Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana?"

Transkriptio

1 3. kysymys Mikä on eduskuntaryhmänne arvio valtiontalouden liikkumavarasta alkaneen vaalikauden aikana? Kuinka paljon em. liikkumavarasta katsotte voitavan käyttää pysyviin menonlisäyksiin ja verotuksen muutoksiin julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä vaarantamatta: julkisten peruspalveluiden kohentamiseen palkkatasa arvon edistämiseen tulonsiirtojen kehittämiseen työllisyyden ja yrittäjyyden sekä kotimaisen omistajuuden vahvistamiseen osaamisen ja infrastruktuurin parantamiseen sekä julkisten tutkimus ja kehityspanosten lisäämiseen kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen verotuksen muutoksiin johonkin muuhun? Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana? KESKUSTA: Keskusta katsoo, että valtiontalouden liikkumavara riippuu ratkaisevasti talouden kasvusta. Jos kasvu pystytään hallituskaudella pitämään vahvana, rakennetyöttömyyttä alentamaan ja tuottavuuden pitkän ajan kasvuedellytyksiä tukemaan, julkisen talouden pitkän ajan kestävyys ei vaarannu tuntuvistakaan menojen lisäyksistä tai verojen kevennyksistä. Keskustan arvion mukaan suotuisan kasvu ja rakennekehityksen toteutuessa valtion menojen lisäyksiin tai verotuksen keventämiseen voidaan käyttää 4 5 miljardin euroa (vaalikauden lopun tasona). Palveluiden kehittämiseen, sosiaalisten tulonsiirtojen ja muiden menojen pysyvään lisäämiseen arvioimme voitavan käyttää liikkumavarasta runsaat 1,5 miljardia euroa. Tulonsiirtojen lisäämiseen voidaan käyttää noin 350 miljoonaa euroa ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen runsaat 500 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on arvioitava mahdollisuudet edistää palkkatasa arvoa kunnissa valtio osuusjärjestelmän kautta. Osana yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamista hallituksen on varattava myös riittävät voimavarat maatalouden kehittämisrahaston toimintaedellytysten turvaamiseen ja metsätalouden rahoitukseen. Tämän lisäksi tarvitaan merkittäviä lisäpanostuksia koulutukseen, julkisten tutkimus ja kehityspanosten lisäämiseen, kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen sekä liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Tämän ohella erimuotoisiin verotuksen täsmätoimiin yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi sekä verojärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi on varattava noin miljardi euroa. Näitä ovat muun muassa ruuan arvonlisäveron alentaminen 5 prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin, perintö ja lahjaverotuksen lieventäminen, yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten verotuksen huojentaminen, eläkeläisten verotuksen korjaaminen palkansaajien tasolle. Pääomatuloverotukseen on tehtävä yrittäjyyttä ja kotimaista omistajuutta edistäviä muutoksia. Autoverotusta on kehitettävä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ansiotuloverotuksen kiristymisen estäminen edellyttää runsaan miljardin euron nimellistä veronkevennystä. Muun, lähinnä ansiotuloverotuksen reaalisen keventämisen tarve työllisyyden ja kasvun tukemiseksi on arvioitava vaalikauden aikana erikseen palkkakehityksen ja suhdannetilanteen perusteella. Alkoholiverotusta pitää lievästi kiristää.

2 Kertaluonteisia sijoituksia lähinnä innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja infrastruktuurin kohentamiseen voidaan lisäksi rahoittaa valtion omaisuuden myyntituloista. Edellä todetun mukaisesti julkisen talouden pitkän ajan kestävyys riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka alhaiseksi rakennetyöttömyys kyetään painamaan vaalikauden mittaan ja millaiset edellytykset tuottavuuden kasvulle pitkällä aikavälillä kyetään luomaan. Hallitusohjelman talous ja rakennepolitiikalla on tavoiteltava selvästi valtiovarainministeriön laskennallista perusuraa parempaa kehitystä. Tämän toteutuessa tavoitteena julkisen talouden tasapainolle vuonna 2011 voitaneen pitää lähellä kolmen prosentin ylijäämää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tällöin valtiontalouden ylijäämä voisi olla 0,5 1 prosenttia bruttokansantuotteesta ja kuntatalous likimain tasapainossa. Valtiontalouden riittävän ylijäämän varmistamiseksi on jatkettava kuluneella vaalikaudella menetyksellisesti toteutettua kehysmenettelyä sen eräät puutteet korjaten. KOKOOMUS: Valtiontalouden liikkumavara on ensin luotava, jotta on myös jaettavaa. Eri tahot ovat esittäneet laskennallisia arvioita liikkumavaran suuruudesta, mutta niiden toteutuminen riippuu viime kädessä talouskasvun ja työllisyyden kehityksestä. Kuten jo kysymyksen 1 yhteydessä totesimme, talouspolitiikan avulla on luotava kasvua ja siten parannettava työllisyyttä. Veroratkaisuilla voidaan luoda talouteen sellaista dynamiikkaa, joka edistää talouskasvua ja luo uusia työpaikkoja. Kannustavuutta lisäävillä veroratkaisuilla on mahdollista helpottaa työvoiman kohtaanto ongelmaa. Talouskasvua ja työllisyyttä edistävien veroratkaisujen ytimenä on maltillinen, mutta päättäväinen tuloverojen keventäminen. Eläkeläisten verotusta on muutettava siten, että se ei ole palkansaajien verotusta kireämpää. Lisäksi on mahdollista toteuttaa merkittäviä täsmätoimia esimerkiksi perintö, lahja ja osinkoverotuksessa suomalaisen yrittäjyyden ja omistajuuden tukemiseksi. Valtion menojen lisäämisessä on noudatettava varovaisuutta ja harkintaa. Suotuisalla talouskasvulla ja hyvällä työllisyydellä aikaansaatua valtiontalouden liikkumavaraa on kuitenkin mahdollista kohdistaa esimerkiksi eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden toimeentulon kohentamiseen. Maatalouden investointien ja yrittäjätoiminnan ylläpitämiseksi MAKERA:n pääomien on oltava riittävät. Valtion on tuettava palkkaratkaisuja, jotka helpottavat työvoimapulaa koulutetuilla julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla, etenkin hoitoalalla. Kansainvälinen vastuumme edellyttää lisäpanostuksia maamme kehitysyhteistyörahoituksen tasoon. Tulevalla vaalikaudella on tehtävä osaamisinvestointeja. Tavoitteena on T&K toiminnan BKTosuuden nostaminen 4 prosenttiin. Yliopistojen perusvoimavaroja on lisättävä. Julkiseen talouteen on luotava kestävästi sellainen ylijäämä, joka antaa mahdollisuuden vastata ikääntymisen haasteisiin.

3 SDP: Terve valtiontalous on kaikissa oloissa välttämätön. Talouden kasvaessa ja työllisyysasteen noustessa julkiseen talouteen tulee liikkumatilaa. On tärkeää, että taloudellisesta kasvusta pääsevät hyötymään myös ne, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Vaalikauden liikkumatilasta sosialidemokraatit ovat valmiit käyttämään noin puolet (2,4 mrd euroa) työllisyyttä, hyvinvointiyhteiskuntaa ja osaamista vahvistaviin toimiin. Tulevan talouskasvun turvaamiseksi on liikkumatilasta iso osa käytettävä tutkimus ja kehittämistoimintaan sekä osaamista ja muita työllisyyttä tukeviin toimiin kuten aktiivisen työvoimapolitiikan voimavarojen lisäämiseen. Sosiaali ja terveyspalveluja tulee kehittää. Merkittävimmät panostukset tarvitaan vanhustenhuollon palveluihin. Vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää henkilökuntaa sekä selkeät normit palvelutasoon. Tarvitaan korotuksia työttömyysturvaan, opintotukeen ja pienimpiin eläkkeisiin ja lapsiperheiden tukeen mm. pidentämällä vanhempainvapaata ja korottamalla lapsilisiä ja osittaista hoitorahaa sekä parantamalla asumistukea. Lisäksi panostuksia tarvitaan liikenteen kehittämiseen: uusien infrahankkeiden käynnistämiseen, lisäämällä liikenneväylien kunnossapidon rahoitusta, joukkoliikenteen rahoituksen korottamiseen sekä työsuhdematkalipun käytön lisäämiseen. Tarvitaan panostuksia myös turvallisuuteen: lähipoliisien lisäämiseen, päihdekuntoutukseen sekä huumeiden ja muiden päihteiden vastaiseen työhön ja tuomioistuinten ruuhkien purkamiseen. Julkiselle sektorille on turvattava riittävät taloudelliset voimavarat, jotta yhteisten palvelujen tekijöille voidaan työmarkkinoilla tarjota kunnon työolot ja oikeudenmukainen palkkaus. Naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseksi tarvitaan aktiivista yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kyse on tasa arvosta ja osaavan työvoiman saatavuudesta julkisiin palveluihin. Hallituksen tehtävänä on turvata riittävät valtionosuudet palkanmaksuun naisvaltaiselle julkiselle sektorille ja edistää naisten ja miesten palkkaeroja kaventavaa tulopoliittista ratkaisua. Samapalkkaohjelma auttaa palkkaerojen kaventamista, sen toteuttamiselle on turvattava riittävät resurssit. Luottamusmiesten tiedonsaantioikeus ja työnarvioinnin kehittäminen ovat välttämättömiä välineitä tasa arvoisen palkkauksen edistämiseksi. Kuntien ja valtion on työnantajina pyrittävä kokoaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin, esimerkiksi ns. sijaispankkeja käyttöönottamalla, jolloin sijaiset ovat vakituisessa työsuhteessa. Yrittäjyyden ja kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi Suomen on pidettävä huolta siitä, että yritysverotus on tasoltaan ja rakenteeltaan kilpailukykyinen. Alkavan yritystoiminnan rahoitus on turvattava ja erityistä huomiota on kohdistettava kasvuyritysten rahoituksen kehittämiseen. Suomen tulee täyttää kansainväliset sitoumukset. Tämä edellyttää, että kehitysyhteistyömäärärahojen tason nostoa nopeutetaan 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. Ensisijaisena tavoitteena on globaaliköyhyyden ongelmiin tarttuminen. Suomen kehitysyhteistyön sisältöä tulee suunnata myös työelämän perusoikeuksien parantamiseen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n periaatteiden mukaisesti. Veropolitiikassa liikkumatila on selvästi vähäisempi kuin edellisellä vaalikaudella. Verotuksen liikkumatila on käytettävä työllisyyttä tukevalla tavalla ja veronkevennysten painopiste on tästä syystä asetettava pieniin ja keskisuuriin ansiotuloihin. Veronkevennysten taso ja ajoitus riippuvat talouskehityksestä ja tulevista työmarkkinaratkaisuista. Hallitusohjelmaan on kirjattava eläkkeensaajien verotuksen epäkohtien korjaaminen sekä perintöverotuksen epäkohtiin puuttuminen erityisesti lesken ja ala ikäisten lasten asemaan liittyen

4 sekä tavanomaisten pienten perintöjen verotuksen helpottaminen. Ohjelmaan on myös kirjattava verotuksen uudistaminen ympäristönsuojelua tukevaksi ja luonnonvarojen kulutusta hillitseväksi. Valtion velkaa on perusteltua ensi vaalikaudella edelleen lyhentää. Julkisen talouden rahoitusasemaa on edelleen vahvistettava ensi vaalikaudella edessä olevaan ikärakenteen muutokseen varautumiseksi. Normaalit julkiset menot tulee rahoittaa osana normaalia budjettirahoitusta. Ei tule ottaa uusia menokohtia, jotka olisivat riippuvaisia valtionyhtiöiden myyntituloista. VASEMMISTOLIITTO: Suomen lähiaikojen talouspolitiikan liikkumavaraa määrittää julkiseen talouteen syntynyt rahoituksellinen väljyys, hyvän taloussuhdanteen todennäköinen jatkuminen sekä näköpiirissä oleva väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä työikäisen väestön määrän kääntyminen laskuun. Erityisesti viime mainittuun tekijään perustuen valtionvaranministeriön kansantalousosasto on omissa liikkumavaralaskelmissaan arvioinut, että julkiseen talouteen on kasvamassa vuoteen 2050 mennessä mittava alijäämä, kun kokonaisveroaste pysyy 42 prosentissa. VM:n laskelmiin sisältyy kuitenkin eräitä epätarkkuuksia, jopa suoranaisia virheitä, jotka vähentävät sen luotettavuutta näinkin pitkän aikavälin pohjalta esitetyn, lähiaikojen politiikkaa koskevan liikkumavara arvion tekemiseen. Näitä tekijöitä on tarkasteltu Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) julkaisemassa talousennusteessa vuosille , ja siinä päädytään arvioimaan, että VM näkee tilanteen liian negatiivisena. PT:n esittäminen argumentein näyttää todennäköiseltä, että hyvän suhdannevaiheen myötävaikutuksella julkiseen talouteen on muodostumassa täksi ja ensi vuosiksi ylijäämä, jonka koko on noin neljä ja puoli prosenttia bruttokansantuotteesta. Tätä liikkumavaraa ei pidä käyttää verotuksen olennaiseen keventämiseen lukuun ottamatta perintöverotuksen tiettyjä tarkistuksia ja eläkeläisten verokohtelun oikeudenmukaistamista. Erityisesti sitä ei tule käyttää suurituloisten verotuksen keventämiseen. Sitä tulee käyttää ensi sijassa pienituloisten aseman parantamiseen ja köyhyyden poistamiseen (ks. perusturvan uudistaminen kohdassa 2), mikä vaatinee ½ 1 miljardin euron panostusta hallituskauden aikana, ja toiseksi hyvinvointivaltion ja erityisesti julkisten hyvinvointipalvelujen vahvistamiseen (ns. tasa arvotupo ml.). Hyvinvointipalvelut edellyttävät tuntuvia panostuksia, mutta kyse on investoinneista tulevaisuuteen: Suomen selviytyminen ja suomalainen hyvinvointi riippuvat jatkossa viime kädessä siitä, onnistummeko turvaamaan ja kehittämään sitä hyvinvointivaltiota, johon viime vuosikymmenten talousmenestyksemme on perustunut. Kaikkien verotuksen merkittävään keventämiseen ei ole liikkumavaraa, eikä siihen ole myöskään sosiaalisesti oikeudenmukaisia perusteita. Jos kaikki verot otetaan huomioon, nähdään, että Suomessa on tällä hetkellä verorasituksen osalta lähes tasavero. Verotusta on uudistettava niin, että pienet tulot (esim. aina /v. asti) tulisi tietyn siirtymäajan puitteissa vapauttaa kokonaan verosta. Jo lyhyellä aikavälillä voitaisiin ottaa kunnallisverotuksessa käyttöön eläketulovähennyksen kaltainen vähennysoikeus, jonka saavat muun muassa sairaspäivärahalla, opintotuella tai työttömyysturvalla elävät ihmiset. Pääomatulojen verotusta on kiristettävä. On selvitettävä, missä aikataulussa verotuksessa voitaisiin siirtyä sellaiseen malliin, jossa pohjana olisi edellä mainittu (esim /v) verovähennysoikeus, ja tämän jälkeen kaikkia henkilökohtaisia tuloja pääomatulot mukaan lukien verotettaisiin progressiivisen asteikon mukaan. Koko uudistus voitaisiin toteuttaa niin, että sen vaikutus verotuottoihin olisi kustannusneutraali. Verotuloja voitaisiin lisätä palauttamalla varallisuusvero tällä voitaisiin esimerkiksi kattaa tarpeelliset perintöverotuksen tarkistukset.

5 Verotusta onkin tarkoituksenmukaista uudistaa ylipäänsä oikeudenmukaisuuden ja ekologisten syiden takia mm. palauttamalla varallisuusverotus alentamalla ruuan arvonlisäveroa uudistamalla perintö ja lahjaverotusta korottamalla verovapaan osuuden alarajaa sekä turvaamalla lasten ja lesken asuminen avio tai avopuolison kuollessa uudistamalla autoihin kohdistuvaa verotusta ympäristömyönteisemmäksi esim. poistamalla dieselvero kannustamalla energiaa käyttävää teollisuutta energiaa säästäviin teknologisiin panostuksiin ja innovaatioihin Sen sijaan ei ole syytä palata lapsen perustella annettaviin verovähennyksiin vaan tasoitus lapsesta aiheutuvista kustannuksista tapahtuu parhaiten lapsilisän kautta, jonka tasoa on aihetta nostaa ja sitoa se indeksiin. Osaamisen ja infrastruktuurin parantamista sekä julkisten tutkimus ja kehityspanosten lisäämistä koskeviin kysymyksiin on pääosin vastattu jo kohdassa 2. On tärkeätä, että julkisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen nähdään osana julkisen infrastruktuurin kehittämistä ja sitä kautta maamme kilpailukyvyn vahvistamista. Samoin työllisyyttä on käsitelty jo kohdassa 2. Yrittäjyyttä on edistettävä ja erityisesti uusien pienten ja keskisuurten yritysten syntyyn ja kasvuun liittyviä esteitä on poistettava. Matalapalkkatuen asemasta työllistävämpää on tukea yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Erityisen merkittävää tämä on tasavertaisen aluekehityksen turvaamisen näkökulmasta. Yleisiin verotusta tai työvoimakustannuksia keventäviin järjestelyihin on suhtauduttava hyvin varauksellisesti, ja samoin on huolehdittava siitä, että työehtosopimuksia sovelletaan ja muu työsuhteen turva on kunnossa myös pk yrityksissä. Paikallista sopimista tulee kehittää työmarkkinaosapuolten yhteisellä valmistelulla, ja valtiovalta voi osallistua siihen vain kolmikantajärjestelmän osapuolena. Kehitysyhteistyömäärärahat on mahdollisimman nopeasti nostettava 0,7 prosenttiin BKT:stä. Takarajana on pidettävä edelliseen hallitusohjelmaan kirjattua aikarajaa, vuotta Kehitysyhteistyömäärärahat tulisi erottaa ns. budjettikehysmenettelystä. Painotamme julkisten peruspalvelujen kohentamista, mikä edellyttää kuntarahoituksen lisäämistä. Ikääntyvän väestön oikeus palveluihin tulee turvata säätämällä erityinen vanhuspalvelulaki. Lasten oikeutta päivähoitoon ei tule rajoittaa. Sosiaaliturvan oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi Vasemmistoliitto haluaa korottaa perusturvaetuuksia ja erityisesti minimitasoja tavoitteena yhtenäinen ja selkeä toimeentulon perusturva, jonka rinnalla kehitetään myös ansiosidonnaista sosiaalivakuutusta. Yhteiskunnan on tehtävä perusoikeudet todeksi jokaisen kohdalla. Esimerkiksi vaikeavammaisille on taattava subjektiivinen oikeus avustajaan. Hoivan tarpeessa oleville tulee turvata riittävät sosiaaliset palvelut ja osallistumisen mahdollisuudet, ja heitä tukevien omaisten taloudellista ja sosiaalista asemaa pitää parantaa. VIHREÄ LIITTO: Liikkumavara Talouden liikkumavaran arvioiminen vaalikauden mittaiselle jaksolle on haastavaa. Siksi suhtaudumme varauksellisesti kaikkien vero ja menopäätösten tekemiseen heti hallituskauden alussa. Perusteellinen väliarvio talouspolitiikan suunnasta on tehtävä ainakin vaalikauden puolivälissä.

6 Kansantalouden liikkumavara on arviolta neljän miljardin euron luokkaa, jos työllisyysastetta onnistutaan nostamaan. Toivomme, että hallitusneuvottelut käynnistyvät keskustelulla valtiontalouden tilasta. Olemme valmiita täsmentämään esityksiämme tämän arvion päätteeksi. Liikkumavaran suuruudesta riippumatta on olennaista löytää kohtuullinen tasapaino veronkevennysten ja menolisäysten välillä. Liikkumavaran ei saa antaa huveta harmaaseen talouteen. Tuoreen arvion mukaan harmaan talouden menetykset valtiontaloudelle ovat noin kaksi miljardia euroa. Toimet harmaan talouden torjumiseksi maksavat itsensä monin verroin takaisin ja turvaavat rehellisen yrittäjien mahdollisuudet. Verolinjauksia Veropolitiikassa keskeistä on turvata veropohja ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoitus. Arvioimme veronalennusvaran olevan pienempi kuin edellisellä hallituskaudella. Veronkevennyksiin voidaan käyttää noin puolet talouden liikkumavarasta. Tämä sisältää inflaatiotarkistukset, pieni ja keskituloisten veronkevennykset sekä perintöveron kohtuullistamisen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa paras työllisyyshyöty saadaan kohdentamalla veronkevennykset pieniin työtuloihin. Tuloverotusta ei millään tulotasolla ole syytä kiristää nykyisestä, joten osa veronkevennysvarasta tulee varata veroasteikon inflaatiotarkistuksiin. On aktiivisesti etsittävä veroratkaisuja, joissa kokonaisveroaste ei merkittävästi laske, vaikka työn verotusta kevennettäisiinkin. Ekologisella verouudistuksella eli siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristön verotukseen voidaan tuotanto ja kulutustapoja ohjata kestävämpään suuntaan ja kompensoida veropohjan menetystä, jota työtulojen verojen alentamisesta koituu. Sopivia kohteita voivat olla mm. jäte, windfall, maa aines ja kevyen polttoöljyn vero. Perintöveron nykyään aiheuttamat kohtuuttomat tilanteet tulee korjata. Myös verotettavan perinnön alarajaa tulee pitkän tauon jälkeen tarkistaa. Alkoholi ja tupakkaveron korotuksella voidaan vähentää päihteiden käytöstä syntyviä inhimillisiä ongelmia ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Menolinjauksia Toinen puoli liikkumavarasta on varattava tärkeimpien menopaineiden kattamiseen. Tulevan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on vähentää lapsiköyhyyttä, joka on lisääntynyt vahvasta talouskasvusta huolimatta. Tämä vaatii monipuolisia toimia, muun muassa pienintä äitiys, isyys ja vanhempainraha tulee korottaa. Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden asemaa tulee parantaa. Opintorahaa on korotettava 15 prosenttia, sillä tuen taso on jäänyt pahoin jälkeen. Opiskelijoiden toimeentuloa on vaalikauden aikana parannettava mahdollisuuksien mukaan myös muin tavoin kuten ympärivuotistamalla asumistuki ja tarkistamalla tulorajoja. Ensi ja toissijaisen perusturvan selkeyttämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi on syytä korottaa työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa. Eläkeläisistä heikoimmassa asemassa ovat pelkän kansaneläkkeen varassa elävät. Heidän asemansa parantamiseksi esitämme takuueläkettä. Kuntataloutta on vahvistettava, jotta kunnilla on mahdollisuus tuottaa korkeatasoisia palveluita. Kouluissa haasteita ovat mm. luokkakokojen kasvu ja oppilashuollon puutteet, vanhustenhuollossa hoitajien vähyys, mielenterveys ja päihdehuollossa resurssien puute. Valtion tulee osaltaan tukea naisvaltaisten alojen palkankorotuksia sukupuolten välisten palkkaerojen umpeen kuromiseksi.

7 Ilmastonsuojelun tarvitsemat voimavarat on turvattava. Liikennehankkeiden rahoitus on rakennettava nykyistä kestävämmälle pohjalle. Perusradanpidon määrärahoihin tarvitaan selvä tasokorotus ja joukkoliikennehankkeita on priorisoitava. Osaamisen nojaavan talousstrategian on näyttävä myös yliopistojen perusrahoituksessa, t&kmäärärahoissa ja kotimaisen kulttuurin rahoituksessa. Oikeuslaitoksen ja vankeinhoidon akuuttia resurssipulaa on korjattava. Kehitysyhteistyön määrärahoja on korotettava kansainvälisten sitoumustemme tasolle vuoteen 2010 mennessä. Luonnonsuojeluohjelmien riittävä rahoitus on turvattava, jotta voidaan saavuttaa Suomen hyväksymä tavoite luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä. Julkisen talouden tasapaino Vastuulliseen talouspolitiikkaan kuuluu se, että vahvan talouskasvun aikana lyhennetään valtion velkaa ja vahvistetaan yhteiskunnan edellytyksiä vastata pitkän aikavälin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen. Tämä edellyttää myös kykyä tehdä rakenteellisia uudistuksia. RKP: Kokonaisuuteen pitää eduskuntaryhmämme näkemyksen mukaan sisällyttää sekä jatkettuja, mutta edellisen vaalikauden toteumaa pienempiä tuloverokevennyksiä ja joitakin muita veroperusteiden muutoksia, että sosiaalisesti ja työllisyyden edistämistä ajatellen perusteltuja menolisäyksiä ja työttömyysturvan rakenteellisia uudistuksia. Verokevennyksillä voidaan edelleen vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä. Menolisäykset täytyy kohdentaa syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin ja niin, että ne erityisesti vastaavat muuttuvan ikärakenteen tuomia tarpeita sekä tukevat työllistymistä, työelämässä pysymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Mainitun talouskasvun ja työllisyysasteen puitteissa veroperusteita voidaan arviomme mukaan keventää noin 2 mrd. euroa (kuluvan kauden toteuma 2,9 mrd.) ja menoja lisätä maaliskuun 2007 kehyspäätökseen verrattuna noin 1,5 mrd. euroa vaalikauden aikana. Valtion velan lyhentämistä jatketaan. julkisten peruspalveluiden kohentamiseen Kuluvalla vaalikaudella on panostettu yli 400 milj. sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Mielestämme tulevalla kaudella tarvitaan vielä enemmän, jotta palveluiden suurimmat epäkohdat voidaan korjata. Vanhusten ja terveydenhuollon resursseja pitää eduskuntaryhmän mielestä lisätä, kuten myös ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Edelliseen sisältyisi myös omaishoidon resursoinnin nostaminen ja samantasoisten palveluiden takaaminen eri kunnissa. palkkatasa arvon edistämiseen Monella naisvaltaisella alalla tarvitaan sekä lisää työvoimaa että palkankorotuksia. Hallitus jatkaa samapalkkaisuusohjelmaansa siitä lähtökohdasta, että samasta ja samanarvoisesta työstä on aina maksettava sama palkka. Tavoitteena on, että jo vuonna 2011 naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on pienentynyt 5 prosenttiyksiköllä. Hallitus huolehtii tasa arvolain velvoitteiden noudattamisesta ja siihen tarvittavien resurssien riittävyydestä. Hallitus tehostaa valvontaa lainvastaisten määräaikaisten palvelussuhteiden poistamiseksi, erityisenä painopisteenä

8 nuoret koulutetut naiset. Hallitus vaikuttaa omin toimenpitein siihen, että määräaikaiset työsuhteet vähenisivät huomattavasti julkisella sektorilla. Ns. henkilöstöpoolien kokeiluja ja käyttöönottoa tulisi nopeuttaa. tulonsiirtojen kehittämiseen Lisäpanostukset lapsiperheille suuntaisimme lapsilisien sitomiseen indeksiin sekä yksinhuoltajalisään. Haluamme myös jatkaa työtä perhevapaista aiheutuvien kustannuksien jakamiseksi tasan kaikkien työnantajien kesken sekä isien hoitovapaan käyttöasteen nostamiseksi. Kansaneläkettä saavien ostovoimaa tuettaisiin korottomalla täyttä kansaneläkettä, ja muuttamalla asumistukeen liittyviä yhteensovitussääntöjä niin etteivät nämä syö korotusta. Opintotukea nostetaan. Harkitaan vuotuisten ansiotulorajojen korottamista ja kokopäiväopiskeluun kannustavaa vaihtoehtoa, jossa opintotuki on suurempi kokopäiväopiskelijoille joiden vuositulot ovat vähäiset. työllisyyden ja yrittäjyyden sekä kotimaisen omistajuuden vahvistamiseen Hallituksen tulee panostaa uusien yritysten luomiseen. Yrittäjyyteen tulisi kannustaa kehittämällä rahoitusmuotoja uusille yrityksille, etenkin kasvuyritysten mahdollisuuksia saada riskirahoitusta parannetaan. EU:n rakennerahastovarat kohdennetaan innovaatiotoimintaan ja kasvavien pkyritysten tukemiseen. Yrittäjyyden kynnystä madalletaan edellisen hallituksen yrittäjyysohjelman edellyttämällä tavalla. Pienyrittäjien ja heidän perheenjäsenien sosiaaliturvaa parannetaan. Muilta osin viittaamme verotusta koskevaan vastaukseen. osaamisen ja infrastruktuurin parantamiseen sekä julkisten tutkimus ja kehityspanosten lisäämiseen; Menestyminen edellyttää julkisten tutkimus ja kehittämisvarojen lisäämistä maaliskuun kehyspäätöstä enemmän (kehys: 5 %/vuosi). Julkisessa t&k rahoituksessa kehitetään toimintatapoja, joilla pystytään rahoittamaan uusia yrityksiä ja alueellista kehitystä tukevia hankkeita nykyistä tasapainoisemmin ja enemmän. Tekesin, Suomen Teollisuussijoituksen (Tesi) ja SITRAn roolia sekä uusien innovaatioiden synnyttämisessä että uuden tiedon ja teknologian levittämisessä alueille vahvistetaan. Perustie ja rataverkoston vuosittaiseen kunnossapitoon tarvitaan suurempia panostuksia. Hallituksen tulisi jatkaa suurempien tie ja ratainvestointien tekemistä edellisen hallituksen niin sanotun infratyöryhmän pitkäjänteisen suunnitelman pohjalta. kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen; Ehdotamme, että kehitysapubudjetti irrotetaan kehysmenettelystä. Nopeutetaan YK:n vuosituhattavoitteiden ja yleispohjoismaisen tason saavuttamista. verotuksen muutoksiin Ruotsalainen eduskuntaryhmä korostaa, että hallitusneuvotteluissa sovittava finanssipoliittinen liikkumavara ja arvio verotoimenpiteiden kasvua lisäävistä vaikutuksista ratkaisevat myös sen, mihin veroperusteisiin on mahdollisuus nyt puuttua. Haluamme erityisesti nostaa esille: Ansiotuloverojen maltillista keventämistä tulisi jatkaa ensisijaisesti valtion tuloverotuksen kautta. Ottaen huomioon työeläkemaksujen tulevan korotuksen tuloverotusta pitäisi alentaa inflaatiotarkistuksien lisäksi vähintään 1 % kaikissa tuloluokissa. Lisäksi uuden hallituksen pitää huolehtia siitä, että vaalikauden loppuun mennessä eläkkeensaajien verotus ei missään tuloluokassa ole kireämpää kuin palkansaajien.

9 Perintövero pitää poistaa. Lyhyellä tähtäimellä perintöverotuksen perusteita muutettaisiin niin, että verottoman perinnön alaraja nostetaan reippaasti ja lapsille myönnettävä vähennys niin ikään tuntuvasti. Yrityksien ja maatilojen sukupolvenvaihdoksien yhteydessä toimitettavaa perintö ja lahjaverotusta tulisi lieventää, kymmenientuhansien olemassa olevien yritysten jatkamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Eduskuntaryhmä kiinnittää huomiota tuoreisiin arvioihin, joiden mukaan lisääntyvät perinnöt ja niiden aikaansaama lisäkysyntä tarkoittavat, että muutokset voidaan jo keskipitkällä aikavälillä suorittaa hyvinkin kustannusneutraalisti. Kotimaisen merenkulun kilpailukyky pitää turvata pitkäjänteisesti uudistamalla tonnistoverotusta ja luomalla varausjärjestelmä joka kannustaa uusien alusten hankintaan. Hallitusneuvotteluissa tulisi sopia valtiontaloudellisista mahdollisuuksista alentaa elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Vaihtoehtoina voivat silloin olla kaikkien elintarvikkeiden alv:n alentaminen vaalikauden loppupuolella, tai välittömämpi mutta valikoitu alentaminen elintarvikkeiden terveellisyyden perusteella. Osana aktiivista ilmasto ja energiapolitiikkaa uuden hallituksen pitäisi myös nopeasti valmistella ekologisia verotustoimenpiteitä sisältävän toimenpidekokonaisuuden. Keskeisessä roolissa tässä olisi autoverotuksen uudistaminen mahdollisimman kustannusneutraalisti suosimalla vähäpäästöisten uusien autojen hankintaa autoverotusta alentamalla ja porrastamalla käyttömaksua auton ympäristöystävällisyyden perusteella. Eduskuntaryhmämme nostaisi myös esille ns. ilmastosentin käyttöönoton, (suuruus korkeintaan ehkä 0,03 senttiä/kwh), jonka tuotosta ainakin osa siirrettäisiin uusiutuvia energiamuotoja tukevaan rahastoon. Osakesäästämistä edistetään muuttamalla osinkoverotusta niin, että korkeintaan 1000 euron osingot ovat verovapaita. Väkevien alkoholijuomien verotusta on nostettava. Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana? Edellä mainittu politiikka mahdollistaa finanssipolitiikan, joka sisältää kuluneen vaalikauden toteumaan verrattuna maltillisempia verokevennyksiä sekä tarkkaan harkittuja, talous ja työllisyyskasvua edistäviä toimia niin, että valtiontalous on kuitenkin vaalikauden lopussa selkeästi ylijäämäinen ja koko julkisen talouden ylijäämä voisi olla 4 %:n luokkaa. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Vähimmäisvaatimus on, ettei julkista velkaa kasvateta ja tavoite on, että valtion velkaa lyhennetään. Valtiontalouden ja kuntatalouden tulee olla tasapainossa. Arvioimme talouden kehityksestä riippuen liikkumavaraksi 4 5 miljardia euroa. Tästä noin kolmasosa voitaisiin käyttää veroratkaisuihin, kolmasosa sosiaali ja terveydenhuollon sekä perusetuuksien parannuksiin, kolmasosa työllisyyttä ja yrittäjyyttä, koulutusta ja uusiutuvaa energiantuotantoa tukeviin ratkaisuihin. Kristillisdemokraattien tavoitteena on julkisen sektorin, etenkin terveydenhoito ja sosiaalialan palkkojen korottaminen. Keväällä 2005 sovittiin miesten ja naisten samapalkkaisuutta edistävästä ohjelmasta, jonka esittämiä toimenpiteitä on edelleen pantava käytäntöön. Osa aika ja pätkätyösuhteita tulee pyrkiä vähentämään.

10 Välttämätöntä on opintorahan tasokorotus 15 prosentilla, minimiäitiyspäivärahan nosto pienimmän työttömyyspäivärahan tasolle sekä lasten kotihoidon tuen nosto. Näiden etuuksien ostovoiman säilyminen tulee turvata. Vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien palkkaus tulee toteuttaa. Omaishoidontukea tulee kehittää. Nämä tehtävät tulee siirtää Kelan hoidettaviksi. Yrityksen perustajan starttiraha tulee saada pysyväksi ja yrittäjän sosiaali, lomitus ja eläkejärjestelmiä tulee edelleen kehittää, jotta yrittäjäksi ryhtyminen olisi nykyistä helpompaa. Kannatamme t&k panostuksen nostoa neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2011 mennessä. T&kpanostusta on suunnattava erityisesti vientiin suuntautuville pienille ja keskisuurille kasvuyrityksille. Kehitysyhteistyömäärärahoja tulee nostaa annettujen sitoumusten mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Kokonaisveroasteen merkittävään alentamiseen ei ole mahdollisuuksia, jotta hyvinvointipalvelujen rahoituksesta voidaan huolehtia. Verotuksen rakennetta on muutettava tukemaan nykyistä paremmin yrittäjyyttä, työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kansanterveyttä ja kestävää kehitystä. Tuloverotusta tulee laskea vähintään siten, että se kompensoi työeläkevakuutusmaksun nousun ja inflaation aiheuttaman verotaulukkojen kiristymisen vaikutukset. Eläkkeensaajien verotusta tulee korjata oikeudenmukaisemmaksi. Tuloverotuksen verokynnystä on korotettava pienituloisten toimeentulon parantamiseksi. Autoverotusta on muutettava päästöperusteiseksi ja diesel autojen käyttövoimaveroa tulee laskea tai se tulee kokonaan poistaa. Ruoan arvonlisäveroa tulee alentaa 17 prosentista 12 prosenttiin. Tämä veroalennus kohdentuu kaikkiin väestöryhmiin hyödyttäen erityisesti lapsiperheitä ja pienituloisia. Myös perintöverotusta tulee keventää maltillisesti siten, että veron kokonaistuotto säilyy riittävänä. Kiinteistöveroa ei tule laajentaa koskemaan pelto ja metsämaata. Mainittuja veronalennuksia voidaan kompensoida osaksi alkoholi ja tupakkaverojen nostolla sekä lyhytaikaisen omistuksen myynnistä saatavien voittojen verotusta kasvattamalla. PERUSSUOMALAISET: Julkisten peruspalveluiden kohentamiseen tarvitaan korvamerkittyjä ja nykyistä suurempia valtionosuuksia kunnille. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että peruspalveluita on rapautettu ja rapautetaan yhä tietoisesti, kun ns. lamaleikkuri on jätetty päälle kuntien valtionosuuksissakin. Tasapuolisen sisäisen ja riittävän oikeusturvallisuuden sekä julkisten palveluiden saatavuuden kannalta on mielestämme tärkeää, ettei poliisipalvelujen, oikeuslaitoksen eikä julkisten palvelujen keskittämistä enää jatketa. Palkkatasa arvon edistämiseen suunnattuja erikoiseriä tulee kasvattaa, ja valtion tulee ohjata lisää rahaa kuntiin senkin takia, että tiettyjen alojen palkkoihin olisi realistiset mahdollisuudet tehdä tarvittavat tasokorotukset. Perheverouudistuksen selvitystyö tulisi aloittaa. Tulonsiirtoihin liittyvissä ratkaisuissa on otettava huomioon pieneläkeläisten oikeudenmukaisempi verotus ja kansaneläkkeiden tasokorotus sekä palaaminen indeksin laskentamallissa periaatteeseen ja tuomalla se myös kansaneläkkeisiin. Perinteisiin työeläkkeisiin olisi toisaalta

11 luotava myös jonkinlainen katto, joka voisi olla esimerkiksi euroa. Opintorahaan tarvitaan 15 % tasokorotus. Lapsiperheiden asemaa on parannettava korottamalla lapsilisiä ainakin 20 prosentilla ja yksinhuoltajaperheet on otettava erityisesti huomioon perhepoliittisissa ratkaisuissa. Yhteiskunnalle hyödyllinen ja lähipiirille monesti inhimillisintä hoitoratkaisua eli omaishoitoa on tuettava niin, että omaishoidon tuen maksatuksesta huolehtisi Kansaneläkelaitos. Nyt rahapulassa olevissa kunnissa on turvauduttu lyhytnäköisiin ratkaisuihin tehtäessä päätöksiä omaishoidon tuen saajien määrästä. Perussuomalaisten mielestä tarvitaan ns. subjektiivista oikeutta, jolloin jokainen suomalainen on tasavertaisessa ja siis käytännössä nykyistä paremmassa asemassa, mitä tulee omaishoidon tuen piiriin pääsyn suhteen. Vaikeavammaisille henkilöille tarvitaan subjektiivinen oikeus omaan henkilökohtaiseen avustajaan. Veteraaneille ja kotirintamanaisille on taattava oikeus vuosittaiseen kuntoutukseen ja etuuksien saamisen edellytyksenä on laista poistettava kokonaan käsite työkyvyttömyysprosentti. Vuonna 1926 syntyneiden veteraanien osalta tulisi tehdä päänavaus mm. tunnusasian hoitamiseksi kuntoon kuntoutuksineen. Sotaorpojen asemaa tulisi selvittää. Yrittämisestä ja työnteosta ei pidä mielestämme rangaista, ja siksi näemmekin tärkeänä työnantajien sivukulujen alentamisen siinä määrin kuin se esimerkiksi työvoimavaltaisten pienyritysten kohdalla on arvonlisäveron osalta mahdollista. Yrittäjien sukupolvenvaihdoksia olisi helpotettava perintöveroon liittyvin erityisratkaisuin koskien yritysvarallisuutta. Työttömille tulisi luoda ns. ansio oikeus, jonka turvin he voisivat ansaita esimerkiksi 200 euroa kuukaudessa menettämättä yhteiskunnallisia tukia, joiden varassa heidän toimeentulonsa pääosin on. Talouden ja kulutuksen oikeudenmukaista kasvua tukevana ratkaisuna pidämme myös ruoan arvonlisäveron alentamista 12 prosenttiin ja perintöveron alarajan nostamista huomattavasti ylemmäs nykyisestä eurosta. Tämä lisäisi myös taloudellista toimeliaisuutta. Varsinainen omistusasunto, jossa perittävä henkilö on asunut, tulee poistaa kokonaan perintöveron piiristä lesken ja rintaperillisten osalta. Varallisuusvero tulee mielestämme palauttaa. Kevennykset tuloveroon näemme mahdollisina vain siinä tapauksessa, ettei kevennysten seurauksena kunnallisverotusta jouduta kiristämään entisestään. Painotamme siis kuntien valtionosuuksien kasvattamista tuloveronkevennysten sijaan. Jos tuloveronkevennyksiin on varaa, on ne kohdistettava kokonaan pieni ja keskituloisille. Räikeät epäkohdat, kuten eläkeläisten epäoikeudenmukainen verotus suhteessa työväestöön on tällä vaalikaudella korjattava joka tapauksessa. Lähtökohtamme on, että verot tulee suunnata maksukyvyn mukaan. Se tarkoittaa, että verotuksen progressiivisuutta on tiukennettava, sillä tutkimusten mukaan Suomessa on siirrytty laman jälkeen jatkuvasti kohti tasaveroa, mitä kehitystä pidämme huolestuttavana sen eriarvoistavuuden takia. Alkoholin verotusta tulee nostaa asteittain ja korotus tulee painottaa väkeviin alkoholijuomiin. Uusien autojen verotusta tulee laskea asteittain autokannan uudistamiseksi. Sen sijaan auton käytön verotusta ei tule kiristää niin, että vanhemmalla kalustolla ajavia käytännössä rangaistaisiin. Ulkomaiselle rekkaliikenteelle tulee harkita tietulleja. Kehitysyhteistyömäärärahoja ei tule mielestämme korottaa, koska ratkaisut maailman rakenteellisiin ongelmiin eivät löydy suomalaisten kukkarosta, etenkään kun kaikki kehitysyhteistyörahat eivät mene perille asti. YK:n puitteissa tapahtuva kansainvälinen rauhanturvatoiminta tulisi ottaa huomioon laskettaessa suomalaisten kokonaispanostuksia kehitysyhteistyöhön. Jo pitkään ylijäämäisen valtion talouden menoja tulee tässä vaiheessa lisätä kokonaisuudessaan ainakin miljardin euron verran vuodessa. Tarkemmat ratkaisut siitä, mihinkä ja miten painottuen nämä miljardit vaalikaudella ohjataan, pitää olla tiedossa hallitusohjelmassa.

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan

Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan 6.9.2016 Lähde: Valtioneuvoston tiedotusmateriaali 1.9.2016 Talousarvioesitys julkistetaan 15.9.2016 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011 Eläkeliitto ry Eläkeläiset ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Kansallinen senioriliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät 1 Tältä yrittäjyys näyttää tänään 2 Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

TALOUDEN KEHYKSET

TALOUDEN KEHYKSET Kainuun maakunta kuntayhtymä TALOUDEN KEHYKSET 2008-2011 Yleinen taloudellinen kehitys: Vuoden 2006 alussa nopeutunut talouden kasvu jatkui hyvänä vuoden loppuun saakka, ja kokonaistuotanto ylitti 5,5

Lisätiedot

Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi

Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi 2015 2019 22.4.2015 Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi Johdanto 1 (5) Akava on valmistellut esityksensä strategiseksi hallitusohjelmaksi.

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen 28.8.2014/Martti 8 2014/M Ht Hetemäki Kestävyysvajeen (4,7 % BKT:sta, arvio vuosisitten) sitten) poisto: 1. Kuntatalous tasapainottuu 1,0 % yks. 2.

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle.

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle. Lausuntopyyntönne 26.2.2010 Perheyritysten liitto ry:n lausunto Suomen Keskusta r.p:lle Luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 1. Yhteenveto Talouden näkymät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1 Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, toimeentulotukea saaville ja muille perusturvaa tarvitseville

Työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, toimeentulotukea saaville ja muille perusturvaa tarvitseville Työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, toimeentulotukea saaville ja muille perusturvaa tarvitseville Noin 700 000 suomalaista elää Euroopan unionin määrittelemän köyhyysrajan alapuolella, vaikka Suomi

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Työllisyys on ykkösasia

Työllisyys on ykkösasia Työllisyys on ykkösasia Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 9.8.2013 Helsinki 9.8.2013 Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 1 Urpilaisen budjettiesitys Talouden uskomushoitoa

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Talouspoliittinen valiokunta

Talouspoliittinen valiokunta Mietintö 1 (5) Talouspoliittinen valiokunta Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Esitykset 3.1.1 3.1.23 Suomalaisen metalliteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa.

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllämainitussa asiassa.

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllämainitussa asiassa. LAUSUNTO Helsinki 6.11.2015 VALTIONVARAINVALIOKUNNAN KUNTA- JA TERVEYSJAOSTO Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen kunta- ja terveysjaostossa 10.11.2015 Asia: Hallituksen esitys (HE 30/2015 vp) eduskunnalle

Lisätiedot

Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä. Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti

Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä. Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti 23.3.2006 Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja Jäsenet Sihteerit Kyösti Karjula Esko Kiviranta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot