KORKEAKOULUJEN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUN SEURANTA JA ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORKEAKOULUJEN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUN SEURANTA JA ARVIOINTI"

Transkriptio

1 KORKEAKOULUJEN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUN SEURANTA JA ARVIOINTI TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI II Pyykkö Riitta, puheenjohtaja Holm Karl Innola Maija Kallunki Jarmo Ketolainen Juha Lahtinen Markku Raevaara Martti Savola Pauliina Tujula Matti Vuorinen Birgitta Björn Nina, sihteeri 1

2 LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUN SEURANTA- JA ARVIOINTITYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 2012 Suomalaisilla korkeakouluilla on välisenä aikana mahdollisuus periä vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyiltä EU/ETAalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta maksuja. Kokeilun aikana selvitetään, miten maksullisuus vaikuttaa korkeakoulujen kansainvälistymiseen, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaan, opiskelijavirtoihin ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laatuun. Tämä on kokeilun seurantaja arviointiryhmän toinen väliraportti. Ensimmäinen valmistui ja löytyy osoitteesta Korkeakouluille kohdistetussa kyselyssä toistettiin sellaiset kysymykset, joista on tarkoituksenmukaista koota tietoa vuosittain. Tällaisia ovat mm. kokeiluun osallistumiseen ja sen syihin, hakija- ja opiskelijamääriin, lukukausimaksun ja apurahojen suuruuteen liittyvät kysymykset. Toisaalta tällä kertaa kyselyä voitiin laajentaa sellaisiin kysymyksiin, joita vuoden 2010 lopulla oli vielä liian varhaista pohtia, kuten kokeilun vaikutuksiin koulutuksen markkinointiin, maksullisissa ohjelmissa toimivien opettajien rekrytointiin ja heidän osaamisensa kehittämiseen tai maksullisen koulutuksen laadunvarmistuksen erityispiirteisiin. Kyselyssä haluttiin nyt tietoa myös opiskelijoiden integroitumisesta korkeakouluyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Molemmissa kyselyissä esitettyjen kysymysten osalta tässä toisessa väliraportissa kiinnitetään huomio vastauksissa näkyviin muutoksiin. Raporttien tavoite on siten toimia myös itsenäisinä ja antaa kokonaiskuva kokeilun etenemisestä. Lukukausimaksut Euroopassa Bolognan prosessin etenemisestä tehdyn seurannan mukaan ainoastaan seitsemän maata prosessin seurantaan osallistuneista 47 maasta ei perinyt lainkaan maksuja ensimmäisestä syklistä alkavassa korkeakoulutuksessa lukuvuonna 2010/2011. (Bologna Process Implementation Report, 2012) Eurydicen tuoreen raportin mukaan (Modernisation of Higher Education in Europe: Funding and the Social Dimension 2011) maissa, joissa lukukausimaksut ovat käytössä, on havaittavissa suuntaus, jossa toisella syklillä opiskelevilta peritään korkeampia lukukausimaksuja kuin ensimmäisellä syklillä opiskelevilta. Eurydicen raportin mukaan suuntaus näkyy sitä selvemmin, mitä korkeampia maksut lähtökohtaisesti ovat. Toisella syklillä perittävän yleisimmän maksun suuruus vaihtelee raportin mukaan maittain muutamasta kymmenestä eurosta jopa euroon, kun taas ensimmäisellä syklillä yleisimmin perittävän maksun suuruus ei nouse yli euroon. Oman maan kansalaiset ja EU-kansalaiset European University Associationin (EUA) vuonna 2011 toteuttaman autonomiaselvityksen mukaan korkeakoulut eivät peri maksuja oman maan tai EU-maiden kansalaisilta Tšekin tasavallassa, Tanskassa, Suomessa, Kreikassa, Islannissa, Irlannissa, Norjassa, Puolassa, Slovakiassa tai Ruotsissa. Samoin toimivat korkeakoulut eräissä Saksan osavaltioissa. 2

3 Lukukausimaksuja perivissä maissa lukukausimaksuista tai niiden suuruudesta päätetään eri tavoin. Virossa, Unkarissa, Luxemburgissa ja Latviassa korkeakoulut päättävät maksujen suuruudesta. Itävallassa, Kyproksella, Ranskassa, Hollannissa, Espanjassa ja Turkissa maksut määräytyvät joko viranomaisten päätösten tai lainsäädännön mukaan. Italiassa, Liettuassa, Portugalissa, Iso- Britanniassa ja Sveitsissä on käytössä malli, jossa sekä korkeakoulut että viranomaiset osallistuvat maksuja koskevaan päätöksentekoon. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat Useat Euroopan maat ovat ottaneet käyttöön lukukausimaksut EU/ETA alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. EUA:n selvityksessä mukana olleista 28 maasta lukukausimaksuja ei peritä ensimmäisen ja toisen syklin korkeakouluopinnoista ainoastaan Tšekissä, Suomessa, Islannissa ja Norjassa eikä eräissä Saksan osavaltioissa. Useimmissa maissa (13) korkeakoulut voivat päättää maksuista autonomisesti. Perustelut lukukausimaksukokeiluun osallistumiselle tai kokeilusta luopumiselle Useimmat korkeakouluista perustelevat osallistumistaan edelleen yleisesti kansainvälisyyden tärkeydellä. Lukukausimaksukokeilu nähdään keinona kehittää kansainvälisen koulutuksen laatua, testata ja lisätä sen vetovoimaa, vahvistaa osaamista kokemuksien kautta sekä saada motivoituneita opiskelijoita. Lukukausimaksukokeilu koetaan osaksi koulutusviennin kokonaisuutta ja mahdollisuudeksi pilotoida koulutusliiketoimintaa. Kokemuksia halutaan myös apurahajärjestelmistä. Perusteluna esitetään myös kansainvälinen kehitys ja muiden maiden esimerkki. Olettamuksena on EU:n ulkopuolisilta perittävien lukukausimaksujen tulo myöhemmin käyttöön kattavasti myös Suomessa, jolloin kokeilu tarjoaa mahdollisuuden harjoitella. Aina päätökset osallistumisesta eivät ole kovin strategisia. Kun laitos on mukaan lähtemistä esittänyt, keskustasolla ei nähty syytä olla suostumatta laitoksen esitykseen eikä haluttu olla sen esteenä. Osa korkeakouluista on lähtenyt mukaan jo olemassa olevilla yhteistutkintotyyppisillä yhteisohjelmilla tai ainoastaan Erasmus Mundus -ohjelmilla. Yhteistutkinto-toteutustapa voi toisaalta olla osoittautunut myös esteeksi. Vaikka ohjelman kontaktijaksot toteutetaan eri maissa, opiskelijat ovat kirjoilla kukin omassa korkeakoulussaan. Partnerit ovat eurooppalaisia, eikä markkinointia ETA-alueen ulkopuolelle ole koettu järkeväksi (muut kuin Erasmus Mundukset). Se, että kyseessä on määräaikainen kokeilu, on rajoittanut korkeakoulujen kiinnostusta lähteä mukaan. Panostaminen ei ole tuntunut järkevältä, kun sijoituksen hukkaan valumisen riski on liian suuri. Usea korkeakoulu ilmoittaa, että niillä on valmius aloittaa, kunhan saadaan päätös kokeilun muuttamisesta pysyväksi. Monissa vastauksissa kannatetaankin maksullisuuden jatkamista ja laajentamista koskemaan myös ensimmäisen syklin koulutusta. Tämä korostuu erityisesti ammattikorkeakoulujen vastauksissa, sillä työkokemusvaatimuksen takia ylempien ammattikorkeakoulututkintojen markkinointi on vaikeaa ja valtaosa kansainvälisistä opiskelijoista opiskelee ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa ohjelmissa. 3

4 Korkeakoulujen vastauksissa kerrottiin myös toisenlaisista takaiskuista: yritetty on, mutta riittävää määrää kiinnostuneita tulijoita ei ole saatu, ja aluksi kiinnostusta osoittaneetkin vetäytyvät. Syitä analysoidaan varsin kattavasti. Ohjelmat joutuvat kilpailemaan maailman tunnetuimpien yliopistojen kanssa, lukukausimaksu on suhteellisen korkea ja Suomi kallis maa asua. Tasainen ja luotettava laatu mutta olematon maine ei aina riitä kilpailussa kansainvälisillä korkeakoulutusmarkkinoilla. Myös markkinointiosaamista koetaan puuttuvan. Lukukausimaksukokeiluun osallistuvat korkeakoulut ja koulutusohjelmat Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ja osuus opiskelijoista suomalaisissa korkeakouluissa on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeli vuonna 2001 yhteensä hieman alle ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Vuonna 2010 heitä oli yhteensä noin Ulkomaisten opiskelijoiden osuus on kasvanut suhteellisesti enemmän ammattikorkeakouluissa (2001: 2 814, 2010: 7 892) kuin yliopistoissa (2001: 4 063, 2010: 7 815). (Lähde: CI- MO, Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat korkeakouluissa kotimaanosittain Alkuperäinen lähde: Tilastokeskus) Tutkinto-opiskelijoita tulee entistä enemmän muualta kuin Euroopan maista. Vuonna 2006 EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien osuus kaikista alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa yliopistoissa suorittavista ulkomaisista opiskelijoista oli 66 prosenttia, vuonna 2010 vastaava luku oli 74 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa alempaa korkeakoulututkintoa nuorten koulutuksessa suorittavien EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien määrä on vastaavasti samalla aikavälillä kasvanut 77 prosentista 84 prosenttiin. EU/ETA-alueelta tulevien osuus kaikista ulkomaisista opiskelijoista on 76 prosenttia. (Lähde: Tilastokeskus, ulkomaalaiset opiskelijat ja tutkinnot ja opiskelija-aineisto 2010.) Tätä taustaa vasten potentiaalisten maksavien opiskelijoiden määrälle oli odotuksia ennen kokeilun aloittamista. Tämä heijastuu myös alun perin lukukausimaksukokeiluun ilmoittautuneiden korkeakoulujen ja koulutusohjelmien määrässä. Kokeiluun on ilmoitettu yhteensä 146 ohjelmaa. Näistä koulutusohjelmista vuonna 2011 on ainoastaan 24 ilmoittanut perivänsä lukukausimaksuja. Taulukko 1. Lukukausimaksukokeiluun ilmoittautuneet korkeakoulut ja maksuja perivät koulutusohjelmat. Yliopisto Ammattikorkeakoulu YHTEENSÄ Ilmoittautuneiden korkeakoulujen määrä Ilmoitettujen koulutusohjelmien määrä Maksuja perivien koulutusohjelmien määrä vuonna 2011 sisältäen Erasmus Mundukset

5 Yliopistojen maisteriohjelmista osa toimii Erasmus Mundus -rahoituksella, ja niihin on hakijoita sekä Euroopasta että Euroopan ulkopuolelta. Yliopistojen englanninkielisiin maisteriohjelmiin ulkomaisia hakijoita on huomattavasti enemmän verrattuna ammattikorkeakoulujen englanninkielisiin yamk -ohjelmiin. Ammattikorkeakoulupuolella ulkomaisten hakijoiden määrää laskee se, että opintoihin edellytetään kolmen vuoden työkokemus ja opinnot suoritetaan osa-aikaisena työn ohessa. Kaavio 1. Lukukausimaksukokeiluun ilmoittautuneet ohjelmat, hakeneiden määrä yliopistoihin Yliopistot Hakukelpoisten hakijoiden kokonaismäärä Ulkomaalaisten, hakukelpoisten hakijoiden kokonaismäärä Lukukausimaksukokeilun piiriin kuuluvien hakukelpoisten hakijoiden määrä Kaavio 2. Lukukausimaksukokeiluun ilmoittautuneet ohjelmat, hakeneiden määrä ammattikorkeakouluihin Ammattikorkeakoulut Hakukelpoisten hakijoiden kokonaismäärä Ulkomaalaisten, hakukelpoisten hakijoiden kokonaismäärä Lukukausimaksukokeilun piiriin kuuluvien hakukelpoisten hakijoiden määrä 5

6 Lukuvuosimaksujen suuruus ja periminen Kokeiluun osallistuvista korkeakouluista melkein kaikki ovat joko päättäneet lukukausimaksujen suuruuden tai ovat ainakin suunnitelleet, mikä se tulisi olemaan: päätökset maksujen suuruudesta oli tehty 12 korkeakoulussa, ja neljässä suunnitelmia oli olemassa. Kolme korkeakoulua joko ei ollut pohtinut summaa ollenkaan, tai ei maininnut sitä pohtineensa. Eroja on myös maksun suuruudessa korkeakoulujen sisällä. Kaksi korkeakoulua ilmoitti tehneensä päätöksen, että kaikissa lukukausimaksukokeilussa mukana olevissa koulutusohjelmissa olisi yhtenäinen maksu. Korkeakoulun sisällä maksun suuruus vaihteli ohjelmien välillä neljässä korkeakoulussa (kaikki yliopistoja). Kuudessa korkeakoulussa (joista 5 ammattikorkeakoulua) oli vain yksi kokeiluun osallistuva ohjelma, ja lopuissa korkeakouluissa ratkaisut olivat vielä suunnitteluvaiheessa. Tämän pohjalta maksujen suuruutta näyttäisi olevan järkevä tarkastella korkeakoulutason asemesta ohjelmatasolla. Päätöksen lukuvuosimaksun suuruudesta, mikäli se oli tehty, oli tehnyt pääsääntöisesti korkeakoulun rehtori tai hallitus (9/19). Yhdessä korkeakoulussa päätöksen oli tehnyt johtoryhmä, ja yhdessä yliopistossa hallitus oli päättänyt maksun vaihteluvälin ja delegoinut tarkan summan päättämisen tiedekuntien dekaaneille. Päätösten taustalla mainittiin usein olleen tiedekunnan tai koulutusohjelman esitys tai muu valmistelu, mutta prosessista ei syntynyt systemaattista kuvaa. Lukuvuosimaksu määritellään lähes aina nimenomaan ajallisesti: maksu on sidottu opiskeluvuoteen (esim /lukuvuosi). Vain yksi korkeakoulu ilmoittaa hinnan kytkeytyvän tutkintoon (esim /tutkinto). Moni korkeakoulu ilmoittaa lukuvuosimaksun rinnalla maksun myös opintopistemuodossa (eli esim / 60 op, / 30 op tms.), mutta maksu lasketaan kuitenkin aikaan sidotusti. Vastauksissa käytetään käsitteitä lukuvuosi ja lukukausi rinnan, ja onkin hieman epäselvää, viittaavatko kaikki vuosittaiseen maksuun vai puolivuosittaiseen maksuun; nämä epäselvyydet koskivat kuitenkin vain kahta vastausta, jotka tulkittiin vuosittaiseksi maksuksi. Jo päätettyjen tai suunniteltujen lukuvuosimaksujen suuruuden vaihteluväli on Yleisin ilmoitettu lukukausimaksun suuruus on 8 000, mikä johtuu pitkälti siitä, että yhtenäisen hinnan asettaneet, useita ohjelmia kokeiluun ilmoittaneet korkeakoulut olivat päätyneet siihen. On kuitenkin hyvä muistaa, että suuressa osassa myöhemmin aloittavia korkeakouluja päätökset ovat vielä tekemättä. Perustelut maksujen suuruuden määrittämiselle ovat melko yhtenevät. Kymmenen korkeakoulua mainitsee hinnan perusteeksi koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattamisen, minkä lisäksi moni ammattikorkeakoulu on ottanut suuntaa valtion määrittelemistä yksikköhinnoista. Kustannustenkattamisperiaate näyttääkin selittävän erityisesti ammattikorkeakoulujen hinnanmuodostusta. Toisena hinnanmuodostuksen apuvälineenä nousee esiin benchmarking (sekä kotimainen että kansainvälinen, mukaan lukien Erasmus Mundus -vertailu), jonka mainitsee kahdeksan korkeakoulua. Sekä kustannustenkattamis- että benchmarking-lähestymistapa voivat selittää ohjelmakohtaisesti vaihtelevien maksujen käyttämistä. Korkeakoulujen arviot maksavien opiskelijoiden määrästä ovat erittäin maltillisia, ja yleisimmin määrän arvioidaan olevan vähäinen. Kaikki korkeakoulut arvioivat vuonna 2012 maksavia opiskelijoita olevan 0 5 henkilöä ohjelmaa kohden. Vuoteen 2011 verrattuna arvioita on korjattu selvästi alaspäin. Yliopistojen arviot ovat hieman ammattikorkeakoulujen arvioita suurempia, mikä vastaa 6

7 myös todellisuutta. Kuusi korkeakoulua ei ole tehnyt arviota maksavien opiskelijoiden määrästä lainkaan. Maksavia opiskelijoita on yhteensä 110 henkilöä. Useimmissa (13) koulutusohjelmissa on vain 1-3 maksavaa opiskelijaa, yhdeksässä ohjelmassa maksavia on Luku sisältää myös stipendien saajat, ja koska stipendejä on erisuuruisia (lukukausimaksun osittain kattavia, kokonaan lukukausimaksun kattavia, lukukausimaksun ja elinkustannukset kattavia), luvuista ei saada absoluuttista kuvaa siitä, kuinka moni todellisuudessa maksaa ja kuinka paljon. Joka tapauksessa, kuten kaaviosta 3. käy ilmi, lukukausimaksua maksavien määrä on erittäin vähäinen. KAAVIO 3. Lukukausimaksun maksavat opiskelijat ja apurahan saajien määrä Lukukausimaksun maksavien opiskelijoiden määrä Apurahan saajien määrä Opiskelijoita, jotka aloittivat opintonsa maksullisissa ohjelmissa ja maksoivat lukukausimaksun, saapui yhteensä 31 eri maasta. Enemmistö 110 maksavasta opiskelijasta saapui Kiinasta (19 opiskelijaa), Pakistanista (12), Venäjältä (11), Iranista (11) ja Intiasta (9). 7

8 Kaavio 4. Lukukausimaksun maksavien, opinnot aloittaneiden määrä maittain. Tilanne on hieman elänyt vuoden 2011 seurantaraporttiin verrattuna, mutta muutokset eivät ole olennaisia. 30 ohjelmaa alkoi periä lukukausimaksuja vuosien aikana. Vuonna 2012 korkeakouluissa kokeilun aloittaa 22 ohjelmaa. Aiemmin aloittaneista ohjelmista 4 jättää kokeilun kesken, minkä lisäksi kahdessa korkeakoulussa edellisen kyselyn jälkeen aloittaneista 3 ohjelmasta kaksi keskeyttää kokeilun. Näin ollen vuoden 2012 opiskelijavalinnoissa on tarjolla yhteensä 49 lukukausimaksuja perivää kansainvälistä koulutusohjelmaa. Hieman kärjistäen voidaan todeta, että toden teolla kokeilu on lähtenyt käyntiin ainoastaan Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Kaikkien muiden korkeakoulujen maksavien opiskelijoiden määrät ovat niin pieniä, että ne eivät kata todennäköisesti edes markkinointiin kuluneita kustannuksia. Lukuvuosimaksut ja niiden käyttö Kyselyn vastausten perusteella lukukausimaksun suuruus on käytännössä pysynyt kaikissa kokeiluun osallistuneissa korkeakouluissa ennallaan. Aikaisemmin määriteltyjä summia ei ole haluttu kokeilun tässä vaiheessa erityisesti tarkentaa. Esimerkiksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ilmoittaa, että on selkeästi päätetty olla muuttamatta maksuja kokeilun aikana. Lukuvuosimaksut asettuvat euron välille mutta hajontaa on: Savoniaammattikorkeakoulun ilmoittamasta euron maksusta Oulun yliopiston euron lukuvuosimaksuun. Maksujen kokoluokka on usein määritelty laskennallisten keskimääräisten opiskelijakustannusten perusteella. Esimerkiksi Oulun yliopisto on määritellyt maksut siten, että vuotuinen lukukausimaksu kullakin koulutusalalla on 25 % opetus- ja kulttuuriministeriön KOTA Extranet 8

9 -tietokannan ilmoittamasta kansallisesta koulutusalakohtaisesta tutkinnon keskikustannuksesta. Maksut saattavat vaihdella alakohtaisesti niin, että esimerkiksi kauppatieteiden alojen ohjelmat on määritelty teknillisten tieteiden ohjelmia hinnakkaammiksi. Useimmat korkeakoulut vastasivat tarjoavansa maksulliseen koulutukseen osallistuville opiskelijoille koulutuksen lisäksi normaalit opetukseen liittyvät ja korkeakoulujen muutoinkin tarjoamat palvelut, kuten esimerkiksi kirjasto- tai tietotekniset palvelut. Yksi korkeakoulu ilmoitti sisällyttäneensä lukukausimaksuun EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta vaadittavan sairausvakuutuksen, samoin opiskelijalta mahdollisesti vaadittavat, aiempaa tutkintoa täydentävät siltaopinnot. Opiskelijajärjestömaksut eivät yleisesti sisälly lukukausimaksuihin. Lukuvuosimaksuista kertyneet tuotot käytetään korkeakoulujen vastausten mukaan pääasiassa opetuksen kehittämiseen sekä kokeilun ehtona olevan stipendijärjestelmän rahoitukseen. Tuottoja suunnataan myös ohjelmien hallintoon korkeakoulussa sekä ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille tarjottavien palvelujen ja ohjauksen kehittämiseen. Tuottojen käytöstä päättää suurimmassa osassa korkeakouluja rehtori. Korkeakoulujen odotukset lukuvuosimaksujen tuotoille ovat vastausten perusteella vähäiset, ja osa korkeakouluista jätti kokonaan vastaamatta kysymykseen. Tilanne ei ole muuttunut viime vuodesta, vaan kuten alla oleva kaavio kertoo, useimmat korkeakoulut ilmoittavat käyttävänsä mahdolliset tuotot edelleen koulutusohjelman toteuttamiseen ja kehittämiseen tai stipendijärjestelmän rahoittamiseen (sama korkeakoulu voi esiintyä useammassa palkissa). Kaavio 5. Lukukausimaksutuottojen käyttökohteet. Koulutuksen/koulutusohjelman toteuttamiseen Koulutuksen/koulutusohjelman kehittämiseen Apurahoihin Tukipalvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen Henkilöstön osaamisen kehittämiseen Markkinointiin Hallintoon Ei odoteta merkittäviä tuottoja Ei vastauksia Koulutuksen toteuttaminen ja kehittäminen eivät sinänsä ole yllättäviä tuottojen käytön kohteita, sillä maksujen suuruuden määrittäminen perustui monen kohdalla koulutuksen kustannusten kattamiseen. Tämä viittaakin siihen, että vastaajat eivät ole ajatelleet vastatessaan mahdollisen ylimääräisen tuoton käyttämistä tai sitä, että maksuista edes olisi mahdollista saada tuottoa. 9

10 Apurahajärjestelmä ja apurahat Korkeakoulut voivat kokeilussa itse päättää apurahajärjestelmistään ja apurahojen myöntämisen periaatteista. Ammattikorkeakouluissa on yleisesti käytössä malli, jossa apuraha kattaa lukukausimaksun tai puolet siitä. Yhdessä tapauksessa on suunnitteilla kehittää apurahajärjestelmää kattamaan myös asumiskustannukset Suomessa. Yliopistoissa myönnettävä apuraha voi enimmillään koostua lukukausimaksusta ja tämän lisäksi maksettavasta elinkustannusapurahasta. Muita, alempia apurahaluokkia sovelletaan yliopistoissa vaihtelevasti. Yksi yliopisto soveltaa Erasmus Mundus -järjestelmää. Myönnettyjen apurahojen lukumäärät määräytyvät ennalta sovittuina prosenttiosuuksina kaikista hyväksytyistä opiskelijoista. Apurahojen lukumäärään vaikuttavat myös hyväksyttyjen opiskelijoiden määrä ja harkinta. Osassa ammattikorkeakouluja apuraha maksetaan kaikille hyväksytyille opiskelijoille. Kaikissa korkeakouluissa ei vielä ole tehty lopullisia päätöksiä apurahojen lukumäärästä. Ammattikorkeakouluissa apurahajärjestelmä rahoitetaan lukukausimaksuista, erillisestä stipendirahastosta tai näiden yhdistelmällä. Yhdessä ammattikorkeakoulussa apurahat maksetaan korkeakoulun perusrahoituksesta. Yliopistoissa apurahat rahoitetaan pääosin lukukausimaksuista, yliopiston perusrahoituksesta tai näitä yhdistelemällä. Muita rahoitusmalleja ovat yritysyhteistyö, Fulbright-apurahat yhdysvaltalaisille opiskelijoille ja malli, jossa rahoituksesta vastaavat tiedekunnat. Yhdessä yliopistossa on suunnitteilla erillinen stipendirahasto. Apurahan ensisijainen myöntöperuste on opintomenestys. Ensimmäisen lukuvuoden apurahaan vaikuttavat aikaisemmat opinnot ja koulutusalaan liittyvät ansiot. Toiselle opiskeluvuodelle myönnettävään apurahaan vaikuttaa opintomenestys ensimmäisenä lukuvuotena. Yksittäistapauksessa apurahan myöntöperusteena on opintomenestys ko. ammattikorkeakoulussa, jolloin apuraha voidaan myöntää aikaisintaan toisena opiskeluvuotena. Yhdessä ammattikorkeakoulussa apurahat on alkuvaiheessa tarkoitettu Suomen kehityspolitiikan ensisijaisista kohdemaista saapuville opiskelijoille. Yliopistoissa apurahapäätökset tehdään yleisesti opiskelijavalintojen yhteydessä. Opiskelijan taloudellinen tilanne huomioidaan apurahapäätöksessä kahdessa yliopistossa ja yhdessä ammattikorkeakoulussa. Taloudelliselle tilanteelle annettu painoarvo tosin vaihtelee toissijaisesta yhteen kolmesta arvioitavasta osa-alueesta. Yliopistoissa kriteereinä käytetään myös opiskelijan motivaatiota sekä sopivuutta yliopiston strategisiin tavoitteisiin. Yksi yliopisto perustaa myönnöt Erasmus Mundus -järjestelmään. Erillistä tarveharkintaista apurahaa, opintososiaalista etuutta kuten opiskelijalounas, myöntää yksi ammattikorkeakoulu. Apurahakäytännöissä ei ole nähtävissä merkittävää muutosta aikaisempaan. Opettajarekrytointi ja osaamisen kehittäminen Korkeakoulujen kansainvälistymisellä, englanninkielisillä ohjelmilla ja opetuksella on ollut vaikutusta korkeakoulujen henkilökunnan rekrytointiin ja osaamisvaatimuksiin. Sen sijaan ohjelmien maksullisuuden kokeilu ei korkeakoulujen mukaan ole tuonut muutoksia koulutusohjelmissa opettavi- 10

11 en opettajien rekrytointiin ja valintaan. Toistaiseksi korkeakoulut eivät ole myöskään saaneet lukukausimaksukokeilusta lisäresursseja opettajien palkkaukseen. Useimmat korkeakoulut myös katsoivat, että lukukausimaksukokeilu ei tuo opettajille erityisiä osaamisvaatimuksia. Opettajien osaamisvaatimukset lukukausimaksukokeiluun osallistuvissa ohjelmissa ovat samat kuin opiskelijalle maksuttomissa ohjelmissa. Muutama korkeakoulu kuitenkin raportoi, että opettajalla tulee olla hyvä kielitaito ja kansainvälisyyden edellyttämää kulttuuriosaamista. Haasteita opettajan osaamiselle asettavat myös kansainvälisten opiskelijoiden erilaiset opiskelutottumukset ja -kulttuurit. Lähes kaikissa korkeakouluissa maksullisissa ohjelmissa opettavien osaamista kehitetään samalla tavoin kuin muidenkin opettajien. Aalto-yliopistossa lukukausimaksukokeiluun osallistuville ohjelmille on varattu erityistä kehittämisrahaa. Myös kielikeskuksen käyttöön on siellä varattu euroa, jotta keskus voi tarjota kieli- ja kulttuurikoulutusta sekä kielenhuollon palveluita erityisesti maksukokeilussa mukana oleville ohjelmille. Itä-Suomen yliopistossa on suunnitteilla tapakulttuuriin sekä koulutukseen ja oppimiseen liittyvää kulttuurikoulutusta. Opiskelijoiden integroituminen Opiskelijoiden integroitumista korkeakouluyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan tarkasteltiin tässä kyselyssä ensimmäistä kertaa. Ainakin osassa korkeakouluja opiskelijan integroitumisen tukemista on selkeästi pohdittu. Näissä korkeakouluissa opintojen alussa järjestettävä orientaatio sekä opiskelijajärjestöjen ja opiskelijatutoreiden rooli nähdään tärkeänä integroitumista edistävänä tekijänä. Moni nosti myös opintojen ohjauksen roolin tärkeäksi osaksi tukitoimia. Osa korkeakouluista totesi integraatiota tuettavan kattavin tuki-, koulutus- ja ohjauspalveluin, mutta niiden sisältöä ei sen tarkemmin avattu. Toisaalta osassa korkeakouluja integraation katsotaan lähtevän opiskelijasta itsestään (voi osallistua erinäisiin aktiviteetteihin, kuten opiskelijajärjestöjen toimintaan, halutessaan) tai tapahtuvan ikään kuin luonnostaan (osallistuminen kursseille, tutustuminen opiskelutovereihin). Kyselyn vastausten pohjalta on nähtävissä, että yhteiskunnallista integroitumista ja sen edistämistä korkeakouluissa on pohdittu hieman enemmän kuin integroitumista korkeakoulu- ja opiskelijayhteisöön ehkä hieman yllättävästikin. Tämänkin kysymyksen kohdalla selkeitä eroja oli havaittavissa, ja jotkin korkeakoulut olivat pohtineet asiaa muita laajemmin. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet korkeakoulut nostivat esille suomen ja ruotsin kielen kurssien tarjonnan. Samoin urapalveluiden roolin nosti useampikin korkeakoulu tärkeäksi osaksi integroitumista. Muutama korkeakoulu totesi, että opiskelijan integroituminen on ensisijaisesti opiskelijan vastuulla, tai että asiaa ei ole mietitty, sillä maksavia opiskelijoita ei ole vielä koulutusohjelmissa aloittanut. Joillekin integraatiokysymykset näyttäytyvät varsin suppeina, esimerkiksi etukäteisneuvontana olosuhteista tai viisumiasioiden avustamisena. Osa korkeakouluista myös ilmoitti, ettei maksulliseen koulutukseen osallistuvien kohdalla ole muista kansainvälisistä opiskelijoista poikkeavia tukitoimia. Näitä kaikille yhteisiä tukitoimia ei kuitenkaan vastauksissa avattu. 11

12 Yksi ammattikorkeakouluista katsoi, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon luonteen takia erityisiä tukitoimia ei tarvita: ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevilla suhde työelämään on jo olemassa, sillä tutkintoon johtavaan koulutukseen edellytyksenä on olemassa oleva työpaikka. Tämä saattaa selittää muidenkin ammattikorkeakoulujen varsin suppeita vastauksia tähän kysymykseen. Vastausten perusteella voidaan olettaa, että korkeakoulujen maksaville opiskelijoille tarjoamat integroitumista edistävät palvelut eivät poikkea niistä toimenpiteistä, joita yleisesti tarjotaan ulkomailta tuleville opiskelijoille. Vastauksista nousi kuitenkin esiin joitakin hyviä esimerkkejä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on käynnistänyt syksyllä LUTassistant -palvelun, jonka kautta opiskelijoille tarjotaan lyhytkestoisia työtehtäviä (postituksia yms.) yliopiston sisällä. LUT kertoi myös lanseeranneensa loppuvuodesta LUT International Talent Partnership Programin, jonka tarkoituksena on tiivistää kansainvälisten maisteriohjelmien ja yrityselämän yhteistyötä. Ohjelman tavoitteena on jo opintojen aikana edistää opiskelijoiden integroitumista yrityselämään. Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) on nimetty kansainvälisistä palveluista oma tukihenkilö, joka opastaa opiskelijoita käytännön asioiden kanssa. Samoin vastauksessa kerrottiin TAMKiin rekrytoitavan vuoden 2012 alussa sosiaaliohjaaja, jonka työkenttänä ovat ulkomaalaiset tutkintoopiskelijat - riippumatta siitä maksavatko he lukukausimaksuja. Aalto-yliopistossa järjestetään lukuvuoden alussa suomen kielen ja kulttuurin intensiivikurssi maksukokeilussa mukana olevien ohjelmien opiskelijoille sekä Erasmus Mundus -ohjelmien opiskelijoille. Korkeakoulujen niukkojen vastausten pohjalta voidaan myös pohtia sitä, miksi korkeakoulut eivät ole kiinnittäneet asiaan huomiota. Jos korkeakoulut eivät ole kokeneet, että maksulliseen koulutukseen osallistuvat opiskelijat saisivat jotenkin poikkeavaa kohtelua, ne eivät ole myöskään lähteneet suuremmin avaamaan olemassa olevia käytänteitä. Maksukokeilun voisi kuitenkin ajatella antavan mahdollisuuden tarkastella myös integraatioon liittyviä kysymyksiä aiempaa perinpohjaisemmin. Tähän ei järin hanakasti, ainakaan kyselyn vastausten perusteella, ole ryhdytty. Koulutuksen markkinointi Korkeakoulut eivät yleisesti ole muuttaneet markkinointikäytänteitään, vaan maksullisia ohjelmia markkinoidaan osana korkeakoulun muita toimintoja: "käytännössä markkinointiin ei ole panostettu juurikaan normaalin ohjelman markkinointia enemmän", kuten Tampereen ammattikorkeakoulu mainitsi. Toisaalta maksullisuuskokeilu koettiin rekrytointihaasteena: ilman kunnollista markkinointiotetta korkeakoulu ei helposti saa ohjelmiinsa maksavia opiskelijoita. Markkinointia koskevissa ajatuksissakin näyttää olevan jonkin verran eroja korkeakoulujen välillä. Se, milloin korkeakoulu on aloittanut tai aloittamassa maksujen perinnän, ei vaikuttanut markkinointia koskeviin näkemyksiin. Erityisiä markkinointitoimenpiteitä ei nähdä välttämättä tarkoituksenmukaisina, koska maksullisuuden jatkosta ei ole tietoa. Esimerkiksi Turun yliopiston mukaan varsinaisia muutoksia markkinoinnissa ei ole ollut. Markkinoinnin kannalta on ilmeisen haastavaa tarjota rinnakkain lukukausimaksullista ja maksutonta opetusta. Markkinointiviestinnän resursseja voi myös mennä siihen, että joutuu oikomaan maailmalla yleistynyttä käsitystä korkeakoulutuksen yleisemmästä maksullisuudesta Suomessa, kuten Helsingin yliopisto totesi. 12

13 Moni kokeiluun osallistuvista korkeakouluista on kuitenkin kiinnittänyt aikaisempaa enemmän huomiota kansainvälisen opiskelijamarkkinoinnin kehittämiseen osana koulutuksen kansainvälistämispyrkimyksiään. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ilmoitti ohjanneensa vuosien 2011 ja 2012 opiskelijahakuun huomattavasti aiempia vuosia enemmän resursseja: lisäys on ollut osa yliopiston kansainvälisen aseman vahvistamista eikä maksukokeilulla ole ollut tähän suurta vaikutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu kertoi kansainvälisen markkinoinnin tehostamisesta sekä bachelor- että master-tason englanninkielisissä koulutusohjelmissa. Koulutusohjelmien kansainvälistämiseen ja markkinointiin liittyvissä toimissa voi lukukausimaksukokeilu näyttäytyä yhtenä painetta luovana taustatekijänä. Kehittämiskohteina mainitaan useamman korkeakoulun vastauksissa mm. verkkosivut, kansainväliset portaalit, markkinointiviestien uudelleen suunnittelu apurahajärjestelmän näkökulmasta sekä entistä tarkempi harkinta kohdealueiden ja -maiden osalta. Lukukausimaksukokeiluun aktiivisesti osallistuva Aalto-yliopisto raportoi kokeilun lisänneen tarvetta kansainvälisen opiskelijamarkkinoinnin kehittämiseen, erityisesti verkkosivujen houkuttavuuteen ja informatiivisuuteen. Aalto-yliopisto raportoi osan ohjelmistaan käyttäneen merkittävän osan yliopiston ohjelmille myöntämää kehittämisrahaa juuri markkinointiin. Yliopistotasolla maksukokeilu ei kuitenkaan ole vaikuttanut opiskelijamarkkinointiin. Aalto-yliopisto ilmoittaakin markkinoinnin olevan yksi tärkeimmistä kehittämiskohteistansa. Korkeakoulut kohdentavat maksullisten ohjelmien markkinointia pääsääntöisesti samoin kuin muidenkin vieraskielisten ohjelmien. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun toiminta on perustunut kohdemarkkinointiin. Joissakin muissa korkeakouluissa on jo ennestään pohjaa kohdennetulle markkinoinnille, mutta toimenpiteiden kohdentamisen kannalta tuntuu olevan tarvetta lisätiedolle maista, joissa on maksukykyä ja -halua. Markkinoinnin lisäämistä myös Eurooppaan pidettiin muutamassa yliopistossa tärkeänä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu mainitsi kohdemaina Suomen kehityspoliittiset prioriteettimaat niiden maiden ohella, joista löytyy maksukykyisiä opiskelijoita. Joissakin tapauksissa markkinointia on kohdennettu sellaiseen suuntaan, josta on saatu hyviä hakijoita (esimerkiksi Venäjä). Osa korkeakouluista näkee markkinoinnin yhtenä tärkeistä kehittämiskohteista. Maksuja jo ennen lukuvuotta perineistä korkeakouluista tulee myös itsekriittistä pohdintaa: markkinoinnin tehostamista täytyy miettiä, koska hakijoita saatiin vain vähän; tai jopa niin että oma markkinointija myyntiosaaminen kyseenalaistetaan. Laadunvarmistus Lukukausimaksukokeilu ei kyselyn perusteella ole juurikaan aiheuttanut muutoksia korkeakoulujen laadunvarmistustyöhön. Tampereen ammattikorkeakoulu ilmoitti tosin, että laadunvarmistukseen tulee kokeilun osalta tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota. Aalto-yliopisto raportoi kuitenkin monista laadunvarmistukseen liittyvistä lisätoimista. Yliopistossa on kiinnitetty erityistä huomiota henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen sekä opintojen etenemisen tukemiseen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi maksullisten ohjelmien opiskelijoilta 13

14 kerätään erillinen opiskelijapalaute. Palautteen kerääminen on joissakin ohjelmissa muutoinkin lisääntynyt, ja sen vaikutusta suunnitteluun on pyritty yliopistossa terävöittämään. Toisaalta todetaan, että esimerkiksi Aalto-yliopistossa käytössä oleva AACSB-akkreditointi on kaupallisen alan ohjelmissa tuonut mukanaan enemmän laadunvarmistukseen liittyviä toimenpiteitä kuin lukukausimaksukokeilu. Laadunvarmistusta kysyttiin ensimmäistä kertaa, joten näiltä osin ei ole vertailupohjaa edelliseen vuoteen. Lukukausimaksukokeilun vaikutukset Lukukausimaksukokeiluun osallistuminen on edelleen määrällisesti vähäistä. Useat korkeakoulut eivät ole halunneet kokeilla määräaikaisesti lukukausimaksujen keräämistä. Maksuja on peritty ainoastaan 24 ohjelmassa, ja useimmissa ohjelmissa on vain muutamia maksavia opiskelijoita. Aineiston pienuuden vuoksi kokeilun perusteella on siten vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaan ja hakijavirtoihin tai korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Itse kokeilu ei täten näytä täyttävän kaikkia siihen kohdistettuja odotuksia. Monet seurannassa esiin tulleet kysymykset liittyvät korkeakoulutuksen yleiseen kansainvälistymiseen, ja siten lukukausimaksukokeilun voi sanoa edistäneen kansainvälistymistä nostamalla esiin myös yleisiä kysymyksiä. Lisävalaistusta kansainvälisiin ohjelmiin liittyviin kysymyksiin saadaan myös korkeakoulujen kaikkien kansainvälisten ohjelmien teema-arvioinnista, joka valmistuu vuoden 2013 alussa. Kokeiluun mukaan lähteneet korkeakoulut näkevät kokeilun kuitenkin keinona kehittää kansainvälisen koulutuksen laatua ja vahvistaa osaamista koulutusliiketoiminnassa. Kansainvälisen kehityksen pohjalta monet korkeakoulut olettavat, että maksut tulevat jatkossa yleisesti käyttöön EU:n ulkopuolisille opiskelijoille. Kokeiluun osallistuminen nähdään siksi oppimisprosessina, jonka aikana opitaan tunnistamaan, mitkä sisäiset ja ulkoiset tekijät vaikuttavat lukukausimaksullisten ohjelmien suunnitteluun, hallinnointiin, markkinointiin, läpäisyyn ja kansainvälisiin yhteistyömuotoihin. Koulutuksen laatuun kohdistuvien odotusten uskotaan kasvavan tulevaisuudessa ja kansainvälistymisen auttavan kehittämään laatua. Kokeilu tarjoaa mahdollisuuksia myös oman korkeakoulun kansainvälisen markkinaaseman määrittelemiseen. Osallistumisen koetaan jo nyt aktivoineen markkinointia, pakottaneen pohtimaan tutkinnon arvoa ja kilpailukykyä suhteessa muihin ohjelmiin ja lisänneen hallinnollisia valmiuksia. Erään korkeakoulun mukaan se on myös lisännyt alueellisten sidosryhmien kiinnostusta koulutusohjelmia kohtaan. Kokeiluun osallistuminen on luonut uusia haasteita viestinnälle, niin hakijaviestinnälle kuin organisaation sisäiselle viestinnälle. Samoin se edellyttää opiskelun ohjauksen ja tukipalvelujen kehittämistä edelleen. Taloudellista merkitystä kokeilulla ei toistaiseksi nähdä olevan eikä tuotoista voida puhua, mutta hakijamäärien pienentyessä nähdään ns. turhien hakemusten vähentyneen. Toisaalta muutamastakin valitusta opiskelijasta on saattanut kertyä lisätyötä esimerkiksi viisumijärjestely- 14

15 jen ja maksujen perimisen ongelmien takia. Yksi korkeakoulu totesikin kokeiluun osallistumisella olleen ainakin työllistävä vaikutus. Kaiken kaikkiaan maksullisuuden vaikutukset nähdään vielä melko pieninä tai jopa minimaalisina. Jos maksujen periminen jatkuu, uskotaan markkinointia pystyttävän kehittämään ja maksujen tuovan korkeakouluihin entistä korkeatasoisempia hakijoita. Toisaalta asenteet vaihtelevat, ja moni pelkää Ruotsin kokemusten perusteella hakijamäärien laskevan jyrkästi. Myös apurahajärjestelmien kehittämisessä on osalla korkeakouluja edelleen selvästi ongelmia. Korkeakoulujen kannalta kaikkein tärkein kysymys on päätös siitä, mitä tapahtuu kokeilun jälkeen: jääkö mahdollisuus lukukausimaksujen keräämiseen pelkäksi kokeiluksi vai muuttuuko se pysyväksi. Ratkaisu toivotaan tehtävän mahdollisimman pian, viimeistään alkuvuodesta Lukukausimaksukokeilun seuranta- ja arviointityöryhmän suosituksia korkeakouluille Ensimmäisen raportin suositukset Lukukausimaksukokeilun vuotuisessa seurantaseminaarissa keskusteltiin ensimmäisen raportin suositusten toteutumisesta. Ensimmäistä suositusta maksun perusteista ei yleisesti pidetty toteutuneena, vakuutuksia koskeva toinen, sekä kolmas apurahajärjestelmästä sen sijaan koettiin melko hyvin täytäntöön saaduiksi. Neljännen, tiedotusta koskevan suosituksen osalta oli vielä paljon toivomisen varaa, ja CIMO:n onnistuminen tiedotuksessa (5. suositus) jakoi seminaariväen mielipiteet. On siksi syytä edelleen toistaa myös ensimmäisen väliraportin suositukset. 1. Korkeakoulun tulisi pystyä perustelemaan lukukausimaksun suuruus oman toimintansa näkökulmasta. Perusteita voivat olla esim. koulutuksen järjestämisen todelliset kustannukset, toiminta kansainvälisillä markkinoilla ja kansainvälinen vertailu sekä tuottotavoite. 2. Opiskelijan maahantulon helpottamiseksi ja korkeakoulujen kilpailukyvyn edistämiseksi suositellaan, että korkeakoulun perimään lukukausimaksuun sisällytettäisiin opiskelijan oleskeluluvan ehtona oleva sairauskuluvakuutus. Yksi tapa järjestää vakuutus on korkeakoulujen yhteinen vakuutuspaketti, josta parhaillaan neuvotellaan. 3. Lukukausimaksukokeiluun osallistumisen edellytyksenä on apurahajärjestelmä. Kunnossa oleva apurahajärjestelmä on myös kunkin korkeakoulun kilpailuvaltti ja hakijoiden oikeusturvan mukaista. Apurahan myöntämisen kriteerien, hakuajan- ja tavan ja myöntötavan tulee olla selvillä viimeistään opintojen hakuajan alkaessa sekä selkeästi ja helposti opiskelijan löydettävissä (esim. verkkosivuilla). 4. Kaikkien lukukausimaksukokeiluun liittyvien tietojen tulee olla selkeästi näkyvillä kokeiluun osallistuvien korkeakoulujen verkkosivuilla. 5. Tiedot maksujen ja apurahojen suuruudesta kokeiluun osallistuvien korkeakoulujen/koulutusohjelmien osalta toimitetaan CIMOlle ja ne löytyvät kattavasti kootusti CIMO:n Study in Finland -materiaalista. 15

16 Uudet suositukset 6. Ulkomaisten opiskelijoiden integroitumisen edistämiseksi a. myös suomalaisia opiskelijoita tulee nykyistä enemmän kannustaa ja ohjata hakeutumaan englanninkielisiin ohjelmiin b. korkeakoulujen tulee huolehtia vieraskielisten koulutusohjelmien integroitumisesta muuhun opetustarjontaan c. korkeakoulujen tulee tehostaa suomen/ruotsin kielen opetusta ja hyödyntää opetuksen kehittämisessä myös ulkoisia sidosryhmiään, erityisesti työnantajia d. korkeakoulujen tulee yrittää vaikuttaa ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksien paranemiseen e. opiskelijoille annettavassa informaatiossa tulee antaa realistinen kuva työmahdollisuuksien haasteellisuudesta f. vastuuta kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisesta ei saa liiaksi siirtää ylioppilas- ja opiskelijakunnille 7. Kansainvälisten koulutusohjelmien maksullisuudesta on tehtävä mahdollisimman pian päätös suuntaan tai toiseen. Epätietoisuus maksullisuuden tulevaisuudesta on keskeisin este ohjelmien kehittämiselle. Liite: Korkeakouluille lähetetty seurantakysely (marraskuu 2011) 16

17 Liite Lukukausimaksukokeilun seuranta ja arviointi Lukukausimaksukokeilun toteutumista seurataan ja arvioidaan välisenä aikana opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti vuosittain. Pyydämme teitä vastaamaan tähän kyselyyn korkeakoulunne osalta soveltuvin osin. Kiitokset vastauksistanne! Kyselyyn vastaajan tiedot Vastaajan nimi Vastaajan tehtävä Korkeakoulu Sähköpostiosoite Korkeakoulusi vastuuhenkilö(t) lukukausimaksukokeiluun liittyvissä asioissa Kysely on kaksiosainen. Osio I on tarkoitettu uusille, lukuvuonna lukukausimaksun perimisen aloittaville koulutusohjelmille. Osio II on tarkoitettu ennen lukuvuotta lukukausimaksun perimisen aloittaneille koulutusohjelmille. Jos korkeakoulussanne on sekä aiemmin aloittaneita että lukuvuonna aloittavia, pyydämme vastaamaan soveltuvin osin molempiin, koska kysymykset ovat ohjelmakohtaisia. VALITSE OSIO I TAI OSIO II OSIO I Uusille, lukuvuonna lukukausimaksun perimisen aloittaville koulutusohjelmille. Erikseen täytettävä taulukko koskien hakijoita ja opiskelijavalintoja. 1. Perustelut lukukausimaksukokeiluun osallistumiselle, mihin päätös perustuu ja kuka/mikä taho sen on tehnyt 2. Lukuvuonna lukukausimaksuja perivät koulutusohjelmat, koulutusohjelman nimi, mainitse jos ohjelma on Erasmus Mundus 3. Englanninkielisten toisen syklin koulutusohjelmien kokonaismäärä korkeakoulussanne TAULUKKO, josta täydennetään kohdat A, B ja C Suunnitelmat lukuvuosimaksusta 4. Lukuvuosimaksun suuruus (xxxx /lukuvuosi), miten kyseiseen summaan on päädytty ja mikä/kuka asian on päättänyt 5. Suunniteltu/arvioitu maksavien opiskelijoiden määrä (budjettiperuste) 6. Mitä lukuvuosimaksuun sisältyy (esim. koulutus, vakuutus, tukipalvelut) 17

18 7. Miten lukuvuosimaksutuotot on suunniteltu käytettäväksi ja kuka/mikä taho päättää tuoton käytöstä 8. Miten lukuvuosimaksu peritään (monessako erässä ja missä vaiheessa) Apurahajärjestelmä Markkinointi 9. Apurahajärjestelmän kuvaus, josta ilmenevät seuraavat seikat. Apurahan suuruus (xxxx /lukuvuosi) ja mahdolliset eri kategoriat. Kuinka monelle opiskelijalle myönnetään apuraha, kuinka monelle maksetaan täysi apuraha, kenelle osittainen apuraha, mahdollisen osittaisen apurahan suuruus 10. Apurahajärjestelmän rahoitus, pois lukien Erasmus Mundus -ohjelmat (esim. lukukausimaksuista, erillinen stipendirahasto tms.) 11. Apurahan myöntämisperusteet (missä vaiheessa myönnetään, vaikuttaako opintomenestys tai mitkä muut tekijät otetaan huomioon) 12. Arvioi, mitä toimenpiteitä ja muutoksia lukukausimaksukokeilu on tuonut markkinointiin 13. Onko markkinointia kohdennettu lukukausimaksullisten koulutusohjelmien osalta aiemmasta poikkeavasti (kohdemaat, kohderyhmät, resursointi) Lukukausimaksullisuuden kokonaisvaikutukset 14. Arvioi vapaamuotoisesti lukukausimaksullisuuden kokonaisvaikutuksia korkeakoulusi toimintaan OSIO II Ennen lukuvuotta lukukausimaksun perimisen aloittaneille koulutusohjelmille 1. Lukukausimaksuja perivät koulutusohjelmat, koulutusohjelman nimi, mainitse jos ohjelma on Erasmus Mundus, hakukelpoisten hakijoiden kokonaismäärä ulkomaalaisten, hakukelpoisten hakijoiden kokonaismäärä lukukausimaksukokeilun piiriin kuuluvien hakukelpoisten hakijoiden määrä kaikkien ulkomaalaisten valittujen kokonaismäärä, josta lukukausimaksukokeilun piiriin kuuluvien valittujen määrä, paikan vastaanottaneiden ulkomaalaisten määrä, josta lukukausimaksukokeilun piiriin kuuluvien paikan vastaanottaneiden määrä, ulkomaalaisten aloittaneiden määrä, josta lukukausimaksukokeilun piiriin kuuluvien aloittaneiden määrä, maittain TAULUKKO 18

19 2. Englanninkielisten toisen syklin koulutusohjelmien kokonaismäärä korkeakoulussanne 3. Arvioi, miten valintamenettelyt ovat muuttuneet niissä ohjelmissa, joissa on alettu periä maksuja Lukuvuosimaksut 4. Lukuvuosimaksun suuruus (xxxx /lukuvuosi). Jos lukuvuosimaksun suuruus on muuttunut edellisestä vuodesta, miksi 5. Mitä lukuvuosimaksuun sisältyy (esim. koulutus, vakuutus, tukipalvelut) 6. Miten lukuvuosimaksu peritään (monessako erässä ja missä vaiheessa) 7. Miten lukuvuosimaksutuottoja käytetään ja kuka/mikä taho päättää tuoton käytöstä Apurahajärjestelmä 8. Apurahajärjestelmän kuvaus, josta ilmenevät seuraavat seikat. Apurahan suuruus (xxxx /lukuvuosi) ja mahdolliset eri kategoriat. Kuinka monelle opiskelijalle myönnetään apuraha, kuinka monelle maksetaan ja kuinka suuri apuraha, kenelle osittainen apuraha, mahdollisen osittaisen apurahan suuruus 9. Apurahajärjestelmän rahoitus, pois lukien Erasmus Mundus -ohjelmat (esim. lukukausimaksuista, erillinen stipendirahasto tms.) 10. Apurahan myöntämisperusteet (missä vaiheessa myönnetään, vaikuttaako opintomenestys tai mitkä muut tekijät otetaan huomioon) Markkinointi 11. Arvioi, mitä toimenpiteitä ja muutoksia lukukausimaksukokeilu on tuonut markkinointiin 12. Onko markkinointia kohdennettu lukukausimaksullisten koulutusohjelmien osalta aiemmasta poikkeavasti (kohdemaat, kohderyhmät, resursointi) Koulutuksen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen 13. Onko lukukausimaksukokeilu vaikuttanut koulutusohjelmissa opettavien opettajien rekrytointiin ja valintaan 14. Tuoko lukukausimaksukokeilu opettajille erityisiä osaamisvaatimuksia (esim. kieli- ja kulttuuriosaaminen, substanssiosaaminen) 15. Miten lukukausimaksullisessa koulutuksessa opettavia tuetaan osaamisensa kehittämisessä 16. Millä tavalla lukukausimaksullisuus on vaikuttanut koulutuksen laadunvarmistukseen 19

20 Tukipalvelut 17. Minkälaisia palveluja tarjotaan maksaville opiskelijoille, eroavatko ne millä tavoin ei-maksavien palveluista tai onko kehitetty uusia palveluja maksaville (ml. opiskelija- ja ylioppilaskuntien tarjoamat palvelut) Opiskelijoiden integroituminen 18. Minkälaisilla toimenpiteillä tuetaan/on tuettu opiskelijan integroitumista korkeakoulu- ja opiskelijayhteisöön 19. Minkälaisilla toimenpiteillä tuetaan opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan (esim. urasuunnittelu, työelämäyhteydet, kotimaisten kielten opetus) Lukukausimaksullisuuden kokonaisvaikutukset 20. Arvioi vapaamuotoisesti lukukausimaksullisuuden kokonaisvaikutuksia korkeakoulusi toimintaan Toteutetaan sähköisenä Digium kyselynä + erillinen taulukko 20

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUN SEURANTA JA ARVIOINTI

KORKEAKOULUJEN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUN SEURANTA JA ARVIOINTI KORKEAKOULUJEN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUN SEURANTA JA ARVIOINTI TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI III 11.2.2013 Pyykkö Riitta, puheenjohtaja Holm Karl Innola Maija Kallunki Jarmo Ketolainen Juha Lahtinen Markku Raevaara

Lisätiedot

Lukukausimaksujen tulevaisuus

Lukukausimaksujen tulevaisuus Lukukausimaksujen tulevaisuus Ylijohtaja Anita Lehikoinen Lukukausimaksut vai ei? Mihin ja miten tutkintokoulutuksen maksullisuus vaikuttaa? 31.1.2013 Tampereen yliopisto Lukukausimaksut Lukukausimaksujen

Lisätiedot

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Nina Björn Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kansainvälistymispalvelut Kv-kevätpäivät 2016,

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun seuranta ja arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:16

Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun seuranta ja arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:16 Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun seuranta ja arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:16 Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun seuranta ja arviointi Opetus-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät

Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät 11.5.2016 Toiminnanjohtaja KT, KTM Riitta Rissanen 03.05.2016 03.05.2016 LUKUVUOSIMAKSUT (LAINSÄÄDÄNTÖ) Lakimuutos

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

Lukukausimaksukokeilu Aalto-yliopistossa

Lukukausimaksukokeilu Aalto-yliopistossa Lukukausimaksukokeilu Aalto-yliopistossa Lukukausimaksut ja apuraha-asiat käytännön kokemuksia Eva-Lena Wakonen Suunnittelija Lukukausimaksukokeilu Maksukokeilu Koulutusohjelmissa sekä maksavia opiskelijoita

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina d CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina Kevätpäivät12.5.2014 Sofia Lähdeniemi 26 May 2013 Esityksen sisältö CIMOn Kiina-ohjelma CIMO Fellowships Finnish government scholarsip pool Maakohtaiset apurahat

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

LUKUKAUSI- MAKSUKOKEILU AALTO- YLIOPISTOSSA

LUKUKAUSI- MAKSUKOKEILU AALTO- YLIOPISTOSSA LUKUKAUSI- MAKSUKOKEILU AALTO- YLIOPISTOSSA L i s ä t i e d o t : E l i a s L a i t i n e n As i a n t u n t i j a, k o u l u t u s p o l i t i i k k a Aa l t o - y l i o p i s t o n y l i o p p i l a

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle 1 (2) Hakija voi olla henkilö tai ryhmä. Sukunimi: Etunimet: Osoite: Syntymävuosi: Puhelinnumero: Sähköposti: Nykyinen työ- tai opiskelupaikka: Ryhmän

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen?

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 04052014 Eija Kujanpää Kaksoistutkinto-ohjelmat: opiskelija hyödyt ja haasteet? * Mahdollisuus hankkia tietyn alan substanssiosaamista

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua 6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla.

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. = Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. 1. Vaihto-opiskelu Lähtö aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Opintoasiain päällikön päätös 1 (5) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun periaatteet ja apurahat perustutkintoopiskelijoiden ulkomaan opintoihin Vaihto-opiskelu Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

ULKOMAISEN HARJOITTELUN TUKI OULUN YLIOPISTOSSA. Elina Koskinen/Opiskelijakeskus, Student Center elina.koskinen@oulu.fi

ULKOMAISEN HARJOITTELUN TUKI OULUN YLIOPISTOSSA. Elina Koskinen/Opiskelijakeskus, Student Center elina.koskinen@oulu.fi ULKOMAISEN HARJOITTELUN TUKI OULUN YLIOPISTOSSA Elina Koskinen/Opiskelijakeskus, Student Center elina.koskinen@oulu.fi MIKSI HARJOITTELUUN ULKOMAILLE? Lähde: http://www.cimo.fi/ajankohtaista/101/1/kansainvalisyys_kannattaa_tutkitusti

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYSLISTA 5/2016. Kokous: Tiistai 24.5.2016 klo 8.15 Pielinen-kabinetti, Kärki, Mattilanniemi 6

HALLITUKSEN ESITYSLISTA 5/2016. Kokous: Tiistai 24.5.2016 klo 8.15 Pielinen-kabinetti, Kärki, Mattilanniemi 6 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HALLITUKSEN ESITYSLISTA 5/2016 Kokous: Tiistai 24.5.2016 klo 8.15 Pielinen-kabinetti, Kärki, Mattilanniemi 6 Läsnä: Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff, puheenjohtaja Professori

Lisätiedot

Ainejärjestöjen kansainvälisyyskoulutus. 2.2.2013 Jaana Romppainen, JYYn hallituksen kv-vastaava

Ainejärjestöjen kansainvälisyyskoulutus. 2.2.2013 Jaana Romppainen, JYYn hallituksen kv-vastaava Ainejärjestöjen kansainvälisyyskoulutus 2.2.2013 Jaana Romppainen, JYYn hallituksen kv-vastaava Kv-opiskelijat yliopistossamme Toukokuussa 2012 JY:ssa opiskeli 1117 ulkomaalaista opiskelijaa 92 eri maasta

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Mikä Erasmus+? Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Vanhat ohjelmat 2007-13 Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS

Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS tammikuu 2011 SISÄLLYS 1 OPINTOJAKSOPALAUTEJÄRJESTELMÄ 1 2 OPINTOJAKSOPALAUTTEEN ANTAMINEN 1 2.1 Kirjautuminen järjestelmään suoran kirjautumislinkin avulla

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin Vaihda maisemaa! -tapahtuma 22.1.2105 ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin OHJEITA VAIHTOON EUROOPPAAN HALUAVALLE KO102 Marita Puikkonen 22.1.2015 Vaihda maisemaa! ERASMUS+ Haluaisitko lähteä opiskelemaan

Lisätiedot

16.12.2010 1(5) Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) jakaa jäsenilleen stipendejä

16.12.2010 1(5) Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) jakaa jäsenilleen stipendejä 1(5) Stipendiohjesä ä nto Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) jakaa jäsenilleen stipendejä 1. tukeakseen vähävaraisten opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksia; 2. kiittääkseen ja tukeakseen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013).

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013). 1528/12.02.02.00/2015 1 (6) YLIOPISTON RAHOITTAMAA HARJOITTELUA KOSKEVA PÄÄTÖS JA OHJE Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen ( 1027/12.01/2013). Päätän yliopiston

Lisätiedot