Toimivatko kehitysvammapalvelut Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla? Aluehallintoviraston näkökulma

Transkriptio

1 Toimivatko kehitysvammapalvelut Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla? Aluehallintoviraston näkökulma TÄNÄÄN JA HUOMENNA - TÄYTTÄ ELÄMÄÄ Seinäjoki

2 Ongelmakohtia Hyvän hallinnon toteuttaminen Erityishuolto-ohjelmien laatiminen vrt. viranhaltijapäätökset Henkilökohtaisen avun järjestäminen Omaishoidon lakisääteiset vapaapäivät Kuntouttava päivähoito Kuljetuspalvelut

3 Hyvä hallinto Hyvän hallinnon periaatteita Käsittelyn viivytyksettömyys Esteellisyysperusteiden huomioiminen Oikeus tulla kuulluksi Oikeus saada perusteltu päätös ja valitusoikeus

4 Hyvä hallinto Asiakkaalla on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ilman aiheetonta viivytystä Asia tulee käsitellä/antaa päätös kohtuullisessa ajassa Käsittelyajan viivytyksettömyyttä arvioitaessa on otettava huomioon asian merkitys palvelua tai tukitointa hakevalle henkilölle. Mitä suurempi merkitys ratkaisulla on asianomaisen jokapäiväisen elämän kannalta, sitä joutuisampaan käsittelyyn asiassa tulee pyrkiä. Jos palvelua haetaan tietylle ajanjaksolle, ei ole kohtuullista että päätös annetaan sitten kun ajankohta on jo mennyt

5 Miksi vaaditaan hyvää hallintomenettelyä? Perustuslain 2 :n 3 momentin mukaan julkisen vallankäytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on tarkoin noudatettava lakia Perustuslain 21 :n mukaan jokaisella on OIKEUS mm.: saada asia käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä, tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta Perustuslain 22 :n mukaan julkisen vallan turvattava perusoikeuksien toteutuminen Perustuslain 118 :n mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta

6 Viranomaisia velvoittavat lisäksi Palveluperiaate Viranomaisen neuvontaperiaate Yhteistyön edistämisen velvoite viranomaisten kesken Kielellisten oikeuksien toteuttaminen Kohtuusperiaate Asiakasmyönteisyyden vaatimus

7 Julkisille palveluille asetettuja vaatimuksia Palvelujen riittävyys Palvelujen saatavuus Asiakkaan valinnan vapaus Asiakkaan itsemääräämisoikeus Oikeus osallistua palvelujen suunnitteluun Erityinen järjestämisvastuu (subjektiiviset oikeudet) Kiireellisen palvelun järjestäminen Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet

8 Erityishuolto-ohjelmat Jokaiselle erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle tulee hyväksyä erityishuolto-ohjelma, joka on muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Kunnan tulee laatia erityishuolto-ohjelmat, johon kirjataan kunnan erityishuoltona antamat palvelut Kunnan tulee perustaa erityishuollon johtoryhmä, jossa on turvattu sosiaalihuollollinen, lääketieteellinen ja kasvatuksellinen asiantuntemus. Erityishuolto-ohjelma on laadittava yhteistyössä asianomaisen henkilön itsensä ja hänen holhoojansa tai muun huoltajansa sekä sosiaalilautakunnan kanssa

9 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston vammaispalveluja koskeva kysely 2013 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto valvoo tulossopimuksen ( ) mukaisesti kuntien vammaisten henkilöiden lakisääteisten palvelujen toteutumista. Sähköpostikysely lähetettiin kuntien (86) vammaispalveluja ja kehitysvammaisten erityishuoltoa käsitteleville viranhaltijoille Tiedonkeruu toteutettiin verkkopalvelun (Webropol) avulla, ja se suoritettiin syksyn 2013 aikana. Kysely kohdistui ajanjaksolle Kyselyyn vastasi yhteensä 61 vastaajaa, jotka tehtäviensä mukaisesti edustavat 67:ää kuntaa 86 kunnasta. Kyselyn vastausprosentti oli

10 PALVELUTARPEEN ARVIOINTI 7 arkipäivän kuluessa 8-14 arkipäivää arkipäivää yli 21 arkipäivää ei ole tehty

11 PÄÄTÖKSET 1. Myönteinen päätös 2. Kielteinen päätös 3. Ei annettu kirjallista päätöstä

12 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päätös palvelusta tehty 3 kk kuluessa hakemuksesta Hoito- ja palvelusuunitelma on tehty Hoito- ja palvelusuunnitelmaa ei ole tehty

13 PALVELUSUUNNITELMAN PÄIVITYS Puolivuosittain Kerran vuodessa Harvemmin

14 HENKILÖKOHTAINEN APU 1.Hakemukset 2. Myönteiset päätökset 3. Kielteiset päätökset

15 HENKILÖKOHTAISEN AVUN TUNNIT Päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun Harrastuksiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen

16 ERITYISHUOLTO OHJELMAT On laadittu kunnan antamista erityishuollon palveluista Ei ole laadittu

17 Kehitysvammaisten erityishuolto kunnissa Laillisuusvalvonnassa todettuja ongelmakohtia Kunnilla on erityishuolto-ohjelmien laatimisvelvollisuus, osa kunnista ei ole hoitanut velvoitettaan Erityishuoltopiirit kirjaavat omaan erityishuolto-ohjelmaansa omat palvelunsa Tavoitteena yksi erityishuolto-ohjelma, johon kirjataan molempien, erityishuoltopiirin ja kunnan, antama erityishuolto Erityishuoltona annettavat palvelut ovat maksuttomia Muut annettavat palvelut tulee kirjata palvelusuunnitelmaan Kuinka toteutuu asiakkaan kuuleminen erityishuolto-ohjelmien osalta ja kuinka usein niitä päivitetään?

18 Kehitysvammaisten erityishuolto kunnissa Laillisuusvalvonnassa todettuja ongelmakohtia Palvelutarpeen arviointi ontuu Kirjalliset päätökset puuttuvat, samalla muutoksenhakumahdollisuus Palvelujen määrää rajataan resurssien puuttumisen vuoksi Asiakkaan edun ensisijaisuus unohtuu Asiakkaan itsemääräämisoikeus unohdetaan

19 Kehitysvammaisten erityishuolto kunnissa Laillisuusvalvonnassa todettuja ongelmakohtia Lainsäädäntöä ei tunneta Lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan väärin; luotetaan siihen että kukaan ei valita; yritetään pelata aikaa = rahaa säästyy Asiantuntijalausuntoja ei kunnioiteta Myönnetään vain minimi ilman henkilökohtaisen tarpeen arviointia Lainsäädännön vastaisesti erityishuollon palveluja on annettu viranhaltijapäätöksillä ja ne ovat olleet maksullisia ja valitusosoitus on ollut virheellisesti sen perusteella perusturvalautakunnalle

20 SYYT? Toimintaa säätelevän lainsäädännön heikko tuntemus Sosiaalityöntekijällä ei ole selkeää käsitystä mitä lainsäädäntö heiltä edellyttää Lainsäädännön soveltaminen on hankalaa ja monimutkaista Päätöksentekoa ohjaavat muut tekijät kuin lainsäädäntö; ne saattavat ratkaista, miten asiakkaan oikeudet toteutuvat Päätöksentekokoneiston päämääränä ei ole oikeuden jakaminen asiakkaalle vaan organisaation päämäärät Kunnan oma toimintapolitiikka asettaa rajoituksia

21 SYYT? Kunnan voimavarojen mitoitus (liian niukat resurssit tarpeisiin nähden) Päätöksentekijän omaan ammatti-identiteettiin liittyvät tekijät ( kokemattomuus, koulutuksen puute yms.) Päätöksenteon sisäiset hierarkkiset tekijät Suhtautuminen asiakkaisiin voi olla kielteistä huolimatta heidän vaatimusten oikeutuksesta; päätöksentekoon vaikuttaa myös aikaisempi toiminta ja vuorovaikutus Asiakkaat eivät välttämättä puolusta oikeuksiaan eivätkä valita päätöksistä

22 Viranomaisvalvonnan keinot Mikäli ohjauksen tai valvonnan yhteydessä todetaan, että kunta, kuntayhtymä tai yksittäinen viranhaltija on toimintaa järjestäessään tai toteuttaessaan menetellyt virheellisesti tai on jätetty velvollisuus täyttämättä; voi AVI antaa: hallinnollista ohjausta (huomion kiinnittäminen /huomautus) määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta tehostaa määräystä esim. uhkasakolla AVI tekee myös tarvittaessa paikalliselle poliisiviranomaiselle esitutkintapyynnön, mikäli asiassa ilmenee, että virkamies on laiminlyönyt virkavastuunsa ja/tai velvollisuutensa

23 Henkilökohtainen apu Henkilökohtainen apu kuuluu kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen, ei ole määrärahasidonnaista Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan Henkilökohtaisen avun myöntäminen edellyttää vaikeavammaisuutta

24 Henkilökohtainen apu Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista (VPL 8 c 3 momentti)

25 Henkilökohtainen apu Voiko henkilökohtaista apua myöntää määräaikaisena? Avun tarpeen tulee olla välttämätöntä ja toistuvaa. Tällä tarkoitetaan sekä määrällisesti runsasta, jatkuvaluonteista ja vuorokauden eri aikoina ilmenevää että myös määrällisesti vähäisempää mutta kuitenkin toistuvasti ilmenevää välttämätöntä avuntarvetta (HE 166/2008). Palveluntarve tulee arvioida jo päätöksentekoprosessissa kattavasti, jos tilanne muuttuu, päivitetään palvelusuunnitelma ja tehdään tarvittavat muutokset

26 Henkilökohtainen apu Voiko kunta määritellä myöntämiensä tuntien käytön? Asiakkaalla on itsemääräämisoikeus ja hän voi päättää mihin kunnan myöntämät henkilökohtaisen avun tunnit käytetään ja milloin

27 Henkilökohtainen apu Onko kunnalla henkilökohtaisen avun myönnettyään oikeutta pyytää kirjallista selvitystä siitä miten/mihin nämä tunnit on käytetty? Sosiaalitoimella ei ole yleistä oikeutta valvoa ja kontrolloida, että asiakas käyttää tunnit juuri tiettyyn tarkoitukseen. Jatkuvalla valvonnalla puututaan vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuteen ja yksityisyyden suojaan. Jos on perusteltu syy epäillä väärinkäytöksiä (esim. petos), niin kunta voi vaatia selvitystä siitä, onko henkilökohtaista apua käytetty asianmukaisesti

28 Henkilökohtainen apu/omaishoidontuki, kumpi ensisijainen? Omaishoitoa ei lähtökohtaisesti silloin, kun henkilö on sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikössä. Omaishoidon tuen saaminen ei estä kuitenkaan henkilökohtaisen avustajapäätöksen tekemistä. Henkilökohtainen avustajapäätös on mahdollista tehdä esim. tilanteessa, jossa henkilökohtaista avustajaa haetaan kodin ulkopuolisiin toimintoihin tai muihin sellaisiin toimintoihin, joita myönnetty omaishoidon tuki ei kata tai ei ole tarkoitukseen riittävä. Palveluasuminen kotona voi muodostua omaishoidontuesta, henkilökohtaisesta avusta ja kotihoidon palveluista Omaishoidon tuella siitä maksettavalla palkkiolla ei voida kattaa henkilökohtaisesta avustajasta aiheutuvia palkkakustannuksia

29 Henkilökohtainen apu tarve pelkkään kodinhoitoapuun onko oikeus avustajaan? Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella: päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä

30 Päivittäiset toimet ovat: liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtainen hygienia ja sen hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen sekä asiointi esimerkiksi kaupassa tai viranomaisessa asioiminen. Päivittäisiin toimiin kuuluu myös vaikeavammaisen henkilön huollossa tai hoidossa olevan lapsen päivittäisiin toimiin osallistuminen. Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee siihen vastata muulla tavoin kuin henkilökohtaisella avulla. Tällä tarkoitetaan hoitoa ja huolenpitoa, jota annetaan pääasiassa lääketieteellisin perustein tai Jota on annettavissa henkilön vammaisuudesta tai sairaudesta riippumatta, esimerkiksi ns. perushoito

31 Asiakas haluaa palveluasunnosta kotiin, tarvitaan viisi avustajaa tuleeko suostua? - Kunnalla ei ole erityistä velvollisuutta henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. - Kyseessä on tilanteet joissa esim. vaikeavammainen henkilö tarvitsee vaativaa ja monialaista erityisosaamista sekä ympärivuorokautista sairaanhoidollista hoitoa edellyttäviä palveluja. - Jos laitoshoidon tarvetta ei ole, palveluasuminen voidaan järjestää myös henkilön kotona - Asiakkaan edun ensisijaisuus - Kunnan tulee palveluasumista järjestettäessä huolehtia siitä, että palveluasumiseen oikeutetulle henkilölle tarjotaan hänelle sopivat ja riittävät palvelut

32 Jos henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen kotiin liittyy palveluasumisen järjestämiseen, kysymys on tältä osin kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvasta palvelusta. Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen liittyvä riittävä huolenpito ja apu oli se minkä nimistä tai muotoista hyvänsä - on turvattava subjektiivisena oikeutena vaikeavammaiselle asiakkaalle maksuttomana erityispalveluna. Palveluasumiseen kuuluvat myös riittävät palvelut vaikeavammaisen henkilön suoriutumisen turvaamiseksi. Palvelut voidaan järjestää muun muassa henkilökohtaisen apuna, kotipalveluna tai kotihoitona, omaishoidon tuella, kotisairaanhoidon avulla tai yhdistämällä näitä tukimuotoja ja tarvittaessa luomalla yksilöllisiä palveluratkaisuja

33 Omaishoidontuki Omaishoidon tuki sisältää hoitopalkkion rinnalla tarvittavat palvelut hoidettavalle. Omaishoidon tukeen sisältyviä tai sitä täydentäviä palveluja voivat olla esimerkiksi apuvälinepalvelut, kotipalvelut ja kotisairaanhoito, lyhytaikainen laitoshoito tai kuntouttava päivähoito. Hoitopalkkiota ei voida alentaa tai hakemusta hylätä yksinomaan sen johdosta, että hoitaja ei osallistu kokoaikaisesti hoidettavan hoitoon

34 Omaishoidontuki Omaishoidon tuesta annetussa laissa ei hoidon sitovuuden ja vaativuuden osalta ole asetettu hoidettavan tai hoitajan poissaoloon liittyviä aikarajoja. Sosiaalilautakunta ei voinut hylätä omaishoidontukihakemusta sillä perusteella, että omaishoitaja oli osan päivästä työssä kodin ulkopuolella. Kunnan ohjeilla ei voi määritellä sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvia sosiaaliturvaetuuksia toisilleen vaihtoehtoisiksi (kotihoidontukiomaishoidon tuki)

35 Kohtuulliset kustannukset asunnon muutostyöt? Asunnon muutostyöt ovat kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva tukitoimi, Vaikeavammaisella on subjektiivinen oikeus, kun hän täyttää vammaispalvelulaissa ja -asetuksessa määritetyt myöntämiskriteerit. Kunta ei voi näin ollen evätä asunnon muutostöitä määrärahasyihin vedoten. Määriteltäessä kustannusten kohtuullisuutta on selvitettävä keskimääräinen markkinahinta ja se mikä on kulloinkin vammaiselle henkilölle sopiva ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Muutostöissä tulee noudattaa soveltuvin osin yleisesti hyväksyttyä ja käytössä olevaa laatutasoa. Kohtuulliset kustannukset on korvattava kokonaan

36 Korvattavaksi eivät tule kustannukset, jotka ylittävät välttämättömät kohtuulliset kustannukset aiheutuvat asumismukavuudesta tai esimerkiksi asumistason parantamisesta ovat aiheutuneet tavanomaisesta laatutasosta poikkeavien materiaalien tai työtapojen käytöstä. Kohtuullisten kustannusten ylimenevä osuus jää vammaisen henkilön maksettavaksi. KHO: Kyse on aina vammaisen henkilön välttämättömistä tarpeista, jolloin korvattavaksi tulee kunnan päättämän järjestämistavan mukaisesti tarkoituksenmukaisin laite tai muutostyö, jolla voidaan poistaa vammasta tai sairaudesta aiheutuva este liikkua ja selviytyä henkilön vakituisessa asunnossa

37 Kunta ei voi perustella päätöstään pelkästään kustannusten suuruudella Kunta ei voi asettaa euromääräistä rajaa korvattaville kustannuksille Kunta ei voi tarjota asuntoon kuuluvan välineen tai laitteen ainoana vaihtoehtona omasta asuntokannastaan vaikeavammaiselle muuta asuntoa. Vaikeavammaisella henkilöllä on perustuslain säännöksetkin huomioon ottaen oikeus itse päättää asuinpaikastaan ja asumismuodostaan

38 Muutto toiselle paikkakunnalle; Asunnonmuutostyöt, mihin asti muutosta vastuu lähtökunnalla? Kotikunta on se, jossa henkilö on kirjoilla. Henkilö voi muuttaa toiseen kuntaan ja jättää kirjat lähtökuntaan Kotikunta vapautuu maksuvelvollisuudesta vasta kun uusi maksaja löytyy Asunnonmuutostyöt ovat perinteisesti kuuluneet lähtökunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin, jotta muutto ylipäätään mahdollistuisi

39 Muutto toiseen kuntaan, kuka maksaa palvelut? Vammaisella henkilöllä on oikeus muuttaa siihen kuntaan, mihin haluaa ja kotikuntalaki mahdollistaa sen. Henkilön kotikunta on jäljempänä kotikuntalaissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Jos henkilö on sijoitettu perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen muun kuin kotikuntansa alueelle, hän voi 3 :n 2 kohdan ( Kotikuntalaki /1377) estämättä valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän asuu. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai asumisen arvioidaan kestävän tai on kestänyt yli vuoden

40 Henkilön kotikunta muuttuu, jos hän muuttaa toiseen kuntaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 16 a :ssä tarkoitetussa tilanteessa: Se, joka haluaa muuttaa toisen kunnan asukkaaksi, mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä itsenäisesti, voi hakea tämän kunnan sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa samoin perustein kuin jos olisi kunnan asukas. Kunnan tulee välittömästi ilmoittaa hakemuksesta ja sen käsiteltäväksi ottamisesta hakijan kotikunnalle. Kunnan tulee käsitellä hakemus, arvioida hakijan palvelutarve yhteistyössä tämän kotikunnan kanssa ja tehdä asiassa päätös. Hakemusta ei kuitenkaan käsitellä, jos hakija on jo tehnyt vastaavan hakemuksen toiseen kuntaan ja asian käsittely on vielä kesken

41 Jos kunta päättää 1 momentissa säädetyin tavoin palvelun myöntämisestä, hakijan on kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta ilmoitettava kunnalle palvelun vastaanottamisesta. Hakijalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta muuttaa osoitettuun hoitopaikkaan. Jos hakija laiminlyö edellä säädettyjen määräaikojen noudattamisen 42 a mukaan: Jos henkilö on sijoitettu perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen toisen kunnan alueelle ja hän käyttää kotikuntalain (201/1994) 3 a :ssä säädettyä kotikunnan valintaoikeuttaan, palveluja koskeva järjestämisvastuu siirtyy muuttopäivästä uudelle kotikunnalle

42 Sosiaalihuoltolain 42 b mukaan vastuu kunnan päätökseen perustuvan perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tosiasiallisista kustannuksista säilyy aiemmalla kotikunnalla. Uusi kotikunta laskuttaa kustannuksia vastaavan korvauksen aiemmalta kotikunnalta. Kunnat voivat halutessaan sopia 1 momentissa tarkoitetun korvauksen tasosta myös muulla tavoin. Uusi kotikunta vastaa niiden palvelujen järjestämisestä ja kustannuksista, joita sopimus ei sisällä. Tämän pykälän 1 ja 2 momentin säännöksiä sovelletaan niin kauan, kuin uusi kotikunta vastaa palvelujen järjestämisestä. Jos henkilön kotikunta vaihtuu, siirtyy vastuu palvelujen järjestämisestä seuraavalle kotikunnalle, 1 momentissa tarkoitetun kustannusvastuun säilyessä edelleen samalla kunnalla

43 Kenellä on vastuu, kun asiakas (kehitysvammainen) asuu tukiasunnossa ja kieltäytyy esim. sovituista kotiinsa annettavista palveluista? Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 9 : Itsemääräämisoikeus erityistilanteissa Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai sosiaalihuoltoonsa liittyvien muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Jos täysi-ikäinen asiakas on henkilöään tai varallisuuttaan koskevassa asiassa ilmeisen edunvalvonnan tarpeessa, tulee sosiaalihuoltolain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen tehdä holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 91 :ssä tarkoitettu ilmoitus holhousviranomaiselle edunvalvojan määräämiseksi asiakkaalle

44 Laki holhoustoimesta 8 : Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. Holhousviranomaisen tulee tarvittaessa tehdä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi. ( /576)

45 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 32 Vastoin tahtoa voidaan erityishuoltoa antaa, jollei lastensuojelulain (52/36) säännöksistä muuta johdu, vain henkilölle, jonka huoltoa ei muutoin voida järjestää ja jonka on syytä olettaa ilman huoltoa joutuvan vakavaan hengen- tai terveydenvaaraan tahi jonka käytöksestä ja muista seikoista käy ilmi, että hän on vammaisuutensa vuoksi vaarallinen toisen henkilön turvallisuudelle ja välittömän erityishuollon tarpeessa

46 Kuntouttava päivähoito Kehitysvammaiselle henkilölle erityishuoltoon kuuluvana kuntouttavana päivähoitona voidaan pitää pelkästään päiväkotiryhmässä olemista Jos hoito on tarpeen pääasiassa vamman johdosta, tulee soveltaa kehitysvammalakia vanhempien työssäkäynnistä riippumatta Kuntouttava päivähoito tulee merkitä lapsen erityishuolto-ohjelmaan ja se on maksutonta, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista erityishuoltoa (KHO:n ratkaisu )

47 Kuntouttava päivähoito Ratkaisevaa ei siis ole se, johtuuko lapsen päivähoidon tarve vanhempien työssäkäynnistä tai se, tuotetaanko päivähoitopalvelu erityisryhmässä vai normaalilasten päiväkotiryhmässä. Ratkaisevinta on kehitysvammaisuudesta johtuva päivähoidon tarve

48 Kuljetuspalveluista Kuljetuspalvelut; kuka on vaikeavammainen? Henkilöllä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia Kiinnitettävä huomiota henkilön sairaudesta ja vammasta saatavaan lääkärintodistukseen ja sen merkitykseen kuljetuspalvelujen järjestämisessä Esim. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kuljetuspalvelua ei tapauksessa voitu evätä sillä perusteella, että kehitysvammainen lapsi kykeni liikkumaan julkisilla liikennevälineillä saattajan kanssa tai liikkui ilman apuvälineitä. (KHO T 225)

49 Kuljetuspalveluista Arvioitava myös henkilön toiminnallista (sosiaalista ja fyysistä) ympäristöä Todelliset mahdollisuudet käyttää esteetöntä julkista liikennettä Millä etäisyydellä käytettävät joukkoliikennepaikat sijaitsevat henkilön kodista Voidaan suorittaa myös koematka näiden em. asioiden selvittämiseksi Jos kuljetuspalvelujen tarve johtuu ikääntymisestä, niin on mahdollisuus saada kuljetuspalveluja sosiaalihuoltolain nojalla

50 Riittävät ja kohtuulliset palvelut miten määritellään? jokaisen asiakkaan kohdalla arvioitava erikseen. kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina, kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on huomioitava asiakkaan yksilöllinen avuntarve. kunnan on osaltaan huolehdittava talousarviopäätöksessään siitä, että jokaiselle turvataan säännösten edellyttämät riittävät palvelut. kunnan toimielimen päätös, jolla kokonaan poistetaan mahdollisuus jonkin tietyn palvelun tai etuuden saamiseen, merkitsee kunnalle laissa säädetyn yleisen järjestämisvelvollisuuden rikkomista esim. kunnan sisäiset ohjeistukset

51 erityisiä järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluja ja tukitoimia vammaispalvelulain perusteella ovat kuljetuspalvelut, palveluasuminen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä tulkkauspalvelut määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, korvaus päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavista välineistä, koneista ja laitteista, korvaus ylimääräisistä vaatekustannuksista, erityisravintokustannukset sekä muut vammaispalvelulain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeelliset palvelut ja tukitoimet Subjektiivisia oikeuksia lukuun ottamatta vammaispalvelulain tarkoittamia palveluja ja tukitoimia järjestetään siten tarpeen mukaisessa laajuudessa. Viranhaltijoiden tulee noudattaa ylemmän tahon esim. valtuuston ja lautakunnan päätöksiä, elleivät ne ole lainvastaisia

52 KIITOS!