Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana?

Transkriptio

1 3. kysymys Mikä on eduskuntaryhmänne arvio valtiontalouden liikkumavarasta alkaneen vaalikauden aikana? Kuinka paljon em. liikkumavarasta katsotte voitavan käyttää pysyviin menonlisäyksiin ja verotuksen muutoksiin julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä vaarantamatta: julkisten peruspalveluiden kohentamiseen palkkatasa arvon edistämiseen tulonsiirtojen kehittämiseen työllisyyden ja yrittäjyyden sekä kotimaisen omistajuuden vahvistamiseen osaamisen ja infrastruktuurin parantamiseen sekä julkisten tutkimus ja kehityspanosten lisäämiseen kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen verotuksen muutoksiin johonkin muuhun? Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana? KESKUSTA: Keskusta katsoo, että valtiontalouden liikkumavara riippuu ratkaisevasti talouden kasvusta. Jos kasvu pystytään hallituskaudella pitämään vahvana, rakennetyöttömyyttä alentamaan ja tuottavuuden pitkän ajan kasvuedellytyksiä tukemaan, julkisen talouden pitkän ajan kestävyys ei vaarannu tuntuvistakaan menojen lisäyksistä tai verojen kevennyksistä. Keskustan arvion mukaan suotuisan kasvu ja rakennekehityksen toteutuessa valtion menojen lisäyksiin tai verotuksen keventämiseen voidaan käyttää 4 5 miljardin euroa (vaalikauden lopun tasona). Palveluiden kehittämiseen, sosiaalisten tulonsiirtojen ja muiden menojen pysyvään lisäämiseen arvioimme voitavan käyttää liikkumavarasta runsaat 1,5 miljardia euroa. Tulonsiirtojen lisäämiseen voidaan käyttää noin 350 miljoonaa euroa ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen runsaat 500 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on arvioitava mahdollisuudet edistää palkkatasa arvoa kunnissa valtio osuusjärjestelmän kautta. Osana yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamista hallituksen on varattava myös riittävät voimavarat maatalouden kehittämisrahaston toimintaedellytysten turvaamiseen ja metsätalouden rahoitukseen. Tämän lisäksi tarvitaan merkittäviä lisäpanostuksia koulutukseen, julkisten tutkimus ja kehityspanosten lisäämiseen, kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen sekä liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Tämän ohella erimuotoisiin verotuksen täsmätoimiin yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi sekä verojärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi on varattava noin miljardi euroa. Näitä ovat muun muassa ruuan arvonlisäveron alentaminen 5 prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin, perintö ja lahjaverotuksen lieventäminen, yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten verotuksen huojentaminen, eläkeläisten verotuksen korjaaminen palkansaajien tasolle. Pääomatuloverotukseen on tehtävä yrittäjyyttä ja kotimaista omistajuutta edistäviä muutoksia. Autoverotusta on kehitettävä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ansiotuloverotuksen kiristymisen estäminen edellyttää runsaan miljardin euron nimellistä veronkevennystä. Muun, lähinnä ansiotuloverotuksen reaalisen keventämisen tarve työllisyyden ja kasvun tukemiseksi on arvioitava vaalikauden aikana erikseen palkkakehityksen ja suhdannetilanteen perusteella. Alkoholiverotusta pitää lievästi kiristää.

2 Kertaluonteisia sijoituksia lähinnä innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja infrastruktuurin kohentamiseen voidaan lisäksi rahoittaa valtion omaisuuden myyntituloista. Edellä todetun mukaisesti julkisen talouden pitkän ajan kestävyys riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka alhaiseksi rakennetyöttömyys kyetään painamaan vaalikauden mittaan ja millaiset edellytykset tuottavuuden kasvulle pitkällä aikavälillä kyetään luomaan. Hallitusohjelman talous ja rakennepolitiikalla on tavoiteltava selvästi valtiovarainministeriön laskennallista perusuraa parempaa kehitystä. Tämän toteutuessa tavoitteena julkisen talouden tasapainolle vuonna 2011 voitaneen pitää lähellä kolmen prosentin ylijäämää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tällöin valtiontalouden ylijäämä voisi olla 0,5 1 prosenttia bruttokansantuotteesta ja kuntatalous likimain tasapainossa. Valtiontalouden riittävän ylijäämän varmistamiseksi on jatkettava kuluneella vaalikaudella menetyksellisesti toteutettua kehysmenettelyä sen eräät puutteet korjaten. KOKOOMUS: Valtiontalouden liikkumavara on ensin luotava, jotta on myös jaettavaa. Eri tahot ovat esittäneet laskennallisia arvioita liikkumavaran suuruudesta, mutta niiden toteutuminen riippuu viime kädessä talouskasvun ja työllisyyden kehityksestä. Kuten jo kysymyksen 1 yhteydessä totesimme, talouspolitiikan avulla on luotava kasvua ja siten parannettava työllisyyttä. Veroratkaisuilla voidaan luoda talouteen sellaista dynamiikkaa, joka edistää talouskasvua ja luo uusia työpaikkoja. Kannustavuutta lisäävillä veroratkaisuilla on mahdollista helpottaa työvoiman kohtaanto ongelmaa. Talouskasvua ja työllisyyttä edistävien veroratkaisujen ytimenä on maltillinen, mutta päättäväinen tuloverojen keventäminen. Eläkeläisten verotusta on muutettava siten, että se ei ole palkansaajien verotusta kireämpää. Lisäksi on mahdollista toteuttaa merkittäviä täsmätoimia esimerkiksi perintö, lahja ja osinkoverotuksessa suomalaisen yrittäjyyden ja omistajuuden tukemiseksi. Valtion menojen lisäämisessä on noudatettava varovaisuutta ja harkintaa. Suotuisalla talouskasvulla ja hyvällä työllisyydellä aikaansaatua valtiontalouden liikkumavaraa on kuitenkin mahdollista kohdistaa esimerkiksi eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden toimeentulon kohentamiseen. Maatalouden investointien ja yrittäjätoiminnan ylläpitämiseksi MAKERA:n pääomien on oltava riittävät. Valtion on tuettava palkkaratkaisuja, jotka helpottavat työvoimapulaa koulutetuilla julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla, etenkin hoitoalalla. Kansainvälinen vastuumme edellyttää lisäpanostuksia maamme kehitysyhteistyörahoituksen tasoon. Tulevalla vaalikaudella on tehtävä osaamisinvestointeja. Tavoitteena on T&K toiminnan BKTosuuden nostaminen 4 prosenttiin. Yliopistojen perusvoimavaroja on lisättävä. Julkiseen talouteen on luotava kestävästi sellainen ylijäämä, joka antaa mahdollisuuden vastata ikääntymisen haasteisiin.

3 SDP: Terve valtiontalous on kaikissa oloissa välttämätön. Talouden kasvaessa ja työllisyysasteen noustessa julkiseen talouteen tulee liikkumatilaa. On tärkeää, että taloudellisesta kasvusta pääsevät hyötymään myös ne, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Vaalikauden liikkumatilasta sosialidemokraatit ovat valmiit käyttämään noin puolet (2,4 mrd euroa) työllisyyttä, hyvinvointiyhteiskuntaa ja osaamista vahvistaviin toimiin. Tulevan talouskasvun turvaamiseksi on liikkumatilasta iso osa käytettävä tutkimus ja kehittämistoimintaan sekä osaamista ja muita työllisyyttä tukeviin toimiin kuten aktiivisen työvoimapolitiikan voimavarojen lisäämiseen. Sosiaali ja terveyspalveluja tulee kehittää. Merkittävimmät panostukset tarvitaan vanhustenhuollon palveluihin. Vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää henkilökuntaa sekä selkeät normit palvelutasoon. Tarvitaan korotuksia työttömyysturvaan, opintotukeen ja pienimpiin eläkkeisiin ja lapsiperheiden tukeen mm. pidentämällä vanhempainvapaata ja korottamalla lapsilisiä ja osittaista hoitorahaa sekä parantamalla asumistukea. Lisäksi panostuksia tarvitaan liikenteen kehittämiseen: uusien infrahankkeiden käynnistämiseen, lisäämällä liikenneväylien kunnossapidon rahoitusta, joukkoliikenteen rahoituksen korottamiseen sekä työsuhdematkalipun käytön lisäämiseen. Tarvitaan panostuksia myös turvallisuuteen: lähipoliisien lisäämiseen, päihdekuntoutukseen sekä huumeiden ja muiden päihteiden vastaiseen työhön ja tuomioistuinten ruuhkien purkamiseen. Julkiselle sektorille on turvattava riittävät taloudelliset voimavarat, jotta yhteisten palvelujen tekijöille voidaan työmarkkinoilla tarjota kunnon työolot ja oikeudenmukainen palkkaus. Naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseksi tarvitaan aktiivista yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kyse on tasa arvosta ja osaavan työvoiman saatavuudesta julkisiin palveluihin. Hallituksen tehtävänä on turvata riittävät valtionosuudet palkanmaksuun naisvaltaiselle julkiselle sektorille ja edistää naisten ja miesten palkkaeroja kaventavaa tulopoliittista ratkaisua. Samapalkkaohjelma auttaa palkkaerojen kaventamista, sen toteuttamiselle on turvattava riittävät resurssit. Luottamusmiesten tiedonsaantioikeus ja työnarvioinnin kehittäminen ovat välttämättömiä välineitä tasa arvoisen palkkauksen edistämiseksi. Kuntien ja valtion on työnantajina pyrittävä kokoaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin, esimerkiksi ns. sijaispankkeja käyttöönottamalla, jolloin sijaiset ovat vakituisessa työsuhteessa. Yrittäjyyden ja kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi Suomen on pidettävä huolta siitä, että yritysverotus on tasoltaan ja rakenteeltaan kilpailukykyinen. Alkavan yritystoiminnan rahoitus on turvattava ja erityistä huomiota on kohdistettava kasvuyritysten rahoituksen kehittämiseen. Suomen tulee täyttää kansainväliset sitoumukset. Tämä edellyttää, että kehitysyhteistyömäärärahojen tason nostoa nopeutetaan 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. Ensisijaisena tavoitteena on globaaliköyhyyden ongelmiin tarttuminen. Suomen kehitysyhteistyön sisältöä tulee suunnata myös työelämän perusoikeuksien parantamiseen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n periaatteiden mukaisesti. Veropolitiikassa liikkumatila on selvästi vähäisempi kuin edellisellä vaalikaudella. Verotuksen liikkumatila on käytettävä työllisyyttä tukevalla tavalla ja veronkevennysten painopiste on tästä syystä asetettava pieniin ja keskisuuriin ansiotuloihin. Veronkevennysten taso ja ajoitus riippuvat talouskehityksestä ja tulevista työmarkkinaratkaisuista. Hallitusohjelmaan on kirjattava eläkkeensaajien verotuksen epäkohtien korjaaminen sekä perintöverotuksen epäkohtiin puuttuminen erityisesti lesken ja ala ikäisten lasten asemaan liittyen

4 sekä tavanomaisten pienten perintöjen verotuksen helpottaminen. Ohjelmaan on myös kirjattava verotuksen uudistaminen ympäristönsuojelua tukevaksi ja luonnonvarojen kulutusta hillitseväksi. Valtion velkaa on perusteltua ensi vaalikaudella edelleen lyhentää. Julkisen talouden rahoitusasemaa on edelleen vahvistettava ensi vaalikaudella edessä olevaan ikärakenteen muutokseen varautumiseksi. Normaalit julkiset menot tulee rahoittaa osana normaalia budjettirahoitusta. Ei tule ottaa uusia menokohtia, jotka olisivat riippuvaisia valtionyhtiöiden myyntituloista. VASEMMISTOLIITTO: Suomen lähiaikojen talouspolitiikan liikkumavaraa määrittää julkiseen talouteen syntynyt rahoituksellinen väljyys, hyvän taloussuhdanteen todennäköinen jatkuminen sekä näköpiirissä oleva väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä työikäisen väestön määrän kääntyminen laskuun. Erityisesti viime mainittuun tekijään perustuen valtionvaranministeriön kansantalousosasto on omissa liikkumavaralaskelmissaan arvioinut, että julkiseen talouteen on kasvamassa vuoteen 2050 mennessä mittava alijäämä, kun kokonaisveroaste pysyy 42 prosentissa. VM:n laskelmiin sisältyy kuitenkin eräitä epätarkkuuksia, jopa suoranaisia virheitä, jotka vähentävät sen luotettavuutta näinkin pitkän aikavälin pohjalta esitetyn, lähiaikojen politiikkaa koskevan liikkumavara arvion tekemiseen. Näitä tekijöitä on tarkasteltu Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) julkaisemassa talousennusteessa vuosille , ja siinä päädytään arvioimaan, että VM näkee tilanteen liian negatiivisena. PT:n esittäminen argumentein näyttää todennäköiseltä, että hyvän suhdannevaiheen myötävaikutuksella julkiseen talouteen on muodostumassa täksi ja ensi vuosiksi ylijäämä, jonka koko on noin neljä ja puoli prosenttia bruttokansantuotteesta. Tätä liikkumavaraa ei pidä käyttää verotuksen olennaiseen keventämiseen lukuun ottamatta perintöverotuksen tiettyjä tarkistuksia ja eläkeläisten verokohtelun oikeudenmukaistamista. Erityisesti sitä ei tule käyttää suurituloisten verotuksen keventämiseen. Sitä tulee käyttää ensi sijassa pienituloisten aseman parantamiseen ja köyhyyden poistamiseen (ks. perusturvan uudistaminen kohdassa 2), mikä vaatinee ½ 1 miljardin euron panostusta hallituskauden aikana, ja toiseksi hyvinvointivaltion ja erityisesti julkisten hyvinvointipalvelujen vahvistamiseen (ns. tasa arvotupo ml.). Hyvinvointipalvelut edellyttävät tuntuvia panostuksia, mutta kyse on investoinneista tulevaisuuteen: Suomen selviytyminen ja suomalainen hyvinvointi riippuvat jatkossa viime kädessä siitä, onnistummeko turvaamaan ja kehittämään sitä hyvinvointivaltiota, johon viime vuosikymmenten talousmenestyksemme on perustunut. Kaikkien verotuksen merkittävään keventämiseen ei ole liikkumavaraa, eikä siihen ole myöskään sosiaalisesti oikeudenmukaisia perusteita. Jos kaikki verot otetaan huomioon, nähdään, että Suomessa on tällä hetkellä verorasituksen osalta lähes tasavero. Verotusta on uudistettava niin, että pienet tulot (esim. aina /v. asti) tulisi tietyn siirtymäajan puitteissa vapauttaa kokonaan verosta. Jo lyhyellä aikavälillä voitaisiin ottaa kunnallisverotuksessa käyttöön eläketulovähennyksen kaltainen vähennysoikeus, jonka saavat muun muassa sairaspäivärahalla, opintotuella tai työttömyysturvalla elävät ihmiset. Pääomatulojen verotusta on kiristettävä. On selvitettävä, missä aikataulussa verotuksessa voitaisiin siirtyä sellaiseen malliin, jossa pohjana olisi edellä mainittu (esim /v) verovähennysoikeus, ja tämän jälkeen kaikkia henkilökohtaisia tuloja pääomatulot mukaan lukien verotettaisiin progressiivisen asteikon mukaan. Koko uudistus voitaisiin toteuttaa niin, että sen vaikutus verotuottoihin olisi kustannusneutraali. Verotuloja voitaisiin lisätä palauttamalla varallisuusvero tällä voitaisiin esimerkiksi kattaa tarpeelliset perintöverotuksen tarkistukset.

5 Verotusta onkin tarkoituksenmukaista uudistaa ylipäänsä oikeudenmukaisuuden ja ekologisten syiden takia mm. palauttamalla varallisuusverotus alentamalla ruuan arvonlisäveroa uudistamalla perintö ja lahjaverotusta korottamalla verovapaan osuuden alarajaa sekä turvaamalla lasten ja lesken asuminen avio tai avopuolison kuollessa uudistamalla autoihin kohdistuvaa verotusta ympäristömyönteisemmäksi esim. poistamalla dieselvero kannustamalla energiaa käyttävää teollisuutta energiaa säästäviin teknologisiin panostuksiin ja innovaatioihin Sen sijaan ei ole syytä palata lapsen perustella annettaviin verovähennyksiin vaan tasoitus lapsesta aiheutuvista kustannuksista tapahtuu parhaiten lapsilisän kautta, jonka tasoa on aihetta nostaa ja sitoa se indeksiin. Osaamisen ja infrastruktuurin parantamista sekä julkisten tutkimus ja kehityspanosten lisäämistä koskeviin kysymyksiin on pääosin vastattu jo kohdassa 2. On tärkeätä, että julkisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen nähdään osana julkisen infrastruktuurin kehittämistä ja sitä kautta maamme kilpailukyvyn vahvistamista. Samoin työllisyyttä on käsitelty jo kohdassa 2. Yrittäjyyttä on edistettävä ja erityisesti uusien pienten ja keskisuurten yritysten syntyyn ja kasvuun liittyviä esteitä on poistettava. Matalapalkkatuen asemasta työllistävämpää on tukea yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Erityisen merkittävää tämä on tasavertaisen aluekehityksen turvaamisen näkökulmasta. Yleisiin verotusta tai työvoimakustannuksia keventäviin järjestelyihin on suhtauduttava hyvin varauksellisesti, ja samoin on huolehdittava siitä, että työehtosopimuksia sovelletaan ja muu työsuhteen turva on kunnossa myös pk yrityksissä. Paikallista sopimista tulee kehittää työmarkkinaosapuolten yhteisellä valmistelulla, ja valtiovalta voi osallistua siihen vain kolmikantajärjestelmän osapuolena. Kehitysyhteistyömäärärahat on mahdollisimman nopeasti nostettava 0,7 prosenttiin BKT:stä. Takarajana on pidettävä edelliseen hallitusohjelmaan kirjattua aikarajaa, vuotta Kehitysyhteistyömäärärahat tulisi erottaa ns. budjettikehysmenettelystä. Painotamme julkisten peruspalvelujen kohentamista, mikä edellyttää kuntarahoituksen lisäämistä. Ikääntyvän väestön oikeus palveluihin tulee turvata säätämällä erityinen vanhuspalvelulaki. Lasten oikeutta päivähoitoon ei tule rajoittaa. Sosiaaliturvan oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi Vasemmistoliitto haluaa korottaa perusturvaetuuksia ja erityisesti minimitasoja tavoitteena yhtenäinen ja selkeä toimeentulon perusturva, jonka rinnalla kehitetään myös ansiosidonnaista sosiaalivakuutusta. Yhteiskunnan on tehtävä perusoikeudet todeksi jokaisen kohdalla. Esimerkiksi vaikeavammaisille on taattava subjektiivinen oikeus avustajaan. Hoivan tarpeessa oleville tulee turvata riittävät sosiaaliset palvelut ja osallistumisen mahdollisuudet, ja heitä tukevien omaisten taloudellista ja sosiaalista asemaa pitää parantaa. VIHREÄ LIITTO: Liikkumavara Talouden liikkumavaran arvioiminen vaalikauden mittaiselle jaksolle on haastavaa. Siksi suhtaudumme varauksellisesti kaikkien vero ja menopäätösten tekemiseen heti hallituskauden alussa. Perusteellinen väliarvio talouspolitiikan suunnasta on tehtävä ainakin vaalikauden puolivälissä.

6 Kansantalouden liikkumavara on arviolta neljän miljardin euron luokkaa, jos työllisyysastetta onnistutaan nostamaan. Toivomme, että hallitusneuvottelut käynnistyvät keskustelulla valtiontalouden tilasta. Olemme valmiita täsmentämään esityksiämme tämän arvion päätteeksi. Liikkumavaran suuruudesta riippumatta on olennaista löytää kohtuullinen tasapaino veronkevennysten ja menolisäysten välillä. Liikkumavaran ei saa antaa huveta harmaaseen talouteen. Tuoreen arvion mukaan harmaan talouden menetykset valtiontaloudelle ovat noin kaksi miljardia euroa. Toimet harmaan talouden torjumiseksi maksavat itsensä monin verroin takaisin ja turvaavat rehellisen yrittäjien mahdollisuudet. Verolinjauksia Veropolitiikassa keskeistä on turvata veropohja ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoitus. Arvioimme veronalennusvaran olevan pienempi kuin edellisellä hallituskaudella. Veronkevennyksiin voidaan käyttää noin puolet talouden liikkumavarasta. Tämä sisältää inflaatiotarkistukset, pieni ja keskituloisten veronkevennykset sekä perintöveron kohtuullistamisen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa paras työllisyyshyöty saadaan kohdentamalla veronkevennykset pieniin työtuloihin. Tuloverotusta ei millään tulotasolla ole syytä kiristää nykyisestä, joten osa veronkevennysvarasta tulee varata veroasteikon inflaatiotarkistuksiin. On aktiivisesti etsittävä veroratkaisuja, joissa kokonaisveroaste ei merkittävästi laske, vaikka työn verotusta kevennettäisiinkin. Ekologisella verouudistuksella eli siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristön verotukseen voidaan tuotanto ja kulutustapoja ohjata kestävämpään suuntaan ja kompensoida veropohjan menetystä, jota työtulojen verojen alentamisesta koituu. Sopivia kohteita voivat olla mm. jäte, windfall, maa aines ja kevyen polttoöljyn vero. Perintöveron nykyään aiheuttamat kohtuuttomat tilanteet tulee korjata. Myös verotettavan perinnön alarajaa tulee pitkän tauon jälkeen tarkistaa. Alkoholi ja tupakkaveron korotuksella voidaan vähentää päihteiden käytöstä syntyviä inhimillisiä ongelmia ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Menolinjauksia Toinen puoli liikkumavarasta on varattava tärkeimpien menopaineiden kattamiseen. Tulevan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on vähentää lapsiköyhyyttä, joka on lisääntynyt vahvasta talouskasvusta huolimatta. Tämä vaatii monipuolisia toimia, muun muassa pienintä äitiys, isyys ja vanhempainraha tulee korottaa. Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden asemaa tulee parantaa. Opintorahaa on korotettava 15 prosenttia, sillä tuen taso on jäänyt pahoin jälkeen. Opiskelijoiden toimeentuloa on vaalikauden aikana parannettava mahdollisuuksien mukaan myös muin tavoin kuten ympärivuotistamalla asumistuki ja tarkistamalla tulorajoja. Ensi ja toissijaisen perusturvan selkeyttämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi on syytä korottaa työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa. Eläkeläisistä heikoimmassa asemassa ovat pelkän kansaneläkkeen varassa elävät. Heidän asemansa parantamiseksi esitämme takuueläkettä. Kuntataloutta on vahvistettava, jotta kunnilla on mahdollisuus tuottaa korkeatasoisia palveluita. Kouluissa haasteita ovat mm. luokkakokojen kasvu ja oppilashuollon puutteet, vanhustenhuollossa hoitajien vähyys, mielenterveys ja päihdehuollossa resurssien puute. Valtion tulee osaltaan tukea naisvaltaisten alojen palkankorotuksia sukupuolten välisten palkkaerojen umpeen kuromiseksi.

7 Ilmastonsuojelun tarvitsemat voimavarat on turvattava. Liikennehankkeiden rahoitus on rakennettava nykyistä kestävämmälle pohjalle. Perusradanpidon määrärahoihin tarvitaan selvä tasokorotus ja joukkoliikennehankkeita on priorisoitava. Osaamisen nojaavan talousstrategian on näyttävä myös yliopistojen perusrahoituksessa, t&kmäärärahoissa ja kotimaisen kulttuurin rahoituksessa. Oikeuslaitoksen ja vankeinhoidon akuuttia resurssipulaa on korjattava. Kehitysyhteistyön määrärahoja on korotettava kansainvälisten sitoumustemme tasolle vuoteen 2010 mennessä. Luonnonsuojeluohjelmien riittävä rahoitus on turvattava, jotta voidaan saavuttaa Suomen hyväksymä tavoite luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä. Julkisen talouden tasapaino Vastuulliseen talouspolitiikkaan kuuluu se, että vahvan talouskasvun aikana lyhennetään valtion velkaa ja vahvistetaan yhteiskunnan edellytyksiä vastata pitkän aikavälin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen. Tämä edellyttää myös kykyä tehdä rakenteellisia uudistuksia. RKP: Kokonaisuuteen pitää eduskuntaryhmämme näkemyksen mukaan sisällyttää sekä jatkettuja, mutta edellisen vaalikauden toteumaa pienempiä tuloverokevennyksiä ja joitakin muita veroperusteiden muutoksia, että sosiaalisesti ja työllisyyden edistämistä ajatellen perusteltuja menolisäyksiä ja työttömyysturvan rakenteellisia uudistuksia. Verokevennyksillä voidaan edelleen vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä. Menolisäykset täytyy kohdentaa syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin ja niin, että ne erityisesti vastaavat muuttuvan ikärakenteen tuomia tarpeita sekä tukevat työllistymistä, työelämässä pysymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Mainitun talouskasvun ja työllisyysasteen puitteissa veroperusteita voidaan arviomme mukaan keventää noin 2 mrd. euroa (kuluvan kauden toteuma 2,9 mrd.) ja menoja lisätä maaliskuun 2007 kehyspäätökseen verrattuna noin 1,5 mrd. euroa vaalikauden aikana. Valtion velan lyhentämistä jatketaan. julkisten peruspalveluiden kohentamiseen Kuluvalla vaalikaudella on panostettu yli 400 milj. sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Mielestämme tulevalla kaudella tarvitaan vielä enemmän, jotta palveluiden suurimmat epäkohdat voidaan korjata. Vanhusten ja terveydenhuollon resursseja pitää eduskuntaryhmän mielestä lisätä, kuten myös ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Edelliseen sisältyisi myös omaishoidon resursoinnin nostaminen ja samantasoisten palveluiden takaaminen eri kunnissa. palkkatasa arvon edistämiseen Monella naisvaltaisella alalla tarvitaan sekä lisää työvoimaa että palkankorotuksia. Hallitus jatkaa samapalkkaisuusohjelmaansa siitä lähtökohdasta, että samasta ja samanarvoisesta työstä on aina maksettava sama palkka. Tavoitteena on, että jo vuonna 2011 naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on pienentynyt 5 prosenttiyksiköllä. Hallitus huolehtii tasa arvolain velvoitteiden noudattamisesta ja siihen tarvittavien resurssien riittävyydestä. Hallitus tehostaa valvontaa lainvastaisten määräaikaisten palvelussuhteiden poistamiseksi, erityisenä painopisteenä

8 nuoret koulutetut naiset. Hallitus vaikuttaa omin toimenpitein siihen, että määräaikaiset työsuhteet vähenisivät huomattavasti julkisella sektorilla. Ns. henkilöstöpoolien kokeiluja ja käyttöönottoa tulisi nopeuttaa. tulonsiirtojen kehittämiseen Lisäpanostukset lapsiperheille suuntaisimme lapsilisien sitomiseen indeksiin sekä yksinhuoltajalisään. Haluamme myös jatkaa työtä perhevapaista aiheutuvien kustannuksien jakamiseksi tasan kaikkien työnantajien kesken sekä isien hoitovapaan käyttöasteen nostamiseksi. Kansaneläkettä saavien ostovoimaa tuettaisiin korottomalla täyttä kansaneläkettä, ja muuttamalla asumistukeen liittyviä yhteensovitussääntöjä niin etteivät nämä syö korotusta. Opintotukea nostetaan. Harkitaan vuotuisten ansiotulorajojen korottamista ja kokopäiväopiskeluun kannustavaa vaihtoehtoa, jossa opintotuki on suurempi kokopäiväopiskelijoille joiden vuositulot ovat vähäiset. työllisyyden ja yrittäjyyden sekä kotimaisen omistajuuden vahvistamiseen Hallituksen tulee panostaa uusien yritysten luomiseen. Yrittäjyyteen tulisi kannustaa kehittämällä rahoitusmuotoja uusille yrityksille, etenkin kasvuyritysten mahdollisuuksia saada riskirahoitusta parannetaan. EU:n rakennerahastovarat kohdennetaan innovaatiotoimintaan ja kasvavien pkyritysten tukemiseen. Yrittäjyyden kynnystä madalletaan edellisen hallituksen yrittäjyysohjelman edellyttämällä tavalla. Pienyrittäjien ja heidän perheenjäsenien sosiaaliturvaa parannetaan. Muilta osin viittaamme verotusta koskevaan vastaukseen. osaamisen ja infrastruktuurin parantamiseen sekä julkisten tutkimus ja kehityspanosten lisäämiseen; Menestyminen edellyttää julkisten tutkimus ja kehittämisvarojen lisäämistä maaliskuun kehyspäätöstä enemmän (kehys: 5 %/vuosi). Julkisessa t&k rahoituksessa kehitetään toimintatapoja, joilla pystytään rahoittamaan uusia yrityksiä ja alueellista kehitystä tukevia hankkeita nykyistä tasapainoisemmin ja enemmän. Tekesin, Suomen Teollisuussijoituksen (Tesi) ja SITRAn roolia sekä uusien innovaatioiden synnyttämisessä että uuden tiedon ja teknologian levittämisessä alueille vahvistetaan. Perustie ja rataverkoston vuosittaiseen kunnossapitoon tarvitaan suurempia panostuksia. Hallituksen tulisi jatkaa suurempien tie ja ratainvestointien tekemistä edellisen hallituksen niin sanotun infratyöryhmän pitkäjänteisen suunnitelman pohjalta. kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen; Ehdotamme, että kehitysapubudjetti irrotetaan kehysmenettelystä. Nopeutetaan YK:n vuosituhattavoitteiden ja yleispohjoismaisen tason saavuttamista. verotuksen muutoksiin Ruotsalainen eduskuntaryhmä korostaa, että hallitusneuvotteluissa sovittava finanssipoliittinen liikkumavara ja arvio verotoimenpiteiden kasvua lisäävistä vaikutuksista ratkaisevat myös sen, mihin veroperusteisiin on mahdollisuus nyt puuttua. Haluamme erityisesti nostaa esille: Ansiotuloverojen maltillista keventämistä tulisi jatkaa ensisijaisesti valtion tuloverotuksen kautta. Ottaen huomioon työeläkemaksujen tulevan korotuksen tuloverotusta pitäisi alentaa inflaatiotarkistuksien lisäksi vähintään 1 % kaikissa tuloluokissa. Lisäksi uuden hallituksen pitää huolehtia siitä, että vaalikauden loppuun mennessä eläkkeensaajien verotus ei missään tuloluokassa ole kireämpää kuin palkansaajien.

9 Perintövero pitää poistaa. Lyhyellä tähtäimellä perintöverotuksen perusteita muutettaisiin niin, että verottoman perinnön alaraja nostetaan reippaasti ja lapsille myönnettävä vähennys niin ikään tuntuvasti. Yrityksien ja maatilojen sukupolvenvaihdoksien yhteydessä toimitettavaa perintö ja lahjaverotusta tulisi lieventää, kymmenientuhansien olemassa olevien yritysten jatkamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Eduskuntaryhmä kiinnittää huomiota tuoreisiin arvioihin, joiden mukaan lisääntyvät perinnöt ja niiden aikaansaama lisäkysyntä tarkoittavat, että muutokset voidaan jo keskipitkällä aikavälillä suorittaa hyvinkin kustannusneutraalisti. Kotimaisen merenkulun kilpailukyky pitää turvata pitkäjänteisesti uudistamalla tonnistoverotusta ja luomalla varausjärjestelmä joka kannustaa uusien alusten hankintaan. Hallitusneuvotteluissa tulisi sopia valtiontaloudellisista mahdollisuuksista alentaa elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Vaihtoehtoina voivat silloin olla kaikkien elintarvikkeiden alv:n alentaminen vaalikauden loppupuolella, tai välittömämpi mutta valikoitu alentaminen elintarvikkeiden terveellisyyden perusteella. Osana aktiivista ilmasto ja energiapolitiikkaa uuden hallituksen pitäisi myös nopeasti valmistella ekologisia verotustoimenpiteitä sisältävän toimenpidekokonaisuuden. Keskeisessä roolissa tässä olisi autoverotuksen uudistaminen mahdollisimman kustannusneutraalisti suosimalla vähäpäästöisten uusien autojen hankintaa autoverotusta alentamalla ja porrastamalla käyttömaksua auton ympäristöystävällisyyden perusteella. Eduskuntaryhmämme nostaisi myös esille ns. ilmastosentin käyttöönoton, (suuruus korkeintaan ehkä 0,03 senttiä/kwh), jonka tuotosta ainakin osa siirrettäisiin uusiutuvia energiamuotoja tukevaan rahastoon. Osakesäästämistä edistetään muuttamalla osinkoverotusta niin, että korkeintaan 1000 euron osingot ovat verovapaita. Väkevien alkoholijuomien verotusta on nostettava. Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana? Edellä mainittu politiikka mahdollistaa finanssipolitiikan, joka sisältää kuluneen vaalikauden toteumaan verrattuna maltillisempia verokevennyksiä sekä tarkkaan harkittuja, talous ja työllisyyskasvua edistäviä toimia niin, että valtiontalous on kuitenkin vaalikauden lopussa selkeästi ylijäämäinen ja koko julkisen talouden ylijäämä voisi olla 4 %:n luokkaa. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Vähimmäisvaatimus on, ettei julkista velkaa kasvateta ja tavoite on, että valtion velkaa lyhennetään. Valtiontalouden ja kuntatalouden tulee olla tasapainossa. Arvioimme talouden kehityksestä riippuen liikkumavaraksi 4 5 miljardia euroa. Tästä noin kolmasosa voitaisiin käyttää veroratkaisuihin, kolmasosa sosiaali ja terveydenhuollon sekä perusetuuksien parannuksiin, kolmasosa työllisyyttä ja yrittäjyyttä, koulutusta ja uusiutuvaa energiantuotantoa tukeviin ratkaisuihin. Kristillisdemokraattien tavoitteena on julkisen sektorin, etenkin terveydenhoito ja sosiaalialan palkkojen korottaminen. Keväällä 2005 sovittiin miesten ja naisten samapalkkaisuutta edistävästä ohjelmasta, jonka esittämiä toimenpiteitä on edelleen pantava käytäntöön. Osa aika ja pätkätyösuhteita tulee pyrkiä vähentämään.

10 Välttämätöntä on opintorahan tasokorotus 15 prosentilla, minimiäitiyspäivärahan nosto pienimmän työttömyyspäivärahan tasolle sekä lasten kotihoidon tuen nosto. Näiden etuuksien ostovoiman säilyminen tulee turvata. Vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien palkkaus tulee toteuttaa. Omaishoidontukea tulee kehittää. Nämä tehtävät tulee siirtää Kelan hoidettaviksi. Yrityksen perustajan starttiraha tulee saada pysyväksi ja yrittäjän sosiaali, lomitus ja eläkejärjestelmiä tulee edelleen kehittää, jotta yrittäjäksi ryhtyminen olisi nykyistä helpompaa. Kannatamme t&k panostuksen nostoa neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2011 mennessä. T&kpanostusta on suunnattava erityisesti vientiin suuntautuville pienille ja keskisuurille kasvuyrityksille. Kehitysyhteistyömäärärahoja tulee nostaa annettujen sitoumusten mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Kokonaisveroasteen merkittävään alentamiseen ei ole mahdollisuuksia, jotta hyvinvointipalvelujen rahoituksesta voidaan huolehtia. Verotuksen rakennetta on muutettava tukemaan nykyistä paremmin yrittäjyyttä, työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kansanterveyttä ja kestävää kehitystä. Tuloverotusta tulee laskea vähintään siten, että se kompensoi työeläkevakuutusmaksun nousun ja inflaation aiheuttaman verotaulukkojen kiristymisen vaikutukset. Eläkkeensaajien verotusta tulee korjata oikeudenmukaisemmaksi. Tuloverotuksen verokynnystä on korotettava pienituloisten toimeentulon parantamiseksi. Autoverotusta on muutettava päästöperusteiseksi ja diesel autojen käyttövoimaveroa tulee laskea tai se tulee kokonaan poistaa. Ruoan arvonlisäveroa tulee alentaa 17 prosentista 12 prosenttiin. Tämä veroalennus kohdentuu kaikkiin väestöryhmiin hyödyttäen erityisesti lapsiperheitä ja pienituloisia. Myös perintöverotusta tulee keventää maltillisesti siten, että veron kokonaistuotto säilyy riittävänä. Kiinteistöveroa ei tule laajentaa koskemaan pelto ja metsämaata. Mainittuja veronalennuksia voidaan kompensoida osaksi alkoholi ja tupakkaverojen nostolla sekä lyhytaikaisen omistuksen myynnistä saatavien voittojen verotusta kasvattamalla. PERUSSUOMALAISET: Julkisten peruspalveluiden kohentamiseen tarvitaan korvamerkittyjä ja nykyistä suurempia valtionosuuksia kunnille. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että peruspalveluita on rapautettu ja rapautetaan yhä tietoisesti, kun ns. lamaleikkuri on jätetty päälle kuntien valtionosuuksissakin. Tasapuolisen sisäisen ja riittävän oikeusturvallisuuden sekä julkisten palveluiden saatavuuden kannalta on mielestämme tärkeää, ettei poliisipalvelujen, oikeuslaitoksen eikä julkisten palvelujen keskittämistä enää jatketa. Palkkatasa arvon edistämiseen suunnattuja erikoiseriä tulee kasvattaa, ja valtion tulee ohjata lisää rahaa kuntiin senkin takia, että tiettyjen alojen palkkoihin olisi realistiset mahdollisuudet tehdä tarvittavat tasokorotukset. Perheverouudistuksen selvitystyö tulisi aloittaa. Tulonsiirtoihin liittyvissä ratkaisuissa on otettava huomioon pieneläkeläisten oikeudenmukaisempi verotus ja kansaneläkkeiden tasokorotus sekä palaaminen indeksin laskentamallissa periaatteeseen ja tuomalla se myös kansaneläkkeisiin. Perinteisiin työeläkkeisiin olisi toisaalta

11 luotava myös jonkinlainen katto, joka voisi olla esimerkiksi euroa. Opintorahaan tarvitaan 15 % tasokorotus. Lapsiperheiden asemaa on parannettava korottamalla lapsilisiä ainakin 20 prosentilla ja yksinhuoltajaperheet on otettava erityisesti huomioon perhepoliittisissa ratkaisuissa. Yhteiskunnalle hyödyllinen ja lähipiirille monesti inhimillisintä hoitoratkaisua eli omaishoitoa on tuettava niin, että omaishoidon tuen maksatuksesta huolehtisi Kansaneläkelaitos. Nyt rahapulassa olevissa kunnissa on turvauduttu lyhytnäköisiin ratkaisuihin tehtäessä päätöksiä omaishoidon tuen saajien määrästä. Perussuomalaisten mielestä tarvitaan ns. subjektiivista oikeutta, jolloin jokainen suomalainen on tasavertaisessa ja siis käytännössä nykyistä paremmassa asemassa, mitä tulee omaishoidon tuen piiriin pääsyn suhteen. Vaikeavammaisille henkilöille tarvitaan subjektiivinen oikeus omaan henkilökohtaiseen avustajaan. Veteraaneille ja kotirintamanaisille on taattava oikeus vuosittaiseen kuntoutukseen ja etuuksien saamisen edellytyksenä on laista poistettava kokonaan käsite työkyvyttömyysprosentti. Vuonna 1926 syntyneiden veteraanien osalta tulisi tehdä päänavaus mm. tunnusasian hoitamiseksi kuntoon kuntoutuksineen. Sotaorpojen asemaa tulisi selvittää. Yrittämisestä ja työnteosta ei pidä mielestämme rangaista, ja siksi näemmekin tärkeänä työnantajien sivukulujen alentamisen siinä määrin kuin se esimerkiksi työvoimavaltaisten pienyritysten kohdalla on arvonlisäveron osalta mahdollista. Yrittäjien sukupolvenvaihdoksia olisi helpotettava perintöveroon liittyvin erityisratkaisuin koskien yritysvarallisuutta. Työttömille tulisi luoda ns. ansio oikeus, jonka turvin he voisivat ansaita esimerkiksi 200 euroa kuukaudessa menettämättä yhteiskunnallisia tukia, joiden varassa heidän toimeentulonsa pääosin on. Talouden ja kulutuksen oikeudenmukaista kasvua tukevana ratkaisuna pidämme myös ruoan arvonlisäveron alentamista 12 prosenttiin ja perintöveron alarajan nostamista huomattavasti ylemmäs nykyisestä eurosta. Tämä lisäisi myös taloudellista toimeliaisuutta. Varsinainen omistusasunto, jossa perittävä henkilö on asunut, tulee poistaa kokonaan perintöveron piiristä lesken ja rintaperillisten osalta. Varallisuusvero tulee mielestämme palauttaa. Kevennykset tuloveroon näemme mahdollisina vain siinä tapauksessa, ettei kevennysten seurauksena kunnallisverotusta jouduta kiristämään entisestään. Painotamme siis kuntien valtionosuuksien kasvattamista tuloveronkevennysten sijaan. Jos tuloveronkevennyksiin on varaa, on ne kohdistettava kokonaan pieni ja keskituloisille. Räikeät epäkohdat, kuten eläkeläisten epäoikeudenmukainen verotus suhteessa työväestöön on tällä vaalikaudella korjattava joka tapauksessa. Lähtökohtamme on, että verot tulee suunnata maksukyvyn mukaan. Se tarkoittaa, että verotuksen progressiivisuutta on tiukennettava, sillä tutkimusten mukaan Suomessa on siirrytty laman jälkeen jatkuvasti kohti tasaveroa, mitä kehitystä pidämme huolestuttavana sen eriarvoistavuuden takia. Alkoholin verotusta tulee nostaa asteittain ja korotus tulee painottaa väkeviin alkoholijuomiin. Uusien autojen verotusta tulee laskea asteittain autokannan uudistamiseksi. Sen sijaan auton käytön verotusta ei tule kiristää niin, että vanhemmalla kalustolla ajavia käytännössä rangaistaisiin. Ulkomaiselle rekkaliikenteelle tulee harkita tietulleja. Kehitysyhteistyömäärärahoja ei tule mielestämme korottaa, koska ratkaisut maailman rakenteellisiin ongelmiin eivät löydy suomalaisten kukkarosta, etenkään kun kaikki kehitysyhteistyörahat eivät mene perille asti. YK:n puitteissa tapahtuva kansainvälinen rauhanturvatoiminta tulisi ottaa huomioon laskettaessa suomalaisten kokonaispanostuksia kehitysyhteistyöhön. Jo pitkään ylijäämäisen valtion talouden menoja tulee tässä vaiheessa lisätä kokonaisuudessaan ainakin miljardin euron verran vuodessa. Tarkemmat ratkaisut siitä, mihinkä ja miten painottuen nämä miljardit vaalikaudella ohjataan, pitää olla tiedossa hallitusohjelmassa.