Projektit Toim. Elina Seppä-Jokela ja Satu Hourula

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektit 2000 2005. Toim. Elina Seppä-Jokela ja Satu Hourula"

Transkriptio

1 Projektit Toim. Elina Seppä-Jokela ja Satu Hourula Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto

2

3 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN Toim. Elina Seppä-Jokela ja Satu Hourula Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, 2004

4 JULKAISIJA: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Mellersta Österbottens utbildningskoncern Närvilänkatu 8, Kokkola Suunnittelu ja toteutus: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ISBN Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän julkaisusarja ISSN Forsbergin Kirjapaino Oy, 2004

5 JOHDANTO Kädessäsi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän järjestyksessään toinen projektijulkaisu. Julkaisujen laatimiseen lähdettiin lähinnä sen takia, että kehittämis- ja projektitoiminta on kasvanut yhtymän sisällä 1990 luvun lopulta lähtien niin merkittäväksi, että sille haluttiin luoda oma foorumi toiminnan esittelemiseksi. Julkaisun ensisijainen tavoite on toimia projektien hyvien käytäntöjen levittämiskanavana. Esimerkiksi uusia projekteja suunniteltaessa kannattaa aina käydä läpi ensimmäisenä aikaisempien ja käynnissä olevien projektien tulokset, jotta resurssit kohdistuisivat oikein. Julkaisun avulla on tavoitteena verkostoitua niin Keski-Pohjanmaan sisällä kuin myös sen ulkopuolella. Julkaisu toimii toivottavasti käyntikorttinamme ja ainakin raottaa ovea uusille kontakteille. Myös oman organisaatiomme sisällä tekijät oppivat kenties tuntemaan paremmin toisensa ja ennen kaikkea projektien tulokset leviävät koko organisaation ja alueen käyttöön. Projekteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän yksiköiden julkista tukea saavia hankkeita. Yksiköissämme tehdään tulevilla sivuilla esiteltävien hankkeiden lisäksi myös laajaa sisäistä kehittämistoimintaa, joka rahoitetaan lähinnä koulutuspalvelujen myynnillä. Yksiköillä on myös yritysten suoria kehittämisprojekteja, joita ei esitellä tässä yhteydessä kaikessa laajuudessaan. Projektit on jaettu neljään aihealueeseen: 1) Alueen ja yritysten kehittäminen 2) Koulutuksen kehittäminen 3) Työllistymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 4) Kansainvälistyminen. Alkuosassa kerrotaan myös projektitoimintamme strategioista ja visioidaan myös tulevaisuutta. Lisää tietoa projekteistamme saat osoitteesta: Toivottavasti saat toiminnastamme uusia ajatuksia ja ideoita omaan työhösi. Ota yhteyttä! Kokkolassa Harri Lundell Kehittämispäällikkö p. (06) , Tapani Salomaa Hanketiimin puheenjohtaja Rehtori, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto p. (06) ,

6 SISÄLLYS JOHDANTO 1 YLEISTÄ KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN PROJEKTITOIMINNASTA Koulutusyhtymän organisaatio Projektitoiminnan tavoitteet ja strategia Yksiköiden tehtävänjako ja tavoitteet Projektitoiminnan laajuus ja vaikuttavuus Projektitoiminnan rahoitus Tulevaisuus 13 2 ALUEEN STRATEGIAT JA TAVOITTEET Keski-Pohjanmaan maakunta Seutukunnat Rakennerahastot 15 3 PROJEKTIESITTELYT ALUEEN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN Bioenergiaa metsästä I & II + esiselvityshanke MSO/Kannus 17 DENET Yrittäjyyden tuki- ja kehittämispalveluympäristö KPAKK 17 EU-messut KETEK 18 Farmarikoulutus-hanke MSO/Perho 18 Finn Fisherman KETEK 19 FinnMarin tuotanto- ja palkkauskonseptin kehittäminen KETEK 19 Hevosvaellusreitistö MSO/Perho 20 Injektiolaminoinnin käyttöönoton yhteishanke KETEK 21 Innovaatioiden edistäminen BIC-palvelutoiminta ja yrityshautomo-ohjaus KETEK 21 IT-tietoliikenne- ja medialaboratoriohanke/it-palvelukeskus KETEK 22 IT-tukipalvelu KPAKK 22 Julkiset hankinnat KETEK 23 KANAVA Sisältötuotantoalan yritystoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen KPAKK 23 KASE Center Yrittäjyyden tuki- ja kehittämispalveluympäristö KPAKK 24 KASE-TYKY Kaustisen seutukunnan työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämishanke KPAKK 24 KATTAVA Pienyritysten kehittämisen ja ammatillisen lisäkoulutuksen toiminta- ja palvelumalli KPAKK 25 Keski-Pohjanmaan konerengashanke MSO/Perho 26 Keski-Pohjanmaan puutuotealan toimialavastaava Länsi-Suomen tavoite 2 -alueella KETEK 26 Kennelalan kehittämiskeskuksen esiselvityshanke KOKE MSO/Kannus 27 Kennelalan kehittämiskeskus MSO/Kannus 27 Kokkolan seudun osaamiskeskus (kemia) KETEK 28 Kokkolan seutukunnan naisyrittäjyys KPAKK 29 Kokkolan seutukunnan videoneuvottelujärjestelmä kpedu 30 Kotimaisten pienjuustoloiden markkinoinnnin ja tuotekehityksen edistäminen MSO/Kannus 30 Laadulla kilpailukykyä KETEK 31 Laserlabra 1. Laserpinnoitusinstituutin käynnistämishanke, vaihe 1. KETEK 31 Laserpinnoituksen kehityshanke Laspinpro KETEK 32 Laserpinnoitusliiketoiminnan käynnistämistä tukeva tutkimus- ja kehityshanke KETEK 32 LUOVA Luonnonvara-alan kehittämiskeskus MSO/Kannus 32 Marjanviljelyn edistäminen ja korjuutapojen kehittäminen MSO/Perho 33 Marjat markkinoille MSO/Perho 33 Massiivipuuelementtirakentamisen edistäminen Pohjoismaissa, Kokkolan koerakentamiskohde KETEK 34 Messuilta menestykseen Pk-yritysten vientiosaamisen kehittäminen KETEK 35 Metallin kemiallisen pintakäsittelyn kehittäminen: osa I & II KPAKK 36 MPS-verkostohanke KETEK 36 Mukava-projekti KPAKK 37 Mukava 2 -verkostovalmennus KPAKK 37 Nordic BICs as tools to facilitate commercialization/internationalization services for small innovative companies KETEK 38 Nordic Boat Excellence KETEK 38 Nordic Wood KETEK 39 Nuorten yrittäjyys- ja yrittäjäkoulutushanke MSO/Perho 40 Nuorten yrittäjyyshanke MSO/Perho 40 Pienimuotoisen elintarviketuotannon kehittämishanke Kaustisen ja Kokkolan seutukunnat MSO 41 Pietarsaaren aluekeskusohjelma: Muovialan kehittäminen KETEK 41 PK2000 Osaamisen kehittäminen KPAKK 42 Pk-palveluverkko KETEK 42 Pk-yrityksen laatujohtamisen kehittäminen Laatu II KETEK 43 Py-CG/MS-laitteiston ja sillä tuotettavaan palveluun tarvittavan osaamisen hankinta KETEK 43 Päättötöiden meklaripalvelut KETEK 44

7 Satus ohjelma Kemian osaamiskeskuksen tutkimusohjelman aloittaminen KETEK 44 Sosiaalinen pääoma pienten ja keskisuurten yritysten voimavarana KPAKK 45 Tekno 2000 Pk-yritysten teknologiahankkeen suunnittelu- ja toteutushanke KETEK 45 Tekno palveluohjelma KPAKK 46 Teknologian osaamisen kehittäminen DeveCenEx-ohjelma KETEK 46 Tekstiili- ja vaatetuslaboratorion käynnistäminen KETEK 47 TopFlash Metallialan täsmäkoulutus KPAKK 47 Turkistuotannon osaamisverkosto (TOSV) MSO/Kannus 48 Tuottava veneenvalmistus KETEK 50 Venealueohjelma KETEK 50 VeNET Pohjanmaan veneteollisuuden verkostoitumishanke KETEK 51 Viksumpi-hanke KPKO/Veteli 51 Wisacoach KETEK 51 Ympäristöjärjestelmän mallintaminen Green Card KETEK 52 Yökylä Aamiaismajoituspalvelujen kehittämishanke Kokkolan seutukunnassa KPKO/Kälviä KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN AiHe, LATU kpedu 54 Lääkehoidon opetuksen kehittäminen lähihoitajakoulutuksessa KSTO 54 OPE.FI, Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke, Pokemon kpedu 55 Retail-merkonomi KKO 55 KYKY-hanke Opettajien työssäoppimisjaksot kpedu 56 NOSTE - Keski-Pohjanmaan NOSTE kpedu/kpakk 58 TARVE Työssäoppimisen arviointi ja evaluointi kpedu 58 TopNet Etäopiskellen työpaikkaohjaajaksi kpedu 59 VAIHO KSTO 60 Virtuaalikoulu kpedu 61 YHTEYS kpedu TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY AALTO Ammatillinen liikkuvuus KPAKK 64 Albatrossi II KPAKK 65 ASKEL Kokkolan työvoiman palvelukeskuksen toimintaa tukevat koulutuspalvelut KPAKK 66 HeDuMe (Heavy Duty Metall) MSO/Perho 66 Maatilarekry Kaustisen seutukunta KPAKK 67 Metka Maahanmuuttajien jatkokoulutus- ja työllistymisprojekti KPAKK 67 OPPI-projekti kpedu 68 PTT Pohjalaista taitoa tuotantoon KPAKK 69 REIMARI kpedu 70 RYSÄ kpedu 71 Siivet kantaa II KPAKK 72 Somaattiset siivet KPAKK 72 Sisua Siipiin -projekti Kaustisen seutukunta KPAKK 73 Sisua Siipiin -projekti Kokkolan seutukunta KPAKK 74 Työelämäpolut Kaustisen seutukunnan työllistämishanke KPAKK 75 Urahaukka Nuorten ura- ja rekrytointiprojekti kpedu/kpakk KANSAINVÄLISTYMINEN EVA 1 -projekti Arviointi kansainvälisessä työssäoppimisessa kpedu 79 Kansainvälistyvä projektiosaaja EU-osaajakoulutus kpedu 79 Kiina-verkosto, Länsi-Baltia ja Puola -verkosto kpedu 80 MAJAKKA-verkosto, TALENT Henkilökunnan työssäoppiminen ulkomailla kpedu 81 Comenius Developing Project Chalk Away, Comenius Lingua PoFiLin, EFashion KAO 82 MEATPRO-verkostohanke, Nordplus Junior Menu Fashion Tendencies in Two Different Decades, FiBuCoNet (ent. KAUHA) KKO 83 Gambia-verkosto, Good Ideas Must Live, Practical Business Training and Commercial Experience in the Context of European Enterprises, Nordplus Junior RESPECT KKO 84 Children in Different Cultures, GERIATRIC NURSING Comprehensive Assessment of KSTO 85 Geriatric Patient by using RAI, HYVÄ OLO, SENTRA Sosiaali- ja terveysalan Pohjoismainen yhteistyö -hanke Ecology and Sustainability in European Forestry Cultures MSO/Kannus 86 From the Common Language Roots to the Living Languages MSO/Toholampi 86 ISMO Kansainväliset taidot, enemmän pätevyyttä, VOTRE KPAKK 86 Oppisopimuskoulutuksen kumppanuus ja kansainvälisyys KPOPSO 87 7

8 1 YLEISTÄ KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN PROJEKTITOIMINNASTA 1.1 Koulutusyhtymän organisaatio Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on 17 kunnan omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Koulutusyhtymä vastaa toimialueen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä sekä osallistuu aktiivisesti yritystoiminnan ja aluekehityksen edistämiseen. Koulutusyhtymä on myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön suurin osakas 50 %:n osuudella. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä koostuu kuudesta eri koulutusyksiköstä sekä teknologiakeskus KETEK:istä (Kaavio 1.). Koko yhtymässä oli vuoden 2003 lopussa yhteensä 547 työntekijää ja toimintatuotot olivat 35,1 M. Koulutusyhtymän toiminta jakautuu kahteen päätehtävään koulutustoimintaan ja aluekehittämistehtävään. Yhtymän yhteiset toiminnot on järjestetty siten, että merkittävimpiä toimintokokonaisuuksia on yhdistelty eri tiimeihin, jotka toimivat osana yhtymän päätöksentekojärjestelmää valmistelemalla asioita ja toimeenpanemalla päätöksiä. Tiimien tehtävänä on myös lisätä yhteistyötä ja koota voimia toiminnoissa, jotka löytyvät jokaisesta yksiköstä. Esimerkiksi kaikilla yksiköillä on omaa projektitoimintaa lähtien omista vahvuuksista ja perustehtävästä. Tätä monipuolista tehtäväkenttää koordinoi hanketiimi, jossa on edustus kaikista yksiköistä. Hanketiimin tehtävät Koulutusyhtymän sekä alueen strategioiden linjausten konkretisoiminen kehittämishankkeiksi ja -ohjelmiksi Yksiköiden yhteistyön lisääminen lähtien jo hankkeiden ideointivaiheesta. Eli kaikkien osapuolten panokset ja osaaminen on saatava yhteiseen käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Uusien rahoituskanavien aktiivinen etsiminen ja niistä tiedottaminen Yhteisten pelisääntöjen ja toimintamallien luominen sekä henkilöstön kouluttaminen niiden käyttöönottoon Yksiköiden projektitoiminnan tukeminen Koulutusyhtymän ja sen yksiköiden aluekehittämistehtävän ja -aseman turvaaminen myös jatkossa Yhteistyön lisääminen myös muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa. KAAVIO 1. Koulutusyhtymän sisäisten toimintojen organisointi 8

9 1.2 Projektitoiminnan tavoitteet ja strategia Hanketiimin jäsenet Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Rehtori Tapani Salomaa (pj.) p. (06) , Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kehittämispäällikkö Harri Lundell p. (06) , Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Projektikoordinaattori Iiris Myllykangas p. (06) , Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Aikuiskoulutusjohtaja Jarmo Matintalo p. (06) , Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Lehtori Matti Louhula p. (06) , Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK Johtaja Juhani Kuusilehto p. (06) , Koulutusyhtymän yksiköiden projektitoiminnalla pyritään vaikuttamaan alueen kehittymiseen yhdessä muiden viranomaisten, koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää alueen strategioiden ja muiden yhteisesti sovittujen tavoitteiden tuntemista, niihin sitoutumista sekä niiden toteuttamista. Koulutusyhtymän Strategia 2010 julkaisussa luodaan suuntaviivoja myös kehittämis- ja projektitoiminnalle, jonka visio on seuraava: Yhtymän kehittämistoiminnan tarkoituksena on Keski- Pohjanmaan alueen, yrittäjyyden ja työelämän kilpailukyvyn edistäminen sekä väestön hyvinvoinnin lisääminen kehittämällä osaamista, työmenetelmiä, teknologiaa sekä innovaatioiden kaupallistamista. Oleellista on siis se, että kykenemme hyödyntämään yksiköissä olevaa osaamista alueen kehittämisessä. Tämä tarkoittaa sitä, että vahvuudet on ensin tunnistettava ja kohdistettava voimavarat niitä tukemaan. Tärkeää on sisäisen työjaon lisäksi löytää oikeat kumppanit kunkin asian eteenpäin viemiseen. Tämä korostuu erityisesti EU:n kansainvälisissä projekteissa, joissa lähes poikkeuksetta tarvitaan lukuisia ulkomaisia partnereita. Kumppanuuksien hakeminen ja yhteistyöverkostojen rakentaminen tulee olemaan tulevaisuudessa projektitoimintamme kehittymisen kannalta avaintekijä. Kokkolan ammattopisto Rehtori Raita Salminen p. (06) , Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Rehtori Sirkku Purontaus p. (06) , Kokkolan kauppaopisto Rehtori Tarja Halkosaari p. (06) , Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Rehtori Mervi Huttula p Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Hankesuunnittelija Elina Seppä-Jokela (siht.) p. (06) ,

10 1.3 Yksiköiden tehtävänjako ja tavoitteet Keski-Pohjanmaan aikuisopiston työelämälähtöinen projektitoiminta Hanketoiminnan tavoitteet Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK:issä 10 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto on ollut aktiivinen ja tavoitteinen toimija alueen kehittymistä ja ihmisten hyvinvointia edistävässä EU-ohjelmaperusteisessa hanketoiminnassa vuodesta 1995 alkaen. Hankkeita on toteutettu yhteensä yli 60. Käynnissä olevia mittasuhteillaan ja budjetiltaan suuria hankkeita on 15 ja niiden kokonaisbudjetti on tällä hetkellä 9 milj. euroa. Osallistujia näissä hankkeissa on noin henkilöä. Näiden lisäksi toteutetaan pienempiä esiselvitysja valmisteluprojekteja. Aikuisopiston vision toteuttamisessa hanketoiminta on keskeinen työkalu. Hanketoiminnan tavoitteena on vastata alueen aikuisväestön ja elinkeinoelämän tarpeisiin tuottamalla eri toimialoille kysyntä- ja tarvelähtöisesti räätälöityjä koulutus- ja kehittämispalveluja ja toteuttamalla niitä työelämäläheisillä toimintamalleilla. Aikuisopisto on toteuttamiensa hankkeiden myötä 1) kehittänyt palvelukonseptiaan monipuoliseksi kokonaisuuksista rakentuvaksi palveluksi 2) pilotoinut toimintamalleja jotka hyödyntävät samanaikaisesti sekä markkinoilla olevan työvoiman työllistymisistä että yritysten ja niissä toimivan työvoiman kehittymistä 3) mallintanut muuta koulutus- ja palvelutoimintaansa hyviksi havaittujen toimintatapojen pohjalle 4) monipuolistanut oman henkilöstönsä hanke- ja yritysyhteistyöosaamista 5) laajentanut asiantuntijaverkostoaan. Keskeistä palveluiden tuottamisessa ovat tiiviit ja aktiiviset työelämäyhteydet sekä asiakkaan huomioiva näkökulma. Palveluissa korostuvat: 1) tarvelähtöisyys 2) työelämäläheisyys 3) yksilöllisyys 4) joustavuus 5) kehittämistavoitteisuus. Palvelut suunnitellaan ja toteutetaan räätälöidysti yhdessä asiakkaan, yhteistyötahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Yhdyshenkilö Projektikoordinaattori Iiris Myllykangas p. (06) , Teknologiakeskus Ketek on määrätietoisesti viime vuosien aikana kasvattanut ja kehittänyt toimintaansa teknologiakeskustyyppiseksi. Vuoden 2003 alusta Ketek hyväksyttiin Teknologiakeskusten liiton TEKELin jäseneksi. Projektitoiminnan keskeisenä tavoitteena on asiakaslähtöisyys. Ketekin toimialat ovat aluekehitys, tekniikan alan soveltava tutkimus ja kehitys, teknologian siirto sekä yritysten innovaatio- ja liiketoimintapalvelut. Tutkimus- ja kehitystyö painottuu kemian teollisiin sovellutuksiin, konepajateollisuuden tuotantotekniikkaan erityispainopisteenään laserteknologia ja veneen valmistuksen teknologiaan. Ketekin koko toiminta rahoitetaan projektitoiminnan kautta. T&k-toimintaan sekä teknologian siirtoon liittyviä projekteja ohjaavat alueen teknologiastrategiat sekä Kokkolan ja Pietarsaaren aluekeskusohjelmat. Ketek on keskeinen toimija Kokkolan seudun aluekeskusohjelman laserteknologian sekä veneteknologian kehittämisen painopisteissä. KETEK koordinoi valtakunnallista Kokkolan seudun Kemian osaamiskeskusta, jonka painopistealana on kemian teolliset sovellutukset asiakaslähtöisessä tuotannossa. Yhteistyö on tiivistä Pietarsaaren aluekeskusohjelman veneteknologian sekä kemian teollisiin sovellutuksiin kuuluvan muovialan kehittämisessä. Tavoitteena on vahvistaa Ketekiä maakunnallisena teknologiayksikkönä, joka palvelee tasapuolisesti kaikkia jäsenkuntia ja sidosryhmiä. Toimintaa suunnataan siten, että yhä selvemmin toiminnasta voidaan erottaa kolme pääaluetta: uuden liiketoiminnan kehittäminen, kehitysohjelmat ja teknologian siirto sekä yrityskehitysprojektit. Tutkimus- ja kehitystoiminnan mahdollisuudet vahvistuivat selvästi kun Kemian osaamiskeskuksen laboratorio valmistui keväällä Tämä parantaa merkittävästi sekä aluekeskusohjelmien että osaamiskeskusohjelman toteuttamismahdollisuuksia. Toiseen vaiheeseen valmistuvat tilat yrityshautomolle. Yhdyshenkilö Johtaja Juhani Kuusilehto p. (06) ,

11 Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston koulutuksen ja työelämän kehittämishankkeet Maaseutuopiston missio: Maaseutuopiston tehtävänä on koulutuksellisin ja hanketoiminnan keinoin tukea toiminta-alueensa maaseudun elinvoimaisuutta parantamalla elinkeinoelämän kilpailukykyä ja monipuolistamalla sen rakennetta. Maaseutuopisto kouluttaa läpi elämän. Elinkeinoelämään siirtymisen jälkeen osaamista täydennetään ammattitutkintokoulutuksella ja erilaisia kehittyvien ja muuttuvien elinkeinojen tarpeita palvellaan aikuiskoulutuksella. Samalla osallistumme erilaisiin missiotamme palveleviin kehittämishankkeisiin opetuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi sekä kansainvälisyyden lisäämiseksi. Maaseutuopisto on toteuttanut erilaisia koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämiseen liittyviä hankkeita. Agenda kauden merkittävimmät hankkeemme olivat Turkistuotannon osaamisverkosto, Keski-Pohjanmaan elintarvikekeskus ja Maatalousalan virtuaalikouluhanke. Kaiken kaikkiaan toteutimme yli 30 erilaista hanketta kyseisenä aikana. Hankkeiden rahoittajina olivat kuntien ja valtion lisäksi erilaiset EUn rakenne rahastot, EMOTR, ESR, EAKR ja yhteisöaloitteet mm. Leader. Yksityiset yritykset, yhdistykset ja henkilöt toivat oman panoksensa toimintaan. Tällä hetkellä odotamme uuden ohjelmakauden linjauksia ja samalla olemme suuntautumassa kansainväliseen hanketoimintaan mm. Bioenergiaa metsästä Interreg -hankkeen kautta. Kokonaisuudessaan arvioinnin alla on myös hanketoiminnan vaikuttavuus ja verkostoituminen hanketoiminnassa niin maakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Edellisessä hankejulkaisussa tavoitteina mainittiin mm. Hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen pyritään tekemään koulutusyhtymän strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tulevaisuuden visiona on erillisen hanketoimintayksikön luominen, joka toimisi maaseutuopiston yhteisenä kehittämisyksikkönä. Yhteisen strategian päivittäminen on jatkuva prosessi ja sen eteen teemme työtä. Hanketoimintayksikkö on luotu ja sen toiminnan vakiinnuttaminen on lähiajan tärkeimpiä tavoitteita. Opistojen tavoitteet kehittämistoiminnassa Koulutusyhtymän muiden ammatillisten opistojen projektitoiminta keskittyy lähinnä ydintoiminnon eli opetuksen kehittämiseen. Laajat kaikkia yksiköitä koskettavat projektit hallinnoidaan pääsääntöisesti keskustoimistosta, jonne on keskittynyt projektien hallinnoinnin osaamista. Opistojen rooli on isommissa projekteissa varsinaisen projektitoiminnan ideointi ja myöhemmin toteuttamiseen osallistuminen. Opistoilla on luonnollisesti myös omaa erityspiirteisiin liittyvää pienempää projektitoimintaa. Perusperiaatteena on kuitenkin pidettävä sitä, että kaikki yksiköt otetaan aina mukaan mikäli mahdollista ja hyvät käytännöt pyritään levittämään kaikkiin yksikköihin. Projektitoiminta on vahvasti opetusta tukevaa, joten aihepiirit ovat luonnostaan kohdistuneet mm. työssäoppimisen, vaihtoehtoisten oppimismenetelmien (virtuaaliopetus ym.), kansainvälistymisen sekä opettajien työelämäjaksojen kehittämiseen. Opettajille on avautunut mielenkiintoisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen projektien kautta, mikä täytyy mahdollistua jatkossakin. Uusia haasteita ovat ns. ammatillisen väylän arvostuksen kasvattaminen tulevaisuudessa. Eli pyritään kaikin keinoin parantamaan ammatillisen koulutuksen imagoa ja vetovoimaa. Muita kehittämiskohteita lähitulevaisuudessa ovat aikaisempien lisäksi opiskelijoidemme syrjäytymisen ehkäisy, oppisopimuskoulutus sekä näyttöjärjestelmien kehittäminen. Yhdyshenkilö Harri Lundell Kehittämispäällikkö p. (06) , Yhdyshenkilöt Aikuiskoulutusjohtaja Jarmo Matintalo p. (06) , Lehtori Matti Louhula p. (06) ,

12 1.4 Projektitoiminnan laajuus ja vaikuttavuus Koulutusyhtymän projektitoiminnalla on vaikutettu alueen kehittymiseen laajassa mittakaavassa jo edelliseltä EU:n ohjelmakaudelta 1990 luvun puolivälistä lähtien. Toiminnalla on saatu kerättyä alueelle kymmeniä miljoonia euroja, mikä on näkynyt vuosittain mm. lukuisina uusina työpaikkoina ja yrityksinä. Yritysten kehittämistoiminnalla ollaan aikaansaatu tehokkuutta, uusia toimintamalleja ja teknologioita, mikä on myös välillisesti aikaansaanut uusia työpaikkoja. Koulutusyhtymän yksiköissä työskenteli vuoden 2004 kesäkuussa n. 100 projektityöntekijää n. 60:ssä julkisrahoitteisessa projektissa. Suurin osa projektien parissa työskentelevistä on hyvin koulutettuja ja kokeneita kehittämistyön ammattilaisia. Tätä osaamisen keskittymää voidaankin pitää alueen kannalta erittäin merkittävänä. Käynnissä olevien projektiemme yhteenlasketut budjetit olivat n. 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 projektitoiminnan volyymi tulee olemaan arviolta n. 5,3 M. Koulutusyhtymän projektitoiminta on kasvanut voimakkaasti vuodesta 1999 lähtien (Kuvio 1.). Kasvuun on vaikuttanut oleellisesti EU:n ohjelmakauden mukanaantuomat uudet rahoitusmahdollisuudet sekä myös kasvanut kokemus projektien valmistelussa sekä toteuttamisessa. Varsinkin työelämän liikkuvuuteen ja työmarkkinoiden toimimiseen tähtäävien projektien toteuttamisessa on syntynyt Keski-Pohjanmaan aikuisopistossa merkittävää osaamista. Samoin yritysten ja niiden teknologioiden kehittäminen on edelleen vahva osaamisalue, josta vastaa pääosin teknologiakeskus Ketek. Ehkä eniten kuitenkin on kasvanut maatalouden ja sen liitännäiselinkeinojen kehittämisprojektit. Tässä on muodostunut maaseutuopistolle selkeä tehtävä maakunnassamme. Yksi kasvua selittävä tekijä on myös se, että Opetusministeriö on nostanut selkeästi ammatillisen koulutuksen kehittämisen yhdeksi keskeisimmäksi ESR-rahoitusten kohdentamisperusteekseen, mikä on näkynyt myös meillä koulutuksen kehittämisprojektien kasvuna. Oleellista on kuitenkin se, mitä projekteilla on saatu aikaan. Tärkeintä ei ole missään tapauksessa projektivolyymin tai projektien lukumäärän kasvattaminen vaan hyvien käytäntöjen luominen ja alueen kehittyminen. TAULUKKO 1. Tunnuslukuja koulutusyhtymän yksiköiden projektitoiminnan vaikuttavuudesta (v lukemat ennusteita) Mittari Projektitoiminnan liikevaihto (M) 5,5 5,1 5,3 2. Käynnissä olleiden projektien lkm KV-projektien* lkm Projektihenkilöstön lkm Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa** Koulutuspäivien lkm Uudet/uudistetut työpaikat*** * Suoraan komissiolta haettavia rahoituksia mukana ei ole siis oppilaitosten koulutuksen KV-kehittämishankkeita (Leonardo, Comenius, Socrates, Lingua ym.), jotka esitellään KV-osiossa ** Projektien toimenpiteiden kohteena olleiden lukumäärää *** Projektien ansiosta tulleet uudet työpaikat tai työpaikat, jotka olisivat poistuneet ilman projekteja KUVIO 1. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän julkisrahoitteisen projektitoiminnan volyymi v Koulutuksen kehittäminen 15 % Maaseudun kehittäminen 13 % Teknologian/ yritysten kehittäminen 48 % Syrjäytymisen/ työttömyyden ehkäisy 24 % KUVIO 2. Koulutusyhtymän projektitoiminta aihealueittain v (osuus kokonaisvolyymista) 12

13 1.5 Projektitoiminnan rahoitus Projektien rahoitus rakentuu useimmiten siten, että ne sisältävät osan EU:n ja valtion rahaa, osa kerätään alueen kunnilta ja osa osallistuvilta yksityisen sektorin edustajilta yrityksiltä tai yksityishenkilöiltä. Joissain tapauksissa koulutusyhtymä sijoittaa myös omaa rahaa projektin rahoittamiseksi. Suhteet vaihtelevat voimakkaasti riippuen rahoituskanavasta. Voidaan kuitenkin arvioida, että alueen kunnilta kerättävän rahoituksen osuus on n. 5 % projektitoimintamme kokonaisrahoituksesta eli n euroa/vuosi. Näin ollen alueen kuntien sijoitukset ovat tulleet euromääräisesti n. 25 kertaisesti takaisin. Yritysten maksuosuudet vaihtelevat myös riippuen eri rahoituskanavasta. Keskimäärin yritysten rahoitusosuus on koulutusyhtymän projekteissa n. 30 %. Projekteissa on kuitenkin onnistuttu vähentämään yritysten varsinaista rahapanostusta lukemalla osarahoitukseksi yritysten projekteihin käyttämän työajan ns. virtuaalirahan. Näin ollen alueen toimijoiden ja edunsaajien ulkopuolista rahaa projekteissa on n. 70 % Perusperiaatteena voidaan pitää sitä, että silloin kun olemme kehittämässä aluetta ja teemme tavallaan yhteisen hyvinvoinnin puolesta töitä, on rahoitus löydyttävä toiminnalle ensisijaisesti koulutusyhtymän ulkopuolisista lähteistä. Silloin kun koulutusyhtymä on kehittämistoiminnan kohteena ja yhtenä edunsaajana, voi olla perusteltua sijoittaa myös omia panoksia. Esimerkkinä mainittakoon työssäoppimisen kehittämiseen tähtäävät ESR-projektit tai vaikkapa uusien opetusmenetelmien testaaminen virtuaalikouluprojekteissa. Myös joissain investointihankkeissa on luonnollista, että yhtymä sijoittaa oman toiminnan kehittämiseen panoksia EU-rahoituksen vastinrahaksi. EU:n rakennerahastohankkeissa, joita suurin osa koulutusyhtymän projektit edustavat, rahoitus tulee jälkikäteen. Eli toteutuneita kustannuksia vastaan saamme aikanaan rahoituksen kuitti kuittia vastaan. Näin ollen projektitoiminnalla ei voi tehdä voittoa samaan tapaan kuin esimerkiksi koulutuspalveluiden myynnillä. Jälkirahoitteisuus tuo myös rasituksia koulutusyhtymän kassalle, koska rahaa on aina n. puolen vuoden toiminnan verran odottamassa maksajaansa. Projektitoiminta sitoo siis koulutusyhtymän kassavaroja merkittävästi. Oleellista onkin se, että kykenemme kohdistamaan projektitoiminnasta aiheutuvat kustannukset oikein ja saamaan ne nopeasti maksuun. 1.6 Tulevaisuus Vuoden 2004 syksyllä voidaan jo nähdä merkkejä suuresta muutoksesta projektitoiminnassamme. Ensinnäkin uusien EU-maiden mukaantulo tulee vähentämään jonkin verran meidänkin alueen rakennerahastovaroja tulevaisuudessa. Tämä johtaa siihen, että varmistaaksemme aluekehittämispanosten jatkuvuuden alueellamme, joudumme kohdistamaan katseemme ns. suoriin EU-rahoituksiin, jotka haetaan pääsääntöisesti suoraan EU:n komissiosta Brysselistä. Tämä vaatii organisaatioltamme perinpohjaista asenteen ja osaamisen muutosta. Ko. rahoituksissa kilpailijoitamme ovat vuosikymmeniä rahoituksia hyödyntäneet alueet ja organisaatiot. Myös kilpailu Suomessa ja myös oman alueen sisällä tulee kiristymään entisestään. Projektimarkkinoille on tulossa koko ajan uusia yrittäjiä, mikä on hyvä asia alueen kannalta, jos se aikaansaa yhä laadukkaampia projekteja ja sitä kautta enemmän tuloksia alueen hyvinvoinnin eteen. Avainsana molemmissa tapauksissa on sopivien kumppaneiden löytäminen. Enää ei kukaan pysty toimimaan pelkästään oman osaamisen varassa, vaan on lähdettävä rohkeasti hakemaan kontakteja ensin oman organisaation ja alueen sisältä, sitten yhä useammin Euroopan kentiltä

14 2 ALUEEN STRATEGIAT JA TAVOITTEET 2.1 Keski-Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaa on Suomen 19 maakunnasta toiseksi pienin väkiluvultaan n asukkaallaan. Väestön rakenne eroaa muusta maasta siten, että nuoria ikäluokkia on suhteellisesti enemmän korkeammasta syntyvyydestä johtuen. Alue on kuitenkin monen muun maakunnan ohella muuttotappioaluetta, minkä takia työikäistä väestöä on muuta maata hiukan vähemmän. Alueen erikoisuus on elinkeinorakenne, jossa korostuvat elinvoimainen maatalous sekä kemian suurteollisuus. Voimakkaasti kasvavia aloja ovat veneteollisuus sekä metalliteollisuus. Maakunta muodostuu Kokkolan 1) ja Kaustisen 2) seutukunnista. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toiminnalliseen alueeseen kuuluu oleellisesti myös Pietarsaaren 3) seutukunta, jolloin toiminta-alueemme käsittää n asukasta. Alue on vahvasti kaksikielinen ruotsinkielisten osuus on n. 25 %. Keski-Pohjanmaan liitto edustaa ulospäin maakuntansa kuntia sekä toimii niiden edunvalvojana. Liitolla on myös merkittävä aluekehitystehtävä, koska se laatii maakunnan kehittämisohjelmia ja strategioita, osallistuu rahoittavien viranomaisten kanssa eri rahoitusohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimii myös merkittävänä rahoittajana. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa korostuvat seuraavat asiat: yritysten kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä uusyritysten perustaminen osaamisen kasvu työmarkkinoiden toimivuus ja työllisyyden parantaminen maaseutuelinkeinojen ja maaseudun vahvojen peruselinkeinojen, maatalouden ja turkistalouden, vahvistaminen hyvinvoinnin ja asumisviihtyisyyden lisääminen Keski- Pohjanmaan alueella. Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma muodostavat maakunnan tahdonilmaisun valtion budjetin laatimiseen. Siellä esitellään keskeiset hankekokonaisuudet, jotka koetaan alueen kehittymisen kannalta tärkeiksi. 2.2 Seutukunnat Kaustisen seutukunnan kehittämisohjelmassa vuosille ilmaistaan kuntien ja muiden toimijoiden yhteinen tahtotila seutukunnan kehittämisen suuntalinjoiksi. Keskeiset kehittämistavoitteet ovat: 1) Osaamisen ja koulutuksen kehittyminen 2) Tietoverkkojen ja tietotekniikan monipuolinen hyödyntäminen yritystoiminnassa, julkisissa palveluissa ja koulutuksessa sekä yhteisöjen ja alueen asukkaiden toiminnassa 3) Yritystoiminnan monipuolistuminen ja kehittyminen 4) Maatilatalouden turvaaminen seutukunnan vahvuutena ja kehittyminen erikoistuneeksi ja verkostoituneeksi yritystoiminnaksi 5) Toiminta- ja elinympäristön kehittyminen yritystoiminnalle ja asumiselle suotuisaksi 6) Toimialarajat ylittävien klusterien muodostuminen: elektroniikkaklusteri, elintarvikeklusteri ja elämystuotannon klusteri. Vuoden 2000 alusta lähtien siirryttiin Kaustisen seutukunnassa Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman toteuttamiseen. Ohjelmassa korostuvat harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnan kehittäminen, osaaminen ja työllisyys sekä maaseudulta kaupunkeihin tapahtuvan muuttoliikkeen hillitseminen. Nämä elementit ovat luettavissa selkeästi myös seutukunnan kehittämisohjelmassa. Uusi ohjelmakausi vuoden 2007 alusta saattaa muuttaa asetelman uusiksi. Vuoden 2004 kesäkuussa ei ollut vielä tiedossa kuinka nykyisten tavoite 1-alueiden ja Kaustisen seutukunnan tulee käymään seuraavan ohjelmakauden rahanjaossa. Kokkolan seutukunnan kohdalla ohjenuoranamme on Kokkolan seutukunnan aluekeskusohjelman tavoitteet. Ohjelmassa keskitytään toimiin, joiden tavoitteena on eri osapuolten yhteistyön ja verkostoitumisen avulla vahvistaa elinkeinoelämän osaamista, osaavan henkilöstön saatavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjelma kohdennetaan seuraaviin aloihin ja asioihin: kemia ja sitä soveltava teollisuus laserpinnoittaminen veneteollisuus tieto- ja viestintätekniikka (ICT-ala) seudullisella elinkeinoyhteistyöllä muiden alojen kehittäminen. 14 1) Kokkola, Kannus, Himanka, Kälviä ja Lohtaja 2) Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava ja Veteli 3) Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöre ja Pietarsaari

15 Kokkolan seutukunta on ollut vuodesta 1995 asti Länsi- Suomen tavoite 2-aluetta, jonka ohjelma-asiakirjan ja sen täydennysosan tavoitteissa korostuvat yritysten toimintaedellytysten parantaminen sekä yrittäjyyden edistäminen. Kokkolan seutukunnassa voidaan toteuttaa myös valtakunnallista tavoite 3-ohjelmaa, jossa tähdätään lähinnä osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen. Myös näiden tavoiteohjelmien sisältö ja maantieteelliset rajat tukitasoineen olivat vielä tätä kirjoitettaessa hämärän peitossa. Pietarsaaren seutukunnan aluekeskusohjelma suuntautuu verkostoyhteistyötä vahvistaviin toimenpiteisiin, elinkeinoelämän osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Ohjelma on suunnattu merkittävien toimialojen (mm. vene-, muovi-, metalli- ja elintarviketeollisuus) teknologiseen uudistamiseen ja työvoiman osaamistason vahvistamiseen. Seutukunnan elinkeinoyhteistyötä kehittämällä strategiset tavoitteet suunnataan koskemaan myös painopistealojen ulkopuolelle jääviä aloja. Kokkolan ja Pietarsaaren aluekeskusohjelmat on laadittu yhteistyössä molempien seutukuntien kanssa. Tämä onkin järkevää, koska molemmissa seutukunnissa on yhteisiä tavoitteita. Esimerkiksi vene- ja kemian teollisuus ovat kummassakin merkittäviä teollisuudenhaaroja, joiden kehittäminen on yhteinen etu. Seutukunnat muodostavat yhteisen työssäkäyntialueen, jolloin elinkeino- ja työelämää on syytä tarkastella myös yli hallinnollisten rajojen. 2.3 Rakennerahastot Merkittävin Keski-Pohjanmaan alueen kehittämisresurssi on EU:n rakennerahastot, jotka koostuvat Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) sekä kalatalouden ohjausrahastosta (KOR). Rahastojen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään EU:n eri alueiden välisiä kehityseroja sekä tukemaan heikoimmin kehittyneitä alueita. EAKR:n toimenpiteet suunnataan pääasiassa tuotannollisiin investointeihin sekä infrastruktuurin tason nostamiseen. ESR:n toimenpiteet puolestaan suunnataan lähinnä koulutuksen sekä osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. EMOTR:n toimenpiteet kohdistetaan tukemaan maatalouden rakennemuutosta ja maaseudun yleistä kehittämistä. Rahastoilla on kaikilla yhteisiä toisiaan täydentäviä tavoitteita, jotka kaikki tähtäävät alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden lieventämiseen, työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseen sekä uusien työpaikkojen synnyttämiseen. Suurin osa rakennerahastojen panoksista ohjataan ns. tavoiteohjelmien kautta. Rakennerahastokaudella tavoiteohjelmat ovat seuraavat: Tavoite 1 -ohjelma Heikoimmin kehittyneiden alueiden tukeminen Tavoite 2 -ohjelma Rakennemuutoksesta kärsivien alueiden tukeminen Tavoite 3 -ohjelma Inhimillisten voimavarojen kehittäminen Toiminta-alueemme on siinä mielessä erikoinen, että meillä Kaustisen seutukunta kuuluu tavoite 1 -alueeseen, Kokkolan seutukunta tavoite 2 -alueeseen ja Pietarsaaren seutukunta on ns. valkeata vyöhykettä, jossa ei voida toteuttaa kumpaakaan ohjelmaa. Tavoite 3 -ohjelmaa puolestaan voidaan toteuttaa kaikkialla muualla paitsi tavoite 1-alueella eli meillä Kokkolan ja Pietarsaaren seutukunnissa. Tämä kaikki johtaa siihen, että seutukunnat ylittäviä projekteja on erittäin vaikea käytännössä toteuttaa, koska eri ohjelmissa on erilaiset tavoitteet ja kriteerit. Toisaalta alueellamme on se etulyöntiasema, että kaikki em. rahoituskanavat on käytössämme. Kuten edellä mainittiin, asetelma saattaa kluitenkin muuttua EU:n uuden ohjelmakauden alkaessa vuoden 2007 alussa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) koordinoi Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien tavoiteohjelmien toteuttamista laatimalla vuosittain Maakunnan yhteistyöasiakirjan. Se määrittelee eri rahoittajien rakennerahasto-ohjelmiin varattavat varat sekä niiden kohdentamisen linjaukset. Myös kaikki isommat hankkeet tuodaan aina MYR:n hyväksyttäväksi. Vaikka rahoittajat tekevät päätöksensä yksittäisten projektien kohdalla aina em. tavoiteohjelmien ohjelmaasiakirjojen rahoituskriteerien mukaisesti, on Keski-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöasiakirja erittäin merkittävä projektitoimintaamme ohjaava strategia. Tavoiteohjelmien toteuttaminen on Suomessa sovittu niin, että eri ministeriöt toimivat käytännössä projektihakemusten päätösviranomaisina. Ministeriöt ovat delegoineet osittain tehtävänsä edelleen. Esimerkiksi Opetusministeriön hallinnon alalle kuuluvista projekteista tekee päätökset meidän tapauksessa Länsi-Suomen lääninhallitus. Työministeriön päätökset tehdään Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosastolla, maa- ja metsätalousministeriön TEkeskuksen maatalousosastolla, kauppa- ja teollisuusministeriön TE-keskuksen yritysosastolla ja sisäministeriön rahoituspäätökset Maakuntien liitoissa

16 Alueen & yritysten kehittäminen

17 Bioenergiaa metsästä I & II + esiselvitys (jatkohakemus tehty ) Bioenergiaa metsästä on Keski-Pohjanmaan ja Västerbottenin läänin yhteinen bioenergian tutkimushanke. Hankkeen hallinnoija on Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö ja yhteistyökumppaneina ovat Ruotsin Maatalousyliopiston (SLU) biomassateknologian ja kemian sekä metsäteknologian yksiköt, METLA:n Kannuksen tutkimusasema, Chydenius-Instituutti ja Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto. Tavoite Tavoitteena on harvennusmetsistä saadun puupolttoaineen jalostus hankkeesta saatujen tutkimusten avulla pelleteiksi ja briketeiksi huomioonottaen Merenkurkun alueen erityisolosuhteet. Lisäksi tähän aiheeseen liittyvän, yrittäjien, neuvojien ja kouluttajien käyttöön soveltuvan tiedon tuottaminen ja välittäminen. Kohderyhmä Urakoitsijat, metsänomistajat sekä lämpöosuuskunnat. Seminaarien lisäksi alueen avainhenkilöt jakavat tietoa puuenergiakäytön kehityksestä tärkeimmälle kohderyhmälle metsänomistajille ja lämpöyrittäjille. Toiminta-alue Periaatteessa koko Interreg Merenkurkku-MittSkandian alue painottuen ensisijaisesti Keski-Pohjanmaalle Suomessa ja Västerbottenin lääniin Ruotsissa. Budjetti EU/Interreg III A Merenkurkku-MittSkandia n. 49 % Västerbottenin lääni n. 24 % Keski-Pohjanmaan Liitto n. 24 % Omarahoitus (virtuaaliosuus) n. 3 % Hankkeen hallinnointi ja koordinointi Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö ja Chydenius-Instituutti t Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö Jarmo Matintalo p , Chydenius-Instituutti Ulf-Peter Granö p. (06) , Alueen & yritysten kehittäminen DENET Yrittäjyyden tuki- ja kehittämispalveluympäristö 09/ /2006 Projektin aikana mallinnetaan ja testataan alueen yrittäjyyttä tukeva DENET-hautomopalvelukonsepti. Yrittäjyyttä palvelevien organisaatioiden yhteistyötä parannetaan etsimällä keinoja ja malleja päällekkäistoimintojen poistamiseen ja yhteisten asiakaslähtöisten toimintatapojen luomiseen. Denetin toiminnat kohdistuvat hautomopalvelun kehittämiseen, palvelun tuottajien välisen yhteistyösopimuksen aikaansaamiseen sekä aloittavien ja toimivien yrittäjien hautomokoulutuksen- ja konsultoinnin kehittämiseen ja toteuttamiseen. Projektissa on kevään 2004 aikana aloittanut toistakymmentä yritystä, jotka toimivat pääasiassa palvelualalla. Yritykset ovat hankkeen kautta saaneet koulutusta, konsultointia ja ohjausta yritystoiminnan eri osa-alueille kunkin tarpeen mukaan. Yhteistyösopimuksen mallintaminen lähti liikkeelle yhteistyöryhmän perustamisesta. Ryhmässä mukana olevien organisaatioiden palvelut koottiin palvelutarjottimeen, joka muokataan yrityksille jaettavaan versioon. Yhteistyöryhmässä on lähdetty kehittämään myös hautomapalvelukonseptia tutustumalla erilaisiin hautomotoimintoihin Suomessa. Yhteistyösopimukseen perustuvia palveluja testataan tällä hetkellä käytännössä ja saatujen kokemusten perusteella niitä kehitetään edelleen. Tavoitteena on sopimuksen allekirjoittaminen vuoden 2004 aikana. Tavoitteet Tavoitteena on alueen PK-yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen aktivoimalla aloittavia ja toimivia yrityksiä kehittämistoimintaan ja sitä tukevien palvelujen käyttöön sekä kouluttamalla ja tukemalla toimivia yrittäjiä kehittämistyössä. Tavoitteena on myös yrittäjyyttä tukevien toimijoiden ja organisaatioiden yhteistyön parantaminen, uusien yhteisten toimintamallien kehittäminen sekä yhteistyösopimuksen mallintaminen ja aikaan saaminen toimijoiden välille. Kohderyhmät Käynnistymisvaiheessa olevat yritykset, toimivat laajentumiseen pyrkivät PK-yritykset sekä yrittäjyyttä tukevat palveluntuottajat. Toiminta-alue Kokkolan seutukunta Projektin budjetti on Pohjanmaan TE-keskus, alueen kunnat ja yritykset. Hallinnoija ja toteuttaja Keski-Pohjanmaan aikuisopisto t Pirjo Järvelä, projektipäällikkö p , Marko Lehtonen, yrityskouluttaja p , 17

18 Alueen & yritysten kehittäminen EU-messut 08/ /2001 Projektin idea oli lähtöisin Keski-Pohjanmaan EU:n viestintäverkostolta, johon kuuluvat seuraavat organisaatiot/tahot: Keski-Pohjanmaan Liitto, Pohjanmaan TE-keskus, Kaustisen seutukunta, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Eurooppa-Tiedotus. Tavoitteet Messujen tavoitteena oli jakaa tietoa EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista varojen hyödyntämiseksi alueen eduksi. Messuilla pyrittiin lisäksi jakamaan tietoa mm. rahoituskanavien muuttumisesta ja vaihtoehdoista, esittelemään hankkeiden aikaansaannoksia, tarjoamaan verkostoitumisen mahdollisuuksia sekä levittämään hyviä käytäntöjä. Messupäivän EU-seminaarin luennoitsijat Maakuntajohtaja Altti Seikkula, Keski-Pohjanmaan Liitto Johtaja Kaj Suomela, Pohjanmaan TE-keskus Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, Sisäasiainministeriö Rakennerahastokoordinaattori Marko Muotio, Länsi-Suomen lääninhallitus Osastopäällikkö Ari Lähteenpää, Pohjanmaan TE-keskus/ työvoimaosasto Craft-ohjelman kansallinen yhteyshenkilö Markku Järvenpää, TEKES Yritystutkija Anne Pesola, Pohjanmaan TE-keskus/ yritysosasto Suunnittelija Sari Lehto, Chydenius-Instituutti Yritystutkija Sakari Virta, Pohjanmaan TE-keskus/ maaseutuosasto Toiminnanjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä, Pirityiset ry Kirsti Oulasmaa, Ylivieskan kunta Toimitusjohtaja Marco Hautakoski, Mac-Steel Oy Toimitusjohtaja Hans Ahola, Ahola Transport Oy Yritysklinikat aulan kokoushuoneissa Eurooppa-Tiedotus/Saulo Telimaa, Pohjanmaan TE-keskus, TEKES, KETEK, Keksintösäätiö Näytteilleasettajina oli yhteensä 17 eri organisaatiota ja yli 100 hanketta oli esitteillä Kokkolan kaupungintalon aulassa. Messujen kävijämääräksi arvoitiin noin 400 kävijää ja messujen aikana pidettävät seminaarit/ tietoiskut keräsivät päivän aikana noin 200 kuulijaa. Keski-Pohjanmaan liitolta (8 409 ) sekä Pohjanmaan TEkeskukselta (lehtimainoskulut). Hankesuunnittelija Tiina Valjus Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK p. (06) , Farmarikoulutus-hanke Toimintatapa Hanke toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston aikuiskoulutuksen osana käyttäen kouluttajina pääasiassa alueella toimivia asiantuntijoita. Hanke tukee resurssiensa puitteissa koulutustoiminnallaan muita alueella toimivia maatalouden kehittämishankkeita ja levittää niissä syntynyttä uutta tietoa ja uusia toimintatapoja sekä vastaa maatalouden piiristä nouseviin akuutteihin lyhytkestoisiin koulutustarpeisiin. Hanke toimii kiinteässä yhteydessä erityisesti Keski-Pohjanmaan maaseutukeskuksen hallinnoiman Farmarivalmennus-hankkeen kanssa. Keskeiset sisällöt Koulutuksien keskeiset sisällöt perustuvat alueelliseen maaseutustrategiaan ja kansalliseen elintarviketuotannon laatustrategiaan sekä toisaalta akuutteihin asiakaslähtöisiin koulutustarpeisiin. Aihealueita ovat mm. seuraavat: 1) Laatujärjestelmät maatilan johtamisessa 2) Uusi teknologia ja uudet toimintatavat 3) Ajankohtaiset asiakaslähtöiset koulutukset. LATU Laadulla tuloksiin -maatilan johtamiskurssi Muutos vaatii yhteistyötä -koulutus Nautojen toimilupakurssi. Kokkolan seutukunta , EMOTR/TE-keskus Kaustisen seutukunta , EMOTR/TE-keskus Toiminta-alue Kokkolan ja Kaustisen seutukunnat 18 Koulutuksien toteutuminen Farmarikoulutushanke on tähän sakka toteuttanut seuraavia koulutuksia: Luonnonmukaisen tuotannon peruskurssi Laatukäsikirja tutuksi maitotiloille Korjaushitsauskurssi Laatumaitoa robotilla -kurssi Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Perhon yksikkö Apulaisrehtori Heimo Fiskaali, projektipäällikkö p. (06) , ,

19 FinnFisherman Osa 1: Osa II: Projektin tavoitteena oli suunnitella suomalaiset sääolosuhteet kestävä, kaikki lait ja säädökset täyttävä rannikkokalastusalus ammattikalastuskäyttöön, tukea kotimaista veneteollisuutta sekä varmistaa kalastajien elinkeinon säilyminen ja kalaelintarvikkeiden laatu. Toimenpiteet 1) Projektissa on kerätty yksiin kansiin julkaisuksi veneen rakentamiseen ja kalastuselinkeinon harjoittamiseen tarvittavat lait ja säädökset, sekä kalaelintarvikkeiden käsittelyyn sisältyvät lait ja asetukset. 2) Projektissa on toteutettu koko Suomen rannikon ammattikalastajien keskuudessa markkinointitutkimus, joka selvittää kalastajien tämän hetkistä tilannetta, tulevaisuuden suunnitelmia ja mielipiteitä kalastusaluksen ominaisuuksista. 3) Projektissa on suunniteltu kahden eri kokoisen rannikkokalastusaluksen piirustukset. Suunnittelija valittiin projektiin suunnittelukilpailun avulla. Tulokset/kokemukset projektista Projekti on tuottanut paljon hyvää materiaalia kalastuksen tukemiseksi mm. julkaisun: Kalastusveneille ja -aluksille asetetut vaatimukset merenkulku, turvallisuus ja hygienia. Julkaisua on painettu Maa- ja Metsätalousministeriön Kalaja Riistahallinnon julkaisuna (49, 49a, 49b) kolmelle kielelle: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Jotta julkaisun tiedot saatiin mahdollisimman hyvin hyödynnettyä oikeissa kohteissa ja tieto välittyisi kalastajille asti, on julkaisuja jaettu kaikille viranomaistahoille ja järjestöille. Julkaisu on erinomainen apuväline kalastuselinkeinon hoitamiseksi. Suomen rannikon ammattikalastajien keskuudessa toteutettu markkinointitutkimus valmistui syksyllä Yhteistyötä tehtiin rannikkoalueiden TE-keskuksien kanssa, jotta kaikki ammattikalastajat tavoitettiin. Projektissa suunniteltiin kahden eri kokoisen aluksen piirustukset (kokoa 8,40 m ja 10,80 m), suunnittelijana oli Olli Salmela Yacht Design. Alusten suunnittelussa apuvälineenä käytettiin projektin muita tuotoksia. Yhteistyötahot Pohjanlahden merenkuluntarkastustoimisto, Länsi-Suomen lääninhallitus, Vaasan työsuojelupiiri, Österbottens Fiskarförbund sekä Olli Salmela Yacht Design Kohderyhmä Suomen rannikkoseudun ammattikalastajat Budjetti PESCA-Yhteisöaloite 50 % ja kansallinen rahoitus 50 % Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK t Kehityspäällikkö Kalevi Hakala p. (06) , Projektiassistentti Tiina Valjus p. (06) , Alueen & yritysten kehittäminen 19

20 Alueen & yritysten kehittäminen FinnMarin tuotanto- ja palkkauskonseptin kehittäminen Kokkolassa toimiva vapaa-ajan veneitä valmistava yritys FinnMarin Oy on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Perinteisellä yksittäistuotanto-periaatteella tapahtuva valmistus, jossa muutama henkilö valmistaa koko veneen alusta loppuun saakka on osoittautunut toimimattomaksi myynnin kasvaessa. Menetelmä on tuottavuudeltaan alhainen, häiriöherkkä ja tuottaa epätasaista laatua. Tämän lisäksi se vaikeuttaa henkilöstörekrytointia, koska vaaditaan monipuolinen osaaminen ja koulutus, jotta henkilö kykenee hallitsemaan kaikki työvaiheet veneenvalmistuksessa. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli kehittää yhteistyössä yrityksen henkilökunnan-, johdon- ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa sarjatuotantoveneiden valmistamiseen optimaalisesti soveltuva tuotantokonsepti, sekä motivoiva ja tasapuolinen palkkausjärjestelmä. Tavoitteena oli myös luoda pysyvä käytäntö, jossa työntekijät itseohjautuvasti organisoivat työtään ja osallistuvat työmenetelmiensä kehittämiseen. Keski-Pohjanmaan Teknologiakeskus KETEKin tavoitteena oli luoda ja saada käyttöön tuotantokonsepti, joka voidaan siirtää myös muihin alueella toimiviin venealan yrityksiin. Tulosten arviointi Projektin ansiosta FinnMarin Oy:ssä tuotekohtaiset työkustannukset ovat pienentyneet 5 40 % venemallista riippuen, toimitusaikapito lähes 100 % ja laatuvirheet ovat pudonneet minimiin. Merkittävää on myös, että kiire työn tekemisessä on vähentynyt selkeän linjatyyppisen solutuotantomallin ansiosta. Tästä huolimatta yritys tuottaa määrällisesti enemmän veneitä samalla henkilömäärällä kuin ennen projektin aloittamista. Kohderyhmä FinnMarin Oy ja Pohjanmaan alueen venealan yritykset Budjetti Työministeriö 70 %, FinnMarin Oy 30 % Keski-Pohjanmaan Teknologiakeskus KETEK Kehitysinsinööri Jouni Vähäsöyrinki p , Hevosvaellusreitistö Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin hevosvaellusreitistö Perhoon. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä olivat lupien hankkiminen, kustannusarvion laatiminen, reitin suunnittelu, puuston poisto reitiltä, tien ja ojien tekeminen sekä hevosvaellusyrityksiin tutustuminen. Tavoitteena on, että reitistön myötä käynnistyisi vaellusratsastuksia, joita hevosyrittäjät toteuttaisivat. Budjetti (Leader +) Yhteistyötahot Maanomistajat, TVL, Perhon kunta, Perhon ravirata Oy ja hevosmiehet Heimo Fiskaali p. (06) , , Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Perhon yksikkö 20

Projektit 2002 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ. Kokkolan ammattioppilaitos. Kokkolan kauppaoppilaitos. Gamlakarleby handelsläroverk

Projektit 2002 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ. Kokkolan ammattioppilaitos. Kokkolan kauppaoppilaitos. Gamlakarleby handelsläroverk Toim. Elina Seppä ja Satu Hourula KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Samkommunen för utbildning i Mellersta Österbotten Projektit 2002 Kokkolan ammattioppilaitos Kokkolan kauppaoppilaitos Gamlakarleby

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic Työllisyyden nostotalkoot t t Keski-Suomessa 22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic 1 Visiomme Menestyvän yrittäjyyden, laadukkaan koulutuksen, kehittyvän työelämän mahdollisuuksia tarjoava Lounais-Pirkanmaa

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Robottiviikko 24.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino työvoimakoulutuksissa

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot