KORKEAKOULUJEN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUN SEURANTA JA ARVIOINTI

Transkriptio

1 KORKEAKOULUJEN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUN SEURANTA JA ARVIOINTI TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI II Pyykkö Riitta, puheenjohtaja Holm Karl Innola Maija Kallunki Jarmo Ketolainen Juha Lahtinen Markku Raevaara Martti Savola Pauliina Tujula Matti Vuorinen Birgitta Björn Nina, sihteeri 1

2 LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUN SEURANTA- JA ARVIOINTITYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 2012 Suomalaisilla korkeakouluilla on välisenä aikana mahdollisuus periä vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyiltä EU/ETAalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta maksuja. Kokeilun aikana selvitetään, miten maksullisuus vaikuttaa korkeakoulujen kansainvälistymiseen, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaan, opiskelijavirtoihin ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laatuun. Tämä on kokeilun seurantaja arviointiryhmän toinen väliraportti. Ensimmäinen valmistui ja löytyy osoitteesta Korkeakouluille kohdistetussa kyselyssä toistettiin sellaiset kysymykset, joista on tarkoituksenmukaista koota tietoa vuosittain. Tällaisia ovat mm. kokeiluun osallistumiseen ja sen syihin, hakija- ja opiskelijamääriin, lukukausimaksun ja apurahojen suuruuteen liittyvät kysymykset. Toisaalta tällä kertaa kyselyä voitiin laajentaa sellaisiin kysymyksiin, joita vuoden 2010 lopulla oli vielä liian varhaista pohtia, kuten kokeilun vaikutuksiin koulutuksen markkinointiin, maksullisissa ohjelmissa toimivien opettajien rekrytointiin ja heidän osaamisensa kehittämiseen tai maksullisen koulutuksen laadunvarmistuksen erityispiirteisiin. Kyselyssä haluttiin nyt tietoa myös opiskelijoiden integroitumisesta korkeakouluyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Molemmissa kyselyissä esitettyjen kysymysten osalta tässä toisessa väliraportissa kiinnitetään huomio vastauksissa näkyviin muutoksiin. Raporttien tavoite on siten toimia myös itsenäisinä ja antaa kokonaiskuva kokeilun etenemisestä. Lukukausimaksut Euroopassa Bolognan prosessin etenemisestä tehdyn seurannan mukaan ainoastaan seitsemän maata prosessin seurantaan osallistuneista 47 maasta ei perinyt lainkaan maksuja ensimmäisestä syklistä alkavassa korkeakoulutuksessa lukuvuonna 2010/2011. (Bologna Process Implementation Report, 2012) Eurydicen tuoreen raportin mukaan (Modernisation of Higher Education in Europe: Funding and the Social Dimension 2011) maissa, joissa lukukausimaksut ovat käytössä, on havaittavissa suuntaus, jossa toisella syklillä opiskelevilta peritään korkeampia lukukausimaksuja kuin ensimmäisellä syklillä opiskelevilta. Eurydicen raportin mukaan suuntaus näkyy sitä selvemmin, mitä korkeampia maksut lähtökohtaisesti ovat. Toisella syklillä perittävän yleisimmän maksun suuruus vaihtelee raportin mukaan maittain muutamasta kymmenestä eurosta jopa euroon, kun taas ensimmäisellä syklillä yleisimmin perittävän maksun suuruus ei nouse yli euroon. Oman maan kansalaiset ja EU-kansalaiset European University Associationin (EUA) vuonna 2011 toteuttaman autonomiaselvityksen mukaan korkeakoulut eivät peri maksuja oman maan tai EU-maiden kansalaisilta Tšekin tasavallassa, Tanskassa, Suomessa, Kreikassa, Islannissa, Irlannissa, Norjassa, Puolassa, Slovakiassa tai Ruotsissa. Samoin toimivat korkeakoulut eräissä Saksan osavaltioissa. 2

3 Lukukausimaksuja perivissä maissa lukukausimaksuista tai niiden suuruudesta päätetään eri tavoin. Virossa, Unkarissa, Luxemburgissa ja Latviassa korkeakoulut päättävät maksujen suuruudesta. Itävallassa, Kyproksella, Ranskassa, Hollannissa, Espanjassa ja Turkissa maksut määräytyvät joko viranomaisten päätösten tai lainsäädännön mukaan. Italiassa, Liettuassa, Portugalissa, Iso- Britanniassa ja Sveitsissä on käytössä malli, jossa sekä korkeakoulut että viranomaiset osallistuvat maksuja koskevaan päätöksentekoon. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat Useat Euroopan maat ovat ottaneet käyttöön lukukausimaksut EU/ETA alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. EUA:n selvityksessä mukana olleista 28 maasta lukukausimaksuja ei peritä ensimmäisen ja toisen syklin korkeakouluopinnoista ainoastaan Tšekissä, Suomessa, Islannissa ja Norjassa eikä eräissä Saksan osavaltioissa. Useimmissa maissa (13) korkeakoulut voivat päättää maksuista autonomisesti. Perustelut lukukausimaksukokeiluun osallistumiselle tai kokeilusta luopumiselle Useimmat korkeakouluista perustelevat osallistumistaan edelleen yleisesti kansainvälisyyden tärkeydellä. Lukukausimaksukokeilu nähdään keinona kehittää kansainvälisen koulutuksen laatua, testata ja lisätä sen vetovoimaa, vahvistaa osaamista kokemuksien kautta sekä saada motivoituneita opiskelijoita. Lukukausimaksukokeilu koetaan osaksi koulutusviennin kokonaisuutta ja mahdollisuudeksi pilotoida koulutusliiketoimintaa. Kokemuksia halutaan myös apurahajärjestelmistä. Perusteluna esitetään myös kansainvälinen kehitys ja muiden maiden esimerkki. Olettamuksena on EU:n ulkopuolisilta perittävien lukukausimaksujen tulo myöhemmin käyttöön kattavasti myös Suomessa, jolloin kokeilu tarjoaa mahdollisuuden harjoitella. Aina päätökset osallistumisesta eivät ole kovin strategisia. Kun laitos on mukaan lähtemistä esittänyt, keskustasolla ei nähty syytä olla suostumatta laitoksen esitykseen eikä haluttu olla sen esteenä. Osa korkeakouluista on lähtenyt mukaan jo olemassa olevilla yhteistutkintotyyppisillä yhteisohjelmilla tai ainoastaan Erasmus Mundus -ohjelmilla. Yhteistutkinto-toteutustapa voi toisaalta olla osoittautunut myös esteeksi. Vaikka ohjelman kontaktijaksot toteutetaan eri maissa, opiskelijat ovat kirjoilla kukin omassa korkeakoulussaan. Partnerit ovat eurooppalaisia, eikä markkinointia ETA-alueen ulkopuolelle ole koettu järkeväksi (muut kuin Erasmus Mundukset). Se, että kyseessä on määräaikainen kokeilu, on rajoittanut korkeakoulujen kiinnostusta lähteä mukaan. Panostaminen ei ole tuntunut järkevältä, kun sijoituksen hukkaan valumisen riski on liian suuri. Usea korkeakoulu ilmoittaa, että niillä on valmius aloittaa, kunhan saadaan päätös kokeilun muuttamisesta pysyväksi. Monissa vastauksissa kannatetaankin maksullisuuden jatkamista ja laajentamista koskemaan myös ensimmäisen syklin koulutusta. Tämä korostuu erityisesti ammattikorkeakoulujen vastauksissa, sillä työkokemusvaatimuksen takia ylempien ammattikorkeakoulututkintojen markkinointi on vaikeaa ja valtaosa kansainvälisistä opiskelijoista opiskelee ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa ohjelmissa. 3

4 Korkeakoulujen vastauksissa kerrottiin myös toisenlaisista takaiskuista: yritetty on, mutta riittävää määrää kiinnostuneita tulijoita ei ole saatu, ja aluksi kiinnostusta osoittaneetkin vetäytyvät. Syitä analysoidaan varsin kattavasti. Ohjelmat joutuvat kilpailemaan maailman tunnetuimpien yliopistojen kanssa, lukukausimaksu on suhteellisen korkea ja Suomi kallis maa asua. Tasainen ja luotettava laatu mutta olematon maine ei aina riitä kilpailussa kansainvälisillä korkeakoulutusmarkkinoilla. Myös markkinointiosaamista koetaan puuttuvan. Lukukausimaksukokeiluun osallistuvat korkeakoulut ja koulutusohjelmat Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ja osuus opiskelijoista suomalaisissa korkeakouluissa on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeli vuonna 2001 yhteensä hieman alle ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Vuonna 2010 heitä oli yhteensä noin Ulkomaisten opiskelijoiden osuus on kasvanut suhteellisesti enemmän ammattikorkeakouluissa (2001: 2 814, 2010: 7 892) kuin yliopistoissa (2001: 4 063, 2010: 7 815). (Lähde: CI- MO, Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat korkeakouluissa kotimaanosittain Alkuperäinen lähde: Tilastokeskus) Tutkinto-opiskelijoita tulee entistä enemmän muualta kuin Euroopan maista. Vuonna 2006 EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien osuus kaikista alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa yliopistoissa suorittavista ulkomaisista opiskelijoista oli 66 prosenttia, vuonna 2010 vastaava luku oli 74 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa alempaa korkeakoulututkintoa nuorten koulutuksessa suorittavien EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien määrä on vastaavasti samalla aikavälillä kasvanut 77 prosentista 84 prosenttiin. EU/ETA-alueelta tulevien osuus kaikista ulkomaisista opiskelijoista on 76 prosenttia. (Lähde: Tilastokeskus, ulkomaalaiset opiskelijat ja tutkinnot ja opiskelija-aineisto 2010.) Tätä taustaa vasten potentiaalisten maksavien opiskelijoiden määrälle oli odotuksia ennen kokeilun aloittamista. Tämä heijastuu myös alun perin lukukausimaksukokeiluun ilmoittautuneiden korkeakoulujen ja koulutusohjelmien määrässä. Kokeiluun on ilmoitettu yhteensä 146 ohjelmaa. Näistä koulutusohjelmista vuonna 2011 on ainoastaan 24 ilmoittanut perivänsä lukukausimaksuja. Taulukko 1. Lukukausimaksukokeiluun ilmoittautuneet korkeakoulut ja maksuja perivät koulutusohjelmat. Yliopisto Ammattikorkeakoulu YHTEENSÄ Ilmoittautuneiden korkeakoulujen määrä Ilmoitettujen koulutusohjelmien määrä Maksuja perivien koulutusohjelmien määrä vuonna 2011 sisältäen Erasmus Mundukset

5 Yliopistojen maisteriohjelmista osa toimii Erasmus Mundus -rahoituksella, ja niihin on hakijoita sekä Euroopasta että Euroopan ulkopuolelta. Yliopistojen englanninkielisiin maisteriohjelmiin ulkomaisia hakijoita on huomattavasti enemmän verrattuna ammattikorkeakoulujen englanninkielisiin yamk -ohjelmiin. Ammattikorkeakoulupuolella ulkomaisten hakijoiden määrää laskee se, että opintoihin edellytetään kolmen vuoden työkokemus ja opinnot suoritetaan osa-aikaisena työn ohessa. Kaavio 1. Lukukausimaksukokeiluun ilmoittautuneet ohjelmat, hakeneiden määrä yliopistoihin Yliopistot Hakukelpoisten hakijoiden kokonaismäärä Ulkomaalaisten, hakukelpoisten hakijoiden kokonaismäärä Lukukausimaksukokeilun piiriin kuuluvien hakukelpoisten hakijoiden määrä Kaavio 2. Lukukausimaksukokeiluun ilmoittautuneet ohjelmat, hakeneiden määrä ammattikorkeakouluihin Ammattikorkeakoulut Hakukelpoisten hakijoiden kokonaismäärä Ulkomaalaisten, hakukelpoisten hakijoiden kokonaismäärä Lukukausimaksukokeilun piiriin kuuluvien hakukelpoisten hakijoiden määrä 5

6 Lukuvuosimaksujen suuruus ja periminen Kokeiluun osallistuvista korkeakouluista melkein kaikki ovat joko päättäneet lukukausimaksujen suuruuden tai ovat ainakin suunnitelleet, mikä se tulisi olemaan: päätökset maksujen suuruudesta oli tehty 12 korkeakoulussa, ja neljässä suunnitelmia oli olemassa. Kolme korkeakoulua joko ei ollut pohtinut summaa ollenkaan, tai ei maininnut sitä pohtineensa. Eroja on myös maksun suuruudessa korkeakoulujen sisällä. Kaksi korkeakoulua ilmoitti tehneensä päätöksen, että kaikissa lukukausimaksukokeilussa mukana olevissa koulutusohjelmissa olisi yhtenäinen maksu. Korkeakoulun sisällä maksun suuruus vaihteli ohjelmien välillä neljässä korkeakoulussa (kaikki yliopistoja). Kuudessa korkeakoulussa (joista 5 ammattikorkeakoulua) oli vain yksi kokeiluun osallistuva ohjelma, ja lopuissa korkeakouluissa ratkaisut olivat vielä suunnitteluvaiheessa. Tämän pohjalta maksujen suuruutta näyttäisi olevan järkevä tarkastella korkeakoulutason asemesta ohjelmatasolla. Päätöksen lukuvuosimaksun suuruudesta, mikäli se oli tehty, oli tehnyt pääsääntöisesti korkeakoulun rehtori tai hallitus (9/19). Yhdessä korkeakoulussa päätöksen oli tehnyt johtoryhmä, ja yhdessä yliopistossa hallitus oli päättänyt maksun vaihteluvälin ja delegoinut tarkan summan päättämisen tiedekuntien dekaaneille. Päätösten taustalla mainittiin usein olleen tiedekunnan tai koulutusohjelman esitys tai muu valmistelu, mutta prosessista ei syntynyt systemaattista kuvaa. Lukuvuosimaksu määritellään lähes aina nimenomaan ajallisesti: maksu on sidottu opiskeluvuoteen (esim /lukuvuosi). Vain yksi korkeakoulu ilmoittaa hinnan kytkeytyvän tutkintoon (esim /tutkinto). Moni korkeakoulu ilmoittaa lukuvuosimaksun rinnalla maksun myös opintopistemuodossa (eli esim / 60 op, / 30 op tms.), mutta maksu lasketaan kuitenkin aikaan sidotusti. Vastauksissa käytetään käsitteitä lukuvuosi ja lukukausi rinnan, ja onkin hieman epäselvää, viittaavatko kaikki vuosittaiseen maksuun vai puolivuosittaiseen maksuun; nämä epäselvyydet koskivat kuitenkin vain kahta vastausta, jotka tulkittiin vuosittaiseksi maksuksi. Jo päätettyjen tai suunniteltujen lukuvuosimaksujen suuruuden vaihteluväli on Yleisin ilmoitettu lukukausimaksun suuruus on 8 000, mikä johtuu pitkälti siitä, että yhtenäisen hinnan asettaneet, useita ohjelmia kokeiluun ilmoittaneet korkeakoulut olivat päätyneet siihen. On kuitenkin hyvä muistaa, että suuressa osassa myöhemmin aloittavia korkeakouluja päätökset ovat vielä tekemättä. Perustelut maksujen suuruuden määrittämiselle ovat melko yhtenevät. Kymmenen korkeakoulua mainitsee hinnan perusteeksi koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattamisen, minkä lisäksi moni ammattikorkeakoulu on ottanut suuntaa valtion määrittelemistä yksikköhinnoista. Kustannustenkattamisperiaate näyttääkin selittävän erityisesti ammattikorkeakoulujen hinnanmuodostusta. Toisena hinnanmuodostuksen apuvälineenä nousee esiin benchmarking (sekä kotimainen että kansainvälinen, mukaan lukien Erasmus Mundus -vertailu), jonka mainitsee kahdeksan korkeakoulua. Sekä kustannustenkattamis- että benchmarking-lähestymistapa voivat selittää ohjelmakohtaisesti vaihtelevien maksujen käyttämistä. Korkeakoulujen arviot maksavien opiskelijoiden määrästä ovat erittäin maltillisia, ja yleisimmin määrän arvioidaan olevan vähäinen. Kaikki korkeakoulut arvioivat vuonna 2012 maksavia opiskelijoita olevan 0 5 henkilöä ohjelmaa kohden. Vuoteen 2011 verrattuna arvioita on korjattu selvästi alaspäin. Yliopistojen arviot ovat hieman ammattikorkeakoulujen arvioita suurempia, mikä vastaa 6

7 myös todellisuutta. Kuusi korkeakoulua ei ole tehnyt arviota maksavien opiskelijoiden määrästä lainkaan. Maksavia opiskelijoita on yhteensä 110 henkilöä. Useimmissa (13) koulutusohjelmissa on vain 1-3 maksavaa opiskelijaa, yhdeksässä ohjelmassa maksavia on Luku sisältää myös stipendien saajat, ja koska stipendejä on erisuuruisia (lukukausimaksun osittain kattavia, kokonaan lukukausimaksun kattavia, lukukausimaksun ja elinkustannukset kattavia), luvuista ei saada absoluuttista kuvaa siitä, kuinka moni todellisuudessa maksaa ja kuinka paljon. Joka tapauksessa, kuten kaaviosta 3. käy ilmi, lukukausimaksua maksavien määrä on erittäin vähäinen. KAAVIO 3. Lukukausimaksun maksavat opiskelijat ja apurahan saajien määrä Lukukausimaksun maksavien opiskelijoiden määrä Apurahan saajien määrä Opiskelijoita, jotka aloittivat opintonsa maksullisissa ohjelmissa ja maksoivat lukukausimaksun, saapui yhteensä 31 eri maasta. Enemmistö 110 maksavasta opiskelijasta saapui Kiinasta (19 opiskelijaa), Pakistanista (12), Venäjältä (11), Iranista (11) ja Intiasta (9). 7

8 Kaavio 4. Lukukausimaksun maksavien, opinnot aloittaneiden määrä maittain. Tilanne on hieman elänyt vuoden 2011 seurantaraporttiin verrattuna, mutta muutokset eivät ole olennaisia. 30 ohjelmaa alkoi periä lukukausimaksuja vuosien aikana. Vuonna 2012 korkeakouluissa kokeilun aloittaa 22 ohjelmaa. Aiemmin aloittaneista ohjelmista 4 jättää kokeilun kesken, minkä lisäksi kahdessa korkeakoulussa edellisen kyselyn jälkeen aloittaneista 3 ohjelmasta kaksi keskeyttää kokeilun. Näin ollen vuoden 2012 opiskelijavalinnoissa on tarjolla yhteensä 49 lukukausimaksuja perivää kansainvälistä koulutusohjelmaa. Hieman kärjistäen voidaan todeta, että toden teolla kokeilu on lähtenyt käyntiin ainoastaan Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Kaikkien muiden korkeakoulujen maksavien opiskelijoiden määrät ovat niin pieniä, että ne eivät kata todennäköisesti edes markkinointiin kuluneita kustannuksia. Lukuvuosimaksut ja niiden käyttö Kyselyn vastausten perusteella lukukausimaksun suuruus on käytännössä pysynyt kaikissa kokeiluun osallistuneissa korkeakouluissa ennallaan. Aikaisemmin määriteltyjä summia ei ole haluttu kokeilun tässä vaiheessa erityisesti tarkentaa. Esimerkiksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ilmoittaa, että on selkeästi päätetty olla muuttamatta maksuja kokeilun aikana. Lukuvuosimaksut asettuvat euron välille mutta hajontaa on: Savoniaammattikorkeakoulun ilmoittamasta euron maksusta Oulun yliopiston euron lukuvuosimaksuun. Maksujen kokoluokka on usein määritelty laskennallisten keskimääräisten opiskelijakustannusten perusteella. Esimerkiksi Oulun yliopisto on määritellyt maksut siten, että vuotuinen lukukausimaksu kullakin koulutusalalla on 25 % opetus- ja kulttuuriministeriön KOTA Extranet 8

9 -tietokannan ilmoittamasta kansallisesta koulutusalakohtaisesta tutkinnon keskikustannuksesta. Maksut saattavat vaihdella alakohtaisesti niin, että esimerkiksi kauppatieteiden alojen ohjelmat on määritelty teknillisten tieteiden ohjelmia hinnakkaammiksi. Useimmat korkeakoulut vastasivat tarjoavansa maksulliseen koulutukseen osallistuville opiskelijoille koulutuksen lisäksi normaalit opetukseen liittyvät ja korkeakoulujen muutoinkin tarjoamat palvelut, kuten esimerkiksi kirjasto- tai tietotekniset palvelut. Yksi korkeakoulu ilmoitti sisällyttäneensä lukukausimaksuun EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta vaadittavan sairausvakuutuksen, samoin opiskelijalta mahdollisesti vaadittavat, aiempaa tutkintoa täydentävät siltaopinnot. Opiskelijajärjestömaksut eivät yleisesti sisälly lukukausimaksuihin. Lukuvuosimaksuista kertyneet tuotot käytetään korkeakoulujen vastausten mukaan pääasiassa opetuksen kehittämiseen sekä kokeilun ehtona olevan stipendijärjestelmän rahoitukseen. Tuottoja suunnataan myös ohjelmien hallintoon korkeakoulussa sekä ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille tarjottavien palvelujen ja ohjauksen kehittämiseen. Tuottojen käytöstä päättää suurimmassa osassa korkeakouluja rehtori. Korkeakoulujen odotukset lukuvuosimaksujen tuotoille ovat vastausten perusteella vähäiset, ja osa korkeakouluista jätti kokonaan vastaamatta kysymykseen. Tilanne ei ole muuttunut viime vuodesta, vaan kuten alla oleva kaavio kertoo, useimmat korkeakoulut ilmoittavat käyttävänsä mahdolliset tuotot edelleen koulutusohjelman toteuttamiseen ja kehittämiseen tai stipendijärjestelmän rahoittamiseen (sama korkeakoulu voi esiintyä useammassa palkissa). Kaavio 5. Lukukausimaksutuottojen käyttökohteet. Koulutuksen/koulutusohjelman toteuttamiseen Koulutuksen/koulutusohjelman kehittämiseen Apurahoihin Tukipalvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen Henkilöstön osaamisen kehittämiseen Markkinointiin Hallintoon Ei odoteta merkittäviä tuottoja Ei vastauksia Koulutuksen toteuttaminen ja kehittäminen eivät sinänsä ole yllättäviä tuottojen käytön kohteita, sillä maksujen suuruuden määrittäminen perustui monen kohdalla koulutuksen kustannusten kattamiseen. Tämä viittaakin siihen, että vastaajat eivät ole ajatelleet vastatessaan mahdollisen ylimääräisen tuoton käyttämistä tai sitä, että maksuista edes olisi mahdollista saada tuottoa. 9

10 Apurahajärjestelmä ja apurahat Korkeakoulut voivat kokeilussa itse päättää apurahajärjestelmistään ja apurahojen myöntämisen periaatteista. Ammattikorkeakouluissa on yleisesti käytössä malli, jossa apuraha kattaa lukukausimaksun tai puolet siitä. Yhdessä tapauksessa on suunnitteilla kehittää apurahajärjestelmää kattamaan myös asumiskustannukset Suomessa. Yliopistoissa myönnettävä apuraha voi enimmillään koostua lukukausimaksusta ja tämän lisäksi maksettavasta elinkustannusapurahasta. Muita, alempia apurahaluokkia sovelletaan yliopistoissa vaihtelevasti. Yksi yliopisto soveltaa Erasmus Mundus -järjestelmää. Myönnettyjen apurahojen lukumäärät määräytyvät ennalta sovittuina prosenttiosuuksina kaikista hyväksytyistä opiskelijoista. Apurahojen lukumäärään vaikuttavat myös hyväksyttyjen opiskelijoiden määrä ja harkinta. Osassa ammattikorkeakouluja apuraha maksetaan kaikille hyväksytyille opiskelijoille. Kaikissa korkeakouluissa ei vielä ole tehty lopullisia päätöksiä apurahojen lukumäärästä. Ammattikorkeakouluissa apurahajärjestelmä rahoitetaan lukukausimaksuista, erillisestä stipendirahastosta tai näiden yhdistelmällä. Yhdessä ammattikorkeakoulussa apurahat maksetaan korkeakoulun perusrahoituksesta. Yliopistoissa apurahat rahoitetaan pääosin lukukausimaksuista, yliopiston perusrahoituksesta tai näitä yhdistelemällä. Muita rahoitusmalleja ovat yritysyhteistyö, Fulbright-apurahat yhdysvaltalaisille opiskelijoille ja malli, jossa rahoituksesta vastaavat tiedekunnat. Yhdessä yliopistossa on suunnitteilla erillinen stipendirahasto. Apurahan ensisijainen myöntöperuste on opintomenestys. Ensimmäisen lukuvuoden apurahaan vaikuttavat aikaisemmat opinnot ja koulutusalaan liittyvät ansiot. Toiselle opiskeluvuodelle myönnettävään apurahaan vaikuttaa opintomenestys ensimmäisenä lukuvuotena. Yksittäistapauksessa apurahan myöntöperusteena on opintomenestys ko. ammattikorkeakoulussa, jolloin apuraha voidaan myöntää aikaisintaan toisena opiskeluvuotena. Yhdessä ammattikorkeakoulussa apurahat on alkuvaiheessa tarkoitettu Suomen kehityspolitiikan ensisijaisista kohdemaista saapuville opiskelijoille. Yliopistoissa apurahapäätökset tehdään yleisesti opiskelijavalintojen yhteydessä. Opiskelijan taloudellinen tilanne huomioidaan apurahapäätöksessä kahdessa yliopistossa ja yhdessä ammattikorkeakoulussa. Taloudelliselle tilanteelle annettu painoarvo tosin vaihtelee toissijaisesta yhteen kolmesta arvioitavasta osa-alueesta. Yliopistoissa kriteereinä käytetään myös opiskelijan motivaatiota sekä sopivuutta yliopiston strategisiin tavoitteisiin. Yksi yliopisto perustaa myönnöt Erasmus Mundus -järjestelmään. Erillistä tarveharkintaista apurahaa, opintososiaalista etuutta kuten opiskelijalounas, myöntää yksi ammattikorkeakoulu. Apurahakäytännöissä ei ole nähtävissä merkittävää muutosta aikaisempaan. Opettajarekrytointi ja osaamisen kehittäminen Korkeakoulujen kansainvälistymisellä, englanninkielisillä ohjelmilla ja opetuksella on ollut vaikutusta korkeakoulujen henkilökunnan rekrytointiin ja osaamisvaatimuksiin. Sen sijaan ohjelmien maksullisuuden kokeilu ei korkeakoulujen mukaan ole tuonut muutoksia koulutusohjelmissa opettavi- 10

11 en opettajien rekrytointiin ja valintaan. Toistaiseksi korkeakoulut eivät ole myöskään saaneet lukukausimaksukokeilusta lisäresursseja opettajien palkkaukseen. Useimmat korkeakoulut myös katsoivat, että lukukausimaksukokeilu ei tuo opettajille erityisiä osaamisvaatimuksia. Opettajien osaamisvaatimukset lukukausimaksukokeiluun osallistuvissa ohjelmissa ovat samat kuin opiskelijalle maksuttomissa ohjelmissa. Muutama korkeakoulu kuitenkin raportoi, että opettajalla tulee olla hyvä kielitaito ja kansainvälisyyden edellyttämää kulttuuriosaamista. Haasteita opettajan osaamiselle asettavat myös kansainvälisten opiskelijoiden erilaiset opiskelutottumukset ja -kulttuurit. Lähes kaikissa korkeakouluissa maksullisissa ohjelmissa opettavien osaamista kehitetään samalla tavoin kuin muidenkin opettajien. Aalto-yliopistossa lukukausimaksukokeiluun osallistuville ohjelmille on varattu erityistä kehittämisrahaa. Myös kielikeskuksen käyttöön on siellä varattu euroa, jotta keskus voi tarjota kieli- ja kulttuurikoulutusta sekä kielenhuollon palveluita erityisesti maksukokeilussa mukana oleville ohjelmille. Itä-Suomen yliopistossa on suunnitteilla tapakulttuuriin sekä koulutukseen ja oppimiseen liittyvää kulttuurikoulutusta. Opiskelijoiden integroituminen Opiskelijoiden integroitumista korkeakouluyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan tarkasteltiin tässä kyselyssä ensimmäistä kertaa. Ainakin osassa korkeakouluja opiskelijan integroitumisen tukemista on selkeästi pohdittu. Näissä korkeakouluissa opintojen alussa järjestettävä orientaatio sekä opiskelijajärjestöjen ja opiskelijatutoreiden rooli nähdään tärkeänä integroitumista edistävänä tekijänä. Moni nosti myös opintojen ohjauksen roolin tärkeäksi osaksi tukitoimia. Osa korkeakouluista totesi integraatiota tuettavan kattavin tuki-, koulutus- ja ohjauspalveluin, mutta niiden sisältöä ei sen tarkemmin avattu. Toisaalta osassa korkeakouluja integraation katsotaan lähtevän opiskelijasta itsestään (voi osallistua erinäisiin aktiviteetteihin, kuten opiskelijajärjestöjen toimintaan, halutessaan) tai tapahtuvan ikään kuin luonnostaan (osallistuminen kursseille, tutustuminen opiskelutovereihin). Kyselyn vastausten pohjalta on nähtävissä, että yhteiskunnallista integroitumista ja sen edistämistä korkeakouluissa on pohdittu hieman enemmän kuin integroitumista korkeakoulu- ja opiskelijayhteisöön ehkä hieman yllättävästikin. Tämänkin kysymyksen kohdalla selkeitä eroja oli havaittavissa, ja jotkin korkeakoulut olivat pohtineet asiaa muita laajemmin. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet korkeakoulut nostivat esille suomen ja ruotsin kielen kurssien tarjonnan. Samoin urapalveluiden roolin nosti useampikin korkeakoulu tärkeäksi osaksi integroitumista. Muutama korkeakoulu totesi, että opiskelijan integroituminen on ensisijaisesti opiskelijan vastuulla, tai että asiaa ei ole mietitty, sillä maksavia opiskelijoita ei ole vielä koulutusohjelmissa aloittanut. Joillekin integraatiokysymykset näyttäytyvät varsin suppeina, esimerkiksi etukäteisneuvontana olosuhteista tai viisumiasioiden avustamisena. Osa korkeakouluista myös ilmoitti, ettei maksulliseen koulutukseen osallistuvien kohdalla ole muista kansainvälisistä opiskelijoista poikkeavia tukitoimia. Näitä kaikille yhteisiä tukitoimia ei kuitenkaan vastauksissa avattu. 11

12 Yksi ammattikorkeakouluista katsoi, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon luonteen takia erityisiä tukitoimia ei tarvita: ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevilla suhde työelämään on jo olemassa, sillä tutkintoon johtavaan koulutukseen edellytyksenä on olemassa oleva työpaikka. Tämä saattaa selittää muidenkin ammattikorkeakoulujen varsin suppeita vastauksia tähän kysymykseen. Vastausten perusteella voidaan olettaa, että korkeakoulujen maksaville opiskelijoille tarjoamat integroitumista edistävät palvelut eivät poikkea niistä toimenpiteistä, joita yleisesti tarjotaan ulkomailta tuleville opiskelijoille. Vastauksista nousi kuitenkin esiin joitakin hyviä esimerkkejä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on käynnistänyt syksyllä LUTassistant -palvelun, jonka kautta opiskelijoille tarjotaan lyhytkestoisia työtehtäviä (postituksia yms.) yliopiston sisällä. LUT kertoi myös lanseeranneensa loppuvuodesta LUT International Talent Partnership Programin, jonka tarkoituksena on tiivistää kansainvälisten maisteriohjelmien ja yrityselämän yhteistyötä. Ohjelman tavoitteena on jo opintojen aikana edistää opiskelijoiden integroitumista yrityselämään. Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) on nimetty kansainvälisistä palveluista oma tukihenkilö, joka opastaa opiskelijoita käytännön asioiden kanssa. Samoin vastauksessa kerrottiin TAMKiin rekrytoitavan vuoden 2012 alussa sosiaaliohjaaja, jonka työkenttänä ovat ulkomaalaiset tutkintoopiskelijat - riippumatta siitä maksavatko he lukukausimaksuja. Aalto-yliopistossa järjestetään lukuvuoden alussa suomen kielen ja kulttuurin intensiivikurssi maksukokeilussa mukana olevien ohjelmien opiskelijoille sekä Erasmus Mundus -ohjelmien opiskelijoille. Korkeakoulujen niukkojen vastausten pohjalta voidaan myös pohtia sitä, miksi korkeakoulut eivät ole kiinnittäneet asiaan huomiota. Jos korkeakoulut eivät ole kokeneet, että maksulliseen koulutukseen osallistuvat opiskelijat saisivat jotenkin poikkeavaa kohtelua, ne eivät ole myöskään lähteneet suuremmin avaamaan olemassa olevia käytänteitä. Maksukokeilun voisi kuitenkin ajatella antavan mahdollisuuden tarkastella myös integraatioon liittyviä kysymyksiä aiempaa perinpohjaisemmin. Tähän ei järin hanakasti, ainakaan kyselyn vastausten perusteella, ole ryhdytty. Koulutuksen markkinointi Korkeakoulut eivät yleisesti ole muuttaneet markkinointikäytänteitään, vaan maksullisia ohjelmia markkinoidaan osana korkeakoulun muita toimintoja: "käytännössä markkinointiin ei ole panostettu juurikaan normaalin ohjelman markkinointia enemmän", kuten Tampereen ammattikorkeakoulu mainitsi. Toisaalta maksullisuuskokeilu koettiin rekrytointihaasteena: ilman kunnollista markkinointiotetta korkeakoulu ei helposti saa ohjelmiinsa maksavia opiskelijoita. Markkinointia koskevissa ajatuksissakin näyttää olevan jonkin verran eroja korkeakoulujen välillä. Se, milloin korkeakoulu on aloittanut tai aloittamassa maksujen perinnän, ei vaikuttanut markkinointia koskeviin näkemyksiin. Erityisiä markkinointitoimenpiteitä ei nähdä välttämättä tarkoituksenmukaisina, koska maksullisuuden jatkosta ei ole tietoa. Esimerkiksi Turun yliopiston mukaan varsinaisia muutoksia markkinoinnissa ei ole ollut. Markkinoinnin kannalta on ilmeisen haastavaa tarjota rinnakkain lukukausimaksullista ja maksutonta opetusta. Markkinointiviestinnän resursseja voi myös mennä siihen, että joutuu oikomaan maailmalla yleistynyttä käsitystä korkeakoulutuksen yleisemmästä maksullisuudesta Suomessa, kuten Helsingin yliopisto totesi. 12

13 Moni kokeiluun osallistuvista korkeakouluista on kuitenkin kiinnittänyt aikaisempaa enemmän huomiota kansainvälisen opiskelijamarkkinoinnin kehittämiseen osana koulutuksen kansainvälistämispyrkimyksiään. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ilmoitti ohjanneensa vuosien 2011 ja 2012 opiskelijahakuun huomattavasti aiempia vuosia enemmän resursseja: lisäys on ollut osa yliopiston kansainvälisen aseman vahvistamista eikä maksukokeilulla ole ollut tähän suurta vaikutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu kertoi kansainvälisen markkinoinnin tehostamisesta sekä bachelor- että master-tason englanninkielisissä koulutusohjelmissa. Koulutusohjelmien kansainvälistämiseen ja markkinointiin liittyvissä toimissa voi lukukausimaksukokeilu näyttäytyä yhtenä painetta luovana taustatekijänä. Kehittämiskohteina mainitaan useamman korkeakoulun vastauksissa mm. verkkosivut, kansainväliset portaalit, markkinointiviestien uudelleen suunnittelu apurahajärjestelmän näkökulmasta sekä entistä tarkempi harkinta kohdealueiden ja -maiden osalta. Lukukausimaksukokeiluun aktiivisesti osallistuva Aalto-yliopisto raportoi kokeilun lisänneen tarvetta kansainvälisen opiskelijamarkkinoinnin kehittämiseen, erityisesti verkkosivujen houkuttavuuteen ja informatiivisuuteen. Aalto-yliopisto raportoi osan ohjelmistaan käyttäneen merkittävän osan yliopiston ohjelmille myöntämää kehittämisrahaa juuri markkinointiin. Yliopistotasolla maksukokeilu ei kuitenkaan ole vaikuttanut opiskelijamarkkinointiin. Aalto-yliopisto ilmoittaakin markkinoinnin olevan yksi tärkeimmistä kehittämiskohteistansa. Korkeakoulut kohdentavat maksullisten ohjelmien markkinointia pääsääntöisesti samoin kuin muidenkin vieraskielisten ohjelmien. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun toiminta on perustunut kohdemarkkinointiin. Joissakin muissa korkeakouluissa on jo ennestään pohjaa kohdennetulle markkinoinnille, mutta toimenpiteiden kohdentamisen kannalta tuntuu olevan tarvetta lisätiedolle maista, joissa on maksukykyä ja -halua. Markkinoinnin lisäämistä myös Eurooppaan pidettiin muutamassa yliopistossa tärkeänä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu mainitsi kohdemaina Suomen kehityspoliittiset prioriteettimaat niiden maiden ohella, joista löytyy maksukykyisiä opiskelijoita. Joissakin tapauksissa markkinointia on kohdennettu sellaiseen suuntaan, josta on saatu hyviä hakijoita (esimerkiksi Venäjä). Osa korkeakouluista näkee markkinoinnin yhtenä tärkeistä kehittämiskohteista. Maksuja jo ennen lukuvuotta perineistä korkeakouluista tulee myös itsekriittistä pohdintaa: markkinoinnin tehostamista täytyy miettiä, koska hakijoita saatiin vain vähän; tai jopa niin että oma markkinointija myyntiosaaminen kyseenalaistetaan. Laadunvarmistus Lukukausimaksukokeilu ei kyselyn perusteella ole juurikaan aiheuttanut muutoksia korkeakoulujen laadunvarmistustyöhön. Tampereen ammattikorkeakoulu ilmoitti tosin, että laadunvarmistukseen tulee kokeilun osalta tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota. Aalto-yliopisto raportoi kuitenkin monista laadunvarmistukseen liittyvistä lisätoimista. Yliopistossa on kiinnitetty erityistä huomiota henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen sekä opintojen etenemisen tukemiseen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi maksullisten ohjelmien opiskelijoilta 13

14 kerätään erillinen opiskelijapalaute. Palautteen kerääminen on joissakin ohjelmissa muutoinkin lisääntynyt, ja sen vaikutusta suunnitteluun on pyritty yliopistossa terävöittämään. Toisaalta todetaan, että esimerkiksi Aalto-yliopistossa käytössä oleva AACSB-akkreditointi on kaupallisen alan ohjelmissa tuonut mukanaan enemmän laadunvarmistukseen liittyviä toimenpiteitä kuin lukukausimaksukokeilu. Laadunvarmistusta kysyttiin ensimmäistä kertaa, joten näiltä osin ei ole vertailupohjaa edelliseen vuoteen. Lukukausimaksukokeilun vaikutukset Lukukausimaksukokeiluun osallistuminen on edelleen määrällisesti vähäistä. Useat korkeakoulut eivät ole halunneet kokeilla määräaikaisesti lukukausimaksujen keräämistä. Maksuja on peritty ainoastaan 24 ohjelmassa, ja useimmissa ohjelmissa on vain muutamia maksavia opiskelijoita. Aineiston pienuuden vuoksi kokeilun perusteella on siten vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaan ja hakijavirtoihin tai korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Itse kokeilu ei täten näytä täyttävän kaikkia siihen kohdistettuja odotuksia. Monet seurannassa esiin tulleet kysymykset liittyvät korkeakoulutuksen yleiseen kansainvälistymiseen, ja siten lukukausimaksukokeilun voi sanoa edistäneen kansainvälistymistä nostamalla esiin myös yleisiä kysymyksiä. Lisävalaistusta kansainvälisiin ohjelmiin liittyviin kysymyksiin saadaan myös korkeakoulujen kaikkien kansainvälisten ohjelmien teema-arvioinnista, joka valmistuu vuoden 2013 alussa. Kokeiluun mukaan lähteneet korkeakoulut näkevät kokeilun kuitenkin keinona kehittää kansainvälisen koulutuksen laatua ja vahvistaa osaamista koulutusliiketoiminnassa. Kansainvälisen kehityksen pohjalta monet korkeakoulut olettavat, että maksut tulevat jatkossa yleisesti käyttöön EU:n ulkopuolisille opiskelijoille. Kokeiluun osallistuminen nähdään siksi oppimisprosessina, jonka aikana opitaan tunnistamaan, mitkä sisäiset ja ulkoiset tekijät vaikuttavat lukukausimaksullisten ohjelmien suunnitteluun, hallinnointiin, markkinointiin, läpäisyyn ja kansainvälisiin yhteistyömuotoihin. Koulutuksen laatuun kohdistuvien odotusten uskotaan kasvavan tulevaisuudessa ja kansainvälistymisen auttavan kehittämään laatua. Kokeilu tarjoaa mahdollisuuksia myös oman korkeakoulun kansainvälisen markkinaaseman määrittelemiseen. Osallistumisen koetaan jo nyt aktivoineen markkinointia, pakottaneen pohtimaan tutkinnon arvoa ja kilpailukykyä suhteessa muihin ohjelmiin ja lisänneen hallinnollisia valmiuksia. Erään korkeakoulun mukaan se on myös lisännyt alueellisten sidosryhmien kiinnostusta koulutusohjelmia kohtaan. Kokeiluun osallistuminen on luonut uusia haasteita viestinnälle, niin hakijaviestinnälle kuin organisaation sisäiselle viestinnälle. Samoin se edellyttää opiskelun ohjauksen ja tukipalvelujen kehittämistä edelleen. Taloudellista merkitystä kokeilulla ei toistaiseksi nähdä olevan eikä tuotoista voida puhua, mutta hakijamäärien pienentyessä nähdään ns. turhien hakemusten vähentyneen. Toisaalta muutamastakin valitusta opiskelijasta on saattanut kertyä lisätyötä esimerkiksi viisumijärjestely- 14

15 jen ja maksujen perimisen ongelmien takia. Yksi korkeakoulu totesikin kokeiluun osallistumisella olleen ainakin työllistävä vaikutus. Kaiken kaikkiaan maksullisuuden vaikutukset nähdään vielä melko pieninä tai jopa minimaalisina. Jos maksujen periminen jatkuu, uskotaan markkinointia pystyttävän kehittämään ja maksujen tuovan korkeakouluihin entistä korkeatasoisempia hakijoita. Toisaalta asenteet vaihtelevat, ja moni pelkää Ruotsin kokemusten perusteella hakijamäärien laskevan jyrkästi. Myös apurahajärjestelmien kehittämisessä on osalla korkeakouluja edelleen selvästi ongelmia. Korkeakoulujen kannalta kaikkein tärkein kysymys on päätös siitä, mitä tapahtuu kokeilun jälkeen: jääkö mahdollisuus lukukausimaksujen keräämiseen pelkäksi kokeiluksi vai muuttuuko se pysyväksi. Ratkaisu toivotaan tehtävän mahdollisimman pian, viimeistään alkuvuodesta Lukukausimaksukokeilun seuranta- ja arviointityöryhmän suosituksia korkeakouluille Ensimmäisen raportin suositukset Lukukausimaksukokeilun vuotuisessa seurantaseminaarissa keskusteltiin ensimmäisen raportin suositusten toteutumisesta. Ensimmäistä suositusta maksun perusteista ei yleisesti pidetty toteutuneena, vakuutuksia koskeva toinen, sekä kolmas apurahajärjestelmästä sen sijaan koettiin melko hyvin täytäntöön saaduiksi. Neljännen, tiedotusta koskevan suosituksen osalta oli vielä paljon toivomisen varaa, ja CIMO:n onnistuminen tiedotuksessa (5. suositus) jakoi seminaariväen mielipiteet. On siksi syytä edelleen toistaa myös ensimmäisen väliraportin suositukset. 1. Korkeakoulun tulisi pystyä perustelemaan lukukausimaksun suuruus oman toimintansa näkökulmasta. Perusteita voivat olla esim. koulutuksen järjestämisen todelliset kustannukset, toiminta kansainvälisillä markkinoilla ja kansainvälinen vertailu sekä tuottotavoite. 2. Opiskelijan maahantulon helpottamiseksi ja korkeakoulujen kilpailukyvyn edistämiseksi suositellaan, että korkeakoulun perimään lukukausimaksuun sisällytettäisiin opiskelijan oleskeluluvan ehtona oleva sairauskuluvakuutus. Yksi tapa järjestää vakuutus on korkeakoulujen yhteinen vakuutuspaketti, josta parhaillaan neuvotellaan. 3. Lukukausimaksukokeiluun osallistumisen edellytyksenä on apurahajärjestelmä. Kunnossa oleva apurahajärjestelmä on myös kunkin korkeakoulun kilpailuvaltti ja hakijoiden oikeusturvan mukaista. Apurahan myöntämisen kriteerien, hakuajan- ja tavan ja myöntötavan tulee olla selvillä viimeistään opintojen hakuajan alkaessa sekä selkeästi ja helposti opiskelijan löydettävissä (esim. verkkosivuilla). 4. Kaikkien lukukausimaksukokeiluun liittyvien tietojen tulee olla selkeästi näkyvillä kokeiluun osallistuvien korkeakoulujen verkkosivuilla. 5. Tiedot maksujen ja apurahojen suuruudesta kokeiluun osallistuvien korkeakoulujen/koulutusohjelmien osalta toimitetaan CIMOlle ja ne löytyvät kattavasti kootusti CIMO:n Study in Finland -materiaalista. 15

16 Uudet suositukset 6. Ulkomaisten opiskelijoiden integroitumisen edistämiseksi a. myös suomalaisia opiskelijoita tulee nykyistä enemmän kannustaa ja ohjata hakeutumaan englanninkielisiin ohjelmiin b. korkeakoulujen tulee huolehtia vieraskielisten koulutusohjelmien integroitumisesta muuhun opetustarjontaan c. korkeakoulujen tulee tehostaa suomen/ruotsin kielen opetusta ja hyödyntää opetuksen kehittämisessä myös ulkoisia sidosryhmiään, erityisesti työnantajia d. korkeakoulujen tulee yrittää vaikuttaa ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksien paranemiseen e. opiskelijoille annettavassa informaatiossa tulee antaa realistinen kuva työmahdollisuuksien haasteellisuudesta f. vastuuta kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisesta ei saa liiaksi siirtää ylioppilas- ja opiskelijakunnille 7. Kansainvälisten koulutusohjelmien maksullisuudesta on tehtävä mahdollisimman pian päätös suuntaan tai toiseen. Epätietoisuus maksullisuuden tulevaisuudesta on keskeisin este ohjelmien kehittämiselle. Liite: Korkeakouluille lähetetty seurantakysely (marraskuu 2011) 16

17 Liite Lukukausimaksukokeilun seuranta ja arviointi Lukukausimaksukokeilun toteutumista seurataan ja arvioidaan välisenä aikana opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti vuosittain. Pyydämme teitä vastaamaan tähän kyselyyn korkeakoulunne osalta soveltuvin osin. Kiitokset vastauksistanne! Kyselyyn vastaajan tiedot Vastaajan nimi Vastaajan tehtävä Korkeakoulu Sähköpostiosoite Korkeakoulusi vastuuhenkilö(t) lukukausimaksukokeiluun liittyvissä asioissa Kysely on kaksiosainen. Osio I on tarkoitettu uusille, lukuvuonna lukukausimaksun perimisen aloittaville koulutusohjelmille. Osio II on tarkoitettu ennen lukuvuotta lukukausimaksun perimisen aloittaneille koulutusohjelmille. Jos korkeakoulussanne on sekä aiemmin aloittaneita että lukuvuonna aloittavia, pyydämme vastaamaan soveltuvin osin molempiin, koska kysymykset ovat ohjelmakohtaisia. VALITSE OSIO I TAI OSIO II OSIO I Uusille, lukuvuonna lukukausimaksun perimisen aloittaville koulutusohjelmille. Erikseen täytettävä taulukko koskien hakijoita ja opiskelijavalintoja. 1. Perustelut lukukausimaksukokeiluun osallistumiselle, mihin päätös perustuu ja kuka/mikä taho sen on tehnyt 2. Lukuvuonna lukukausimaksuja perivät koulutusohjelmat, koulutusohjelman nimi, mainitse jos ohjelma on Erasmus Mundus 3. Englanninkielisten toisen syklin koulutusohjelmien kokonaismäärä korkeakoulussanne TAULUKKO, josta täydennetään kohdat A, B ja C Suunnitelmat lukuvuosimaksusta 4. Lukuvuosimaksun suuruus (xxxx /lukuvuosi), miten kyseiseen summaan on päädytty ja mikä/kuka asian on päättänyt 5. Suunniteltu/arvioitu maksavien opiskelijoiden määrä (budjettiperuste) 6. Mitä lukuvuosimaksuun sisältyy (esim. koulutus, vakuutus, tukipalvelut) 17

18 7. Miten lukuvuosimaksutuotot on suunniteltu käytettäväksi ja kuka/mikä taho päättää tuoton käytöstä 8. Miten lukuvuosimaksu peritään (monessako erässä ja missä vaiheessa) Apurahajärjestelmä Markkinointi 9. Apurahajärjestelmän kuvaus, josta ilmenevät seuraavat seikat. Apurahan suuruus (xxxx /lukuvuosi) ja mahdolliset eri kategoriat. Kuinka monelle opiskelijalle myönnetään apuraha, kuinka monelle maksetaan täysi apuraha, kenelle osittainen apuraha, mahdollisen osittaisen apurahan suuruus 10. Apurahajärjestelmän rahoitus, pois lukien Erasmus Mundus -ohjelmat (esim. lukukausimaksuista, erillinen stipendirahasto tms.) 11. Apurahan myöntämisperusteet (missä vaiheessa myönnetään, vaikuttaako opintomenestys tai mitkä muut tekijät otetaan huomioon) 12. Arvioi, mitä toimenpiteitä ja muutoksia lukukausimaksukokeilu on tuonut markkinointiin 13. Onko markkinointia kohdennettu lukukausimaksullisten koulutusohjelmien osalta aiemmasta poikkeavasti (kohdemaat, kohderyhmät, resursointi) Lukukausimaksullisuuden kokonaisvaikutukset 14. Arvioi vapaamuotoisesti lukukausimaksullisuuden kokonaisvaikutuksia korkeakoulusi toimintaan OSIO II Ennen lukuvuotta lukukausimaksun perimisen aloittaneille koulutusohjelmille 1. Lukukausimaksuja perivät koulutusohjelmat, koulutusohjelman nimi, mainitse jos ohjelma on Erasmus Mundus, hakukelpoisten hakijoiden kokonaismäärä ulkomaalaisten, hakukelpoisten hakijoiden kokonaismäärä lukukausimaksukokeilun piiriin kuuluvien hakukelpoisten hakijoiden määrä kaikkien ulkomaalaisten valittujen kokonaismäärä, josta lukukausimaksukokeilun piiriin kuuluvien valittujen määrä, paikan vastaanottaneiden ulkomaalaisten määrä, josta lukukausimaksukokeilun piiriin kuuluvien paikan vastaanottaneiden määrä, ulkomaalaisten aloittaneiden määrä, josta lukukausimaksukokeilun piiriin kuuluvien aloittaneiden määrä, maittain TAULUKKO 18

19 2. Englanninkielisten toisen syklin koulutusohjelmien kokonaismäärä korkeakoulussanne 3. Arvioi, miten valintamenettelyt ovat muuttuneet niissä ohjelmissa, joissa on alettu periä maksuja Lukuvuosimaksut 4. Lukuvuosimaksun suuruus (xxxx /lukuvuosi). Jos lukuvuosimaksun suuruus on muuttunut edellisestä vuodesta, miksi 5. Mitä lukuvuosimaksuun sisältyy (esim. koulutus, vakuutus, tukipalvelut) 6. Miten lukuvuosimaksu peritään (monessako erässä ja missä vaiheessa) 7. Miten lukuvuosimaksutuottoja käytetään ja kuka/mikä taho päättää tuoton käytöstä Apurahajärjestelmä 8. Apurahajärjestelmän kuvaus, josta ilmenevät seuraavat seikat. Apurahan suuruus (xxxx /lukuvuosi) ja mahdolliset eri kategoriat. Kuinka monelle opiskelijalle myönnetään apuraha, kuinka monelle maksetaan ja kuinka suuri apuraha, kenelle osittainen apuraha, mahdollisen osittaisen apurahan suuruus 9. Apurahajärjestelmän rahoitus, pois lukien Erasmus Mundus -ohjelmat (esim. lukukausimaksuista, erillinen stipendirahasto tms.) 10. Apurahan myöntämisperusteet (missä vaiheessa myönnetään, vaikuttaako opintomenestys tai mitkä muut tekijät otetaan huomioon) Markkinointi 11. Arvioi, mitä toimenpiteitä ja muutoksia lukukausimaksukokeilu on tuonut markkinointiin 12. Onko markkinointia kohdennettu lukukausimaksullisten koulutusohjelmien osalta aiemmasta poikkeavasti (kohdemaat, kohderyhmät, resursointi) Koulutuksen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen 13. Onko lukukausimaksukokeilu vaikuttanut koulutusohjelmissa opettavien opettajien rekrytointiin ja valintaan 14. Tuoko lukukausimaksukokeilu opettajille erityisiä osaamisvaatimuksia (esim. kieli- ja kulttuuriosaaminen, substanssiosaaminen) 15. Miten lukukausimaksullisessa koulutuksessa opettavia tuetaan osaamisensa kehittämisessä 16. Millä tavalla lukukausimaksullisuus on vaikuttanut koulutuksen laadunvarmistukseen 19

20 Tukipalvelut 17. Minkälaisia palveluja tarjotaan maksaville opiskelijoille, eroavatko ne millä tavoin ei-maksavien palveluista tai onko kehitetty uusia palveluja maksaville (ml. opiskelija- ja ylioppilaskuntien tarjoamat palvelut) Opiskelijoiden integroituminen 18. Minkälaisilla toimenpiteillä tuetaan/on tuettu opiskelijan integroitumista korkeakoulu- ja opiskelijayhteisöön 19. Minkälaisilla toimenpiteillä tuetaan opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan (esim. urasuunnittelu, työelämäyhteydet, kotimaisten kielten opetus) Lukukausimaksullisuuden kokonaisvaikutukset 20. Arvioi vapaamuotoisesti lukukausimaksullisuuden kokonaisvaikutuksia korkeakoulusi toimintaan Toteutetaan sähköisenä Digium kyselynä + erillinen taulukko 20