Projektit 2002 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ. Kokkolan ammattioppilaitos. Kokkolan kauppaoppilaitos. Gamlakarleby handelsläroverk

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektit 2002 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ. Kokkolan ammattioppilaitos. Kokkolan kauppaoppilaitos. Gamlakarleby handelsläroverk"

Transkriptio

1 Toim. Elina Seppä ja Satu Hourula KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Samkommunen för utbildning i Mellersta Österbotten Projektit 2002 Kokkolan ammattioppilaitos Kokkolan kauppaoppilaitos Gamlakarleby handelsläroverk Kokkolan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Keski-Pohjanmaan maaseutuakatemia Keski-Pohjanmaan opisto Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus KETEK Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus

2

3 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Samkommunen för utbildning i Mellersta Österbotten KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PROJEKTIT 2002 Toim. Elina Seppä ja Satu Hourula Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, 2002

4 JULKAISIJA: Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Samkommunen för utbildning i Mellersta Österbotten Närvilänkatu 8, Kokkola ISBN X Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän julkaisusarja ISSN Art-Print Oy, 2002

5 JOHDANTO Kädessäsi on Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän ensimmäinen projektitoiminnan julkaisu. Julkaisun laatimiseen lähdettiin lähinnä sen takia, että kehittämis- ja projektitoiminta on kasvanut yhtymän sisällä 1990-luvun lopulta lähtien niin merkittäväksi, että sille haluttiin luoda oma foorumi toiminnan esittelemiseksi. Julkaisun ensisijainen tavoite on toimia hyvien käytäntöjen levittämiskanavana. Esimerkiksi uusia projekteja suunniteltaessa kannattaa aina käydä läpi ensimmäisenä aikaisempien ja käynnissä olevien projektien tulokset, jotta resurssit kohdistuisivat oikein. Julkaisun avulla on tavoitteena verkostoitua niin Keski-Pohjanmaan sisällä kuin myös sen ulkopuolella. Julkaisu toimii toivottavasti käyntikorttinamme ja ainakin raottaa ovea uusille kontakteille. Myös oman organisaatiomme sisällä tekijät oppivat kenties tuntemaan paremmin toisensa ja ennen kaikkea projektien tulokset leviävät koko organisaation ja alueen käyttöön. Projekteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän yksiköiden ulkopuolista julkista tukea saavia hankkeita. Yksiköissämme tehdään tulevilla sivuilla esiteltävien hankkeiden lisäksi myös laajaa sisäistä kehittämistoimintaa, joka rahoitetaan lähinnä koulutuspalvelujen myynnillä. Yksiköillä on myös useita yritysten suoria kehittämisprojekteja, joita ei esitellä tässä yhteydessä kaikessa laajuudessaan. Projektit on jaettu vuonna 2002 käynnissä olleisiin ja vuosina päättyneisiin. Edelleen projekteja on ryhmitelty aihepiirien ja yksiköiden mukaan. Yksityiskohtaisempaa tietoa projekteistamme saat osoitteesta: Toivottavasti saat toiminnastamme uusia ajatuksia ja ideoita omaan työhösi. Ota yhteyttä! Kokkolassa Harri Lundell Kehittämispäällikkö p. (06) , Tapani Salomaa Hanketiimin puheenjohtaja p. (06) ,

6 SISÄLLYS JOHDANTO 1 YLEISTÄ KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PROJEKTITOIMINNASTA Koulutuskuntayhtymän organisaatio Projektitoiminnan tavoitteet ja strategia Projektitoiminta yksiköittäin Projektitoiminnan laajuus ja vaikuttavuus Projektitoiminnan rahoitus 11 2 OHJAAVAT STRATEGIAT JA TAVOITTEET Keski-Pohjanmaan maakunta Seutukunnat Rakennerahastot Muita strategioita ja tavoitteita Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teknologiastrategia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Tulevaisuus 14 3 PROJEKTIESITTELYT 15 Päättyneet projektit 15 Albatrossi II 15 EU-messut 16 FinnMarin tuotanto- ja palkkauskonseptin kehittäminen 17 Industrial MBA 18 Julkiset hankinnat 19 KOKE Kennelalan kehittämiskeskuksen esiselvityshanke 20 Kokkolan seutukunnan naisyrittäjyys Messuilta menestykseen Pk-yritysten vientiosaamisen kehittäminen 22 Nordic Boat Excellence -esiprojekti 23 Nordic Wood 24 PK2000 Osaamisen kehittäminen 25 Pk-yrityksen laatujohtamisen kehittäminen Laatu II 26 Pohjalaista taitoa tuotantoon 27 Satus ohjelma Kemian osaamiskeskuksen tutkimusohjelman aloittaminen 28 Siivet kantaa II 29 Somaattiset siivet 30 Tekno 2000 Pk-yritysten teknologiahankkeen suunnittelu- ja toteutushanke 31 Teknologian osaamisen kehittäminen DeveCenEx-ohjelma 32 Tekstiili- ja vaatetuslaboratorion käynnistäminen 33 Termisen analytiikan laitteistohankinta 34 Tuottava veneenvalmistus 35 Wisacoach 36

7 Käynnissä olevat projektit 37 Yritysten ja alueen kehittämisprojektit 37 AALTO Ammatillinen liikkuvuus 37 CenEx Kemian osaamisen kehittäminen: Kokkolan Kemian Kaupunkiohjelma/ Kokkolan aluekeskusohjelma, kemia/kokkolan seudun kemian osaamiskeskus 38 DENET Yrittäjyyden tuki- ja kehittämispalveluympäristö 39 Finn Fisherman 40 Innovaatioiden edistäminen BIC-palvelutoiminta ja yrityshautomo-ohjaus Kokkolan seutukunnassa 41 IT-tietoliikenne- ja medialaboratoriohanke IT-palvelukeskus 42 IT-tukipalvelu 43 KANAVA Sisältötuotantoalan yritystoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen 44 KASE Center Yrittäjyyden tuki- ja kehittämispalveluympäristö 45 KASE-TYKY Kaustisen seutukunnan työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämishanke 46 Keski-Pohjanmaan kone- ja hankerengas 47 Keski-Pohjanmaan puutuotealan toimialavastaava Länsi-Suomen tavoite 2 -alueella 48 Laadulla kilpailukykyä 49 Laserlabra 1. Laserpinnoitusinstituutin käynnistämishanke, vaihe Maatilarekry Kaustisen seutukunta 51 Marjanviljelyn edistäminen ja korjuutapojen kehittäminen 52 Massiivipuuelementtirakentamisen edistäminen Pohjoismaissa / Kokkolan koerakentamiskohde 53 Metallin kemiallisen pintakäsittelyn kehittäminen, osa I: Osaajien kouluttaminen, osa II: Yritysten kehittämisen tukipalvelu 54 Metka Maahanmuuttajien projekti 55 MPS-verkoston kehittämishanke 56 Mukava 1 Vaihtovalmennusverkoston kehittäminen 57 Mukava 2 Verkoston kehittäminen 58 Nordic BIC 59 Nuorten yrittäjyys- ja yrittäjäkoulutushanke 60 OPPI-projekti Nuorten kuntoutuskokeilu 61 Pienimuotoisen elintarviketuotannon kehittämishanke Kaustisen ja Kokkolan seutukunnat 62 Pietarsaaren aluekeskusohjelma: Muovialan kehittäminen 63 Pk-yritysten kehittämishankkeet Kannuksen kaupungissa 64 Py-CG/MS-laitteiston ja sillä tuotettavaan palveluun tarvittavan osaamisen hankinta 65 Päättötöiden meklaripalvelut 66 Sisua Siipiin -projekti Kaustisen seutukunta 67 Sisua Siipiin -projekti Kokkolan seutukunta 68 Tekno 2003 Teknologiapalveluohjelma 69 TopFlash Metallialan täsmäkoulutus 70 Turkistuotannon osaamisverkosto 71 Työelämäpolut Kaustisen seutukunnan työllistämishanke 72 Venealueohjelma 73 VeNET Pohjanmaan veneteollisuuden verkostoitumishanke 74 Ympäristöjärjestelmän mallintaminen Green Card 75 Aluekehitys Koulutuksen kehittämisprojektit 76 KYKY-hanke Opettajien työssäoppimisjaksot 76 TARVE Työssäoppimisen arviointi ja evaluointi 77 TopNet Etäopiskellen työpaikkaohjaajaksi 78 Urahaukka Nuorten ura- ja rekrytointiprojekti 79 Virtuaalikoulu 80 YHTEYS Toisen asteen opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen aikaisten yhteydenpitojärjestelmien kehittäminen 81 Muita koulutuksen kehittämishankkeita 82 Kansainvälisyysprojektit 84 Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän kansainvälinen toiminta 84 Kansainvälistyvä projektiosaaja EU-osaajakoulutus 85 Kiina-verkosto 86 Majakka maailmalle -verkosto 87 Muut kansainväliset hankkeet 88

8 6 1 YLEISTÄ KESKI-POHJANMAAN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄN PROJEKTITOIMINNASTA 1.1 Koulutuskuntayhtymän organisaatio Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä on 17 kunnan omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Koulutuskuntayhtymä vastaa toimialueen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä sekä osallistuu aktiivisesti yritystoiminnan ja aluekehityksen edistämiseen. Koulutuskuntayhtymä on myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön suurin osakas 50 %:n osuudella. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä koostuu kuudesta eri koulutusyksiköstä sekä teknologiakeskus KETEK:stä (kuva 1.). Koko yhtymässä oli vuoden 2001 lopussa yhteensä 476 työntekijää ja toimintatulot olivat 29,6 M. Koulutuskuntayhtymän toiminta jakautuu kahteen päätehtävään koulutustoimintaan ja aluekehittämistehtävään. Vuodesta 2000 lähtien yhtymän yhteiset toiminnot on järjestetty siten, että merkittävimpiä toimintokokonaisuuksia on yhdistetty eri tiimeihin. Tiimien tehtävänä on lisätä yhteistyötä ja koota voimia toiminnoissa, jotka löytyvät jokaisesta yksiköstä. Esimerkiksi kaikilla yksiköillä on omaa projektitoimintaa lähtien omista vahvuuksista ja perustehtävästä. Tätä monipuolista tehtäväkenttää koordinoi hanketiimi, jossa on edustus kaikista yksiköistä. Hanketiimin tehtävät: Koulutuskuntayhtymän sekä alueen strategioiden linjausten konkretisoiminen kehittämishankkeiksi ja -ohjelmiksi Yksiköiden yhteistyön lisääminen lähtien jo hankkeiden ideointivaiheesta. Eli kaikkien osapuolten panokset ja osaaminen on saatava yhteiseen käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Uusien rahoituskanavien aktiivinen etsiminen ja niistä tiedottaminen Yhteisten pelisääntöjen ja toimintamallien luominen sekä henkilöstön kouluttaminen niiden käyttöönottoon Yksiköiden projektitoiminnan tukeminen Koulutuskuntayhtymän ja sen yksiköiden aluekehittämistehtävän ja -aseman turvaaminen myös jatkossa Yhteistyön lisääminen myös muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa. Kuva 1. Koulutuskuntayhtymän yhteisten toimintojen organisointi.

9 7 1.2 Projektitoiminnan tavoitteet ja strategia Koulutuskuntayhtymän yksiköiden projektitoiminnalla pyritään vaikuttamaan alueen kehittymiseen yhdessä muiden viranomaisten, koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää alueen strategioiden ja muiden yhteisesti sovittujen tavoitteiden tuntemista, niihin sitoutumista sekä niiden toteuttamista. Koulutuskuntayhtymän Strategia julkaisussa luodaan suuntaviivoja myös kehittämis- ja projektitoiminnalle. Sen hankestrategiassa sanotaan seuraavaa: Koulutuskuntayhtymän hanketoiminnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Koulutuskuntayhtymän sisällä hakeudutaan sekä maantieteellisesti, että toiminnallisesti laajempiin hankekokonaisuuksiin ja -ohjelmiin. Vältetään tilannetta, jolloin yhtymän sisällä on samaan aikaan käynnissä useita samantyyppisiä hankkeita. 2. Hanketoiminnassa käytetään kunkin yksikön luontaisia vahvuuksia hyväkseen. Yksiköiden yhteistyö ja vastuualueista sopiminen tulee olemaan yksi ratkaisevan tärkeä asia koulutuskuntayhtymän kannalta hanketoiminnassa. 3. Kaikissa hankkeissa olisi oltava yhteys koulutuksen ja työelämän välillä. Hankkeiden toteuttamisessa käytetään opiskelijoita ja omaa henkilökuntaa mahdollisimman paljon. Koulutuskuntayhtymän hanketoiminnalla pyritään vaikuttamaan erityisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: Tieto- ja informaatiotekniikkaa (sisällöntuotanto, teknologiset sovellukset) käyttävän koulutus- ja yritystoiminnan vankistaminen ja kehittäminen Pintakäsittelytekniikan osaamisen kehittäminen liiketoiminnaksi Kemian osaamiskeskuksen saaminen Kokkolaan Elintarvikealan osaamisverkoston luominen kattaen koko tuotantoketjun Toimialakohtaisten kehittämishankkeiden kokoaminen toimenpideohjelmiksi (esim. TeVaNaKe- ja veneteollisuus) Koulutusväylä-mallin kehittäminen alueen koulutusjärjestelmään. Luodaan mahdollisuuksia jatkaa sujuvasti ja joustavasti eri koulutusasteelta toiselle. Oman henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Oleellista on siis se, että kykenemme hyödyntämään yksiköissä olevaa osaamista alueen kehittämisessä. Tämä tarkoittaa sitä, että vahvuudet on ensin tunnistettava ja kohdistettava voimavarat niitä tukemaan. Tärkeää on sisäisen työjaon lisäksi löytää oikeat kumppanit kunkin asian eteenpäin viemiseen. Tämä korostuu erityisesti EU:n kansainvälisissä projekteissa, joissa lähes poikkeuksetta tarvitaan lukuisia ulkomaisia partnereita. Kumppanuuksien hakeminen ja yhteistyöverkostojen rakentaminen tulee olemaan tulevaisuudessa projektitoimintamme kehittymisen kannalta avaintekijä. Aluekehitys 4. Tavoitteena on hankkeiden myötä alueen osaamisen, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen. Hanketoiminnan tavoitteet noudattavat edellä esiteltyjä koulutuskuntayhtymän yleisiä strategisia tavoitteita. 5. Pyritään hyödyntämään maksimaalisesti EU:n tavoiteja erillisohjelmat. Kuva 2. Hanketiimin jäsenet: Tapani Salomaa (vas.), Eija Liikamaa, Juhani Kuusilehto, Tom Bjon, Harri Lundell, Jarmo Matintalo, Elina Seppä ja Sirkku Purontaus. Kuvasta puuttuvat: Tarja Halkosaari, Matti Louhula, Iiris Myllykangas ja Raita Salminen.

10 8 1.3 Projektitoiminta yksiköittäin Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskuksen työelämälähtöinen projektitoiminta Aikuiskoulutuskeskus on ollut aktiivinen ja tavoitteellinen toimija alueen kehittymistä ja ihmisten hyvinvointia edistävässä EU-ohjelmaperusteisessa projektitoiminnassa vuodesta 1995 alkaen. Projekteja on toteutettu yhteensä yli 60. Tällä hetkellä käynnissä olevia mittasuhteillaan ja budjetiltaan laajoja kehittämis- ja koulutusprojekteja on noin 15 ja niiden kokonaisbudjetti on noin 9 milj. euroa. Osallistujia meneillään olevissa projekteissa on yli henkilöä. Näiden lisäksi toteutetaan pienempiä esiselvitysja valmisteluprojekteja. Aikuiskoulutuskeskuksen oman strategian toteuttamisessa projektitoiminta on keskeinen työkalu. Projektitoiminnan lähtökohtana on tiiviit ja aktiiviset työelämäyhteydet. Projektitoiminnan tavoitteena on vastata alueen aikuisväestön ja elinkeinoelämän tarpeisiin tuottamalla eri toimialoille kysyntä- ja tarvelähtöisesti räätälöityjä koulutus- ja kehittämispalveluja. Aikuiskoulutuskeskus on toteuttamiensa projektien myötä: 1. kehittänyt projekteissa palvelukonseptiaan monipuoliseksi kokonaisuuksista rakentuvaksi palveluksi 2. pilotoinut projekteissa toimintamalleja, jotka hyödyntävät samanaikaisesti sekä markkinoilla olevan työvoiman työllistymisistä että yritysten ja niissä toimivan työvoiman kehittymistä 3. mallintanut muuta koulutus- ja palvelutoimintaansa projekteissa hyviksi havaittujen toimintatapojen pohjalle 4. monipuolistanut oman henkilöstönsä projekti- ja yritysyhteistyöosaamista 5. laajentanut asiantuntijaverkostoaan Keskeistä aikuiskoulutuskeskuksen koulutus-, kehittämisja tukipalveluissa on asiakkaan huomioiva näkökulma ja kehittymissuunnitelmiin (yrityksen, työntekijän, työttömän) perustuva toimintamalli/-tapa, jossa korostuu: 1. tarvelähtöisyys 2. työelämäläheisyys 3. yksilöllisyys 4. joustavuus 5. kehittämistavoitteisuus Hanketoiminnan tavoitteet Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK:issä Teknologiakeskus Ketek on määrätietoisesti viime vuosien aikana kasvattanut ja kehittänyt toimintaansa teknologiakeskustyyppiseksi. Vuoden 2000 alusta Ketek on toiminut koulutuskuntayhtymän liikelaitoksena. Tiimiorganisaatiota on vahvistettu ja toimintaa laajennettu. Projektitoiminnan keskeisenä tavoitteena on asiakaslähtöisyys. Ketekin toimialat ovat aluekehitys, tekniikan alan soveltava tutkimus ja kehitys, teknologian siirto sekä yritysten innovaatio- ja liiketoimintapalvelut. Tutkimus- ja kehitystyö painottuu kemian teollisiin sovellutuksiin, konepajateollisuuden tuotantotekniikkaan, erityispainopisteenään laserpinnoitus ja veneen valmistuksen teknologia. Ketekin koko toiminta rahoitetaan projektitoiminnan kautta. T&k-toimintaan sekä teknologian siirtoon liittyviä projekteja ohjaavat alueen teknologiastrategiat sekä Kokkolan ja Pietarsaaren aluekeskusohjelmat. Ketek on keskeinen toimija Kokkolan seudun aluekeskusohjelman laserpinnoituksen, kemian teollisten sovellutusten sekä veneteknologian kehittämisen painopisteissä. Yhteistyö on tiivistä Pietarsaaren aluekeskusohjelman veneteknologian sekä kemian teollisiin sovellutuksiin kuuluvan muovialan kehittämisessä. Tavoitteena on vahvistaa Ketekiä maakunnallisena teknologiayksikkönä, joka palvelee tasapuolisesti kaikkia jäsenkuntia ja sidosryhmiä. Toimintaa suunnataan siten, että yhä selvemmin toiminnasta voidaan erottaa kolme pääaluetta: uuden liiketoiminnan kehittäminen, kehitysohjelmat ja teknologian siirto sekä yrityskehitysprojektit. Tavoitteena on saada alueelle kemian osaamiskeskus, laserpinnoituksen tutkimusyksikkö sekä venealan kehitysyksikkö. Yhdyshenkilö: Johtaja Juhani Kuusilehto p. (06) , Yhdyshenkilö: Projektikoordinaattori Iiris Myllykangas p. (06) ,

11 9 Keski-Pohjanmaan Maaseutuakatemian koulutuksen ja työelämän kehittämishankkeet Toisen asteen oppilaitosten projektitoiminnan tavoitteet Maaseutuakatemian Missio: Maaseutuakatemian tehtävänä on koulutuksellisin keinoin tukea toiminta-alueensa maaseudun elinvoimaisuutta parantamalla elinkeinoelämän kilpailukykyä ja monipuolistamalla sen rakennetta. Maaseutuakatemia kouluttaa läpi elämän. Elinkeinoelämään siirtymisen jälkeen osaamista täydennetään ammattitutkintokoulutuksella ja erilaisia kehittyvien ja muuttuvien elinkeinojen tarpeita palvellaan aikuiskoulutuksella. Samalla osallistumme erilaisiin missiotamme palveleviin kehittämishankkeisiin opetuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi sekä kansainvälisyyden lisäämiseksi. Ajankohtaisia aiheita tänään ovat mm. näyttöjen kehittäminen nuorisoasteen koulutukseen ja verkko-oppimisen kehittäminen Virtuaalikouluhankkeen kautta sekä erilaiset kansainvälistymistä edistävät hankkeet. Mission tukemiseksi on käynnistetty myös lukuisia erilaisia elinkeinojen kehittämishankkeita. Tämä toiminta on nykyisellään huomattavasti laajempaa ja taloudellisesti merkittävämpää kuin opetuksen kehittämishankkeet. Kehittämishankkeita käynnistetään aloille, jotka luontevasti soveltuvat osaamisalueisiimme ja koulutusaloihimme. Kaikkiin hankkeisiin liittyy oleellisena osana koulutusnäkökulma. Koulutuskuntayhtymän varsinaisten toisen asteen oppilaitosten projektitoiminta keskittyy ydintoiminnon eli opetuksen kehittämiseen. Laajat kaikkia yksiköitä koskettavat projektit hallinnoidaan pääsääntöisesti keskustoimistosta, jonne on keskittynyt merkittävää projektien hallinnoinnin osaamista. Oppilaitosten rooli on isommissa projekteissa varsinaisen projektitoiminnan ideointi ja myöhemmin toteuttamiseen osallistuminen. Oppilaitoksilla on luonnollisesti myös omaa erityspiirteisiin liittyvää pienempää projektitoimintaa. Perusperiaatteena on kuitenkin pidettävä sitä, että kaikki oppilaitokset otetaan aina mukaan mikäli mahdollista ja hyvät käytännöt pyritään levittämään kaikkiin oppilaitoksiin. Projektitoiminta on vahvasti opetusta tukevaa, joten aihepiirit ovat luonnostaan kohdistuneet työssäoppimisen, vaihtoehtoisten oppimismenetelmien (virtuaaliopetus ym.) sekä opettajien työelämäjaksojen kehittämiseen. Opettajille on avautunut mielenkiintoisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen projektien kautta, joka täytyy mahdollistua jatkossakin. Uusia haasteita ovat ns. ammatillisen väylän arvostuksen kasvattaminen tulevaisuudessa. Eli pyritään kaikin keinoin parantamaan ammatillisen koulutuksen imagoa. Muita oppilaitosten projektitoiminnan kehittämiskohteita ovat oppisopimuskoulutus sekä näyttöjärjestelmät. Aluekehitys Tärkeimpiä hanketoiminnan painopistealoja ovat maatilatalous, metsätalous, turkistuotanto ja elintarviketuotanto. Myös kehittyviin elinkeinoihin liittyviä hankkeita toteutetaan. Hanketoimintaa järjestetään jokaisessa toimipaikassa resurssien ja osaamisen puitteissa. Hanketoimintaa koordinoi aikuiskoulutus- ja hanketiimi ja maaseutuakatemialla on edustus koulutuskuntayhtymän hanketiimissä. Hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen pyritään tekemään kuntayhtymän strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tulevaisuuden visiona on erillisen hanketoimintayksikön luominen, joka toimisi maaseutuakatemian yhteisenä kehittämisyksikkönä. Yhdyshenkilöt: Rehtori vs. Jarmo Matintalo p. (06) , Aikuiskoulutusjohtaja Matti Louhula p. (06) , Yhdyshenkilö: Kehittämispäällikkö Harri Lundell p. (06) ,

12 1.4 Projektitoiminnan laajuus ja vaikuttavuus Koulutuskuntayhtymän projektitoiminnalla on vaikutettu alueen kehittymiseen laajassa mittakaavassa jo edelliseltä EU:n ohjelmakaudelta 1990-luvun puolivälistä lähtien. Toiminnalla on mahdollistettu alueelle merkittäviä kehittämispanoksia, mikä on näkynyt vuosittain mm. satoina uusina työpaikkoina ja kymmeninä uusina yrityksinä. Yritysten kehittämistoiminnalla ollaan aikaansaatu tehokkuutta, uusia toimintamalleja ja teknologioita, mikä on myös välillisesti aikaansaanut uusia työpaikkoja. Koulutuskuntayhtymän yksiköissä työskenteli vuoden 2002 syyskuussa n. 100 projektityöntekijää lähes 50:ssä julkisrahoitteisessa projektissa. Suurin osa projektien parissa työskentelevistä on hyvin koulutettuja ja kokeneita projektityön ammattilaisia. Tätä osaamisen keskittymää voidaankin pitää alueen kannalta erittäin merkittävänä. Käynnissä olevien projektiemme yhteenlasketut budjetit olivat n. 16,7 miljoonaa euroa. Koulutuskuntayhtymän projektitoiminta on ollut selvässä kasvussa vuodesta 1999 lähtien (kaavio 3.). Kasvuun on vaikuttanut oleellisesti EU:n ohjelmakauden mukanaan tuomat uudet rahoitusmahdollisuudet sekä myös kasvanut kokemus projektien valmistelussa ja toteuttamisessa. Varsinkin työelämän liikkuvuuteen ja työmarkkinoiden toimimiseen tähtäävien projektien toteuttamisessa on syntynyt Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskuksessa merkittävää osaamista. Samoin yritysten ja niiden teknologioiden kehittäminen on edelleen vahva osaamisalue, josta vastaa pääosin teknologiapalvelukeskus Ketek. Ehkä eniten kuitenkin on kasvanut maatalouden ja sen liitännäiselinkeinojen kehittämisprojektit. Tässä on muodostunut maaseutuakatemialle selkeä tehtävä maakunnassamme. Yksi kasvua selittävä tekijä on myös se, että Opetusministeriö on nostanut selkeästi ammatillisen koulutuksen kehittämisen yhdeksi keskeisimmäksi ESR-rahoitusten kohdentamisperiaatteekseen, mikä on näkynyt myös meillä koulutuksen kehittämisprojektien kasvuna. Suurin projektien toteuttaja syksyllä 2002 oli Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus, jolla oli käynnissä yhteensä 18 julkisrahoitteista projektia. Suurin yksittäinen projekti puolestaan oli Maaseutuakatemian Kannuksen yksikön hallinnoima Turkistuotannon osaamisverkosto, jonka osahankkeiden yhteenlaskettu budjetti vuosille oli n. 1,1 M. Taulukko 4. Koulutuskuntayhtymän lokakuussa 2002 käynnissä olleet projektit yksiköittäin. Yksikkö kpl budjetit osuus % Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus ,50 % KETEK - Teknologiakeskus ,52 % Keskustoimisto ,03 % Keski-Pohjanmaan maaseutuakatemia ,09 % Kokkolan ammattioppilaitos ,42 % Kokkolan kauppaoppilaitos ,28 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ,17 % YHTEENSÄ ,00 % Projekteja voidaan luokitella myös niiden aiheiden mukaan. Yksi tapa on jakaa ne alueen ja yritysten kehittämiseen ja koulutustoiminnan kehittämiseen. Aluekehitysprojektien osuus koko volyymistä oli n. 88 % (n. 14,6 M, 50 kpl) ja koulutuksen kehittämisprojektien n. 12 % (n. 2,1 M, 13 kpl). Oleellista on kuitenkin se mitä projekteilla on saatu aikaan. Tärkeintä ei ole missään tapauksessa projektivolyymin tai projektien lukumäärän kasvattaminen vaan hyvien käytäntöjen luominen ja alueen kehittyminen. Seuraava vaihe koulutuskuntayhtymän projektitoiminnan kehittämisessä onkin vaikuttavuuden arviointijärjestelmän kehittäminen. Tämä on asetettu tavoitteeksi vuodelle 2002, joten tuloksia on saatavissa vuoden 2003 puolella. Kaavio 3. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän projektitoiminnan volyymi v M 10

13 Projektitoiminnan rahoitus Projektien rahoitus rakentuu useimmiten siten, että ne sisältävät osan EU:n ja valtion rahaa, osa kerätään alueen kunnilta ja osa osallistuvilta yksityisen sektorin edustajilta yrityksiltä tai yksityishenkilöiltä. Joissain tapauksissa koulutuskuntayhtymä sijoittaa myös omaa rahaa projektin rahoittamiseksi. Suhteet vaihtelevat voimakkaasti riippuen rahoituskanavasta. Voidaan kuitenkin arvioida, että alueen kunnilta kerättävän rahoituksen osuus on n. 5 % projektitoimintamme kokonaisrahoituksesta eli n euroa/ vuosi. Näinollen alueen kuntien sijoitukset ovat tulleet euromääräisesti lähes 20-kertaisesti takaisin. Yritysten maksuosuudet vaihtelevat myös riippuen eri rahoituskanavasta. Keskimäärin yritysten rahoitusosuus on koulutuskuntayhtymän projekteissa n. 30 %. Projekteissa on kuitenkin onnistuttu vähentämään yritysten varsinaista rahapanostusta lukemalla osarahoitukseksi yritysten projekteihin käyttämän työajan ns. virtuaalirahan. Alueen toimijoiden ja edunsaajien ulkopuolista rahoitusta projekteissa on siis n. 65 %. Aluekehitys Perusperiaatteena voidaan pitää sitä, että silloin, kun olemme kehittämässä aluetta ja teemme tavallaan yhteisen hyvinvoinnin puolesta töitä, on rahoitus löydyttävä toiminnalle ensisijaisesti koulutuskuntayhtymän ulkopuolisista lähteistä. Silloin kun koulutuskuntayhtymä on kehittämistoiminnan kohteena ja yhtenä edunsaajana, voi olla perusteltua sijoittaa myös omia panoksia. Esimerkkinä mainittakoon työssäoppimisen kehittämiseen tähtäävät ESR-projektit tai vaikkapa uusien opetusmenetelmien testaaminen virtuaalikouluprojekteissa. EU:n rakennerahastohankkeissa, joita suurin osa kuntayhtymän projekteista edustaa, rahoitus tulee jälkikäteen. Eli toteutuneita kustannuksia vastaan saamme aikanaan rahoituksen kuitti kuittia vastaan. Näin ollen projektitoiminnalla ei voi tehdä voittoa samaan tapaan kuin esimerkiksi koulutuspalveluiden myynnillä. Jälkirahoitteisuus tuo myös rasituksia kuntayhtymän kassalle, koska rahaa on aina n. puolen vuoden toiminnan verran odottamassa maksajaansa. Projektitoiminta sitoo siis kuntayhtymän kassavaroja merkittävästi. Oleellista onkin se, että kykenemme kohdistamaan projektitoiminnasta aiheutuvat kustannukset oikein ja saamaan ne nopeasti maksuun.

14 12 2 OHJAAVAT STRATEGIAT JA TAVOITTEET 2.1 Keski-Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaa on Suomen 19 maakunnasta toiseksi pienin väkiluvultaan n :lla asukkaallaan. Väestön rakenne eroaa muusta maasta siten, että lapsia on suhteellisesti enemmän korkeammasta syntyvyydestä johtuen. Alue on kuitenkin monen muun maakunnan ohella muuttotappioaluetta, minkä takia työikäistä väestöä on muuta maata hiukan vähemmän. Alueen erikoisuus on elinkeinorakenne, jossa korostuvat elinvoimainen maatalous sekä kemian suurteollisuus. Voimakkaasti kasvavia aloja ovat veneteollisuus sekä metalliteollisuus. Maakunta muodostuu Kokkolan 1) ja Kaustisen 2) seutukunnista. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän toiminnalliseen alueeseen kuuluu oleellisesti myös Pietarsaaren 3) seutukunta, jolloin toiminta-alueemme käsittää n asukasta. Alue on vahvasti kaksikielinen, ruotsinkielisten osuus on n. 25 %. Keski-Pohjanmaan liitto edustaa ulospäin maakuntansa kuntia sekä toimii niiden edunvalvojana. Liitolla on myös merkittävä aluekehitystehtävä, koska se laatii maakunnan kehittämisohjelmia ja strategioita, osallistuu rahoittavien viranomaisten kanssa eri rahoitusohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä jakaa myös itse maakunnan kehittämisrahaa. Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiassa korostuvat seuraavat asiat: aluekeskus Kokkolan vahvistuminen panostaminen vahvaan osaaminen, erityisesti kemian sovelluksiin ja ICT-alaan kansainvälistyminen kulttuuri ja syvä maakuntaidentiteetti pyrkiminen korkeaan elämisen tason 2.2 Seutukunnat Kaustisen seutukunnan kehittämisohjelmassa vuosille ilmaistaan kuntien ja muiden toimijoiden yhteinen tahtotila seutukunnan kehittämisen suuntalinjoiksi. Keskeiset kehittämistavoitteet ovat: 1. Osaamisen ja koulutuksen kehittyminen 2. Tietoverkkojen ja tietotekniikan monipuolinen hyödyntäminen yritystoiminnassa, julkisissa palveluissa ja koulutuksessa sekä yhteisöjen ja alueen asukkaiden toiminnassa 3. Yritystoiminnan monipuolistuminen ja kehittyminen 4. Maatilatalouden turvaaminen seutukunnan vahvuutena ja kehittyminen erikoistuneeksi ja verkostoituneeksi yritystoiminnaksi 5. Toiminta- ja elinympäristön kehittyminen yritystoiminnalle ja asumiselle suotuisaksi 6. Toimialarajat ylittävien klusterien muodostuminen: elektroniikkaklusteri, elintarvikeklusteri ja elämystuotannon klusteri. EU:n uuden ohjelmakauden myötä vuoden 2000 alusta lähtien siirryttiin Kaustisen seutukunnassa Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman toteuttamiseen. Ohjelmassa korostuvat harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnan kehittäminen, osaaminen ja työllisyys sekä maaseudulta kaupunkeihin tapahtuvan muuttoliikkeen hillitseminen. Nämä elementit ovat luettavissa selkeästi myös seutukunnan kehittämisohjelmassa. Kokkolan seutukunnan kohdalla ohjenuoranamme on Kokkolan seutukunnan aluekeskusohjelman tavoitteet. Ohjelmassa keskitytään toimiin, joiden tavoitteena on eri osapuolten yhteistyön ja verkostoitumisen avulla vahvistaa elinkeinoelämän osaamista, osaavan henkilöstön saatavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjelma kohdennetaan seuraaviin aloihin ja asioihin: kemia ja sitä soveltava teollisuus laserpinnoittaminen veneteollisuus tieto- ja viestintätekniikka (ICT-ala) seudullisella elinkeinoyhteistyöllä muiden alojen kehittäminen. 1) Kokkola, Kannus, Himanka, Kälviä ja Lohtaja 2) Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava ja Veteli 3) Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöre ja Pietarsaari

15 13 Kokkolan seutukunta on ollut vuodesta 1995 asti Länsi- Suomen tavoite 2 -aluetta, jonka ohjelma-asiakirjan ja sen täydennysosan tavoitteissa korostuvat yritysten toimintaedellytysten parantaminen sekä yrittäjyyden edistäminen. Kokkolan seutukunnassa voidaan toteuttaa myös valtakunnallista tavoite 3 -ohjelmaa, jossa tähdätään lähinnä osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen. Pietarsaaren seutukunnan aluekeskusohjelma suuntautuu verkostoyhteistyötä vahvistaviin toimenpiteisiin, elinkeinoelämän osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Ohjelma on suunnattu merkittävien toimialojen (mm. vene-, muovi-, metalli- ja elintarviketeollisuus) teknologiseen uudistamiseen ja työvoiman osaamistason vahvistamiseen. Seutukunnan elinkeinoyhteistyötä kehittämällä strategiset tavoitteet suunnataan koskemaan myös paino-pistealojen ulkopuolelle jääviä aloja. Kokkolan ja Pietarsaaren aluekeskusohjelmat on laadittu yhteistyössä molempien seutukuntien kanssa. Tämä onkin järkevää, koska molemmissa seutukunnissa on yhteisiä tavoitteita. Esimerkiksi vene- ja kemian teollisuus ovat kummassakin merkittäviä teollisuudenhaaroja, joiden kehittäminen on yhteinen etu. Seutukunnat muodostavat yhteisen työssäkäyntialueen, jolloin elinkeino- ja työelämää on syytä tarkastella myös yli hallinnollisten rajojen. 2.3 Rakennerahastot Merkittävin Keski-Pohjanmaan alueen kehittämisresurssi on EU:n rakennerahastot, jotka koostuvat Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) sekä kalatalouden ohjausrahastosta (KOR). Rahastojen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään EU:n eri alueiden välisiä kehityseroja sekä tukemaan heikoimmin kehittyneitä alueita. EAKR:n toimenpiteet suunnataan pääasiassa tuotannollisiin investointeihin sekä infrastruktuurin tason nostamiseen. ESR:n toimenpiteet puolestaan suunnataan lähinnä koulutuksen sekä osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. EMOTR:n toimenpiteet kohdistetaan tukemaan maatalouden rakennemuutosta ja maaseudun yleistä kehittämistä. Rahastoilla on kaikilla yhteisiä toisiaan täydentäviä tavoitteita, jotka kaikki tähtäävät alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden lieventämiseen, työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseen sekä uusien työpaikkojen synnyttämiseen. Suurin osa rakennerahastojen panoksista ohjataan ns. tavoiteohjelmien kautta. Rakennerahastokaudella tavoiteohjelmat ovat seuraavat: Tavoite 1 -ohjelma: heikoimmin kehittyneiden alueiden tukeminen Tavoite 2 -ohjelma: rakennemuutoksesta kärsivien alueiden tukeminen Tavoite 3 -ohjelma: inhimillisten voimavarojen kehittäminen Toiminta-alueemme on siinä mielessä erikoinen, että Kaustisen seutukunta kuuluu tavoite 1 -alueeseen, Kokkolan seutukunta tavoite 2 -alueeseen ja Pietarsaaren seutukunta on ns. valkeata vyöhykettä, jossa ei voida toteuttaa kumpaakaan ohjelmaa. Tavoite 3 -ohjelmaa puolestaan voidaan toteuttaa kaikkialla muualla paitsi tavoite 1 -alueella eli meillä Kokkolan ja Pietarsaaren seutukunnissa. Tämä kaikki johtaa siihen, että seutukunnat ylittäviä projekteja on erittäin vaikea käytännössä toteuttaa, koska eri ohjelmissa on erilaiset tavoitteet ja kriteerit. Toisaalta alueellam-me on se etulyöntiasema, että kaikki em. rahoituskanavat on käytössämme. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) koordinoi Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien tavoiteohjelmien toteuttamista laatimalla vuosittain Maakunnan yhteistyöasiakirjan. Se määrittelee eri rahoittajien rakennerahasto-ohjelmiin varattavat varat sekä niiden kohdentamisen linjaukset. Myös isommat hankkeet tuodaan aina MYR:n hyväksyttäväksi. Vaikka rahoittajat tekevät päätöksensä yksittäisten projektien kohdalla aina em. tavoiteohjelmien ohjelma-asiakirjojen rahoituskriteerien mukaisesti, on Keski-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöasiakirja merkittävä projektitoimintaamme ohjaava poliittinen päätös. Tavoiteohjelmien toteuttaminen on Suomessa sovittu niin, että eri ministeriöt toimivat käytännössä projektihakemusten päätösviranomaisina. Ministeriöt ovat delegoineet osittain tehtävänsä edelleen. Esimerkiksi Opetusministeriön hallinnon alalle kuuluvista projekteista tekee päätökset meidän tapauksessa Länsi-Suomen lääninhallitus. Työministeriön päätökset tehdään Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosastolla, maa- ja metsätalousministeriön TE-keskuksen maatalousosastolla, kauppa- ja teollisuusministeriön TE-keskuksen yritysosastolla ja sisäministeriön rahoituspäätökset Maakuntien liitoissa. Aluekehitys

16 Muita strategioita ja tavoitteita Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teknologiastrategia Tekes on yritysten ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimusja tuotekehitysprojektien rahoittaja ja aktivoija. Tekesin toiminta tähtää yhteiskunnan hyvinvointiin, viennin kasvuun ja teollisen pohjan laajentamiseen. Tekes on omalta osaltaan mukana luomassa uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Tekes:n laatimassa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teknologiastrategian avulla tullaan ohjaamaan seudun yritystoiminnan tulevaa kehitystyötä. Siinä kuvataan maakuntien tuotannon ja teknologioiden nykytilaa sekä arvioidaan tulevaa kehitystä. Strategian avulla pyritään suuntaamaan pitkällä aikajänteellä merkittäviä panostuksia alueen kannalta mahdollisimman tehokkaasti. Keskeisimmiksi toimialoiksi valittiin: energia ja ympäristö kemian-, muovi- ja veneteollisuus metalli- ja konepajateollisuus mekaaninen puunjalostus elintarviketeollisuus Näitä tukevat horisontaalisesti tietotekniikka ja tietoliikenne (ICT), elektroniikkateollisuus sekä inhimilliset resurssit, joka tarkoittaa lähinnä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamista alueella Tulevaisuus Vuoden 2002 syksyllä voidaan jo nähdä ensi merkkejä suuresta muutoksesta projektitoiminnassamme. Ensinnäkin uusien EU-maiden mukaantuleminen kenties jo meneillään olevalla ohjelmakaudella tulee vähentämään meidänkin alueen rakennerahastovaroja tulevaisuudessa. Tämä johtaa siihen, että varmistaaksemme aluekehittämispanosten jatkuvuuden alueellamme, joudumme kohdistamaan katseemme ns. suoriin EU-rahoituksiin, jotka haetaan pääsääntöisesti suoraan EU:n komissiosta Brysselistä. Tämä vaatii organisaatioltamme perinpohjaista asenteen ja osaamisen muutosta. Ko. rahoituksissa kilpailijoitamme ovat vuosikymmeniä rahoituksia hyödyntäneet alueet ja organisaatiot. Myös kilpailu Suomessa ja myös oman alueen sisällä tulee kiristymään entisestään. Projektimarkkinoille on tulossa koko ajan uusia yrittäjiä, mikä on hyvä asia alueen kannalta, jos se aikaansaa yhä laadukkaampia projekteja ja sitä kautta enemmän tuloksia alueen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Avainsana molemmissa tapauksissa on sopivien kumppaneiden löytäminen. Enää ei kukaan pysty toimimaan pelkästään oman osaamisen varassa, vaan on lähdettävä rohkeasti hakemaan kontakteja ensin oman organisaation ja alueen sisältä, sitten yhä useammin Euroopan kentiltä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän ydintehtävä on koulutuspalvelujen tarjoaminen alueellaan. Tällöin valtion viranomaisista keskeisimpiä on Opetusministeriö. Valtioneuvosto julkaisee kuuden vuoden välein Opetusministeriön hal-linnonalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU). Vuosien suunnitelmassa luodaan suuntaviivoja, jotka vaikuttavat paitsi Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän koulutukseen myös projektitoimintaan. KESU:ssa nostetaan esimerkiksi seuraavia teemoja esiin: uuden tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittäminen kansainvälisen opiskelija- ja harjoittelijavaihdon tehostaminen oppisopimuskoulutuksen määrän lisääminen ja järjestelmän kehittäminen ns. ammatillisen väylän arvostuksen nostaminen edettäessä kohti korkeakouluopintoja OPM:n rakennerahastovarojen suuntaaminen näyttöjen, työssäoppimisen ja opettajien työelämäjaksojen kehittämiseen

17 Päättyneet ALBATROSSI II Albatrossi II oli koulutus- ja työllistämisprojekti, jonka avulla pyrittiin ehkäisemään työttömien syrjäytymistä työelämästä ja yhteiskunnasta aktivoimalla osallistujia urasuunnitteluun, työnhakuun sekä ammattitaitonsa päivittämiseen vastaamaan työelämän tarpeita. Projektissa on toteutettu vuosien aikana 500:lle työnhakijalle osaamiskartoituksia ja työnhakukoulutusta, jotka ovat toimineet jossain määrin väylänä muihin ammatillisiin opintoihin. Lisäksi projektissa on toteutettu Albatrossi-koulutuksia ja Jokeri-pienryhmätoimintaa. Albatrossikoulutukset (3 4 kk) on kohdennettu eri ammattialojen työnhakijoille yhdistäen ammatillinen ja ohjaava koulutus. Koulutusten keskeisiä toimintaperiaatteita ovat olleet opiskelun yksilöllisyys, joustavuus ja henkilökohtainen ohjaus. Vuosien aikana on tehostettu yhteistyötä alan yritysten kanssa erillisellä yrityskartoitusresurssilla. Kouluttajat informoivat jo ennen koulutusten alkua työnantajia projektista ja sen tavoitteista sekä kartoittivat työllisyysnäkymiä, työvoimalleen asettamia vaatimuksia sekä yhteistyömahdollisuuksia. Toimijoina ovat olleet myös Chydenius- Instituutti sekä työvoimatoimisto. Projekti on levinnyt Kokkolasta saatujen hyvien kokemusten ja tulosten ansiosta Pietarsaaren alueelle sekä Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen. Projektin pitempien koulutusten työllistymistavoitteet saavutettiin. KPAKK:ssa on ollut sekä 6 kk että 12 kk koulutuksen päättymisen jälkeen 51 % opiskelijoista työssä tai koulutuksessa. Chydenius-Instituutin Antin Albatrossi-koulutuksen loppuun suorittaneista on 6 kk koulutuksen päättymisestä ollut 43 % työssä tai koulutuksessa ja 12 kk koulutuksen päättymisestä 50 %. Projektin hyviä käytäntöjä ovat olleet uusien koulutus- ja toimintamallien kehittäminen sekä yhteistyön kehittyminen eri toimijoiden välillä. Koulutukset on toteutettu henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukaisesti ohjaavan ja ammatillisen opettajan parityönä toinen toistaan tukien kohti yhteistä työllistymistavoitetta. Ohjaavan koulutuksen tehtävänä olisi suunnitella ja arvioida ammattiopettajien ja opiskelijan kanssa hopseja, selvittää opiskelun pulmakohtia sekä ohjata opiskelijoita harjoittelupaikkojen valitsemisessa ja työelämäpolkujen rakentamisessa. Ohjaava koulutus tulisi integroitua kiinteäksi kokonaisuudeksi ammatillisten opintojen tueksi. Opiskelijoita on ohjattu koulutuksen aikana luomaan kontakteja työelämään mm. harjoittelupaikkojen löytämiseksi. Yrityskartoituksen avulla löytyi potentiaalisia harjoittelupaikkoja sekä työelämäkouluttajia kertomaan työelämän vaatimuksista. Kokemukset projektin aikana ovat osoittaneet, että kouluttajien ja opiskelijoiden tekemä yhteistyö työelämän kanssa sekä ohjaavan koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen integroiminen ammatillisiin opintoihin parantavat opiskelijoiden työllistymistä. Kohderyhmä Kokkolan ja Pietarsaaren seudun yli 25-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät tai sen uhkaamat työnhakijat Budjetti 1,2 M ESR Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus Mannerheiminaukio 3, Kokkola Merja Forslund Ohjaava kouluttaja p Pohjanmaan TE-keskus valitsi Albatrossi II -projektin kolmen muun hankkeen kanssa toiminta-alueensa lupaavaksi työllistämisprojektiksi 15

18 Päättyneet EU-MESSUT Projektin idea on lähtöisin Keski-Pohjanmaan EU:n viestintäverkostolta, johon kuuluvat seuraavat organisaatiot/ tahot: Keski-Pohjanmaan Liitto, Pohjanmaan TE-keskus, Kaustisen seutukunta, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus, Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Eurooppa-Tiedotus. Tavoitteet Messujen tavoitteena oli jakaa tietoa EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista varojen hyödyntämiseksi alueen eduksi. Messuilla pyrittiin lisäksi jakamaan tietoa mm. rahoituskanavien muuttumisesta ja vaihtoehdoista, esittelemään hankkeiden aikaansaannoksia, tarjoamaan verkostoitumisen mahdollisuuksia sekä levittämään hyviä käytäntöjä. Messupäivän ohjelma EU-seminaari luennoitsijat valtuustosalissa: Maakuntajohtaja Altti Seikkula, Keski-Pohjanmaan Liitto Johtaja Kaj Suomela, Pohjanmaan TE-keskus Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, Sisäasiainministeriö Rakennerahastokoordinaattori Marko Muotio, Länsi-Suomen lääninhallitus Osastopäällikkö Ari Lähteenpää, Pohjanmaan TE-keskus/ työvoimaosasto Craft-ohjelman kansallinen yhteyshenkilö Markku Järvenpää, TEKES Yritystutkija Anne Pesola, Pohjanmaan TE-keskus/yritysosasto Suunnittelija Sari Lehto, Chydenius-Instituutti Yritystutkija Sakari Virta, Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Toiminnanjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä, Pirityiset ry Kirsti Oulasmaa, Ylivieskan kunta Toimitusjohtaja Marco Hautakoski, Mac-Steel Oy Toimitusjohtaja Hans Ahola, Ahola Transport Oy Yritysklinikat aulan kokoushuoneissa Eurooppa-Tiedotus/Saulo Telimaa Pohjanmaan TE-keskus TEKES KETEK Keksintösäätiö Näytteilleasettajat Kokkolan kaupungintalon aulassa Näytteilleasettajina oli yhteensä 17 eri organisaatiota ja yli 100 hanketta oli esitteillä. Elokuu lokakuu 2001, messupäivä tuli Keski-Pohjanmaan liitolta (8 409 ) sekä Pohjanmaan TE-keskukselta (lehtimainoskulut) Hankkeen toteutuksessa mukana ollut työryhmä Kristina Ahmas, Keski-Pohjanmaan liitto Tuija Puumala, Keski-Pohjanmaan liitto Anne Pesola, Pohjanmaan TE-keskus, yritysosasto Marko Puhto, Pohjanmaan TE-keskus, maaseutuosasto Minna Kyllönen, Kaustisen seutukunta Petri Jylhä, Kaustisen seutukunta Harri Lundell, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Iiris Myllykangas, Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus Minna Kallioinen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Saulo Telimaa, Eurooppa-Tiedotus Tiina Valjus, KETEK Kalevi Hakala, KETEK Messujen tavoitteena oli jakaa tietoa EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista, esitellä hankkeiden aikaansaannoksia, tarjota verkostoitumisen mahdollisuuksia sekä levittää hyviä käytäntöjä 16

19 Päättyneet FINNMARIN TUOTANTO- JA PALKKAUSKONSEPTIN KEHITTÄMINEN Kokkolassa toimiva vapaa-ajan veneitä valmistava yritys FinnMarin Oy on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Perinteisellä yksittäistuotanto-periaatteella tapahtuva valmistus, jossa muutama henkilö valmistaa koko veneen alusta loppuun saakka on osoittautunut toimimattomaksi myynnin kasvaessa. Menetelmä on tuottavuudeltaan alhainen, häiriöherkkä ja tuottaa epätasaista laatua. Tämän lisäksi se vaikeuttaa henkilöstörekrytointia, koska vaaditaan monipuolinen osaaminen ja koulutus, jotta henkilö kykenee hallitsemaan kaikki työvaiheet veneenvalmistuksessa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää yhteistyössä yrityksen henkilökunnan-, johdon- ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa sarjatuotantoveneiden valmistamiseen optimaalisesti soveltuva tuotantokonsepti, sekä motivoiva ja tasapuolinen palkkausjärjestelmä. Tavoitteena oli myös luoda pysyvä käytäntö, jossa työntekijät itseohjautuvasti organisoivat työtään ja osallistuvat työmenetelmiensä kehittämiseen. Keski-Pohjanmaan Teknologiakeskus KETEKin tavoitteena oli luoda ja saada käyttöön tuotantokonsepti, joka voidaan siirtää myös muihin alueella toimiviin venealan yrityksiin. Kohderyhmä FinnMarin Oy ja Pohjanmaan alueen venealan yritykset Budjetti Työministeriö 70 %, FinnMarin 30 % Keski-Pohjanmaan Teknologiakeskus KETEK Talonpojankatu 4, Kokkola Kehitysinsinööri Jouni Vähäsöyrinki p Tulosten arviointi Projektin ansiosta FinnMarin Oy:ssä tuotekohtaiset työkustannukset ovat pienentyneet 5-40 % venemallista riippuen, toimitusaikapito lähes 100 %, laatuvirheet ovat pudonneet minimiin. Merkittävää on myös, että kiire työn tekemisessä on vähentynyt selkeän linjatyyppisen solutuotantomallin ansiosta. Tästä huolimatta yritys tuottaa enemmän määrällisesti veneitä samalla henkilömäärällä kuin ennen projektin aloittamista. Projektin ansiosta FinnMarin Oy:ssä ovat mm. tuotekohtaiset työkustannukset pienentyneet 17

20 Päättyneet MBA Industrial MBA Industrial MBA oli koulutusohjelma alueen tuotannollisille yrityksille. IMBA oli jatkoa Joka-Hankled -koulutusohjelmalle ja korostaa strategisen johtamisen roolia tulosyksikön johtamisessa ja strategista johtajuutta omassa henkilökohtaisessa johtamistyössä. Ohjelma tähtäsi osallistujien henkilökohtaiseen kehittymiseen ja tätä kautta organisaation kehittämiseen ja menestymisen parantamiseen. IMBA-ohjelman koulutuksesta vastasivat Vaasan yliopisto sekä Svenska handelshögskolan. Koulutus järjestettiin pääosin Kokkolassa ja Pietarsaaressa tai niiden lähiympäristössä. Opiskelijat suorittavat koulutuksen päätteeksi lopputyön Budjetti Yksityinen rahoitus/osallistuvat yritykset 100 % Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK Talonpojankatu 4, Kokkola Kehityspäällikkö Kalevi Hakala p. (06) , Industrial MBA oli koulutusohjelma alueen tuotannollisille yrityksille 18

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Projektit 2000 2005. Toim. Elina Seppä-Jokela ja Satu Hourula

Projektit 2000 2005. Toim. Elina Seppä-Jokela ja Satu Hourula Projektit 2000 2005 Toim. Elina Seppä-Jokela ja Satu Hourula Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Kokkolan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita Mukana on tällä hetkellä noin 30 kaupan alan oppilaitosta sekä noin 30 vähittäis- ja tukkukaupan yritystä.

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Kansainvälisyys oppilaitoksen kehittämisessä Ylä-Savon ammattiopisto Niina Puumalainen kehitysjohtaja

Kansainvälisyys oppilaitoksen kehittämisessä Ylä-Savon ammattiopisto Niina Puumalainen kehitysjohtaja Kansainvälisyys oppilaitoksen kehittämisessä Ylä-Savon ammattiopisto Niina Puumalainen kehitysjohtaja Ylä Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa n.

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot