Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminta

Transkriptio

1 ISSN Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminta Vuoden 2002 vuosikertomus

2

3 Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminta Vuoden 2002 vuosikertomus

4 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Uusi yhteinen maksuton palvelunumero: Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta ( Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2003 ISBN Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuks, 2003 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

5 Johdanto Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus (EUMC) esittää vuosikertomuksensa Euroopan parlamentille, Euroopan unionin neuvostolle, Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille, sen jälkeen kun EUMC:n hallintoneuvosto on hyväksynyt sen Vuodesta 2003 alkaen EUMC on velvoitettu julkaisemaan vuosittain kaksi vuosikertomusta: tämä EUMC:n vuosikertomuksen 1. osa sisältää tietoa EUMC:n toiminnasta ja tuloksista vuoden 2002 aikana. Joulukuussa 2003 julkaistavassa 2. osassa on tietoa rasismin ja muukalaisvihan tilanteesta yhteisössä ja sen jäsenvaltioissa sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä. EUMC:n toiminta keskittyy viidelle painopistealueelle: rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin seuranta keräämällä, tallentamalla ja analysoimalla tietoa kaikista jäsenvaltioista Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen tietoverkoston (RAXEN) koordinointi ja kehittäminen menetelmien kehittäminen yhteisöä koskevien tietojen vertailtavuuden, objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi päätelmien ja lausuntojen laatiminen Euroopan yhteisölle ja sen jäsenvaltioille sellaisten rakenteiden ja mekanismien kehittäminen, jotka edistävät tiedon-, lausuntojen- ja päätelmienvaihdon ja niiden jakelun koordinointia EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen sekä yleisön välillä. EUMC on tehnyt huomattavaa edistystä kehittäessään RAXENia, joka koostuu 15 kansallisesta koordinointikeskuksesta. Nämä keskukset ovat jäsenvaltioiden kansallisella tasolla toimivia yhteyspisteitä. Vuonna 2002 koordinointikeskukset ovat analysoineet neljää painopistealaa: työllisyyttä, rasistista väkivaltaa, koulutusta ja lainsäädäntöä, ja tämän lisäksi ne ovat osallistuneet EUMC:n vuosikertomuksen 2001 laatimiseen. EUMC on kehittänyt uuden elektronisen arkiston ja tietokannan, joka sisältää tietoa rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunnan alalta. Tietokanta on yhdistetty EUMC:n verkkosivustoon, joka on portaali rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä koskevaan monipuoliseen tietoon. 3

6 EUMC jatkoi suhteiden kehittämistä ja lujittamista EU:n toimielimiin, erityisesti Euroopan parlamenttiin, Euroopan unionin neuvostoon ja Euroopan komissioon. Yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden hallitusten kanssa on myös olennainen osa EUMC:n tehtäviä. Vuonna 2002 EUMC järjesti kaksi ensimmäistä kokousta hallitusten yhteyshenkilöiden kanssa. Kokousten tavoitteena oli yhteistyön lujittaminen ja tietojen vaihtaminen, mikä tukee yhtäläiseen kohteluun liittyvää toimintaa ja rodullisen tasa-arvon sekä työmarkkinoiden syrjinnänvastaisten direktiivien toteutumista. Vuoden 2002 aikana EUMC julkaisi raportteja muun muassa median rasismista ja kulttuurisesta moninaisuudesta (Racism and Cultural Diversity in the Mass Media ) sekä islamofobiasta (Islamophobia in the EU after 11 September 2001) ja vertailevan raportin syrjinnänvastaisesta lainsäädännöstä eri jäsenvaltioissa (Comparison of Anti-discrimination Legislation in the EU Member States). Vuosi 2002 on ollut haasteita ja vaatimuksia täynnä, ja me haluaisimme kiittää EUMC:n hallintoneuvostoa, EUMC:n henkilökuntaa ja kansallisia koordinointikeskuksia heidän tekemästään työstä ja siitä tuesta, jonka avulla EUMC on voinut lujittaa toimintaansa ja tuottaa seuraavassa esiteltyjä tuloksia. Bob Purkiss puheenjohtaja Beate Winkler johtaja 4

7 Sisällys 1 Varsinainen toiminta RAXEN Kehitys vuonna Kansallisten koordinointikeskusten tehtävät Pyöreän pöydän tilaisuudet Pyöreän pöydän tilaisuuksien päätarkoitus Kansalliset pyöreän pöydän kokoukset EU:n pyöreän pöydän työpaja EU:n pyöreän pöydän konferenssi Asiakirjat ja kirjasto Elektroninen arkisto ja EUMC:n verkkotietokanta Kirjasto EUMC:n tutkimushankkeet Rasismi ja kulttuurinen moninaisuus tiedotusvälineissä Maahanmuuttajien kokemuksia rasismista ja syrjinnästä Rasismi maaseudulla Monikulttuurinen osaamiskoulutus Moninaisuus työmarkkinoilla Neljä vertailevaa tutkimusta EUMC:n työpajat Muukalaisvihamielisten asenteiden mittaaminen Avainkysymykset Tietojen vertailukelpoisuus RAXEN-kokoukset Pyöreän pöydän kokous antisemitismistä Euroopassa Islamilaisia yhteisöjä koskeva hanke (paikallisviranomaisten hanke) Yhteistyö EU:n toimielinten, kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden kanssa Yhteistyö EU:n toimielinten ja järjestöjen kanssa Yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa Tiedotus, PR-toiminta ja media Yleisön ja median osoittama kiinnostus Julkaisut Vuosikertomus Equal Voices -lehti EUMC News -tiedote Verkkosivut 34 5

8 2 Hallintoneuvoston ja johtokunnan toiminta Jäsenet ja tehtävät Hallintoneuvosto Johtokunta Hallintoneuvoston ja johtokunnan kokoukset Hallintoneuvosto Johtokunta 38 3 Henkilöstö ja organisaatioon liittyvät kysymykset Tietoa henkilöstöstä Tietoa hallinnosta Henkilöstö Sisäinen organisaatio Talousarvio ja raha-asiat Tulot Menot 43 6

9 1 Varsinainen toiminta 1.1 RAXEN EUMC on perustamisasetuksensa mukaisesti kehittänyt Euroopan rasismin ja muukalaisvihan vastaisen verkon RAXENin, jota se koordinoi ja ylläpitää. RAXEN on yksi EUMC:n keskeisistä työvälineistä, jonka avulla se tarjoaa Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa (mukaan lukien hyvät käytännöt ) rasismista, muukalaisvihasta ja antisemitismistä Euroopassa. RAXEN koostuu 15 kansallisesta, jokaisessa jäsenvaltiossa toimivasta koordinointikeskuksesta. Nämä keskukset ovat kansallisella tasolla toimivia EUMC:n yhteyspisteitä, jotka keräävät tietoa. Päätökset RAXENiin kerättävien tietojen aiheista ja teemoista tehtiin vuonna 2002 EU:n prioriteettien mukaisesti. RAXENiin tallennetaan tietoa erityisesti EU:n syrjinnänvastaisen paketin toteutumisesta jäsenvaltioissa Kehitys vuonna 2002 Vuosi 2002 oli kolmas vuosi RAXENin toiminnassa. Vuonna 2001 valittujen koordinointikeskusten kanssa tehdyt sopimukset uusittiin lukuun ottamatta Itävaltaa, jonka koordinointikeskuksen kokoonpanossa tapahtui muutoksia, ja keskukset jatkoivat työntekoa toiminnan uusien suuntaviivojen mukaisesti Viisitoista tietokeskusta vuonna 2002 Tietokeskukset edustavat hyvin erilaisia organisaatioita: joissakin maissa pääasiallisena kumppanina on jokin tutkimuslaitos tai erityiselin, kun taas toisessa maassa kansalaisjärjestö toimii johtavana organisaationa. Vuonna 2002 sopimuksen allekirjoittaneet jäsenvaltioiden koordinointikeskukset olivat seuraavat: Belgia Centre pour l égalité des chances et la lutte contre le racisme / Centrum voor gelijkheid van kansen en voor racismebestrijding (CEOOR) Centre for Equal Opportunities and Opposition to Racism Tanska Saksa Kreikka Nævnet for Etnisk Ligestilling (NEL) The Danish Board for Ethnic Equality Europäisches Forum für Migrationsstudien (EFMS) European Forum for Migration Studies ANTIGONE Information & Documentation Centre 7

10 Espanja Ranska Irlanti Italia Luxemburg Alankomaat Itävalta Portugali Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Movimiento por la paz, el desarme y la libertad (MPDL) Movement for Peace, Disarmament and Liberty Agence pour le développement des relations interculturelles (ADRI) Agency for the Development of Intercultural Relations National Consultative Committee on Racism and Interculturalism (NCCRI) and Equality Authority (EA) Cooperazione per lo sviluppo dei paesi emergenti (COSPE) Co-operation for the Development of Emerging Countries Association de soutien aux travailleurs immigrés (ASTI) Association for the Support of Immigrant Workers Dutch Monitoring Centre on Racism and Xenophobia (DUMC) Ludwig Boltzmann Institut für Menschenrechte (BIM) Ludwig Boltzmann Institute for Human Rights NUMENA Centro de Investigação em Ciencias Sociais e Humanas NUMENA Research Centre on Human and Social Sciences Ihmisoikeusliitto Ry Finnish League for Human Rights EXPO Foundation Commission for Racial Equality (CRE) Kun RAXEN perustettiin, perusvaatimuksena oli luoda verkon toimintaan liittyvien eri osapuolten väliset yhteistyöedellytykset, mukaan lukien julkiset elimet, asiantuntijaelimet, kansalaisjärjestöt ja alan tutkimuslaitokset. Sen takia kansalliset koordinointikeskukset ovat tehneet kansallisia kumppanuussopimuksia keskeisten rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä käsittelevien laitosten kanssa Viidentoista koordinointikeskuksen keskeiset tehtävät vuonna 2002 Koordinointitehtävän hoitaminen RAXEN-verkkoa varten Tietojen päivittäminen ja jatkuva keruu sekä kartoittaminen Tutkimustulosten tuottaminen tiedonkeruun neljällä avainalueella Osallistuminen EUMC:n vuosikertomuksen 2001 laadintaan Tapaustutkimusten esittely Nopean vastauspalvelun tarjoaminen 8

11 1.1.2 Kansallisten koordinointikeskusten tehtävät Kansalliset koordinointikeskukset ovat kansallisen tason yhteyspisteitä tiedonkeruussa ja tutkimusraporttien laatimisessa rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin alalla sekä niiden torjunnassa sovellettavien hyvien käytäntöjen tunnetuksi tekemisessä. Ne ovat arvostettuja kumppaneita kansallisissa yhteyksissä, koska niiden edellytetään perustavan kansallisen tietoverkon, jossa on mukana rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä vastustavat alan tärkeimmät toimijat, esimerkiksi hallituksen elimet, kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset, asiantuntijaelimet tai työmarkkinaosapuolet. Tällä tavalla kansalliset keskukset koordinoivat raportointia EUMC:lle Tiedonkeruu ja kartoitus Tiedonkeruun tavoitteena on tunnistaa rasismiin, muukalaisvihaan, antisemitismiin sekä suoraan ja epäsuoraan syrjintään liittyvät avaintekijät sekä esitellä niiden kehityssuuntauksia. Tarkoituksena ei ole kerätä kaikkea rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä koskevaa tietoa, vaan pikemminkin tallentaa ja kerätä sellaista tietoa, joka seurantanäkökulmasta on tärkeintä ja mielenkiintoista. Vuonna 2002 keskeisiä tiedonkeruun aloja olivat seuraavat: työllisyys rasistinen väkivalta koulutus lainsäädäntö. Nämä alat valittiin yhteistyössä EU:n ja kansallisten laitosten kanssa täyttämään tiedon, tietoisuuden ja ymmärtämisen puutteen kaikkein kiireellisimpiä tarpeita. Tämän työn tuloksena saatu tieto auttaa komissiota toteuttamaan 13 artiklan direktiivejä ja yhteisön toimintaohjelmaa. Seuraavia, jokaista edellä mainittua aihetta koskevia tietoja kerättiin (kaikki vuotta 2001 koskeva tieto ja vuoden 2002 osalta kaikki saatavissa oleva tieto): tilastotieto kuvaileva ja analyyttinen (pääasiassa tekstimuotoinen) tieto: tutkimustulokset, mielipidetiedustelujen ja muiden kyselyjen tulokset konferensseja, kampanjoita ja muita tilaisuuksia koskevat tiedot. 9

12 Tiedonkeruun lisäksi kartoitustyötä jatkettiin. Kartoitustyön tarkoituksena on selvittää ja dokumentoida, mitä tietoa on olemassa, missä ja kenen hallussa sitä on sekä mitä jäsenmaissa on vuoden 1995 jälkeen tehty rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin vastaisen toiminnan alalla. Kartoituksen avulla selvitetään, mitkä ovat ne kansallisen tason organisaatiot, julkiset elimet tai kansalaisjärjestöt EU:ssa, jotka osallistuvat rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin vastaiseen taisteluun. Samanaikaisesti saadaan tietoa niiden toimintamuodoista, arkistoista ja julkaisuista. Kartoitustyö on väline yhteyksien luomisessa kansallisiin elimiin, ja sen avulla voidaan selvittää, mitä tietoa ja tutkimuksia jäsenvaltioissa on olemassa. RAXENin tulokset: Vuonna 2002 EUMC arvioi koordinointikeskusten vuonna 2001 tekemän tiedonkeruu- ja kartoitustyön tuloksia. Tulokset siirrettiin yleisölle avoimeen tietokantaan, jossa on käyttäjäystävällinen hakuväline. Tulokset, jotka on saatavissa EUMC:n verkkosivustolta ( sisältävät tietoa neljältä avainalueelta (työllisyys, rasistinen väkivalta, koulutus ja lainsäädäntö) ja kartoitustyöstä, joka kattaa jäsenvaltioiden kansalliset järjestöt, niiden toiminnan ja julkaisut. Poliitikot, virkamiehet, kansalaiset ja media voivat käyttää saatuja tuloksia. He voivat käyttää tietokannan hakumahdollisuuksia erityisten tutkimusviitteiden ja tietojen saamiseksi syrjinnästä työelämässä tai koulutuksessa, rasistisesta väkivallasta ja lainsäädännön muutoksista Tutkimusraportit Tutkimusraportit, joiden tutkimusalat ovat samat kuin tiedonkeruun alat, antavat yleiskuvan nykytilanteesta kansallisella tasolla. Niissä selvitetään vuosien keskeistä toimintaa ja viimeaikaista kehitystä sekä analysoidaan tilannetta, syrjinnän syitä ja seurauksia. Työllisyyttä ja koulutusta koskevissa tutkimusraporteissa tarjotaan tietoa maahanmuuttajien ja vähemmistöjen tilanteesta ja käsitellään uusia toimilinjoja ja aloitteita erilaisuuden tukemiseksi. Tutkimuksissa viitataan myös syrjintää koskeviin oikeustapauksiin, ja ne sisältävät analyysejä ja selityksiä tapausten syistä. Tutkimukset rasistisesta väkivallasta sisältävät tietoa uusista toimintalinjoista ja lainsäädännöstä, asetuksista ja oikeustapauksista sekä aloitteista koskien etnisiin syihin perustuvan väkivallan vastustamista. Lainsäädännön alalla keskitytään uuteen lainsäädäntöön ja Amsterdamin sopimuksen 13 artiklaan liittyvään integrointipolitiikkaan. Lainsäädännön tutkimukset kattavat myös oikeussäännöt ja -järjestyksen. EUMC julkaisi tarjouspyynnön vertailevan tutkimuksen tekemiseksi neljällä mainitulla alalla tehtyjen kansallisten tutkimusten pohjalta. Vertailevat tutkimusraportit julkaistaan vuonna 2003 (katso kohta 1.4.6). Niissä esitetään yhteenveto jäsenvaltioissa saatavilla olevasta tiedosta ja raportteja voidaan käyttää lähtökoh- 10

13 tana kehitettäessä indikaattoreita yhteisön syrjinnäntorjumista koskevan toimintaohjelman vaikutusten mittaamiseen Osallistuminen vuoden 2001 vuosikertomuksen laadintaan Koordinointikeskukset olivat mukana EUMC:n vuoden 2001 vuosikertomuksen toimitusvaiheessa. Ne tarjosivat tietoa erityisesti etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä työsuhteissa Tapaustutkimukset Jokainen koordinointikeskus kirjoitti kaksi tapaustutkimusta vuonna Suurin osa tehdyistä tutkimusta keskittyi hyviin käytäntöihin, mutta niissä annettiin myös esimerkkejä huonoista käytännöistä. Jäsenvaltioissa yleistä kiinnostusta herättävät aiheet rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin aloilla käyvät ilmi tapaustutkimuksista. Kun vertailevissa tutkimuksissa haetaan tiedonkeruun yhteistä nimittäjää EU:n tasolla ja kuvaillaan tiedonkeruujärjestelmien eroavuuksia eri jäsenvaltioissa, tapaustutkimuksissa tavoitteena on käsitellä asioita niiden erityisissä kansallisissa konteksteissaan ja tarjota perusteellista tietämystä aiheista, jotka ovat olleet huomion kohteena kyseisessä maassa. Tapaustutkimukset julkaistaan vuonna Nopeutettu vastaamismenettely Nopeutettu vastaaminen tarkoittaa, että EUMC:n on lyhyessä ajassa voitava tutkia kiireellisiä asioita EU:n päiväjärjestyksessä. Se edistää EU:n ennakkovaroitusmekanismin toimivuutta, lisää tietoisuutta ja parantaa asioiden ymmärtämistä. Vuonna 2002 EUMC käytti nopean vastaamisen keinoa kolmessa tapauksessa. Syyskuun 11. päivän jälkeinen islamofobia Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen EUMC kehitti pikaisesti järjestelmän, jonka avulla seurattiin muslimiväestön tilannetta EU:n jäsenvaltioissa. Seurantaa jatkettiin neljän kuukauden aikana, ja vuonna 2002 EUMC julkaisi islamofobiaa koskevan yhteenvetoraportin. Raportissa on tietoa islamofobian luonteesta ja voimakkuudesta EU:n viidessätoista jäsenvaltiossa. Se tarjoaa myös hyviä käytäntöjä ja suosituksia muslimeihin kohdistuvien kielteisten tunteiden ja väkivaltaisten tapausten vähentämiseksi. Tulokset osoittavat, että islamilaisiin yhteisöihin kohdistui enemmän vihamielisyyttä syyskuun 11. päivän jälkeen. Valtaväestön lisääntynyt pelon tunne vahvisti jo olemassa olevia ennakkoluuloja sekä lisäsi väkivaltaisia tekoja ja ahdistelua monessa EU:n jäsenvaltiossa. Pyrkimykset pelon voittamiseen johtivat kuitenkin 11

14 myös kiinnostuksen heräämiseen islamilaista kulttuuria kohtaan ja uskontojen välisiin käytännön tasolla tehtyihin aloitteisiin. Raportin mukaan poliitikot, tiedotusvälineet ja yksittäiset kansalaiset voivat vaikuttaa jännityksen lievenemiseen ja edistää eri uskontokuntiin, kulttuureihin ja etnisiin ryhmiin kuuluvien väestöryhmien välistä ymmärtämistä. Raporttia levitettiin laajasti, ja se sai osakseen merkittävää huomiota sekä kansallisella että EU:n tasolla. Antisemitismin ilmenemismuodot Euroopan unionissa Edellä mainitun seurauksena ja Lähi-idän viimeaikaisen väkivallan aallon valossa EUMC on ollut huolestunut lisääntyneistä antisemitistisistä tapauksista useissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämän takia virasto päätti käyttää nopeutettua vastaamismenettelyä saadakseen tietoa antisemitistisistä tapauksista ja hyvistä käytännöistä niiden estämiseksi ja vähentämiseksi jäsenvaltioissa. EUMC pyysi RAXEN-verkostoa ilmoittamaan väkivaltatapauksista, suullisesta aggressiosta / vihan ilmauksista ja muista vastaavista tai huomiota herättämättömistä syrjinnän ilmenemismuodoista ja asenteiden muutoksista. Koordinointikeskuksia pyydettiin antamaan EUMC:lle viitteitä antisemitististä väkivaltaa koskevista tutkimuksista ja hyvistä käytännöistä ennakkoluulojen, väkivallan ja aggression vähentämiseksi. Tämän lisäksi koordinointikeskuksia pyydettiin ilmoittamaan poliitikkojen ja muiden mielipidejohtajien reaktioista, mukaan lukien tilanteen kärjistymisen rajoittamiseksi ja kielteisten kansallisten suuntausten torjumiseksi tehdyt aloitteet. Euroopan parlamentin esittämät pyynnöt Euroopan parlamentin kansalaisvapauksia ja -oikeuksia sekä oikeus- ja sisäasioita käsittelevä komitea pyysi EUMC:ltä tietoa useista tärkeistä kysymyksistä saadakseen taustatietoa EU:n ihmisoikeustilannetta (2001) koskevaa raporttia varten. EUMC käytti nopean vastaamisen menettelyä voidakseen antaa Euroopan parlamentille sen tarvitsemat vastaukset ja tiedot RAXEN-verkoston 4. vaiheen valmistelut 2003 Vuoden 2002 viimeisen neljänneksen aikana EUMC on työstänyt uusia suuntaviivoja, jotka koskevat koordinointikeskusten tehtäviä RAXEN-verkoston 4. vaiheessa (2003). EUMC keskusteli suuntaviivoja koskevasta luonnoksesta sekä koordinointikeskusten kanssa yhteisessä marraskuun kokouksessa että komission kanssa. EUMC on myös yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa arvioinut koordinointikeskusten työtä. Tämä prosessi auttoi sopimusten uusimista koskevassa tiedottamisessa ja uusien ohjeiden parantamisessa. 12

15 1.2 Pyöreän pöydän tilaisuudet Yksi tärkeä EUMC:n tehtävistä on järjestää pyöreän pöydän tapaamisia, joissa käsitellään rasismia ja muukalaisvihaa sekä kansallisella että EU:n tasolla. Kansallisiin pyöreän pöydän tilaisuuksiin osallistuu EU:n jäsenvaltioiden vakituisten neuvoaantavien elinten jäseniä, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, tutkimuslaitosten ja toimivaltaisten viranomaisten jäseniä sekä henkilöitä tai organisaatioita, jotka toimivat rasismia ja muukalaisvihaa koskevien kysymysten parissa Pyöreän pöydän tilaisuuksien päätarkoitus Pyöreän pöydän tilaisuuksien päätarkoitus on saattaa siviiliyhteiskunnan ja viranomaisten edustajat vuoropuheluun ja edistää heidän yhteistoimintaansa tunnistaa eri jäsenvaltioiden avainkysymykset ja erityisnäkökohdat tiedottaa kehityksestä rasismin ja muukalaisvihan alalla vaihtaa hyviä käytäntöjä koskevaa tietoa jäsenvaltioiden välillä tiedottaa EUMC:lle, kansallisille pyöreän pöydän ryhmille ja RAXEN-verkoston jäsenille tekemästään työstä ottaa etniset vähemmistöt sekä ENAR ja ECRI mukaan työhön valmistella suosituksia EUMC:n työohjelmaa ja toimintakertomusta varten. Pyöreän pöydän kokouksissa keskitytään analysoimaan ja arvioimaan rasismiin liittyvää tilannetta jäsenvaltioissa. Kokouksissa keskustellaan ja vaihdetaan tietoa hyvistä rasismin torjunnan käytännöistä eri jäsenvaltioissa. Osallistujat suuntaavat huomionsa nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen tarkoituksena kehittää alan keskeisten toimijoiden yhteinen strategia Kansalliset pyöreän pöydän kokoukset 2002 Belgia toimii isäntänä jatkuvasti kokoontuville pyöreän pöydän ja asiantuntijakokouksille, jotka Center for Equal Opportunities and the Fight Against Racism järjestää useita kertaa vuodessa Brysselissä. EUMC kutsutaan mukaan niihin istuntoihin, joissa käsitellään EU:n avainkysymyksiin liittyviä asioita. 13

16 Tanska Saksa Kreikka Ranska Italia Suomi Yhdistynyt kuningaskunta järjesti maaliskuussa 2002 Kööpenhaminassa vuosittaisen Baton-konferenssin, johon osallistui noin 800 henkilöä. Kokouksen pääaiheena oli EU:n syrjinnänvastaisen lainsäädännön siirtäminen kansalliseen lainsäädäntöön. toimi lokakuussa 2002 kahden pyöreän pöydän kokouksen isäntänä Berliinissä ja Frankfurt am Mainissa. Kokouksissa käsiteltiin EU:n syrjinnänvastaisten direktiivien viemistä kansalliseen lainsäädäntöön, World Conference on Racism -konferenssin seurantaa ja uusia Saksan integrointipolitiikkaa koskevia ehdotuksia. järjesti joulukuussa 2002 ensimmäisen kansallisen pyöreän pöydän kokouksen Ateenassa. Istunnossa käsiteltiin EU:n syrjinnänvastaisten direktiivien siirtämistä kansalliseen lainsäädäntöön, romaniväestön yhteiskunnallista osallistumista, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja eristymistä koskevia malleja sekä hyviä käytäntöjä samoin kuin Kreikan uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä. Kokoukseen osallistui noin 200 henkilöä, mukaan lukien EU:n toimielinten ja Kreikan hallituksen edustajat, uskonnolliset johtajat, ammattiliitot, tiedotusvälineet ja tiedeyhteisön asiantuntijat. Kansallinen ihmisoikeuskysymysten neuvoa-antava komitea järjestää joka kuukausi pyöreän pöydän kokouksia, joissa käsitellään rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa koskevia kysymyksiä. Kokousten tärkeimpiä kysymyksiä oli EU:n syrjinnänvastaisten direktiivien täytäntöönpano kansallisessa lainsäädännössä. järjesti marraskuussa 2002 ensimmäisen pyöreän pöydän konferenssin Firenzessä. Kokous järjestettiin yhteistyössä EUMC:n ja COSPE:n (Italian koordinointikeskus) kanssa. Suurimmat kansalaisjärjestöt, Italian hallitus ja melkein kaikkien Italian maakuntien järjestöt olivat edustettuina kokouksessa, joka tarjosi hyvän lähtökohdan kansalliselle verkottumiselle. EU:n syrjinnänvastaisten direktiivien täytäntöönpano Italiassa oli kokouksen tärkeimpiä kysymyksiä. järjesti joulukuussa kolmannen pyöreän pöydän kokouksen Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin EU:n syrjinnänvastaisen lainsäädännön ulottuvuutta ja tavoitteita, nuorisoa ja rasismia, Suomen etnisiä vähemmistöjä, syrjintää työmarkkinoilla sekä Durbanin rasisminvastaisen maailmankonferenssin seurantaa. toimi isäntänä heinäkuussa 2002 Nottinghamissa järjestetylle pyöreän pöydän kokoukselle, jossa käsiteltiin teemaa Spirit of solidarity: Living together in our multicultural societies (Solidaarisuuden hengessä: yhdessä eläminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa). Kansalaisjärjestöjen, eri yhteisöryhmien, paikallisten viranomaisten ja uskontokuntien edustajat keskustelivat sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta paikallisella tasolla, muukalaisvihan voimistumisesta Euroopassa sekä islamofobian ja antisemitismin torjumisesta. Yhteisenä lopputuloksena kaikille pyöreän pöydän keskusteluille olivat kansallisten verkostojen voimistuminen, EU:n syrjinnänvastaisen lainsäädännön toteutta- 14

17 minen kansallisella tasolla ja integrointia ja rasismin torjuntaa koskevien toimenpiteiden parantaminen EU:n pyöreän pöydän työpaja 2002 Toinen EU:n pyöreän pöydän työpaja järjestettiin toukokuussa 2002 Wienissä. Työjärjestyksen keskeinen aihe oli EU:n syrjinnänvastaisten direktiivien toteutus. Kokouksessa keskityttiin prosessiin, jossa direktiivit siirretään kansallisiin lainsäädäntöihin, direktiivien yleiseen vaikutukseen ja niiden muotoon. Kansallisten pyöreän pöydän järjestöjen edustajat ja lainopin asiantuntijat kertoivat asiaan liittyvistä ongelmista ja edistymisestä. ENAR:n edustaja kertoi EU-direktiivien toimeenpanosta ja niitä koskevista odotuksista kansalaisjärjestöjen näkökulmasta. Migration Policy -ryhmän ja ECRI:n edustajat esittivät tutkimustuloksia. Heillä oli myös mahdollisuus vaihtaa kokemuksia kansallisella tasolla ongelmista tai toimeenpanoprosessia koskevista esteistä EU:n pyöreän pöydän konferenssi 2002 EU:n pyöreän pöydän konferenssin päätavoitteita ovat avainkysymysten määrittäminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen EU:n yhteisen lähestymistavan saavuttamiseksi kansalaisjärjestöjen ja vastaavien järjestöjen työtulosten ja kokemusten sisällyttäminen toimintaan tiedottaminen jäsenvaltioiden hyvistä käytännöistä ja näitä koskevan tiedon arviointi toteuttamistarkoituksessa tutustuminen muihin koordinoijiin, jotta heidän tekemänsä aloitteet olisivat toisiaan täydentäviä eivätkä päällekkäisiä ja jotta yhteistyö lujittuisi tulevaisuudessa kansallisten pyöreän pöydän järjestöjen yhteistyön lujittaminen ja parantaminen ECRI:n, ENAR:n ja EUMC:n välisen yhteistyön lujittaminen. Kolmas vuotuinen EU:n pyöreän pöydän konferenssi, jonka teemana oli äärioikeistolainen populismi ja antisemitismi sekä nuorten kouluttaminen suvaitsemattomuuden ja rasismin vastustamiseen ( Encountering Right-Wing Populism and Anti- Semitism and Training Young People to fight Intolerance and Racism ), järjestettiin lokakuussa 2002 Wienissä. 15

18 Konferenssin päätavoitteena oli käsitellä voimistuneita äärioikeistolaisia ja antisemitistisiä asenteita ja ehdottaa toimenpiteitä, joiden avulla nuoret voivat olla hyvänä esimerkkinä suvaitsevuuden edistämiseksi. Konferenssiin osallistui edustajia 14:stä EU:n jäsenvaltiosta, Euroopan komissiosta, ENAR:stä (Euroopassa toimivien kansalaisjärjestöjen verkosto rasismia vastaan), ECRI:sta (Eurooppalainen rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio), YK:sta (syrjinnänvastainen yksikkö), tutkimusyhteisöstä ja Yhdysvalloista (suurin latinalaisamerikkalainen kansalaisjärjestö). Useissa kansallisissa pyöreän pöydän kokouksissa aiheeksi valittiin Äärioikeistolainen populismi EU:n jäsenvaltioissa EU:n jäsenvaltioissa esitettyjen huolenilmausten johdosta. Äärioikeistolaista toimintaa ja siihen liittyviä suuntauksia selviteltiin toimittajan pitämässä esityksessä, ja Berliinissä toimivan Antisemitismin tutkimuskeskuksen (Zentrum für Antisemitismusforschung) tutkija kertoi antisemitistisestä propagandasta Internetissä ja maailmanlaajuisesta äärioikeistolaisesta verkostosta. Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston (Nuoriso-ohjelma) edustaja esitti Euroopan komission valkoisen kirjan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisesta nuorisotoiminnasta. Euroopan vertaiskouluttajaohjelma (EPTO) esiteltiin myös. Konferenssin osanottajilla ja kansallisilla pyöreän pöydän järjestöillä oli mahdollisuus tutustua äärioikeiston propagandan mekanismeihin ja eri tapoihin käsitellä niitä. He vaihtoivat mielipiteitä ja esittivät eri malleja hyvistä käytännöistä kansallisella tasolla ja saivat tietoa EU:n toiminnasta (esimerkiksi Euroopan komissio ja EU:n moninaisuuden verkosto) suvaitsevuuden edistämiseksi ja äärioikeistolaisten suuntausten vastustamiseksi. Asiantuntijoiden toimenpide-ehdotukset sisältävä julkaisu ilmestyy vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä. 1.3 Asiakirjat ja kirjasto Elektroninen arkisto ja EUMC:n verkkotietokanta Vuonna 2002 EUMC perusti pääasiassa virtuaalisen arkiston, johon pääsee Internetin kautta. Uusi tietokanta ARTEFACT on arkiston keskeisin tiedonlähde. Tietokannan tarkoituksena on tarjota yleisölle käyttäjäystävällinen hakuväline, jonka avulla se voi hakea tietoa rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunnan ja tutkimuksen aloilta kaikista EU:n jäsenvaltioista. Vuonna 2002 perustettiin ensin seurantakeskuksen elektroninen arkisto, jonka ARTEFACT-tietokantaan siirrettiin kaikki Lars-kirjastojärjestelmään tallennettu, 16

19 koordinointikeskusten keräämä RAXEN-verkoston tieto. Painetut julkaisut on järjestetty, ja niistä on luettelo elektronisessa arkistossa. Sen jälkeen suunniteltiin arkiston web-mirror -toiminto, ja vuoden 2002 syyskuussa tietokanta oli kokeiluvalmis Internetissä ( Tietokannan nykyaikaisen rakenteen avulla erityyppiset toisiinsa liittyvät tiedot, esimerkiksi järjestöt, tapahtumat tai julkaisut, voidaan yhdistää. Tietokanta on kolmikielinen (englanti, ranska, saksa). Helmikuussa 2003 tietokanta avataan käyttöön EUMC:n uudella verkkosivustolla. Tietokanta sisältää yleistä tietoa järjestöistä kaikissa jäsenvaltioissa, jotka ovat mukana rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin vastaisessa toiminnassa, tietoa hyvistä käytännöistä ja muusta toiminnasta, esimerkiksi hankkeista, kampanjoista, tutkimuksesta jne., sekä tietoa julkaisuista ja audiovisuaalisesta materiaalista. Tietokannan tallennukseen ja kaikkiin EUMC:n julkaisuihin pääsee Internetistä (joulukuussa 2002); sisäisen tiedonhakujärjestelmän avulla pääsee :een eri tallennukseen. Suurin osa tallennuksista on siirretty elektronisesti ja niitä muokataan ja päivitetään jatkuvasti. EUMC on myös perustanut postilistapalvelimen RAXEN-verkostoa varten. Verkoston jäsenet saavat oman etäkäyttötunnuksensa, jota käytetään tiedonkeruussa ja päivityksessä Kirjasto EUMC:n kirjaston kirjavarat on luetteloitu, ja tiedot niistä on saatavissa EUMC:n sisäisestä tietokannasta. Kirjastoon on hankittu virallisia kansallisia ja EU:n tilastoja, sanakirjoja ja rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä koskevaa uusinta keskeistä kirjallisuutta. 1.4 EUMC:n tutkimushankkeet Verkostojen luomisen ja tiedon keräämisen lisäksi EUMC käynnistää tutkimushankkeita tutkiakseen ja selvittääkseen rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin laajuutta, syitä ja seurauksia sekä itse ilmiönä että sen eri ilmenemismuotoina sekä tutkiakseen niitä koskevia hyviä käytäntöjä. Vuonna 2002 kuusi tutkimusta saatettiin loppuun ja kahdeksan uutta aloitettiin. EUMC julkaisee loppuraportit verkkosivustollaan ( Raportteja voi tilata myös sähköpostitse. 17

20 1.4.1 Rasismi ja kulttuurinen moninaisuus tiedotusvälineissä Tiedotusvälineiden raportointi etnisistä, kulttuurisista ja uskonnollisista suhteista yhteiskunnassa on erityisen arkaluonteista. Tiedotusvälineiden tapa esittää, painottaa ja huomioida erilaisia toimijoita ja tapahtumia voi vaikuttaa yleiseen ajatteluun, ja se voi kehittää tiedostamatonta rasistista keskustelua rasismin torjunnan sijasta. Kiinnostus tiedotusvälineiden etnisiä kysymyksiä koskevan raportoinnin tutkimiseen on lisääntynyt jäsenvaltioissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tästä syystä EUMC päätti tarjota yleiskatsauksen alan keskeisimmistä tutkimuksista ja hyvistä käytännöistä EU:n jäsenvaltioissa vuosien aikana. Vuonna 2002 EUMC julkaisi asiaa koskevan raportin rasismista ja kulttuurisesta moninaisuudesta mediassa Racism and Cultural Diversity in the Mass Media. Raportissa käsitellään seuraavia kolmea aihetta: Miten tutkimuksissa käsitellään eri jäsenvaltioiden tiedotusvälineiden yleisten käytäntöjen ja median organisaation vaikutusta etnisiä kysymyksiä koskevaan raportointiin? Onko olemassa tutkimustietoa eri etnisten ja kulttuuristen ryhmien osuudesta ja rasismin ilmenemismuodoista mediassa? Mitä eri jäsenvaltioissa on tehty kulttuurisen moninaisuuden edistämiseksi ja rasismin torjumiseksi mediassa? EUMC antoi raportin perusteella suositukset tiedotusvälineiden ammattilaisille ja poliittisille päättäjille tulevaa tutkimusta ja seurantaa varten Maahanmuuttajien kokemuksia rasismista ja syrjinnästä Tämä hanke aloitettiin vuonna 2001, koska vertailukelpoista tietoa maanmuuttajien rasismia ja syrjintää koskevista kokemuksista ei ole saatavissa EU:n jäsenvaltioissa. Hankkeella on kaksi tavoitetta. Hankkeessa tutkitaan empiirisesti maahanmuuttajien ja vähemmistöjen henkilökohtaisia kokemuksia rasismista ja syrjinnästä EU:n 15 jäsenvaltiossa. Hankkeessa kehitetään empiiristä tietoa käyttämällä yhteneviä tiedonkeruun menetelmiä. Hankemalli on kehitetty Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa, joissa on äskettäin tehty vastaavia tutkimuksia. Kaksi EUMC:n rahoittamaa tutkimusta, jotka käsittelivät Italian ja Alankomaiden tilannetta, valmistui vuonna Tutkimuksista käy ilmi, että Alankomaissa erityisesti marokkolaista ja turkkilaista alkuperää olevat henkilöt ja Italiassa senegalilaista, albanialaista ja marokkolaista alkuperää olevat henkilöt olivat kokeneet voimakasta rasismia ja syrjintää. Menetelmää jouduttiin tarkistamaan erityisesti tutkimusmallin ja otannan osalta. Satunnaisotokseen valittiin maahanmuuttajia tietyistä kunnista, sen sijaan että otanta olisi tehty koko maasta. Hankkeen edetessä Belgiaan, Espanjaan, Itävaltaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kävi selväksi, että oli mahdotonta soveltaa samaa menetelmää kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin. Espanjassa, Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa otanta tehtiin paikallisesti valittujen otosten ja maahanmuuttajajärjestöjen jäse- 18

21 nyyden perusteella. Raportit valmistuvat vuonna Vuonna 2003 aloitetaan myös kaksi tai kolme uutta kansallista tutkimusta, ja hanke loppuu vuonna 2004, jolloin tutkimus on tehty kaikissa EU:n 15 jäsenvaltiossa. Hankkeen viimeisen tutkimuksen valmistuttua EUMC voi vertailla, missä määrin yhteisön ja jäsenvaltioiden haavoittuvimmat väestöryhmät ovat viime vuosien aikana kokeneet rasismia ja syrjintää rodun, etnisen alkuperän, uskonnon ja kulttuuristen syiden perusteella. EUMC saa tämän hankkeen perusteella ainutlaatuista tietoa siitä, miten maahanmuuttajia ja vähemmistöjä koskevaa komparatiivista, kvantitatiivista ja empiiristä tutkimusta tehdään EU:n jäsenvaltioissa. Antaessaan suosituksia EU:n jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille ja Euroopan komissiolle toimenpiteistä maahanmuuttajien ja vähemmistöjen tilanteen parantamiseksi EUMC käyttää tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia Rasismi maaseudulla Hankkeen tarkoituksena on tutkia maaseudun rasismia ja syrjintää EU:n alueella ja sen jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentin alullepanemassa tutkimuksessa esitellään tutkimustuloksia, analysoidaan haavoittuvia väestöryhmiä ja annetaan esimerkkejä hallitusten tekemistä aloitteista rasismin ja syrjinnän torjumiseksi maaseudulla. Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että rasismi ilmenee maaseudulla eri muodoissa kuin kaupungeissa ja että maahanmuuttajat kokevat maaseudulla konservatiivisuuteen, perinteeseen ja kansallismielisiin käsityksiin perustuvaa rasismia. Rasismi on maaseudulla usein aggressiivisempaa. Rasistisiin tekoihin syyllistyneet kuuluvat usein uusnatsijärjestöihin. Erityisen haavoittuvia ryhmiä ovat maaseudun romanit, afrikkalaiset, muslimit ja juutalaiset. Samanaikaisesti rasisminvastaisesta toiminnasta on olemassa esimerkkejä ja kansalaisyhteiskunnan tärkeää roolia korostetaan. Tutkimus valmistui vuoden 2002 lopussa. EUMC on tutkimustulosten perusteella antanut suosituksia EU:n jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille ja Euroopan komissiolle välttämättömistä toimenpiteistä, joiden avulla Euroopan maaseudulla asuvien ja työskentelevien maahanmuuttajien ja vähemmistöjen tilannetta voidaan parantaa Monikulttuurinen osaamiskoulutus Hanke, jonka tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia järjestää monikulttuurista osaamiskoulutusta Internetin avulla, aloitettiin EUMC:n toimesta vuonna 2001, ja se päättyi vuonna Verkkosivustoja luokittelevassa tutkimuksessa laadittiin aluksi luettelo olemassa olevista englanninkielisistä Internetin verkkosivuista, jotka on suunnattu lapsille ja nuorille (5 21-vuotiaat) sekä ala- ja yläasteen opettajille. Seuranta 19

22 ja haastattelut monikulttuurisissa ympäristöissä elävien lapsiryhmien parissa tukevat tutkimustuloksia. Tutkimuksessa ei voitu esittää ihanteellista verkkosivustoa. On olemassa useita sisällöltään huonoja verkkosivustoja, jotka toimivat erittäin hyvin, ja vastaavasti sisällöltään asianmukaisia mutta huonosti toimivia ja esteettisesti puutteellisia verkkosivustoja. Olemassa olevien verkkosivustojen analyysiin perustuen tutkimuksessa suositellaan hyvän verkkosivuston kriteerien laatimista. EUMC on myös antanut suosituksia EU:n jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille ja Euroopan komissiolle, joissa selvitetään, mitä näkökohtia tulisi painottaa, kun laaditaan monikulttuurisen osaamiskoulutuksen Internet-sivustoa Moninaisuus työmarkkinoilla EUMC:n tärkeä tehtävä on määrittää, kuvailla ja levittää hyviä käytäntöjä EU:n jäsenvaltioissa. Vuonna 2001 aloitetussa hankkeessa pyritään määrittämään, miten kulttuurista moninaisuutta työmarkkinoilla ja työpaikoilla voitaisiin edistää. Hanke valmistui vuonna Tutkimuksen tulokset ovat rohkaisevia. Erilaisuutta koskeva kiinnostus on viime vuosina lisääntynyt, ja puutteellisuuksia korostavasta lähestymistavasta, jossa etnisiin vähemmistöihin kuuluvat nähdään henkilöinä, joilla ei ole pätevyyksiä, on siirrytty lähestymistapaan, jossa arvostetaan erilaisuuden myönteisiä resursseja, kulttuurienvälistä osaamista ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden taitoja. Tätä kehitystä on tukenut yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltaminen, jonka oikeusperusta on 13 artiklan direktiiveissä. Toiminta jaettiin neljään alueeseen: etnisten vähemmistöjen työnsaannin parantaminen työpaikan konkreettiset olosuhteet syrjinnänvastaiset toimenpiteet työpaikalla kulttuurista moninaisuutta koskevan kehyksen perustaminen. Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat haluavat pääasiassa edistää kulttuurista moninaisuutta, joten huomio tulisi keskittää moninaisuuden hallintaan. EUMC on tutkimustulosten perusteella antanut suosituksia EU:n jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille ja Euroopan komissiolle hyvistä käytännöistä moninaisuuden edistämiseksi työmarkkinoilla. EUMC antaa samat suositukset työnantajajärjestöille ja ammattiliitoille. 20

23 1.4.6 Neljä vertailevaa tutkimusta EUMC on aloittanut ja rahoittanut neljä vertailevaa analyyttistä tutkimusta, jotka käsittelevät syrjintää ja ehkäisyä koskevia aloitteita työmarkkinoilla ja koulutuksessa, rasistista väkivaltaa ja Amsterdamin sopimuksen 13 artiklaan liittyvän lainsäädännön muutoksia. Työ perustuu RAXEN-verkoston keräämään tietoon ja kansallisiin raportteihin tilanteesta 15 jäsenvaltiossa neljän osa-alueen osalta. Tutkimusten tarkoituksena on tuoda eurooppalaista lisäarvoa kansallisiin raportteihin, mukaan lukien kuiluanalyysin tekeminen. Tutkimukset valmistuvat vuonna Ensimmäisten tutkimustulosten perusteella voidaan jo nähdä yleinen rakenne, jota voidaan soveltaa tiedonkeruussa ja jäsenvaltioiden tasolla tehtävissä analyyttisissä tutkimuksissa sekä RAXEN-verkoston koordinointikeskusten työssä vuonna Tulosten avulla EUMC voi kehittää avainindikaattoreiden luettelon yhteisön toimintaohjelman vaikutusten arvioimiseksi tai muita syrjinnänvastaisia toimintaohjelmia varten. Vuoden 2002 lopussa aloitettiin soveltuvuushanke, jonka tarkoituksena on kehittää käyttäjäystävällinen Internet-sivusto. Tälle sivustolle koottaisiin työpaikkojen syrjintää ja moninaisuuden edistämistä koskevat EUMC:n kokoamat tutkimustulokset. Viisitoista kansallista raporttia, niihin perustuva EU:n laajuinen vertaileva tutkimus ja muut EUMC:n tuottamat julkaisut ja asiakirjat kootaan yhteen tietokokonaisuudeksi EUMC:n tietokannassa olevan muun tiedon kanssa. Tätä tietoa päivitetään, kun uutta tietoa on saatavissa. Yleisö voi hakea tietoa selainta käyttämällä tai hakuprosessien avulla. Tämä hyperteksti on ensimmäinen askelma EUMC:n portaalla tiedon avaruuteen, jossa kaikki asianmukaiset ja saatavissa olevat tekstit ja tiedot kootaan yhteen rakenteellisesti, vertailevasti ja käyttäjäystävällisesti. Tämä auttaa poliitikkoja, virkamiehiä, kansalaisjärjestöjä ja tutkijayhteisöä saamaan tarvitsemansa tiedon nopeasti. 1.5 EUMC:n työpajat Työpajojen avulla EUMC avaa oven keskusteluun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa aiheista, jotka liittyvät EUMC:n hankkeiden, menetelmien, strategioiden ja suositusten kehittämiseen. Vuonna 2002 EUMC oli mukana yhteensä kymmenen eri alan työpajan järjestelyissä. Niistä viisi liittyi RAXENin tiedonkeruuseen. Työpajojen pöytäkirjat ja tietoa niistä on saatavilla EUMC:n verkkosivustolta ( Muukalaisvihamielisten asenteiden mittaaminen Hyvin tärkeä EUMC:n tehtävä on vertailukelpoisten tietojen kehittäminen EU:ssa. EUMC:n Wienissä maaliskuussa pitämässä työpajassa keskusteltiin keinoista, joilla 21

24 voidaan mitata muukalaisvihamielisiä asenteita EU:n jäsenvaltioissa. Kokouksessa käsiteltiin Eurobarometri-selvitystä, johon EUMC osallistui vuonna Tämä liittyi hiljattain aloitettuihin tutkimushankkeisiin, jotka koskivat ihmisvihamielisiä asenteita. Keskustelun tulokset tarjosivat tietoja EUMC:n strategiaa varten sen suhteen, millä tavoin vuonna 2003 mitattaisiin asenteita maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan. EUMC käyttää jälleen Euroopan komission Eurobarometri-selvitystä mutta täydentää tuloksia myös tarkastelemalla uusia tietoja, jotka saadaan European Social Survey -tutkimuksesta (Euroopan komission tukema). Tämä tutkimus on saatavilla Internetistä. Kumpikin tutkimus suoritetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja useimmissa jäsenehdokasvaltioissa, joten EUMC saa kattavan kuvan asenteista kaikissa laajentuneen EU:n maissa. Eurobarometri-selvityksen käyttämisen ansiosta EUMC voi verrata indikaattoreita eri aikoina ( ) Avainkysymykset Lokakuussa EUMC järjesti kolmannen työpajan avainkysymyksistä. Näiden työpajojen tarkoituksena on tukea ja ohjata EUMC:tä sen tavoitteessa torjua rasismia ja muukalaisvihaa ja lisätä tasa-arvon ja erilaisuuden kunnioittamista. Vuoden 2002 työpajassa jatkettiin keskustelua integrointipolitiikasta. Kyseisenä vuonna sen lähtökohtana oli The Communitarian Networkin laatima mietintö nimeltä Diversity within Unity, johon johtavat eurooppalaiset tutkijat olivat laatineet vastauksia. Keskustelussa korostettiin, miten suuri poliittinen merkitys Euroopan unionille on sillä, että kehitetään näkökulmia erilaisuuteen. Katsottiin, että EUCM:n työ tulevaisuudessa tällä alueella EU:n puitteissa voisi olla arvokasta. Vaikka ei ole syytä unohtaa YK:n järjestelmässä (Unesco) tehtyä työtä maailman kulttuureihin liittyvän politiikan parissa, EU:n mietinnössä olisi käsiteltävä joitakin Euroopan siirtolais- ja kansalaisuuspolitiikan puolia sekä köyhyyttä ja syrjäytymistä etnisten rajojen mukaan. Keskustelun tuloksena osallistujat suosittelivat, että EUMC tekisi aloitteen EU:n mietinnön laatimiseksi vuonna Tietojen vertailukelpoisuus EUMC:n hallintoneuvosto perusti vuonna 2002 tietojen vertailukelpoisuutta käsittelevän työryhmän, jonka tarkoituksena on löytää tapoja kehittää tietojen vertailtavuutta vaiheessa, jossa EU:n jäsenvaltiot eivät ole harmonisoineet määritelmiä tai järjestelmiä tietojen luokitusta ja kirjaamista varten. Ensimmäinen kokous pidettiin marraskuussa. Kokouksessa keskityttiin tietoihin rasistisista väkivallanteoista ja rikoksista. Osallistujat painottivat, että rasististen väkivallantekojen ja rikosten laajuudesta ei tiedetä paljonkaan. Kaikissa jäsenvaltioissa ei ole virallisia tietoja asiasta, ja kun tietoja on saatavilla, ne eivät ole vertailukelpoisia, vaan niitä on analysoitava edelleen. On hyvin tärkeää tietää, miten viralliset tiedot kootaan ja luokitellaan jäsenvaltioissa. 22

25 Työpajan tuloksena EUMC jatkaa tutkimusten suorittamista esimerkiksi uhrien osalta ja osallistuu kansainvälisiin vertailututkimuksiin rikollisesta käyttäytymisestä ja kouluissa tehtäviin omaan ilmoitukseen perustuviin selvityksiin RAXEN-kokoukset Vuonna 2002 EUMC piti kolme kokousta RAXENin kansallisten koordinointikeskusten kanssa. Ensimmäinen pidettiin maaliskuussa, toinen kesäkuussa ja kolmas marraskuussa. Kokousten tarkoituksena oli koordinoida kansallisten koordinointikeskusten meneillään olevaa työtä, selkeyttää niissä käyttöön tarkoitettuja käsitteitä, keskustella tiedonkeruussa ja raporttien kirjoittamisessa kohdatuista ongelmista ja edistää niille annettujen tehtävien ymmärtämistä. Kokouksissa käsiteltiin myös teoreettisempia asioita, kuten rasismin, muukalaisvihan, antisemitismin ja islamofobian määritelmiä ja käsitteitä yhteisen lähestymistavan löytämiseksi tiedonkeruuseen. Keskustelua jäsensivät tausta-asiakirjat, joista myös saatiin tietoa tietojen luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Kolmannessa kokouksessa aloitettiin keskustelu tiedonkeruun uusista alueista vuodeksi Aiheeksi valittiin syrjintä ja asunto-olojen hyvät käytännöt, koska se liittyy maahanmuuttajien sosiaaliseen tilanteeseen. Laadittiin tausta-asiakirja, johon ohjeet tämän alueen tiedonkeruuta varten vuonna 2003 perustuvat Pyöreän pöydän kokous antisemitismistä Euroopassa Euroopan komission työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaava komission jäsen Anna Diamantopoulou pyysi EUMC:tä järjestämään yhteistyössä komission kanssa kolme pyöreän pöydän kokousta, jotka käsittelisivät antisemitismiä, islamofobiaa ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua Euroopan unionissa. Ensimmäinen työpaja nimeltä Manifestations of Anti-Semitism in Europe pidettiin Brysselissä vuoden 2002 joulukuussa, toinen, Manifestations of Islamophobia in Europe, pidetään vuoden 2003 helmikuussa ja kolmas, Fighting Anti-Semitism and Islamophobia, maaliskuussa Ensimmäisessä pyöreän pöydän kokouksessa oli noin 30 osanottajaa, joihin kuului kansainvälistä mainetta saavuttaneita asiantuntijoita, kansalaisjärjestöjen edustajia, toimittajia sekä Euroopan komission ja EUMC:n edustajia. Jotkut osanottajista katsoivat, että antisemitismin lisääntyminen EU:ssa liittyy läheisesti Lähiidän tilanteeseen, ja keskustelussa korostettiin tarvetta tehdä selvä ero antisemitismin ja Israelin hallituksen politiikan arvostelun välillä. Sen tarkastelu, miten antisemitismi on hiljattain ilmennyt, osoitti, että perinteiset juutalaisvastaiset stereotyyppiset käsitykset ovat yhä vallalla, jopa Internetissä, joka on uusi väline ennakkoluulojen ja vihamielisten kannanottojen levityksessä. Tilanteen parantamiseksi osanottajat painottivat valistuksen merkitystä (virallisen ja epävirallisen), mutta myös lainsäädännön roolin vahvistamista ehdotettiin. Rasististen hyökkäysten vahva tuo- 23

26 mitseminen ja tällaisen lainsäädännön täytäntöönpano ja vahvistaminen on erittäin tärkeää. Pyöreän pöydän keskustelussa uskontojen välistä vuoropuhelua pidettiin tärkeänä, ja osanottajat kysyivät, voisiko EU:lla olla välittäjän rooli tässä asiassa Islamilaisia yhteisöjä koskeva hanke (paikallisviranomaisten hanke) Vuoden 2001 hanke, joka koski islamilaisten yhteisöjen tilannetta viidessä Euroopan kaupungissa, keskittyi keräämään ja vertailemaan kaupunkien tapoja torjua uskontoon perustuvaa syrjintää. Raportissa käsiteltiin hyviä käytännön ratkaisuja, jotka edistävät suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoista kohtelua uskonnon suhteen tärkeillä julkisen elämän alueilla, kuten työelämässä, julkisissa palveluissa ja koulutuksessa. Tämän työn seurantana EUMC järjesti vuoden 2002 joulukuussa yhteistyössä Barcelonan kaupungin kanssa työpajan Immigration and cities in Europe, johon osallistui Euroopan parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan komission edustajia. Työpajan tarkoituksena oli synnyttää keskustelua maahanmuutosta ja tärkeimmistä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja rinnakkain elämiseen liittyvistä haasteista, joita Euroopan kaupunkien paikallisviranomaiset nyt kohtaavat. Työpajassa puhuteltiin Barcelonan, sen suurkaupunkialueen ja Euroopan kaupunkien paikallisten hallitusten edustajia sekä muiden paikallistason ja EU:n tason laitosten edustajia. Työpajan päätavoitteet olivat islamilaisten yhteisöjen tilannetta koskevan tutkimuksen tulosten, hyvien käytännön ratkaisujen ja suositusten levittäminen tietämyksen siirron järjestäminen ja parhaiden käytäntöjen levittäminen alue- ja paikallistasolla tutkimukseen osallistuneiden kaupunkien ja muiden Euroopan kaupunkien välillä. Työpajan pääsuosituksena on Euroopan paikallisviranomaisten välisen verkon perustaminen maahanmuuton ja maahanmuuttajien integroinnin kysymyksen käsittelemiseksi. Verkko perustettaisiin EUMC:n avulla ja tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin, alueiden komitean, Euroopan komission ja eurokaupunkien verkon kanssa. Verkolla on kaksi päämäärää: ensinnäkin helpottaa tiedonsiirtoa kaupunkien välillä ja toiseksi toimia poliittisena lobbausfoorumina politiikkaan ja lainsäädäntöön vaikuttamiseksi. EUMC jatkaa tätä työtä vuonna

27 1.6 Yhteistyö EU:n toimielinten, kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden kanssa Yhteistyö EU:n toimielinten ja järjestöjen kanssa Yhteistyö Euroopan komission kanssa Euroopan komission ja EUMC:n välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa on kehys yhteistyölle. Siinä määritetään myös EUMC:n ja komission eri pääosastojen yhteistyön alueet. Vuonna 2002 yhteistyötä vahvistettiin ja parannettiin. Tietoa komissiolle annettavasta suorasta tuesta esitetään jäljempänä. Sopivia yhteistyön kohteita olivat aiempaa nopeampi ja laajempi tiedonvaihto, eri alueiden asiantuntijatuki sekä yhteisen toiminnan jatkuminen. Pääosastojen asianmukaisissa yksiköissä pidettiin useita kokouksia eri aiheista, mikä johti yhteiseen toimintaan. EUMC:n osallistuminen jatkui komission järjestämissä kokouksissa 13 artiklan direktiivien täytäntöönpanemiseksi. EUMC:n tehtävänä on osallistua lainsäädännön aloitteiden ja EU:n jäsenvaltioiden järjestelmällisten mekanismien tutkimiseen ja arvioimiseen yhdenvertaisen kohtelun ja rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän torjumisen tukemisessa. EUMC on saanut valmiiksi EU:n jäsenvaltioiden syrjinnänvastaista lainsäädäntöä koskevat raporttinsa ja jakanut ne lainopilliselle työryhmälle, joka on vastuussa direktiivien siirtämisestä kansalliseen lainsäädäntöön. Raporteissa painotettiin useita lainsäädännön ja institutionaalisen kehyksen alueita, jotka jäsenvaltioiden tulisi ottaa huomioon siirtämisprosessissa. Tietyt jäsenvaltiot totesivat raporttien olevan käyttökelpoinen väline ja avuksi heidän työssään. EUMC:n mielestä raportteja voidaan siirtämisvaiheen jälkeen käyttää vertailukohtina muissa vastaavissa kehittämishankkeissa ja niiden avulla voidaan tuoda esiin erilaisia seurantaa vaativia alueita. Euroopan neuvosto voi myös käyttää raporttien antamaa tietoa valmistellessaan yleisiä kansallista lainsäädäntöä koskevia toimenpidesuosituksia rasismin torjumiseksi. Jäsenvaltioiden täytäntöönpanon edistymistä koskeva tiedonvaihto EUMC:n ja komission välillä jatkui vuonna EUMC on tukenut komissiota myös muissa toiminnoissa. Näistä mainittakoon osallistuminen Itämeren maiden neuvoston rasismia ja muukalaisvihaa käsittelevään seminaariin, jossa pohdittiin keinoja rasismin torjumiseksi kansallisella ja paikallisella tasoilla ja tutkittiin rasisminvastaisen maailmankonferenssin tuloksia sekä koottiin yhteen syrjinnänvastaisia aiheita koskevia neuvoja yhteistyötä varten ETYJ:n suvaitsevuutta käsittelevän työryhmän kanssa. EUMC valmisteli tilanneraportin Euroopan komission rikoksen uhreille maksettavia korvauksia koskevaa vihreää kirjaa varten (KOM(2001) 536, lopullinen), osallistui Euroopan komission asiaa käsittelevään suulliseen käsittelyyn ja esitteli 25