Suomalainen matkailija Itä-Virossa. Timo Huttunen The Baltic Guide

Transkriptio

1 Suomalainen matkailija Itä-Virossa Timo Huttunen The Baltic Guide

2 Vertailussa Suomi ja Viro Suomalaisia on (2009), virolaisia on (2010). Bruttokansantuote Suomessa on euroa/vuosi/asukas (2008), joka on 12. korkein maailmassa. Virossa bruttokansantuote on euroa/vuosi/asukas (2007). (Lähde: Suomen tilastokeskus ja Eesti Statistikaamet) Suomalaisten keskimääräinen bruttokuukausipalkka on euroa (2008). (Lähde: Suomen tilastokeskus) Suomalaisen keskimääräinen eliniänodote: miehet 75,2 vuotta ja naiset 82,3 (2007), Virossa: miehet 67,1 vuotta ja naiset 78,7 vuotta (2007). (Lähde: Suomen tilastokeskus ja Eesti Statistikaamet) Suomi on maailman nopeimmin ikääntyvä maa eli eläkeläisiä on paljon ja heidän määränsä kasvaa myös tulevaisuudessa. (Lähde: Suomen tilastokeskus) Suomessa on hyvä eläkejärjestelmä ja hyvät eläkkeet. Eläkeläiset käyttävät paljon erilaisia palveluita, koska kiinteä omaisuus on jo hankittu. Eläkeikään ovat nyt tulossa ns. suuret ikäluokat eli rokkisukupolvi. 79,7 % suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon (2010). Suomalainen kuluttaa puhtaaksi muutettua alkoholia 8,3 litraa/ihminen/vuosi (2009), virolainen 12 litraa/ihminen/vuosi (2009). (Lähde: Stakes ja Eesti Konjuktuuriinstituut) Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, Viro vuonna Euro otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2002, Virossa mahdollisesti vuonna Suomen viralliset kielet ovat suomi (äidinkieli 90,9 % väestöstä) ja ruotsi (äidinkieli 5,4 % väestöstä).

3 Suomalainen matkailijana Suomalaisten lomat ovat maailman pisimmät, yhteensä yli 6 viikkoa. (Lähde: Helsingin Sanomat ja Euroopan työelämän tutkimuskeskuksen raportti) - Kesäloma noin 30 päivää. - Talviloma noin 5 päivää. Usein helmikuussa, samaan aikaan kuin koulujen lomat. - Joulun aika ja pääsiäinen. - Muut kirkolliset ja valtiolliset vapaapäivät. Matkustaa paljon kotimaassa sekä viettää paljon aikaansa kesämökillä. Suomalaiset tekivät noin 31 miljoonaa yli yhden vuorokauden matkaa (2005). (Lähde: Suomen tilastokeskus) Matkustaa usein perheensä kanssa, joten tarjontaa pitää löytyä kaikille perheenjäsenille. Tarjontaa pitää olla myös ikääntyvälle väestölle. Nykyaikainen suomalainen haluaa aktiivisen loman. Suomalaiset tekevät vuodessa ulkomaanmatkaa (2008). (Lähde: Suomen tilastokeskus) Yli neljännes suomalaisten ulkomaanmatkoista suuntautui Viroon. Maahan tehtiin matkaa (2008). (Lähde: Suomen tilastokeskus) Suomalainen arvostaa kohteliasta ja muodollista käyttäytymistä, kuten teitittelyä ja kättelemistä. Suomalaiselle on tärkeää, että sovituista hinnoista ja aikatauluista pidetään kiinni. Suomalainen on rehellinen. Suomalainen on ns. kameleonttikuluttaja eli sama ihminen käyttäytyy eri tilanteissa ja paikoissa eri tavalla. Suomalainen vaatii, että matkakohde on turvallinen. Suuri osa suomalaisista ymmärtää ja osaa kotimaisten kielten lisäksi englantia.

4 Suomalaismatkailija Virossa Suomalainen matkailija käyttää rahaa Virossa ollessaan keskimäärin EEK päivässä. (Lähde: Tallinnan kaupunki ja The Baltic Guide -lehden lukijatutkimus) Keskimäärin Virossa käyvä suomalainen on hyvin koulutettu, keskitasoa paremmin hankkiva ja asuu Etelä-Suomessa. (Lähde: EAS ja The Baltic Guide -lehden lukijatutkimus) 9 prosenttia Virossa käyvistä suomalaisnaisista käy Virossa vähintään 10 kertaa vuodessa. Lähde: The Baltic Guide -lehden lukijatutkimus) Suomalaismatkailijoiden vuodessa Viroon jättämä rahasumma on yhtä suuri kuin koko Viron maataloustuotannon arvo (Lähde: EAS ja Eesti Statistikaamet) Viro on ainoa paikka, jossa kielitaidotonkin suomalainen voi tehdä itsenäisen matkan. Tallinna on Suomen toiseksi suurin ravintolakaupunki. Viru-hotelli on maailman suomalaisin hotelli. 76 prosenttia Etelä-Suomen aikuisväestöstä on käynyt kahden viimeisen vuoden aikana Virossa ja vain 20 prosenttia ei todennäköisesti tai varmasti aio matkustaa Viroon. (Lähde: Kaupan liiton huhtikuussa 2010 julkaisema tutkimus) Suomalaiset käyttävät saman tutkimuksen mukaan seuraavia palveluita (% vastaajista kahden viime vuoden aikana). Palvelut: - Ravintolat ja kahvilat 82,2 - Hotellit 56,8 - Kylpylät, solariumit jne. 29,5 - Kampaamot/kauneudenhoito 24,0 - Ooppera, teatteri, kulttuuri 17,6 (eläkeläiset 28,9!) Ostokset: - Alkoholi 86,9 - Elintarvikkeet 52,8 - Aikuisten vaatteet 49,1 - Lääkkeet 26,8 - Kosmetiikka 24,8 - Jalkineet 19,7 - Tekstiilit 18,6 - Laukut ja asusteet 18,6 - Astiat ja taloustavarat 15,2

5 Matkailun ongelmat Virossa Matkailualan johtamiskoulutuksen eli samassa myös johtamiskulttuurin puute on suuri haaste. Palvelua on parannettava. Hotelliin, ravintolaan tai matkailukohteeseen on investoitu suuria summia, rahaa on pantu markkinointiin jne. Yksi huonosti käyttäytyvä, ylimielinen tai ammattitaidoton palvelutyöntekijä voi tuhota kaiken. Hyvästä kokemuksesta kerrotaan kolmelle ihmiselle, mutta huonosta yhdeksälle. Yksi huono kokemus vaatii yhdeksän hyvää kokemusta ennen kuin ikävä asia unohtuu. Epärehellisyydestä ja varastelusta päästävä eroon. Esimerkiksi taksit. Suomalainen ei valita vaan äänestää jaloillaan.

6 Arvio suomalaisten matkailun kehittymisestä ja muuttumisesta lähivuosina Massaturismi tulee vähenemään. Ryhmämatkailu tulee vähenemään. Matkatoimistojen rooli tulee pienenemään. Kaukomatkat voivat vähentyä. (Lentomatkailun epävarmuustekijät, kuten mahdolliset haittaverot, polttoaineen hinnan nousu, ympäristöystävällisyystietouden lisääntyminen, liikennettä haittaavat luonnonmullistukset jne.) Omatoiminen matkailu kasvaa. Matkailuyritysten markkinoinnin ja tiedottamisen tarve kasvaa. Internetin ja internetsivujen merkitys korostuu. Ikääntyvä väestö matkustaa ja käyttää matkapalveluja yhä enemmän ja monipuolisemmin. Lyhytaikaiset matkat ovat lisääntyneet ja trendi tullee jatkumaan.

7 Suomalaismatkailija ja Itä-Viro lähivuosina Matkalta halutaan yhä enemmän elämyksiä. Matkailijat arvostavat yksilöllisiä ja laadukkaita matkapaketteja, joista ollaan valmiit myös maksamaan. Itä-Virossa on vanha virolainen kulttuuri sekä rikas venäläinen kulttuuri, joita pitä osata esitellä vieraille. Suomalaiset etsivät alkuperäisyyttä, erilaisuutta ja eksotiikkaa sekä vanhaa kulttuuria. (Esim. kansallispuvut, kansanmusiikki, vanhat puutalot, kirkot, kartanot ja linnoitukset, museot ja idylliset kylät sekä sipuli ja kurkut) Myös neuvostoeksotiikka kiinnostaa suomalaisia. Kaiken ei tarvitse olla uutta, historiaa ei saa hävetä eikä hävittää. Vanhaa pitää säilyttää ja sitä voi myös luoda. Alueen ominaispiirteitä pitää korostaa ja kehittää sekä monipuolistaa. Itä-Virosta löytää eksotiikkaa läheltä Suomea. Ei tarvitse matkustaa Thaimaahan asti.

8 Markkinointi suomalaisille Suomalaiset arvostavat oikeakielisyyttä, olipa kielenä suomi tai englanti. Suomalainen uskoo suomalaista. Tuotteiden ja markkinoinnin suunnittelussa on hyvä käyttää suomalaisapua. Pitää valita oikea media oikealle kohderyhmälle. Suomalaisten keskuudessa on useita erilaisia kohderyhmiä ja sama henkilö voi kuulua moneen kohderyhmään. Sanoma pitää kohdentaa. Kaikille kaikkea ei enää toimi. Yhteistyö muiden alueen matkailuyrittäjien kanssa on tärkeää. Kannattaa rakentaa yhdessä monipuolisia ja erilaisia matkapaketteja. Uutisista ja uudistuksista tiedottaminen on ilmaista mainontaa. Tiedottaminen pitää tehdä tarpeeksi aikaisin. Ei kannata uskoa ennakkoluuloja vaan faktoja. Suomalainen käyttäytyy matkallaan kuten muutkin eli rentoutuu, kokee ja nauttii elämästään.

9 The Baltic Guide -lehti tuoretta tietoa Virosta matkailijalle tämän omalla äidinkielellä Suomalais- ja ruotsalaismatkailun paras asiantuntija Virossa. The Baltic Guide -lehdet ovat Suomenlahden johtavia matkailulehtiä. Suomenkielistä lehteä on julkaistu jo yli 15 vuotta. Lehtien toimitukset tekevät säännöllistä yhteistyötä Suomen ja Ruotsin Viron suurlähetystöjen ja EAS:n kanssa. Suhteet myös Viron virallisiin kaupunki-, kunta- ja maakuntaorganisaatioihin ovat hyvät. Lisäksi Suomen suurimman Viro-yhdistyksen, Tuglas-seuran kanssa on kiinteät yhteistyösuhteet. Lehdet ovat journalistisesti toimitettuja. Toimitettu sisältö ja mainokset ovat selkeästi erillään. The Baltic Guide -lehdillä on toimitilat Virossa ja Suomessa. The Baltic Guide -tuotteet painetaan Tartossa, Kroonpress -kirjapainossa. Lehdillä on valmiit jakeluverkostot Virossa ja Suomessa. Pääjakelupisteitä ovat satamat, matkustajalaivat, hotellit, ravintolat ja baarit sekä matkailuinfopisteet. Virossa jakelupaikkoja on noin 160, Suomessa noin 10 ja Ruotsissa 4. The Baltic Guide on ainoa lehti, joka on jakelussa niin Helsingin kuin Tallinnankin satamissa sekä Tallinkin Suomen ja Viron sekä Ruotsin ja Viron välillä kulkevilla laivoilla. Jakelu tapahtuu lööpeillä varustetuista jakelukoreista tai palvelutiskeiltä eli asiakas joutuu tekemään päätöksen lehden ottamisesta. The Baltic Guide -lehtiä jaetaan huomattavat määrät Suomessa, Virossa ja Ruotsissa olevilla matkailumessuilla ja matkatapahtumissa. Lisäksi painetuille tuotteille, ilmestyvät The Baltic Guide -lehdet myös internetissä ja lehdillä on Facebook-sivu, jolla on noin fania. Lehdellä on lähes tilaajaa Suomessa. Yhtä The Baltic Guide -lehteä lukee 2,8 ihmistä. (Lähde: The Baltic Guide -lehden lukijatutkimus)

10 The Baltic Guide -tuotteet Suomenkielinen, Virosta kertova The Baltic Guide -matkailulehti aloitti vuonna Lehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Lehden levikki on /kuukausi. Sivumäärä on Lehti on ilmaisjulkaisu. Lehden formaatti on tabloid. Lehden päätoimittaja Mikko Savikko on syntynyt Suomessa. Suomenkielinen, Virosta kertova The Baltic Guide -kesämatkailulehti aloitti vuonna Lehti ilmestyy 1 kerran vuodessa. Lehden levikki on /kesä. Sivumäärä on Lehti on ilmaisjulkaisu. Lehden formaatti on A4. Lehden päätoimittaja on Mikko Savikko. Ruotsinkielinen, Virosta kertova The Baltic Guide -matkailulehti aloitti vuonna Lehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Lehden levikki on /kuukausi. Sivumäärä on Lehti on ilmaisjulkaisu. Lehden formaatti on tabloid. Lehden päätoimittaja Toomas Käbin on syntynyt Ruotsissa. Vironkielinen, Suomesta kertova The Baltic Guide -matkailulehti aloitti vuonna Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lehden levikki on /neljännesvuosi. Sivumäärä on Lehti on ilmaisjulkaisu. Lehden formaatti on tabloid. Lehden päätoimittaja Jukka Arponen on syntynyt Suomessa.