Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana?"

Transkriptio

1 3. kysymys Mikä on eduskuntaryhmänne arvio valtiontalouden liikkumavarasta alkaneen vaalikauden aikana? Kuinka paljon em. liikkumavarasta katsotte voitavan käyttää pysyviin menonlisäyksiin ja verotuksen muutoksiin julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä vaarantamatta: julkisten peruspalveluiden kohentamiseen palkkatasa arvon edistämiseen tulonsiirtojen kehittämiseen työllisyyden ja yrittäjyyden sekä kotimaisen omistajuuden vahvistamiseen osaamisen ja infrastruktuurin parantamiseen sekä julkisten tutkimus ja kehityspanosten lisäämiseen kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen verotuksen muutoksiin johonkin muuhun? Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana? KESKUSTA: Keskusta katsoo, että valtiontalouden liikkumavara riippuu ratkaisevasti talouden kasvusta. Jos kasvu pystytään hallituskaudella pitämään vahvana, rakennetyöttömyyttä alentamaan ja tuottavuuden pitkän ajan kasvuedellytyksiä tukemaan, julkisen talouden pitkän ajan kestävyys ei vaarannu tuntuvistakaan menojen lisäyksistä tai verojen kevennyksistä. Keskustan arvion mukaan suotuisan kasvu ja rakennekehityksen toteutuessa valtion menojen lisäyksiin tai verotuksen keventämiseen voidaan käyttää 4 5 miljardin euroa (vaalikauden lopun tasona). Palveluiden kehittämiseen, sosiaalisten tulonsiirtojen ja muiden menojen pysyvään lisäämiseen arvioimme voitavan käyttää liikkumavarasta runsaat 1,5 miljardia euroa. Tulonsiirtojen lisäämiseen voidaan käyttää noin 350 miljoonaa euroa ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen runsaat 500 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on arvioitava mahdollisuudet edistää palkkatasa arvoa kunnissa valtio osuusjärjestelmän kautta. Osana yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamista hallituksen on varattava myös riittävät voimavarat maatalouden kehittämisrahaston toimintaedellytysten turvaamiseen ja metsätalouden rahoitukseen. Tämän lisäksi tarvitaan merkittäviä lisäpanostuksia koulutukseen, julkisten tutkimus ja kehityspanosten lisäämiseen, kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen sekä liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Tämän ohella erimuotoisiin verotuksen täsmätoimiin yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi sekä verojärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi on varattava noin miljardi euroa. Näitä ovat muun muassa ruuan arvonlisäveron alentaminen 5 prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin, perintö ja lahjaverotuksen lieventäminen, yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten verotuksen huojentaminen, eläkeläisten verotuksen korjaaminen palkansaajien tasolle. Pääomatuloverotukseen on tehtävä yrittäjyyttä ja kotimaista omistajuutta edistäviä muutoksia. Autoverotusta on kehitettävä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ansiotuloverotuksen kiristymisen estäminen edellyttää runsaan miljardin euron nimellistä veronkevennystä. Muun, lähinnä ansiotuloverotuksen reaalisen keventämisen tarve työllisyyden ja kasvun tukemiseksi on arvioitava vaalikauden aikana erikseen palkkakehityksen ja suhdannetilanteen perusteella. Alkoholiverotusta pitää lievästi kiristää.

2 Kertaluonteisia sijoituksia lähinnä innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja infrastruktuurin kohentamiseen voidaan lisäksi rahoittaa valtion omaisuuden myyntituloista. Edellä todetun mukaisesti julkisen talouden pitkän ajan kestävyys riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka alhaiseksi rakennetyöttömyys kyetään painamaan vaalikauden mittaan ja millaiset edellytykset tuottavuuden kasvulle pitkällä aikavälillä kyetään luomaan. Hallitusohjelman talous ja rakennepolitiikalla on tavoiteltava selvästi valtiovarainministeriön laskennallista perusuraa parempaa kehitystä. Tämän toteutuessa tavoitteena julkisen talouden tasapainolle vuonna 2011 voitaneen pitää lähellä kolmen prosentin ylijäämää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tällöin valtiontalouden ylijäämä voisi olla 0,5 1 prosenttia bruttokansantuotteesta ja kuntatalous likimain tasapainossa. Valtiontalouden riittävän ylijäämän varmistamiseksi on jatkettava kuluneella vaalikaudella menetyksellisesti toteutettua kehysmenettelyä sen eräät puutteet korjaten. KOKOOMUS: Valtiontalouden liikkumavara on ensin luotava, jotta on myös jaettavaa. Eri tahot ovat esittäneet laskennallisia arvioita liikkumavaran suuruudesta, mutta niiden toteutuminen riippuu viime kädessä talouskasvun ja työllisyyden kehityksestä. Kuten jo kysymyksen 1 yhteydessä totesimme, talouspolitiikan avulla on luotava kasvua ja siten parannettava työllisyyttä. Veroratkaisuilla voidaan luoda talouteen sellaista dynamiikkaa, joka edistää talouskasvua ja luo uusia työpaikkoja. Kannustavuutta lisäävillä veroratkaisuilla on mahdollista helpottaa työvoiman kohtaanto ongelmaa. Talouskasvua ja työllisyyttä edistävien veroratkaisujen ytimenä on maltillinen, mutta päättäväinen tuloverojen keventäminen. Eläkeläisten verotusta on muutettava siten, että se ei ole palkansaajien verotusta kireämpää. Lisäksi on mahdollista toteuttaa merkittäviä täsmätoimia esimerkiksi perintö, lahja ja osinkoverotuksessa suomalaisen yrittäjyyden ja omistajuuden tukemiseksi. Valtion menojen lisäämisessä on noudatettava varovaisuutta ja harkintaa. Suotuisalla talouskasvulla ja hyvällä työllisyydellä aikaansaatua valtiontalouden liikkumavaraa on kuitenkin mahdollista kohdistaa esimerkiksi eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden toimeentulon kohentamiseen. Maatalouden investointien ja yrittäjätoiminnan ylläpitämiseksi MAKERA:n pääomien on oltava riittävät. Valtion on tuettava palkkaratkaisuja, jotka helpottavat työvoimapulaa koulutetuilla julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla, etenkin hoitoalalla. Kansainvälinen vastuumme edellyttää lisäpanostuksia maamme kehitysyhteistyörahoituksen tasoon. Tulevalla vaalikaudella on tehtävä osaamisinvestointeja. Tavoitteena on T&K toiminnan BKTosuuden nostaminen 4 prosenttiin. Yliopistojen perusvoimavaroja on lisättävä. Julkiseen talouteen on luotava kestävästi sellainen ylijäämä, joka antaa mahdollisuuden vastata ikääntymisen haasteisiin.

3 SDP: Terve valtiontalous on kaikissa oloissa välttämätön. Talouden kasvaessa ja työllisyysasteen noustessa julkiseen talouteen tulee liikkumatilaa. On tärkeää, että taloudellisesta kasvusta pääsevät hyötymään myös ne, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Vaalikauden liikkumatilasta sosialidemokraatit ovat valmiit käyttämään noin puolet (2,4 mrd euroa) työllisyyttä, hyvinvointiyhteiskuntaa ja osaamista vahvistaviin toimiin. Tulevan talouskasvun turvaamiseksi on liikkumatilasta iso osa käytettävä tutkimus ja kehittämistoimintaan sekä osaamista ja muita työllisyyttä tukeviin toimiin kuten aktiivisen työvoimapolitiikan voimavarojen lisäämiseen. Sosiaali ja terveyspalveluja tulee kehittää. Merkittävimmät panostukset tarvitaan vanhustenhuollon palveluihin. Vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää henkilökuntaa sekä selkeät normit palvelutasoon. Tarvitaan korotuksia työttömyysturvaan, opintotukeen ja pienimpiin eläkkeisiin ja lapsiperheiden tukeen mm. pidentämällä vanhempainvapaata ja korottamalla lapsilisiä ja osittaista hoitorahaa sekä parantamalla asumistukea. Lisäksi panostuksia tarvitaan liikenteen kehittämiseen: uusien infrahankkeiden käynnistämiseen, lisäämällä liikenneväylien kunnossapidon rahoitusta, joukkoliikenteen rahoituksen korottamiseen sekä työsuhdematkalipun käytön lisäämiseen. Tarvitaan panostuksia myös turvallisuuteen: lähipoliisien lisäämiseen, päihdekuntoutukseen sekä huumeiden ja muiden päihteiden vastaiseen työhön ja tuomioistuinten ruuhkien purkamiseen. Julkiselle sektorille on turvattava riittävät taloudelliset voimavarat, jotta yhteisten palvelujen tekijöille voidaan työmarkkinoilla tarjota kunnon työolot ja oikeudenmukainen palkkaus. Naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseksi tarvitaan aktiivista yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kyse on tasa arvosta ja osaavan työvoiman saatavuudesta julkisiin palveluihin. Hallituksen tehtävänä on turvata riittävät valtionosuudet palkanmaksuun naisvaltaiselle julkiselle sektorille ja edistää naisten ja miesten palkkaeroja kaventavaa tulopoliittista ratkaisua. Samapalkkaohjelma auttaa palkkaerojen kaventamista, sen toteuttamiselle on turvattava riittävät resurssit. Luottamusmiesten tiedonsaantioikeus ja työnarvioinnin kehittäminen ovat välttämättömiä välineitä tasa arvoisen palkkauksen edistämiseksi. Kuntien ja valtion on työnantajina pyrittävä kokoaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin, esimerkiksi ns. sijaispankkeja käyttöönottamalla, jolloin sijaiset ovat vakituisessa työsuhteessa. Yrittäjyyden ja kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi Suomen on pidettävä huolta siitä, että yritysverotus on tasoltaan ja rakenteeltaan kilpailukykyinen. Alkavan yritystoiminnan rahoitus on turvattava ja erityistä huomiota on kohdistettava kasvuyritysten rahoituksen kehittämiseen. Suomen tulee täyttää kansainväliset sitoumukset. Tämä edellyttää, että kehitysyhteistyömäärärahojen tason nostoa nopeutetaan 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. Ensisijaisena tavoitteena on globaaliköyhyyden ongelmiin tarttuminen. Suomen kehitysyhteistyön sisältöä tulee suunnata myös työelämän perusoikeuksien parantamiseen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n periaatteiden mukaisesti. Veropolitiikassa liikkumatila on selvästi vähäisempi kuin edellisellä vaalikaudella. Verotuksen liikkumatila on käytettävä työllisyyttä tukevalla tavalla ja veronkevennysten painopiste on tästä syystä asetettava pieniin ja keskisuuriin ansiotuloihin. Veronkevennysten taso ja ajoitus riippuvat talouskehityksestä ja tulevista työmarkkinaratkaisuista. Hallitusohjelmaan on kirjattava eläkkeensaajien verotuksen epäkohtien korjaaminen sekä perintöverotuksen epäkohtiin puuttuminen erityisesti lesken ja ala ikäisten lasten asemaan liittyen

4 sekä tavanomaisten pienten perintöjen verotuksen helpottaminen. Ohjelmaan on myös kirjattava verotuksen uudistaminen ympäristönsuojelua tukevaksi ja luonnonvarojen kulutusta hillitseväksi. Valtion velkaa on perusteltua ensi vaalikaudella edelleen lyhentää. Julkisen talouden rahoitusasemaa on edelleen vahvistettava ensi vaalikaudella edessä olevaan ikärakenteen muutokseen varautumiseksi. Normaalit julkiset menot tulee rahoittaa osana normaalia budjettirahoitusta. Ei tule ottaa uusia menokohtia, jotka olisivat riippuvaisia valtionyhtiöiden myyntituloista. VASEMMISTOLIITTO: Suomen lähiaikojen talouspolitiikan liikkumavaraa määrittää julkiseen talouteen syntynyt rahoituksellinen väljyys, hyvän taloussuhdanteen todennäköinen jatkuminen sekä näköpiirissä oleva väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä työikäisen väestön määrän kääntyminen laskuun. Erityisesti viime mainittuun tekijään perustuen valtionvaranministeriön kansantalousosasto on omissa liikkumavaralaskelmissaan arvioinut, että julkiseen talouteen on kasvamassa vuoteen 2050 mennessä mittava alijäämä, kun kokonaisveroaste pysyy 42 prosentissa. VM:n laskelmiin sisältyy kuitenkin eräitä epätarkkuuksia, jopa suoranaisia virheitä, jotka vähentävät sen luotettavuutta näinkin pitkän aikavälin pohjalta esitetyn, lähiaikojen politiikkaa koskevan liikkumavara arvion tekemiseen. Näitä tekijöitä on tarkasteltu Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) julkaisemassa talousennusteessa vuosille , ja siinä päädytään arvioimaan, että VM näkee tilanteen liian negatiivisena. PT:n esittäminen argumentein näyttää todennäköiseltä, että hyvän suhdannevaiheen myötävaikutuksella julkiseen talouteen on muodostumassa täksi ja ensi vuosiksi ylijäämä, jonka koko on noin neljä ja puoli prosenttia bruttokansantuotteesta. Tätä liikkumavaraa ei pidä käyttää verotuksen olennaiseen keventämiseen lukuun ottamatta perintöverotuksen tiettyjä tarkistuksia ja eläkeläisten verokohtelun oikeudenmukaistamista. Erityisesti sitä ei tule käyttää suurituloisten verotuksen keventämiseen. Sitä tulee käyttää ensi sijassa pienituloisten aseman parantamiseen ja köyhyyden poistamiseen (ks. perusturvan uudistaminen kohdassa 2), mikä vaatinee ½ 1 miljardin euron panostusta hallituskauden aikana, ja toiseksi hyvinvointivaltion ja erityisesti julkisten hyvinvointipalvelujen vahvistamiseen (ns. tasa arvotupo ml.). Hyvinvointipalvelut edellyttävät tuntuvia panostuksia, mutta kyse on investoinneista tulevaisuuteen: Suomen selviytyminen ja suomalainen hyvinvointi riippuvat jatkossa viime kädessä siitä, onnistummeko turvaamaan ja kehittämään sitä hyvinvointivaltiota, johon viime vuosikymmenten talousmenestyksemme on perustunut. Kaikkien verotuksen merkittävään keventämiseen ei ole liikkumavaraa, eikä siihen ole myöskään sosiaalisesti oikeudenmukaisia perusteita. Jos kaikki verot otetaan huomioon, nähdään, että Suomessa on tällä hetkellä verorasituksen osalta lähes tasavero. Verotusta on uudistettava niin, että pienet tulot (esim. aina /v. asti) tulisi tietyn siirtymäajan puitteissa vapauttaa kokonaan verosta. Jo lyhyellä aikavälillä voitaisiin ottaa kunnallisverotuksessa käyttöön eläketulovähennyksen kaltainen vähennysoikeus, jonka saavat muun muassa sairaspäivärahalla, opintotuella tai työttömyysturvalla elävät ihmiset. Pääomatulojen verotusta on kiristettävä. On selvitettävä, missä aikataulussa verotuksessa voitaisiin siirtyä sellaiseen malliin, jossa pohjana olisi edellä mainittu (esim /v) verovähennysoikeus, ja tämän jälkeen kaikkia henkilökohtaisia tuloja pääomatulot mukaan lukien verotettaisiin progressiivisen asteikon mukaan. Koko uudistus voitaisiin toteuttaa niin, että sen vaikutus verotuottoihin olisi kustannusneutraali. Verotuloja voitaisiin lisätä palauttamalla varallisuusvero tällä voitaisiin esimerkiksi kattaa tarpeelliset perintöverotuksen tarkistukset.

5 Verotusta onkin tarkoituksenmukaista uudistaa ylipäänsä oikeudenmukaisuuden ja ekologisten syiden takia mm. palauttamalla varallisuusverotus alentamalla ruuan arvonlisäveroa uudistamalla perintö ja lahjaverotusta korottamalla verovapaan osuuden alarajaa sekä turvaamalla lasten ja lesken asuminen avio tai avopuolison kuollessa uudistamalla autoihin kohdistuvaa verotusta ympäristömyönteisemmäksi esim. poistamalla dieselvero kannustamalla energiaa käyttävää teollisuutta energiaa säästäviin teknologisiin panostuksiin ja innovaatioihin Sen sijaan ei ole syytä palata lapsen perustella annettaviin verovähennyksiin vaan tasoitus lapsesta aiheutuvista kustannuksista tapahtuu parhaiten lapsilisän kautta, jonka tasoa on aihetta nostaa ja sitoa se indeksiin. Osaamisen ja infrastruktuurin parantamista sekä julkisten tutkimus ja kehityspanosten lisäämistä koskeviin kysymyksiin on pääosin vastattu jo kohdassa 2. On tärkeätä, että julkisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen nähdään osana julkisen infrastruktuurin kehittämistä ja sitä kautta maamme kilpailukyvyn vahvistamista. Samoin työllisyyttä on käsitelty jo kohdassa 2. Yrittäjyyttä on edistettävä ja erityisesti uusien pienten ja keskisuurten yritysten syntyyn ja kasvuun liittyviä esteitä on poistettava. Matalapalkkatuen asemasta työllistävämpää on tukea yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Erityisen merkittävää tämä on tasavertaisen aluekehityksen turvaamisen näkökulmasta. Yleisiin verotusta tai työvoimakustannuksia keventäviin järjestelyihin on suhtauduttava hyvin varauksellisesti, ja samoin on huolehdittava siitä, että työehtosopimuksia sovelletaan ja muu työsuhteen turva on kunnossa myös pk yrityksissä. Paikallista sopimista tulee kehittää työmarkkinaosapuolten yhteisellä valmistelulla, ja valtiovalta voi osallistua siihen vain kolmikantajärjestelmän osapuolena. Kehitysyhteistyömäärärahat on mahdollisimman nopeasti nostettava 0,7 prosenttiin BKT:stä. Takarajana on pidettävä edelliseen hallitusohjelmaan kirjattua aikarajaa, vuotta Kehitysyhteistyömäärärahat tulisi erottaa ns. budjettikehysmenettelystä. Painotamme julkisten peruspalvelujen kohentamista, mikä edellyttää kuntarahoituksen lisäämistä. Ikääntyvän väestön oikeus palveluihin tulee turvata säätämällä erityinen vanhuspalvelulaki. Lasten oikeutta päivähoitoon ei tule rajoittaa. Sosiaaliturvan oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi Vasemmistoliitto haluaa korottaa perusturvaetuuksia ja erityisesti minimitasoja tavoitteena yhtenäinen ja selkeä toimeentulon perusturva, jonka rinnalla kehitetään myös ansiosidonnaista sosiaalivakuutusta. Yhteiskunnan on tehtävä perusoikeudet todeksi jokaisen kohdalla. Esimerkiksi vaikeavammaisille on taattava subjektiivinen oikeus avustajaan. Hoivan tarpeessa oleville tulee turvata riittävät sosiaaliset palvelut ja osallistumisen mahdollisuudet, ja heitä tukevien omaisten taloudellista ja sosiaalista asemaa pitää parantaa. VIHREÄ LIITTO: Liikkumavara Talouden liikkumavaran arvioiminen vaalikauden mittaiselle jaksolle on haastavaa. Siksi suhtaudumme varauksellisesti kaikkien vero ja menopäätösten tekemiseen heti hallituskauden alussa. Perusteellinen väliarvio talouspolitiikan suunnasta on tehtävä ainakin vaalikauden puolivälissä.

6 Kansantalouden liikkumavara on arviolta neljän miljardin euron luokkaa, jos työllisyysastetta onnistutaan nostamaan. Toivomme, että hallitusneuvottelut käynnistyvät keskustelulla valtiontalouden tilasta. Olemme valmiita täsmentämään esityksiämme tämän arvion päätteeksi. Liikkumavaran suuruudesta riippumatta on olennaista löytää kohtuullinen tasapaino veronkevennysten ja menolisäysten välillä. Liikkumavaran ei saa antaa huveta harmaaseen talouteen. Tuoreen arvion mukaan harmaan talouden menetykset valtiontaloudelle ovat noin kaksi miljardia euroa. Toimet harmaan talouden torjumiseksi maksavat itsensä monin verroin takaisin ja turvaavat rehellisen yrittäjien mahdollisuudet. Verolinjauksia Veropolitiikassa keskeistä on turvata veropohja ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoitus. Arvioimme veronalennusvaran olevan pienempi kuin edellisellä hallituskaudella. Veronkevennyksiin voidaan käyttää noin puolet talouden liikkumavarasta. Tämä sisältää inflaatiotarkistukset, pieni ja keskituloisten veronkevennykset sekä perintöveron kohtuullistamisen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa paras työllisyyshyöty saadaan kohdentamalla veronkevennykset pieniin työtuloihin. Tuloverotusta ei millään tulotasolla ole syytä kiristää nykyisestä, joten osa veronkevennysvarasta tulee varata veroasteikon inflaatiotarkistuksiin. On aktiivisesti etsittävä veroratkaisuja, joissa kokonaisveroaste ei merkittävästi laske, vaikka työn verotusta kevennettäisiinkin. Ekologisella verouudistuksella eli siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristön verotukseen voidaan tuotanto ja kulutustapoja ohjata kestävämpään suuntaan ja kompensoida veropohjan menetystä, jota työtulojen verojen alentamisesta koituu. Sopivia kohteita voivat olla mm. jäte, windfall, maa aines ja kevyen polttoöljyn vero. Perintöveron nykyään aiheuttamat kohtuuttomat tilanteet tulee korjata. Myös verotettavan perinnön alarajaa tulee pitkän tauon jälkeen tarkistaa. Alkoholi ja tupakkaveron korotuksella voidaan vähentää päihteiden käytöstä syntyviä inhimillisiä ongelmia ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Menolinjauksia Toinen puoli liikkumavarasta on varattava tärkeimpien menopaineiden kattamiseen. Tulevan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on vähentää lapsiköyhyyttä, joka on lisääntynyt vahvasta talouskasvusta huolimatta. Tämä vaatii monipuolisia toimia, muun muassa pienintä äitiys, isyys ja vanhempainraha tulee korottaa. Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden asemaa tulee parantaa. Opintorahaa on korotettava 15 prosenttia, sillä tuen taso on jäänyt pahoin jälkeen. Opiskelijoiden toimeentuloa on vaalikauden aikana parannettava mahdollisuuksien mukaan myös muin tavoin kuten ympärivuotistamalla asumistuki ja tarkistamalla tulorajoja. Ensi ja toissijaisen perusturvan selkeyttämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi on syytä korottaa työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa. Eläkeläisistä heikoimmassa asemassa ovat pelkän kansaneläkkeen varassa elävät. Heidän asemansa parantamiseksi esitämme takuueläkettä. Kuntataloutta on vahvistettava, jotta kunnilla on mahdollisuus tuottaa korkeatasoisia palveluita. Kouluissa haasteita ovat mm. luokkakokojen kasvu ja oppilashuollon puutteet, vanhustenhuollossa hoitajien vähyys, mielenterveys ja päihdehuollossa resurssien puute. Valtion tulee osaltaan tukea naisvaltaisten alojen palkankorotuksia sukupuolten välisten palkkaerojen umpeen kuromiseksi.

7 Ilmastonsuojelun tarvitsemat voimavarat on turvattava. Liikennehankkeiden rahoitus on rakennettava nykyistä kestävämmälle pohjalle. Perusradanpidon määrärahoihin tarvitaan selvä tasokorotus ja joukkoliikennehankkeita on priorisoitava. Osaamisen nojaavan talousstrategian on näyttävä myös yliopistojen perusrahoituksessa, t&kmäärärahoissa ja kotimaisen kulttuurin rahoituksessa. Oikeuslaitoksen ja vankeinhoidon akuuttia resurssipulaa on korjattava. Kehitysyhteistyön määrärahoja on korotettava kansainvälisten sitoumustemme tasolle vuoteen 2010 mennessä. Luonnonsuojeluohjelmien riittävä rahoitus on turvattava, jotta voidaan saavuttaa Suomen hyväksymä tavoite luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä. Julkisen talouden tasapaino Vastuulliseen talouspolitiikkaan kuuluu se, että vahvan talouskasvun aikana lyhennetään valtion velkaa ja vahvistetaan yhteiskunnan edellytyksiä vastata pitkän aikavälin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen. Tämä edellyttää myös kykyä tehdä rakenteellisia uudistuksia. RKP: Kokonaisuuteen pitää eduskuntaryhmämme näkemyksen mukaan sisällyttää sekä jatkettuja, mutta edellisen vaalikauden toteumaa pienempiä tuloverokevennyksiä ja joitakin muita veroperusteiden muutoksia, että sosiaalisesti ja työllisyyden edistämistä ajatellen perusteltuja menolisäyksiä ja työttömyysturvan rakenteellisia uudistuksia. Verokevennyksillä voidaan edelleen vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä. Menolisäykset täytyy kohdentaa syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin ja niin, että ne erityisesti vastaavat muuttuvan ikärakenteen tuomia tarpeita sekä tukevat työllistymistä, työelämässä pysymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Mainitun talouskasvun ja työllisyysasteen puitteissa veroperusteita voidaan arviomme mukaan keventää noin 2 mrd. euroa (kuluvan kauden toteuma 2,9 mrd.) ja menoja lisätä maaliskuun 2007 kehyspäätökseen verrattuna noin 1,5 mrd. euroa vaalikauden aikana. Valtion velan lyhentämistä jatketaan. julkisten peruspalveluiden kohentamiseen Kuluvalla vaalikaudella on panostettu yli 400 milj. sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Mielestämme tulevalla kaudella tarvitaan vielä enemmän, jotta palveluiden suurimmat epäkohdat voidaan korjata. Vanhusten ja terveydenhuollon resursseja pitää eduskuntaryhmän mielestä lisätä, kuten myös ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Edelliseen sisältyisi myös omaishoidon resursoinnin nostaminen ja samantasoisten palveluiden takaaminen eri kunnissa. palkkatasa arvon edistämiseen Monella naisvaltaisella alalla tarvitaan sekä lisää työvoimaa että palkankorotuksia. Hallitus jatkaa samapalkkaisuusohjelmaansa siitä lähtökohdasta, että samasta ja samanarvoisesta työstä on aina maksettava sama palkka. Tavoitteena on, että jo vuonna 2011 naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on pienentynyt 5 prosenttiyksiköllä. Hallitus huolehtii tasa arvolain velvoitteiden noudattamisesta ja siihen tarvittavien resurssien riittävyydestä. Hallitus tehostaa valvontaa lainvastaisten määräaikaisten palvelussuhteiden poistamiseksi, erityisenä painopisteenä

8 nuoret koulutetut naiset. Hallitus vaikuttaa omin toimenpitein siihen, että määräaikaiset työsuhteet vähenisivät huomattavasti julkisella sektorilla. Ns. henkilöstöpoolien kokeiluja ja käyttöönottoa tulisi nopeuttaa. tulonsiirtojen kehittämiseen Lisäpanostukset lapsiperheille suuntaisimme lapsilisien sitomiseen indeksiin sekä yksinhuoltajalisään. Haluamme myös jatkaa työtä perhevapaista aiheutuvien kustannuksien jakamiseksi tasan kaikkien työnantajien kesken sekä isien hoitovapaan käyttöasteen nostamiseksi. Kansaneläkettä saavien ostovoimaa tuettaisiin korottomalla täyttä kansaneläkettä, ja muuttamalla asumistukeen liittyviä yhteensovitussääntöjä niin etteivät nämä syö korotusta. Opintotukea nostetaan. Harkitaan vuotuisten ansiotulorajojen korottamista ja kokopäiväopiskeluun kannustavaa vaihtoehtoa, jossa opintotuki on suurempi kokopäiväopiskelijoille joiden vuositulot ovat vähäiset. työllisyyden ja yrittäjyyden sekä kotimaisen omistajuuden vahvistamiseen Hallituksen tulee panostaa uusien yritysten luomiseen. Yrittäjyyteen tulisi kannustaa kehittämällä rahoitusmuotoja uusille yrityksille, etenkin kasvuyritysten mahdollisuuksia saada riskirahoitusta parannetaan. EU:n rakennerahastovarat kohdennetaan innovaatiotoimintaan ja kasvavien pkyritysten tukemiseen. Yrittäjyyden kynnystä madalletaan edellisen hallituksen yrittäjyysohjelman edellyttämällä tavalla. Pienyrittäjien ja heidän perheenjäsenien sosiaaliturvaa parannetaan. Muilta osin viittaamme verotusta koskevaan vastaukseen. osaamisen ja infrastruktuurin parantamiseen sekä julkisten tutkimus ja kehityspanosten lisäämiseen; Menestyminen edellyttää julkisten tutkimus ja kehittämisvarojen lisäämistä maaliskuun kehyspäätöstä enemmän (kehys: 5 %/vuosi). Julkisessa t&k rahoituksessa kehitetään toimintatapoja, joilla pystytään rahoittamaan uusia yrityksiä ja alueellista kehitystä tukevia hankkeita nykyistä tasapainoisemmin ja enemmän. Tekesin, Suomen Teollisuussijoituksen (Tesi) ja SITRAn roolia sekä uusien innovaatioiden synnyttämisessä että uuden tiedon ja teknologian levittämisessä alueille vahvistetaan. Perustie ja rataverkoston vuosittaiseen kunnossapitoon tarvitaan suurempia panostuksia. Hallituksen tulisi jatkaa suurempien tie ja ratainvestointien tekemistä edellisen hallituksen niin sanotun infratyöryhmän pitkäjänteisen suunnitelman pohjalta. kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen; Ehdotamme, että kehitysapubudjetti irrotetaan kehysmenettelystä. Nopeutetaan YK:n vuosituhattavoitteiden ja yleispohjoismaisen tason saavuttamista. verotuksen muutoksiin Ruotsalainen eduskuntaryhmä korostaa, että hallitusneuvotteluissa sovittava finanssipoliittinen liikkumavara ja arvio verotoimenpiteiden kasvua lisäävistä vaikutuksista ratkaisevat myös sen, mihin veroperusteisiin on mahdollisuus nyt puuttua. Haluamme erityisesti nostaa esille: Ansiotuloverojen maltillista keventämistä tulisi jatkaa ensisijaisesti valtion tuloverotuksen kautta. Ottaen huomioon työeläkemaksujen tulevan korotuksen tuloverotusta pitäisi alentaa inflaatiotarkistuksien lisäksi vähintään 1 % kaikissa tuloluokissa. Lisäksi uuden hallituksen pitää huolehtia siitä, että vaalikauden loppuun mennessä eläkkeensaajien verotus ei missään tuloluokassa ole kireämpää kuin palkansaajien.

9 Perintövero pitää poistaa. Lyhyellä tähtäimellä perintöverotuksen perusteita muutettaisiin niin, että verottoman perinnön alaraja nostetaan reippaasti ja lapsille myönnettävä vähennys niin ikään tuntuvasti. Yrityksien ja maatilojen sukupolvenvaihdoksien yhteydessä toimitettavaa perintö ja lahjaverotusta tulisi lieventää, kymmenientuhansien olemassa olevien yritysten jatkamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Eduskuntaryhmä kiinnittää huomiota tuoreisiin arvioihin, joiden mukaan lisääntyvät perinnöt ja niiden aikaansaama lisäkysyntä tarkoittavat, että muutokset voidaan jo keskipitkällä aikavälillä suorittaa hyvinkin kustannusneutraalisti. Kotimaisen merenkulun kilpailukyky pitää turvata pitkäjänteisesti uudistamalla tonnistoverotusta ja luomalla varausjärjestelmä joka kannustaa uusien alusten hankintaan. Hallitusneuvotteluissa tulisi sopia valtiontaloudellisista mahdollisuuksista alentaa elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Vaihtoehtoina voivat silloin olla kaikkien elintarvikkeiden alv:n alentaminen vaalikauden loppupuolella, tai välittömämpi mutta valikoitu alentaminen elintarvikkeiden terveellisyyden perusteella. Osana aktiivista ilmasto ja energiapolitiikkaa uuden hallituksen pitäisi myös nopeasti valmistella ekologisia verotustoimenpiteitä sisältävän toimenpidekokonaisuuden. Keskeisessä roolissa tässä olisi autoverotuksen uudistaminen mahdollisimman kustannusneutraalisti suosimalla vähäpäästöisten uusien autojen hankintaa autoverotusta alentamalla ja porrastamalla käyttömaksua auton ympäristöystävällisyyden perusteella. Eduskuntaryhmämme nostaisi myös esille ns. ilmastosentin käyttöönoton, (suuruus korkeintaan ehkä 0,03 senttiä/kwh), jonka tuotosta ainakin osa siirrettäisiin uusiutuvia energiamuotoja tukevaan rahastoon. Osakesäästämistä edistetään muuttamalla osinkoverotusta niin, että korkeintaan 1000 euron osingot ovat verovapaita. Väkevien alkoholijuomien verotusta on nostettava. Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana? Edellä mainittu politiikka mahdollistaa finanssipolitiikan, joka sisältää kuluneen vaalikauden toteumaan verrattuna maltillisempia verokevennyksiä sekä tarkkaan harkittuja, talous ja työllisyyskasvua edistäviä toimia niin, että valtiontalous on kuitenkin vaalikauden lopussa selkeästi ylijäämäinen ja koko julkisen talouden ylijäämä voisi olla 4 %:n luokkaa. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Vähimmäisvaatimus on, ettei julkista velkaa kasvateta ja tavoite on, että valtion velkaa lyhennetään. Valtiontalouden ja kuntatalouden tulee olla tasapainossa. Arvioimme talouden kehityksestä riippuen liikkumavaraksi 4 5 miljardia euroa. Tästä noin kolmasosa voitaisiin käyttää veroratkaisuihin, kolmasosa sosiaali ja terveydenhuollon sekä perusetuuksien parannuksiin, kolmasosa työllisyyttä ja yrittäjyyttä, koulutusta ja uusiutuvaa energiantuotantoa tukeviin ratkaisuihin. Kristillisdemokraattien tavoitteena on julkisen sektorin, etenkin terveydenhoito ja sosiaalialan palkkojen korottaminen. Keväällä 2005 sovittiin miesten ja naisten samapalkkaisuutta edistävästä ohjelmasta, jonka esittämiä toimenpiteitä on edelleen pantava käytäntöön. Osa aika ja pätkätyösuhteita tulee pyrkiä vähentämään.

10 Välttämätöntä on opintorahan tasokorotus 15 prosentilla, minimiäitiyspäivärahan nosto pienimmän työttömyyspäivärahan tasolle sekä lasten kotihoidon tuen nosto. Näiden etuuksien ostovoiman säilyminen tulee turvata. Vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien palkkaus tulee toteuttaa. Omaishoidontukea tulee kehittää. Nämä tehtävät tulee siirtää Kelan hoidettaviksi. Yrityksen perustajan starttiraha tulee saada pysyväksi ja yrittäjän sosiaali, lomitus ja eläkejärjestelmiä tulee edelleen kehittää, jotta yrittäjäksi ryhtyminen olisi nykyistä helpompaa. Kannatamme t&k panostuksen nostoa neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2011 mennessä. T&kpanostusta on suunnattava erityisesti vientiin suuntautuville pienille ja keskisuurille kasvuyrityksille. Kehitysyhteistyömäärärahoja tulee nostaa annettujen sitoumusten mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Kokonaisveroasteen merkittävään alentamiseen ei ole mahdollisuuksia, jotta hyvinvointipalvelujen rahoituksesta voidaan huolehtia. Verotuksen rakennetta on muutettava tukemaan nykyistä paremmin yrittäjyyttä, työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kansanterveyttä ja kestävää kehitystä. Tuloverotusta tulee laskea vähintään siten, että se kompensoi työeläkevakuutusmaksun nousun ja inflaation aiheuttaman verotaulukkojen kiristymisen vaikutukset. Eläkkeensaajien verotusta tulee korjata oikeudenmukaisemmaksi. Tuloverotuksen verokynnystä on korotettava pienituloisten toimeentulon parantamiseksi. Autoverotusta on muutettava päästöperusteiseksi ja diesel autojen käyttövoimaveroa tulee laskea tai se tulee kokonaan poistaa. Ruoan arvonlisäveroa tulee alentaa 17 prosentista 12 prosenttiin. Tämä veroalennus kohdentuu kaikkiin väestöryhmiin hyödyttäen erityisesti lapsiperheitä ja pienituloisia. Myös perintöverotusta tulee keventää maltillisesti siten, että veron kokonaistuotto säilyy riittävänä. Kiinteistöveroa ei tule laajentaa koskemaan pelto ja metsämaata. Mainittuja veronalennuksia voidaan kompensoida osaksi alkoholi ja tupakkaverojen nostolla sekä lyhytaikaisen omistuksen myynnistä saatavien voittojen verotusta kasvattamalla. PERUSSUOMALAISET: Julkisten peruspalveluiden kohentamiseen tarvitaan korvamerkittyjä ja nykyistä suurempia valtionosuuksia kunnille. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että peruspalveluita on rapautettu ja rapautetaan yhä tietoisesti, kun ns. lamaleikkuri on jätetty päälle kuntien valtionosuuksissakin. Tasapuolisen sisäisen ja riittävän oikeusturvallisuuden sekä julkisten palveluiden saatavuuden kannalta on mielestämme tärkeää, ettei poliisipalvelujen, oikeuslaitoksen eikä julkisten palvelujen keskittämistä enää jatketa. Palkkatasa arvon edistämiseen suunnattuja erikoiseriä tulee kasvattaa, ja valtion tulee ohjata lisää rahaa kuntiin senkin takia, että tiettyjen alojen palkkoihin olisi realistiset mahdollisuudet tehdä tarvittavat tasokorotukset. Perheverouudistuksen selvitystyö tulisi aloittaa. Tulonsiirtoihin liittyvissä ratkaisuissa on otettava huomioon pieneläkeläisten oikeudenmukaisempi verotus ja kansaneläkkeiden tasokorotus sekä palaaminen indeksin laskentamallissa periaatteeseen ja tuomalla se myös kansaneläkkeisiin. Perinteisiin työeläkkeisiin olisi toisaalta

11 luotava myös jonkinlainen katto, joka voisi olla esimerkiksi euroa. Opintorahaan tarvitaan 15 % tasokorotus. Lapsiperheiden asemaa on parannettava korottamalla lapsilisiä ainakin 20 prosentilla ja yksinhuoltajaperheet on otettava erityisesti huomioon perhepoliittisissa ratkaisuissa. Yhteiskunnalle hyödyllinen ja lähipiirille monesti inhimillisintä hoitoratkaisua eli omaishoitoa on tuettava niin, että omaishoidon tuen maksatuksesta huolehtisi Kansaneläkelaitos. Nyt rahapulassa olevissa kunnissa on turvauduttu lyhytnäköisiin ratkaisuihin tehtäessä päätöksiä omaishoidon tuen saajien määrästä. Perussuomalaisten mielestä tarvitaan ns. subjektiivista oikeutta, jolloin jokainen suomalainen on tasavertaisessa ja siis käytännössä nykyistä paremmassa asemassa, mitä tulee omaishoidon tuen piiriin pääsyn suhteen. Vaikeavammaisille henkilöille tarvitaan subjektiivinen oikeus omaan henkilökohtaiseen avustajaan. Veteraaneille ja kotirintamanaisille on taattava oikeus vuosittaiseen kuntoutukseen ja etuuksien saamisen edellytyksenä on laista poistettava kokonaan käsite työkyvyttömyysprosentti. Vuonna 1926 syntyneiden veteraanien osalta tulisi tehdä päänavaus mm. tunnusasian hoitamiseksi kuntoon kuntoutuksineen. Sotaorpojen asemaa tulisi selvittää. Yrittämisestä ja työnteosta ei pidä mielestämme rangaista, ja siksi näemmekin tärkeänä työnantajien sivukulujen alentamisen siinä määrin kuin se esimerkiksi työvoimavaltaisten pienyritysten kohdalla on arvonlisäveron osalta mahdollista. Yrittäjien sukupolvenvaihdoksia olisi helpotettava perintöveroon liittyvin erityisratkaisuin koskien yritysvarallisuutta. Työttömille tulisi luoda ns. ansio oikeus, jonka turvin he voisivat ansaita esimerkiksi 200 euroa kuukaudessa menettämättä yhteiskunnallisia tukia, joiden varassa heidän toimeentulonsa pääosin on. Talouden ja kulutuksen oikeudenmukaista kasvua tukevana ratkaisuna pidämme myös ruoan arvonlisäveron alentamista 12 prosenttiin ja perintöveron alarajan nostamista huomattavasti ylemmäs nykyisestä eurosta. Tämä lisäisi myös taloudellista toimeliaisuutta. Varsinainen omistusasunto, jossa perittävä henkilö on asunut, tulee poistaa kokonaan perintöveron piiristä lesken ja rintaperillisten osalta. Varallisuusvero tulee mielestämme palauttaa. Kevennykset tuloveroon näemme mahdollisina vain siinä tapauksessa, ettei kevennysten seurauksena kunnallisverotusta jouduta kiristämään entisestään. Painotamme siis kuntien valtionosuuksien kasvattamista tuloveronkevennysten sijaan. Jos tuloveronkevennyksiin on varaa, on ne kohdistettava kokonaan pieni ja keskituloisille. Räikeät epäkohdat, kuten eläkeläisten epäoikeudenmukainen verotus suhteessa työväestöön on tällä vaalikaudella korjattava joka tapauksessa. Lähtökohtamme on, että verot tulee suunnata maksukyvyn mukaan. Se tarkoittaa, että verotuksen progressiivisuutta on tiukennettava, sillä tutkimusten mukaan Suomessa on siirrytty laman jälkeen jatkuvasti kohti tasaveroa, mitä kehitystä pidämme huolestuttavana sen eriarvoistavuuden takia. Alkoholin verotusta tulee nostaa asteittain ja korotus tulee painottaa väkeviin alkoholijuomiin. Uusien autojen verotusta tulee laskea asteittain autokannan uudistamiseksi. Sen sijaan auton käytön verotusta ei tule kiristää niin, että vanhemmalla kalustolla ajavia käytännössä rangaistaisiin. Ulkomaiselle rekkaliikenteelle tulee harkita tietulleja. Kehitysyhteistyömäärärahoja ei tule mielestämme korottaa, koska ratkaisut maailman rakenteellisiin ongelmiin eivät löydy suomalaisten kukkarosta, etenkään kun kaikki kehitysyhteistyörahat eivät mene perille asti. YK:n puitteissa tapahtuva kansainvälinen rauhanturvatoiminta tulisi ottaa huomioon laskettaessa suomalaisten kokonaispanostuksia kehitysyhteistyöhön. Jo pitkään ylijäämäisen valtion talouden menoja tulee tässä vaiheessa lisätä kokonaisuudessaan ainakin miljardin euron verran vuodessa. Tarkemmat ratkaisut siitä, mihinkä ja miten painottuen nämä miljardit vaalikaudella ohjataan, pitää olla tiedossa hallitusohjelmassa.

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011 Eläkeliitto ry Eläkeläiset ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Kansallinen senioriliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 8.1.2013

Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti liian korkea kustannustaso Ongelma on todellisen kilpailukyvyn heikentyminen Ei tehdä tuotteita, joita halutaan ostaa Ei tehdä tuotteita,

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN Valtionvarainministeriön luvut ns. kestävyysvajeesta ovat liioiteltuja. Todellinen vaje on todennäköisesti puolet ministeriön laskelmista, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous

EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous Leif Fagernäs: Ajankohtaiskatsaus EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous Naantali 8.8.2008 EK:n lähtökohdat vuoden 2009 budjettiin Kasvua on vahvistettava Menojen pitkäjänteinen hallinta Sosiaaliturvan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Esitelmän sisältö Talouden tila ja ennuste - reaalitalous Julkisen talouden tila ja ennustelaskelmat Hallitusohjelma

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle.

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle. Lausuntopyyntönne 26.2.2010 Perheyritysten liitto ry:n lausunto Suomen Keskusta r.p:lle Luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä. Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti

Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä. Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti 23.3.2006 Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja Jäsenet Sihteerit Kyösti Karjula Esko Kiviranta

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, toimeentulotukea saaville ja muille perusturvaa tarvitseville

Työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, toimeentulotukea saaville ja muille perusturvaa tarvitseville Työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, toimeentulotukea saaville ja muille perusturvaa tarvitseville Noin 700 000 suomalaista elää Euroopan unionin määrittelemän köyhyysrajan alapuolella, vaikka Suomi

Lisätiedot

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Anne Roininen, KHT 24.8.2011 Osapuolet Luopuja tuloverotus Jatkaja tuloverotus varainsiirtoverotus lahjaverotus Luovutuksen kohteena oleva

Lisätiedot

Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi

Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi 2015 2019 22.4.2015 Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi Johdanto 1 (5) Akava on valmistellut esityksensä strategiseksi hallitusohjelmaksi.

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Kannattavuuslaskelmien lähtökohtia Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on suunnitellut vero- ja kustannusvaikutusten analyysikehikon. Kustannuslaskelmien

Lisätiedot

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

HARMAA TALOUS RAPAUTTAA HYVINVOINTIA JA SEN RAHOITUSTA. TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 39

HARMAA TALOUS RAPAUTTAA HYVINVOINTIA JA SEN RAHOITUSTA. TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 39 SUOMALAINEN HYVINVOINTIMALLI VOIDAAN SÄILYTTÄÄ SITÄ UUDISTAEN. OIKEUDENMUKAINEN JA KANNUSTAVA VEROTUS VEROPOLITIIKALLA LUODAAN KASVUA, TYÖLLISYYTTÄ JA OIKEUDENMUKAISUUTTA. HARMAA TALOUS RAPAUTTAA HYVINVOINTIA

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Hallitusohjelman ja valtiovarainministeriön talousarvioesityksen verolinjaukset Yhteystiedot: Jani Peräsarka Veroasiantuntija Tuloverotus Puhelin:

Lisätiedot