Projektit Toim. Elina Seppä-Jokela ja Satu Hourula

Transkriptio

1 Projektit Toim. Elina Seppä-Jokela ja Satu Hourula Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto

2

3 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN Toim. Elina Seppä-Jokela ja Satu Hourula Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, 2004

4 JULKAISIJA: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Mellersta Österbottens utbildningskoncern Närvilänkatu 8, Kokkola Suunnittelu ja toteutus: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ISBN Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän julkaisusarja ISSN Forsbergin Kirjapaino Oy, 2004

5 JOHDANTO Kädessäsi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän järjestyksessään toinen projektijulkaisu. Julkaisujen laatimiseen lähdettiin lähinnä sen takia, että kehittämis- ja projektitoiminta on kasvanut yhtymän sisällä 1990 luvun lopulta lähtien niin merkittäväksi, että sille haluttiin luoda oma foorumi toiminnan esittelemiseksi. Julkaisun ensisijainen tavoite on toimia projektien hyvien käytäntöjen levittämiskanavana. Esimerkiksi uusia projekteja suunniteltaessa kannattaa aina käydä läpi ensimmäisenä aikaisempien ja käynnissä olevien projektien tulokset, jotta resurssit kohdistuisivat oikein. Julkaisun avulla on tavoitteena verkostoitua niin Keski-Pohjanmaan sisällä kuin myös sen ulkopuolella. Julkaisu toimii toivottavasti käyntikorttinamme ja ainakin raottaa ovea uusille kontakteille. Myös oman organisaatiomme sisällä tekijät oppivat kenties tuntemaan paremmin toisensa ja ennen kaikkea projektien tulokset leviävät koko organisaation ja alueen käyttöön. Projekteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän yksiköiden julkista tukea saavia hankkeita. Yksiköissämme tehdään tulevilla sivuilla esiteltävien hankkeiden lisäksi myös laajaa sisäistä kehittämistoimintaa, joka rahoitetaan lähinnä koulutuspalvelujen myynnillä. Yksiköillä on myös yritysten suoria kehittämisprojekteja, joita ei esitellä tässä yhteydessä kaikessa laajuudessaan. Projektit on jaettu neljään aihealueeseen: 1) Alueen ja yritysten kehittäminen 2) Koulutuksen kehittäminen 3) Työllistymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 4) Kansainvälistyminen. Alkuosassa kerrotaan myös projektitoimintamme strategioista ja visioidaan myös tulevaisuutta. Lisää tietoa projekteistamme saat osoitteesta: Toivottavasti saat toiminnastamme uusia ajatuksia ja ideoita omaan työhösi. Ota yhteyttä! Kokkolassa Harri Lundell Kehittämispäällikkö p. (06) , Tapani Salomaa Hanketiimin puheenjohtaja Rehtori, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto p. (06) ,

6 SISÄLLYS JOHDANTO 1 YLEISTÄ KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN PROJEKTITOIMINNASTA Koulutusyhtymän organisaatio Projektitoiminnan tavoitteet ja strategia Yksiköiden tehtävänjako ja tavoitteet Projektitoiminnan laajuus ja vaikuttavuus Projektitoiminnan rahoitus Tulevaisuus 13 2 ALUEEN STRATEGIAT JA TAVOITTEET Keski-Pohjanmaan maakunta Seutukunnat Rakennerahastot 15 3 PROJEKTIESITTELYT ALUEEN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN Bioenergiaa metsästä I & II + esiselvityshanke MSO/Kannus 17 DENET Yrittäjyyden tuki- ja kehittämispalveluympäristö KPAKK 17 EU-messut KETEK 18 Farmarikoulutus-hanke MSO/Perho 18 Finn Fisherman KETEK 19 FinnMarin tuotanto- ja palkkauskonseptin kehittäminen KETEK 19 Hevosvaellusreitistö MSO/Perho 20 Injektiolaminoinnin käyttöönoton yhteishanke KETEK 21 Innovaatioiden edistäminen BIC-palvelutoiminta ja yrityshautomo-ohjaus KETEK 21 IT-tietoliikenne- ja medialaboratoriohanke/it-palvelukeskus KETEK 22 IT-tukipalvelu KPAKK 22 Julkiset hankinnat KETEK 23 KANAVA Sisältötuotantoalan yritystoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen KPAKK 23 KASE Center Yrittäjyyden tuki- ja kehittämispalveluympäristö KPAKK 24 KASE-TYKY Kaustisen seutukunnan työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämishanke KPAKK 24 KATTAVA Pienyritysten kehittämisen ja ammatillisen lisäkoulutuksen toiminta- ja palvelumalli KPAKK 25 Keski-Pohjanmaan konerengashanke MSO/Perho 26 Keski-Pohjanmaan puutuotealan toimialavastaava Länsi-Suomen tavoite 2 -alueella KETEK 26 Kennelalan kehittämiskeskuksen esiselvityshanke KOKE MSO/Kannus 27 Kennelalan kehittämiskeskus MSO/Kannus 27 Kokkolan seudun osaamiskeskus (kemia) KETEK 28 Kokkolan seutukunnan naisyrittäjyys KPAKK 29 Kokkolan seutukunnan videoneuvottelujärjestelmä kpedu 30 Kotimaisten pienjuustoloiden markkinoinnnin ja tuotekehityksen edistäminen MSO/Kannus 30 Laadulla kilpailukykyä KETEK 31 Laserlabra 1. Laserpinnoitusinstituutin käynnistämishanke, vaihe 1. KETEK 31 Laserpinnoituksen kehityshanke Laspinpro KETEK 32 Laserpinnoitusliiketoiminnan käynnistämistä tukeva tutkimus- ja kehityshanke KETEK 32 LUOVA Luonnonvara-alan kehittämiskeskus MSO/Kannus 32 Marjanviljelyn edistäminen ja korjuutapojen kehittäminen MSO/Perho 33 Marjat markkinoille MSO/Perho 33 Massiivipuuelementtirakentamisen edistäminen Pohjoismaissa, Kokkolan koerakentamiskohde KETEK 34 Messuilta menestykseen Pk-yritysten vientiosaamisen kehittäminen KETEK 35 Metallin kemiallisen pintakäsittelyn kehittäminen: osa I & II KPAKK 36 MPS-verkostohanke KETEK 36 Mukava-projekti KPAKK 37 Mukava 2 -verkostovalmennus KPAKK 37 Nordic BICs as tools to facilitate commercialization/internationalization services for small innovative companies KETEK 38 Nordic Boat Excellence KETEK 38 Nordic Wood KETEK 39 Nuorten yrittäjyys- ja yrittäjäkoulutushanke MSO/Perho 40 Nuorten yrittäjyyshanke MSO/Perho 40 Pienimuotoisen elintarviketuotannon kehittämishanke Kaustisen ja Kokkolan seutukunnat MSO 41 Pietarsaaren aluekeskusohjelma: Muovialan kehittäminen KETEK 41 PK2000 Osaamisen kehittäminen KPAKK 42 Pk-palveluverkko KETEK 42 Pk-yrityksen laatujohtamisen kehittäminen Laatu II KETEK 43 Py-CG/MS-laitteiston ja sillä tuotettavaan palveluun tarvittavan osaamisen hankinta KETEK 43 Päättötöiden meklaripalvelut KETEK 44

7 Satus ohjelma Kemian osaamiskeskuksen tutkimusohjelman aloittaminen KETEK 44 Sosiaalinen pääoma pienten ja keskisuurten yritysten voimavarana KPAKK 45 Tekno 2000 Pk-yritysten teknologiahankkeen suunnittelu- ja toteutushanke KETEK 45 Tekno palveluohjelma KPAKK 46 Teknologian osaamisen kehittäminen DeveCenEx-ohjelma KETEK 46 Tekstiili- ja vaatetuslaboratorion käynnistäminen KETEK 47 TopFlash Metallialan täsmäkoulutus KPAKK 47 Turkistuotannon osaamisverkosto (TOSV) MSO/Kannus 48 Tuottava veneenvalmistus KETEK 50 Venealueohjelma KETEK 50 VeNET Pohjanmaan veneteollisuuden verkostoitumishanke KETEK 51 Viksumpi-hanke KPKO/Veteli 51 Wisacoach KETEK 51 Ympäristöjärjestelmän mallintaminen Green Card KETEK 52 Yökylä Aamiaismajoituspalvelujen kehittämishanke Kokkolan seutukunnassa KPKO/Kälviä KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN AiHe, LATU kpedu 54 Lääkehoidon opetuksen kehittäminen lähihoitajakoulutuksessa KSTO 54 OPE.FI, Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke, Pokemon kpedu 55 Retail-merkonomi KKO 55 KYKY-hanke Opettajien työssäoppimisjaksot kpedu 56 NOSTE - Keski-Pohjanmaan NOSTE kpedu/kpakk 58 TARVE Työssäoppimisen arviointi ja evaluointi kpedu 58 TopNet Etäopiskellen työpaikkaohjaajaksi kpedu 59 VAIHO KSTO 60 Virtuaalikoulu kpedu 61 YHTEYS kpedu TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY AALTO Ammatillinen liikkuvuus KPAKK 64 Albatrossi II KPAKK 65 ASKEL Kokkolan työvoiman palvelukeskuksen toimintaa tukevat koulutuspalvelut KPAKK 66 HeDuMe (Heavy Duty Metall) MSO/Perho 66 Maatilarekry Kaustisen seutukunta KPAKK 67 Metka Maahanmuuttajien jatkokoulutus- ja työllistymisprojekti KPAKK 67 OPPI-projekti kpedu 68 PTT Pohjalaista taitoa tuotantoon KPAKK 69 REIMARI kpedu 70 RYSÄ kpedu 71 Siivet kantaa II KPAKK 72 Somaattiset siivet KPAKK 72 Sisua Siipiin -projekti Kaustisen seutukunta KPAKK 73 Sisua Siipiin -projekti Kokkolan seutukunta KPAKK 74 Työelämäpolut Kaustisen seutukunnan työllistämishanke KPAKK 75 Urahaukka Nuorten ura- ja rekrytointiprojekti kpedu/kpakk KANSAINVÄLISTYMINEN EVA 1 -projekti Arviointi kansainvälisessä työssäoppimisessa kpedu 79 Kansainvälistyvä projektiosaaja EU-osaajakoulutus kpedu 79 Kiina-verkosto, Länsi-Baltia ja Puola -verkosto kpedu 80 MAJAKKA-verkosto, TALENT Henkilökunnan työssäoppiminen ulkomailla kpedu 81 Comenius Developing Project Chalk Away, Comenius Lingua PoFiLin, EFashion KAO 82 MEATPRO-verkostohanke, Netd@ys-projektit, Nordplus Junior Menu Fashion Tendencies in Two Different Decades, FiBuCoNet (ent. KAUHA) KKO 83 Gambia-verkosto, Good Ideas Must Live, Practical Business Training and Commercial Experience in the Context of European Enterprises, Nordplus Junior RESPECT KKO 84 Children in Different Cultures, GERIATRIC NURSING Comprehensive Assessment of KSTO 85 Geriatric Patient by using RAI, HYVÄ OLO, SENTRA Sosiaali- ja terveysalan Pohjoismainen yhteistyö -hanke Ecology and Sustainability in European Forestry Cultures MSO/Kannus 86 From the Common Language Roots to the Living Languages MSO/Toholampi 86 ISMO Kansainväliset taidot, enemmän pätevyyttä, VOTRE KPAKK 86 Oppisopimuskoulutuksen kumppanuus ja kansainvälisyys KPOPSO 87 7

8 1 YLEISTÄ KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN PROJEKTITOIMINNASTA 1.1 Koulutusyhtymän organisaatio Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on 17 kunnan omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Koulutusyhtymä vastaa toimialueen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä sekä osallistuu aktiivisesti yritystoiminnan ja aluekehityksen edistämiseen. Koulutusyhtymä on myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön suurin osakas 50 %:n osuudella. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä koostuu kuudesta eri koulutusyksiköstä sekä teknologiakeskus KETEK:istä (Kaavio 1.). Koko yhtymässä oli vuoden 2003 lopussa yhteensä 547 työntekijää ja toimintatuotot olivat 35,1 M. Koulutusyhtymän toiminta jakautuu kahteen päätehtävään koulutustoimintaan ja aluekehittämistehtävään. Yhtymän yhteiset toiminnot on järjestetty siten, että merkittävimpiä toimintokokonaisuuksia on yhdistelty eri tiimeihin, jotka toimivat osana yhtymän päätöksentekojärjestelmää valmistelemalla asioita ja toimeenpanemalla päätöksiä. Tiimien tehtävänä on myös lisätä yhteistyötä ja koota voimia toiminnoissa, jotka löytyvät jokaisesta yksiköstä. Esimerkiksi kaikilla yksiköillä on omaa projektitoimintaa lähtien omista vahvuuksista ja perustehtävästä. Tätä monipuolista tehtäväkenttää koordinoi hanketiimi, jossa on edustus kaikista yksiköistä. Hanketiimin tehtävät Koulutusyhtymän sekä alueen strategioiden linjausten konkretisoiminen kehittämishankkeiksi ja -ohjelmiksi Yksiköiden yhteistyön lisääminen lähtien jo hankkeiden ideointivaiheesta. Eli kaikkien osapuolten panokset ja osaaminen on saatava yhteiseen käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Uusien rahoituskanavien aktiivinen etsiminen ja niistä tiedottaminen Yhteisten pelisääntöjen ja toimintamallien luominen sekä henkilöstön kouluttaminen niiden käyttöönottoon Yksiköiden projektitoiminnan tukeminen Koulutusyhtymän ja sen yksiköiden aluekehittämistehtävän ja -aseman turvaaminen myös jatkossa Yhteistyön lisääminen myös muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa. KAAVIO 1. Koulutusyhtymän sisäisten toimintojen organisointi 8

9 1.2 Projektitoiminnan tavoitteet ja strategia Hanketiimin jäsenet Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Rehtori Tapani Salomaa (pj.) p. (06) , Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kehittämispäällikkö Harri Lundell p. (06) , Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Projektikoordinaattori Iiris Myllykangas p. (06) , Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Aikuiskoulutusjohtaja Jarmo Matintalo p. (06) , Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Lehtori Matti Louhula p. (06) , Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK Johtaja Juhani Kuusilehto p. (06) , Koulutusyhtymän yksiköiden projektitoiminnalla pyritään vaikuttamaan alueen kehittymiseen yhdessä muiden viranomaisten, koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää alueen strategioiden ja muiden yhteisesti sovittujen tavoitteiden tuntemista, niihin sitoutumista sekä niiden toteuttamista. Koulutusyhtymän Strategia 2010 julkaisussa luodaan suuntaviivoja myös kehittämis- ja projektitoiminnalle, jonka visio on seuraava: Yhtymän kehittämistoiminnan tarkoituksena on Keski- Pohjanmaan alueen, yrittäjyyden ja työelämän kilpailukyvyn edistäminen sekä väestön hyvinvoinnin lisääminen kehittämällä osaamista, työmenetelmiä, teknologiaa sekä innovaatioiden kaupallistamista. Oleellista on siis se, että kykenemme hyödyntämään yksiköissä olevaa osaamista alueen kehittämisessä. Tämä tarkoittaa sitä, että vahvuudet on ensin tunnistettava ja kohdistettava voimavarat niitä tukemaan. Tärkeää on sisäisen työjaon lisäksi löytää oikeat kumppanit kunkin asian eteenpäin viemiseen. Tämä korostuu erityisesti EU:n kansainvälisissä projekteissa, joissa lähes poikkeuksetta tarvitaan lukuisia ulkomaisia partnereita. Kumppanuuksien hakeminen ja yhteistyöverkostojen rakentaminen tulee olemaan tulevaisuudessa projektitoimintamme kehittymisen kannalta avaintekijä. Kokkolan ammattopisto Rehtori Raita Salminen p. (06) , Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Rehtori Sirkku Purontaus p. (06) , Kokkolan kauppaopisto Rehtori Tarja Halkosaari p. (06) , Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Rehtori Mervi Huttula p Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Hankesuunnittelija Elina Seppä-Jokela (siht.) p. (06) ,

10 1.3 Yksiköiden tehtävänjako ja tavoitteet Keski-Pohjanmaan aikuisopiston työelämälähtöinen projektitoiminta Hanketoiminnan tavoitteet Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK:issä 10 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto on ollut aktiivinen ja tavoitteinen toimija alueen kehittymistä ja ihmisten hyvinvointia edistävässä EU-ohjelmaperusteisessa hanketoiminnassa vuodesta 1995 alkaen. Hankkeita on toteutettu yhteensä yli 60. Käynnissä olevia mittasuhteillaan ja budjetiltaan suuria hankkeita on 15 ja niiden kokonaisbudjetti on tällä hetkellä 9 milj. euroa. Osallistujia näissä hankkeissa on noin henkilöä. Näiden lisäksi toteutetaan pienempiä esiselvitysja valmisteluprojekteja. Aikuisopiston vision toteuttamisessa hanketoiminta on keskeinen työkalu. Hanketoiminnan tavoitteena on vastata alueen aikuisväestön ja elinkeinoelämän tarpeisiin tuottamalla eri toimialoille kysyntä- ja tarvelähtöisesti räätälöityjä koulutus- ja kehittämispalveluja ja toteuttamalla niitä työelämäläheisillä toimintamalleilla. Aikuisopisto on toteuttamiensa hankkeiden myötä 1) kehittänyt palvelukonseptiaan monipuoliseksi kokonaisuuksista rakentuvaksi palveluksi 2) pilotoinut toimintamalleja jotka hyödyntävät samanaikaisesti sekä markkinoilla olevan työvoiman työllistymisistä että yritysten ja niissä toimivan työvoiman kehittymistä 3) mallintanut muuta koulutus- ja palvelutoimintaansa hyviksi havaittujen toimintatapojen pohjalle 4) monipuolistanut oman henkilöstönsä hanke- ja yritysyhteistyöosaamista 5) laajentanut asiantuntijaverkostoaan. Keskeistä palveluiden tuottamisessa ovat tiiviit ja aktiiviset työelämäyhteydet sekä asiakkaan huomioiva näkökulma. Palveluissa korostuvat: 1) tarvelähtöisyys 2) työelämäläheisyys 3) yksilöllisyys 4) joustavuus 5) kehittämistavoitteisuus. Palvelut suunnitellaan ja toteutetaan räätälöidysti yhdessä asiakkaan, yhteistyötahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Yhdyshenkilö Projektikoordinaattori Iiris Myllykangas p. (06) , iiris.myllykangas@kpakk.fi Teknologiakeskus Ketek on määrätietoisesti viime vuosien aikana kasvattanut ja kehittänyt toimintaansa teknologiakeskustyyppiseksi. Vuoden 2003 alusta Ketek hyväksyttiin Teknologiakeskusten liiton TEKELin jäseneksi. Projektitoiminnan keskeisenä tavoitteena on asiakaslähtöisyys. Ketekin toimialat ovat aluekehitys, tekniikan alan soveltava tutkimus ja kehitys, teknologian siirto sekä yritysten innovaatio- ja liiketoimintapalvelut. Tutkimus- ja kehitystyö painottuu kemian teollisiin sovellutuksiin, konepajateollisuuden tuotantotekniikkaan erityispainopisteenään laserteknologia ja veneen valmistuksen teknologiaan. Ketekin koko toiminta rahoitetaan projektitoiminnan kautta. T&k-toimintaan sekä teknologian siirtoon liittyviä projekteja ohjaavat alueen teknologiastrategiat sekä Kokkolan ja Pietarsaaren aluekeskusohjelmat. Ketek on keskeinen toimija Kokkolan seudun aluekeskusohjelman laserteknologian sekä veneteknologian kehittämisen painopisteissä. KETEK koordinoi valtakunnallista Kokkolan seudun Kemian osaamiskeskusta, jonka painopistealana on kemian teolliset sovellutukset asiakaslähtöisessä tuotannossa. Yhteistyö on tiivistä Pietarsaaren aluekeskusohjelman veneteknologian sekä kemian teollisiin sovellutuksiin kuuluvan muovialan kehittämisessä. Tavoitteena on vahvistaa Ketekiä maakunnallisena teknologiayksikkönä, joka palvelee tasapuolisesti kaikkia jäsenkuntia ja sidosryhmiä. Toimintaa suunnataan siten, että yhä selvemmin toiminnasta voidaan erottaa kolme pääaluetta: uuden liiketoiminnan kehittäminen, kehitysohjelmat ja teknologian siirto sekä yrityskehitysprojektit. Tutkimus- ja kehitystoiminnan mahdollisuudet vahvistuivat selvästi kun Kemian osaamiskeskuksen laboratorio valmistui keväällä Tämä parantaa merkittävästi sekä aluekeskusohjelmien että osaamiskeskusohjelman toteuttamismahdollisuuksia. Toiseen vaiheeseen valmistuvat tilat yrityshautomolle. Yhdyshenkilö Johtaja Juhani Kuusilehto p. (06) , juhani.kuusilehto@ketek.fi

11 Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston koulutuksen ja työelämän kehittämishankkeet Maaseutuopiston missio: Maaseutuopiston tehtävänä on koulutuksellisin ja hanketoiminnan keinoin tukea toiminta-alueensa maaseudun elinvoimaisuutta parantamalla elinkeinoelämän kilpailukykyä ja monipuolistamalla sen rakennetta. Maaseutuopisto kouluttaa läpi elämän. Elinkeinoelämään siirtymisen jälkeen osaamista täydennetään ammattitutkintokoulutuksella ja erilaisia kehittyvien ja muuttuvien elinkeinojen tarpeita palvellaan aikuiskoulutuksella. Samalla osallistumme erilaisiin missiotamme palveleviin kehittämishankkeisiin opetuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi sekä kansainvälisyyden lisäämiseksi. Maaseutuopisto on toteuttanut erilaisia koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämiseen liittyviä hankkeita. Agenda kauden merkittävimmät hankkeemme olivat Turkistuotannon osaamisverkosto, Keski-Pohjanmaan elintarvikekeskus ja Maatalousalan virtuaalikouluhanke. Kaiken kaikkiaan toteutimme yli 30 erilaista hanketta kyseisenä aikana. Hankkeiden rahoittajina olivat kuntien ja valtion lisäksi erilaiset EUn rakenne rahastot, EMOTR, ESR, EAKR ja yhteisöaloitteet mm. Leader. Yksityiset yritykset, yhdistykset ja henkilöt toivat oman panoksensa toimintaan. Tällä hetkellä odotamme uuden ohjelmakauden linjauksia ja samalla olemme suuntautumassa kansainväliseen hanketoimintaan mm. Bioenergiaa metsästä Interreg -hankkeen kautta. Kokonaisuudessaan arvioinnin alla on myös hanketoiminnan vaikuttavuus ja verkostoituminen hanketoiminnassa niin maakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Edellisessä hankejulkaisussa tavoitteina mainittiin mm. Hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen pyritään tekemään koulutusyhtymän strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tulevaisuuden visiona on erillisen hanketoimintayksikön luominen, joka toimisi maaseutuopiston yhteisenä kehittämisyksikkönä. Yhteisen strategian päivittäminen on jatkuva prosessi ja sen eteen teemme työtä. Hanketoimintayksikkö on luotu ja sen toiminnan vakiinnuttaminen on lähiajan tärkeimpiä tavoitteita. Opistojen tavoitteet kehittämistoiminnassa Koulutusyhtymän muiden ammatillisten opistojen projektitoiminta keskittyy lähinnä ydintoiminnon eli opetuksen kehittämiseen. Laajat kaikkia yksiköitä koskettavat projektit hallinnoidaan pääsääntöisesti keskustoimistosta, jonne on keskittynyt projektien hallinnoinnin osaamista. Opistojen rooli on isommissa projekteissa varsinaisen projektitoiminnan ideointi ja myöhemmin toteuttamiseen osallistuminen. Opistoilla on luonnollisesti myös omaa erityspiirteisiin liittyvää pienempää projektitoimintaa. Perusperiaatteena on kuitenkin pidettävä sitä, että kaikki yksiköt otetaan aina mukaan mikäli mahdollista ja hyvät käytännöt pyritään levittämään kaikkiin yksikköihin. Projektitoiminta on vahvasti opetusta tukevaa, joten aihepiirit ovat luonnostaan kohdistuneet mm. työssäoppimisen, vaihtoehtoisten oppimismenetelmien (virtuaaliopetus ym.), kansainvälistymisen sekä opettajien työelämäjaksojen kehittämiseen. Opettajille on avautunut mielenkiintoisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen projektien kautta, mikä täytyy mahdollistua jatkossakin. Uusia haasteita ovat ns. ammatillisen väylän arvostuksen kasvattaminen tulevaisuudessa. Eli pyritään kaikin keinoin parantamaan ammatillisen koulutuksen imagoa ja vetovoimaa. Muita kehittämiskohteita lähitulevaisuudessa ovat aikaisempien lisäksi opiskelijoidemme syrjäytymisen ehkäisy, oppisopimuskoulutus sekä näyttöjärjestelmien kehittäminen. Yhdyshenkilö Harri Lundell Kehittämispäällikkö p. (06) , Yhdyshenkilöt Aikuiskoulutusjohtaja Jarmo Matintalo p. (06) , Lehtori Matti Louhula p. (06) ,

12 1.4 Projektitoiminnan laajuus ja vaikuttavuus Koulutusyhtymän projektitoiminnalla on vaikutettu alueen kehittymiseen laajassa mittakaavassa jo edelliseltä EU:n ohjelmakaudelta 1990 luvun puolivälistä lähtien. Toiminnalla on saatu kerättyä alueelle kymmeniä miljoonia euroja, mikä on näkynyt vuosittain mm. lukuisina uusina työpaikkoina ja yrityksinä. Yritysten kehittämistoiminnalla ollaan aikaansaatu tehokkuutta, uusia toimintamalleja ja teknologioita, mikä on myös välillisesti aikaansaanut uusia työpaikkoja. Koulutusyhtymän yksiköissä työskenteli vuoden 2004 kesäkuussa n. 100 projektityöntekijää n. 60:ssä julkisrahoitteisessa projektissa. Suurin osa projektien parissa työskentelevistä on hyvin koulutettuja ja kokeneita kehittämistyön ammattilaisia. Tätä osaamisen keskittymää voidaankin pitää alueen kannalta erittäin merkittävänä. Käynnissä olevien projektiemme yhteenlasketut budjetit olivat n. 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 projektitoiminnan volyymi tulee olemaan arviolta n. 5,3 M. Koulutusyhtymän projektitoiminta on kasvanut voimakkaasti vuodesta 1999 lähtien (Kuvio 1.). Kasvuun on vaikuttanut oleellisesti EU:n ohjelmakauden mukanaantuomat uudet rahoitusmahdollisuudet sekä myös kasvanut kokemus projektien valmistelussa sekä toteuttamisessa. Varsinkin työelämän liikkuvuuteen ja työmarkkinoiden toimimiseen tähtäävien projektien toteuttamisessa on syntynyt Keski-Pohjanmaan aikuisopistossa merkittävää osaamista. Samoin yritysten ja niiden teknologioiden kehittäminen on edelleen vahva osaamisalue, josta vastaa pääosin teknologiakeskus Ketek. Ehkä eniten kuitenkin on kasvanut maatalouden ja sen liitännäiselinkeinojen kehittämisprojektit. Tässä on muodostunut maaseutuopistolle selkeä tehtävä maakunnassamme. Yksi kasvua selittävä tekijä on myös se, että Opetusministeriö on nostanut selkeästi ammatillisen koulutuksen kehittämisen yhdeksi keskeisimmäksi ESR-rahoitusten kohdentamisperusteekseen, mikä on näkynyt myös meillä koulutuksen kehittämisprojektien kasvuna. Oleellista on kuitenkin se, mitä projekteilla on saatu aikaan. Tärkeintä ei ole missään tapauksessa projektivolyymin tai projektien lukumäärän kasvattaminen vaan hyvien käytäntöjen luominen ja alueen kehittyminen. TAULUKKO 1. Tunnuslukuja koulutusyhtymän yksiköiden projektitoiminnan vaikuttavuudesta (v lukemat ennusteita) Mittari Projektitoiminnan liikevaihto (M) 5,5 5,1 5,3 2. Käynnissä olleiden projektien lkm KV-projektien* lkm Projektihenkilöstön lkm Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa** Koulutuspäivien lkm Uudet/uudistetut työpaikat*** * Suoraan komissiolta haettavia rahoituksia mukana ei ole siis oppilaitosten koulutuksen KV-kehittämishankkeita (Leonardo, Comenius, Socrates, Lingua ym.), jotka esitellään KV-osiossa ** Projektien toimenpiteiden kohteena olleiden lukumäärää *** Projektien ansiosta tulleet uudet työpaikat tai työpaikat, jotka olisivat poistuneet ilman projekteja KUVIO 1. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän julkisrahoitteisen projektitoiminnan volyymi v Koulutuksen kehittäminen 15 % Maaseudun kehittäminen 13 % Teknologian/ yritysten kehittäminen 48 % Syrjäytymisen/ työttömyyden ehkäisy 24 % KUVIO 2. Koulutusyhtymän projektitoiminta aihealueittain v (osuus kokonaisvolyymista) 12

13 1.5 Projektitoiminnan rahoitus Projektien rahoitus rakentuu useimmiten siten, että ne sisältävät osan EU:n ja valtion rahaa, osa kerätään alueen kunnilta ja osa osallistuvilta yksityisen sektorin edustajilta yrityksiltä tai yksityishenkilöiltä. Joissain tapauksissa koulutusyhtymä sijoittaa myös omaa rahaa projektin rahoittamiseksi. Suhteet vaihtelevat voimakkaasti riippuen rahoituskanavasta. Voidaan kuitenkin arvioida, että alueen kunnilta kerättävän rahoituksen osuus on n. 5 % projektitoimintamme kokonaisrahoituksesta eli n euroa/vuosi. Näin ollen alueen kuntien sijoitukset ovat tulleet euromääräisesti n. 25 kertaisesti takaisin. Yritysten maksuosuudet vaihtelevat myös riippuen eri rahoituskanavasta. Keskimäärin yritysten rahoitusosuus on koulutusyhtymän projekteissa n. 30 %. Projekteissa on kuitenkin onnistuttu vähentämään yritysten varsinaista rahapanostusta lukemalla osarahoitukseksi yritysten projekteihin käyttämän työajan ns. virtuaalirahan. Näin ollen alueen toimijoiden ja edunsaajien ulkopuolista rahaa projekteissa on n. 70 % Perusperiaatteena voidaan pitää sitä, että silloin kun olemme kehittämässä aluetta ja teemme tavallaan yhteisen hyvinvoinnin puolesta töitä, on rahoitus löydyttävä toiminnalle ensisijaisesti koulutusyhtymän ulkopuolisista lähteistä. Silloin kun koulutusyhtymä on kehittämistoiminnan kohteena ja yhtenä edunsaajana, voi olla perusteltua sijoittaa myös omia panoksia. Esimerkkinä mainittakoon työssäoppimisen kehittämiseen tähtäävät ESR-projektit tai vaikkapa uusien opetusmenetelmien testaaminen virtuaalikouluprojekteissa. Myös joissain investointihankkeissa on luonnollista, että yhtymä sijoittaa oman toiminnan kehittämiseen panoksia EU-rahoituksen vastinrahaksi. EU:n rakennerahastohankkeissa, joita suurin osa koulutusyhtymän projektit edustavat, rahoitus tulee jälkikäteen. Eli toteutuneita kustannuksia vastaan saamme aikanaan rahoituksen kuitti kuittia vastaan. Näin ollen projektitoiminnalla ei voi tehdä voittoa samaan tapaan kuin esimerkiksi koulutuspalveluiden myynnillä. Jälkirahoitteisuus tuo myös rasituksia koulutusyhtymän kassalle, koska rahaa on aina n. puolen vuoden toiminnan verran odottamassa maksajaansa. Projektitoiminta sitoo siis koulutusyhtymän kassavaroja merkittävästi. Oleellista onkin se, että kykenemme kohdistamaan projektitoiminnasta aiheutuvat kustannukset oikein ja saamaan ne nopeasti maksuun. 1.6 Tulevaisuus Vuoden 2004 syksyllä voidaan jo nähdä merkkejä suuresta muutoksesta projektitoiminnassamme. Ensinnäkin uusien EU-maiden mukaantulo tulee vähentämään jonkin verran meidänkin alueen rakennerahastovaroja tulevaisuudessa. Tämä johtaa siihen, että varmistaaksemme aluekehittämispanosten jatkuvuuden alueellamme, joudumme kohdistamaan katseemme ns. suoriin EU-rahoituksiin, jotka haetaan pääsääntöisesti suoraan EU:n komissiosta Brysselistä. Tämä vaatii organisaatioltamme perinpohjaista asenteen ja osaamisen muutosta. Ko. rahoituksissa kilpailijoitamme ovat vuosikymmeniä rahoituksia hyödyntäneet alueet ja organisaatiot. Myös kilpailu Suomessa ja myös oman alueen sisällä tulee kiristymään entisestään. Projektimarkkinoille on tulossa koko ajan uusia yrittäjiä, mikä on hyvä asia alueen kannalta, jos se aikaansaa yhä laadukkaampia projekteja ja sitä kautta enemmän tuloksia alueen hyvinvoinnin eteen. Avainsana molemmissa tapauksissa on sopivien kumppaneiden löytäminen. Enää ei kukaan pysty toimimaan pelkästään oman osaamisen varassa, vaan on lähdettävä rohkeasti hakemaan kontakteja ensin oman organisaation ja alueen sisältä, sitten yhä useammin Euroopan kentiltä

14 2 ALUEEN STRATEGIAT JA TAVOITTEET 2.1 Keski-Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaa on Suomen 19 maakunnasta toiseksi pienin väkiluvultaan n asukkaallaan. Väestön rakenne eroaa muusta maasta siten, että nuoria ikäluokkia on suhteellisesti enemmän korkeammasta syntyvyydestä johtuen. Alue on kuitenkin monen muun maakunnan ohella muuttotappioaluetta, minkä takia työikäistä väestöä on muuta maata hiukan vähemmän. Alueen erikoisuus on elinkeinorakenne, jossa korostuvat elinvoimainen maatalous sekä kemian suurteollisuus. Voimakkaasti kasvavia aloja ovat veneteollisuus sekä metalliteollisuus. Maakunta muodostuu Kokkolan 1) ja Kaustisen 2) seutukunnista. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toiminnalliseen alueeseen kuuluu oleellisesti myös Pietarsaaren 3) seutukunta, jolloin toiminta-alueemme käsittää n asukasta. Alue on vahvasti kaksikielinen ruotsinkielisten osuus on n. 25 %. Keski-Pohjanmaan liitto edustaa ulospäin maakuntansa kuntia sekä toimii niiden edunvalvojana. Liitolla on myös merkittävä aluekehitystehtävä, koska se laatii maakunnan kehittämisohjelmia ja strategioita, osallistuu rahoittavien viranomaisten kanssa eri rahoitusohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimii myös merkittävänä rahoittajana. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa korostuvat seuraavat asiat: yritysten kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä uusyritysten perustaminen osaamisen kasvu työmarkkinoiden toimivuus ja työllisyyden parantaminen maaseutuelinkeinojen ja maaseudun vahvojen peruselinkeinojen, maatalouden ja turkistalouden, vahvistaminen hyvinvoinnin ja asumisviihtyisyyden lisääminen Keski- Pohjanmaan alueella. Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma muodostavat maakunnan tahdonilmaisun valtion budjetin laatimiseen. Siellä esitellään keskeiset hankekokonaisuudet, jotka koetaan alueen kehittymisen kannalta tärkeiksi. 2.2 Seutukunnat Kaustisen seutukunnan kehittämisohjelmassa vuosille ilmaistaan kuntien ja muiden toimijoiden yhteinen tahtotila seutukunnan kehittämisen suuntalinjoiksi. Keskeiset kehittämistavoitteet ovat: 1) Osaamisen ja koulutuksen kehittyminen 2) Tietoverkkojen ja tietotekniikan monipuolinen hyödyntäminen yritystoiminnassa, julkisissa palveluissa ja koulutuksessa sekä yhteisöjen ja alueen asukkaiden toiminnassa 3) Yritystoiminnan monipuolistuminen ja kehittyminen 4) Maatilatalouden turvaaminen seutukunnan vahvuutena ja kehittyminen erikoistuneeksi ja verkostoituneeksi yritystoiminnaksi 5) Toiminta- ja elinympäristön kehittyminen yritystoiminnalle ja asumiselle suotuisaksi 6) Toimialarajat ylittävien klusterien muodostuminen: elektroniikkaklusteri, elintarvikeklusteri ja elämystuotannon klusteri. Vuoden 2000 alusta lähtien siirryttiin Kaustisen seutukunnassa Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman toteuttamiseen. Ohjelmassa korostuvat harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnan kehittäminen, osaaminen ja työllisyys sekä maaseudulta kaupunkeihin tapahtuvan muuttoliikkeen hillitseminen. Nämä elementit ovat luettavissa selkeästi myös seutukunnan kehittämisohjelmassa. Uusi ohjelmakausi vuoden 2007 alusta saattaa muuttaa asetelman uusiksi. Vuoden 2004 kesäkuussa ei ollut vielä tiedossa kuinka nykyisten tavoite 1-alueiden ja Kaustisen seutukunnan tulee käymään seuraavan ohjelmakauden rahanjaossa. Kokkolan seutukunnan kohdalla ohjenuoranamme on Kokkolan seutukunnan aluekeskusohjelman tavoitteet. Ohjelmassa keskitytään toimiin, joiden tavoitteena on eri osapuolten yhteistyön ja verkostoitumisen avulla vahvistaa elinkeinoelämän osaamista, osaavan henkilöstön saatavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjelma kohdennetaan seuraaviin aloihin ja asioihin: kemia ja sitä soveltava teollisuus laserpinnoittaminen veneteollisuus tieto- ja viestintätekniikka (ICT-ala) seudullisella elinkeinoyhteistyöllä muiden alojen kehittäminen. 14 1) Kokkola, Kannus, Himanka, Kälviä ja Lohtaja 2) Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava ja Veteli 3) Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöre ja Pietarsaari

15 Kokkolan seutukunta on ollut vuodesta 1995 asti Länsi- Suomen tavoite 2-aluetta, jonka ohjelma-asiakirjan ja sen täydennysosan tavoitteissa korostuvat yritysten toimintaedellytysten parantaminen sekä yrittäjyyden edistäminen. Kokkolan seutukunnassa voidaan toteuttaa myös valtakunnallista tavoite 3-ohjelmaa, jossa tähdätään lähinnä osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen. Myös näiden tavoiteohjelmien sisältö ja maantieteelliset rajat tukitasoineen olivat vielä tätä kirjoitettaessa hämärän peitossa. Pietarsaaren seutukunnan aluekeskusohjelma suuntautuu verkostoyhteistyötä vahvistaviin toimenpiteisiin, elinkeinoelämän osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Ohjelma on suunnattu merkittävien toimialojen (mm. vene-, muovi-, metalli- ja elintarviketeollisuus) teknologiseen uudistamiseen ja työvoiman osaamistason vahvistamiseen. Seutukunnan elinkeinoyhteistyötä kehittämällä strategiset tavoitteet suunnataan koskemaan myös painopistealojen ulkopuolelle jääviä aloja. Kokkolan ja Pietarsaaren aluekeskusohjelmat on laadittu yhteistyössä molempien seutukuntien kanssa. Tämä onkin järkevää, koska molemmissa seutukunnissa on yhteisiä tavoitteita. Esimerkiksi vene- ja kemian teollisuus ovat kummassakin merkittäviä teollisuudenhaaroja, joiden kehittäminen on yhteinen etu. Seutukunnat muodostavat yhteisen työssäkäyntialueen, jolloin elinkeino- ja työelämää on syytä tarkastella myös yli hallinnollisten rajojen. 2.3 Rakennerahastot Merkittävin Keski-Pohjanmaan alueen kehittämisresurssi on EU:n rakennerahastot, jotka koostuvat Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) sekä kalatalouden ohjausrahastosta (KOR). Rahastojen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään EU:n eri alueiden välisiä kehityseroja sekä tukemaan heikoimmin kehittyneitä alueita. EAKR:n toimenpiteet suunnataan pääasiassa tuotannollisiin investointeihin sekä infrastruktuurin tason nostamiseen. ESR:n toimenpiteet puolestaan suunnataan lähinnä koulutuksen sekä osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. EMOTR:n toimenpiteet kohdistetaan tukemaan maatalouden rakennemuutosta ja maaseudun yleistä kehittämistä. Rahastoilla on kaikilla yhteisiä toisiaan täydentäviä tavoitteita, jotka kaikki tähtäävät alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden lieventämiseen, työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseen sekä uusien työpaikkojen synnyttämiseen. Suurin osa rakennerahastojen panoksista ohjataan ns. tavoiteohjelmien kautta. Rakennerahastokaudella tavoiteohjelmat ovat seuraavat: Tavoite 1 -ohjelma Heikoimmin kehittyneiden alueiden tukeminen Tavoite 2 -ohjelma Rakennemuutoksesta kärsivien alueiden tukeminen Tavoite 3 -ohjelma Inhimillisten voimavarojen kehittäminen Toiminta-alueemme on siinä mielessä erikoinen, että meillä Kaustisen seutukunta kuuluu tavoite 1 -alueeseen, Kokkolan seutukunta tavoite 2 -alueeseen ja Pietarsaaren seutukunta on ns. valkeata vyöhykettä, jossa ei voida toteuttaa kumpaakaan ohjelmaa. Tavoite 3 -ohjelmaa puolestaan voidaan toteuttaa kaikkialla muualla paitsi tavoite 1-alueella eli meillä Kokkolan ja Pietarsaaren seutukunnissa. Tämä kaikki johtaa siihen, että seutukunnat ylittäviä projekteja on erittäin vaikea käytännössä toteuttaa, koska eri ohjelmissa on erilaiset tavoitteet ja kriteerit. Toisaalta alueellamme on se etulyöntiasema, että kaikki em. rahoituskanavat on käytössämme. Kuten edellä mainittiin, asetelma saattaa kluitenkin muuttua EU:n uuden ohjelmakauden alkaessa vuoden 2007 alussa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) koordinoi Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien tavoiteohjelmien toteuttamista laatimalla vuosittain Maakunnan yhteistyöasiakirjan. Se määrittelee eri rahoittajien rakennerahasto-ohjelmiin varattavat varat sekä niiden kohdentamisen linjaukset. Myös kaikki isommat hankkeet tuodaan aina MYR:n hyväksyttäväksi. Vaikka rahoittajat tekevät päätöksensä yksittäisten projektien kohdalla aina em. tavoiteohjelmien ohjelmaasiakirjojen rahoituskriteerien mukaisesti, on Keski-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöasiakirja erittäin merkittävä projektitoimintaamme ohjaava strategia. Tavoiteohjelmien toteuttaminen on Suomessa sovittu niin, että eri ministeriöt toimivat käytännössä projektihakemusten päätösviranomaisina. Ministeriöt ovat delegoineet osittain tehtävänsä edelleen. Esimerkiksi Opetusministeriön hallinnon alalle kuuluvista projekteista tekee päätökset meidän tapauksessa Länsi-Suomen lääninhallitus. Työministeriön päätökset tehdään Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosastolla, maa- ja metsätalousministeriön TEkeskuksen maatalousosastolla, kauppa- ja teollisuusministeriön TE-keskuksen yritysosastolla ja sisäministeriön rahoituspäätökset Maakuntien liitoissa

16 Alueen & yritysten kehittäminen

17 Bioenergiaa metsästä I & II + esiselvitys (jatkohakemus tehty ) Bioenergiaa metsästä on Keski-Pohjanmaan ja Västerbottenin läänin yhteinen bioenergian tutkimushanke. Hankkeen hallinnoija on Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö ja yhteistyökumppaneina ovat Ruotsin Maatalousyliopiston (SLU) biomassateknologian ja kemian sekä metsäteknologian yksiköt, METLA:n Kannuksen tutkimusasema, Chydenius-Instituutti ja Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto. Tavoite Tavoitteena on harvennusmetsistä saadun puupolttoaineen jalostus hankkeesta saatujen tutkimusten avulla pelleteiksi ja briketeiksi huomioonottaen Merenkurkun alueen erityisolosuhteet. Lisäksi tähän aiheeseen liittyvän, yrittäjien, neuvojien ja kouluttajien käyttöön soveltuvan tiedon tuottaminen ja välittäminen. Kohderyhmä Urakoitsijat, metsänomistajat sekä lämpöosuuskunnat. Seminaarien lisäksi alueen avainhenkilöt jakavat tietoa puuenergiakäytön kehityksestä tärkeimmälle kohderyhmälle metsänomistajille ja lämpöyrittäjille. Toiminta-alue Periaatteessa koko Interreg Merenkurkku-MittSkandian alue painottuen ensisijaisesti Keski-Pohjanmaalle Suomessa ja Västerbottenin lääniin Ruotsissa. Budjetti EU/Interreg III A Merenkurkku-MittSkandia n. 49 % Västerbottenin lääni n. 24 % Keski-Pohjanmaan Liitto n. 24 % Omarahoitus (virtuaaliosuus) n. 3 % Hankkeen hallinnointi ja koordinointi Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö ja Chydenius-Instituutti t Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö Jarmo Matintalo p , jarmo.matintalo@ Chydenius-Instituutti Ulf-Peter Granö p. (06) , ulf-peter.grano@chydenius.fi Alueen & yritysten kehittäminen DENET Yrittäjyyden tuki- ja kehittämispalveluympäristö 09/ /2006 Projektin aikana mallinnetaan ja testataan alueen yrittäjyyttä tukeva DENET-hautomopalvelukonsepti. Yrittäjyyttä palvelevien organisaatioiden yhteistyötä parannetaan etsimällä keinoja ja malleja päällekkäistoimintojen poistamiseen ja yhteisten asiakaslähtöisten toimintatapojen luomiseen. Denetin toiminnat kohdistuvat hautomopalvelun kehittämiseen, palvelun tuottajien välisen yhteistyösopimuksen aikaansaamiseen sekä aloittavien ja toimivien yrittäjien hautomokoulutuksen- ja konsultoinnin kehittämiseen ja toteuttamiseen. Projektissa on kevään 2004 aikana aloittanut toistakymmentä yritystä, jotka toimivat pääasiassa palvelualalla. Yritykset ovat hankkeen kautta saaneet koulutusta, konsultointia ja ohjausta yritystoiminnan eri osa-alueille kunkin tarpeen mukaan. Yhteistyösopimuksen mallintaminen lähti liikkeelle yhteistyöryhmän perustamisesta. Ryhmässä mukana olevien organisaatioiden palvelut koottiin palvelutarjottimeen, joka muokataan yrityksille jaettavaan versioon. Yhteistyöryhmässä on lähdetty kehittämään myös hautomapalvelukonseptia tutustumalla erilaisiin hautomotoimintoihin Suomessa. Yhteistyösopimukseen perustuvia palveluja testataan tällä hetkellä käytännössä ja saatujen kokemusten perusteella niitä kehitetään edelleen. Tavoitteena on sopimuksen allekirjoittaminen vuoden 2004 aikana. Tavoitteet Tavoitteena on alueen PK-yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen aktivoimalla aloittavia ja toimivia yrityksiä kehittämistoimintaan ja sitä tukevien palvelujen käyttöön sekä kouluttamalla ja tukemalla toimivia yrittäjiä kehittämistyössä. Tavoitteena on myös yrittäjyyttä tukevien toimijoiden ja organisaatioiden yhteistyön parantaminen, uusien yhteisten toimintamallien kehittäminen sekä yhteistyösopimuksen mallintaminen ja aikaan saaminen toimijoiden välille. Kohderyhmät Käynnistymisvaiheessa olevat yritykset, toimivat laajentumiseen pyrkivät PK-yritykset sekä yrittäjyyttä tukevat palveluntuottajat. Toiminta-alue Kokkolan seutukunta Projektin budjetti on Pohjanmaan TE-keskus, alueen kunnat ja yritykset. Hallinnoija ja toteuttaja Keski-Pohjanmaan aikuisopisto t Pirjo Järvelä, projektipäällikkö p , pirjo.jarvela@kpakk.fi Marko Lehtonen, yrityskouluttaja p , marko.lehtonen@kpakk.fi 17

18 Alueen & yritysten kehittäminen EU-messut 08/ /2001 Projektin idea oli lähtöisin Keski-Pohjanmaan EU:n viestintäverkostolta, johon kuuluvat seuraavat organisaatiot/tahot: Keski-Pohjanmaan Liitto, Pohjanmaan TE-keskus, Kaustisen seutukunta, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Eurooppa-Tiedotus. Tavoitteet Messujen tavoitteena oli jakaa tietoa EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista varojen hyödyntämiseksi alueen eduksi. Messuilla pyrittiin lisäksi jakamaan tietoa mm. rahoituskanavien muuttumisesta ja vaihtoehdoista, esittelemään hankkeiden aikaansaannoksia, tarjoamaan verkostoitumisen mahdollisuuksia sekä levittämään hyviä käytäntöjä. Messupäivän EU-seminaarin luennoitsijat Maakuntajohtaja Altti Seikkula, Keski-Pohjanmaan Liitto Johtaja Kaj Suomela, Pohjanmaan TE-keskus Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, Sisäasiainministeriö Rakennerahastokoordinaattori Marko Muotio, Länsi-Suomen lääninhallitus Osastopäällikkö Ari Lähteenpää, Pohjanmaan TE-keskus/ työvoimaosasto Craft-ohjelman kansallinen yhteyshenkilö Markku Järvenpää, TEKES Yritystutkija Anne Pesola, Pohjanmaan TE-keskus/ yritysosasto Suunnittelija Sari Lehto, Chydenius-Instituutti Yritystutkija Sakari Virta, Pohjanmaan TE-keskus/ maaseutuosasto Toiminnanjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä, Pirityiset ry Kirsti Oulasmaa, Ylivieskan kunta Toimitusjohtaja Marco Hautakoski, Mac-Steel Oy Toimitusjohtaja Hans Ahola, Ahola Transport Oy Yritysklinikat aulan kokoushuoneissa Eurooppa-Tiedotus/Saulo Telimaa, Pohjanmaan TE-keskus, TEKES, KETEK, Keksintösäätiö Näytteilleasettajina oli yhteensä 17 eri organisaatiota ja yli 100 hanketta oli esitteillä Kokkolan kaupungintalon aulassa. Messujen kävijämääräksi arvoitiin noin 400 kävijää ja messujen aikana pidettävät seminaarit/ tietoiskut keräsivät päivän aikana noin 200 kuulijaa. Keski-Pohjanmaan liitolta (8 409 ) sekä Pohjanmaan TEkeskukselta (lehtimainoskulut). Hankesuunnittelija Tiina Valjus Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK p. (06) , tiina.valjus@ketek.fi Farmarikoulutus-hanke Toimintatapa Hanke toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston aikuiskoulutuksen osana käyttäen kouluttajina pääasiassa alueella toimivia asiantuntijoita. Hanke tukee resurssiensa puitteissa koulutustoiminnallaan muita alueella toimivia maatalouden kehittämishankkeita ja levittää niissä syntynyttä uutta tietoa ja uusia toimintatapoja sekä vastaa maatalouden piiristä nouseviin akuutteihin lyhytkestoisiin koulutustarpeisiin. Hanke toimii kiinteässä yhteydessä erityisesti Keski-Pohjanmaan maaseutukeskuksen hallinnoiman Farmarivalmennus-hankkeen kanssa. Keskeiset sisällöt Koulutuksien keskeiset sisällöt perustuvat alueelliseen maaseutustrategiaan ja kansalliseen elintarviketuotannon laatustrategiaan sekä toisaalta akuutteihin asiakaslähtöisiin koulutustarpeisiin. Aihealueita ovat mm. seuraavat: 1) Laatujärjestelmät maatilan johtamisessa 2) Uusi teknologia ja uudet toimintatavat 3) Ajankohtaiset asiakaslähtöiset koulutukset. LATU Laadulla tuloksiin -maatilan johtamiskurssi Muutos vaatii yhteistyötä -koulutus Nautojen toimilupakurssi. Kokkolan seutukunta , EMOTR/TE-keskus Kaustisen seutukunta , EMOTR/TE-keskus Toiminta-alue Kokkolan ja Kaustisen seutukunnat 18 Koulutuksien toteutuminen Farmarikoulutushanke on tähän sakka toteuttanut seuraavia koulutuksia: Luonnonmukaisen tuotannon peruskurssi Laatukäsikirja tutuksi maitotiloille Korjaushitsauskurssi Laatumaitoa robotilla -kurssi Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Perhon yksikkö Apulaisrehtori Heimo Fiskaali, projektipäällikkö p. (06) , , heimo.fiskaali@

19 FinnFisherman Osa 1: Osa II: Projektin tavoitteena oli suunnitella suomalaiset sääolosuhteet kestävä, kaikki lait ja säädökset täyttävä rannikkokalastusalus ammattikalastuskäyttöön, tukea kotimaista veneteollisuutta sekä varmistaa kalastajien elinkeinon säilyminen ja kalaelintarvikkeiden laatu. Toimenpiteet 1) Projektissa on kerätty yksiin kansiin julkaisuksi veneen rakentamiseen ja kalastuselinkeinon harjoittamiseen tarvittavat lait ja säädökset, sekä kalaelintarvikkeiden käsittelyyn sisältyvät lait ja asetukset. 2) Projektissa on toteutettu koko Suomen rannikon ammattikalastajien keskuudessa markkinointitutkimus, joka selvittää kalastajien tämän hetkistä tilannetta, tulevaisuuden suunnitelmia ja mielipiteitä kalastusaluksen ominaisuuksista. 3) Projektissa on suunniteltu kahden eri kokoisen rannikkokalastusaluksen piirustukset. Suunnittelija valittiin projektiin suunnittelukilpailun avulla. Tulokset/kokemukset projektista Projekti on tuottanut paljon hyvää materiaalia kalastuksen tukemiseksi mm. julkaisun: Kalastusveneille ja -aluksille asetetut vaatimukset merenkulku, turvallisuus ja hygienia. Julkaisua on painettu Maa- ja Metsätalousministeriön Kalaja Riistahallinnon julkaisuna (49, 49a, 49b) kolmelle kielelle: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Jotta julkaisun tiedot saatiin mahdollisimman hyvin hyödynnettyä oikeissa kohteissa ja tieto välittyisi kalastajille asti, on julkaisuja jaettu kaikille viranomaistahoille ja järjestöille. Julkaisu on erinomainen apuväline kalastuselinkeinon hoitamiseksi. Suomen rannikon ammattikalastajien keskuudessa toteutettu markkinointitutkimus valmistui syksyllä Yhteistyötä tehtiin rannikkoalueiden TE-keskuksien kanssa, jotta kaikki ammattikalastajat tavoitettiin. Projektissa suunniteltiin kahden eri kokoisen aluksen piirustukset (kokoa 8,40 m ja 10,80 m), suunnittelijana oli Olli Salmela Yacht Design. Alusten suunnittelussa apuvälineenä käytettiin projektin muita tuotoksia. Yhteistyötahot Pohjanlahden merenkuluntarkastustoimisto, Länsi-Suomen lääninhallitus, Vaasan työsuojelupiiri, Österbottens Fiskarförbund sekä Olli Salmela Yacht Design Kohderyhmä Suomen rannikkoseudun ammattikalastajat Budjetti PESCA-Yhteisöaloite 50 % ja kansallinen rahoitus 50 % Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK t Kehityspäällikkö Kalevi Hakala p. (06) , kalevi.hakala@ketek.fi Projektiassistentti Tiina Valjus p. (06) , tiina.valjus@ketek.fi Alueen & yritysten kehittäminen 19

20 Alueen & yritysten kehittäminen FinnMarin tuotanto- ja palkkauskonseptin kehittäminen Kokkolassa toimiva vapaa-ajan veneitä valmistava yritys FinnMarin Oy on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Perinteisellä yksittäistuotanto-periaatteella tapahtuva valmistus, jossa muutama henkilö valmistaa koko veneen alusta loppuun saakka on osoittautunut toimimattomaksi myynnin kasvaessa. Menetelmä on tuottavuudeltaan alhainen, häiriöherkkä ja tuottaa epätasaista laatua. Tämän lisäksi se vaikeuttaa henkilöstörekrytointia, koska vaaditaan monipuolinen osaaminen ja koulutus, jotta henkilö kykenee hallitsemaan kaikki työvaiheet veneenvalmistuksessa. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli kehittää yhteistyössä yrityksen henkilökunnan-, johdon- ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa sarjatuotantoveneiden valmistamiseen optimaalisesti soveltuva tuotantokonsepti, sekä motivoiva ja tasapuolinen palkkausjärjestelmä. Tavoitteena oli myös luoda pysyvä käytäntö, jossa työntekijät itseohjautuvasti organisoivat työtään ja osallistuvat työmenetelmiensä kehittämiseen. Keski-Pohjanmaan Teknologiakeskus KETEKin tavoitteena oli luoda ja saada käyttöön tuotantokonsepti, joka voidaan siirtää myös muihin alueella toimiviin venealan yrityksiin. Tulosten arviointi Projektin ansiosta FinnMarin Oy:ssä tuotekohtaiset työkustannukset ovat pienentyneet 5 40 % venemallista riippuen, toimitusaikapito lähes 100 % ja laatuvirheet ovat pudonneet minimiin. Merkittävää on myös, että kiire työn tekemisessä on vähentynyt selkeän linjatyyppisen solutuotantomallin ansiosta. Tästä huolimatta yritys tuottaa määrällisesti enemmän veneitä samalla henkilömäärällä kuin ennen projektin aloittamista. Kohderyhmä FinnMarin Oy ja Pohjanmaan alueen venealan yritykset Budjetti Työministeriö 70 %, FinnMarin Oy 30 % Keski-Pohjanmaan Teknologiakeskus KETEK Kehitysinsinööri Jouni Vähäsöyrinki p , jouni.vahasoyrinki@ketek.fi Hevosvaellusreitistö Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin hevosvaellusreitistö Perhoon. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä olivat lupien hankkiminen, kustannusarvion laatiminen, reitin suunnittelu, puuston poisto reitiltä, tien ja ojien tekeminen sekä hevosvaellusyrityksiin tutustuminen. Tavoitteena on, että reitistön myötä käynnistyisi vaellusratsastuksia, joita hevosyrittäjät toteuttaisivat. Budjetti (Leader +) Yhteistyötahot Maanomistajat, TVL, Perhon kunta, Perhon ravirata Oy ja hevosmiehet Heimo Fiskaali p. (06) , , heimo.fiskaali@ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Perhon yksikkö 20