Maksuvapautusta voi hakea takautuen vuoden ajalle. Vain erityisen painavasta syystä maksuvapautus voidaan myöntää takautuen pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen sen hakemista. Erityisen painavana syynä ei pidetä tietämättömyyttä tai unohtamista. Hakemuksen myöhästymisen syitä ja hylkäämisen kohtuuttomuutta arvioitaessa voit huomioida seuraavia seikkoja: Onko hakeminen ollut mahdollista hoitaa määräajassa ja onko hakemus laitettu vireille heti kun se on ollut mahdollista? Minkälainen asiakkaan kyky hoitaa omia asioitaan on? Minkälainen asiakkaan elämäntilanne yleisesti on (esim. perheenjäsenen yllättävä ja vakava sairastuminen, jonka vuoksi hakija on menettänyt kyvyn hoitaa omia asioitaan) Onko muita harkintaan vaikuttavia seikkoja? Vankilassaolo pelkästään ei ole syy myöntää maksuvapautusta myöhästymisestä huolimatta. Jos hakemus on myöhästynyt, hakijaa on kuultava myöhästymisestä ja on pyydettävä myöhästymisen syystä selvitys (asiakaskirje LCL02) 19

20 Maksuvapautusta ei myönnetä etukäteen tulevalle ajalle. Maksuvapautuspäätös tehdään aina takautuvalle ajalle, jolta on tiedossa maksuvapautuksen peruste ja tulot. Jos maksuvapautusta on haettu tulevalle ajalle, hakemus hylätään tältä osin.maksuvapautushakemus voidaan kuitenkin käsitellä hakemuksen saapumiskuukauden ajalta Jos maksuvapautushakemus on saapunut kuluvan kalenterikuukauden elatusavun erääntymispäivän jälkeen, hakemus tulee käsitellä myös saapumiskuukauden ajalta, jos maksuvapautusta on haettu hakemuksen saapumiskuukaudelta. Useimmiten elatussopimuksessa on sovittu, että elatusapu erääntyy kunkin kuukauden 1. päivä. Jos esimerkiksi maksuvapautushakemus saapuu Kelaan ja maksuvapautusta haetaan , hakemus jätetään odottamaan saakka (hakemus voidaan käsitellä myös heti ajalta ) hakemuksen rekisteröinnin jälkeen. Joulukuun osalta maksuvapautushakemus hylätään. Odottamisen jälkeen asiakkaalta selvitetään (mieluiten puhelimitse) maksuvapautuksen peruste ja tulot hakemuksen saapumisen jälkeiseltä ajalta saakka. Hakemuksen peruminen Hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Perumisen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Jos peruminen on suullinen, kirjaa yhteydenotto Oiwaan ja tee Toimeksianto-työ. Poista järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto. Jos ilmoitus hakemuksen perumisesta on tullut kirjallisesti tai asiointipalvelun kautta, poista järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto ja lähetä asiakkaalle tekstiviesti. Jos käytössäsi ei ole asiakkaan puhelinnumeroa, lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstään peruttu. Voit käyttää kirjepohjaa YHI39. Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) Lisäselvitysten pyytäminen Suullisesti tai kirjallisesti Hakemuslomakkeen täydentäminen Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Tietosuojasta huolehtiminen > Kelan tietoturvakäsikirja > Liite 1). 20

21 Suullisesti tai kirjallisesti Pyydä lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa tai puhelimitse etuuskäsittelyssä. Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät CICS:ltä OSKY > Kelan toimistot ja vakuutuspiirit > Toimistot > Toimiston valinta > Toimiston osoite > Osoitetiedot. Vastaanottajaksi osoitteeseen merkitään Kela. Kerro asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä OIWAn yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ OIWAssa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Asiakasta tavoitellaan puhelimitse virka-aikana klo Jos asiakas ei vastaa puheluun, Lähetä asiakkaalle tekstiviesti tietokoneelta palvelusta (Kelanetti > Työkalut) Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Tekstiviestimallit). Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. Kopioi viesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se OIWAn yhteydenottoon Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä hän itse ota yhteyttä Kelaan saman vuorokauden sisällä, lähetä asiakkaalle asiakaskirje. Vaativissa etuusasioissa voi olla järkevää tavoitella asiakasta puhelimitse tai odottaa hänen soittoa parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos kirjallinen menettely on tarkoituksenmukainen asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen tai asiakas ei ole antanut tiedoksi puhelinnumeroaan. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi toimittanut näitä selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä lisäselvitykset edellä kuvatulla tavalla. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen sen luonteen huomioon ottaen joko suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava 21

22 kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Tietoturvasyistä Kelan kanssa ei voi asioida sähköpostitse. Mikäli asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Jos asiakas tiedustelee puuttuvista lisäselvityksistä verkon kautta suojattua yhteyttä käyttäen, voidaan viestiin vastata, ja kertoa puuttuvista selvityksistä. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostitse ja faksilla) ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä (Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Liitetiedostot muistitikulla, CD:llä ja kännykällä). Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja ensisijaisesti suullisesti. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä suullinen täydennys tai muu tieto OIWAn yhteydenottoon (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää Etuusohje > Vireilletulo. Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Kerro samalla, että määräajan kuluttua asia voidaan ratkaista, vaikka asiakas ei olisikaan toimittanut pyydettyä selvitystä. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaika voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa selvitysten toimittamiseen, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se OIWAn yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas ei toimita lisäselvitystä määräajassa tai pyydä määräajan pidentämistä, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Kelanetti > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) 22