Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys pientuotannon nettolaskutusmenettelyistä Energiateollisuus ry:n kommentit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys pientuotannon nettolaskutusmenettelyistä Energiateollisuus ry:n kommentit"

Transkriptio

1 SÄHKÖVERKKO SÄHKÖKAUPPA Heinimäki, Lehto LAUSUNTO 1(6) Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys pientuotannon nettolaskutusmenettelyistä Energiateollisuus ry:n kommentit Energiateollisuus ry (ET) kiittää mahdollisuudesta kommentoida työ- ja elinkeinoministeriön tilaamaa ja KPMG Oy Ab:n laatimaa selvitystä sähkön pientuotannon nettolaskutusmenettelystä. Kommenttipaperimme alussa ovat yleiset kommenttimme netotukseen ja pientuotannon tukemiseen. Näiden jälkeen olemme keränneet muutamia yksityiskohtaisia kommentteja selvitykseen. Yleiset kommentit Yleisinä keskeisinä kommentteinamme haluamme tuoda esiin seuraavat asiat. Yksinkertaiset ja selkeät ohjeet verotuksesta pientuottajille Selvityksestä käy hyvin ilmi, että pientuotannon verokohtelu ja siihen liittyvät kysymykset ovat hyvin hankalia ja monimutkaisia asioita. Ohjeessa todetaan selvästi tarve sähkön pientuotannon arvonlisäverotusta koskevasta Verohallinnon ohjeistuksesta. Olemme samaa mieltä, että sähkön pientuotannon verotuksesta tarvitaan selkeää ja helppotajuista ohjeistusta. Ohjeistuksen tulee kattaa arvonlisäverotuksen lisäksi myös valmiste- ja tuloverotukseen liittyvät seikat. Laskutuksen selkeys ja läpinäkyvyys pientuottajalle varmistettava Selvitys osoittaa selvästi, ettei nykylainsäädäntö mahdollista arvonlisä- ja sähköveron netottamista. Mikäli sähköyhtiöitä tästä huolimatta velvoitettaisiin netottamaan sähkölaskun muut osat (energia, siirto tai molemmat), perustuisivat asiakkaan laskulla laskutettavat maksukomponentit eri energiamääriin eri maksujen osalta. Tämä lisää sähkölaskutuksen monimutkaisuutta huomattavasti ja voi olla asiakkaalle äärimmäisen hankalasti ymmärrettävä asia. Tämän tyyppisiä ratkaisuja tulisi pyrkiä välttämään kaikin keinoin. On myös tärkeä huomata, että yhä kasvava osa sähkön hinnasta on sellaista mihin netotuksella ei voitaisi selvityksen perusteella vaikuttaa. Mikäli lainsäädännössä tultaisiin velvoittamaan netottamista (vaikka vain tunninsisäistä), tulee se mahdollistaa kaikkien asiakkaan loppuhinnassa olevien maksukomponenttien osalta. Siirtomaksun netottamisen laillisuus Siirtohinnoittelun tulee sähkömarkkinalain mukaan olla tasapuolista ja syrjimätöntä. Selvityksessä on todettu, että sähkömarkkinalaki kuitenkin mahdollistaa siirtomaksun (verkkopalvelumaksun energiaperusteisen osuuden) netottamisen. Selvityksessä on viitattu sähkömarkkinalain 4 luvun 24 :n 3 momenttiin, jonka perusteella hinnoittelussa on otettava huomioon sähköjärjestelmän toimintavarmuus ja tehokkuus, sekä ne kustannukset ja hyödyt, jotka aiheutuvat voimalaitosten liittämisestä verkkoon. Hyötyinä on mainittu häviöiden ja kantaverkkomaksujen mahdollinen pieneneminen. Häviöiden ja suurjännitteisen jakeluverkon sekä kantaverkon verkkomaksujen osuus verkkopalvelu kustannuksista on rajallinen (yhteenlaskettuna huomioimatta Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

2 2(6) päällekkäisyyksiä enintään 13 % verottomasta verkkopalvelumaksusta). Todellisuudessa hyöty on luonnollisesti huomattavasti pienempi, koska pientuotanto ei käytännössä koskaan poista kokonaan verkostohäviöitä ja/tai kantaverkkosiirron tarvetta kyseisen sähkönkäyttäjän osalta. Suomessa verkostohäviöt ovat erittäin matalat, keskimäärin noin 3 %, pitäen sisällään koko sähköjärjestelmän häviöt. Vähäinen määrä hajautettua tuotantoa voi jossain määrin pienentää verkostohäviöitä paikallisesti. Tuotantomäärien kasvaessa kuitenkin käy päinvastoin ja häviöt kasvavat alkuperäisestä. Tätä on havainnollistettu esimerkiksi Eurelectricin Active System Management raportissa (http://www.eurelectric.org/media/74356/asm_full_report_discussion_paper_final e.pdf). Sähköverkon kustannusrakenne on pääosin, yli 90 prosenttisesti, kiinteä. Pientuotanto tyypillisesti vähentää verkosta otetun energian määrää, muttei vaikuta sähkönkäyttöpaikan huipputehoon. Kuitenkin huipputeho määrittää yli 90 % verkkoyhtiön kustannuksista. Näin pientuotannon mahdolliset hyödyt verkkoyhtiölle eivät ilman huipputehon leikkausta voi edes teoreettisesti olla yli 10 % vuotuisesta verkkopalvelumaksusta. Pientuotannon siirtopalvelun hinnoittelua on jo nyt lainsäädännöllisesti kevennetty suhteessa muihin sähkönkäyttäjiin. Tuotannon siirtomaksulle on asetettu katto (0,07 c/kwh, alv 0%) ja pientuottaja saa pienennettyä omalla tuotannollaan kulutuksen siirtomaksuaan. Erityisesti jälkimmäinen etu on merkittävä pientuottajan kannalta. Nämä edut kattavat uskoaksemme moninkertaisesti verkkoyhtiölle pientuotannosta mahdollisesti aiheutuvat hyödyt. On lisäksi huomattava, että em. 0,07 c/kwh on selvästi alle EU asetuksen (COMMISSION REGULATION (EU) No 838/2010) salliman ylärajan 0,12 c/kwh. On myös hyvä huomata, että 0,07 c/kwh on vähemmän kuin jakeluverkonhaltija joutuu maksamaan Fingridille (0,85 c/kwh) syöttäessään energiaa kantaverkkoon. Sähkömarkkinalain mukaan siirtopalvelun netottamisen laillisuutta arvioitaessa tulisikin kyetä arvioimaa pientuotantolaitoksen verkkoyhtiölle tuoma hyöty. Mahdollinen hyöty voidaan ottaa hinnoittelussa huomioon, mutta siirtohinnoittelun tasapuolisuuden vuoksi pientuottajille ei tulisi verkkopalvelumaksujen kautta kohdistaa todellista hyötyä suurempaa tukea. Siirtomaksujen netottamisen oikeudenmukaisuus Siirtohinnoittelun tulee sähkömarkkinalain mukaan olla tasapuolista ja syrjimätöntä. Verkkoyhtiöt toimivat Energiaviraston valvonnan ja valvontatyökaluksi määritellyn valvontamallin reunaehtojen puitteissa. Verkkoyhtiön asiakkailta verkkopalvelumaksujen muodossa keräämän rahan tulee vastata verkkotoiminnan ja verkon ylläpidon kustannuksia sekä kattaa Energiaviraston valvoma sallittu tuotto verkon omistajille. Mikäli siirtomaksuja netotettaisiin (verkkopalvelumaksun energiaperusteista osuutta), verkonhaltija saisi pientuottaja-asiakkailta nykyistä vähemmän verkkopalvelumaksuja vuositasolla. Tämä johtaisi siihen, että säilyttääkseen valvontamallin avulla määritetyn liikevaihdon verkonhaltija joutuisi nostamaan tasapuolisesti kaikkien verkkoasiakkaidensa verkkopalvelumaksuja (=energian yksikköhintoja c/kwh). Näin verkkopalvelumaksut kasvaisivat prosentuaalisesti yhtä paljon kaikilla verkon käyttäjillä, mutta euroissa eniten niillä sähkönkäyttäjillä, joilla ei ole omaa pientuotantoa. Tämä aiheuttaa merkittävän ongelman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muut verkon käyttäjät maksavat myös pientuottajien verkkopalvelun. Erityisesti tämä ongelma korostuisi asiakasmääriltään pienillä verkkoyhtiöillä pientuotantomäärien kasvaessa. Toistaiseksi pientuotantolaitoksen hankinta edellyttää merkittävää investointia, johon pienituloisilla sähkönkäyttäjillä ei ilman merkittävää tukea ole mahdollisuutta. Tämä korostaa entisestään verkkopalvelumaksujen jakautumisen epäoikeudenmukaisuutta. Siirtohinnoittelun kehitys ja vaikutukset energiatehokkuuteen Selvityksen luvun 3.5 lopussa todetaan riskinä, että verkkoyhtiöt muuttaisivat tariffirakenteitaan kiinteämpään suuntaan pientuotannon vuoksi. Tämä ei ole riski eikä

3 johdu pientuotannosta vaan on osa luonnollista kehitystä, jonka tavoitteena on nykyistä kustannusvastaavampi ja oikeudenmukaisempi verkkopalvelun hinnoittelu. Verkkoyhtiön kustannukset ovat yli 90 % kiinteitä ja perustuvat verkon huipputehoon. Siirretyn energian määrään perustuva verkkopalvelun hinnoittelu ei ole kustannusvastaavaa eikä kohdista maksuja kustannuksia aiheuttaville asiakkaille. Verkkotariffien kehitys ei ole käynnissä pelkästään Suomessa vaan kyseessä on koko Euroopassa tapahtuva muutos. Muutoksen tulee luonnollisesti tapahtua maltillisessa aikataulussa, jotta asiakkailla on mahdollisuus varautua muutokseen. Luvun 3.5 lopussa todetaan, että kiinteämpi verkkopalvelun hinnoittelu vähentäisi yleisesti kannusteita energiatehokkuuden parantamiseen. Tämä on harhaanjohtavasti todettu, koska kiinteämpi hinnoittelu voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla. On totta, että täysin kiinteä hinta voisi vähentää kannusteita energiatehokkuuteen. Tällainen hinnoittelurakenne ei kuitenkaan ole kenenkään tavoitteena. Nykyistä verkkopalvelun hinnoittelua tulisi muuttaa ennen kaikkea tehoperusteisempaan suuntaan. Ei siis kiinteäksi, vaan huipputehoon sopivalla tavalla sidotuksi. Uusi hinnoittelumalli tuleekin olla riittävän hienojakoisesti porrastettu, jotta asiakas voi tosiasiallisesti omilla toimillaan vaikuttaa maksamaansa verkkopalvelumaksuun. Huipputehoon sähkönkäyttäjä voi vaikuttaa monin tavoin ja jo nyt esimerkiksi saunan ja sähkölämmityksen vuorottelut sekä maalämpöpumppujen käynnistysvirranrajoitukset ovat Suomessa arkipäivää. Nykyiset älymittarit helpottavat asiakkaan huipputehon käytön optimointia ja antavat yhtiöille erinomaisen työkalun, jolla ne voivat auttaa asiakasta optimoimaan omaa sähkönkäyttöään. Energiatehokkuusdirektiivissä käytetään termiä kokonaistehokkuus (mukaan lukien energiatehokkuus), overall efficiency (including energy efficiency). Kokonaistehokkuus on se suure joka määrittää koko energiajärjestelmän tehokkuuden, taloudellisuuden ja ympäristöystävällisyyden. Pelkästään energiaan keskittyminen (kilowattituntien vähentäminen) on osaoptimointia, joka ei johda kokonaisuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen. Nähdäksemme yksittäisen sähkönkäyttäjän näkökulmasta kokonaistehokkuuden kannalta paras ohjausvaikutus saavutetaan energian ja tehon optimoinnin yhdistelmällä. Tähän ohjaa hinnoittelurakenne, jossa osa hinnasta on energiaperusteista (myynti ja verot eli noin 70 %) ja osa hinnasta tehoperusteista (verkkopalvelu eli noin 30 %). Samalla tällainen hinnoittelurakenne takaa kustannusvastaavamman hinnoittelun ja oikeudenmukaisemman asiakkaiden kohtelun. Lisätietoja: sekä Ostovelvoitteen kilpailua vääristävä vaikutus Kuten raportissa oikein todetaan, toimitusvelvollisille tai muille vähittäismyyjille asetettu ostovelvoite johtaa muun muassa sähkönmyyntiyhtiöiden keskinäiseen taloudelliseen eriarvoisuuteen. Edelleen raportissa todetaan, että ostovelvoite poikkeaisi periaatteellisella tasolla valitusta markkinakeskeisestä sähkömarkkinamallista ja saattaisi aiheuttaa erilaisia markkinahäiriöitä. Jaamme nämä raportin huolet täysin. Suomessa pientuotannon osto on käynnistynyt markkinaehtoisesti ja pientuottajalle löytyy jo nykyisellään useita ostajia. Ostovelvoite olisikin huono ratkaisu tässä tilanteensa. Se voisi käytännössä keskeyttää kokonaan tämän käynnistyneen markkinaehtoisen kehityksen. Ostovelvoitteen asettaminen myyjälle asettaa myös asiakkaat keskenään eriarvoiseen asemaan. Jos ostovelvoitesähkö osoittautuisi kalliiksi sähkönmyyjälle, tämä johtaisi siihen, että myyjät haluaisivat välttää sopimuksia mikrotuottajien kanssa. Tämä puolestaan asettaisi nämä pientuottaja-asiakkaat eriarvoiseen asemaan, koska heillä ei ole todellista myyjän valinnanmahdollisuutta. Toimitusvelvollinen myyjä ei ole sillä tavalla eri asemassa muihin myyjiin verrattuna, että ostovelvoitteen asettaminen toimitusvelvolliselle myyjälle olisi ongelmaton ratkaisu. Jos ostovelvoite asetettaisiin toimitusvelvolliselle myyjälle, johtaisi tämä myyjien eriarvoiseen kohteluun ja saattaisi myös johtaa alueelliseen epätasa-arvoon. Asiakkaille, jotka asuvat ja 3(6)

4 toimivat sellaisella alueella, jolle luontaisista (esim. hyvä tuuliolot) tai muista syistä keskittyy eniten pien- ja mikrotuotantoa, kohdistuisi muita asiakkaita suuremmat kustannukset sekä siirron että myynnin osalta. Ensivaiheessa pien- ja mikrotuotantoa voidaan olettaa sijoittuvan erityisesti haja-asutusalueelle. 4(6) Ostovelvoitetta pohdittaessa on syytä huomata, että myyjillä (edes toimitusvelvollisella) ei ole olemassa mitään muiden asiakkaiden pottia jaettavaksi pientuottajille. Mikäli ostovelvoite toteutettaisiin niin, että se on kannattamatonta tai tappiollista myyjälle, joutuisi myyjä kattamaan kustannukset muilta asiakkailta perittävissä hinnoissa, mikä ei käytännössä ole mahdollista markkinoilla, joilla asiakkaiden oletetaan pääsääntöisesti käyttäytyvät rationaalisesti. Ostovelvoite toisi alalle lisää tarpeetonta sääntelyä ja sen edellyttämää valvontaa, joista aiheutuu kuluja niin yhteiskunnalle kuin energiayhtiöille. Sen sijaan toiminnan pitäisi olla markkinaehtoista, vain se luo mahdollisuuksia innovaatioon. Yhtiöitä tulee edelleen kannustaa luomaan markkinaehtoisesti sellaisia tuotteita, joista asiakkaat ovat kiinnostuneita. Markkinaehtoisesti sähkön ostaminen ja myyminen markkinahinnalla voi avata uusille teknologisille ratkaisuille mahdollisuuksia. Oikeudenmukainen hyöty pientuottajalle tulee, kun hän myy tuotantoaan korkean hinnan aikaan ja ostaa sähköä matalan hinnan aikaan. Koska pientuotanto lähtökohtaisesti ei ole säätövoimaa, kannustaa tällainen markkinaehtoinen tapa sähkövarastojen tai kysyntäjouston kehittämiseen ja sitä myötä uusiin innovaatioihin. Ehdotettu suositeltavin netotusmalli vastaa nykykäytäntöä Selvitys päätyy pohdinnassaan, että sähköjärjestelmän tehokkuuden näkökulmasta parempi toteutustapa olisi tuntiperusteiseen sähkön markkinahintaan perustuva netotus, jossa pientuottajien ylijäämätuotanto olisi sitä arvokkaampaa mitä suurempi on kullakin hetkellä sähkön kysyntä ja näin ollen sähkön hinta. Tällöin pientuottajalla olisi kannustin aktiiviseen kysyntäjoustoon mikä vaikuttaa positiivisesti sähköjärjestelmän toimintaan ja sähkön riittävyyteen. Arvoon perustuvassa nettolaskutuksessa myöskään verkkoon syötetyn ja sieltä otetun sähkön tariffirakenteiden ei tarvitsisi olla samat. Tämä on käytännössä yleisin tapa, jolla sähkönmyyjät ostavat tänä päivänä asiakkaidensa pientuotantoa. Tyypillisesti tuotannosta maksetaan kullekin tunnille markkinahintaan perustuva maksu (joko suoraan tai pienellä marginaalilla vähennettynä). Verkosta otetulle energialle on erikseen määritelty myyntisopimuksen mukainen hinta. Laskulla nämä kaksi vastakkaista suoritusta netottuvat laskutusjakson mukaisesti ja laskun loppusumma määräytyy netotetusta summasta. Tämä vaihtoehto on siis jo toteutunut ilman pakotteita tai sääntelyä. Netotuksen tekniset ja taloudelliset vaikutukset Selvityksen alussa todetaan, että selvitys ei sisällä oikeudenmukaisuusarvioita tai määrällisiä analyysejä, esimerkiksi laskelmia netotuksen taloudellisista vaikutuksista sähkömarkkinoiden toiminnan, pientuottajien, verkonhaltijoiden, laitetoimittajien tai energiayhtiöiden näkökulmasta. Selvityksessä ei myöskään tarkastella netotuksen teknisiä vaikutuksia eri toimijoiden kannalta. Selvityksen luvussa 3.5. on todettu, että Ruotsin energiamarkkinaviranomaisten tekemässä selvityksessä on arvioitu nettolaskutuksesta aiheutuvien hallinnollisten lisäkustannusten olevan rajalliset. Suomalaisille toimijoille aiheutuvien lisäkustannuksien arviointi vaatisi kuitenkin paljon enemmän tutkimista, jotta saataisiin selville mahdollisesti toteutuvat lisäkustannukset. Lisäkustannukset voivat olla merkittäviäkin nettolaskutuksen toteuttamistavasta riippuen. Mikäli tulevaisuudessa päädyttäisiin esittämään netotusta pientuotannon tukimuotona, tulisi nämä tekniset ja taloudelliset vaikutukset eri osapuolille selvittää huolella ennen päätöksen tekoa. Haluamme korostaa, että tekniset asiat (mm. vaikutukset sanomaliikenteeseen,

5 5(6) toimijoiden eri tietojärjestelmiin, laskutuksen yksityiskohtiin ja asiakasraportointiin) ovat merkittävä selvitettävä asia, jota ei voi vähätellä. Tunninsisäinen netotus pientuotannon mittauksessa Viime aikoina on ollut paljon pohdintaa tunnin sisäisestä netotuksesta pientuotannon mittauksessa. Tällä hetkellä kaikki asennetut kahdensuuntaiset tuntimittarit mittaavat kullekin tunnille erikseen verkosta oton ja annon, eli kullekin tunnille tulee kaksi arvoa, jos kyseisen tunnin aikana käyttöpaikalla on sekä käyttöä että ns. ylijäämätuotantoa. Osa mittareista mittaa verkkoon annon ja verkosta oton tarkalleen erikseen kunkin vaiheen osalta. Osa mittareista netottaa hetkellisesti vaiheiden välillä. Hetkellinen vaiheiden välinen netotus tarkoittaa, että kullekin mittausjaksolle (noin sekunti) voi tulla vain joko kulutusta tai tuotantoa. Edelleen samalla tunnilla voi olla molempia, mutta yksivaiheinen tuotanto voidaan asiakkaan näkökulmasta hetkellisesti hyödyntää täysimääräisesti. Näin vaiheepäsymmetrian vaikutus asiakkaan saavutettavissa olevaan hyötyyn pienenee. Mikäli katsotaan, että tämä nykyinen tilanne on epätoivottava ja mittaustilannetta halutaan yhdenmukaistaa, on tuotantokohteiden mittauksessa nykytilan lisäksi kaksi vaihtoehtoa: määrätään pakolliseksi kaikille pientuotantokohteiden mittareille hetkellinen vaiheiden välinen netotus mittarilla tai edellytetään tunnin sisäistä netotusta tietojärjestelmissä (tunnin sisäinen netotus ei ole mahdollista nykymittareilla). Molemmat edellyttävät suurehkoja muutoksia juuri asennettuun mittarikantaan tai mittausjärjestelmiin ja aiheuttavat kustannuksia verkkoyhtiöille ja verkkoyhtiön asiakkaille. Hetkellisen netotuksen käyttöönotossa ei nähdä epäkohtia mittauslaitelainsäädäntöön nähden. Hetkellisessä netotuksessa tietojärjestelmissä ei tarvitsisi tehdä muutoksia ja laskutus sekä online-palvelut käyttäisivät samaa tietoa, joka on luettavissa mittarin näytöltä. Pakollinen vaatimus edellyttäisi kuitenkin joidenkin verkkojen osalta jo asennettujen mittareiden vaihtamista tai päivittämistä pientuotantokohteissa. Tunnin sisäisessä netotuksessa mittari voi olla joko hetkellisesti netottava tai ei lainkaan netottava, eli mittarinvaihtoja ei tarvittaisi. Luetut tiedot laskettaisiin mittaustiedonhallintajärjestelmässä yhteen. Mittarin näytöltä asiakas näkisi edelleen siirtotuotteen mukaisesti jaotellut netottamattomat lukemat kullakin hetkellä. Koska mittarin näytöltä näkyvät vain netottamattomat lukemat, laskutus ja online-raportointi käyttäisivät siis eri tietoa kuin mitä mittarin näytöllä on suoraan nähtävissä. Netotettujen tietojen laskeminen mittarin näytöltä ei ole käytännössä mahdollista. Tämän vaihtoehdon mittalaitelainsäädännön mukaisuudesta tulee saada varmuus valvovalta viranomaiselta. Jos lainsäädännössä päädytään velvoittamaan yhtiöt tunnin sisäiseen netotukseen, tulee mittalaitelainsäädännön mukaisuuden lisäksi varmistaa, että tämä vaatimus tunnin sisäisestä netotuksesta viedään läpi koko sähkömarkkinoiden tieto- ja arvoketjun. Tämän jälkeen netotetusta tuntiarvosta tulee ainoa oikea virallinen tuntiarvo, jota käytetään kaikkialla sähkökaupassa, ml. taseselvitys ja verotus. Lainsäädännössä on olennaista puhua taseresoluution mukaisesta netotuksesta. Tällä hetkellä se on yksi tunti, mutta tulevaisuudessa se voi olla jotain muuta, jolloin myös netotusresoluution tulee muuttua vastaavasti. Pientuotannon tukeminen Mikäli pienimuotoiselle tuotannolle halutaan yhteiskunnan tukea, tulee tukimuodon olla yksinkertainen ja hallinnollisesti kevyt. Pientuotantoa tulisi tukea markkinaehtoisesti ja läpinäkyvästi. Pientuottajan kannalta luotettavinta ja selkeintä olisivat investointivaiheen tuet. On tärkeää huomata, että netotuksella saatava taloudellinen hyöty jää usein pientuottajalle varsin pieneksi. Mikäli hyötyä haluttaisiin kasvattaa pidentämällä netotusjaksoa tai maksamalla markkinahintaa suurempaa hintaa ja tämä asetettaisiin myynti- tai verkkoyhtiön velvoitteeksi, tulee tuesta hyvin läpinäkymätön. Lisäksi siitä seuraisi kaikki

6 selvityksessä ja edellä mainitut sähköjärjestelmän ja markkinoiden toimintaan sekä oikeudenmukaisuuteen liittyvät negatiiviset vaikutukset. 6(6) Yksityiskohtaiset kommentit Olemme havainneet selvityksessä muutaman epäselvän tai virheellisen kohdan. sivu 8, luku Selvityksen sivulla 8 luvun lopussa todetaan Silloin kun sähköntuottajaa on pidettävä ammattimaisena sähköntuottajana, sähköntuottaja itse on verovelvollinen vastaanottamastaan sähköstä verkonhaltijan asemesta. Termi ammattimainen sähköntuottaja on kappaleessa käytetyssä yhteydessä epäselvä ja harhaanjohtava. Kaikki sähköntuottajat ovat verovelvollisia itse tuotetusta ja kulutetusta energiasta seuraavin selkein poikkeuksin: - alle 50 kva tuottaja ei ole verovelvollinen kva tuottaja ei ole verovelvollinen, jos sähköä ei siirretä jakeluverkkoon - sähköntuotantolaitteiden omakäyttö on verovapaata. Kappale on viimeistä lausetta lukuun ottamatta kirjoitettu oikein ja selkeästi. Sivu 12, luku Selvityksen sivulla 12 lukua koskevassa yhteenvedossa todetaan: Tuotantolaitos on myös varustettava sellaisella mittauslaitteistolla, joka kykenee mittaamaan sähköverkosta otetun ja siihen syötetyn sähkön määrän. Tämä kohta ei pidä paikkaansa. Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta edellyttää tuotannon mittausta, muttei kahdensuuntaisesti itse tuotantolaitoksessa. Asetuksen 6 luvun 3 :n mukaan mikrotuotantolaitosta ei tarvitse varustaa mittauslaitteistolla lainkaan, mikäli laitos sijaitsee enintään 3x63A:n käyttöpaikassa ja käyttöpaikka on varustettu kahdensuuntaisella mittauksella. Vaatimus kahdensuuntaisesta mittauksesta koskee siis käyttöpaikkaa, ei tuotantolaitosta. Sivu 24, luku 3.5 Luvun 3.5. alussa on todettu: [ ] siirtomaksujen hyvittäminen pientuottajille tarkoittaa verkkoyhtiön näkökulmasta käytännössä sitä, että yhtiön liikevaihto pienenee. Tämä kohta ei pidä paikkaansa. Verkkoyhtiöt toimivat Energiaviraston määrittelemän valvontamallin reunaehtojen puitteissa. Verkkoyhtiön asiakkailta verkkopalvelumaksujen muodossa keräämän rahan tulee vastata verkkotoiminnan ja verkon ylläpidon kustannuksia sekä kattaa Energiaviraston valvoma sallittu tuotto verkon omistajille. Verkkoyhtiön liikevaihto ei siis pienenisi vaikka siirtomaksuja hyvitettäisiin. Verkkoyhtiön tulisi ottaa vastaava raha muualta, jotta tulovirta mahdollistaisi verkon ylläpidon ja uusimisen. Käytännössä tämä voitaisiin tehdä ainoastaan nostamalla tasapuolisesti (prosentuaalisesti) kaikkien verkon käyttäjien verkkopalvelumaksuja. Lisäksi luvun toisessa kappaleessa todetaan "Sähköverkkojen muodostaessa luonnollisen monopolin verkonhaltijat voisivat kuitenkin siirtää nettolaskutuksesta aiheutuvat lisäkustannukset ja tuottojen menetykset suoraan sellaisille verkon käyttäjille, joilla ei ole omaa pientuotantoa." Myöskään tämä ei pidä paikkaansa. Nykyinen valvontamalli ei mahdollista uusista velvoitteista tai palveluista aiheutuvien lisäkustannusten siirtämistä siirtohintoihin. Aikaisempien vuosien vertailutasossa näkymättömät lisäkustannukset alentavat suoraan sallittua tuottoa ja heikentävät siten verkkoyhtiön toimintaedellytyksiä. Lisätietoja ja mahdolliset kysymykset: Riina Heinimäki ) Ystävällisin terveisin Pekka Salomaa johtaja Energiateollisuus ry Sähkökauppa

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy Verkkopalveluhinnasto Caruna Espoo Oy 1.3.2017 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 OKL/PS-piiri Sähkötarjoukset 2017 10.11.2016 1/3 Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 Omakotiliiton Pohjois-Savon Piiri pyysi jälleen jäsentarjoukset alueen keskeisiltä sähköyhtiöiltä ensi vuotta

Lisätiedot

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta Kantaverkkotariffi 2016 Strategiset valinnat Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta.

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta. SÄHKÖLIITTYMÄN LIITTYMISMAKSUPERUSTEET 1.7.2016 ALKAEN Yleistä Sähkönkäyttöpaikan liittämisessä sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (LE14). Niitä täydentävät nämä liittymismaksuperusteet.

Lisätiedot

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta!

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! 14.8.2015 Eero Paananen, Eero Pere, Marjaniemen kiinteistönomistajat

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

HE 148/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta

HE 148/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista.

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta Fingrid Oyj Datahub datahub@fingrid.fi LAUSUNTO 19.2.2016 Viite: Kommentointipyyntönne 21.12.2015 ja 29.1.2016 Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta

Lisätiedot

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS Sopijaosapuolet Köyliön-Säkylän Sähkö Oy (KSS) verkonhaltijana (Tuottaja) sähköntuottajana 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2. SÄHKÖVERKKOON LIITTÄMINEN 2.1. Yleistä Tämän käyttösopimuksen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016 Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Sähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma

Sähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma KSS VERKKO Toimenpideohjelma 1 (6) Sähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma 1 Johdanto 1.1 Yleistä Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkonhaltijan tulee toimia muita osapuolia

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Energiavirasto 17.6.2016 Johtaja Veli-Pekka Saajo 68 Valvonnan rytmi

Lisätiedot

ET:n kommenttipuheenvuoro lainsäädäntömuutoksiin

ET:n kommenttipuheenvuoro lainsäädäntömuutoksiin ET:n kommenttipuheenvuoro lainsäädäntömuutoksiin Energiaviraston verkkotoiminnan ajankohtaispäivä 17.6.2016 Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Energiatehokkuuslaki (1429/2014 ) ja sen tuomat vaatimukset

Energiatehokkuuslaki (1429/2014 ) ja sen tuomat vaatimukset Älykäs mittaus- viimeisimmät kehityssuunnat ja kuluttajalähtöiset palvelut Jyväskylän Paviljonki 10.2.2015 Energiatehokkuuslaki (1429/2014 ) ja sen tuomat vaatimukset Pentti Puhakka Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Petri Parviainen Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista

Petri Parviainen Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista Sisältö Kantaverkon laajuuden päivittäminen Kantaverkon virtapiiri asiakkaan sähköasemalla; muutostilanteet Liittymismaksujen yhdenmukaistaminen

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Liittymien hinnoitteluperiaatteet. Käytössä alkaen

Liittymien hinnoitteluperiaatteet. Käytössä alkaen Liittymien hinnoitteluperiaatteet Käytössä 1.4.2011 alkaen A. Yleistä sähköliittymistä Sähköverkon pj-liittymismaksu maksetaan sopimussuhteen alussa ja on kertasuoritteinen, arvonlisäveroton ja siirtokelpoinen,

Lisätiedot

Liittymismaksuhinnasto alkaen

Liittymismaksuhinnasto alkaen Liittymismaksuhinnasto 1.9.2014 alkaen Pienjänniteliittymismaksut Pj-liittymän hinnoittelussa on käytössä niin sanottu vyöhykehinnoittelu. Liittymismaksut ovat arvonlisäverollisia (alv 24 %). Vyöhykehinnoittelua

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa Jenna Kainulainen Tulevaisuuden sähköt 100 vuoden kokemuksella Aloitimme sähkönsiirron vuonna 1912 paikassa nimeltä Karuna. Suomi ja maailma ovat sittemmin muuttuneet.

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 986/422/2011 JULKINEN 2.5.2012 ASIA Etäluettavan mittauslaitteen lukemisesta veloittaminen asiakkaan vaihtaessa sähkönmyyjää useammin kuin kerran vuoden kuluessa. ASIANOSAINEN

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.3.2016

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.3.2016 Verkkopalveluhinnasto Caruna Oy 1.3.2016 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon liittyvän

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Metsätaloudenharjoittajan ilmoittamisvelvollisuus. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto Sami Varonen

Metsätaloudenharjoittajan ilmoittamisvelvollisuus. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto Sami Varonen Metsätaloudenharjoittajan ilmoittamisvelvollisuus Valtiovarainvaliokunnan verojaosto Sami Varonen Taustaa Metsätalouden harjoittajalla tarkoitetaan tässä esityksessä luonnollista henkilöä, kuolinpesää

Lisätiedot

Älyverkkotyöryhmän terveiset. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala

Älyverkkotyöryhmän terveiset. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala Älyverkkotyöryhmän terveiset Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 1.2.2017 Ylitarkastaja Tatu Pahkala Sisältö Taustaa älyverkkotyöryhmälle Älyverkkovisio Alustavia tuloksia työryhmästä Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Liikenne- ja viestintävaliokunta 09.06.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kv. lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

SÄHKÖN VERTAIS- TUOTANTO TEKEE ENERGIAYHTIÖISTÄ TARPEETTOMIA

SÄHKÖN VERTAIS- TUOTANTO TEKEE ENERGIAYHTIÖISTÄ TARPEETTOMIA 058 Peruste #4 2015 energiapolitiikka euroopassa SÄHKÖN VERTAIS- TUOTANTO TEKEE ENERGIAYHTIÖISTÄ TARPEETTOMIA Perinteisiä sähkönmyyjiä närästää, kun ihmiset myyvät energiaa toinen toisilleen ilman välikäsiä.

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

Arto Gylén PKS Sähkönsiirto Oy. Syrjimättömyyden varmentamisen toimintaohjelma

Arto Gylén PKS Sähkönsiirto Oy. Syrjimättömyyden varmentamisen toimintaohjelma Arto Gylén 22.4.2014 PKS Sähkönsiirto Oy Syrjimättömyyden varmentamisen toimintaohjelma Sisällys 1. JOHDANTO 2. TOIMINNALLINEN ERIYTTÄMINEN 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 1226/420/2012 JULKINEN 29.11.2012 ASIA Vahvistusilmoituksen lähettämisen laiminlyönti ja laskun lähettäminen ennen huomautusajan päättymistä ASIANOSAINEN 220 Energia

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Sähköntuotannon siirtomaksun kattohinnoittelun soveltamisalasta

Sähköntuotannon siirtomaksun kattohinnoittelun soveltamisalasta Kirje 1 (7) Energiaviraston lausunto (dnro 1298/403/2013) 12.3.2014 Sähköntuotannon siirtomaksun kattohinnoittelun soveltamisalasta Selostus asiasta Energiamarkkinavirastolta (nykyisin Energiavirasto,

Lisätiedot

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto Verotus jakamistalouden aikana 16.11.2016 Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto VEROLAINSÄÄDÄNTÖ Suomen tuloverolainsäädäntö lähtee laajasta tulokäsitteestä:

Lisätiedot

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Sähköverkkotoiminnan Keskustelupäivä Kalastajatorppa Helsinki 18.11.2013 Matti Ilonen Esityksen sisältö KAH kustannusten rajaaminen tehostamiskannustimessa ja vahvistuspäätösten

Lisätiedot

Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen!

Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen! Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen! Montako asiakasta teillä käy päivittäin? Moniko heistä on todellinen ostaja? Kuinka monet poistuvat ostamatta? Osaatko optimoida oikean henkilökuntamäärän kullekin

Lisätiedot

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen Sähkön liittymismaksut, hinnasto 1.1.2015 alkaen Yleistä Outokummun Energia Oy noudattaa sähköverkkoon liittymisessä Energiateollisuus ry:n suosittelemia sähkön käyttöpaikkojen liittymisen ehtoja LE 2014

Lisätiedot

Loisteho ja loistehoreservi. Verkkotoimikunta

Loisteho ja loistehoreservi. Verkkotoimikunta Loisteho ja loistehoreservi Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tässä esitetty ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Loisteho ja loistehoreservi. Käyttötoimikunta

Loisteho ja loistehoreservi. Käyttötoimikunta Loisteho ja loistehoreservi Käyttötoimikunta 2.12.2013 2 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tässä esitetty ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 9/420/2011 ENERGIMARKNADSVERKET. Verkonhaltijan yksilöinti ja sähkön myyntiä koskevat tiedot sähkön siirtolaskussa

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 9/420/2011 ENERGIMARKNADSVERKET. Verkonhaltijan yksilöinti ja sähkön myyntiä koskevat tiedot sähkön siirtolaskussa ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 9/420/2011 4.5.2011 ASIA Verkonhaltijan yksilöinti ja sähkön myyntiä koskevat tiedot sähkön siirtolaskussa ASIANOSAINEN Rauman Energia Oy Kairakatu 4 26100 Rauma TOIMENPIDEPYYNNÖN

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan:

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan: Kaupunginhallitus 144 11.04.2016 Kaupunginvaltuusto 49 30.05.2016 Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat 116/07.073/2016 KH 11.04.2016 144 Valtuustossa 29.2.2016 jätetty

Lisätiedot

Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta

Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta Ohje 1 (12) Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta Laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta (1129/2003, jäljempänä alkuperätakuulaki) uudistettiin kesällä 2013. Lakia

Lisätiedot

Liittymien hinnoitteluperiaatteet

Liittymien hinnoitteluperiaatteet OULUN SEUDUN SÄHKÖ Verkkopalvelut Oy Liittymien hinnoitteluperiaatteet Käytössä 01.6.2009 alkaen Y:\Johtoryhmä\Hinnat\2009liittymähinnoitteluperiaate OSSV OY 1-vaihemuutos2.doc A. Yleistä sähköliittymistä

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta Kaija Niskala 12.6.2013 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan esikuva Missio Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi:

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian etätuotanto

Uusiutuvan energian etätuotanto Uusiutuvan energian etätuotanto COMBI YLEISÖSEMINAARI 26.1.2017 Pirkko Harsia Yliopettaja, koulutuspäällikkö 1 COMBI WP4.5: UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTOON LIITTYVÄT YHTEISKUNNALLISET JA JURIDISET KYSYMYKSET

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot