MESTARIASUKAS JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY:N ASUKASLEHTI 1/2003

Transkriptio

1 METRIUK JÄRVENPÄÄN METRIUNNOT OY:N UKLEHTI 1/2003

2 2 METRIUK Veikko imunaniemi Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtaja Veikko imunaniemi Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien vuokra-asuntojen niukkuus näkyy varsinkin nuorten ja yksinäisten henkilöiden lisääntyvinä asuntohakemuksina. Vaikka edullinen korkotaso on luonut yhä useammalle mahdollisuuden hankkia oman asunnon, ei vuokra-asuntojen kysyntä ole vähentynyt. uomi keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muutamiin kasvukeskuskaupunkeihin. Tämä luo paineita niin vuokra- kuin omistusasuntotuotannon lisäämiselle myös Järvenpäässä. Järvenpään kaupungin laatimassa asunto-ohjelmassa on otettu nämä seikat huomioon ja lisärakentamista tullaan toteuttamaan myös Mestariasunnoissa tulevina vuosina. Omistajan rooli myös tässä asiassa on tärkeä. Mestariasuntojen omistajana Järvenpään kaupunki on luonut edellytykset hyvälle ja rakentavalle toiminnalle. Mestariasuntojen asuntokanta on koottu yksittäisistä asunto- ja kiinteistöyhtiöistä usean fuusion kautta ja viimeisin fuusio toteutettiin vuoden 2002 helmikuussa. Tällä järjestelyllä on turvattu asuntokannan tekninen ja taloudellinen tasapaino. suntokannan ylläpito- ja kehitystoiminta on ensisijainen tehtävämme. Kaikki toiminnot tähtäävät samaan lopputulokseen niin, että asukkaillamme olisi turvalliset, toimivat, viihtyisät sekä vuokratasoltaan kilpailukykyiset asunnot ja niiden ympäristöt. Reilut kaksi vuotta sitten aloitettu asukashallinnon kehittäminen on tuottanut tulosta. sukashallintomalli asukkaiden kokouksesta asukastoimikuntaan ja edelleen asukashallitukseen on koettu onnistuneeksi niin yhtiön kuin asukkaiden puolesta. Innostajina asukastoimintaan ovat työntekijöittemme lisäksi asukasaktiivit, jotka menestyksekkäästi ovat sitoutuneet toimintamalliin. Tämän innostuksen säilyttäminen ja edelleen kehittäminen on asumisviihtyvyyden kannalta äärimmäisen tärkeä seikka. Haluamme toimia mieluimmin tämänkaltaisessa avoimessa innostuksen ilmapiirissä, joka luo pohjan parempaan asumiseen. Oma lehtemme, Mestariasukas, on eräs myönteinen näyte asukkaidemme toiminnasta. sunnonhakijat kiinnittävät enenevässä määrin huomiota asuntojen laatutasoon. suntojen tulee olla erinomaisessa asuttavassa kunnossa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Varustelutason tulee olla korkea ja tilojen siistejä sekä valoisia. Hissittömyyden merkitys korostuu asunnonvalinnassa varsinkin lapsiperheillä. Tähän hissittömyyskysymykseen myös Mestariasunnot tulee vastaamaan hissien rakentamisella. Mestariasuntojen toimivan ja tehokkaan toimintamallin perustana on hyvä ja ammattitaitoinen hallitus. Hallitustyöskentely on ollut rakentavaa, ammattitaitoista ja positiivista. Merkityksellistä on myös se, että asukkaiden edustaja on mukana hallitustoiminnassa. Pitkäjänteisen hallitustyöskentelyn merkitys on erittäin tärkeä talouden ja teknisen toimintamallin kehitykselle. Yhteistyökumppanuusajattelu on olennainen osa yhtiömme toimintaa. Koska kaikki ylläpitopalvelut ostetaan ulkoa on tärkeää, että henkilökuntamme ja yhteistyökumppanimme ovat sitoutuneet samaan johdonmukaiseen toimintamalliin. Luottamus, avoimuus ja ammattitaito ovat kumppanuusajattelun olennaisia perustoja. Palvelujen ostotoiminta ja niiden kilpailutus vaatii vahvaa ostoosaamista, jota punnitaan sopimuskauden aikana. Mestariasuntojen yhteistyökumppanit ovat esimerkillisesti lähteneet mukaan kehittämään palveluita asukkaiden parasta ajatellen. Olemme onnistuneet alueurakointi-, kausikunnostus-, energiansäästö-, LVI- ja monissa muissa toiminnoissa. Tämä ei olisi mahdollista ilman hyviä yhteistyökumppaneita. Valtion aravalainajärjestelmä on joutunut kovan kritiikin kohteeksi kalliin korkotason ansiosta. Tämä on johtanut siihen, että lainat eivät ole lyhentyneet juuri lainkaan. Mestariasunnoissa tähän kysymykseen on jouduttu ottamaan kantaa ja kalliimmat aravalainat on muutettu edullisempiin pankkilainoihin. Lainajärjestelyissä riskit on hallittu jakamalla lainasalkkuja erityyppisiin ja pituisiin luottoihin. Esimerkiksi vuoden 2002 aikakana saatiin noin 200 tuhannen euron säästö vaihtamalla vajaan 10 milj. euron aravalainasalkku pankkilainaksi. Tämä merkitsee noin 2 %:n korkotasohyötyä. Onneksemme valtio on nyt puuttunut aravalaina kysymykseen ja tehnyt myös päätöksiä siitä, että aravalainojen korkotasot sidotaan markkinakorkoihin. Tämä antaa uutta tuulta purjeisiin vuokra-asuntotuotannossa ja vaikutukset tulevat näkymään myös olemassa olevan asuntokannan pääomarakenteessa positiivisesti. Toimintavuosi Mestariasunnoissa on sanan varsinaisessa merkityksessä ollut toimintavuosi. Henkilöstömme on ponnistellut varsinaisen päivätyön lisäksi mm. uuden TK- järjestelmän käyttöönottoprojektissa. Ilman henkilöstömme hyvää työmoraalia ja napakkaa työotetta tämä ei olisi ollut mahdollista. Vaikka päivät ovat olleet usein pitkiä ja raskaita, on huumori ja hyvä yhteismeininki antanut virtaa jaksamiselle. Tulevaisuuden näkymät Mestariasunnoissa ovat valoisat. Mestariasuntojen henkilökunnalla sekä yhteistyökumppaneillamme on lupa toimia innostuksen ilmapiirissä niin, että asukkaillamme on hyvä asua ja viihtyä turvallisesti Mestariasunnossa. Kysymyksiä ja vastauksia LVI-alalta Mitä yhden asteen tiputtaminen huonelämpötilassa merkitsee lämmityskustannuksissa? Yksi aste merkitsee vähintään 5 % lämmityskustannuksissa. Mikä toiminto 3-henkisessä perheessä vie eniten sähköä valaistus pois lukien? Ruoan säilytys 700 kwh/vuosi eli noin 27 % sähkönkulutuksesta. Onko jääkaappi-pakastimen sijoituksella väliä sähkön kulutusta ajatellen? On paljonkin. Kylmäsäilytyslaitteen välittömän ympäristön lämpötilan nousu yhdellä asteella lisää kulutusta 2-3 prosentilla. amalla koneiston käyntiaika lisääntyy ja laitteen käyttöikä lyhenee. Eipä siis pidä esimerkiksi asettaa alttiiksi suoraan auringonpaisteelle, eikä lieden, astianpesukoneen tai lämpöpatterin lähelle. Ulkopuolinen lämpövaikutus saattaa lisätä sähkön kulutusta 15 %. Paljonko tulee olla jääkaapin oikea lämpötila? Jääkaapin ja kylmiön oikea lämpötila on noin +5 C astetta. Kylmentäminen yhdellä asteella lisää sähkön kulutusta noin 5 %. Kuinka usein tulee imuroida kylmäkalusteen takana oleva putkisto? yytä puhdistaa vähintään kerran vuodessa. ähköä säästyy ja laitteen käyttöikä pitenee. Paljonko vuotaa vettä vuodessa hanasta, jossa on parsinneulan silmän kokoinen vuoto? iitä tulee noin 300 m 3 eli aiheuttaa lisäkustannuksia 700. Monissa talouksissa WC-istuin sihisee pikkuhiljaa. Tälläisesta hiljaisesta rosvosta on mennyt uimuriventtiilin tiiviste. Paljonko tämä vuoto kuluttaa vettä vuositasolla? WC:n jatkuva vuoto kuluttaa noin 3000 m 3 vuodessa eli euroa. Miten paljon juomakelpoista vettä kulutetaan asukasta kohden vuorokaudessa uomessa? Keskimääräinen arvo on 155 litraa / henkilö / vrk. Julkaisija: Järvenpään Mestariasunnot Oy ibeliuksenkatu 15 B, PL Järvenpää Päätoimittaja: Veikko imunaniemi sähköp.veikko.simunaniemi@mestariasunnot.fi Toimitussihteeri:Pentti Virtanen sähköp. pentti.virtanen@pp5.inet.fi METRIUK Toimituskunta (pressiryhmä): Puheenjohtaja: Juha Ikonen ihteeri: Merja Uusi-Kyyny, Kathy Metsälä, Jari Hellgren ja Paul Lindholm Taitto: Tuusulanjärven Viikkouutiset / Nina laranta Paino: Riihimäen kirjapaino Painos: kpl

3 M E T R I U K 3 on yhteyskanava asukkaita, asunnonhakijoita ja yhteistyökumppaneita varten Järvenpään Mestariasuntojen sivustoa suunnitellessa lähtökohdaksi määriteltiin asukkaiden, asunnonhakijoiden, asukastoiminnan ja yhteistyökumppaneiden tiedonsaannin parantaminen ja elämän helpottaminen tarjoamalla erilaisia palveluja Internetin kautta. Keskeisinä tarpeina nähtiin siis tiedottaminen ajankohtaisista asioista, asukastoiminnasta, asunnonhakuun liittyvistä asioista, esitellä tarjottavat kohteet sekä yleisesti katsoen tarjota uusi yhteyskanava Mestariasuntojen ja sen sidosryhmien välille. Järvenpään Mestariasuntojen sivustolta kaikki vuokrakohteet löytyvät interaktiivisen kartan avulla eikä tietoa kiinteistöjen tarjoamista mahdollisuuksista sekä lähistöllä sijaitsevista palveluista ole myöskään unohdettu, vaan jokaisesta kohteesta löytyy tekstimuotoinen kiinteistö- ja lähialuekuvaus. Jokaisen kiinteistön kohdalla on myös aluepiirros, sekä valokuva kiinteistöstä. sunnonhakuprosessia helpottamaan kiinteistöesittelyjen ohella sivuille luotiin hakuohjeet sekä pdf- muotoinen hakulomake, jonka voi esitäyttää, tulostaa ja allekirjoittaa hakuprosessin nopeuttamiseksi. Palvelut ja palaute sivulla on asukkaita varten valmiina myös muutamia muita sähköisiä lomakkeita. ivujen avulla asukkaat voivat pysyä kärryillä asukastoiminnan tapahtumista ja kokouksista. Mihin suuntaan sivut kehittyvät? Yleisesti ottaen pienemmät, mutta tärkeät ajankohtaiset asiat pyritään päivittämään mahdollisimman nopeasti. Näitä asioita ovat mm. lähestyvät tapahtumat, meneillään olevat hankkeet ja asukastoiminnasta ilmoittaminen. Hiukan suurempia sivupäivityksiä tehdään noin neljästi vuodessa. Näistä esimerkkinä voidaan mainita kiinteistövalokuvien uudelleen ottaminen ja päivitys sivuille kesäisemmässä säässä, sekä asuntojen pohjapiirrosten valmistuttua. Miten sivujen sisältöön voisi vaikuttaa? Yksinkertaisesti antamalla palautetta ja esittämällä toivomuksia. Helpoimmin tämä tapahtuu sivuilla olevan palautelomakkeen kautta tai sähköpostitse suoraan Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle. Mestariasunnoilta tieto välittyy sivujen ylläpidosta vastaavalle. ivujen kautta voi antaa palautetta kaikista mestariasumi- Janne Lahti Kirjoittaja toimii sivujen webmasterina seen liittyvistä asioista ja täten käyttää hyväkseen uutta palvelun parantamiseksi luotua yhteyskanavaa. Kodin sisustaminen on monen lempiharrastus Huomattavan ja kohtuuhintaisen muutoksen huoneen ilmeeseen saa vaihtamalla verhoja. Tarjolla olevat kankaat ovat ihanan värikkäitä ja houkuttelevia, mutta juuri omaan kotiin sopivien verhojen valitseminen ei olekaan aina niin helppoa. Kangasvalikoimat niihin erikoistuneissa liikkeissä ovat monipuoliset. Kiireessä ja pää pyörällä tekee helposti hätiköityjä päätöksiä, joita on tuskallista katua väärän väristen, mittaisten, mallisten tai kuvioisten verhojen äärellä. Istahda siis kotona rauhassa sohvannurkkaan tai keittiön pöydän ääreen ja unelmoi. Pyörittele värejä ja kuvioita mielessäsi. Kaiva esiin sisustuslehtiä tai -kirjoja ja tutkaile itsellesi ja omaan kotiisi sopivaa värimaailmaa. Kun värimaailma on selvillä, kaupoista tulee katseltua enää vain tietyn sävyisiä kankaita. amalla saattaa selkeytyä mielikuva haluamastasi lopputuloksesta. Voit ottaa sisustettavasta kohdasta valokuvan tai tehdä piirroksen esim. ikkunasta. Ostoksille lähtiessäsi voit kaapata kainaloon TrikooKellari on erikoistunut verholiike. värimallin esim. sohvakankaasta, sohvatyynyn ja aina parempi jos sinulla on mukana tapettimalli tai värimalli seinästä. Ja mikä tärkeintä, muista mitata verhojen pituus. Itse kävin haistelemassa kevään kangastuulia TrikooKellarissa, joka sijaitsee Mannilantie 40:ssä Järvenpäässä. Omistaja Pirkko Kotti on tehnyt kangaskauppaa samaisella paikalla jo 10 vuotta. Pienen keskustelun jälkeen ei ollut yllätys, että en ole ainut, joka tuntee hienoisen hien nousevan pintaan, kun pitäisi valita uudet verhot kotiin. Onneksi apu on saatavilla ammattitaitoisesta liikkeestä. Huomasin, että kankaissa hillittyjen sävyjen rinnalle on tullut rohkeampiakin värejä ja kuoseja. uuntaus on ollutkin siihen, että asiakkaat uskaltavat valita myös kotiin runsaamman värimaailman. uosituin verholaatu on ohut voilé -kangas. uosion taustalla piilee se, että voilé -kankaissa löytyy paljon värisävyjä, kangas laskeutuu kauniisti se on helppo yhdistää muiden kangaslaatujen kanssa Pirkko Kotti kertoi, että myyjän kanssa voi käydä läpi toivomuksiaan ja suunnitelmiaan. Erikseen neuvottelemalla voit saada jopa kangaspakan kotiin sovitettavaksi valintaa helpottamaan. Myyjä osaa opastaa valitsemaan oikeanlaisen kankaan kuhunkin huoneeseen tai tilaan. Myyjä neuvoo myös tarvittaessa ompeluniksit ja esittelee kauniiseen lopputulokseen auttavat rypytys, satiini ym -nauhat ja ihanasti heiluvat tupsut. Mikäli kuitenkin tuntuu siltä, että oma taito on ruostunut tai sitä ei ole, apu on myös tässä samaisessa liikkeessä. TrikooKellarissa on esillä valmiiksi ommeltuja kauniita verhoja ja huomasinkin, että oma mielikuvitus ei riitä läheskään niin pitkälle kuin mitä luomuksia verhomaailma tänä päivänä tarjoaa. Liikkeessä ommellaan sekä suorat saumat että mitä ihanimmat verholuomukset. Ja mikäli suunnittelet koko kodin verhomaailman uusimista, verho-ammattilainen voi tulla paikan päälle tekemään suunnitelman aina verhotankoja myöten. Mikäs sen mukavampaa ja helpompaa kuin ripustaa ammattitaidolla tehdyt verhot kaunistamaan kotia. Kannattaa myös kysyä myyjältä verhojen hoitoniksit. Nykypäivän kankaat ovat sinänsä helppohoitoisia, mutta esim. väärä pesu- tai silityslämpötila voi pilata verhot täysin. Laatuun kannattaa aina satsata verhoissa. Hyvänlaatuiset kankaat hankkivat hintansa pitemmällä käyttöiällä. Hyvälaatuinen kangas laskeutuu hyvin ja pitää värinsä, kankaan reunat eivät mutkittele ja yleisilme on siisti. Merja Uusi-Kyyny

4 4 METRIUK sukasvalinnan arkipäivää Kirsti Ruislehto Lainmuutoksella siirrettiin alkaen ympäristöministeriöltä Valtion asuntorahastolle mm. yleinen ohjaus ja valvonta arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalinnoissa. Kunta puolestaan ohjaa ja valvoo alueellaan sijaitsevien ko. vuokra-asuntojen asukasvalintaa. Valtion asuntorahasto laittoikin heti toimeksi ja laati liki 60- sivuisen arava- ja korkotukivuokra-asuntoja koskevan asukasvalintaoppaan. inänsä erittäin hyvä, että on laadittu asukasvalinnoista opas, joka auttaa ja selkiyttää asukasvalintoja työkseen hoitavien tai valintoja valvovien kuntien virkahenkilöiden työtä. Valtion asuntorahasto siis valvoo, että kunta valvoo, että sen alueella sijaitseviin arava- ja korkotukivuokrataloihin tehdyt asukasvalinnat on tehty Valtioneuvoston asetusten ja ohjeiden mukaan. Yleinen näkemys kunnissa on, että koska arava- ja korkotukilainat eivät useastakin syystä oikein käy Valtion asuntorahastolla nyt kaupaksi, jää asukasvalintojen valvontaan rutkasti aikaa. iis valvontaa tehostetaan. sukasvalinta on erittäin haasteellinen tehtävä. sukasvalinta ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on asiasta selkeä mielipide. euraavassa on tuotu esiin, hieman kärjistetystikin, eri intressiryhmien näkökulmia asiaan: Hallitusohjelma lupaa turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, poistaa asunnottomuus, edistää asumisen laatua sekä huolehtia kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamiseksi sosiaalisen asuntotuotannon riittävyydestä. Ympäristöministeriön toiminta-ajatus taata mahdollisuus kohtuuhintaiseen ja tasoiseen asumiseen. Valtion asuntorahaston toiminta-ajatus aikaansaada hyvin suunniteltuja asuntoja, jotka ovat laadukkaita ja silti kohtuuhintaisia. Kaupungin strategia tavoitteena yhteisöllisesti kestävä laatuasuminen. Työnantajat kunnassa Työntekijöitä tarvittaisiin, mutta mistä saada nopeasti vuokra-asuntoja? Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute estää työvoiman vapaata liikkuvuutta ja työllistymistä. osiaaliviranomaiset Ennaltaehkäisevän sosiaalipolitiikan nimissä vuokra-asuntoja on myönnettävä X- ja Y-asiakasryhmille. ubjektiivinen oikeus asumiseen on lastensuojeluperheillä ja jälkihuollossa olevilla nuorilla. Lisäksi vammaispalvelulain nojalla vaikeavammaisilla on oikeus palveluasumiseen. sunnottomuus aiheuttaa lisäkustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollolle mm. laitoskustannusten kautta. Isännöitsijät Kunnon vuokralaiset ovat tervetulleita! He maksavat vuokransa, eivätkä särje asuntoa, eivätkä aiheuta häiriöitä muille asukkaille. Kerran häädettyä ei kyllä meille enää oteta asumaan! Kunnan veronmaksaja osiaalipummit muuttakoon pois meidän verorahoillamme elämästä! Omistusasuja Tuolla mäellä on se meidän asuinalueemme kauhistus. iellä ne hilluu ja rällästää ja taksilla ajelee Hyvähän niiden on, kun sossu maksaa kaiken. On korjattu koko talo ja kenenköhän rahoilla? Hyvä jos uskaltaa enää ostarilla käydä Pitäisiköhän muuttaa muualle? sunnon arvo kyllä tippuu, kun on tuo mäki ja nuo vuokralaiset. Vuokratalon asukas Älkää valitko juoppoja ja hulluja vuokralaisiksi meidän taloon. Ne häiritsevät tavallisten asukkaiden elämää! Niiden paikka on laitoksissa. Me maksamme vuokramme, emmekä halua maksaa niiden puolesta, jotka mieluummin ryyppäävät rahansa kuin maksavat vuokriaan! Muuten me kyllä muutetaan muualle! sunnonhakija ntakaa vain asunto, kaikki käy! Ei kuitenkaan siltä alueelta, oma sauna pitäisi olla, mieluiten rivitalosta ja keskustan tuntumasta.! suntoviranomainen / sukasvalitsija Niinpä! Ketä pitäisi kuunnella? Hallitusohjelma lupaa yhtä, Valtion asuntorahasto vaatii toista, kaupunki kolmatta, yritykset neljättä, sossut viidettä.. ja isännöitsijät, asukkaat ja asunnonhakijat soittelevat. Ei ole hyvä niin eikä näin! Kyllä tuntuu kirjaimellisesti siltä kuin olisi puun ja kuoren välissä! sukasvalinnan tavoitteista on säädetty valtioneuvoston asetuksen 2 :ssä. en mukaan tavoitteena on, että valtion tukemat arava- ja korkotukivuokra-asunnot osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Edelleen todetaan, että etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Tästä etusijajärjestyksestä voidaan poiketa yksittäistapauksessa, jos se hakijaruokakunnan erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne tai vuokratalon asukasrakenne huomioon ottaen on erityisen perusteltua. Kuka sitten asukasvalintaa arava- ja korkotukiasuntoihin tekeekään, niin helpolla ei työssään pääse. Voiko kukaan sitä väittää? Hakijan tulot selvitetään, että mahtuvat sallittuun rajaan. Hakijan varallisuutta tutkitaan sen selvittämiseksi, onko hakijalla riittävästi varallisuutta asuntoasiansa järjestämiseen ilman valtion tukea. sunnontarvetta arvioidaan hakijaruokakunnan nykyisten asunto-olojen parantamisen kiireellisyyden arvioimiseksi. Iso osa hakijoista läpäiseekin tämän vaiheen kirkkaasti. itten törmätään ongelmaan, että kysyntä ylittääkin tarjonnan eli hakijoita onkin moninkertaisesti enemmän kuin vapautuvia asuntoja. Kun jostain asunto vapautuu, on vielä selvitettävä, millainen asukasrakenne ko. talossa entuudestaan on. sukasvalintaa suoritetaan siis paitsi asunnonhakijan niin myöskin useilta eri tahoilta tulevien odotusten ja paineiden ristitulessa. Kun vielä vuokratalon toiminta-ajatuksena on tavoitella turvallista, toimivaa, viihtyisää ja vuokratasoltaan kilpailukykyistä vuokra-asumista ja laadukasta asuinympäristöä, niin asukasvalintaa voinee pitää valtion tuella rakennettujen vuokratalojen yhtenä haasteellisimpana tehtävänä. Lukijoille sekä kaikille asukasvalinnan piirissä työskenteleville aurinkoista kesää toivottaen Hallintopäällikkö Kirsti Ruislehto Yleishallinto / suntopalvelut Järvenpään kaupunki Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistöt ja yhteystiedot

5 M E T R I U K 5 Järvenpään kaupungin www-sivujen sisältöön on mahdollista vaikuttaa hemmin käyttöön. Koska allekirjoituksen voi tehdä omilla tutuilla pankkitunnuksilla, vaikuttaa tämä vaihtoehto lupaavalta. ähköinen päivähoitohakemus Etusivun Hallinto-kohdasta löytyy kaupungin organisaatioon liittyvää tietoa, kuten johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt sekä esityslistoja ja pöytäkirjoja. Haku-koneella taas voi tehdä hakuja Järvenpään sivustosta kirjoittamalla Etsittäväkohtaan haluamansa hakusanan. Palaute-painikkeen alta löytyy palautelomake. Tätä kautta tulleet viestit ohjataan sisältönsä perusteella asiaa hoitavalle viranhaltijalle. Yhteystietojen laittaminen lomakkeeseen ei ole pakollista, mutta jos palautteeseen haluaa vastauksen, kannattaa yhteystiedot ilmoittaa. Palautteita ja niihin vastaamista seurataan kaupungin johtoryhmässä. Etusivulta löytyy myös kohta Lehdistöinfo. Tälle sivulle pyritään keräämään mediaa kiinnostavia kaupungin tapahtumia. Uutta tulossa JUN-hanke ( Julkisen verkkoasioinnin kehittämishanke ) teki v kaikkien uomen kuntien ja kaupunkien (437 kpl) internetsivuista tutkimuksen Palveleeko verkko kuntalaista?. Tässä tutkimuksessa Järvenpään www-sivut sijoittuivat palvelevuudessa 14. sijalle yhdessä Oulun kanssa asukkaan kaupungeista ja kunnista Järvenpää sijoittui palvelevuuden ja osallistuvuuden osalta viidenneksi. Nämä sijoitukset ovat hyvät ottaen huomioon pienet resurssit, mitkä ovat käytettävissä sivuston tekemiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon. Esim. Tampereella ( 5. sija ) on wwwsivustoa varten olemassa oma Internet-päätoimittaja ja -toimitus. Järvenpään etusivu JH (julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta) on julkaissut Julkishallinnon www-sivuston suunnittelun ohjeet. Näissä ohjeissa mainitaan mm. seuraavaa: Julkishallinnon www-sivustojen tulee viestittää asiallisuutta. Visuaalinen yksinkertaisuus ja selkeys ovat avainkriteereitä sivujen laadinnassa ja Keskeisinä yleisperiaatteina www-sivuston laadinnassa tulee pitää saavutettavuutta (esteettömyyttä), löydettävyyttä, palvelevuutta ja osallistuvuutta. aavutettavuutta voidaan arvioida siten, minkälaisia rajoituksia sivujen käyttö asettaa kuten selainrajoitukset ja erityyppisten käyttäjäryhmien huomioon ottaminen. Näitä samoja kriteereitä pyrittiin noudattamaan, kun Järvenpään kaupungin nykyiset kotisivut uudistettiin joulukuussa Edelliset, ensimmäiset sivut julkaistiin Järvenpään sivujen ulkoasuun ja sisältöön liittyen on tullut sekä myönteistä että kielteistä palautetta. Toteutettavissa olleet kehittämis- ja lisäysehdotukset on toteutettu, esimerkiksi yhteystietoja on lisätty. Linkki-sivulle on lisätty pyydettäessä järvenpääläisten yritysten ja yhdistysten linkkejä. Muilta osin sivuilla, tapahtumat mukaan lukien, on pitäydytty kaupungin toiminnassa. Palveluita ja palautetta Järvenpään www-sivujen etusivulta Yleistä-kohdasta löytyy esittely ja yleistä tietoa Järvenpään kaupungista. ähköisen ilmoitustaulun lisäksi sieltä löytyy mm. avoimia työpaikkoja, historiaa ja kuvia. Tapahtumat-sivulta taas löytyy Järvenpäässä pidettäviä tapahtumia, mm. Puistoblues ja Tuusulanjärven kamarimusiikki. Palvelut-sivulta pääsee eteenpäin eri hallinnonalojen sivuille. Tietoa löytyy asumisesta, kaavoituksesta ja mittauksesta, kouluista, päivähoidosta, matkailusta, ympäristöstä, liikunnasta ym. Järvenpään Palvelut-sivu Palvelut-kohdasta pääsee myös sähköisten lomakkeiden sivuille. iellä suurin osa sähköisistä lomakkeista on pdf-muodossa olevia aktiivisia lomakkeita. Ne voi täyttää näytöllä ja tulostaa sen jälkeen. ähköinen allekirjoitus tekee tuloaan. en avulla voisi luopua paperin tulostamisesta. ähköisen tunnistuksen käyttö kaupunkien ja kuntien lomakkeissa on vielä melko vähäistä. Vantaan kaupunki on ottanut ensimmäisenä kuntana uomessa lomakkeiden allekirjoituksessa käyttöön pankkien Tupas-palvelun. Palvelussa ensimmäisenä käytetään Nordean e-tunnistetta. Muiden pankkien tunnistuspalvelut tulevat myö- Tekninen toimi on parhaillaan tekemässä sivuille uutta karttapalvelua, mihin kuuluu myös palveluhakemisto. Palveluhakemistoon tulee aluksi julkishallinnon toimipisteitä. Myöhemmin on ehkä mahdollista lisätä myös yrityksiä. Tämän uuden karttapalvelun myötä opaskartta tulee huomattavasti nykyistä paremmaksi. Vastaavanlaista karttapalvelua voi käydä katsomassa Hyrinetin sivuilla ( kohdasta Karttapalvelut). Nykyisen sivuston uusiminen on ollut jo jonkin aikaa suunnitelmissa. Jotta mahdollinen uusi sivusto palvelisi kaupungin asukkaita, yrityksiä ja matkailijoita mahdollisimman hyvin, otamme mielellämme vastaan kehittämisehdotuksia sähköpostitse osoitteella tietohallinto@jarvenpaa.fi. Ja tietenkin, jos nykyisiltä sivuilta tuntuu puuttuvan jotakin olennaista, myös tästä voi lähettää viestin sähköpostitse tai palautelomakkeella. Tervetuloa sivulle Liisa Dahlstedt mikrotukihenkilö tietohallinto Järvenpään kaupunki liisa.dahlstedt@jarvenpaa.fi

6 6 METRIUK sukashallituksen kevätseminaari tarjosi tietoa ja työkaluja yhteistoimintaan Miten vuosi 2002 kului mestariasukkaana ja mihin suuntaan asukastoiminnan halutaan kehittyvän? Näiltä tiimoilta lähti liikkeelle asukashallituksen kevätseminaari Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko imunaniemi avasi seminaarin esittelemällä edellisen vuoden tilinpäätöksen ja luomalla katsauksen yhtiön toimintaan ja ajankohtaisiin hankkeisiin, alustaen samalla uuden asukashallituksen vastuuhenkilöiden valintatilaisuuden. Äänestyksen tuloksena puheenjohtajaksi kuluvalle kaudelle valittiin Pertti alovaara ja sihteeriksi Eija Parkman. Pertti alovaaran otettua puheenjohtajan tehtävät vastaan, kokouksen toimesta valittiin työryhmien jäsenistö vuodelle Osa edellisen vuoden ryhmistä ja ryhmien jäsenistä palkittiin paremman asumisen puolesta tehdystä ansiokkaasta asukastyöstä. sukastoiminnan käytännönjärjestelyistä ja juuri valittujen työryhmien ensimmäisistä kokoontumisen ajankohdista sovittiin samassa yhteydestä. Hyvässä yhteishengessä sujuneiden valintojen ja järjestelyjen jälkeen Janne Lahti loi pikakatsauksen juuri avattuun Mestariasuntojen www-sivustoon. ivuston sisällöstä asukastoiminnalle on varattu myös oma osansa. ktiivisimmat asukashallituksen jäsenet ovat jo esittäneet toivomuksia tutustuttuaan sivustoon lähemmin seminaarin jälkeen. Tapahtuman kruunasi inikka Nummen vetämä koulutusjakso vuorovaikutustaidoista ja yhteistoiminnan työkaluista. sukastoiminta on tärkeä yhteisöllisyyden muoto ja sen piirissä toimii monen tyyppisiä ihmisiä taitoineen, näkemyksineen ja tapoineen. Yksilöllisistä eroista huolimatta toiminnan tavoitteet ja ihmisten tarpeet ovat hyvin samankaltaisia. inikka Nummen esitelmän ja harjoitusten avulla pyrittiin kaivamaan esiin parhaat ideat ja keinot asukastoiminnan kehittämiseksi. Yhteisiä toimintamalleja ja tapoja mietittäessä jokaiselle asukashallituksen jäsenelle jäi seminaarin tiimoilta ajatuksia ja keinoja kotiin vietäväksi sekä asukastoiminnan rikastuttamiseksi. Yksi seminaarin tärkeimpiä anteja oli myös sen korostuminen, että asukastoiminnan avulla jokainen asukas voi vaikuttaa ympäristönsä viihtyisyyteen ja olla omalta osaltaan rakentamassa mielekästä ja mukavaa asumisyhteisöä. Järvenpään Mestariasunnot Oy sitoutui auttamaan asukastoiminnan kehittämisessä. Väestönsuojelutyöryhmä Työryhmä haluaa edistää asukasturvallisuutta ja jatkaa asukas- ja taloturvallisuuteen liittyvien asioiden ja parannusehdotusten kehittämistä Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kiinteistöissä. Väestönsuojelutyöryhmä palkittiin aktiivisimpana asukashallitustyöryhmänä vuonna Ryhmän järjestäytymiskokouksessa työryhmän puheenjohtajaksi ja sihteeriksi valittiin Eija Parkman. Muina jäseninä mukana olivat varapuheenjohtaja ven- Erik Lehtonen ja Harri Eronen. Mikäli olet halukas osallistumaan työryhmän toimintaan, ota yhteyttä puheenjohtajiin tai Mestariasuntoihin / ntti Räty. Paremman asumisen työryhmä Rempparyhmänä tunnettu työryhmä toimii asukkaiden asiantuntijaryhmänä kiinteistöjen remontti-, korjausja perusparannustöissä. Työryhmä kehittää ja ideoi sekä määrittelee ja ottaa kantaa korjaustoimintaan liittyviin asioihin kuten materiaali, laatu, kestävyys, ulkonäkö, hinta ym. seikkoihin. Tavoitteena on saada aikaan viihtyisät, turvalliset ja asumisterveyden kannalta hyvät sekä elinkaarikustannuksiltaan optimaaliset asunnot. Ryhmän järjestäytymiskokouksessa työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Paul Lindholm. Muina jäseninä mukana olivat varapuheenjohtaja Reino Vauhkonen, sihteeri Tarja Puro ja Jari Hellgren. Mikäli olet halukas osallistumaan työryhmän toimintaan, ota yhteyttä puheenjohtajiin tai Mestariasuntoihin / ntti Räty. Taloustyöryhmä Työryhmä edistää ja ylläpitää asumistaloutta siten, että asuntojen vuokrataso ja asumispalveluiden kustannukset pysyvät kohtuullisina. Kehittämisalueena tällä hetkellä on mm. kohtuuhintaisten internetyhteyksien ja sähköisen viestintäpalveluiden selvitys. Ryhmän järjestäytymiskokouksessa työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Jari Järvinen ja sihteeriksi Pertti alovaara Muina jäseninä mukana olivat rto Olmala, Tarja Puro sekä Mestariasunnoista Veikko imunaniemi ja iri alonen.

7 M E T R I U K 7 Ennen kuin tuomitset naapurisi, kulje tovi hänen saappaissaan. Tuntuuko joskus siltä että on vaikeata ymmärtää aviopuolisoa, naapuria, työkaveria, yleensäkin toista ihmistä vaikka puhuttekin samaa kieltä? Vaikuttaako siltä, että puhut aidasta ja keskustelukumppanisi aidan seipäästä ja toisen ymmärtämistä on lähes mahdotonta saavuttaa? Minusta ainakin tuntuu usein siltä että on helpompi leimata muut hankaliksi, joiden kanssa ei kannata jutella, kuin yrittää ymmärtää heitä. Muita ihmisiä en pysty muuttamaan, mutta onneksi omia ajatuksiani heistä voin muuttaa. Toisen ymmärtämiseen sain avaimia ollessani asukashallituksen seminaarissa. iellä NLP-kouluttaja inikka Nummi luennoi meille erilaisista miellejärjestelmistä, joita meillä jokaisella on. Miellejärjestelmä on tapa havainnoida, oppia ja prosessoida asioita. e on kuin kartta, jonka pohjalta toimimme. Miellejärjestelmän kautta ihmiset käsittävät ja tallentavat kokemukset mieleensä. Ihmisen kokemuksista tulee muistoja, ajatuksia tai uskomuksia, ja niitä koodataan kolmella eri tavalla: visuaalisesti kuvina tai elokuvina; auditiivisesti ääninä tai sanoina; kinesteettisesti tunteina, tunnetiloina ja tuntemuksina. Monilla on yksi suosikkijärjestelmä ja toinen sitä tukemassa. Jotkut käyttävät enimmäkseen mielikuvia, toiset luottavat sisäisiin ääniin ja kolmannet reagoivat tunteisiinsa. Yhteentörmäyksiä ja väärinymmärryksiä saattaa syntyä Kunniakirjoja jaossa Mestariasunnoilla Huhtikuun alkupuolella järjestettiin Järvenpään Mestariasuntojen tiloissa kunniakirjojen jakotilaisuus, jossa palkittiin muutamia aktiivisesti asukastoimintaan vaikuttaneita henkilöitä. Kunniakirjan lisäksi palkitut saivat vastaanottaa myös lahjakortin paikalliseen tavarataloon. Tällä toimenpiteellä halutaan korostaa yksittäisen asukkaan, asukastoimikunnan, kiinteistönhoidon sekä muiden asumiseen liittyvien sidosryhmien tärkeää roolia asukastoiminnassa. Palkittujen saavutukset ovat edesauttamassa talojen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja taloudellisuutta. Kunniakirjan saivat viime vuoden ansioistaan Erja Rautsa- Paasela, Reino Pennanen, rto Olmala ja Raimo Ristimäki. Tämän lisäksi palkittiin yksi asukashallituksen viidestä ryhmästä eli väestönsuojeluryhmä. Tähän ryhmään ovat kuuluneet Eija Parkman, Harri Eronen, ven-erik Lehtonen ja Harri uvinen. Erja Rautsa-Paasela sai kunniakirjan ansioistaan havaintojen tekijänä ja ilmoittajana. Reilun vuoden aikana hän havaitsi neljä alkavaa vesivuotoa asuinkiinteistössään Pajalantie 39. Erjan mielestä kaikki ovat olleet sattumia. Hän liikkuu paljon kellaritiloissa, kun toisella on eri miellejärjestelmä kuin itsellä. Oma ja toisen käyttämä miellejärjestelmä paljastuu parhaiten sanoista, joita käytämme puhuessamme ja kirjoittaessamme. vainsanoja on adjektiivit ja verbit. Kaikki miellejärjestelmät ovat yhtä yleisiä ja samanarvoisia. Koska kullakin meistä on erilainen taustamme, niin myös sanat tarkoittavat eri asioita ja luovat erilaisia mielikuvia ja tunnetiloja jokaiselle meistä. Kuvittelemme usein, että se mitä itse näemme ja koemme on totuus. Mutta se on (joskus jopa onneksemme) vain osa totuudesta ja totta ainoastaan meille. Muut näkevät, kuulevat ja tuntevat ihan muuta. Toimimme arkielämässämme pitkälti oman miellejärjestelmämme kautta. Visuaalinen miellejärjestelmä Visuaaliset ihmiset muistavat ja oppivat asioita näkemällä ne. He toimivat kuin videonauhurit ja tallentavat kuvia. Heidän puheensa on usein hyvin nopeata ja kuvailevaa. He selittävät vuolaasti ja huitovat käsin sanojensa vakuudeksi. Visuaalinen ihminen näyttää kuka istui missä ja minne suuntaan tie kääntyi. Hänen on tärkeä nähdä, sillä visuaalisen ajattelu toimii mielikuvien kautta. Hänelle on myös oleellista, miltä kaikki näyttää. Visuaalisia ilmauksia: en näe sen tapahtuvan, joissa sijaitsee mm. pesula, sauna, tarvikevälinevarasto, väestönsuoja ym. Hän pitää itsestään selvänä ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja epäkohdista. Reino Pennanen alias Remppa-Reiska palkittiin ansioistaan Polvipolku 3:ssa. Hän on hyvätahtoisesti tehnyt pienkorjauksia talon asukkaille pyyteettömästi. Talossa on paljon vanhuksia, joita Reiska haluaa auttaa. amalla pysyy itsekin virkeänä ja auttamisesta tulee hyvä mieli. minun näkemykseni on, tulevaisuus näyttää synkältä, minulla on hämärä kuva siitä, näyttää kivalle uditiivinen miellejärjestelmä uditiivinen ihminen muistaa ja oppii asiat kuulemalla ne. Hän toimii kuin magnetofoni. Hän nauhoittaa ja kelaa alkuun. Hän muistaa asiat järjestyksessä. Hänelle ei riitä näkeminen, vaan hän haluaa kuulla asiat lausuttuina sanoina ja lupauksina ihmisten suusta. Hän vaikuttaa muista joskus hidastempoiselta, koska hän käy jatkuvaa keskustelua sisällään. anat ovat hänelle hyvin tärkeitä. Hän puhuu pitkään ja on usein hyvä kuuntelija. uditiiviseen miellejärjestelmään kuuluvat myös auditiivis-loogiset ihmiset. Näiden ajattelu on hyvin analyyttista ja järjestelmällistä kuin tietokoneen. Heihin vetoaa faktat ja järjestelmällisesti esitetty tieto. uditiivisia ilmauksia: kuulostaa hyvältä/huonolta, voisitko toistaa, en vielä kuullut sinun sanovan, sano selvemmin mitä tarkoitat, sovitaan näin, kuulostaa tutulta, sanomattakin selvää Kinesteettinen miellejärjestelmä Kinesteettiset ihmiset elävät tuntemusten ja liikkeen kautta. Kunniakirjoilla palkitut ovat kuvassa seuraavasti: Takarivi toinen oikealta Reino Pennanen, kolmas oikealta rto Olmala, neljäs oikealta Raimo Ristimäki sekä keskellä kuvaa Erja Rautsa-Paasela. rto Olmala on ollut suunnittelemassa huollon kehittämis- ja seurantajärjestelmää. Hänen toimenpiteensä olivat kunniakirjan arvoisia. Raimo Ristimäki on YIT Rapido Oy:n kiinteistönhoitaja. Hänen hoitamissaan kiinteistöissä säästettiin eniten energiaa viime vuoden aikana. Paras näistä hoitokiinteistöistä oli auvakatu 8, jossa lämpöenergiaa meni 15 % vähemmän kuin edellisvuonna, vettä 22 % vähemmän ja sähköä Heille ei riitä näkeminen ja kuuleminen, sillä heidän täytyy kokea ja kokeilla asioita. He oppivat tekemällä. Heidän täytyy päästä käsiksi konkreettisesti asioihin. He muistavat tuntemuksensa ja tilanteen tunnelman jälkikäteen. Heille on tärkeätä, miltä ihmiset tuntuvat ja mitä sisäisiä tuntemuksia puhe tai näkeminen saa heissä aikaan. Pukeutumisessa mukavuus on tärkeätä. Kinesteettiset ihmiset liikkuvat ja elehtivät paljon puhuessaan. He tarvitsevat tilaa ja ilmaa ympärilleen. Kinesteettisiä ilmauksia: tuntuu hyvältä, siellä oli rento meininki, pehmeä nojatuoli, vaate kiristää, asia on painava, ilmapiiri ahdistaa, tärisen innosta, olen jumissa, olen liian kiinni tavoissani Miellejärjestelmä on erottelutyyli, jota on helppo oppia soveltamaan. Väärinymmärryksiä voi syntyä, kun emme tunnista toisen järjestelmää ja kunnioita tätä erilaisuutta. illoin usein syytämme muita hankaliksi tai toisen puhetapa ärsyttää, lopulta koko olemus. Muiden miellejärjestelmää emme pysty muuttamaan. Voimme ainoastaan opetella lähimmäisemme erilaisen miellejärjestelmän ja yrittää tulla paremmin toimeen hänen kanssaan. Ihmiset ovat erilaisia! Haastan teidät kaikki lukijat muuttamaan ajatuksianne ja sitä kautta koko maailmanne. Juha Ikonen säästyi 7 %. Järvenpään Mestariasunnoilla toimii asukashallitus, johon kuuluu 31 jäsentä. Jäsenistö jakaantuu viiteen ryhmään: 1. Viheralue-, huolto- ja siivousryhmä 2. Talousryhmä 3. Paremman asumisen ryhmä, rempparyhmä 4. Väestönsuojeluryhmä 5. Pressiryhmä (tiedotuskanava) Näistä ryhmistä Väestönsuojeluryhmä palkittiin kunniakirjalla aktiivisimpana ryhmänä. Ryhmään kuuluivat Eija Parkman Naavatie 4-6, Harri Eronen Pöytäalhontie 97, ven-erik Lehtonen eutulantie 9 sekä Harri uvinen Haltianpolku 12. Järvenpään Mestariasunnot Oy pitää erittäin tärkeänä, että ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi ja apuna tapahtuu aktiivista asukastoimintaa. Tämä vuorovaikutteinen ja kehittävä toiminta asukkaiden ja yhtiön välillä on vilkastunut ja se on ollut luomassa hyvää pohjaa parempaan asumiseen. Tästä asukastoiminnasta on erittäin myönteisiä kokemuksia. Tulevaisuuden näkymät ovat valoisat. rimo Manninen sukashallituksen pressiryhmä Pressi-ryhmän puheenjohtajana toimii Juha Ikonen ja sihteerinä Merja Uusi-Kyyny. Lisäksi ryhmään kuuluuvat Paul Lindholm, Kathy Metsälä, Jari Hellgren ja Mestariasunnoista Pentti Virtanen. Työryhmän eri kehittämisalueiksi on katsottu ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen, Mestariasukas-lehti, www-sivut, TV:n tiedoituskanava. Ryhmän ensimmäinen todellinen haaste on ollut tämä nyt ilmestynyt Mestariasukas 1/2003, sekä yhtiön esittelyn ideointi Jamppa-viikon päätapahtumaan. Viher-, huolto- ja siivoustyöryhmä Ryhmä keskittyy suunnittelemaan ja miettimään pihanhoitoon, kiinteistönhoitoon ja siivoukseen liittyviä korjaus- ja parannusehdotuksia. Työryhmän keskeisimpinä tavoitteina on kehittää huoltotöiden seuraamiseksi ja palautteen antamiseksi seurantajärjestelmä lisätä huoltoyhtiön edustajien ja asukkaiden välistä yhteistyötä pohtia yhteistyössä huoltoyhtiön kanssa miten siivouksen seurantaa voitaisiin tehostaa; millaisia seurantajärjestelmiä siinä voitaisiin käyttää miettiä keinoja, joilla asukkaat saataisiin kiinnostumaan enemmän piha-alueidensa hoidosta Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että työryhmän tehtävä on erittäin haasteellinen ja kauas tulevaisuuteen luotaava. JÄRVENPÄÄN METRIUNNOT OY Puh , Fax ähköp. asiakaspalvelu@mestariasunnot.fi Henkilöstö: Minna Heinonen, kiinteistösihteeri Merja Peltola, toimistosihteeri / asukasvalinta Merja Uusi-Kyyny, isännöitsijä, asukasvalinta Leena Huhtamaa, isännöitsijä, vuokravalvonta Kristiina Viertola, isännöitsijä, vuokravalvonta ntti Räty, isännöitsijä / rakennuttaja iri alonen, talouspäällikkö Veikko imunaniemi, toimitusjohtaja Toimiston palveluajat: maanantai tiistai keskiviikko suljettu torstai perjantai

8 8 METRIUK Pihaturvallisuus Turvallinen piha on yksi tärkeä osa asukasturvallisuutta. elkeästi jäsennellyt ulkoalueet ja hoidetut viheralueet ehkäisevät merkittävästi myös rikollisuutta. Hyvä näkyvyys pihoissa ja puutarhoissa, erityisesti sisäänkäynneillä, ehkäisevät murtoja ja vandalismia huomattavasti. sukkaiden yhteistoiminta ja alueen sosiaalisen elämän vilkkaus yhdessä huoltoyhtiön ja asukkaiden vuoropuhelun kanssa ovat tärkeitä edellytyksiä turvallisuuden parantamiselle. Turvallisen pihan luominen Turvallisen pihan luominen alkaa jo kokonaisvaltaisesta asuinalueen suunnittelusta. Tällöin tulee huomioida erilaisten rakennuksien sijoittelu, yleiset tilat, ulko- ja virkistysalueet, kadut ja muut väylät. Yksityiskohtaisempia suunnitelmia ovat tällöin myös aitojen yms. sijoittelu tilojen jakamiseksi yksityiseen ja julkiseen käyttöön. Tärkeää on myös määritellä rakennusten turvallisuustaso murtojen ja ilkivallan estämiseksi. Toiset pihat vaativat vähäisen näkyvyyden johdosta tiukempia turvallisuustoimenpiteitä kuin sellaiset, joissa eri tilat ovat hyvin havaittavissa. Tärkeää on myös valaistuksen korostaminen joissakin paikoissa pihaa. Kaiken ikäisille asukkaille on tärkeää, että heidän kotioveltaan lähtevä tie vilkkaasti liikennöidylle kadulle on turvallinen. Kenenkään ei pitäisi pelätä kulkea myöskään pimeällä. Kaikenlaiset istutusvyöhykkeet, jotka erottavat rakennukset liikennöidyistä alueista tai rakennetuista ulkotiloista, kuten esim. grillikatokset, keinut tms., pitää suunnitella huolellisesti siten, etteivät ne peitä näkyvyyttä. Väylien, teiden ja polkujen tulee pihapiirissäkin olla turvallisia. Piha-alueen muutostöitä on mahdollista tehdä rakennuksen valmistumisen jälkeenkin. amoin vanhoja rakennelmia korjattaessa ja uusittaessa on syytä huomioda, että pihaa käyttävät kaiken ikäiset ihmiset vauvasta vaariin. Piha lapsen kannalta katsottuna Vielä 1960-luvulla kiinteistönhoidon oppikirjoissa neuvottiin tuhattaitotalkkareita oman varsinaisen leipätyönsä lisäksi myös lasten turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Heille opetettiin, mitä tehdä, kun lapsi on nielaissut kiven hiekkalaatikolla ja muuta vastaavaa. Talonmiehet siihen aikaan huolehtivat tarkkanäköisinä muutenkin pihapiirinsä kurista ja järjestyksestä ja sitä kautta tietty turvallisuuden tasokin tuli taloihin automaattisesti. Tänä päivänä pihapiirissä on useita lapselle vaarallisia paikkoja. Huolimatta tarkoista EU-direktiiveistä ei pihaa saada pumpulimaiseksi millään. iellä on puita ja rakennelmia. Ulkoseinillä on kiipeämisen mahdollistavia ulokkeita yms. On erinomaisen tärkeää, että taloissa on aktiivisia asukkaita, jotka kiinnittävät huomionsa havaitessaan lapsien leikkivän vaarallisilla vyöhykkeillä ja kertovat asiallisesti lapsille näistä vaaroista. amoin on tärkeää, että näistä vaaramomenteista ilmoitetaan myös isännöintiin ja/tai huoltoyhtiölle. Pihaleikkivälineiden kunto on syytä tarkistaa vuosittain perusteellisesti. e voi tapahtua huoltoyhtiön toimesta tai kevättalkoiden yhteydessä, mikäli sellaisia talossa pidetään. Mikäli vauriota havaitaan käytön yhteydessä, niin niistä on syytä heti ilmoittaa isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle. amoin on tärkeää tiedottaa kaikista ns. läheltäpiti-tilanteista, joita pihapiirissä turvallisuuden suhteen on tapahtunut. Tällaisia saattaa aiheuttaa esim. auton yllättävä tuleminen kuolleen kulman takaa piha-alueelle. Turvallinen piha vanhuksen kannalta Hyvä ympäristö on turvallinen. iellä on riittävä valaistus pimeällä eikä tarvitse pelätä joutuvansa rikoksen uhriksi. Ympäristö, jota ihmiset pelkäävät käyttää, ei ole hyvä ympäristö. Talviaikaan on erikoisesti vanhusten tähden tärkeää, että liukkaudenestotoimenpiteet kiinteistön pihaalueilla on huoltoyhtiön toimesta suoritettu. Pihasuunnittelussa täytyy huomioida myös vanhukset. Heitä varten tehdyt levähdyspaikat ja keinut on hyvin tärkeää pitää kunnossa. Turvallisuuden lisääminen Kun tiedostetaan turvallisuuteen vaikuttavat tekijät, voidaan esim. talojen saneerausten ja laajennusten sekä ulkoalueiden muutostöiden yhteydessä pienellä vaivalla ja investoinneilla kohottaa merkittävästi alueen turvallisuustasoa. sukastoiminnan aktiivisuudella on mahdollista vaikuttaa pihaturvallisuuteen huomattavasti. Talkoot ja muut yhteistapahtumat tuottavat paitsi työn iloa yhteiseksi hyväksi, myös lisäksi ympäristövastuuta. On siksi tärkeää, että kaiken ikäiset asukkaat ottavat osaa näihin tilaisuuksiin. Tätä kautta opitaan tuntemaan naapureita ja se lisää turvallisuutta. Turvallisuuden lisääntymisen myötä asumisviihtyvyys paranee. sukkaiden pysyvän asumisen edellytykset paranevat ja muuttoliike vähenee. Tämä on myös ns. Paja-projektin keskeisiä tavoitteita. Tämä on myös linjassa niin Järvenpään Mestariasuntojen periaatteiden kanssa kuin myös kaikkia sen taloja edustavan asukashallituksen toiminnan kanssa. rimo Manninen Turvallisuusasiat kotona Turvallisuus koostuu usein varsin pienistä ja vähäpätöisiltä tuntuvista asioista. Onnettomuus taas yleensä tapahtuu äkillisesti ja on usein juuri niistä pienistä ei-toivotuista tapahtumista alkunsa saanut tapahtuma. mmattilaiset puhuvat riskienhallinnasta ja riskianalyysistä tai riskikartoituksesta, jotka hurjista nimistään huolimatta ovat aika yksinkertaisia asioita. Riskienhallinnassa on tärkeintä tunnistaa riski, koska tunnistamatonta riskiä ei voi hallita. Erilaisten riskien tunnistamista helpottamaan on tehty tarkistuslistoja. Kun riski on löydetty, on mietittävä pystytäänkö sille helposti tekemään jotain. Riskin poistaminen on paras riskinhallintakeino, esimerkkinä TV-palojen poisto lomamatkan ajalla irrottamalla TV:n sähköpistoke pistorasiasta kun ei olla kotona. Muut riskinhallintakeinot ovat riskin pienentäminen, siirtäminen tai itsellä pitäminen. euraavissa tarkistuslistoissa on yksinkertaisia keinoja lisätä asukkaiden turvallisuutta jokapäiväisissä askareissa. Listojen läpikäyminen kotona tai omaisen / tuttavan luona pienentää onnettumuustodennäköisyyttä merkittävästi eikä, mikä parasta, maksa juuri mitään. Keinoja ikäihmisten tapaturmien ehkäisemiseksi Liukastumiset ja kompastumiset 1. Liukastumaton lattiamateriaali 2. Liukuesteet pois: -törröttävät matonkulmat - pienet irtomatot, tarpeettomat kynnykset - kiinnitä jatkojohdot 3. Kumipohjaiset sisäjalkineet Kaatumiset 4. Kaiteet tai seinät: suorat, askelmiltaan säännölliset portaat - liukuesteteippiä Putoamiset 5. Käyttötavarat yläkaapeista alemmas ja kunnolliset taloustikkaat 6. Hyvä valaistus ja riittävästi katkaisijoita 7. Tukikaide - ammeistuin ja muut peseytymistä helpottavat apuvälineet - suihku kylpyammeen tilalle- termostaattihana Lähde:PEK Tarkistuslista jokaiselle tapaturmien ehkäisemiseksi Onko puhelimen lähellä hätänumerot? - yleinen hätänumero poliisi osaavatko lapset tehdä hätäilmoituksen, jos itse loukkaannut? Kotitöissä mahdolliset tapaturmat äilytetäänkö kodin kemikaalit alkuperäispakkauksissa? Ovatko kemikaalien varoitusmerkinnät ja käyttöohjeet tuttuja? Eiväthän lapset pääse niihin käsiksi? Ovatko kodin työkalut kunnossa? Onko asunnossa tukevat taloustikkaat? Onko valaistus riittävä? Pääseekö auttajat pihallesi? Näkyykö talosi numerointi hyvin? Palo- ja sähkötapaturmat Onko asunnossa toimiva palovaroitin? Onko se oikein sijoitettu? Onko asunnossa sammutusvälineet? Onko pyykinkuivatus järjestetty turvallisesti? (ei saunan kiukaan yläpuolella tai lämmittimen lähellä) Ovatko pistorasiat ja sähköjohdot kunnossa? ammutatko TV:n yöksi pääkytkimestä? Ovatko sähkölaitteet määräysten mukaisia ja kunnossa? Ovatko turvallisuus- ja käyttöohjeet tallessa? Onko jääkaapin/pakastimen ilmanvaihto riittävä? Onko koskaan imuroitu pölyjä niiden takaa? Pesiikö villakoirat pyykinpesukoneen alla? Tupakoidaanko sängyssä? Onko mahdolliset tulisijat kunnossa? Palavia nesteitä tai nestekaasua ei kellarivarastoihin! Kaatumiset ulkona Hiekoitetaanko kadut ja pihat talvella? Käytätkö liukuesteitä talvella? Onko ulkovalaistus riittävä? Liikennetapaturmat Käytetäänkö autossa turvavyötä? Käytetäänkö pyöräillessä suojakypärää? Käytetäänkö veneiltäessä pelastusliivejä? Ensiapu Onko kodin ensiapuvarustus riittävä? Oletko käynyt ensiapukurssin? Murtosuojaus Onko asuntosi ovet hyvin lukittu? Onko ne murtosuojattu tapeilla? Pidäthän ovesi takalukossa, kun et ole kotona? Jos olet matkoilla, pyydä joku hakemaan postisi. amoin jos on talvi, tekemään käytön jälkiä pihalle. ntaako puskat / piha-aidat suojan hiippareille. Onko ulkovalaistus riittävä, hanki liiketunnistin. Mieti murtohälytintä varsinkin OK-taloon. ntti Nenonen palotarkastaja Järvenpään Pelastuslaitos

9 M E T R I U K 9 Pykälien välistä PLOVROITIN, PE- LTUTOIMILKI (561/99) Pelastustoimilaki (561/99) on astunut voimaan Lain 31 :n mukaan asunnoissa on oltava riittävä määrä palovaroittimia. suinhuoneistossa on oltava vähintään yksi toimiva palovaroitin asunnon jokaisessa kerroksessa lukien. Vastuu laitteiden hankkimisesta ja toimintakunnossa pitämisestä on asukkaalla. Lain 24 :n 3 momentin mukaan jokainen on mahdollisuuksiensa mukaan velvollinen valvomaan, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon tai muun onnettomuuden ehkäisemiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Vuokranantajan kannalta tämä tarkoittaa asianmukaista tiedottamista ja puuttumista selkeisiin laiminlyönteihin niitä havaittaessa antamalla tarvittaessa varoituksia vuokrasuhteen purkamisen varalta ja purkamalla sellaiset vuokrasuhteet, joissa vuokralainen rikkoo nyt puhuttua lakia. sukkaiden tulisikin huomioda, että myös vakuutusehtoihin on lukien tullut vastaava muutos suojeluohjeissa: Kaikissa asuinhuoneistoissa on oltava tiloihin nähden riittävä määrä palovaroittimia, vähintään yksi toimintakuntoinen palovaroitin asunnon jokaisessa kerroksessa. Taloyhtiön on annettava ohjeet ja opastettava asukkaita, vuokra- Kirjoittaja on erikoistunut huoneenvuokralain erityiskysymyksiiin laisia ja osakkaita palovaroittimen hankinnasta ja sen ylläpidosta. uojeluohjeissa lähdetään siitä, että taloyhtiö antaa asukkaille ohjeet palovaroittimen hankinnasta. Yhtiö ei kuitenkaan ole vastuussa siitä, että asukas on laiminlyönyt lainmukaisen velvoitteensa hankkia palovaroitin. Olennaista on se, että jos taloyhtiö on suojeluehdoissa esitetyllä tavalla antanut ohjeet palovaroittimen hankkimisesta ja ylläpidosta, mutta asukas ei kuitenkaan ole varoitinta hankkinut, ei vakuutusyhtiö vähennä palovakuutuskorvausta kiintestö osalta, vaikka sittemmin ilmenisi, että varoitin olisi rajoittanut vahingon laajuutta. Vakuutusyhtiöiden mielestä hyvä tapa opastaa palovaroittimen hankinnassa on toimittaa kuhunkin asuntoon uomen Pelastusalan Keskusjärjestön laatima ohje palovaroittimista. Vastaava lakimies Jorma Turunen Lakiasiaintoimisto Jorma Turunen Oy Jampan neuvolassa järjestettiin avoimet ovet , jolloin asukkailla oli mahdollisuus mittauttaa verenpaine ja hemoglobiini maksutta. Kävijöitä riitti pitkin päivää ja mukaansa sai ottaa esitteitä ja vanhoja lehtiä. Terveydenhoitaja Terttu lho on toiminut Jampan neuvolassa noin 20 vuotta ja nähnyt sinä aikana monen lapsen kehittymisen kouluikäiseksi minkä hän on kokenut työnsä rikkautena. lho on pitänyt kovasti työstään lasten parissa ja on sitä mieltä, että meidän kaikkien aikuisten vastuulla on pitää huolta lapsista. Jampassa ihmisillä on ollut hänen mielestään matala kynnys käyttää palveluita ja neuvolaankin on ollut helppo tulla kysymään neuvoa esim. lapsen syömiseen ja nukkumiseen liittyvissä asioissa. Jamppa on alueena hyvin lapsivoittoinen, joten neuvolaikäisiä lapsia on noin 900 kahden terveydenhoitajan hoidettavana. Terttu lho on kokenut työnsä lisäresurssina ja voimavarana Jampan alueella tehtävän verkostotyön ja hyvän yhteistyön päivähoidon, lueurakointi Mestariasunnoissa Kiinteistöön liittyy varsinaisten huoltotoimenpiteiden lisäksi laajempia kiinteistö- ja huoneistokorjauksia, jotka eivät kuulu huoltoyhtiöiden kanssa solmittuihin huoltosopimuksiin. Tähän korjaustoimintaan on luotu alueurakointijärjestelmä, jossa valitut urakoitsijat hoitavat omatoimisesti alueensa kunnostustöitä sovittujen yksikköhintojen mukaisesti. Tyypillisiä alueurakoitsijan toimenpiteitä ovat mm. maalaustyöt, kosteiden tilojen-, keittiötilojen ja saunaosaston kunnostukset jne. Kaikki nämä korjaustoiminnat ovat pelkkään huoltoon verrattuna laajempia ja enemmän aikaa vieviä. Rakennustoimisto Reno-Rakennus Oy aloitti Järvenpään Mestariasuntojen alueurakoitsijana maaliskuussa Kiinteistöjä hoidossamme on ympäri Järvenpäätä, mutta pääosin ne sijaitsevat Jampan alueella. lueurakointi antaa rakennusliikkeelle uusia haasteita, joihin pyrimme vastaamaan kilpailukykyisesti ja laadukkaasti. uurimpia vaikeuksia on resurssien sovittaminen tarpeisiin. Jo nyt lyhyen yhteistyön aikana on käynyt selväksi, että työmäärässä on selviä piikkejä, jolloin työvoimatarve on suuri muutamia päiviä ja sitten on taas rauhallisempia hetkiä, jolloin pienemmälläkin resurssilla pärjätään. Näiden vaihtelujen yhteensovittaminen ja ongelmien ratkaiseminen on käynnissä ja löydämme pian tasapainon tarpeen ja tarjonnan välille. Yksi helppo lääke tähän löytyy, ja se on töiden vähentäminen. Tähän taas voi jokainen asukas helposti vaikuttaa: pitämällä omat asunnot kunnossa, ilmoittamalla huoltoon vioista jo alkuvaiheessa ja ennen kaikkea ilmoittamalla havaitusta ilkivallasta asianmukaisille tahoille. Näin toimimalla asunnot ja yhteiset tilat pysyvät paremmin kunnossa ja korjaustarve pienenee, alueurakoinnin toiminta helpottuu ja tietenkin asumismukavuus paranee. Rakentavin yhteistyöterveisin Projektipäällikkö Pekka Kiiski Rakennustoimisto Reno-Rakennus Oy voimet ovet Jampan neuvolassa Terttu lho on jättämässä Jampan neuvolan 20 työvuoden jälkeen. koulun ja sosiaalitoimen kanssa, jota hän on ollut myös itse luomassa ja kehittämässä alusta saakka. Terttu tunnetaankin yhteistyökumppaneiden keskuudessa hyvin ammattitaitoisena ja silti sydämellään työtään tekevänä terveydenhoitajana, joka uskaltaa myös taistella lasten hyvinvoinnin puolesta. Monien asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden pettymykseksi Terttu lho on kuitenkin jättämässä Jampan neuvolan ja siirtyy elokuussa lukion terveydenhoitajaksi. Hän kokee itsekin lähtönsä Jampasta haikeaksi, mutta halua kokeilla välillä työtä myös muiden ikäryhmien parissa. Kaakelit Kylpyhuonekalusteet stiastot Matot Tapetit Parketit isustustarvikkeet Huumebussi vieraili Koivusaaren yläasteella Koivusaaren yläasteen pihalle pysäköi erikoinen bussi. Bussin kyljessä ilveili hurja miehen pää. Rohkaistuani mieleni nousin sisälle bussiin ja kohtasin tyttölauman kurkkimassa huumeiden surulliseen maailmaan. He olivat katselleet valkokankaalle heijastettavan videon huumeidenkäyttäjän surkeasta arjesta ja keskustelivat sen herättämistä ajatuksista. Tytöt saivat kokeilla bussissa "kännilaseja". Ne päähän laittaessa vääristyi heidän maailmansa noin kahden promillen humalatilaa vastaavaksi. Itsekontrollin ja suorituskyvyn heikkeneminen havainnollistui hyvin tyttöjen horjuessa bussin lattialla ja yrittäessä heittää pokemon-nallea ämpäriin. Tytöt saivat kokemuksen siitä, kuinka typerältä näyttää ja kuinka vaikeaa kovassa humalassa on suoriutua yksinkertaisestakin tehtävästä. Koivusaaren yläasteella pidettiin vanhempainilta, jossa keskusteltiin koulun nuorten elämästä tehdystä tutkimuksesta. Tilaisuudessa virisi vilkas keskustelu neljänkymmenen vanhemman kesken. Ikonen Juha

10 10 METRIUK Energiankulutus Järvenpään Mestariasuntojen kiinteistöissä vuonna 2002 Viime vuosi oli melkoisen hyvä lämpöenergian ja veden kulutuksen suhteen Järvenpään Mestariasuntojen kiinteistöissä. ähköä sen sijaan kului edellisvuotta 2001 enemmän. Kiinteistöjä on kaikkiaan yli 40 ja ne käsittävät rakennustilavuudeltaan reilut m3. Muutamista kohteista ei ole vertailutietoja vuodelta Lämpöenergiassa saavutettiin toteutuneessa kulutuksessa 3,5 %:n säästö edelliseen vuoteen. e on melko tasan 500 MWh. stepäiväluvulla normeeratussa kulutuksessa voidaan eri vuosia verrata toisiinsa. Näin verrattuna vuosi 2002 oli 6 % edellisvuotta parempi ja säästöä tuli 925 MWh. Vettä säästyi 2,2 % eli 3085 m3. ähkönkulutus kasvoi kohteissa yhteensä 2,6 % eli 34 MWh. Tilausvesivirtojen tarkistuksella suuria säästöjä Kiinteistöjen lämmityksen perusmaksut määräytyvät lämmöntuottajan kanssa tehtyihin tilausvesivirtasopimuksiin. Nämä tilausvesivirrat tarkistettiin ajan tasalle. Kiinteistöissä on tapahtunut vuosien varrella erilaisia peruskorjauksia, joiden myötä tilausvesivirran tarve on pienentynyt. Näitä voi olla esimerkiksi lämmönsiirtimien uusiminen ja samalla venttiilikokojen pienentyminen. Myös rakennusteknisillä korjauksilla ja toimenpiteillä saadaan energiantarvetta pienenemään, sillä esimerkiksi parvekelasituksen vaikutus on suuri energiansäästön kannalta. Mestariasuntojen kohteista 41:ssä voitiin tilausvesivirtaa pienentää. e teki säästöä yhteensä perusmaksuun noin 22 %. en vaikutus vuositasolla on noin euroa. Pudotukset tehtiin viime vuoden syksyllä. Talvi sen jälkeen oli melko ankara ja siitä selvittiin aivan kunniakkaasti alennetuilla tilausvesivirroilla, joten toimenpiteen toteuttaminen oli aivan oikeutettua ja taloudellista. Lämmitysenergiassa myös säästettiin Järvenpään Mestariasuntojen kiinteistöt säästivät 6 % lämpöenergiassa vuoteen 2001 verrattuna. Keskiarvona oli 51 kwh rakennuskuutiota kohden, kun se edellisvuonna oli 54,6 kwh. Ominaiskulutukseltaan paras talo oli Jampankaari 6, jossa astepäiväluvulla korjattu kulutus oli 38,4 kwh rakennuskuutiometriä kohden. uurin kulutus oli Välskärinkatu 25:ssä, jossa rakennusteknisten ongelmien vuoksi lämpöä on lahjoitettu myös harakoille. iellä kulutus oli 96,1 kwh. Vettäkin säästyi Vaikka asumme järvirikkaassa maassa, niin vesi on kallista, erikoisesti jätevesi. Vettä säästettiin Järvenpään Mestariasuntojen asunnoissa yhteensä 2,2 %. Vettä kulutettiin 151 litraa asukasta kohti vuorokaudessa kun se edellisenä vuonna oli 157 litraa. Vähiten vettä meni Haltianpolku 23:ssa, jossa päästiin 106 litraan asukasta kohden vuorokaudessa. Eniten vettä kulutettiin Ruukkukatu 6:ssa, jossa sitä meni 178 litraa asukasta kohden. Vuotavista hanoista ja vioittuneista tiivisteistä tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistönhoitoon. amoin kannattaa seurata myös WC-säiliön vuotoja, sillä sitä kautta usein menee vettä hukkaan tuhansia kuutioita vuodessa. On hyvä ilmoittaa myös yleisissä tiloissa olevista vuodoista. e on kaikkien yhteinen etu. Vuodoilla on taipumus kasvaa ajan myötä. ähkön kulutus huolestuttavasti kasvamassa ähkön kulutus kasvoi 2,6 %. ama linja on jatkumassa tämänkin vuoden puolella. Eräs syy kasvuun lienee autonlämmittimien lisääntynyt käyttö. Yksi suurimmista sähkön syöjistä kerrostaloissa on saunojen kiukaat. Kannattaa täyttää tyhjät vuorot välistä, ettei kiuas lämpene suotta. Paras ominaiskulutus sähkössä oli vuonna 2002 Haltianpolku 14:sta, jossa sähköä meni 2,2 kwh rakennuskuutiota kohden. Kaikkien kiinteistöjen keskiarvo oli 4,6 kwh. Eniten sähköä meni Välskärinkatu 25:ssä, jossa sitä kului 9,4 kwh/rm3. rimo Manninen sukasrauhaa Kaikkien asukkaiden yhteinen etu on asumisviihtyvyys. Kerros- ja rivitaloissa suuri viihtyisyyteen vaikuttava tekijä on asukasrauha. Omakotitaloissa sen sijaan voi jo hieman vapaammin elellä. sukasrauhan ylläpitämiseksi on laadittu yleensä talokohtaiset järjestysmääräykset. Näissä on mainittu seikkaperäisesti tietyistä tärkeistä säännöistä ja seurauksista näiden määräysten rikkomisesta. Usein näitä sääntöjä vähätellään. Ne ovat kuitenkin hyvin tärkeitä asukasrauhan kannalta ja niiden rikkomisesta voi pahimmassa tapauksessa vuokratalossa seurata vuokrasopimuksen purkaminen ja osaketalossa huoneiston hallintaanotto. Huoneistoissa ei saa häiritä naapureita. Erityisesti yöaikaan on vältettävä kaikenlaista melua. Muutos-ja korjaustöissä on otettava huomioon naapureiden asumisviihtyisyys. Melua ja häiriöitä aiheuttavista töistä on ilmoitettava etukäteen naapureille. Usein tämä melumääräys kierretään laittamalla ilmoitustaululle yksipuolinen tiedote tulevasta juhlasta, jossa saatetaan vähäsen mekastaa ja ilakoida. e on hyvätahtoinen ele, mutta siitä huolimatta pitäisi kerrostalossa välttää häiriötä. Järjestyssäännöissä mainitaan yleensä tietty aika, jolloin pitää erikoisesti välttää melua. e ei merkitse sitä, että muuna aikana voi musiikkia pitää täysillä tai muutoin metelöidä. Tänä päivänä hyvin useat ihmiset tekevät myös vuorotyötä, joten heidän on nukuttava päiväsaikaan. Myös pihoilta kantautuva melu häiritsee asumista. Näin ollen melua pihapiirissä tulee myös välttää. Kaikkea luonnotonta melua tulee välttää vuorokauden ajasta riippumatta. Esimerkiksi auton äänitorven tööttäily saattaa herättää päiväsaikaan parvekkeella nukkuvan lapsen. Järvenpään Mestariasunnot ajaa asumisviihtyvyyden lisääntymisen asiaa. Vakaviin järjestyshäiriöihin suositellaan soitettavaksi poliisi paikalle. Melu- ja muista haitoista kannattaa ilmoittaa, kun se haittaa asumista. Häiriöajat on hyvä kirjata ylös, jotta on selkeää dokumenttia olemassa, kun häirikköä nuhdellaan tai rangaistaan. Tässä on kuitenkin syytä pitää maltti matkassa, ettei aivan pikkuasioista, kuten esimerkiksi lapsen itkusta, lähde kirjelmiä tekemään, mikäli kyseessä on selkeästi aivan luonnollinen itku. ivan samoin kuin liikenteessä niin myös taloyhteisöissä on säännöt tehty kaikkien yhteiseksi eduksi. Rauhaa kaikille! rimo Manninen Reseptejä Taas on aika kesän ja aurinkoisten juhlien. Kesävieraille leivot nopeasti reilun määrän mureita suussa sulavia pikkuleipiä ja uunipellillinen omenapiirakkaa riittää isommallekin vierasjoukolle. Maailman parhaat pikkuleivät kappaletta 200 g voita 200 g sokeria ( 2 1/3 dl) 1 keltuainen 2 rkl siirappia 3 tl vaniljasokeria 5 dl vehnäjauhoja 2 tl soodaa Vaahdota voi ja sokeri. Lisää keltuainen hyvin vatkaten. Lisää siirappi. ekoita vehnäjauhot, sooda ja vaniljasokeri ja lisää joukkoon. Tee 2 cm paksuja tankoja uunipellille. Yhdelle pellille sopii 4 tankoa, koska taikina leviää paistuessaan. Paista 200 C 10 min Leikkaa tangot heti uunista otettuasi vinoiksi suorakulmioiksi. Omenarahkapiirakka n. 30 palaa Taikina: 8 dl vehnäjauhoja 4 dl sokeria 3 tl leivinjauhetta 3 tl vaniljasokeria 300 g sulaa voita tai margariinia Lisäksi: 2 munaa 2 dl kermaviiliä (piimää) Täyte: 8-10 kpl omenoita tai 8-10 dl marjoja 1 dl fariinisokeria 2 tl kanelia 2 tlk maitorahkaa 1 dl sokeria 2 munaa 2 tl vaniljasokeria 1 sitruunan raastettu kuori ja mehu Lisäksi: Vatkattua kanelikermaa ekoita kulhossa vehnäjauhot, sokeri, leivinjauhe ja vanilliinisokeri. Lisää rasva ja nypi murumaiseksi seokseksi. Ota taikinasta 1/3 osa erilleen ja sekoita lopun joukkoon munat ja kermaviili (myös piimä käy) Levitä seos leivinpaperilla vuoratun uunipellin pohjalle ja reunoille. Lisää marjat tai jos käytät omenoita poista omenoista siemenkodat ja leikkaa hedelmät ohuiksi lohkoiksi. ekoita joukkoon fariinisokeri ja kaneli ja asettele lohkot taikinan päälle. ekoita maitorahkan joukkoon sokeri ja munat. Mausta vanilliinisokerilla ja sitruunan mehulla ja kuorella. Levitä rahkaseos pellille. settele päälle omenalohkot ja murustele lopuksi erilleen otettu taikinaosa piirakan päälle. Paista 200 C min.

11 M E T R I U K 11 Ilmoitussivu Kotivakuutus tarpeellinen Monesti asukkailla saattaa olla luulo, että vesi- tai palovahinkotapauksissa kiinteistön täysarvovakuutus korvaa myös asukkaalle aiheutuneita vahinkoja. Näin ei ole vaan kiinteistön täysarvovakuutus korvaa ainoastaan kiinteistölle aiheutuneet vahingot. sukkaalle aiheutuvia vahinkoja ei korvaa muu kuin asukkaan oma vakuutus. Kotivakuutuksen kunnossa oleminen myös vuokra-asunnossa asuvalla on tärkeää.

12 12 METRIUK Jamppa-viikolla tapahtunutta Lapset pääsivät pomppimaan pomppulinnaan. Jamppa-viikkoa vietettiin 10. kerran ja pääteemana oli tänä vuonna asuminen. Jamppaviikko alkoi aurinkoisissa merkeissä aunakallion koulun pihalla. Keväinen lämmin sää oli houkutellut koulun pihalle suuren joukon lapsia jo hyvissä ajoin. iniset ja valkoiset YIT-pallot värittivät pikkuhiljaa pihaa. Lapset odottivat innolla pomppulinnan täyttymistä. Jamppalaiset onja 9v ja Iida 8v sanoivat tapahtumassa kivointa olevan pomppulinna ja karkit. Heidän mielestään kivoin paikka leikkiä ja oleskella Jampassa on Kivipuiston lähiympäristö. He olivat saaneet tiedon jamppaviikosta, niin kuin monet muutkin, koulun rehtorilta. ortolaisen Laurin,13v, mielestä Jampassa on kaikkein kivointa käydä futaamassa kavereiden kanssa. Jamppalaiset nna ja Oona, 13v, mielestä "Jamppa on just siisti ku siel asuu niin paljon hyvii tyyppejä, ei tarvii olla yksin. Jos ei oo mitään tekemistä niin menee vaan koulun pihalle nii aina siel on joitakin" Paja-projektin asumisneuvoja Kirsi Haapaniemi haravoi noin 20 asukkaan kanssa Mestariasunnoilla, VVO:lla ja YIT Rapidolla oli yhteinen koju koulun pihalla, jossa he jakoivat tietoa asumisesta, vastasivat kysymyksiin. Kuvassa YIT Rapidon toim.joht. Pekka Pöykkö ja Mestariasuntojen isännöitsijä Kristiina Viertola. Jampan ostoskeskuksen ympäristöä. Kaupungin tekninen toimi osallistui talkoisiin lainaamalla tarvikkeet ja raivaamalla metsikköä. Haravointitalkoissa oli mukana ensimmäistä kertaa sko Muli, joka piti talkoita hyvänä yhteishenkeä lisäävänä tekijänä ja osoituksena siitä, että asukkaista välitetään. Iltapäivällä Jampan sosiaalitoimistossa kierrätettiin ilmaiseksi vaatteita ja leluja halukkaille. ari uomisen mielestä tällainen vaatteiden kierrätys on tarpeellinen lapsiperheille. Hän kertoi vievänsä itse pieneksi jääneitä vaatteita sosiaalitoimiston varastoon ja hakevansa useinkin sopivia tilalle Jamppa-viikko huipentui päätapahtumaan aunakallion koulun pihalla. ateisesta säästä huolimatta runsaat 200 ihmistä kävi päivän mittaan asumisneuvojan kojulla syömässä hernekeittoa. Koirahoitola Jupsguard jakoi tietoa koirista ja omasta toiminnastaan. Järkevä-projekti neuvoi ihmisiä kompostoinnissa ja Mestariasunnot olivat järjestäneet halukkaille askartelua Pirjo Tannisen johdolla. Koulun juhlasalissa lapset katselivat kiinnostuneena nukketeatteri Kukko ja Käärmeen esitystä Kuka kaivoon kupsahti. Mestariasuntojen asukashallituksen edustajat ottivat vastaan asukaskyselyjä ja vastasivat kysymyksiin. ktiivisille osanottajille he tarjosivat VVO:n ja Mestariasuntojen lahjoittamia kevätkukkia. Kansantanssiryhmä irpakat esitti vauhdikkaan kansantanssiesityksen ja mestariasukas Kristiina Mustonen upean aerobic-esityksen. kaböle Moonshine-bändi soitti Matti Kyllösen johdolla luvun vaihteen musiikkia, mm. antanaa, antaumuksella. Nuorisobändit Nauha ja Kronik soittivat myös mahtavasti. Näistä bändeistä varmaan kuulemme vielä jatkossa. Kiitokset poliisille, VPP:lle ja yrityksille, jotka edesauttoivat tapahtumien järjestelyissä. sko Muli oli muiden mukana ostarin metsikön talkoissa. Vaatteiden kierrätys on tarpeellista etenkin lapsiperheille ari uomisen mielestä. Mestariasuntojen Jampan alueen isännöitsijä Leena luki lapsille satuja upeassa rooliasussaan. Rami Rapidolta esittelee Mestarijunnuille traktoria. Jamppa-viikkoa toteutettiin talkoiden voimilla Jamppa-viikon päätapahtuma avautui sateisessa kevätilmassa aunakallion koulun lähiympäristössä ja luokkahuoneissa. Ennen avajaisia koulun pihalle nousi kojuja talkoolaisten voimin. Jamppalainen Risto Helle oli yksi ahkerista vapaaehtoisista. Risto on ollut aktiivisesti mukana kolmena viimeisenä vuotena. Jampassa hän on asunut vuodesta 1986 ja kokee Jamppa-viikon hyvänä yhteisöllisenä toimintana alueen kehittämiseksi. Viikon ohjelmallinen painopiste on hänen mielestään pitkälle suunnattu lapsiperheille, mutta hän on pyrkinyt osallistumaan talkootoimintaan mahdollisuuksien mukaan, kuten ostarin metsikön siivoustalkoisiin ja oman talon pihatalkoisiin sekä jamppatapahtuman kojujen pystytykseen. Risto on asunut Jampassa yli 15 vuotta ja alue on hänen mielestään muuttunut noiden vuosien aikana. Väki on hiukan vaihtunut ja alueen arvostus on noussut. Risto asuu mieluimmin Jampassa kuin esimerkiksi Järvenpään keskustassa. Hän pitää siitä, että ympärillä on luontoa. Pyöräilyyn Jamppa tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet. Riston mielestä Jamppa-viikkoa voisi suunnata enemmän myös aikuisille. Kahtena viime vuotena sää on ollut tosin kehno ja se on asia johon ohjelmatarjonnalla ei voi vaikuttaa. Tapahtuman ajankohta on muutoin melko hyvä kevät on jo pitkällä ja kesälomat eivät vielä paina päälle. Risto Helle toivookin tulevaisuudessa Jampan aikuisväestöltä vielä enemmän talkoo- ja osallistumishenkeä tapahtuman tiimoille. Ristolle maistui rokka kojujen pystytyksen jälkeen.