Projektit 2002 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ. Kokkolan ammattioppilaitos. Kokkolan kauppaoppilaitos. Gamlakarleby handelsläroverk

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektit 2002 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ. Kokkolan ammattioppilaitos. Kokkolan kauppaoppilaitos. Gamlakarleby handelsläroverk"

Transkriptio

1 Toim. Elina Seppä ja Satu Hourula KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Samkommunen för utbildning i Mellersta Österbotten Projektit 2002 Kokkolan ammattioppilaitos Kokkolan kauppaoppilaitos Gamlakarleby handelsläroverk Kokkolan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Keski-Pohjanmaan maaseutuakatemia Keski-Pohjanmaan opisto Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus KETEK Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus

2

3 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Samkommunen för utbildning i Mellersta Österbotten KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PROJEKTIT 2002 Toim. Elina Seppä ja Satu Hourula Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, 2002

4 JULKAISIJA: Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Samkommunen för utbildning i Mellersta Österbotten Närvilänkatu 8, Kokkola ISBN X Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän julkaisusarja ISSN Art-Print Oy, 2002

5 JOHDANTO Kädessäsi on Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän ensimmäinen projektitoiminnan julkaisu. Julkaisun laatimiseen lähdettiin lähinnä sen takia, että kehittämis- ja projektitoiminta on kasvanut yhtymän sisällä 1990-luvun lopulta lähtien niin merkittäväksi, että sille haluttiin luoda oma foorumi toiminnan esittelemiseksi. Julkaisun ensisijainen tavoite on toimia hyvien käytäntöjen levittämiskanavana. Esimerkiksi uusia projekteja suunniteltaessa kannattaa aina käydä läpi ensimmäisenä aikaisempien ja käynnissä olevien projektien tulokset, jotta resurssit kohdistuisivat oikein. Julkaisun avulla on tavoitteena verkostoitua niin Keski-Pohjanmaan sisällä kuin myös sen ulkopuolella. Julkaisu toimii toivottavasti käyntikorttinamme ja ainakin raottaa ovea uusille kontakteille. Myös oman organisaatiomme sisällä tekijät oppivat kenties tuntemaan paremmin toisensa ja ennen kaikkea projektien tulokset leviävät koko organisaation ja alueen käyttöön. Projekteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän yksiköiden ulkopuolista julkista tukea saavia hankkeita. Yksiköissämme tehdään tulevilla sivuilla esiteltävien hankkeiden lisäksi myös laajaa sisäistä kehittämistoimintaa, joka rahoitetaan lähinnä koulutuspalvelujen myynnillä. Yksiköillä on myös useita yritysten suoria kehittämisprojekteja, joita ei esitellä tässä yhteydessä kaikessa laajuudessaan. Projektit on jaettu vuonna 2002 käynnissä olleisiin ja vuosina päättyneisiin. Edelleen projekteja on ryhmitelty aihepiirien ja yksiköiden mukaan. Yksityiskohtaisempaa tietoa projekteistamme saat osoitteesta: Toivottavasti saat toiminnastamme uusia ajatuksia ja ideoita omaan työhösi. Ota yhteyttä! Kokkolassa Harri Lundell Kehittämispäällikkö p. (06) , Tapani Salomaa Hanketiimin puheenjohtaja p. (06) ,

6 SISÄLLYS JOHDANTO 1 YLEISTÄ KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PROJEKTITOIMINNASTA Koulutuskuntayhtymän organisaatio Projektitoiminnan tavoitteet ja strategia Projektitoiminta yksiköittäin Projektitoiminnan laajuus ja vaikuttavuus Projektitoiminnan rahoitus 11 2 OHJAAVAT STRATEGIAT JA TAVOITTEET Keski-Pohjanmaan maakunta Seutukunnat Rakennerahastot Muita strategioita ja tavoitteita Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teknologiastrategia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Tulevaisuus 14 3 PROJEKTIESITTELYT 15 Päättyneet projektit 15 Albatrossi II 15 EU-messut 16 FinnMarin tuotanto- ja palkkauskonseptin kehittäminen 17 Industrial MBA 18 Julkiset hankinnat 19 KOKE Kennelalan kehittämiskeskuksen esiselvityshanke 20 Kokkolan seutukunnan naisyrittäjyys Messuilta menestykseen Pk-yritysten vientiosaamisen kehittäminen 22 Nordic Boat Excellence -esiprojekti 23 Nordic Wood 24 PK2000 Osaamisen kehittäminen 25 Pk-yrityksen laatujohtamisen kehittäminen Laatu II 26 Pohjalaista taitoa tuotantoon 27 Satus ohjelma Kemian osaamiskeskuksen tutkimusohjelman aloittaminen 28 Siivet kantaa II 29 Somaattiset siivet 30 Tekno 2000 Pk-yritysten teknologiahankkeen suunnittelu- ja toteutushanke 31 Teknologian osaamisen kehittäminen DeveCenEx-ohjelma 32 Tekstiili- ja vaatetuslaboratorion käynnistäminen 33 Termisen analytiikan laitteistohankinta 34 Tuottava veneenvalmistus 35 Wisacoach 36

7 Käynnissä olevat projektit 37 Yritysten ja alueen kehittämisprojektit 37 AALTO Ammatillinen liikkuvuus 37 CenEx Kemian osaamisen kehittäminen: Kokkolan Kemian Kaupunkiohjelma/ Kokkolan aluekeskusohjelma, kemia/kokkolan seudun kemian osaamiskeskus 38 DENET Yrittäjyyden tuki- ja kehittämispalveluympäristö 39 Finn Fisherman 40 Innovaatioiden edistäminen BIC-palvelutoiminta ja yrityshautomo-ohjaus Kokkolan seutukunnassa 41 IT-tietoliikenne- ja medialaboratoriohanke IT-palvelukeskus 42 IT-tukipalvelu 43 KANAVA Sisältötuotantoalan yritystoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen 44 KASE Center Yrittäjyyden tuki- ja kehittämispalveluympäristö 45 KASE-TYKY Kaustisen seutukunnan työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämishanke 46 Keski-Pohjanmaan kone- ja hankerengas 47 Keski-Pohjanmaan puutuotealan toimialavastaava Länsi-Suomen tavoite 2 -alueella 48 Laadulla kilpailukykyä 49 Laserlabra 1. Laserpinnoitusinstituutin käynnistämishanke, vaihe Maatilarekry Kaustisen seutukunta 51 Marjanviljelyn edistäminen ja korjuutapojen kehittäminen 52 Massiivipuuelementtirakentamisen edistäminen Pohjoismaissa / Kokkolan koerakentamiskohde 53 Metallin kemiallisen pintakäsittelyn kehittäminen, osa I: Osaajien kouluttaminen, osa II: Yritysten kehittämisen tukipalvelu 54 Metka Maahanmuuttajien projekti 55 MPS-verkoston kehittämishanke 56 Mukava 1 Vaihtovalmennusverkoston kehittäminen 57 Mukava 2 Verkoston kehittäminen 58 Nordic BIC 59 Nuorten yrittäjyys- ja yrittäjäkoulutushanke 60 OPPI-projekti Nuorten kuntoutuskokeilu 61 Pienimuotoisen elintarviketuotannon kehittämishanke Kaustisen ja Kokkolan seutukunnat 62 Pietarsaaren aluekeskusohjelma: Muovialan kehittäminen 63 Pk-yritysten kehittämishankkeet Kannuksen kaupungissa 64 Py-CG/MS-laitteiston ja sillä tuotettavaan palveluun tarvittavan osaamisen hankinta 65 Päättötöiden meklaripalvelut 66 Sisua Siipiin -projekti Kaustisen seutukunta 67 Sisua Siipiin -projekti Kokkolan seutukunta 68 Tekno 2003 Teknologiapalveluohjelma 69 TopFlash Metallialan täsmäkoulutus 70 Turkistuotannon osaamisverkosto 71 Työelämäpolut Kaustisen seutukunnan työllistämishanke 72 Venealueohjelma 73 VeNET Pohjanmaan veneteollisuuden verkostoitumishanke 74 Ympäristöjärjestelmän mallintaminen Green Card 75 Aluekehitys Koulutuksen kehittämisprojektit 76 KYKY-hanke Opettajien työssäoppimisjaksot 76 TARVE Työssäoppimisen arviointi ja evaluointi 77 TopNet Etäopiskellen työpaikkaohjaajaksi 78 Urahaukka Nuorten ura- ja rekrytointiprojekti 79 Virtuaalikoulu 80 YHTEYS Toisen asteen opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen aikaisten yhteydenpitojärjestelmien kehittäminen 81 Muita koulutuksen kehittämishankkeita 82 Kansainvälisyysprojektit 84 Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän kansainvälinen toiminta 84 Kansainvälistyvä projektiosaaja EU-osaajakoulutus 85 Kiina-verkosto 86 Majakka maailmalle -verkosto 87 Muut kansainväliset hankkeet 88

8 6 1 YLEISTÄ KESKI-POHJANMAAN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄN PROJEKTITOIMINNASTA 1.1 Koulutuskuntayhtymän organisaatio Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä on 17 kunnan omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Koulutuskuntayhtymä vastaa toimialueen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä sekä osallistuu aktiivisesti yritystoiminnan ja aluekehityksen edistämiseen. Koulutuskuntayhtymä on myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön suurin osakas 50 %:n osuudella. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä koostuu kuudesta eri koulutusyksiköstä sekä teknologiakeskus KETEK:stä (kuva 1.). Koko yhtymässä oli vuoden 2001 lopussa yhteensä 476 työntekijää ja toimintatulot olivat 29,6 M. Koulutuskuntayhtymän toiminta jakautuu kahteen päätehtävään koulutustoimintaan ja aluekehittämistehtävään. Vuodesta 2000 lähtien yhtymän yhteiset toiminnot on järjestetty siten, että merkittävimpiä toimintokokonaisuuksia on yhdistetty eri tiimeihin. Tiimien tehtävänä on lisätä yhteistyötä ja koota voimia toiminnoissa, jotka löytyvät jokaisesta yksiköstä. Esimerkiksi kaikilla yksiköillä on omaa projektitoimintaa lähtien omista vahvuuksista ja perustehtävästä. Tätä monipuolista tehtäväkenttää koordinoi hanketiimi, jossa on edustus kaikista yksiköistä. Hanketiimin tehtävät: Koulutuskuntayhtymän sekä alueen strategioiden linjausten konkretisoiminen kehittämishankkeiksi ja -ohjelmiksi Yksiköiden yhteistyön lisääminen lähtien jo hankkeiden ideointivaiheesta. Eli kaikkien osapuolten panokset ja osaaminen on saatava yhteiseen käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Uusien rahoituskanavien aktiivinen etsiminen ja niistä tiedottaminen Yhteisten pelisääntöjen ja toimintamallien luominen sekä henkilöstön kouluttaminen niiden käyttöönottoon Yksiköiden projektitoiminnan tukeminen Koulutuskuntayhtymän ja sen yksiköiden aluekehittämistehtävän ja -aseman turvaaminen myös jatkossa Yhteistyön lisääminen myös muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa. Kuva 1. Koulutuskuntayhtymän yhteisten toimintojen organisointi.

9 7 1.2 Projektitoiminnan tavoitteet ja strategia Koulutuskuntayhtymän yksiköiden projektitoiminnalla pyritään vaikuttamaan alueen kehittymiseen yhdessä muiden viranomaisten, koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää alueen strategioiden ja muiden yhteisesti sovittujen tavoitteiden tuntemista, niihin sitoutumista sekä niiden toteuttamista. Koulutuskuntayhtymän Strategia julkaisussa luodaan suuntaviivoja myös kehittämis- ja projektitoiminnalle. Sen hankestrategiassa sanotaan seuraavaa: Koulutuskuntayhtymän hanketoiminnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Koulutuskuntayhtymän sisällä hakeudutaan sekä maantieteellisesti, että toiminnallisesti laajempiin hankekokonaisuuksiin ja -ohjelmiin. Vältetään tilannetta, jolloin yhtymän sisällä on samaan aikaan käynnissä useita samantyyppisiä hankkeita. 2. Hanketoiminnassa käytetään kunkin yksikön luontaisia vahvuuksia hyväkseen. Yksiköiden yhteistyö ja vastuualueista sopiminen tulee olemaan yksi ratkaisevan tärkeä asia koulutuskuntayhtymän kannalta hanketoiminnassa. 3. Kaikissa hankkeissa olisi oltava yhteys koulutuksen ja työelämän välillä. Hankkeiden toteuttamisessa käytetään opiskelijoita ja omaa henkilökuntaa mahdollisimman paljon. Koulutuskuntayhtymän hanketoiminnalla pyritään vaikuttamaan erityisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: Tieto- ja informaatiotekniikkaa (sisällöntuotanto, teknologiset sovellukset) käyttävän koulutus- ja yritystoiminnan vankistaminen ja kehittäminen Pintakäsittelytekniikan osaamisen kehittäminen liiketoiminnaksi Kemian osaamiskeskuksen saaminen Kokkolaan Elintarvikealan osaamisverkoston luominen kattaen koko tuotantoketjun Toimialakohtaisten kehittämishankkeiden kokoaminen toimenpideohjelmiksi (esim. TeVaNaKe- ja veneteollisuus) Koulutusväylä-mallin kehittäminen alueen koulutusjärjestelmään. Luodaan mahdollisuuksia jatkaa sujuvasti ja joustavasti eri koulutusasteelta toiselle. Oman henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Oleellista on siis se, että kykenemme hyödyntämään yksiköissä olevaa osaamista alueen kehittämisessä. Tämä tarkoittaa sitä, että vahvuudet on ensin tunnistettava ja kohdistettava voimavarat niitä tukemaan. Tärkeää on sisäisen työjaon lisäksi löytää oikeat kumppanit kunkin asian eteenpäin viemiseen. Tämä korostuu erityisesti EU:n kansainvälisissä projekteissa, joissa lähes poikkeuksetta tarvitaan lukuisia ulkomaisia partnereita. Kumppanuuksien hakeminen ja yhteistyöverkostojen rakentaminen tulee olemaan tulevaisuudessa projektitoimintamme kehittymisen kannalta avaintekijä. Aluekehitys 4. Tavoitteena on hankkeiden myötä alueen osaamisen, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen. Hanketoiminnan tavoitteet noudattavat edellä esiteltyjä koulutuskuntayhtymän yleisiä strategisia tavoitteita. 5. Pyritään hyödyntämään maksimaalisesti EU:n tavoiteja erillisohjelmat. Kuva 2. Hanketiimin jäsenet: Tapani Salomaa (vas.), Eija Liikamaa, Juhani Kuusilehto, Tom Bjon, Harri Lundell, Jarmo Matintalo, Elina Seppä ja Sirkku Purontaus. Kuvasta puuttuvat: Tarja Halkosaari, Matti Louhula, Iiris Myllykangas ja Raita Salminen.

10 8 1.3 Projektitoiminta yksiköittäin Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskuksen työelämälähtöinen projektitoiminta Aikuiskoulutuskeskus on ollut aktiivinen ja tavoitteellinen toimija alueen kehittymistä ja ihmisten hyvinvointia edistävässä EU-ohjelmaperusteisessa projektitoiminnassa vuodesta 1995 alkaen. Projekteja on toteutettu yhteensä yli 60. Tällä hetkellä käynnissä olevia mittasuhteillaan ja budjetiltaan laajoja kehittämis- ja koulutusprojekteja on noin 15 ja niiden kokonaisbudjetti on noin 9 milj. euroa. Osallistujia meneillään olevissa projekteissa on yli henkilöä. Näiden lisäksi toteutetaan pienempiä esiselvitysja valmisteluprojekteja. Aikuiskoulutuskeskuksen oman strategian toteuttamisessa projektitoiminta on keskeinen työkalu. Projektitoiminnan lähtökohtana on tiiviit ja aktiiviset työelämäyhteydet. Projektitoiminnan tavoitteena on vastata alueen aikuisväestön ja elinkeinoelämän tarpeisiin tuottamalla eri toimialoille kysyntä- ja tarvelähtöisesti räätälöityjä koulutus- ja kehittämispalveluja. Aikuiskoulutuskeskus on toteuttamiensa projektien myötä: 1. kehittänyt projekteissa palvelukonseptiaan monipuoliseksi kokonaisuuksista rakentuvaksi palveluksi 2. pilotoinut projekteissa toimintamalleja, jotka hyödyntävät samanaikaisesti sekä markkinoilla olevan työvoiman työllistymisistä että yritysten ja niissä toimivan työvoiman kehittymistä 3. mallintanut muuta koulutus- ja palvelutoimintaansa projekteissa hyviksi havaittujen toimintatapojen pohjalle 4. monipuolistanut oman henkilöstönsä projekti- ja yritysyhteistyöosaamista 5. laajentanut asiantuntijaverkostoaan Keskeistä aikuiskoulutuskeskuksen koulutus-, kehittämisja tukipalveluissa on asiakkaan huomioiva näkökulma ja kehittymissuunnitelmiin (yrityksen, työntekijän, työttömän) perustuva toimintamalli/-tapa, jossa korostuu: 1. tarvelähtöisyys 2. työelämäläheisyys 3. yksilöllisyys 4. joustavuus 5. kehittämistavoitteisuus Hanketoiminnan tavoitteet Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK:issä Teknologiakeskus Ketek on määrätietoisesti viime vuosien aikana kasvattanut ja kehittänyt toimintaansa teknologiakeskustyyppiseksi. Vuoden 2000 alusta Ketek on toiminut koulutuskuntayhtymän liikelaitoksena. Tiimiorganisaatiota on vahvistettu ja toimintaa laajennettu. Projektitoiminnan keskeisenä tavoitteena on asiakaslähtöisyys. Ketekin toimialat ovat aluekehitys, tekniikan alan soveltava tutkimus ja kehitys, teknologian siirto sekä yritysten innovaatio- ja liiketoimintapalvelut. Tutkimus- ja kehitystyö painottuu kemian teollisiin sovellutuksiin, konepajateollisuuden tuotantotekniikkaan, erityispainopisteenään laserpinnoitus ja veneen valmistuksen teknologia. Ketekin koko toiminta rahoitetaan projektitoiminnan kautta. T&k-toimintaan sekä teknologian siirtoon liittyviä projekteja ohjaavat alueen teknologiastrategiat sekä Kokkolan ja Pietarsaaren aluekeskusohjelmat. Ketek on keskeinen toimija Kokkolan seudun aluekeskusohjelman laserpinnoituksen, kemian teollisten sovellutusten sekä veneteknologian kehittämisen painopisteissä. Yhteistyö on tiivistä Pietarsaaren aluekeskusohjelman veneteknologian sekä kemian teollisiin sovellutuksiin kuuluvan muovialan kehittämisessä. Tavoitteena on vahvistaa Ketekiä maakunnallisena teknologiayksikkönä, joka palvelee tasapuolisesti kaikkia jäsenkuntia ja sidosryhmiä. Toimintaa suunnataan siten, että yhä selvemmin toiminnasta voidaan erottaa kolme pääaluetta: uuden liiketoiminnan kehittäminen, kehitysohjelmat ja teknologian siirto sekä yrityskehitysprojektit. Tavoitteena on saada alueelle kemian osaamiskeskus, laserpinnoituksen tutkimusyksikkö sekä venealan kehitysyksikkö. Yhdyshenkilö: Johtaja Juhani Kuusilehto p. (06) , Yhdyshenkilö: Projektikoordinaattori Iiris Myllykangas p. (06) ,

11 9 Keski-Pohjanmaan Maaseutuakatemian koulutuksen ja työelämän kehittämishankkeet Toisen asteen oppilaitosten projektitoiminnan tavoitteet Maaseutuakatemian Missio: Maaseutuakatemian tehtävänä on koulutuksellisin keinoin tukea toiminta-alueensa maaseudun elinvoimaisuutta parantamalla elinkeinoelämän kilpailukykyä ja monipuolistamalla sen rakennetta. Maaseutuakatemia kouluttaa läpi elämän. Elinkeinoelämään siirtymisen jälkeen osaamista täydennetään ammattitutkintokoulutuksella ja erilaisia kehittyvien ja muuttuvien elinkeinojen tarpeita palvellaan aikuiskoulutuksella. Samalla osallistumme erilaisiin missiotamme palveleviin kehittämishankkeisiin opetuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi sekä kansainvälisyyden lisäämiseksi. Ajankohtaisia aiheita tänään ovat mm. näyttöjen kehittäminen nuorisoasteen koulutukseen ja verkko-oppimisen kehittäminen Virtuaalikouluhankkeen kautta sekä erilaiset kansainvälistymistä edistävät hankkeet. Mission tukemiseksi on käynnistetty myös lukuisia erilaisia elinkeinojen kehittämishankkeita. Tämä toiminta on nykyisellään huomattavasti laajempaa ja taloudellisesti merkittävämpää kuin opetuksen kehittämishankkeet. Kehittämishankkeita käynnistetään aloille, jotka luontevasti soveltuvat osaamisalueisiimme ja koulutusaloihimme. Kaikkiin hankkeisiin liittyy oleellisena osana koulutusnäkökulma. Koulutuskuntayhtymän varsinaisten toisen asteen oppilaitosten projektitoiminta keskittyy ydintoiminnon eli opetuksen kehittämiseen. Laajat kaikkia yksiköitä koskettavat projektit hallinnoidaan pääsääntöisesti keskustoimistosta, jonne on keskittynyt merkittävää projektien hallinnoinnin osaamista. Oppilaitosten rooli on isommissa projekteissa varsinaisen projektitoiminnan ideointi ja myöhemmin toteuttamiseen osallistuminen. Oppilaitoksilla on luonnollisesti myös omaa erityspiirteisiin liittyvää pienempää projektitoimintaa. Perusperiaatteena on kuitenkin pidettävä sitä, että kaikki oppilaitokset otetaan aina mukaan mikäli mahdollista ja hyvät käytännöt pyritään levittämään kaikkiin oppilaitoksiin. Projektitoiminta on vahvasti opetusta tukevaa, joten aihepiirit ovat luonnostaan kohdistuneet työssäoppimisen, vaihtoehtoisten oppimismenetelmien (virtuaaliopetus ym.) sekä opettajien työelämäjaksojen kehittämiseen. Opettajille on avautunut mielenkiintoisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen projektien kautta, joka täytyy mahdollistua jatkossakin. Uusia haasteita ovat ns. ammatillisen väylän arvostuksen kasvattaminen tulevaisuudessa. Eli pyritään kaikin keinoin parantamaan ammatillisen koulutuksen imagoa. Muita oppilaitosten projektitoiminnan kehittämiskohteita ovat oppisopimuskoulutus sekä näyttöjärjestelmät. Aluekehitys Tärkeimpiä hanketoiminnan painopistealoja ovat maatilatalous, metsätalous, turkistuotanto ja elintarviketuotanto. Myös kehittyviin elinkeinoihin liittyviä hankkeita toteutetaan. Hanketoimintaa järjestetään jokaisessa toimipaikassa resurssien ja osaamisen puitteissa. Hanketoimintaa koordinoi aikuiskoulutus- ja hanketiimi ja maaseutuakatemialla on edustus koulutuskuntayhtymän hanketiimissä. Hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen pyritään tekemään kuntayhtymän strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tulevaisuuden visiona on erillisen hanketoimintayksikön luominen, joka toimisi maaseutuakatemian yhteisenä kehittämisyksikkönä. Yhdyshenkilöt: Rehtori vs. Jarmo Matintalo p. (06) , Aikuiskoulutusjohtaja Matti Louhula p. (06) , Yhdyshenkilö: Kehittämispäällikkö Harri Lundell p. (06) ,

12 1.4 Projektitoiminnan laajuus ja vaikuttavuus Koulutuskuntayhtymän projektitoiminnalla on vaikutettu alueen kehittymiseen laajassa mittakaavassa jo edelliseltä EU:n ohjelmakaudelta 1990-luvun puolivälistä lähtien. Toiminnalla on mahdollistettu alueelle merkittäviä kehittämispanoksia, mikä on näkynyt vuosittain mm. satoina uusina työpaikkoina ja kymmeninä uusina yrityksinä. Yritysten kehittämistoiminnalla ollaan aikaansaatu tehokkuutta, uusia toimintamalleja ja teknologioita, mikä on myös välillisesti aikaansaanut uusia työpaikkoja. Koulutuskuntayhtymän yksiköissä työskenteli vuoden 2002 syyskuussa n. 100 projektityöntekijää lähes 50:ssä julkisrahoitteisessa projektissa. Suurin osa projektien parissa työskentelevistä on hyvin koulutettuja ja kokeneita projektityön ammattilaisia. Tätä osaamisen keskittymää voidaankin pitää alueen kannalta erittäin merkittävänä. Käynnissä olevien projektiemme yhteenlasketut budjetit olivat n. 16,7 miljoonaa euroa. Koulutuskuntayhtymän projektitoiminta on ollut selvässä kasvussa vuodesta 1999 lähtien (kaavio 3.). Kasvuun on vaikuttanut oleellisesti EU:n ohjelmakauden mukanaan tuomat uudet rahoitusmahdollisuudet sekä myös kasvanut kokemus projektien valmistelussa ja toteuttamisessa. Varsinkin työelämän liikkuvuuteen ja työmarkkinoiden toimimiseen tähtäävien projektien toteuttamisessa on syntynyt Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskuksessa merkittävää osaamista. Samoin yritysten ja niiden teknologioiden kehittäminen on edelleen vahva osaamisalue, josta vastaa pääosin teknologiapalvelukeskus Ketek. Ehkä eniten kuitenkin on kasvanut maatalouden ja sen liitännäiselinkeinojen kehittämisprojektit. Tässä on muodostunut maaseutuakatemialle selkeä tehtävä maakunnassamme. Yksi kasvua selittävä tekijä on myös se, että Opetusministeriö on nostanut selkeästi ammatillisen koulutuksen kehittämisen yhdeksi keskeisimmäksi ESR-rahoitusten kohdentamisperiaatteekseen, mikä on näkynyt myös meillä koulutuksen kehittämisprojektien kasvuna. Suurin projektien toteuttaja syksyllä 2002 oli Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus, jolla oli käynnissä yhteensä 18 julkisrahoitteista projektia. Suurin yksittäinen projekti puolestaan oli Maaseutuakatemian Kannuksen yksikön hallinnoima Turkistuotannon osaamisverkosto, jonka osahankkeiden yhteenlaskettu budjetti vuosille oli n. 1,1 M. Taulukko 4. Koulutuskuntayhtymän lokakuussa 2002 käynnissä olleet projektit yksiköittäin. Yksikkö kpl budjetit osuus % Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus ,50 % KETEK - Teknologiakeskus ,52 % Keskustoimisto ,03 % Keski-Pohjanmaan maaseutuakatemia ,09 % Kokkolan ammattioppilaitos ,42 % Kokkolan kauppaoppilaitos ,28 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ,17 % YHTEENSÄ ,00 % Projekteja voidaan luokitella myös niiden aiheiden mukaan. Yksi tapa on jakaa ne alueen ja yritysten kehittämiseen ja koulutustoiminnan kehittämiseen. Aluekehitysprojektien osuus koko volyymistä oli n. 88 % (n. 14,6 M, 50 kpl) ja koulutuksen kehittämisprojektien n. 12 % (n. 2,1 M, 13 kpl). Oleellista on kuitenkin se mitä projekteilla on saatu aikaan. Tärkeintä ei ole missään tapauksessa projektivolyymin tai projektien lukumäärän kasvattaminen vaan hyvien käytäntöjen luominen ja alueen kehittyminen. Seuraava vaihe koulutuskuntayhtymän projektitoiminnan kehittämisessä onkin vaikuttavuuden arviointijärjestelmän kehittäminen. Tämä on asetettu tavoitteeksi vuodelle 2002, joten tuloksia on saatavissa vuoden 2003 puolella. Kaavio 3. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän projektitoiminnan volyymi v M 10

13 Projektitoiminnan rahoitus Projektien rahoitus rakentuu useimmiten siten, että ne sisältävät osan EU:n ja valtion rahaa, osa kerätään alueen kunnilta ja osa osallistuvilta yksityisen sektorin edustajilta yrityksiltä tai yksityishenkilöiltä. Joissain tapauksissa koulutuskuntayhtymä sijoittaa myös omaa rahaa projektin rahoittamiseksi. Suhteet vaihtelevat voimakkaasti riippuen rahoituskanavasta. Voidaan kuitenkin arvioida, että alueen kunnilta kerättävän rahoituksen osuus on n. 5 % projektitoimintamme kokonaisrahoituksesta eli n euroa/ vuosi. Näinollen alueen kuntien sijoitukset ovat tulleet euromääräisesti lähes 20-kertaisesti takaisin. Yritysten maksuosuudet vaihtelevat myös riippuen eri rahoituskanavasta. Keskimäärin yritysten rahoitusosuus on koulutuskuntayhtymän projekteissa n. 30 %. Projekteissa on kuitenkin onnistuttu vähentämään yritysten varsinaista rahapanostusta lukemalla osarahoitukseksi yritysten projekteihin käyttämän työajan ns. virtuaalirahan. Alueen toimijoiden ja edunsaajien ulkopuolista rahoitusta projekteissa on siis n. 65 %. Aluekehitys Perusperiaatteena voidaan pitää sitä, että silloin, kun olemme kehittämässä aluetta ja teemme tavallaan yhteisen hyvinvoinnin puolesta töitä, on rahoitus löydyttävä toiminnalle ensisijaisesti koulutuskuntayhtymän ulkopuolisista lähteistä. Silloin kun koulutuskuntayhtymä on kehittämistoiminnan kohteena ja yhtenä edunsaajana, voi olla perusteltua sijoittaa myös omia panoksia. Esimerkkinä mainittakoon työssäoppimisen kehittämiseen tähtäävät ESR-projektit tai vaikkapa uusien opetusmenetelmien testaaminen virtuaalikouluprojekteissa. EU:n rakennerahastohankkeissa, joita suurin osa kuntayhtymän projekteista edustaa, rahoitus tulee jälkikäteen. Eli toteutuneita kustannuksia vastaan saamme aikanaan rahoituksen kuitti kuittia vastaan. Näin ollen projektitoiminnalla ei voi tehdä voittoa samaan tapaan kuin esimerkiksi koulutuspalveluiden myynnillä. Jälkirahoitteisuus tuo myös rasituksia kuntayhtymän kassalle, koska rahaa on aina n. puolen vuoden toiminnan verran odottamassa maksajaansa. Projektitoiminta sitoo siis kuntayhtymän kassavaroja merkittävästi. Oleellista onkin se, että kykenemme kohdistamaan projektitoiminnasta aiheutuvat kustannukset oikein ja saamaan ne nopeasti maksuun.

14 12 2 OHJAAVAT STRATEGIAT JA TAVOITTEET 2.1 Keski-Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaa on Suomen 19 maakunnasta toiseksi pienin väkiluvultaan n :lla asukkaallaan. Väestön rakenne eroaa muusta maasta siten, että lapsia on suhteellisesti enemmän korkeammasta syntyvyydestä johtuen. Alue on kuitenkin monen muun maakunnan ohella muuttotappioaluetta, minkä takia työikäistä väestöä on muuta maata hiukan vähemmän. Alueen erikoisuus on elinkeinorakenne, jossa korostuvat elinvoimainen maatalous sekä kemian suurteollisuus. Voimakkaasti kasvavia aloja ovat veneteollisuus sekä metalliteollisuus. Maakunta muodostuu Kokkolan 1) ja Kaustisen 2) seutukunnista. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän toiminnalliseen alueeseen kuuluu oleellisesti myös Pietarsaaren 3) seutukunta, jolloin toiminta-alueemme käsittää n asukasta. Alue on vahvasti kaksikielinen, ruotsinkielisten osuus on n. 25 %. Keski-Pohjanmaan liitto edustaa ulospäin maakuntansa kuntia sekä toimii niiden edunvalvojana. Liitolla on myös merkittävä aluekehitystehtävä, koska se laatii maakunnan kehittämisohjelmia ja strategioita, osallistuu rahoittavien viranomaisten kanssa eri rahoitusohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä jakaa myös itse maakunnan kehittämisrahaa. Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiassa korostuvat seuraavat asiat: aluekeskus Kokkolan vahvistuminen panostaminen vahvaan osaaminen, erityisesti kemian sovelluksiin ja ICT-alaan kansainvälistyminen kulttuuri ja syvä maakuntaidentiteetti pyrkiminen korkeaan elämisen tason 2.2 Seutukunnat Kaustisen seutukunnan kehittämisohjelmassa vuosille ilmaistaan kuntien ja muiden toimijoiden yhteinen tahtotila seutukunnan kehittämisen suuntalinjoiksi. Keskeiset kehittämistavoitteet ovat: 1. Osaamisen ja koulutuksen kehittyminen 2. Tietoverkkojen ja tietotekniikan monipuolinen hyödyntäminen yritystoiminnassa, julkisissa palveluissa ja koulutuksessa sekä yhteisöjen ja alueen asukkaiden toiminnassa 3. Yritystoiminnan monipuolistuminen ja kehittyminen 4. Maatilatalouden turvaaminen seutukunnan vahvuutena ja kehittyminen erikoistuneeksi ja verkostoituneeksi yritystoiminnaksi 5. Toiminta- ja elinympäristön kehittyminen yritystoiminnalle ja asumiselle suotuisaksi 6. Toimialarajat ylittävien klusterien muodostuminen: elektroniikkaklusteri, elintarvikeklusteri ja elämystuotannon klusteri. EU:n uuden ohjelmakauden myötä vuoden 2000 alusta lähtien siirryttiin Kaustisen seutukunnassa Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman toteuttamiseen. Ohjelmassa korostuvat harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnan kehittäminen, osaaminen ja työllisyys sekä maaseudulta kaupunkeihin tapahtuvan muuttoliikkeen hillitseminen. Nämä elementit ovat luettavissa selkeästi myös seutukunnan kehittämisohjelmassa. Kokkolan seutukunnan kohdalla ohjenuoranamme on Kokkolan seutukunnan aluekeskusohjelman tavoitteet. Ohjelmassa keskitytään toimiin, joiden tavoitteena on eri osapuolten yhteistyön ja verkostoitumisen avulla vahvistaa elinkeinoelämän osaamista, osaavan henkilöstön saatavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjelma kohdennetaan seuraaviin aloihin ja asioihin: kemia ja sitä soveltava teollisuus laserpinnoittaminen veneteollisuus tieto- ja viestintätekniikka (ICT-ala) seudullisella elinkeinoyhteistyöllä muiden alojen kehittäminen. 1) Kokkola, Kannus, Himanka, Kälviä ja Lohtaja 2) Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava ja Veteli 3) Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöre ja Pietarsaari

15 13 Kokkolan seutukunta on ollut vuodesta 1995 asti Länsi- Suomen tavoite 2 -aluetta, jonka ohjelma-asiakirjan ja sen täydennysosan tavoitteissa korostuvat yritysten toimintaedellytysten parantaminen sekä yrittäjyyden edistäminen. Kokkolan seutukunnassa voidaan toteuttaa myös valtakunnallista tavoite 3 -ohjelmaa, jossa tähdätään lähinnä osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen. Pietarsaaren seutukunnan aluekeskusohjelma suuntautuu verkostoyhteistyötä vahvistaviin toimenpiteisiin, elinkeinoelämän osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Ohjelma on suunnattu merkittävien toimialojen (mm. vene-, muovi-, metalli- ja elintarviketeollisuus) teknologiseen uudistamiseen ja työvoiman osaamistason vahvistamiseen. Seutukunnan elinkeinoyhteistyötä kehittämällä strategiset tavoitteet suunnataan koskemaan myös paino-pistealojen ulkopuolelle jääviä aloja. Kokkolan ja Pietarsaaren aluekeskusohjelmat on laadittu yhteistyössä molempien seutukuntien kanssa. Tämä onkin järkevää, koska molemmissa seutukunnissa on yhteisiä tavoitteita. Esimerkiksi vene- ja kemian teollisuus ovat kummassakin merkittäviä teollisuudenhaaroja, joiden kehittäminen on yhteinen etu. Seutukunnat muodostavat yhteisen työssäkäyntialueen, jolloin elinkeino- ja työelämää on syytä tarkastella myös yli hallinnollisten rajojen. 2.3 Rakennerahastot Merkittävin Keski-Pohjanmaan alueen kehittämisresurssi on EU:n rakennerahastot, jotka koostuvat Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) sekä kalatalouden ohjausrahastosta (KOR). Rahastojen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään EU:n eri alueiden välisiä kehityseroja sekä tukemaan heikoimmin kehittyneitä alueita. EAKR:n toimenpiteet suunnataan pääasiassa tuotannollisiin investointeihin sekä infrastruktuurin tason nostamiseen. ESR:n toimenpiteet puolestaan suunnataan lähinnä koulutuksen sekä osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. EMOTR:n toimenpiteet kohdistetaan tukemaan maatalouden rakennemuutosta ja maaseudun yleistä kehittämistä. Rahastoilla on kaikilla yhteisiä toisiaan täydentäviä tavoitteita, jotka kaikki tähtäävät alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden lieventämiseen, työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseen sekä uusien työpaikkojen synnyttämiseen. Suurin osa rakennerahastojen panoksista ohjataan ns. tavoiteohjelmien kautta. Rakennerahastokaudella tavoiteohjelmat ovat seuraavat: Tavoite 1 -ohjelma: heikoimmin kehittyneiden alueiden tukeminen Tavoite 2 -ohjelma: rakennemuutoksesta kärsivien alueiden tukeminen Tavoite 3 -ohjelma: inhimillisten voimavarojen kehittäminen Toiminta-alueemme on siinä mielessä erikoinen, että Kaustisen seutukunta kuuluu tavoite 1 -alueeseen, Kokkolan seutukunta tavoite 2 -alueeseen ja Pietarsaaren seutukunta on ns. valkeata vyöhykettä, jossa ei voida toteuttaa kumpaakaan ohjelmaa. Tavoite 3 -ohjelmaa puolestaan voidaan toteuttaa kaikkialla muualla paitsi tavoite 1 -alueella eli meillä Kokkolan ja Pietarsaaren seutukunnissa. Tämä kaikki johtaa siihen, että seutukunnat ylittäviä projekteja on erittäin vaikea käytännössä toteuttaa, koska eri ohjelmissa on erilaiset tavoitteet ja kriteerit. Toisaalta alueellam-me on se etulyöntiasema, että kaikki em. rahoituskanavat on käytössämme. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) koordinoi Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien tavoiteohjelmien toteuttamista laatimalla vuosittain Maakunnan yhteistyöasiakirjan. Se määrittelee eri rahoittajien rakennerahasto-ohjelmiin varattavat varat sekä niiden kohdentamisen linjaukset. Myös isommat hankkeet tuodaan aina MYR:n hyväksyttäväksi. Vaikka rahoittajat tekevät päätöksensä yksittäisten projektien kohdalla aina em. tavoiteohjelmien ohjelma-asiakirjojen rahoituskriteerien mukaisesti, on Keski-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöasiakirja merkittävä projektitoimintaamme ohjaava poliittinen päätös. Tavoiteohjelmien toteuttaminen on Suomessa sovittu niin, että eri ministeriöt toimivat käytännössä projektihakemusten päätösviranomaisina. Ministeriöt ovat delegoineet osittain tehtävänsä edelleen. Esimerkiksi Opetusministeriön hallinnon alalle kuuluvista projekteista tekee päätökset meidän tapauksessa Länsi-Suomen lääninhallitus. Työministeriön päätökset tehdään Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosastolla, maa- ja metsätalousministeriön TE-keskuksen maatalousosastolla, kauppa- ja teollisuusministeriön TE-keskuksen yritysosastolla ja sisäministeriön rahoituspäätökset Maakuntien liitoissa. Aluekehitys

16 Muita strategioita ja tavoitteita Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teknologiastrategia Tekes on yritysten ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimusja tuotekehitysprojektien rahoittaja ja aktivoija. Tekesin toiminta tähtää yhteiskunnan hyvinvointiin, viennin kasvuun ja teollisen pohjan laajentamiseen. Tekes on omalta osaltaan mukana luomassa uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Tekes:n laatimassa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teknologiastrategian avulla tullaan ohjaamaan seudun yritystoiminnan tulevaa kehitystyötä. Siinä kuvataan maakuntien tuotannon ja teknologioiden nykytilaa sekä arvioidaan tulevaa kehitystä. Strategian avulla pyritään suuntaamaan pitkällä aikajänteellä merkittäviä panostuksia alueen kannalta mahdollisimman tehokkaasti. Keskeisimmiksi toimialoiksi valittiin: energia ja ympäristö kemian-, muovi- ja veneteollisuus metalli- ja konepajateollisuus mekaaninen puunjalostus elintarviketeollisuus Näitä tukevat horisontaalisesti tietotekniikka ja tietoliikenne (ICT), elektroniikkateollisuus sekä inhimilliset resurssit, joka tarkoittaa lähinnä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamista alueella Tulevaisuus Vuoden 2002 syksyllä voidaan jo nähdä ensi merkkejä suuresta muutoksesta projektitoiminnassamme. Ensinnäkin uusien EU-maiden mukaantuleminen kenties jo meneillään olevalla ohjelmakaudella tulee vähentämään meidänkin alueen rakennerahastovaroja tulevaisuudessa. Tämä johtaa siihen, että varmistaaksemme aluekehittämispanosten jatkuvuuden alueellamme, joudumme kohdistamaan katseemme ns. suoriin EU-rahoituksiin, jotka haetaan pääsääntöisesti suoraan EU:n komissiosta Brysselistä. Tämä vaatii organisaatioltamme perinpohjaista asenteen ja osaamisen muutosta. Ko. rahoituksissa kilpailijoitamme ovat vuosikymmeniä rahoituksia hyödyntäneet alueet ja organisaatiot. Myös kilpailu Suomessa ja myös oman alueen sisällä tulee kiristymään entisestään. Projektimarkkinoille on tulossa koko ajan uusia yrittäjiä, mikä on hyvä asia alueen kannalta, jos se aikaansaa yhä laadukkaampia projekteja ja sitä kautta enemmän tuloksia alueen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Avainsana molemmissa tapauksissa on sopivien kumppaneiden löytäminen. Enää ei kukaan pysty toimimaan pelkästään oman osaamisen varassa, vaan on lähdettävä rohkeasti hakemaan kontakteja ensin oman organisaation ja alueen sisältä, sitten yhä useammin Euroopan kentiltä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän ydintehtävä on koulutuspalvelujen tarjoaminen alueellaan. Tällöin valtion viranomaisista keskeisimpiä on Opetusministeriö. Valtioneuvosto julkaisee kuuden vuoden välein Opetusministeriön hal-linnonalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU). Vuosien suunnitelmassa luodaan suuntaviivoja, jotka vaikuttavat paitsi Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän koulutukseen myös projektitoimintaan. KESU:ssa nostetaan esimerkiksi seuraavia teemoja esiin: uuden tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittäminen kansainvälisen opiskelija- ja harjoittelijavaihdon tehostaminen oppisopimuskoulutuksen määrän lisääminen ja järjestelmän kehittäminen ns. ammatillisen väylän arvostuksen nostaminen edettäessä kohti korkeakouluopintoja OPM:n rakennerahastovarojen suuntaaminen näyttöjen, työssäoppimisen ja opettajien työelämäjaksojen kehittämiseen

17 Päättyneet ALBATROSSI II Albatrossi II oli koulutus- ja työllistämisprojekti, jonka avulla pyrittiin ehkäisemään työttömien syrjäytymistä työelämästä ja yhteiskunnasta aktivoimalla osallistujia urasuunnitteluun, työnhakuun sekä ammattitaitonsa päivittämiseen vastaamaan työelämän tarpeita. Projektissa on toteutettu vuosien aikana 500:lle työnhakijalle osaamiskartoituksia ja työnhakukoulutusta, jotka ovat toimineet jossain määrin väylänä muihin ammatillisiin opintoihin. Lisäksi projektissa on toteutettu Albatrossi-koulutuksia ja Jokeri-pienryhmätoimintaa. Albatrossikoulutukset (3 4 kk) on kohdennettu eri ammattialojen työnhakijoille yhdistäen ammatillinen ja ohjaava koulutus. Koulutusten keskeisiä toimintaperiaatteita ovat olleet opiskelun yksilöllisyys, joustavuus ja henkilökohtainen ohjaus. Vuosien aikana on tehostettu yhteistyötä alan yritysten kanssa erillisellä yrityskartoitusresurssilla. Kouluttajat informoivat jo ennen koulutusten alkua työnantajia projektista ja sen tavoitteista sekä kartoittivat työllisyysnäkymiä, työvoimalleen asettamia vaatimuksia sekä yhteistyömahdollisuuksia. Toimijoina ovat olleet myös Chydenius- Instituutti sekä työvoimatoimisto. Projekti on levinnyt Kokkolasta saatujen hyvien kokemusten ja tulosten ansiosta Pietarsaaren alueelle sekä Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen. Projektin pitempien koulutusten työllistymistavoitteet saavutettiin. KPAKK:ssa on ollut sekä 6 kk että 12 kk koulutuksen päättymisen jälkeen 51 % opiskelijoista työssä tai koulutuksessa. Chydenius-Instituutin Antin Albatrossi-koulutuksen loppuun suorittaneista on 6 kk koulutuksen päättymisestä ollut 43 % työssä tai koulutuksessa ja 12 kk koulutuksen päättymisestä 50 %. Projektin hyviä käytäntöjä ovat olleet uusien koulutus- ja toimintamallien kehittäminen sekä yhteistyön kehittyminen eri toimijoiden välillä. Koulutukset on toteutettu henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukaisesti ohjaavan ja ammatillisen opettajan parityönä toinen toistaan tukien kohti yhteistä työllistymistavoitetta. Ohjaavan koulutuksen tehtävänä olisi suunnitella ja arvioida ammattiopettajien ja opiskelijan kanssa hopseja, selvittää opiskelun pulmakohtia sekä ohjata opiskelijoita harjoittelupaikkojen valitsemisessa ja työelämäpolkujen rakentamisessa. Ohjaava koulutus tulisi integroitua kiinteäksi kokonaisuudeksi ammatillisten opintojen tueksi. Opiskelijoita on ohjattu koulutuksen aikana luomaan kontakteja työelämään mm. harjoittelupaikkojen löytämiseksi. Yrityskartoituksen avulla löytyi potentiaalisia harjoittelupaikkoja sekä työelämäkouluttajia kertomaan työelämän vaatimuksista. Kokemukset projektin aikana ovat osoittaneet, että kouluttajien ja opiskelijoiden tekemä yhteistyö työelämän kanssa sekä ohjaavan koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen integroiminen ammatillisiin opintoihin parantavat opiskelijoiden työllistymistä. Kohderyhmä Kokkolan ja Pietarsaaren seudun yli 25-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät tai sen uhkaamat työnhakijat Budjetti 1,2 M ESR Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus Mannerheiminaukio 3, Kokkola Merja Forslund Ohjaava kouluttaja p Pohjanmaan TE-keskus valitsi Albatrossi II -projektin kolmen muun hankkeen kanssa toiminta-alueensa lupaavaksi työllistämisprojektiksi 15

18 Päättyneet EU-MESSUT Projektin idea on lähtöisin Keski-Pohjanmaan EU:n viestintäverkostolta, johon kuuluvat seuraavat organisaatiot/ tahot: Keski-Pohjanmaan Liitto, Pohjanmaan TE-keskus, Kaustisen seutukunta, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus, Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Eurooppa-Tiedotus. Tavoitteet Messujen tavoitteena oli jakaa tietoa EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista varojen hyödyntämiseksi alueen eduksi. Messuilla pyrittiin lisäksi jakamaan tietoa mm. rahoituskanavien muuttumisesta ja vaihtoehdoista, esittelemään hankkeiden aikaansaannoksia, tarjoamaan verkostoitumisen mahdollisuuksia sekä levittämään hyviä käytäntöjä. Messupäivän ohjelma EU-seminaari luennoitsijat valtuustosalissa: Maakuntajohtaja Altti Seikkula, Keski-Pohjanmaan Liitto Johtaja Kaj Suomela, Pohjanmaan TE-keskus Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, Sisäasiainministeriö Rakennerahastokoordinaattori Marko Muotio, Länsi-Suomen lääninhallitus Osastopäällikkö Ari Lähteenpää, Pohjanmaan TE-keskus/ työvoimaosasto Craft-ohjelman kansallinen yhteyshenkilö Markku Järvenpää, TEKES Yritystutkija Anne Pesola, Pohjanmaan TE-keskus/yritysosasto Suunnittelija Sari Lehto, Chydenius-Instituutti Yritystutkija Sakari Virta, Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Toiminnanjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä, Pirityiset ry Kirsti Oulasmaa, Ylivieskan kunta Toimitusjohtaja Marco Hautakoski, Mac-Steel Oy Toimitusjohtaja Hans Ahola, Ahola Transport Oy Yritysklinikat aulan kokoushuoneissa Eurooppa-Tiedotus/Saulo Telimaa Pohjanmaan TE-keskus TEKES KETEK Keksintösäätiö Näytteilleasettajat Kokkolan kaupungintalon aulassa Näytteilleasettajina oli yhteensä 17 eri organisaatiota ja yli 100 hanketta oli esitteillä. Elokuu lokakuu 2001, messupäivä tuli Keski-Pohjanmaan liitolta (8 409 ) sekä Pohjanmaan TE-keskukselta (lehtimainoskulut) Hankkeen toteutuksessa mukana ollut työryhmä Kristina Ahmas, Keski-Pohjanmaan liitto Tuija Puumala, Keski-Pohjanmaan liitto Anne Pesola, Pohjanmaan TE-keskus, yritysosasto Marko Puhto, Pohjanmaan TE-keskus, maaseutuosasto Minna Kyllönen, Kaustisen seutukunta Petri Jylhä, Kaustisen seutukunta Harri Lundell, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Iiris Myllykangas, Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus Minna Kallioinen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Saulo Telimaa, Eurooppa-Tiedotus Tiina Valjus, KETEK Kalevi Hakala, KETEK Messujen tavoitteena oli jakaa tietoa EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista, esitellä hankkeiden aikaansaannoksia, tarjota verkostoitumisen mahdollisuuksia sekä levittää hyviä käytäntöjä 16

19 Päättyneet FINNMARIN TUOTANTO- JA PALKKAUSKONSEPTIN KEHITTÄMINEN Kokkolassa toimiva vapaa-ajan veneitä valmistava yritys FinnMarin Oy on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Perinteisellä yksittäistuotanto-periaatteella tapahtuva valmistus, jossa muutama henkilö valmistaa koko veneen alusta loppuun saakka on osoittautunut toimimattomaksi myynnin kasvaessa. Menetelmä on tuottavuudeltaan alhainen, häiriöherkkä ja tuottaa epätasaista laatua. Tämän lisäksi se vaikeuttaa henkilöstörekrytointia, koska vaaditaan monipuolinen osaaminen ja koulutus, jotta henkilö kykenee hallitsemaan kaikki työvaiheet veneenvalmistuksessa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää yhteistyössä yrityksen henkilökunnan-, johdon- ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa sarjatuotantoveneiden valmistamiseen optimaalisesti soveltuva tuotantokonsepti, sekä motivoiva ja tasapuolinen palkkausjärjestelmä. Tavoitteena oli myös luoda pysyvä käytäntö, jossa työntekijät itseohjautuvasti organisoivat työtään ja osallistuvat työmenetelmiensä kehittämiseen. Keski-Pohjanmaan Teknologiakeskus KETEKin tavoitteena oli luoda ja saada käyttöön tuotantokonsepti, joka voidaan siirtää myös muihin alueella toimiviin venealan yrityksiin. Kohderyhmä FinnMarin Oy ja Pohjanmaan alueen venealan yritykset Budjetti Työministeriö 70 %, FinnMarin 30 % Keski-Pohjanmaan Teknologiakeskus KETEK Talonpojankatu 4, Kokkola Kehitysinsinööri Jouni Vähäsöyrinki p Tulosten arviointi Projektin ansiosta FinnMarin Oy:ssä tuotekohtaiset työkustannukset ovat pienentyneet 5-40 % venemallista riippuen, toimitusaikapito lähes 100 %, laatuvirheet ovat pudonneet minimiin. Merkittävää on myös, että kiire työn tekemisessä on vähentynyt selkeän linjatyyppisen solutuotantomallin ansiosta. Tästä huolimatta yritys tuottaa enemmän määrällisesti veneitä samalla henkilömäärällä kuin ennen projektin aloittamista. Projektin ansiosta FinnMarin Oy:ssä ovat mm. tuotekohtaiset työkustannukset pienentyneet 17

20 Päättyneet MBA Industrial MBA Industrial MBA oli koulutusohjelma alueen tuotannollisille yrityksille. IMBA oli jatkoa Joka-Hankled -koulutusohjelmalle ja korostaa strategisen johtamisen roolia tulosyksikön johtamisessa ja strategista johtajuutta omassa henkilökohtaisessa johtamistyössä. Ohjelma tähtäsi osallistujien henkilökohtaiseen kehittymiseen ja tätä kautta organisaation kehittämiseen ja menestymisen parantamiseen. IMBA-ohjelman koulutuksesta vastasivat Vaasan yliopisto sekä Svenska handelshögskolan. Koulutus järjestettiin pääosin Kokkolassa ja Pietarsaaressa tai niiden lähiympäristössä. Opiskelijat suorittavat koulutuksen päätteeksi lopputyön Budjetti Yksityinen rahoitus/osallistuvat yritykset 100 % Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK Talonpojankatu 4, Kokkola Kehityspäällikkö Kalevi Hakala p. (06) , Industrial MBA oli koulutusohjelma alueen tuotannollisille yrityksille 18

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia

Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 1 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun aikana.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot