Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys pientuotannon nettolaskutusmenettelyistä Energiateollisuus ry:n kommentit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys pientuotannon nettolaskutusmenettelyistä Energiateollisuus ry:n kommentit"

Transkriptio

1 SÄHKÖVERKKO SÄHKÖKAUPPA Heinimäki, Lehto LAUSUNTO 1(6) Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys pientuotannon nettolaskutusmenettelyistä Energiateollisuus ry:n kommentit Energiateollisuus ry (ET) kiittää mahdollisuudesta kommentoida työ- ja elinkeinoministeriön tilaamaa ja KPMG Oy Ab:n laatimaa selvitystä sähkön pientuotannon nettolaskutusmenettelystä. Kommenttipaperimme alussa ovat yleiset kommenttimme netotukseen ja pientuotannon tukemiseen. Näiden jälkeen olemme keränneet muutamia yksityiskohtaisia kommentteja selvitykseen. Yleiset kommentit Yleisinä keskeisinä kommentteinamme haluamme tuoda esiin seuraavat asiat. Yksinkertaiset ja selkeät ohjeet verotuksesta pientuottajille Selvityksestä käy hyvin ilmi, että pientuotannon verokohtelu ja siihen liittyvät kysymykset ovat hyvin hankalia ja monimutkaisia asioita. Ohjeessa todetaan selvästi tarve sähkön pientuotannon arvonlisäverotusta koskevasta Verohallinnon ohjeistuksesta. Olemme samaa mieltä, että sähkön pientuotannon verotuksesta tarvitaan selkeää ja helppotajuista ohjeistusta. Ohjeistuksen tulee kattaa arvonlisäverotuksen lisäksi myös valmiste- ja tuloverotukseen liittyvät seikat. Laskutuksen selkeys ja läpinäkyvyys pientuottajalle varmistettava Selvitys osoittaa selvästi, ettei nykylainsäädäntö mahdollista arvonlisä- ja sähköveron netottamista. Mikäli sähköyhtiöitä tästä huolimatta velvoitettaisiin netottamaan sähkölaskun muut osat (energia, siirto tai molemmat), perustuisivat asiakkaan laskulla laskutettavat maksukomponentit eri energiamääriin eri maksujen osalta. Tämä lisää sähkölaskutuksen monimutkaisuutta huomattavasti ja voi olla asiakkaalle äärimmäisen hankalasti ymmärrettävä asia. Tämän tyyppisiä ratkaisuja tulisi pyrkiä välttämään kaikin keinoin. On myös tärkeä huomata, että yhä kasvava osa sähkön hinnasta on sellaista mihin netotuksella ei voitaisi selvityksen perusteella vaikuttaa. Mikäli lainsäädännössä tultaisiin velvoittamaan netottamista (vaikka vain tunninsisäistä), tulee se mahdollistaa kaikkien asiakkaan loppuhinnassa olevien maksukomponenttien osalta. Siirtomaksun netottamisen laillisuus Siirtohinnoittelun tulee sähkömarkkinalain mukaan olla tasapuolista ja syrjimätöntä. Selvityksessä on todettu, että sähkömarkkinalaki kuitenkin mahdollistaa siirtomaksun (verkkopalvelumaksun energiaperusteisen osuuden) netottamisen. Selvityksessä on viitattu sähkömarkkinalain 4 luvun 24 :n 3 momenttiin, jonka perusteella hinnoittelussa on otettava huomioon sähköjärjestelmän toimintavarmuus ja tehokkuus, sekä ne kustannukset ja hyödyt, jotka aiheutuvat voimalaitosten liittämisestä verkkoon. Hyötyinä on mainittu häviöiden ja kantaverkkomaksujen mahdollinen pieneneminen. Häviöiden ja suurjännitteisen jakeluverkon sekä kantaverkon verkkomaksujen osuus verkkopalvelu kustannuksista on rajallinen (yhteenlaskettuna huomioimatta Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

2 2(6) päällekkäisyyksiä enintään 13 % verottomasta verkkopalvelumaksusta). Todellisuudessa hyöty on luonnollisesti huomattavasti pienempi, koska pientuotanto ei käytännössä koskaan poista kokonaan verkostohäviöitä ja/tai kantaverkkosiirron tarvetta kyseisen sähkönkäyttäjän osalta. Suomessa verkostohäviöt ovat erittäin matalat, keskimäärin noin 3 %, pitäen sisällään koko sähköjärjestelmän häviöt. Vähäinen määrä hajautettua tuotantoa voi jossain määrin pienentää verkostohäviöitä paikallisesti. Tuotantomäärien kasvaessa kuitenkin käy päinvastoin ja häviöt kasvavat alkuperäisestä. Tätä on havainnollistettu esimerkiksi Eurelectricin Active System Management raportissa (http://www.eurelectric.org/media/74356/asm_full_report_discussion_paper_final e.pdf). Sähköverkon kustannusrakenne on pääosin, yli 90 prosenttisesti, kiinteä. Pientuotanto tyypillisesti vähentää verkosta otetun energian määrää, muttei vaikuta sähkönkäyttöpaikan huipputehoon. Kuitenkin huipputeho määrittää yli 90 % verkkoyhtiön kustannuksista. Näin pientuotannon mahdolliset hyödyt verkkoyhtiölle eivät ilman huipputehon leikkausta voi edes teoreettisesti olla yli 10 % vuotuisesta verkkopalvelumaksusta. Pientuotannon siirtopalvelun hinnoittelua on jo nyt lainsäädännöllisesti kevennetty suhteessa muihin sähkönkäyttäjiin. Tuotannon siirtomaksulle on asetettu katto (0,07 c/kwh, alv 0%) ja pientuottaja saa pienennettyä omalla tuotannollaan kulutuksen siirtomaksuaan. Erityisesti jälkimmäinen etu on merkittävä pientuottajan kannalta. Nämä edut kattavat uskoaksemme moninkertaisesti verkkoyhtiölle pientuotannosta mahdollisesti aiheutuvat hyödyt. On lisäksi huomattava, että em. 0,07 c/kwh on selvästi alle EU asetuksen (COMMISSION REGULATION (EU) No 838/2010) salliman ylärajan 0,12 c/kwh. On myös hyvä huomata, että 0,07 c/kwh on vähemmän kuin jakeluverkonhaltija joutuu maksamaan Fingridille (0,85 c/kwh) syöttäessään energiaa kantaverkkoon. Sähkömarkkinalain mukaan siirtopalvelun netottamisen laillisuutta arvioitaessa tulisikin kyetä arvioimaa pientuotantolaitoksen verkkoyhtiölle tuoma hyöty. Mahdollinen hyöty voidaan ottaa hinnoittelussa huomioon, mutta siirtohinnoittelun tasapuolisuuden vuoksi pientuottajille ei tulisi verkkopalvelumaksujen kautta kohdistaa todellista hyötyä suurempaa tukea. Siirtomaksujen netottamisen oikeudenmukaisuus Siirtohinnoittelun tulee sähkömarkkinalain mukaan olla tasapuolista ja syrjimätöntä. Verkkoyhtiöt toimivat Energiaviraston valvonnan ja valvontatyökaluksi määritellyn valvontamallin reunaehtojen puitteissa. Verkkoyhtiön asiakkailta verkkopalvelumaksujen muodossa keräämän rahan tulee vastata verkkotoiminnan ja verkon ylläpidon kustannuksia sekä kattaa Energiaviraston valvoma sallittu tuotto verkon omistajille. Mikäli siirtomaksuja netotettaisiin (verkkopalvelumaksun energiaperusteista osuutta), verkonhaltija saisi pientuottaja-asiakkailta nykyistä vähemmän verkkopalvelumaksuja vuositasolla. Tämä johtaisi siihen, että säilyttääkseen valvontamallin avulla määritetyn liikevaihdon verkonhaltija joutuisi nostamaan tasapuolisesti kaikkien verkkoasiakkaidensa verkkopalvelumaksuja (=energian yksikköhintoja c/kwh). Näin verkkopalvelumaksut kasvaisivat prosentuaalisesti yhtä paljon kaikilla verkon käyttäjillä, mutta euroissa eniten niillä sähkönkäyttäjillä, joilla ei ole omaa pientuotantoa. Tämä aiheuttaa merkittävän ongelman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muut verkon käyttäjät maksavat myös pientuottajien verkkopalvelun. Erityisesti tämä ongelma korostuisi asiakasmääriltään pienillä verkkoyhtiöillä pientuotantomäärien kasvaessa. Toistaiseksi pientuotantolaitoksen hankinta edellyttää merkittävää investointia, johon pienituloisilla sähkönkäyttäjillä ei ilman merkittävää tukea ole mahdollisuutta. Tämä korostaa entisestään verkkopalvelumaksujen jakautumisen epäoikeudenmukaisuutta. Siirtohinnoittelun kehitys ja vaikutukset energiatehokkuuteen Selvityksen luvun 3.5 lopussa todetaan riskinä, että verkkoyhtiöt muuttaisivat tariffirakenteitaan kiinteämpään suuntaan pientuotannon vuoksi. Tämä ei ole riski eikä

3 johdu pientuotannosta vaan on osa luonnollista kehitystä, jonka tavoitteena on nykyistä kustannusvastaavampi ja oikeudenmukaisempi verkkopalvelun hinnoittelu. Verkkoyhtiön kustannukset ovat yli 90 % kiinteitä ja perustuvat verkon huipputehoon. Siirretyn energian määrään perustuva verkkopalvelun hinnoittelu ei ole kustannusvastaavaa eikä kohdista maksuja kustannuksia aiheuttaville asiakkaille. Verkkotariffien kehitys ei ole käynnissä pelkästään Suomessa vaan kyseessä on koko Euroopassa tapahtuva muutos. Muutoksen tulee luonnollisesti tapahtua maltillisessa aikataulussa, jotta asiakkailla on mahdollisuus varautua muutokseen. Luvun 3.5 lopussa todetaan, että kiinteämpi verkkopalvelun hinnoittelu vähentäisi yleisesti kannusteita energiatehokkuuden parantamiseen. Tämä on harhaanjohtavasti todettu, koska kiinteämpi hinnoittelu voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla. On totta, että täysin kiinteä hinta voisi vähentää kannusteita energiatehokkuuteen. Tällainen hinnoittelurakenne ei kuitenkaan ole kenenkään tavoitteena. Nykyistä verkkopalvelun hinnoittelua tulisi muuttaa ennen kaikkea tehoperusteisempaan suuntaan. Ei siis kiinteäksi, vaan huipputehoon sopivalla tavalla sidotuksi. Uusi hinnoittelumalli tuleekin olla riittävän hienojakoisesti porrastettu, jotta asiakas voi tosiasiallisesti omilla toimillaan vaikuttaa maksamaansa verkkopalvelumaksuun. Huipputehoon sähkönkäyttäjä voi vaikuttaa monin tavoin ja jo nyt esimerkiksi saunan ja sähkölämmityksen vuorottelut sekä maalämpöpumppujen käynnistysvirranrajoitukset ovat Suomessa arkipäivää. Nykyiset älymittarit helpottavat asiakkaan huipputehon käytön optimointia ja antavat yhtiöille erinomaisen työkalun, jolla ne voivat auttaa asiakasta optimoimaan omaa sähkönkäyttöään. Energiatehokkuusdirektiivissä käytetään termiä kokonaistehokkuus (mukaan lukien energiatehokkuus), overall efficiency (including energy efficiency). Kokonaistehokkuus on se suure joka määrittää koko energiajärjestelmän tehokkuuden, taloudellisuuden ja ympäristöystävällisyyden. Pelkästään energiaan keskittyminen (kilowattituntien vähentäminen) on osaoptimointia, joka ei johda kokonaisuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen. Nähdäksemme yksittäisen sähkönkäyttäjän näkökulmasta kokonaistehokkuuden kannalta paras ohjausvaikutus saavutetaan energian ja tehon optimoinnin yhdistelmällä. Tähän ohjaa hinnoittelurakenne, jossa osa hinnasta on energiaperusteista (myynti ja verot eli noin 70 %) ja osa hinnasta tehoperusteista (verkkopalvelu eli noin 30 %). Samalla tällainen hinnoittelurakenne takaa kustannusvastaavamman hinnoittelun ja oikeudenmukaisemman asiakkaiden kohtelun. Lisätietoja: sekä Ostovelvoitteen kilpailua vääristävä vaikutus Kuten raportissa oikein todetaan, toimitusvelvollisille tai muille vähittäismyyjille asetettu ostovelvoite johtaa muun muassa sähkönmyyntiyhtiöiden keskinäiseen taloudelliseen eriarvoisuuteen. Edelleen raportissa todetaan, että ostovelvoite poikkeaisi periaatteellisella tasolla valitusta markkinakeskeisestä sähkömarkkinamallista ja saattaisi aiheuttaa erilaisia markkinahäiriöitä. Jaamme nämä raportin huolet täysin. Suomessa pientuotannon osto on käynnistynyt markkinaehtoisesti ja pientuottajalle löytyy jo nykyisellään useita ostajia. Ostovelvoite olisikin huono ratkaisu tässä tilanteensa. Se voisi käytännössä keskeyttää kokonaan tämän käynnistyneen markkinaehtoisen kehityksen. Ostovelvoitteen asettaminen myyjälle asettaa myös asiakkaat keskenään eriarvoiseen asemaan. Jos ostovelvoitesähkö osoittautuisi kalliiksi sähkönmyyjälle, tämä johtaisi siihen, että myyjät haluaisivat välttää sopimuksia mikrotuottajien kanssa. Tämä puolestaan asettaisi nämä pientuottaja-asiakkaat eriarvoiseen asemaan, koska heillä ei ole todellista myyjän valinnanmahdollisuutta. Toimitusvelvollinen myyjä ei ole sillä tavalla eri asemassa muihin myyjiin verrattuna, että ostovelvoitteen asettaminen toimitusvelvolliselle myyjälle olisi ongelmaton ratkaisu. Jos ostovelvoite asetettaisiin toimitusvelvolliselle myyjälle, johtaisi tämä myyjien eriarvoiseen kohteluun ja saattaisi myös johtaa alueelliseen epätasa-arvoon. Asiakkaille, jotka asuvat ja 3(6)

4 toimivat sellaisella alueella, jolle luontaisista (esim. hyvä tuuliolot) tai muista syistä keskittyy eniten pien- ja mikrotuotantoa, kohdistuisi muita asiakkaita suuremmat kustannukset sekä siirron että myynnin osalta. Ensivaiheessa pien- ja mikrotuotantoa voidaan olettaa sijoittuvan erityisesti haja-asutusalueelle. 4(6) Ostovelvoitetta pohdittaessa on syytä huomata, että myyjillä (edes toimitusvelvollisella) ei ole olemassa mitään muiden asiakkaiden pottia jaettavaksi pientuottajille. Mikäli ostovelvoite toteutettaisiin niin, että se on kannattamatonta tai tappiollista myyjälle, joutuisi myyjä kattamaan kustannukset muilta asiakkailta perittävissä hinnoissa, mikä ei käytännössä ole mahdollista markkinoilla, joilla asiakkaiden oletetaan pääsääntöisesti käyttäytyvät rationaalisesti. Ostovelvoite toisi alalle lisää tarpeetonta sääntelyä ja sen edellyttämää valvontaa, joista aiheutuu kuluja niin yhteiskunnalle kuin energiayhtiöille. Sen sijaan toiminnan pitäisi olla markkinaehtoista, vain se luo mahdollisuuksia innovaatioon. Yhtiöitä tulee edelleen kannustaa luomaan markkinaehtoisesti sellaisia tuotteita, joista asiakkaat ovat kiinnostuneita. Markkinaehtoisesti sähkön ostaminen ja myyminen markkinahinnalla voi avata uusille teknologisille ratkaisuille mahdollisuuksia. Oikeudenmukainen hyöty pientuottajalle tulee, kun hän myy tuotantoaan korkean hinnan aikaan ja ostaa sähköä matalan hinnan aikaan. Koska pientuotanto lähtökohtaisesti ei ole säätövoimaa, kannustaa tällainen markkinaehtoinen tapa sähkövarastojen tai kysyntäjouston kehittämiseen ja sitä myötä uusiin innovaatioihin. Ehdotettu suositeltavin netotusmalli vastaa nykykäytäntöä Selvitys päätyy pohdinnassaan, että sähköjärjestelmän tehokkuuden näkökulmasta parempi toteutustapa olisi tuntiperusteiseen sähkön markkinahintaan perustuva netotus, jossa pientuottajien ylijäämätuotanto olisi sitä arvokkaampaa mitä suurempi on kullakin hetkellä sähkön kysyntä ja näin ollen sähkön hinta. Tällöin pientuottajalla olisi kannustin aktiiviseen kysyntäjoustoon mikä vaikuttaa positiivisesti sähköjärjestelmän toimintaan ja sähkön riittävyyteen. Arvoon perustuvassa nettolaskutuksessa myöskään verkkoon syötetyn ja sieltä otetun sähkön tariffirakenteiden ei tarvitsisi olla samat. Tämä on käytännössä yleisin tapa, jolla sähkönmyyjät ostavat tänä päivänä asiakkaidensa pientuotantoa. Tyypillisesti tuotannosta maksetaan kullekin tunnille markkinahintaan perustuva maksu (joko suoraan tai pienellä marginaalilla vähennettynä). Verkosta otetulle energialle on erikseen määritelty myyntisopimuksen mukainen hinta. Laskulla nämä kaksi vastakkaista suoritusta netottuvat laskutusjakson mukaisesti ja laskun loppusumma määräytyy netotetusta summasta. Tämä vaihtoehto on siis jo toteutunut ilman pakotteita tai sääntelyä. Netotuksen tekniset ja taloudelliset vaikutukset Selvityksen alussa todetaan, että selvitys ei sisällä oikeudenmukaisuusarvioita tai määrällisiä analyysejä, esimerkiksi laskelmia netotuksen taloudellisista vaikutuksista sähkömarkkinoiden toiminnan, pientuottajien, verkonhaltijoiden, laitetoimittajien tai energiayhtiöiden näkökulmasta. Selvityksessä ei myöskään tarkastella netotuksen teknisiä vaikutuksia eri toimijoiden kannalta. Selvityksen luvussa 3.5. on todettu, että Ruotsin energiamarkkinaviranomaisten tekemässä selvityksessä on arvioitu nettolaskutuksesta aiheutuvien hallinnollisten lisäkustannusten olevan rajalliset. Suomalaisille toimijoille aiheutuvien lisäkustannuksien arviointi vaatisi kuitenkin paljon enemmän tutkimista, jotta saataisiin selville mahdollisesti toteutuvat lisäkustannukset. Lisäkustannukset voivat olla merkittäviäkin nettolaskutuksen toteuttamistavasta riippuen. Mikäli tulevaisuudessa päädyttäisiin esittämään netotusta pientuotannon tukimuotona, tulisi nämä tekniset ja taloudelliset vaikutukset eri osapuolille selvittää huolella ennen päätöksen tekoa. Haluamme korostaa, että tekniset asiat (mm. vaikutukset sanomaliikenteeseen,

5 5(6) toimijoiden eri tietojärjestelmiin, laskutuksen yksityiskohtiin ja asiakasraportointiin) ovat merkittävä selvitettävä asia, jota ei voi vähätellä. Tunninsisäinen netotus pientuotannon mittauksessa Viime aikoina on ollut paljon pohdintaa tunnin sisäisestä netotuksesta pientuotannon mittauksessa. Tällä hetkellä kaikki asennetut kahdensuuntaiset tuntimittarit mittaavat kullekin tunnille erikseen verkosta oton ja annon, eli kullekin tunnille tulee kaksi arvoa, jos kyseisen tunnin aikana käyttöpaikalla on sekä käyttöä että ns. ylijäämätuotantoa. Osa mittareista mittaa verkkoon annon ja verkosta oton tarkalleen erikseen kunkin vaiheen osalta. Osa mittareista netottaa hetkellisesti vaiheiden välillä. Hetkellinen vaiheiden välinen netotus tarkoittaa, että kullekin mittausjaksolle (noin sekunti) voi tulla vain joko kulutusta tai tuotantoa. Edelleen samalla tunnilla voi olla molempia, mutta yksivaiheinen tuotanto voidaan asiakkaan näkökulmasta hetkellisesti hyödyntää täysimääräisesti. Näin vaiheepäsymmetrian vaikutus asiakkaan saavutettavissa olevaan hyötyyn pienenee. Mikäli katsotaan, että tämä nykyinen tilanne on epätoivottava ja mittaustilannetta halutaan yhdenmukaistaa, on tuotantokohteiden mittauksessa nykytilan lisäksi kaksi vaihtoehtoa: määrätään pakolliseksi kaikille pientuotantokohteiden mittareille hetkellinen vaiheiden välinen netotus mittarilla tai edellytetään tunnin sisäistä netotusta tietojärjestelmissä (tunnin sisäinen netotus ei ole mahdollista nykymittareilla). Molemmat edellyttävät suurehkoja muutoksia juuri asennettuun mittarikantaan tai mittausjärjestelmiin ja aiheuttavat kustannuksia verkkoyhtiöille ja verkkoyhtiön asiakkaille. Hetkellisen netotuksen käyttöönotossa ei nähdä epäkohtia mittauslaitelainsäädäntöön nähden. Hetkellisessä netotuksessa tietojärjestelmissä ei tarvitsisi tehdä muutoksia ja laskutus sekä online-palvelut käyttäisivät samaa tietoa, joka on luettavissa mittarin näytöltä. Pakollinen vaatimus edellyttäisi kuitenkin joidenkin verkkojen osalta jo asennettujen mittareiden vaihtamista tai päivittämistä pientuotantokohteissa. Tunnin sisäisessä netotuksessa mittari voi olla joko hetkellisesti netottava tai ei lainkaan netottava, eli mittarinvaihtoja ei tarvittaisi. Luetut tiedot laskettaisiin mittaustiedonhallintajärjestelmässä yhteen. Mittarin näytöltä asiakas näkisi edelleen siirtotuotteen mukaisesti jaotellut netottamattomat lukemat kullakin hetkellä. Koska mittarin näytöltä näkyvät vain netottamattomat lukemat, laskutus ja online-raportointi käyttäisivät siis eri tietoa kuin mitä mittarin näytöllä on suoraan nähtävissä. Netotettujen tietojen laskeminen mittarin näytöltä ei ole käytännössä mahdollista. Tämän vaihtoehdon mittalaitelainsäädännön mukaisuudesta tulee saada varmuus valvovalta viranomaiselta. Jos lainsäädännössä päädytään velvoittamaan yhtiöt tunnin sisäiseen netotukseen, tulee mittalaitelainsäädännön mukaisuuden lisäksi varmistaa, että tämä vaatimus tunnin sisäisestä netotuksesta viedään läpi koko sähkömarkkinoiden tieto- ja arvoketjun. Tämän jälkeen netotetusta tuntiarvosta tulee ainoa oikea virallinen tuntiarvo, jota käytetään kaikkialla sähkökaupassa, ml. taseselvitys ja verotus. Lainsäädännössä on olennaista puhua taseresoluution mukaisesta netotuksesta. Tällä hetkellä se on yksi tunti, mutta tulevaisuudessa se voi olla jotain muuta, jolloin myös netotusresoluution tulee muuttua vastaavasti. Pientuotannon tukeminen Mikäli pienimuotoiselle tuotannolle halutaan yhteiskunnan tukea, tulee tukimuodon olla yksinkertainen ja hallinnollisesti kevyt. Pientuotantoa tulisi tukea markkinaehtoisesti ja läpinäkyvästi. Pientuottajan kannalta luotettavinta ja selkeintä olisivat investointivaiheen tuet. On tärkeää huomata, että netotuksella saatava taloudellinen hyöty jää usein pientuottajalle varsin pieneksi. Mikäli hyötyä haluttaisiin kasvattaa pidentämällä netotusjaksoa tai maksamalla markkinahintaa suurempaa hintaa ja tämä asetettaisiin myynti- tai verkkoyhtiön velvoitteeksi, tulee tuesta hyvin läpinäkymätön. Lisäksi siitä seuraisi kaikki

6 selvityksessä ja edellä mainitut sähköjärjestelmän ja markkinoiden toimintaan sekä oikeudenmukaisuuteen liittyvät negatiiviset vaikutukset. 6(6) Yksityiskohtaiset kommentit Olemme havainneet selvityksessä muutaman epäselvän tai virheellisen kohdan. sivu 8, luku Selvityksen sivulla 8 luvun lopussa todetaan Silloin kun sähköntuottajaa on pidettävä ammattimaisena sähköntuottajana, sähköntuottaja itse on verovelvollinen vastaanottamastaan sähköstä verkonhaltijan asemesta. Termi ammattimainen sähköntuottaja on kappaleessa käytetyssä yhteydessä epäselvä ja harhaanjohtava. Kaikki sähköntuottajat ovat verovelvollisia itse tuotetusta ja kulutetusta energiasta seuraavin selkein poikkeuksin: - alle 50 kva tuottaja ei ole verovelvollinen kva tuottaja ei ole verovelvollinen, jos sähköä ei siirretä jakeluverkkoon - sähköntuotantolaitteiden omakäyttö on verovapaata. Kappale on viimeistä lausetta lukuun ottamatta kirjoitettu oikein ja selkeästi. Sivu 12, luku Selvityksen sivulla 12 lukua koskevassa yhteenvedossa todetaan: Tuotantolaitos on myös varustettava sellaisella mittauslaitteistolla, joka kykenee mittaamaan sähköverkosta otetun ja siihen syötetyn sähkön määrän. Tämä kohta ei pidä paikkaansa. Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta edellyttää tuotannon mittausta, muttei kahdensuuntaisesti itse tuotantolaitoksessa. Asetuksen 6 luvun 3 :n mukaan mikrotuotantolaitosta ei tarvitse varustaa mittauslaitteistolla lainkaan, mikäli laitos sijaitsee enintään 3x63A:n käyttöpaikassa ja käyttöpaikka on varustettu kahdensuuntaisella mittauksella. Vaatimus kahdensuuntaisesta mittauksesta koskee siis käyttöpaikkaa, ei tuotantolaitosta. Sivu 24, luku 3.5 Luvun 3.5. alussa on todettu: [ ] siirtomaksujen hyvittäminen pientuottajille tarkoittaa verkkoyhtiön näkökulmasta käytännössä sitä, että yhtiön liikevaihto pienenee. Tämä kohta ei pidä paikkaansa. Verkkoyhtiöt toimivat Energiaviraston määrittelemän valvontamallin reunaehtojen puitteissa. Verkkoyhtiön asiakkailta verkkopalvelumaksujen muodossa keräämän rahan tulee vastata verkkotoiminnan ja verkon ylläpidon kustannuksia sekä kattaa Energiaviraston valvoma sallittu tuotto verkon omistajille. Verkkoyhtiön liikevaihto ei siis pienenisi vaikka siirtomaksuja hyvitettäisiin. Verkkoyhtiön tulisi ottaa vastaava raha muualta, jotta tulovirta mahdollistaisi verkon ylläpidon ja uusimisen. Käytännössä tämä voitaisiin tehdä ainoastaan nostamalla tasapuolisesti (prosentuaalisesti) kaikkien verkon käyttäjien verkkopalvelumaksuja. Lisäksi luvun toisessa kappaleessa todetaan "Sähköverkkojen muodostaessa luonnollisen monopolin verkonhaltijat voisivat kuitenkin siirtää nettolaskutuksesta aiheutuvat lisäkustannukset ja tuottojen menetykset suoraan sellaisille verkon käyttäjille, joilla ei ole omaa pientuotantoa." Myöskään tämä ei pidä paikkaansa. Nykyinen valvontamalli ei mahdollista uusista velvoitteista tai palveluista aiheutuvien lisäkustannusten siirtämistä siirtohintoihin. Aikaisempien vuosien vertailutasossa näkymättömät lisäkustannukset alentavat suoraan sallittua tuottoa ja heikentävät siten verkkoyhtiön toimintaedellytyksiä. Lisätietoja ja mahdolliset kysymykset: Riina Heinimäki ) Ystävällisin terveisin Pekka Salomaa johtaja Energiateollisuus ry Sähkökauppa

Yhteenveto KPMG Oy:n sähkön pientuotannon nettolaskutusselvityksestä jätetyistä kommenteista

Yhteenveto KPMG Oy:n sähkön pientuotannon nettolaskutusselvityksestä jätetyistä kommenteista 10.10.2014 TEM/2744/13.01.01/2013 Yhteenveto KPMG Oy:n sähkön pientuotannon nettolaskutusselvityksestä jätetyistä kommenteista 1. Johdanto 2. Yleisiä huomioita nettolaskutuksesta KPMG Oy on selvittänyt

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon

Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon ATY:n Aurinkoseminaari FinnBuild 2012 9.10.2012 Pienimuotoinen sähköntuotanto mitä ja miksi Pientuotanto enintään 2 MVA Mikrotuotanto enintään 50 kva

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 Siirtotuote Siirtomaksun perushinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21 Muulloin Yösähkön

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. Hinnasto on voimassa Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset

NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset Fingrid: NBS-keskustelutilaisuus 21.11.2014 Arto Rajala TEM/Energiaosasto Energiamarkkinat Sisällys Säännöshankkeen tavoitteet ja työsuunnitelma Muutokset sähkömarkkinalakiin

Lisätiedot

Pientuotanto sähkömarkkinoilla - Energiateollisuus ry:n näkemys 11.11.2014

Pientuotanto sähkömarkkinoilla - Energiateollisuus ry:n näkemys 11.11.2014 Pientuotanto sähkömarkkinoilla - Energiateollisuus ry:n näkemys 11.11.2014 Esityksen sisältö Pientuotannon kilpailukyky ja kannattavuus ET:n näkemys pientuotannosta Pien- ja mikrotuotanto sähkömarkkinoilla

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

27.5.2015. Pientuotannon osto sopimusehdoissa huomioitavia asioita

27.5.2015. Pientuotannon osto sopimusehdoissa huomioitavia asioita SÄHKÖKAUPPA OHJE 1(6) 27.5.2015 Pientuotannon osto sopimusehdoissa huomioitavia asioita Tämän muistion tavoitteena on tuoda esiin niitä olennaisia asioita, joita on hyvä pohtia laadittaessa pientuotannon

Lisätiedot

Tuulivoimaa. hkö oy:n terveisiä 10.6.2011

Tuulivoimaa. hkö oy:n terveisiä 10.6.2011 Tuulivoimaa sähköyhtiöön? Pohjois-Karjalan SähkS hkö oy:n terveisiä 10.6.2011 VERKKOON LIITTÄMINEN PKS:llä verkonhaltijana on velvollisuus liittää tämän tyyppinen hajautettu sähks hköntuotanto verkkoonsa.

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

21.3.2013. Pientuotannon osto sopimusehdoissa huomioitavia asioita

21.3.2013. Pientuotannon osto sopimusehdoissa huomioitavia asioita SÄHKÖKAUPPA OHJE 1(5) 21.3.2013 Pientuotannon osto sopimusehdoissa huomioitavia asioita Tämän muistion tavoitteena on tuoda esiin niitä olennaisia asioita, joita on hyvä pohtia laadittaessa pientuotannon

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Selvitys sähkön pientuotannon nettolaskutusmenettelystä

Selvitys sähkön pientuotannon nettolaskutusmenettelystä Työ- ja elinkeinoministeriö Selvitys sähkön pientuotannon nettolaskutusmenettelystä RAPORTTI 23.6.2014 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Juha Kekkonen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Juha Kekkonen Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta 20.5.2014 Juha Kekkonen Markkinaintegraatio etenee Intraday-hanke Päivänsisäisten markkinoiden integraatiohankkeen ensimmäinen vaihe valmistunut Seuraavassa vaiheessa

Lisätiedot

SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6)

SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6) SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6) loiste Sähköverkko Oy 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Oikeudellinen ja toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijanjohdon riippumattomuus 3 2.2 Verkonhaltijanjohdon

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012)

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Jarno Sederlund ja Tuomas Rauhala Verkko- ja Käyttötoimikunta 7.3.2012 Sisältö: Yleiset liittymisehdot (YLE 2012)

Lisätiedot

Aurinkoenergian edistäminen valtionhallinnon näkökulmasta. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki, 13.11.2014

Aurinkoenergian edistäminen valtionhallinnon näkökulmasta. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki, 13.11.2014 Aurinkoenergian edistäminen valtionhallinnon näkökulmasta Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki, 13.11.2014 Aurinkoenergian edistäminen Suomessa Aurinkoenergia osana energiajärjestelmää

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.1.2015

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.1.2015 Verkkopalveluhinnasto Caruna Oy 1.1.2015 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon liittyvän

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

Sähköntoimitusten selvitystä ja mittausta koskevien asetusten uudistaminen

Sähköntoimitusten selvitystä ja mittausta koskevien asetusten uudistaminen Lausunto 1(2) Riina Heinimäki 21.8.2015 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi Viite Kommentointipyyntönne TEM/403/03.01.02/2015 TEM015:00/2015 Sähköntoimitusten selvitystä

Lisätiedot

Lappeenrannan Energiaverkot Oy 29.5.2015. Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n syrjimättömyyden varmentamisen raportti vuodelta 2014

Lappeenrannan Energiaverkot Oy 29.5.2015. Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n syrjimättömyyden varmentamisen raportti vuodelta 2014 Lappeenrannan Energiaverkot Oy 29.5.2015 Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n syrjimättömyyden varmentamisen raportti vuodelta 2014 1. Yleistä Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkonhaltijan tulee kohdella kaikkia

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(5) Ryhänen Matti 13.4.2015 Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma Savon Voima Verkko Oy, Y-tunnus 2078265-2, puhelin 017 223 111, faksi 017 223 900, postiosoite PL 1024 (Kapteeninväylä

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n syrjimättömyyden varmentamisen raportti vuodelta 2013

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n syrjimättömyyden varmentamisen raportti vuodelta 2013 Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n syrjimättömyyden varmentamisen raportti vuodelta 2013 27.5.2014 1. Yleistä Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkonhaltijan tulee kohdella kaikkia muita osapuolia tasapuolisesti

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013

Verkkopalveluhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Verkkopalveluhinnasto Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA 1 (3) Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA TVPE 11 A Yleistä, verkkosopimuksen tekeminen, palvelun edellytykset ja aloittaminen 1. Soveltamisala

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUKSEN PERUUTTAMINEN ENNEN TOIMITUKSEN ALKUA

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUKSEN PERUUTTAMINEN ENNEN TOIMITUKSEN ALKUA SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO OHJE 1 (8) Markus Piispanen SÄHKÖNMYYNTISOPIMUKSEN PERUUTTAMINEN ENNEN TOIMITUKSEN ALKUA Tässä ohjeessa esitetty menettelytapa otetaan käyttöön 16.1.2012, jota ennen kaikki peruutukset

Lisätiedot

Selvitys sähkön pientuotannon nettolaskutuksesta

Selvitys sähkön pientuotannon nettolaskutuksesta Selvitys sähkön pientuotannon nettolaskutuksesta 15. kesäkuuta 2012 Toimeksiantaja: Työ- ja elinkeinoministeriö Loppuraportti Laatinut: Bionova Consulting Bionova Consulting 2012 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...2

Lisätiedot

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät 1 Poliittiset tekijät Viranomaisvalvonta rajoittaa siirtohinnoittelua Maaseudun sähkönjakelun toimitusvarmuuden nosto lisää investointeja ja siirtohintojen erot kasvavat Hajautetun tuotannon ja uusiutuvan

Lisätiedot

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA 31.10.2011 SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 2. Toiminnallinen eriyttäminen... 2 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta Fingrid Oyj Datahub datahub@fingrid.fi LAUSUNTO 19.2.2016 Viite: Kommentointipyyntönne 21.12.2015 ja 29.1.2016 Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta

Lisätiedot

loiste Loiste Sähköverkko Oy

loiste Loiste Sähköverkko Oy 1 Syrjimättömyysraportti vuodelta 2013 PL 5, 87101 Kajaani WWN. loiste.fi Puhelin 010 226000 Faksi 010 2261226 info@loiste.fi Y-tunnus 2058753-1 Kotipaikka Kajaani 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Oikeudellinen

Lisätiedot

6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA

6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA 6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA Suomessa astui voimaan 1.6.1995 uusi sähkömarkkinalaki. Sen vaikutuksesta sähkön suurkuluttajat eli suuret teollisuusyritykset, joiden teho on yli 500 kw, ovat voineet ostaa sähköä

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma 2 (8) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Toiminnallinen eriyttäminen... 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Muuttotilanteita koskevat ET:n linjaukset

Muuttotilanteita koskevat ET:n linjaukset SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Heinimäki, Piispanen 14.3.2013 MUISTIO 1(5) Muuttotilanteita koskevat ET:n linjaukset Tähän ohjeeseen on kerätty yhteen Energiateollisuus ry:n ohjeet asiakkaan muuttoprosessin hoitamiseksi.

Lisätiedot

Jakelutariffien kehitysmahdollisuudet. Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energia

Jakelutariffien kehitysmahdollisuudet. Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energia Jakelutariffien kehitysmahdollisuudet Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energia Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Tutkimusprojekti Tutkimusprojekti toteutettiin aikavälillä

Lisätiedot

Energiatehokkuuslaki (1429/2014 ) ja sen tuomat vaatimukset

Energiatehokkuuslaki (1429/2014 ) ja sen tuomat vaatimukset Älykäs mittaus- viimeisimmät kehityssuunnat ja kuluttajalähtöiset palvelut Jyväskylän Paviljonki 10.2.2015 Energiatehokkuuslaki (1429/2014 ) ja sen tuomat vaatimukset Pentti Puhakka Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Datahub selvitys päähavainnot nykytilasta, otteita tulevasta väliraportista. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö, Fingrid Oyj

Datahub selvitys päähavainnot nykytilasta, otteita tulevasta väliraportista. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö, Fingrid Oyj Datahub selvitys päähavainnot nykytilasta, otteita tulevasta väliraportista Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö, Fingrid Oyj 2 Fingridin datahub selvitys Vaihe 1. valmis 04/2014

Lisätiedot

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä.

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä. Sähköpalveluhinnasto 1/5 Sähköpalveluhinnasto Voimassa 1.6.2014 alkaen. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät Yleistä Liittymishinnastossa on esitetty liittymis- ja kytkentämaksut. Liittymismaksulla liittyjä

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,

Lisätiedot

Vuonna 2010 sovitut menettelytavat Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä

Vuonna 2010 sovitut menettelytavat Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä SÄHKÖVERKKO SÄHKÖKAUPPA Piispanen, Heinimäki 18.5.2011 Raportti 1(6) Vuonna 2010 sovitut menettelytavat Vuonna 2010 sovitut menettelytavat Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Oheiseen dokumenttiin

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Esityksen sisältö Kuka olen Rauman Energia Historiaa Paikallisen jakeluyhtiön tuska eli nykyhetki Toimialan lähitulevaisuus Toimialan

Lisätiedot

Liittymismaksuhinnasto alkaen

Liittymismaksuhinnasto alkaen Liittymismaksuhinnasto 1.9.2014 alkaen Pienjänniteliittymismaksut Pj-liittymän hinnoittelussa on käytössä niin sanottu vyöhykehinnoittelu. Liittymismaksut ovat arvonlisäverollisia (alv 24 %). Vyöhykehinnoittelua

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n lausunto: Selvitys vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuista

Paikallisvoima ry:n lausunto: Selvitys vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuista Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi LAUSUNTO 6.2.2015 Viite: TEM/2557/00.06.02/2014 Paikallisvoima ry:n lausunto: Selvitys vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuista Paikallisvoima

Lisätiedot

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero

Lisätiedot

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 Luonnos Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 2 Liittymisehtojen seurannan kehittäminen Yhteiskunnan toiminnot edellyttävät hyvää sähkön toimitusvarmuutta Käytännön häiriöt

Lisätiedot

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012 Markkinatoimijat, asiakaskysely Markkinatoimikunta 2.2.2012 Yleistä Vastauksia yhteensä 125, vastausprosentti 42 14 tasepalveluasiakasta + 20 muuta markkinatoimijaa Kysymykset kohdistettu vastaajaryhmittäin

Lisätiedot

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot