Kainuun Etu Oy. Kertomus toiminnasta 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun Etu Oy. Kertomus toiminnasta 2009"

Transkriptio

1 Kertomus toiminnasta

2 VISIO KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT:... 3 ARVOT:... 3 ASIAKKAAT:... 3 Asiakastyytyväisyyden keskiarvot toimialoittain... 4 Asiakastyytyväisyys 2009 kysymyksittäin... 4 HENKILÖSTÖ... 6 Henkilöstötyytyväisyys Sairauspoissaolot TOIMINTA ICT-, ELEKTRONIIKKA- JA METALLITOIMIALAT IT Pooli Group NetInPro II (Metapart verkosto) Prima Network Palveluyrittäjyyden kehittäminen, esiselvityshanke ORDER -koulutusprojekti Metapart tuotannnonohjaus Yritys + (Asiantuntijapalvelut yritysten kehitys- ja investointihankkeille) Sustainable Village Consortium esiselvitys Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä-Kainuun ja Koillismaan poro-petotilanteessa hanke (Poropanta hanke)) Vuonna 2009 suunniteltuja ja v alkavia hankkeita eetu Sähköisen liiketoiminnan kehittämishanke Kainuu Global Booming METSÄ- JA PUUTUOTETEOLLISUUDEN TOIMIALAT Kainuun metsä-ja puutalouden teemaohjelman koordinaatiohanke Kehittyvä Puuhuolto Kainuussa Siirtoautojen ohjauksen optimointisovellus Biomassaterminaaliverkosto Eastwood Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa hanke KAINU Huonekaluteollisuuden kehittämishanke Alkavia hankkeita Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoilla KIVI- JA KAIVANNAISTEOLLISUUDEN TOIMIALA Kainuun kivi- ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelma Paltamon kalkkikivitutkimus Kaivannaisteollisuuden kehittämisohjelman laatiminen Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen Kainuussa Kainuun luonnonkiviesiintymien hyötykäytön kehittäminen Työkalu kemikaaliturvallisuuteen liittyvään riskien arviointiin Kansainvälinen tutkimusyhteistyö ELÄMYSTUOTANTO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUSTOIMIALAT Kainuun KV matkailumarkkinoinnin koordinointihanke Kainuun luontomatkailun teemaohjelman koordinointihanke Invest in Kainuu Invest in Kainuu Activation Erähenkisen matkailupalvelujen Startti -hanke Idän Taiga alueen matkailuyhteistyön kehittäminen Kainuun vaelluskalahanke Oulujärven matkailuyhteistyöhanke GEO matkailun mahdollisuudet Kainuussa (päättynyt) Japani Kainuu hanke (päättynyt) Alkavia hankkeita LUMA luontomatkailusuunnitelma Idän Taigan alueelle FDI - Rakenna muutos Kainuun ulkoisen viestinnän kehittämishanke HYMY Hyrynsalmen ja Ristijärven alueen yritysten pöyhintähanke Kainuun kulttuuriympäristöohjelma hanke Päiväkotiverkosto hanke CINERGY NPP kansainvälinen hanke Kainuu emba V

3 on Kainuun kaikkien kuntien omistama voittoa tavoittelematon Kainuun elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Yhtiön tehtävänä on tukea Kainuussa sijaitsevien yritysten kannattavaa liiketoiminnan kasvua. Yhtiö tukee yrityksiä liiketoimintaosaamisen eri osa-alueilla, kansainvälistymisessä, yhteistyön rakentamisessa sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Yhtiö johtaa ja vastaa yrityslähtöisistä kehityshankkeista yhteistyössä yrityksien, oppilaitosten ja kehitysorganisaatioiden kanssa. Lisäksi yhtiöllä on yritysten toimintaympäristön parantamishankkeita. Toimintavuoden aikana lähes kaikki hankkeet uudistettiin. Vanha hankekanta ajettiin alas ja uudet hankkeet käynnistettiin. Kainuun elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden kanssa tehtiin yhteistoimintaa ns. kelporyhmässä, jossa kehittämisasioita on tarkasteltu laajemmin. Yhtiö tiedotti kuntia suoraan toiminta- ja hankeraportilla, yhtiökokouksessa sekä tiedotusvälineiden kautta. Yhtiön hankkeiden suurimpina rahoituslähteinä olivat EU komission erillisohjelmat, Kainuun maakuntakuntayhtymän hallinnoimat EAKR rahat ja maakunnan kehittämisrahat sekä TE - keskuksen Manner Suomen maaseutuohjelman ja ESR rahat. Yhtiö on erittäin toivottu yhteistyökumppani sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhtiön laatujärjestelmä täyttää vaatimukset laadunvarmistamisstandartista SFS-EN ISO 9001:2000, ympäristöstandartista SFS 14001:2004 sekä täyttää OHSAS työ-, terveys- ja turvallisuusvaatimukset. VISIO 2013 on yritysten kehittämistarpeet tunteva, luotettava asiantuntija sekä haluttu yhteistyökumppani, joka tuottaa korkeatasoisia palveluja Kainuussa toimiville yrityksille. Yhtiö luo yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa Kainuun talousihmeen ja toimii välittäjän roolissa parhaan tietotaidon ja yhteistyökumppaneiden saamiseksi maailmalta. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: ARVOT: Yritys/asiakaslähtöisyys Toimiala- ja rahoitusosaaminen Yhteistyö- ja verkostoitumiskyky Innovatiivisuus, uudistumis- ja reagointikyky Riittävät ja kilpailukykyiset resurssit suhteessa tavoitteisiin 1. Asiantuntemus, 2. Tuloksellisuus, 3. Luotettavuus, 4. Asiakaslähtöisyys, 5.Luovuus ASIAKKAAT: Avaintoimialojen yritykset, jotka ovat valmiita kehittymään, uusiutumaan ja kasvamaan. Omistajat: Rahoitus panos - tuotos 3

4 Asiakastyytyväisyyden keskiarvot toimialoittain Asiakaskyselyn keskiarvot toimialoittain (83/218) Puutoimiala 3,27 3,22 Kivitoimiala 3,47 4,28 It, elektroniikka ja metalli 3,24 3, Elämysteollisuus 2,78 2,96 Koko yhtiön keskiarvot ,16 3,26 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 Asiakastyytyväisyys 2009 kysymyksittäin 4

5 :n Asiakastyytyväisyykysely 2009 (83/128) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 a) b) c) d) e) f) g) Erinomainen Erittäin hyvä Hyvä Kohtalainen Heikko :n Asiakastyytyväisyyskyselyn kysymykset 1 a). Vastaanottoajan saaminen :stä on helppoa 1 b). Henkilökunta on huomaavaista ja ystävällistä 1 c). Henkilökunnalla on kyky tarjota vastaus /ratkaisu tiedusteluihin/ongelmiin 1 d). Henkilökunta on helposti tavoitettavissa 1 e). Henkilökunta vastaa nopeasti tiedusteluihin 1 f). Henkilökunta on ammattitaitoista 1 g). Olen erittäin tyytyväinen :n henkilökunnan palveluun 2. :llä on hyvä ymmärrys yritykseni/perustettavan yritykseni toiminnasta 3. on tietoinen ajankohtaisista asioista toimialallani 4. pitää lupauksensa 5. pitää yritystäni ajan tasalla asioiden/projektien /toimeksiantojen edistymistä 6. :n ehdottamissa ratkaisumalleissa on luovuutta ja innovatiivisuutta 7. Yritystäni koskevassa asiassa/projektissa/toimeksiannossa kertoo täsmällisesti mahdollisista muutoksista ja pyrkii keskustelemaan niistä 8. Yritystäni koskevassa asiassa/projektissa/toimeksiannossa antaa selvityksen siitä mitä on tehty ja miksi 9. :n kanssa on helppo tehdä yhteistyötä 10. tarjoaa henkilökohtaista ja yritykselleni räätälöityä neuvontaa 11. :n palveluista on hyötyä yritykseni toiminnalle/kehittymiselle 12. :n palvelu on korkeatasoista 5

6 HENKILÖSTÖ Yhtiön toimitusjohtajana toimi Antti Toivanen. Yhtiön toimialoista vastasivat Mikko Kettunen (IT, elektroniikka ja metalli), Tuomo Tahvanainen (elämystoimiala), Jari Komulainen (puu ja metsä) ja Martti Palviainen (kivi ja kaivannaisteollisuus). Yhtiön kansainvälisistä hankkeista vastasi Ninetta Chaniotou. Henkilökuntaa yhtiöllä oli vakituisessa työsuhteessa kuusi henkilöä. Valtaosa henkilökunnasta työskenteli erillisrahoituksilla projekteissa. Kokoaikaisiksi työvuosiksi muutettuna yhtiö työllisti vuonna 2009 yhteensä 34,2 henkilöä. Henkilöstömäärän kehitys ,13 26,6 29,5 34, , Henkilöstötyytyväisyys 2009 :n henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % a) b) c) d) e). 5 f). 5 g). 5 h). 5 i) Erinomainen Erittäin hyvä Hyvä Kohtalainen Heikko 6 a) b) c) d) e)

7 :n Henkilöstökyselyn kysymykset 1. on hyvä työnantaja 2. :n henkilöstöllä on hyvä työilmapiiri 3. :n henkilökunnalla on hyvä yhteistyö- ja tiimityöskentelyhenki 4. tarjoaa miellyttävän työympäristön 5 a). :n sisäinen kommunikointi on toimiva 5 b). :n visio on selkeästi kommunikoitu kaikille työntekijöille 5 c). :n strategia ja tavoitteet on selkeästi kommunikoitu kaikille työntekijöille 5 d). :n arvot ovat selkeästi kommunikoitu kaikille työntekijöille 5 e). :n johto tiedottaa ja kommunikoi yhtiön yleisestä toiminnasta 5 f). on kommunikoinut selkeästi asettamansa palvelutavoitteet asiakastyytyväisyyden saavuttamiseksi 5 g). :n henkilöstön on helppo lähestyä yhtiön johtoa/johtajaa 5 h). :n johto antaa nopeaa palautetta tehdystä työstä 5 i). :n johto/johtaja kohtelee henkilökuntaa tasavertaisesti 6 a). Työni on haastavaa ja mielekästä 6 b). Pystyn kehittymään työssäni 6 c). tarjoaa tarvittavaa koulutusta työni vaativiin tehtäviin 6 d). Minulla on työni vaatimat päätöksentekoon tarvittavat valtuudet 6 e). Mielipiteilläni on merkitystä :ssä 7. antaa henkilöstölle koulutusta ja ohjausta paremman asiakaspalvelun tarjoamiseksi 8. Tiimityöskentelyä tehdään tarpeen vaatiessa organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi 9. rohkaisee tiimityöskentelyyn paremman kommunikoinnin saavuttamiseksi 10. :n henkilöstön innovatiivisuus ja luovuus työssä/toimeksiannoissa /projekteissa/asiakaspalvelussa palkitaan Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot vuonna 2009: 7,54 pv/hlö Sairauspoissaolot (pv/hlö) ,46 6,85 7, , ,9 1,1 5,

8 TOIMINTA 2009 Kokoukset ja hallitus Varsinainen yhtiökokous pidettiin Hallitus piti kokouksia vuoden aikana kahdeksan (8) kertaa, kaksi (2) kokousta ja kuusi (6) kokousta. Hallituksen varsinaiset jäsenet olivat saakka Raimo Piirainen pj., Eero Hagrén, Aimo Korhonen, Timo Säkkinen ja Pekka Heikkinen ja yhtiökokouksen jälkeen uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Hannu Juntunen pj., Petri Kauppinen, Eero Hagrén, Heimo Keränen ja Pekka Heikkinen. Tilintarkastaja Ernst & Young Oy KHT -yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Eero Huusko Kajaanin toimipiste. Riskit ja epävarmuustekijät Yhtiö pystyy toteuttamaan yhtiöjärjestyksen ja liiketoimintasuunnitelman mukaista tehtäväänsä hyvin, mikäli kunnilta tulee riittävä perusrahoitus jatkossa. Suurimmat toiminnalliset riskit liittyvät kilpailutukseen, kulujen hyväksyttävyyteen rahoittajilta ja kansainvälisissä hankkeissa yhteistyökumppaneihin. Hankkeissa yritetään toteuttaa yhä suurempia kokonaisuuksia, jolloin riskien koko voi myös kasvaa. Myös ydinhenkilöstön hallitsematon vaihtuvuus voi olla riskitekijä, mikäli yhtiön tulevaisuus ei ole riittävän turvattu. Suomessa meneillään oleva valtion toimintojen keskittäminen voi merkitä muutoksia toimintaympäristöön. Yhtiön näkymät Yrityslähtöisiä kehittämistehtäviä olisi yhtiöllä huomattavasti enemmän, kuin yhtiön taloudellisten resurssien puitteissa on mahdollista toteuttaa. Yrityslähtöisiä hankkeita olisi mahdollisuus toteuttaa pienellä omarahoituksella. Myös kansainväliset rahoituskanavat ovat haettavissa ja tarjoaisivat merkittävän resurssin kehittämiseen, mikäli omarahoitusta olisi enemmän käytettävissä. :n tehtäväkentän laajentaminen on mahdollista. Tämä vaatisi resurssien lisäämistä kehittämistoimintaan. Yhtiön talouden tunnuslukuja Liikevaihto + muut tuotot

9 Yhtiön kokonaistulot 2009 olivat Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli ja liiketoiminnan muut tuotot vuonna 2009 olivat (mm. projekti- ja muut avustukset). Toiminnan taloudellinen tulos osoittaa tappiota, joka esitetään kirjattavaksi voitto/tappio tilille. Yhtiön oma pääoma vuonna 2009 on Yhtiön palkka- ja henkilöstökulut olivat vuonna 2009 yhteensä Yhtiön hankkimat ulkopuoliset palvelut olivat vuonna 2009 yhteensä Palvelut olivat asiantuntija-, konsultointi- ja koulutuspalveluita yrityksille, jotka rahoitettiin pääasiallisesti projekteista. Liiketoiminnan muut kulut olivat vuonna 2009 yhteensä ja ne kohdistuivat suurelta osin projekteille. Yhtiön saamiset koostuvat pääasiassa julkisten rahoittajien rahoitusosuuksista Yhtiöllä on tilikauden lopussa toiminnassa noin 11,4 miljoonan euron hankekanta kohdistuen kaikille Kainuun avaintoimialoille.. Yhtiön keskeisiä tunnuslukuja vuosilta Kokonaistulot Liikevaihto Muut tulot Palkat/henkilöstö Ostopalvelut Muut kulut Saamiset Tulos Tase Oma pääoma Henkilöstö 34, , ,1 26,6 1. ICT-, ELEKTRONIIKKA- JA METALLITOIMIALAT Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna noin 30 prosenttia. Liikevaihto putosi edellisvuoden 78 miljardista eurosta 55 miljardiin euroon. Liikevaihto väheni eniten metallien jalostuksessa ja vähiten tietotekniikka-alalla. Teknologiateollisuuden tilauskehitys jatkui heikolla tasolla myös vuoden 2009 lopulla erityisesti, kun uusia tilauksia verrataan kriisiä edeltävään aikaan. Tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan ja 5 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilausten lisääntyminen kertoo markkinatilanteen vakautumisesta, joskin useissa yrityksissä nämä tilaukset ovat pituudeltaan lyhytaikaisia. On merkittävää, että uudet tilaukset olivat loka-joulukuussa 40 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä, heinä-syyskuussa (Lähde: Teknologiateollisuus ry) Kainuussa taantuma ja rakennemuutos on kohdistunut rankimmin Sotkamossa toimivaan Incapiin, joka käynnisti 2009 yt-neuvottelut ja teki päätöksen Kainuun yksikön sulkemisesta. Taantuma on koitellut rankasti myös Kainuun metallitoimialaa, mutta esimerkiksi Katera Steel on investoinut voimakkaasti uusiin tuotantotiloihinsa Renforsin Rannassa. :n toiminnassa vuoden 2009 aikana olemme panostaneet voimakkaasti liiketoimintaverkostoiden kautta kainuulaisten yritysten tukemiseen ja kehittämiseen. Metallialan Metapart verkostossa on ollut investointeja, vientikaupan uusia avauksia ja tuotannonohjauksen tehostamisohjelma. Kaivosteollisuuteen ja teollisuus-rakentamiseen keskittynyt Kainuun Prima verkosto on aktiivisesti etsinyt ja tiedottanut uusista lähialueen rakennuskohteista. ICT-alan verkosto ITpooli on avannut toimiston Helsinkiin keskelle Etelä-Suomen markkinoita. 9

10 on vuoden 2009 aikana tehnyt töitä uuden yritystoiminnan löytämiseksi Kainuuseen. Tämä työ on ollut yritysten investointisuunnitelmissa auttamista, alueelle sijoittuvien yritysten kanssa käytyjä sijoittumisneuvotteluja ja laajaa yhteistyötä paikallisesti eri sidosryhmien ja rahoittajien kanssa. 180 Henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit metalliteollisuudessa (TOL 24-25, 28-29, 30, 33) Kainuussa 160 Indeksi 2005= / / / / / / / / / /2009 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Hanketoiminnan keskeiset periaatteet ICT-, elektroniikka- ja metallitoimialalla tunnemme asiakkaamme ja heidän kehitystarpeensa 10

11 1.1. IT Pooli Group hoidamme projektisuunnittelun selvitämme rahoituskanavat ja hankimme rahoituksen teemme yrityssitoumussopimukset rekrytoimme asiantuntijat ja osaajat johdamme projektin hoidamme kilpailutukset, maksuliikenteen, maksatukset ja raportoinnin mittaamme saavutetut tulokset Toiminta-aika: Kehitysjohtaja /projektipäällikkö Kare Casals Rahoitus: , josta 65 % EAKR ja valtion vastineraha, 23,95 % yritykset ja 11,05% Tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat pitkälti kaupalliset: 1. Yhteisen julkisivun rakentaminen ja vakiinnuttaminen 2. Tuotteiden kaupallistaminen 3. Kehitysjohtaja keskellä kansallisia markkinoita Helsingin toimistolla 4. Yhteisen markkinointiyhtiön konseptin testaus 5. Yritysten kansainvälistyminen Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Hanketta toteutettiin yhden henkilön eli projektipäällikön koordinoimana ja voimin siten että tarvittavaa asiantuntemusta tai resursseja hankittiin ulkopuolelta tarpeen mukaan. Mukana olevien yritysten kehittämistoimenpiteitä suoritettiin sekä projektipäällikön, että ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta siten, että hanke osallistui kustannuksiin silloin kun sen katsottiin olevan tarpeellista. Muissa tapauksissa pyrittiin käyttämään mahdollisimman paljon projektipäällikön asiantuntemusta ja jo saatavilla olevia tuotteistettuja asiantuntijapalveluja ja muita hankkeita. Saavutetut avaintulokset 2009 Elokuussa 2009 avattiin aivan Helsingin ydinkeskustassa IT-Poolin yhteinen toimisto, jossa on tarjolla kokous- ja työtiloja kainuulaisten ICT-alan yritysten käyttöön. Tämä on lisännyt merkittävästi myös IT-Poolin ja sen yritysten tunnettavuutta ja uskottavuutta markkinoilla. Usean yrityksen tuotteita ja palveluja on myös tuotteistettu, ja otettu ensimmäisiä askelia laajempia maakunnan ulkopuolisia markkinoita ja kansainvälistymistä kohti. IT-Pooli järjesti tai osallistui 8 tapahtumaan ja 16 hankkeeseen. IT-Pooli tai/ja sen jäsenet osallistuivat yhteensä 22 tapahtumaan, sekä Suomessa että ulkomailla. Yritykset Mukana hankkeessa on 22 yritystä, joissa työskentelee noin 300 asiantuntijaa NetInPro II (Metapart verkosto) Toteutusaika: Projektipäällikkö Teuvo Nissilä Rahoitus: , josta 65% Kainuun Kehittämisraha, 20% yritykset ja 15% Kainuun Etu Oy Tavoitteet 11

12 Hanke pohjautuu aikaisempiin Metapart ja NetInPro hankkeisiin, joista NetInPro hankeessa syntyi 90 uutta työpaikkaa. Hankkeen tavoitteena on saada muodostettua yksittäisille yrityksille hankkeen nivomana yritysryhmänä laajempia toimeksiantoja, sopimusvalmistuskumppaneita, uusia tuotteita (tuotemylly), yritysten omien osaamisalueellansa kilpailukykyä sekä kansainvälistyvää toimintaa. Lisäksi tavoitteena on yhteistyön kasvattaminen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Toiminnalliset lyhyen aikavälin tavoitteet: Tuotemyllyn mallintaminen ja testaaminen (suojattu) Tuotannonohjauksen tehostaminen o Erillinen TYKES hanke noin mukana 5 Metapartin jäsentä projekti-insinöörinä Raimo Kovanen (Transtech) Oppilaitosyhteistyön kasvattaminen Kansainvälistymistoimenpiteiden käynnistäminen Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Tuotannonohjauksen tehostamisohjelma on toteutettu erillisellä TYKES- rahoituksella 5:lle Metapart verkoston yritykselle. Oppilaitosyhteistyönä toteutettiin pintakäsittelylaitos R-rantaan; koulutus,tutkimus ja tuotekehitys ainoana maailmassa. Mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu, Blastman Robotics ja Katera Steel Oy. Tavoite on neljä opinnäytettä/vuosi. Uusi projekti on käynnistetty koskien jätteenkäsittelyä. Tavoitteena Kaksi opinnäytetyötä. Kumppanina Ekokymppi Oy. Mehi Oy:n Kiinan vientikaupan tehostamisohjelma käynnistetty 2009 yhdessä AMK:n kanssa. Toteutus ajoittuu vuoden 2010 puolelle. Saavutetut avaintulokset 2009 Pintakäsittelylaitos R-rantaan. Työpaikat turvattu. Ei yhtään konkurssia. Tuotannon ohjausjärjestelmä kaikissa Metapart-yrityksissä. Yritykset Mukana hankkeessa on 13 yritystä, joissa työskentelee noin 450 työntekijää. Yritysten yhteinen liikevaihto on 122 M Prima Network Toteutusaika: Projektipäällikkö Pasi Kenola Rahoitus: , josta 65% Kainuun Kehittämisraha, 20% yritykset ja 15% Kainuun Etu Oy Tavoitteet Kainuun Prima projekti on vuoteen 2010 ulottuva kehitysprojekti, jossa on tarkoituksena maksimoida kainuulaisten yritysten osanotto Talvivaaran kaivosprojektissa sekä muissa lähialueen uusissa kaivos- sekä teollisuusrakennusprojekteissa. 12

13 Edellisen projektin tuloksena vuosina projektiyritykset saivat kauppoja Talvivaarasta 57 M arvosta. Projektissa avustetaan kaivos- ja teollisuusyrityksiä löytämään paikallisia tuotteita ja palveluja sekä ohjataan alueen yritysten toimintaa vastaamaan uusien projektien tarpeita. Toteutustavaksi on valittu verkostoituminen, joka mahdollistaa laajojen toimituskokonaisuuksien tarjoamisen suurten toimijoiden kilpailijoina tai alihankkijoina. Yhteistoimintaa varten on luotu Kainuun Prima -yritysverkosto, joka jakaantuu eri toimialoihin seuraavasti: Prima Cargo - Maansiirto ja kuljetus Prima Engineers Suunnittelu Prima Construction- Rakentaminen Prima Metal Metallitoimiala Prima Service Teollisuuspalvelu Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Yritysten verkostoitumista on ylläpidetty ja kehitetty säännöllisillä kuukausipalavereilla, tiedotteilla, yritysvierailuilla sekä vierailuilla uusiin kaivosprojekteihin. Yrityksiä on avustettu kehittämään palveluja ja tuotteita. Markkinatietoa on kerätty aktiivisella yhteydenpidolla kaivos- ja teollisuusrakennusprojekteihin sekä messu- ja seminaariosallistumisilla. Barentsin alueen markkinoita on selvitetty erillisellä Luoteis- Venäjän markkinointiprojektilla. Saavutetut avaintulokset 2009 Prima verkoston yritysten myynti Talvivaaraan on Prima projektin aikana vv ollut 49 M. Lähes kaikki mukana olevat yritykset ovat saaneet tilauksia Talvivaarasta ja muutamilla yrityksillä on jatkuvia ylläpito- ja kunnossapitosopimuksia kaivoksiin. Mukanaoleviin yrityksiin on syntynyt 37 uutta pysyvää työpaikkaa. Normaalityöpäivinä yrityksillä on kaivosalan yrityksissä töissä noin 50 henkilöä, mutta kunnossapitoseisokkien tai merkittävien rakennusprojektien aikana lukema on tästä huomattavasti suurempi. Prima yritysverkosto on tunnettu kaikissa uusissa suomalaisissa kaivosprojekteissa ja verkostoyritykset ovat tehneet tarjouksia ja saaneet kauppoja myös muista projekteista. Yritykset Mukana hankkeessa on 44 yritystä, joissa työskentelee noin 1100 työntekijää. Yritysten yhteinen liikevaihto on 147 M Palveluyrittäjyyden kehittäminen, esiselvityshanke Toteutusaika: Projektipäällikkö Mikko Kettunen (oto) Projektisuunnittelija Tuula Metsävainio (100 % työaika) Rahoitus: , josta Kainuun Kehittämisraha 70% ja 30%. Tavoitteet Esiselvityksen tavoitteena oli löytää Kainuuseen sopivia kehitysmalleja ja ratkaisuja b2b-alan yritysten elinvoimaisuuden ja kasvun turvaamiseksi. 13

14 Hankkeen tavoitteena oli selvittää palvelualan kehittämistarpeet viidellä valitulla toimialalla. Toimialat ovat: ICT, matkailua palvelevat yritykset, hoiva-ala, kuljetusala ja teollisuuspalveluyritykset. Jokaiselta valitulta toimialalta haastateltiin yritystä. Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Keskimäärin 2-3 tuntia kestävässä yritysanalyysihaastattelussa käytettiin kaikille toimialoille suunnattua kysymyspatteristoa ja selvitettiin yrityksen vetäjän kanssa yrityskohtainen tilanne liiketoiminta-alueittain, tulevaisuuden näkymiä sekä kehityksen esteitä ja haasteita. Haastattelun jälkeen yritys sai haastattelijan tekemän sanallisen ja graafisen palauteraportin, jota yritys voi halutessaan käyttää oman liiketoimintansa tarkastelun ja suunnittelun työkaluna. Kaikista tiedoista koottiin toimialoittain tilannekuva ja kehitystarpeet. Saavutetut avaintulokset kainuulaisen yrityksen analysoidut tiedot, johtopäätelmät ja toimenpide-ehdotukset maakunnan b2bpalvelualan kehittämiseksi. Tuloksena joulukuussa 2009 julkaistu loppuraportti. Yritykset Esiselvityksen kohteena oli 97 Kainuussa toimivaa yritystä, joissa työskentelee noin 1500 työntekijää ORDER -koulutusprojekti Toteutusaika: Projektipäällikkö Tarmo Pallari Projektisuunnitteluja Tuula Metsävainio (50% työaika) Rahoitus: , josta 73,94 % ESR, 17,81 % Yritykset, 6,25 % Kainuun Etu Oy, 1 % Kajaanin Ammattikorkeakoulu ja 1 % Kainuun Ammattiopisto/Aikuisopisto Tavoitteet Tavoitteena on kainuulaisten pk-yritysten henkilöstön kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen vastaamaan kiristyvää kilpailua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tavoite saavutetaan koordinoimalla yritysten koulutustarpeita vastaavaa lyhytkestoista koulutusta joko olemassa olevasta koulutustarjonnasta (oppilaitokset), suunnittelemalla yrityskohtaisiin tarpeisiin liittyvää lyhytkestoista täsmäkoulutusta (koulutussuunnittelu) ja ohjaamalla yrityksiä käyttämään valmiiksi tuotteistettuja asiantuntijapalveluita (TE-keskus). Projektin tuloksena mukaan tulevien yritysten henkilöstön osaamistaso kasvaa ja yrityksiin syntyy: 1) työpaikkakouluttajia ja ohjaajia, 2) henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia, 3) rekrytointi- ja perehdytyssuunnitelmia. Tulosmittarit Hankkeelle on asetettu seuraavat mittarit: Osallistuvia yrityksiä 75, joissa työskentelee noin 1000 henkilöä Koulutuksiin osallistuu noin 70% henkilöstöstä eli noin 700 henkilöä Koulutuspäiviä järjestetään 4190 henkilötyöpäivää.. Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Projektin käynnistettyä aloitettiin laaja tiedotuskampanja hyödyntäen useita eri medioita. Projektin omien verkkosivujen sekä markkinointimateriaalien suunnittelu käynnistettiin. Aktiivisen yrityskontaktoinnin tarkoituksena oli viestittää projektista sekä hankkia uusia yrityksiä mukaan projektiin. 14

15 Koulutussuunnittelussa hyödynnettiin hankekumppaneiden KAO/Aikuisopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun osaamista. Asiantuntemuksen hyödyntämiseksi käynnistettiin erityinen koulutussuunnitteluryhmä, jossa on edustus jokaisella hanketoimijalla. Pääpaino syksyn koulutuksissa oli vaativissa ICT-alan koulutuksissa. Saavutetut avaintulokset 2009 Koulutuksia toteutettiin yhteensä 16 eri koulutusta joihin osallistui 69 henkilöä. Osallistujat olivat seitsemästätoista (17) eri yrityksestä ja henkilötyöpäiviä kertyi yhteensä 173 henkilötyöpäivää. Koulutukseen osallistuneista yhdeksän oli naisia. Projektissa suoritetun laajan osaamis- ja koulutustarvekartoituksen pohjalta luotiin kuuteentoista (16) yritykseen koulutussuunnitelman ensimmäinen vaihe. Yritykset Mukana hankkeessa on 38 yritystä, joissa työskentelee noin 438 työntekijää. Yritysten yhteinen liikevaihto on noin 71 M (mukana olevien suuryritysten liikevaihtoa ei ole laskettu mukaan) Metapart tuotannnonohjaus Toteutusaika: Projektipäällikkö Teuvo Nissilä Projekti-insinööri Raimo Kovanen Rahoitus: Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat (suunniteltu ) euroa, josta 48 % TYKES ja 52 % yritykset. Tavoitteet Metapart tuotannonohjaus -hankkeen tavoitteena oli saada käyttöön viidelle Metapart -yritysryhmään kuuluvalle kainuulaiselle konepajalle samansisältöinen tuotannonohjausjärjestelmä. Samanaikaisesti yrityksissä vietiin läpi strategiaprosessi, jonka tavoitteena oli luoda perusta yritysten kestävälle kehitykselle, johon tietojärjestelmäinvestointi sovitettaisiin. Konkreettiset tavoitteet kaikille osallistuneille yrityksille olivat: 1. Liiketoimintakonseptin kehittäminen ja strategiatyö 2. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän valinta ja käyttöönotto Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Projekti toteutettiin useamman pienen yrityksen ryhmähankkeena, jossa ulkopuolisena asiantuntijana toimi NESME Consulting Oy. Projektin sisäisinä asiantuntijoina toimivat :n asiantuntijat. Kehittämismenetelminä käytettiin koulutusta, yrityskohtaista konsultointia ja valmennusta, erilaisia prosessien kuvaamistapoja ja yhteistoiminnallisia työpajoja. Yritysten strategiatyö oli jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa yrityksille luotiin skenaariotyön kautta pitemmän aikavälin visio, jonka painopiste on asiakkuuksissa ja teknologiassa. Toisessa osassa suunniteltiin ja toteutettiin toimenpiteitä, jotka palvelevat yrityksiä lyhyellä aikavälillä ja keskittyvät yrityksen ketteryyden ja reaktiokyvyn lisäämiseen. Rinnan strategiatyön kanssa toteutettiin soveltuvien tietojärjestelmien tarvekartoitus sekä vaihtoehtoisten teknologisten toteutustapojen ja ohjelmistojen vertailu. Kun strategiatyö yrityksissä oli saatettu loppuun, edesautettiin asiantuntijoiden johdolla valitun ohjelmiston käyttöönottoa yritysten henkilöstöä kouluttamalla ja valmentamalla. Pääosa ohjelmiston koulutuksista toteutettiin etäkoulutuksena viikoittain ennalta sovittuna aikana 2 tunnin koulutusistuntoina 15

16 Saavutetut avaintulokset 2009 Hankkeessa toteutetulla strategiatyöllä oli kaksi tavoitetta. Nykytilan kuvaamisella ja tulevaisuuden suunnittelulla tähdättiin jalostamaan lyhyellä aikavälillä tehtäviä päätöksiä. Pitkällä aikavälillä tähdättiin juurruttamaan yrityksiin toiminnan systemaattisen suunnittelemisen kulttuuria ja työkaluja. Neljälle viidestä mukana olleista yrityksistä hankittiin toiminnanohjausohjelmisto, joka integroi yritysten eri toiminnat yhteen järjestelmään. Nyt tuotantoon ja toimintaan liittyvä tieto tallennetaan yhteiseen tietokantaan, josta se on saatavissa loogisesti järjestetyn ohjelmiston avulla nopeasti yrityksessä toimivien henkilöiden katsottavaksi ja käytettäväksi. Ohjelmiston toteutustapa SaaS (Software as a Service) tekniikalla oli avain sen käyttöönottoon. Hankkeen yksi merkittävä tulos oli, että uuden innovatiivisen teknologian avulla on mahdollista saada myös pienen mikroluokan yrityksen taloudellisilla ja henkilöresursseilla käyttöön toimintaa ohjaava tietojärjestelmä. Yritykset Mukana hankkeessa oli 5 yritystä, joissa työskentelee noin 60 työntekijää. Yritysten yhteinen liikevaihto on noin 5 M Yritys + (Asiantuntijapalvelut yritysten kehitys- ja investointihankkeille) Toteutusaika: Projektipäällikkö Seppo Räisänen Rahoitus: , josta 90% Kainuun kehittämisraha ja 10 % Tavoitteet Hanke tarjoaa neuvontapalveluita Kainuun alueella oleville yrityksille ja tarvittaessa mahdollisille uusille syntyville yrityksille. Tavoitteena on aktivoida yritysten kehityshankkeita ja investointeja. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki kainuulaiset yritykset. Yrityskohtaista neuvontaa yritysten investointeihin ja henkilöstön palkkaukseen: Investointi-, tulos-, tase- ja rahoituslaskelmat Liiketoimintasuunnitelmat Auttaa rahoitushakemuksissa Tietoa rahoittajista, rahoitusvaihtoehdoista ja investoineista Tietoa TE- keskuksen tuotteistetut palvelut. Henkilöstön rekrytointiin liittyvistä mahdollisuuksilta Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Menetelmät ja toimintatavat määräytyvät asiakkaan tarpeen mukaan. Peruslähtökohta on aina nykytilan kartoitus, jonka perusteella tehdään asiakkaan kanssa toimintasuunnitelma tulevista toimenpiteitä (tapaamisia keskimäärin 3-5/as). Yleisimmin tehdään hankesuunnitelma / liiketoimintasuunnitelma tai selviytymissuunnitelma ja rahoituslaskelma. Osa asiakassuhteista investointi/kehityssuunnitelman jälkeen on jatkunut yrittäjän sparraukseksella. Hanke tekee kiinteää yhteistyötä Finnveran Oyj, Ely- keskuksen, Leader- toimistojen kanssa. Osa asiakkaista ohjautuu hankkeen piiriin näiden yhteistyökumppaneiden kautta. Hanke on tehnyt myös yhteistyötä tiivistä Renforsin Rannan, Metsäkeskuksen (Suomussalmi), Lönnrot-instituutin ja Kuntien elinkeinoihmisten kanssa 16

17 Hankkeella on käytössä olevat laskentaohjelmat: Yritystulkki (Jadelcons Oy) ja Navita Yritysmalli (Teemuaho Oy). Saavutetut avaintulokset 2009 Hankkeen palveluja on käyttänyt 98 yritystä tai yritystoimintaa suunnittelevaa mennessä Hyrynsalmella 4 kpl, Kajaani 40, Kuhmo 4 kpl, Paltamo 7 kpl, Puolangalla 11 kpl, Ristijärvi 5 kpl, Sotkamo 9 kpl, Suomussalmi 7 kpl, Vaala 6 kpl, Kainuun ulkopuolelta 5 kpl. [KPL ] Naisyritäjiä Toteutuma [KPL ] [ok] [%] [ei] TYÖPAIKAT mahd. syn turvaavaa koulutuksessa Syntynyt [kesken] [KPL] [KPL] [KPL] [KPL] Investointi ja rahoituslaskelmat % , ,5 9 Yrityksen perustaminen % Toiminnan kehittäminen % Sijoittuminen Kainuuseen 3 4 Muut , , ,3 % 1.8. Sustainable Village Consortium esiselvitys Toteutusaika: Projektipäällikkö Jani Kaarlejärvi Rahoitus: , josta 30% Kainuun kehittämisraha ja 70 % Kainuun Maakunta kuntayhtymä. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää, luoda ja kehittää SVC yhteistyöverkosto. Sen avulla luodaan monistettavissa oleva, IT-lähtöinen ratkaisu kehittyvien alueiden kylien ja kyläyhteisöiden infrastruktuurin kehittämiseksi. Tehtävänä on SVC -esiselvityksen hankesuunnitelman mukaisesti: 1) Kainuun ja Pohjois-Suomen yrityspotentiaalin kartoitus ja aiesopimukset, 2) Suomalaisten yhteistyökumppanien kartoitus ja aiesopimukset, 3) Rahoituspotentiaalin selvitys, 4) Kansainvälisten pilottien sopiminen ja 5) Kestävän yhteistyökonsortion toimintakonseptin kehittäminen. Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Kainuulaisten yritysten kanssa on käyty neuvottelut halukkuudesta ja kiinnostuksesta olla mukana globaalin hankkeen muodostamisessa. Suomalaisten toimijoiden kanssa on käyty täsmennetyt keskustelut useiden kotimaisten globaalien toimijoiden kanssa. Haastavinta on ollut vuoden 2009 olosuhteissa pilottirahoituksen vahvistaminen. Neuvotteluissa on lähestytty sekä kotimaisia että kansainvälisiä rahoittajia. Uskottavan pilottikohteen toteuttaminen on edellyttänyt neuvotteluiden käynnistämistä kohdemaan hallitusten kanssa (Sambia, Peru, Intia). Täsmennettyjä neuvotteluja on käyty neljän eri kauppavaltuuskunnan avustamana (ministerit: Väyrynen,.Lehtomäki, Pekkarinen) 17

18 Yhteistyökonsortion muodostamiseksi on ostettu mm. energiakonseptin selvitys ja viestinnän verkkopohjainen ratkaisu. Hankkeen aikana on rekisteröity Andamana-tuotemerkki mahdollisen liiketoimintakonseptin käyttöön. Saavutetut avaintulokset 2009 Hankkeen tavoitteiden mukaisten avaintulosten saavuttaminen siirtyy kevään 2010 puolelle. Yritykset Esilevityksen piirissä on ollut nyt noin 30 suomalaista yritystä, joista 15 kpl on kainuulaisia toimijoita Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä-Kainuun ja Koillismaan poropetotilanteessa hanke (Poropanta hanke)) Toteutusaika: Projektipäällikkö Virpi Keränen Rahoitus: , josta 90 % Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja 10 % Tavoitteet Kokeilun lähtökohtana oli testata muutamia porotalouskäyttöön soveltuvia GPS/GSM-pantamalleja ja niihin liittyviä seurantaohjelmistoja, jotta saataisiin käsitys tämän hetkisestä tilanteesta pantakehityksen suhteen. Lähtökohtana oli myös hankkeen saaman huomion ja näkyvyyden kautta tuoda esille Ylä-Kainuun ja Koillismaan vaikeaa poro-petotilannetta ja edistää paikannusteknologian kehitystä porotalouden hyödyksi. Käytetyt menetelmät ja toimintatavat 1) Esittelykierros ja pyyntö alueen teknologiayrityksille lähteä hankkeen mukana etsimään ratkaisua poro-peto -problematiikkaan. 2) Kokeilutyö, jonka avulla testattiin uusia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiota peto-poro -ongelmien vähentämiseksi käytännössä. 3) Suunnittelutyö, jonka avulla rakennettiin saatujen tietojen ja kokemusten pohjalta uusia toimintamalleja alueelle, joka kärsi eniten petovahingoista. 4) Ehdotus, jossa otettiin huomioon myös yhteiskunnalliset ja sosiaaliset innovaatiot kuten eri sidosryhmien osallistuminen peto-ongelmien ratkaisuun. Saavutetut avaintulokset 2009 Hanke osoitti, että markkinoilla olevat GPS/GSM-pannat seurantasovelluksineen eivät olleet vielä joka poromiehen kukkarolle soveltuvia. Todettiin, että elektroniikan toimivuudessa, virtalähteen kestossa, seurantasovellusten käyttöliittymissä ja pantaergonomiassa oli parannettavaa. Hanke sai käyntiin tuotekehitysprosessit eri valmistajilla ja herätti heissä aidon halun kehittää teknologiaa palvelemaan porotalouden tarpeita. Todettiin, että uusi tekniikka soveltuu hyvin osaksi perinteistä poronhoitoa. Yritykset Projektin kohteena olivat Kainuun alueelle sijoittuvat paliskunnat (Halla, Näljänkä ja Hossa-Irni), joissa oli noin 200 poronomistajaa. 18

19 1.9. Vuonna 2009 suunniteltuja ja v alkavia hankkeita eetu Sähköisen liiketoiminnan kehittämishanke Toteutusaika: Projektipäällikkö Timo Surma-Aho Rahoitus: Hankkeen kokonaisbudjetti on , josta 70% EAKR, 15 % Kainuun Etu Oy ja 15 % yritykset (tulorahoitus). Tavoitteet Tavoitteena on auttaa 240 yritystä, siten että vuodessa tehdään yhteensä 80 yrityskäyntiä. Jokaiselle yritykselle tehdään veloitukseton, puolueeton ja riippumaton tilanteen kartoitus (3-8 h). Sen tuloksena syntyy sähköisen liiketoiminnan kehittämissuunnitelma eplan, jossa tarjotaan neuvoja sähköiseen liiketoimintaan siirtymisestä ja sosiaalisten median hyödyntämisestä. Asiakasyrityksille tarjotaan mahdollisuutta hankkia osaamista ja resursseja valmiiksi kilpailutettujen palveluntarjoajien avulla. (Tukitaso tuetuille palveluille on 60%.) Tulostavoitteet 240 yritystä saatettu tukitoimenpiteiden piiriin ja laadittu yrityskohtainen kehityssuunnitelma, 9 kpl seminaareja, 3 laajan tutkimuksen tulokset, 50 kohdeyritystä ottanut käyttöön sähköisen laskutuksen, alihankintana ostetut yrityskohtaiset tukipäivät n kpl, 50 yritystä ohjattu käyttämään TEM:in tuotteistettua easkel -palvelua. Kainuu Global Booming Kansainvälistymishanke Hanke suunnitteluvaiheessa Hankkeen tavoitteet vaihtelevat yrityskohtaisesti riippuen kansainvälistymisen lähtötasosta ja yrityskohtaisista tarpeista. Tavoitteet voivat olla: Liikevaihdon kasvattaminen vientiä lisäämällä Kustannustehokasta kansainvälistä alihankintaa Tuote- ja liiketoimintaideoita kansainvälisiltä markkinoilta Kansainvälistä tuotekehitysyhteistyötä, teknologiayhteistyötä, lisensointia Rahoitusta ja investoijia Kainuun alueen yrityksiin Kansainvälistä rekrytointia Hanke on suunniteltu lähes valmiiksi. Hankkeen kohdeyrityksenä on kainuulaista kasvuhakuista yritystä. Hankkeen budjettiarvio on EUR ja hankkeen kesto 2,5-3 vuotta. Projektin suunniteltuja kohdemaita ovat Ruotsi, Venäjä, USA ja Kiina, joista Venäjää ja Kiinaa koskevaa yhteistyötä pilotoidaan tietyin osin Kainuun Prima -projektissa. 2. METSÄ- JA PUUTUOTETEOLLISUUDEN TOIMIALAT KATSAUS KAINUUN MEKAANISEEN PUUNJALOSTUKSEEN VUONNA 2008 KAINUUN MEKAANINEN PUUNJALOSTUS KASVOI REIPPAASTI Kahdessa vuodessa 10 % lisää liikevaihtoa. 19

20 :n Metsä- ja puutuotetoimiala toteutti yrityskyselyn touko-kesäkuussa Kysely oli suunnattu Kainuun mekaanisen puualan yrityksille liikevaihdon, työpaikkojen, suhdanneodotusten ja alan kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Edellisen kerran kysely toteutui vastaavassa laajuudessa vuonna Kyselyn tarkoituksena oli tuottaa yrityksille, maakunnan päättäjille ja kehitystyötä tekeville ajantasaista tietoa mekaanisen puualan kehittymisestä Kainuussa. Vastaukset saatiin lähes kaikilta kyselyyn osallistuvilta yrityksiltä, vastausprosentti oli yli 92 % kaikista puutuotealan yrityksistä Kainuussa. Kainuun mekaanisen puualan yritysten liikevaihto, henkilöstömäärä ja vienti Mekaanisen puualan toimivia yrityksiä oli vuonna 2008 Kainuussa 77 kpl. Kainuun puutuoteteollisuuden kokonaisliikevaihto vuonna 2008 oli yhteensä 163 Milj. ja yritykset työllistivät yhteensä 800 henkilöä. Kokonaisliikevaihto nousi 14 milj. eli lähes 10 % ja henkilöstömäärä laski 6 henkilöllä verrattuna vuoteen Viennin osuus kokonaisliikevaihdosta oli 52,8 milj.. Vienti oli vuonna 2006 yhteensä 47,9 milj., joten vienti kasvoi 4,9 milj.. Sahojen liikevaihto oli n. 101 Milj., joka oli n. 62 % koko mekaanisen puun liikevaihdosta. Sahauksen liikevaihto (piensahat mukaan lukien) liikevaihto henkilöä kohden oli Liikevaihto nousi 9 Milj. vuodesta Viennin osuus sahauksen liikevaihdosta oli 43,6 milj. kun se vuonna 2006 oli 38,6 milj.. Jatkojalostuksen liikevaihto oli 62 Milj.. Jatkojalostuksen liikevaihto kasvoi 5 milj. vuodesta Jatkojalostuksen viennin liikevaihto vuonna 2008 oli n. 9,1 Milj., kun se vuonna 2006 oli 9,2 Milj.. Investoinnit Kainuun puualan yritysten investoinnit vuonna 2008 olivat kyselyn mukaan yhteensä 13,7 milj.. Vuonna 2006 puualan yrityksissä investoinnit oli yhteensä 5,9 milj.. Kainuun mekaanisen puun suhdannekysely Suhdannekyselyn tuloksena kannattavuuden ilmoitti parantuneen 27 % vastanneista ja 41 % ilmoitti kannattavuuden pysyneen ennallaan. Vastaajista 32 % ilmoitti kannattavuuden heikentyneen verrattuna edelliseen vuoteen. Tilauskannan näki 26 % vastaajista parantuneen ja 49 % pysyneen ennallaan Heikommaksi tilauskannan koki 26 % vastaajista verrattuna vuoteen Parempaa vuodesta 2009 odottaa 22 % vastanneista yrityksistä ja yhtä hyvää 38 %. Vastaajista 40 % kokee vuoden 2009 heikommaksi kuin vuoden Kainuun metsätalous Kainuun metsiä on hakattu 2000-luvulla keskimäärin 3,0-3,1 milj. m 3 /v. Metsätalouden liikevaihto oli 200 milj. vuonna 2007 ja työllisyys 900 htv. Teollisuuden puunkäyttö Kainuussa oli vuonna ,132 milj. m 3, josta sahojen osuus oli 1,092 milj. m 3. Hyvässä tuotantokunnossa olevat sahat hakevat puunkäytössään maltillista kasvua. Sahojen raaka-aine voidaan hankkia kokonaisuudessaan Kainuusta. Sahojen puunkäyttö tulee jatkossa kohdistumaan yhä enemmän mäntytukin sahaukseen. Kainuun metsäohjelman hakkuutavoite 3,1 milj. m3/v on 90 % kestävistä hakkuumahdollisuuksista. Hakkuutavoite on parin viime vuoden hakkuumäärien tasolla. Hakkuut ovat huomattavasti pienemmät kuin talousmetsien puuston kasvu 5,5 milj. m3/v. Puuntuotannon tavoitteina kasvavat erityisesti taimikonhoito ja ensiharvennukset. Kainuun metsien kehitys on taitekohdassa. Kestävä hakkuumahdollisuus kasvaa luvulla 4,0 milj. m3:iin/v. Suotuisa kehitys on kiinni siitä, miten nuorten metsien hoidossa onnistutaan. Mäntykuitupuun hakkuut voidaan luvulla lähes kaksinkertaistaa ja tukkipuun hakkuut pitää vähintään nykyisellä tasolla. Kainuun metsien hakkuutavoitteeksi määritettiin metsäohjelman tarkistuksessa ,65 milj. m 3 /v. Hakkuutavoite voidaan nostaa 2010 luvulla 4,0 milj. m 3 /v tuntumaan. Liikevaihtoennuste 3,65 milj. m 3 /v hakkuumäärällä ja metsähakkeen hankinnan kaksinkertaistamisella vuonna

21 on 250 milj. ja vuonna milj.. Lisääntynyt monikäytön ja luontomatkailun tavoitteet rajoittavat ennen muuta valtionmaiden hakkuita. Suurimmat puuntuotannon tehostamistarpeet ovat suometsien hoidossa ja taimikonhoidossa. 21

22 Ohjaus KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN OHJELMAT Tuo metsä- ja puutalouden substanssiosaamista maakuntaohjelman toteuttamiseen METSÄOHJELMA PUUTUOTEALAN KEHITYSOHJELMA Foorumitoiminta Kainuun metsäneuvosto Kainuun puutuotealan neuvottelukunta Toimeen-pano Metsä- ja puutalouden teemaohjelma Tukee ohjelmien toteutumista kehittämishankkeiden toteutuksen kautta Aktivoi ja ylläpitää vuorovaikutusta muiden ohjelmien, kehittämistahojen ja hankkeiden välillä Varmistaa laadullisesti ja määrällisesti riittävän kehitystyön toteutuksen Yritystoiminta ja toimintaympäristöt Osaaminen Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Puuhuolto kokonaisuutena sisältäen metsien bioenergian Yhteisomistustilojen hallinnan ja sukupolvenvaihdosten edistäminen EASTWOOD - Kainuu Puutuotealan kehitysohjelman toimeenpano Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa KAINU-Huonekaluteollisuuden kehittämishanke Puunjalostuskeskittymien rakennemuutoshankkeet Paltamon puuteollisuus WOODPOLIS, energiatehokkaan puurakentamisen kehittämistä 1. Woodpolis II tutkimus- ja tuotekehitys 2. Woodpolis INNO oppimisympäristön kehittäminen 3. Koulutuspalvelut -osaamisverkosto 4. Woodpolis -venäjäverkosto ORDER, Täsmäkoulutusta Kainuun metsä- ja puutuotealan yrityksille Suometsät kuntoon Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille Toiminta-mallit Metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen markkinaperusteisiin menetelmiin Puurakentamisteollisuus ROBINWOOD PLUS Biomassaterminaalipilotit Puurakentamisteollisuuden toteutettavuusselvitykset Rakenteet Kainuun yksityistieverkon kehittäminen Biomassaterminaaliverkosto 22

23 Tutkimus & kehittäminen Siirtoautojen ohjauksen optimointisovellus FRESH Sustainable development C2C 0 waste based on maximum re-use Käynnissä olevat hankkeet toimialalla 2.1. Kainuun metsä-ja puutalouden teemaohjelman koordinaatiohanke Toteutusaika: Ohjelmajohtaja Jari Komulainen Projektisihteeri Katri Roininen Rahoitus: , josta Manner-Suomen maaseuturahasto 90% ja 10%. Tavoitteet Tavoitteena on varmistaa että metsä ja puutuotealalle syntyy maakuntaohjelmaa, metsäohjelmaa ja puutuotealan ohjelmaa toteuttavia kehittämishankkeita laadullisesti ja määrällisesti riittävästi ja että ne toimivat suunnitellusti. Vuosina metsä- ja puutalouden teemaohjelman tavoite on 20 kehittämishanketta, yhteensä 15 M, eli keskimäärin 2,5 M vuodessa. Välillisenä tavoitteena on kehittämishankkeiden tuella yritysten kannattavuuden kasvu 2%, liikevaihdon kasvu 15%, jalostusarvon kasvu 7,5%, uusia syntyviä asiakkuuksia 30 kpl. T&K kustannusten nousu tasolle 5% liikevaihdosta, uusia tuotteita ja palveluita 300 M, 3kpl kärkiyrityksiin pohjautuvia yritysverkostoja. Yritykset Kaikki metsä- ja puutalouden yritykset, toimijat ja kehittäjätahot Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma on ollut mukana yhteistyössä myös muiden hallinnointitahojen (esim. Kainuun Metsäkeskuksen, WoodPoliksen ja Kainuun maakuntakuntayhtymän) metsä- ja puutoimialaa koskevien kehittämishankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja ohjausryhmätyössä. Toteutuneet eri rahoitusten osuudet : Maaseuturahasto EAKR ESR Kainuun kehittämisraha Lääninhallitus Interreg IV C n Yhteensä Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelman tavoitteet ja toteuma TAVOITE vuonna 2013 TOTEUMA 10/2009 Yritystoiminta 7 kpl 6 kpl Osaaminen 4 kpl 3 kpl Toimintamallit 3 kpl 3 kpl Rakenteet 2 kpl 2 kpl Tutkimus 4 kpl 3 kpl Hankkeita yht. 20 kpl 17 kpl Rahoitus yht. 15 M 6,09 M 2.2. Kehittyvä Puuhuolto Kainuussa Toteutusaika:

24 Projektipäällikkö Paavo Pietikäinen Projektisihteeri Mari Maier Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70%, yritykset 20% 10%. Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on verkostomallisen toiminnan ja ajatustavan aikaansaaminen Kainuun puuhuollon toimijoiden keskuudessa. Päätehtävänä on puunhankinnan logistiikan ja verkostoitumisen kehittäminen sekä metsäalan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Tavoitteena on miljoonan kuution lisäys ainespuunkorjuumääriin. Hankkeessa mukana olevat yritykset: Hankkeeseen on sitoutunut 9 metsäalan organisaatiota. Tärkeimmät yhteistyökumppanit: Oppilaitokset: työvoiman saatavuuteen tähtäävien toimenpiteiden avustaminen Tutkimuslaitokset: yhteistyö pilottien järjestämisessä Toimialajärjestöt: tiedotus, markkinointi ja asiantuntijuuden jakaminen Hankkeessa verkostomaisesta toiminnasta ja ajatusmallista kertoo siirtorenkaan rakentaminen. Siinä on tavoitteena nostaa siirtolavettien käyttöasteita muodostamalla samalla alueella toimivien korjuuyritysten välisiä siirtorenkaita, sekä tehostaa korjuuyritysten taloudenhallintaa siirtokustannusten seurantajärjestelmän käyttöönoton myötä. Siirtokaluston tehokkaampi käyttö mahdollistaa kalustoon sitoutuneen pääoman pienentämisen, parantaa yritysten kannattavuutta ja vähentää taloudellista riskiä. Siirtokustannusten systemaattinen seuranta lisää yritysten henkilöstön liiketaloudellista tietämystä ja osaamista. Hankkeen verkostoitumisen esimerkkinä toimii myös henkilöstöpoolin valmistelu. Henkilöstöpoolissa samalla alueella toimivat konetyöalojen yritykset perustavat ns. eri konetyöalojen osaajia sisältävän työntekijäpankin. Hankkeen imagonkohotuksen toimenpiteenä toimii Pimp My Moto metsäkoneen tuunausprojekti, Projektia hyödynnetään metsäalan markkinoinnissa. Tuunauksen tulos julkistetaan kesällä Siirtoautojen ohjauksen optimointisovelluksen myötä vaikutetaan metsäkoneyritysten kilpailukykyyn ja verkostoitumiseen. Verkottumista ja tiivistä yhteystyötä on toteutettu myös yritysten ja oppilaitosten välillä muun muassa TET-harjoittelujen suunnittelulla ja toteuttamisella sekä erilaisilla tapahtumilla muun muassa metsäkonenäytöstilaisuuksilla. Uusia logistisia ratkaisuja ja kustannustehokkaita toimintamalleja verkostoitumiseen haetaan puuterminaalin kehittämisestä Kainuuseen. Kehittyvä Puuhuolto Kainuussa - hanke on kirjattu mallihankkeeksi Suomen metsäalan strategian ohjelma-asiakirjassa Siirtoautojen ohjauksen optimointisovellus Toteutusaika: Projektipäällikkö Paavo Pietikäinen Projektisihteeri Mari Maier Rahoitus , Kainuun kehittämisraha 70 %, 20 %, 24

25 yritysrahoitus 10 % Tavoitteet Tavoitteena on kehittää metsäkoneiden siirtoon käytettävien kuljetusautojen ohjausjärjestelmä. Ohjausjärjestelmä optimoi kuljetusautojen liikkumisen tilausten perusteella samalla periaatteella, jolla taksijärjestelmä toimii. Ohjausjärjestelmä parantaa metsäkoneyritysten kilpailukykyä tehostuneiden siirtojen ja alentuneiden siirtokustannusten kautta. Hanke lisää myös koneyritysten verkostoitumista kuljetusautojen yhteiskäytön myötä. Hanke on meneillään. Ohjausjärjestelmän määrittelytyö on toteutettu ja järjestelmän tekninen toteutus on käynnistetty Biomassaterminaaliverkosto Toteutusaika: Projektipäällikkö Paavo Pietikäinen Projektisihteeri Mari Maier Rahoitus , Kainuun kehittämisraha 70 %, kuntarahoitus 30 % Tavoitteet Tavoitteena on luoda Kainuun alueella toimiville metsäbiomassan hankkijoille ja jalostajille raakaaineen hankinnan ja sen kuljetuslogistiikan suhteen mahdollisimman kilpailukykyinen toimintaympäristö, ja siten edellytykset kustannustehokkaalle ja kannattavalle liiketoiminnalle. Sitä varten on löydettävä uusia logistisia ratkaisuja puuhuoltoon. Verkoston kehittämiseksi toteutettiin Kainuun biomassaterminaaliverkostohankkeen toteutettavuusselvitys, joka toteutettiin yhteistyössä Pöyry Management Consulting Oy:n kanssa. Selvitystyö on valmistunut ja asia on todettu äärimmäisen tärkeäksi Kainuun metsätaloudelle. Selvitystyöhön vaikuttivat aktiivisesti yritykset ja kuntien edustajat. Keskusteluyhteydet saatiin avattua tulevaisuuden yhteistyökumppaneihin. Terminaaliverkoston kehittäminen jatkuu Kehittyvä Puuhuolto Kainuussa projektin toimenpiteenä Eastwood Toteutusaika: Projektipäällikkö Janne Taavitsainen Rahoitus: Kainuun osuus n , koko hankkeen budjetti n. 1,8 milj.. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on kehittää itäsuomalaisten puutuotealan yritysten osaamista, liiketoimintaa, kilpailukykyä sekä imagoa. Hankkeessa pyritään parantamaan yritysten osaamista sekä auttamaan yrityksiä kansainvälistymään. Tarkoituksena on myös tehostaa yritysten viestintää ja kannustaa liittoutumaan, joka edesauttaa kansainvälistymistä sekä viennin lisäämistä. Hankkeen tehtävänä on myös puuyritysten toimintaedellytysten ja jatkuvuuden tukeminen. Mikkelin Teknologiakeskus Oy vastaa ohjelman koordinoinnista, hallinnosta ja johtamisesta. Tärkeimmät yhteistyökumppanit: Itäsuomalaiset puutuotealan yritykset (Kainuulaiset) Maakuntien liitot TE keskukset Kehittämisorganisaatiot ja alueyksiköt 25

26 Vuoden 2009 loppuun mennessä hankkeen toimintoihin on Kainuusta osallistunut noin 22 yritystä. Yritysten kanssa on tehty muun muassa liikeneuvottelumatkoja ulkomaille; Saksaan tehdylle matkalle osallistui Kainuusta yhteensä 6 yritystä ja Venäjälle suunnatulle opintomatkalle yhteistyökumppaneiden hakemiseen osallistui Kainuusta yhteensä 5 yritystä. Monia yrityksiä kiinnostaa mahdollisuudet Venäjältä, mutta maailman laajuinen finanssikriisi vaikeutti vielä entisestään onnistuneen yhteistyön aloittamista venäläisten kanssa. Monesta yrityksestä huolimatta Venäjän ponnistelut eivät vielä tuottaneet tulosta, mutta työ jatkuu. Toimintaympäristön suurin myönteinen muutos tapahtui, kun TEM laati vuoden 2009 aikana metsäalan kansallisen strategisen ohjelman. Kuluvan vuoden aikana se ohjaa koko valtakunnan tasolla erilaisten puualan kehittämishankkeiden toimintaa koordinoidusti, kuten myös Eastwood-ohjelman toimintaa. Hanke jatkuu ja sen tulokset ovat näkyvissä vuonna Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa hanke Toteutusaika: Projektipäällikkö Erkki Salmirinne Projektisihteeri Mari Maier Rahoitus: , josta EAKR + valtio 65%, yritysrahoitus 15%, kuntarahoitus 10%, 10% Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on kainuulaisten ja pohjoiskarjalaisten kasvuhaluisten ja kehityskykyisten puu- ja kivialan yritysten kannattavan toiminnan kehittäminen piha- ja ympäristörakentamisessa. Hankkeessa luodaan asiakastarpeiden pohjalta uusia puu- ja kivituotteita, joissa on hyödynnetty muotoilu- ja maisema-arkkitehtuuriosaamista sekä jatkokehitetään yritysten jo olemassa olevia piha- ja ympäristörakentamisen tuotteita. Hankkeessa mukana olevat yritykset: 14 puu- ja kivialan yritystä Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta Tärkeimmät yhteistyökumppanit: Josek Oy Suomen Kivikeskus / Stone Pole Oy Joensuun Tiedepuisto Oy KETI Oy Pohjois-Karjalan amk / D Art Muotoilun palvelukeskus Kuhmon kaupunki / Woodpolis Oulun Yliopisto / Arkkitehtuurin osasto, puustudio Taideteollinen korkeakoulu TaiK / Muotoilun osasto Muotoilualan ammattikorkeakoulut Vuoden 2010 alkuun mennessä hankkeessa on toteutettu ideakilpailuja kaksi; hankeyrityksien asiakastarpeista tullut tuotesuunnittelukilpailu ja myynti- ja mallipihakilpailu. Markkinatutkimuksia ja selvitystöitä on toteutettu neljä ja ulkomaan messuilla on vierailtu viisi kertaa ja kotimailla kaksi kertaa. Tuotesuunnittelua on tehty viiden tuoteperheen puitteissa. Verkostoitumista on tähän mennessä tuettu yhteisillä messuesiintymisillä muun muassa OmaMökki-messuilla Helsingissä 160 m 2 osastolla, AstaKoti-messuilla 48 m 2 osastolla ja ViherTek-messuilla Helsingissä 70 m 2 osastolla sekä yritysryhmäkokouksilla ja luonnonkiviseminaarilla. Hankkeen innovatiivisesta toiminnasta kertoo yritysten kanssa yhteistyössä lanseerattu Viihtyisäpiha-porttaali (www.viihtyisapiha.fi), jossa samalla sivustolla tuodaan esille yrityksien tuotteita, ideoita ja ohjeita oman pihan rakentamiseen. Porttaalin tarkoituksena on helpottaa pihapiirituotteiden ja luonnonkivien löytämistä. 26

27 2.5. KAINU Huonekaluteollisuuden kehittämishanke Toteutusaika: projektipäällikkö Matti Luukkonen tuotesuunnittelija Kaarle Holmberg Rahoitus: , EAKR + valtio, Kainuun maakunta-kuntayhtymä 70 %, yritysrahoitus 15 % ja 15 %. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on lisätä huonekaluteollisuuden liiketoimintavolyymia Kainuussa kehittämällä yritysyhteistyötä tuotannossa, markkinoinnissa ja myynnissä sekä lisätä ja vahvistaa tuotekehitysosaamista pilotoimalla tuotteistamisprosessi asiantuntijatahoja käyttäen. Tavoitteena on huonekaluyritysten liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu sekä yritysyhteistyön laajetessa joustavuuden lisääntyminen. Tavoitteena on myös tuotteistamisprosessin oppiminen ja uusien kainuulaisten tuotteiden ja tuoteperheiden kehittäminen. Hankkeessa mukana olevat yritykset: 8 kainuulaista puu- ja sisustusalan yritystä Hankkeen tuloksena on syntynyt Kainu-mallisto, joka on lanseerattu kainuulaisten yritysten yhteistyönä. Uuden malliston kautta tuotteistusosaaminen on lisääntynyt yrityksissä. Hankkeessa mukana olevat yritykset ovat osallistuneet yhdessä tapahtumiin ja messuille, joissa yhteistyö on myös tiivistynyt. Omia messuosastoja on ollut tähän mennessä Kuhmo-talossa ja OloMuotomessuilla Lahdessa. Uusia huonekaluteollisuuden trendejä haettiin yhdessä Tukholman huonekalumessuilta. Messuosallistumisia on tulossa tulevana syksynä; Habitare syyskuussa Helsingissä ja Hirameki-messut Japanissa lokakuussa Tuotteet ovat esillä myös Kuhmossa Kamarimusiikin aikaan tulevana kesänä. Hankkeen ympärillä on laaja asiantuntijaverkosto; huippuosaamista on tuote- ja tekstiilisuunnitteluun sekä graafikko - ja mallennuspalveluihin. Yritysten näkyvyys on lisääntynyt myös promootioiden, lehdistön ja kotisivujen kautta. Hankkeessa on toteutettu erilaisia työpajoja ja uusi työpaja on tulossa keväällä muun muassa pintakäsittelyyn. Kainu-malliston referenssinä toimivat Renforsin rannan kokoustilat, jotka on sisustettu täysin Kainu-malliston tuotteilla. Hankkeeseen on tullut mukaan kaksi uutta yritystä, jotka täydentävät Kainu-mallistoa pienesineillä ja tekstiileillä. Kainu-malliston tuotteet ovat nyt kaupallistamisvaiheessa ja periaatteista on sovittu yritysten kesken ja tiivis yhteistyö on käynnistynyt yritysten välillä. Huonekalualan asiantuntijat ovat arvioineet mallistoa kotimaan että ulkomaiden markkinoiden kannalta. Heissä Kainumalliston tuotteet herättivät kiinnostusta. Kainu-hankkeen toiminta jatkuu ja sen määrälliset tulokset ovat mitattavissa myöhemmin Alkavia hankkeita Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoilla Toteutusaika Hankesuunnittelu käynnissä. Hankkeen kustannusarvio kolmelle vuodelle on n Kohteena ovat uudet markkina-alueet ja myyntiyhtiön toimintamallin luominen. 3. KIVI- JA KAIVANNAISTEOLLISUUDEN TOIMIALA 2009 Suhdanne- ja markkinakatsaus Maailman talous on kääntynyt vuodenvaihdetta lähestyttäessä selvään nousuun. Kasvu jakautuu kuitenkin epäyhtenäisesti eri kansantalouksien ja maanosien välillä. Aasian kehittyneiden maiden, kuten 27

28 Kiinan ja Intian, sekä Brasilian ja Lähi-idän merkitys on nousussa ratkaiseva. Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin taloudellinen kehitys on edelleen epävakaata. Kiinan bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 10 % vuonna Teknologiateollisuuden tilauskannan kasvu oli heikolla tasolla verrattuna kriisiä edeltävään aikaan. Kuitenkin alan yritykset saivat 6 % enemmän tilauksia kuin vastaavana aina edellisenä vuotena. Perusmetallien hinnat ovat olleet hienoisessa nousussa ja näyttävät vakiintuvan uudelle selvästi kriisiaikaa korkeammalle tasolle. Metallien kysyntä maailman markkinoilla näyttää lisääntyvä ja alan teollisuus on pääsemässä normaaliin päiväjärjestykseen. Pankkirahoituksen ja varsinkin riskirahoituksen saatavuus on ollut edelleen heikkoa ja vaikeuttaa Kainuun kaivannaisalan yrityshankkeiden käynnistämistä. Julkista rahoitusta on ollut käytettävissä infrahankkeiden lisäksi investointeihin ja varsinkin t&k -hankkeisiin. OP-Pohjolan suhdanne-ennuste vuodelle : 12 % Lähde: IMF, WEO Luonnonkiviteollisuuden näkymät Kasvuennusteet vuodelle 2010 BKT:n määrän muutos eri alueilla Yhdysvallat Euroalue Kiina Maailma Luonnonkivialan suhdannekyselyn tulokset valmistuivat marraskuun lopulla. Kokonaisuutena alan yritysten tilanne näyttää kohtuulliselta, vaikka alan tuotteiden kysynnän arvioidaan alentuvan noin neljänneksellä parhaisiin vuosiin verrattuna. Noin 40 %:lla yrityksistä tuotannon määrä oli sama tai suurempi kuin vuonna 2008 ja tilauskannan määrä 55 %:lla yrityksistä sama tai suurempi kuin vuosi sitten. Vastaavasti 85 % yrityksistä arvioi tilauskannan määrän vuoden kuluttua olevan suurempi tai yhtä suuri kuin nyt. Arviot liikevaihdon ja kannattavuuden kehittymisestä ovat samansuuntaisia. Kyselyssä merkittävään osaan nousi puute ammattitaitoisesta työvoimasta. Peräti 152 henkilö työllistyisi alan teollisuuteen välittömästi ja tarve viiden vuoden aikana on n. 530 henkilöä. Erityisesti pulaa on rakennus- ja ympäristökiviasentajista, joita työllistyisi välittömästi yli 60 henkilöä ja viiden vuoden sisällä parisen sataa henkilöä. Toinen rajallinen luonnonvara näyttää olevan työnjohtajat ja suunnittelijat joita työllistyisi välittömästi yli kaksikymmentä ja viiden vuoden sisällä tarvitaan reilut 120 henkilöä. Jo tämänkin vuoksi Kainuu ja Itä-Suomi on hyvää kivialan kehittämisen painopistealuetta, koska täältä löytyy vielä motivoitunutta työvoimaa kiviteollisuuden tarpeisiin huomattaviakin määriä toisin kuin esim. pääkaupunkiseudulla. Kivialan kansainvälisten markkinoiden osalta kuulimme Joensuun kiviseminaarissa intialaisen kivialan asiantuntijan esitelmän maailman kivimarkkinoiden tilanteesta. Tällä hetkellä varsinkin USA:n markkinat ovat pohjalukemissa ja ennuste markkinoiden elpymisestä heikko. Koko maailman kivenkulutus kasvaa kuitenkin jatkuvasti ja taloudellinen toimeliaisuus ja sen myötä kiven kulutus lisääntyy merkittävästi ainakin seuraavilla alueilla: Latinalainen Amerikka, Meksiko, Kanada, Itä-Aasian maat Indonesia, Malesia, Taiwan, Singapore ja Vietnam, Kiina, Intia, Arabimaat (Saudi-Arabia, Qatar, Kuwait, Abu Dhabi 28

29 ja Oman), Pohjois-Afrikan Marokko, Tunisia, Libya, Egypti, Venäjä ja Itä- sekä Länsi-Eurooppa, joten markkinapotentiaalia on olemassa ennenäkemättömästi. Raakakivimyynti (vienti). Mustat ja uniikit kivet käyvät edelleen kaupaksi hyvään hintaan ja niistä on jopa pulaa maailman kivimarkkinoilla. Tällä hetkellä mustien kivien markkinatilanne on sellainen, että kaikki hyvälaatuiset kivat saadaan kaupaksi Suomeen, Eurooppaan (erityisesti Puola) ja Kiinaan. Louhintaa ja uusien louhosten avaamista on vaikeuttanut ankara talvi. Rakennusten ulko- ja sisäverhousten sekä mm. keittiötasojen osalta lievää pudotusta on odotettavissa, mutta voimakkaasti kasvaneen saneerausrakentamisen vuoksi tarjouskantaa on kohtuullisesti liikkeellä ja tilauksiakin on jo ensi keväälle olemassa. Piha- ja ympäristökivien osalta myynnin odotetaan sujuvan lähes aikaisempien vuosien malliin. Jopa noin 80 % vastanneista ennustaa kysynnän kasvavan tai pysyvän ennallaan. Vuolukiviliiketoiminnassa, josta pääosa on tulisijatuotantoa, kysyntään odotetaan edelleen lievää pudotusta, vaikka talonrakentamisen odotetaan jo elpyvän reippaasti ja sitä ennakoivat rakennustarvikkeiden hinnat ovat kääntyneet nousuun. Mustia pilviä tulisijavalmistajien taivaalle on lisännyt uhka uusien, tiukkojen päästönormien voimaantulosta, jonka ennustetaan aiheuttavan isoja ongelmia useille tulisijavalmistajille. Hautakiviliiketoiminta näyttää edelleen pysyvän suunnilleen entisellä tasolla. Käynnissä olevat hankkeet toimialalla 3.1. Kainuun kivi- ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelma Toteutusaika: Ohjelmajohtaja Martti Palviainen Projektikoordinaattori Nike Luodes Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 % ja 30 %. Teemaohjelman puitteissa on tehty ohjelmatyötä Kainuun kaivannaisalan kehittämistä ajatellen. Hankkeessa on tuotettu "Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelma ". Ohjelma julkistettiin lehdistötilaisuudessa Yritysneuvontaa on tehty suunnitelman mukaisesti ja avustettu yritysten perustamisessa, kirjoitettu liiketoimintasuunnitelmia ja laadittu rahoitushakemuksia sekä avustettu rahoitusneuvottelujen käynnistämisessä ja rahoittajien löytämisessä. Yritysten johtoa on koulutettu kansanväliseen kaupankäyntiin ja tutustuttu alan johtaviin yrityksiin Kiinassa, Italiassa ja Puolassa. Em. maat ovat myös potentiaalisia asiakkaita. Toimittu Suomen edustajana kansainvälisissä seminaareissa (Espanja Madrid) ja kivialan EU - direktiivien laadinnassa(standardisointitoimikunta) sekä oltu mukana uuden kaivoslain valmistelussa. Osallistuttu alan koti- ja kansainvälisille messuille yhdessä kivialan yrittäjien ja rahoittajien kanssa, kuten: China International StoneFair: tuotantoteknologiaan tutustuminen ja yritysvierailut Italian Veronan kivimessut: kivialan yrityksiin ja tuotteisiin tutustuminen Puolan Poznan StoneFair 2009 yhdessä Morenia Oy:n ja Mastonen Oy:n kanssa. Messuilta saatiin noin 30 potentiaalista yrityskontaktia, joita yritykset ovat työstäneet eteenpäin. Ensimmäiset niistä ovat jo käyneet kivenostomatkalla Suomessa. Oheisena kuva messuosastosta, jossa kainuulaisia kiviä näkyy etuosan neliömäisissä pilareissa. 29

30 Osallistuttu Kaivosseminaari 2009 tapahtumaan Kittilässä, jossa Nike Luodes luennoi Kainuun kaivannaisalan kehittämisestä. Pidetty lehdistötilaisuus Kivisuolla , osallistuttu yhteisosastolla FEM - Fennoscandian Exploration and Mining seminaariin Rovaniemellä. Suomussalmen Kivisuolla käynnistettiin koelouhinta ja tutkimukset Puolangan Rahikkalanvaaran poimuliuske-esiintymällä. Yritysneuvonta Hankkeessa avustetaan yrityksiä hankkeiden suunnittelussa, rahoituksessa ja käynnistämisessä, sekä annetaan tarvittavaa ohjausta projektien läpiviemiseksi. Vuoden aikana on laadittu liiketoimintasuunnitelmia ja rahoitushakemuksia sekä avustettu rahoitusneuvottelujen käynnistämisessä. Toimenpiteiden tuloksena on perustettu neljä yritystä: Mastone Oy Suomussalmelle, Finkivi Oy Kajaaniin sekä Angelwing Oy ja Micastone Oy Paltamoon. Mastone Oy on jo käynnistänyt rakennuskivien rahtilouhinnan ja tekee myös erikois- ja tarkkuuslouhintaa mm. tehtaiden saneerausten ja laajennustöiden yhteydessä. Yhtiöllä on palveluksessaan kolme työntekijää ja henkilöstömäärä lisääntyy vuoden 2009 aikana 6-8 henkilöön, kun suunnitteilla olevat investoinnit on tehty ja tuotanto toimii täysimittaisesti. Yhtiön tavoitteena on rakentaa noin 500 m2:n yhdistetty tuotanto- ja huoltorakennus Suomussalmen Raatteeseen sekä varustaa se kalustolla jolla voidaan muotoilla irrotettuja lohkareita, sekä valmistaa puolivalmisteita, kuten hautakiviaihioita jatkojalostajille. Finkivi Oy ei saanut yhtiön käynnistämiseen ja investointeihin tarvittavaa rahoitusta kokoon. Tämän vuoksi yrittäjä siirtyi toiselle toimialalle (ikkunoiden ja ovien tiivistäminen ja saneeraus), jossa liiketoiminnan käynnistäminen oli mahdollista huomattavasti pienemmällä pääomalla. Angelwing Oy on tehnyt metsähallituksen kanssa vuokrasopimuksen jo pitkät perinteen omaavan Puolangan Mekkomäen esiintymän hyödyntämisestä. Yritys on tehnyt kuluvan vuoden aikana tuotekehitystä ja koemarkkinointia tavoitteena käynnistää tuotannollinen toiminta muutaman henkilön voimin kesän 2010 aikana. Micastone Oy odottaa kivitutkimusten tuloksia, joiden perusteella voidaan laatia tarvittavat suunnitelmat liiketoiminnan käynnistämiseksi ja päättää niiden valmistumisen jälkeen investointien käynnistämisestä. Lisäksi työn alla on kahden luonnonkiviyrityksen perustamisselvitykset, jotka tulevat valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Mikäli kaikki sujuu pääosiltaan myönteisesti ja suunnitellusti, voidaan varsinainen liiketoiminta käynnistää toisen yrityksen osalta vuoden 2010 aikana ja toisen Yhteensä yritykset työllistävät alkuvaiheessa työntekijää ja muutaman vuoden kuluttua arviolta noin henkilöä. Aloittavia ja jo toimivia yrityksiä on avustettu valtaus- ja maa-aineslupahakemusten laatimisessa sekä muissa viranomaisasioissa. Tämän lisäksi on avustettu yritysten johtoa yhtiöiden kehittämiseen ja kannattavuuden parantamiseen liittyvissä asioissa. 30

31 Koviin kiviin erikoistuneen yritysklusterin synnyttäminen Kainuuseen vaatii vielä eri hankeohjelmien aktiivista myötävaikutusta, mutta yhteistyön suunnittelu on jo aloitettu valikoitujen yritysten kanssa. Hankesuunnittelu ja muu toiminta Kaoliini I:ssä (Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen) saatujen hyvin myönteisten tulosten perusteella Morenia Oy:n hallitus teki päätöksen hankkeen tutkimusresurssien lisäämisestä, tavoitteena selvittää riittävällä varmuudella kaoliiniliiketoiminnan aloittamispäätöksessä tarvittavat seikat. Jatkoselvitykset jaettiin kolmeen eri projektiin: Teknis-taloudelliset- ja markkinaselvitykset, kustannusarvio , rahoittajat Tekes ja Morenia Oy. Vesikaoliinitutkimus, kustannusarvio , rahoittajat Cewic ja Morenia Oy Kaoliini 2 varanto ja tutkimusmenetelmäselvitykset, kustannusarvio , rahoittajat Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Morenia Oy, Oulun yliopisto ja. Projektien kesto on noin kaksi vuotta. Kainuun Poski II -hanketta, joka tähtää Kainuun hiekka, sora ja kalliokiviainesvarantojen selvittämiseen, inventointiin ja kaavoittamiseen on yritetty kovasti saada käyntiin yhdessä Kainuun ympäristökeskuksen, Kainuun maakuntayhtymän ja GTK:n kanssa, mutta se viivästynyt eri syiden (lähinnä rahoituslähteiden selvittämisen) vuoksi. Hakemusten tulee näillä näkymin olla sisällä 30.3 ja päätös asiasta saataisiin Myönteinen päätös saatiin ja projekti on käynnistymässä. Renforssin rannan kanssa on tehty yhteistyötä teollisten toimijoiden saamiseksi alueelle. Lisäksi alan luentoja on pidetty mm. Kauppakamarin järjestämässä seminaarissa ja Kainuun AMK:ssa sekä esiteltiin yhtiön toimintaa Kaivosseminaarissa Rovaniemellä. Kehitystoiminta Merkittävimmät panostukset kehittämistoiminnan osalta on tehty Puolangan kaoliiniesiintymien teolliseen käyttöön saamiseksi. Kehittämistyössä saatujen hyvien, mutta laboratoriomittakaavaisten prosessien todentamiseksi tarvitaan vielä tutkimuksia lähes tuotantomittakaavaisessa pilottirikastuslaitoksessa. Tätä tarkoitusta varten on suunniteltu käynnistettäväksi tutkimusprojekti. Mineraalivarantojen jalostuksen pilottitehdas ja tutkimuskeskus Kainuussa -hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan Kajaaniin tutkimusprosessointilaitos, jossa kaoliinisavesta valmistetaan kaoliinirikastetta, joka jalostetaan prosessissa edelleen metakaoliiniksi. Suomen merkittävin kaoliinivarantokeskittymä sijaitsee Puolangan kunnan alueella, jossa tunnettuja kaoliinivarantoja on milj. tonnia. Tehtaassa käytettäviä uusia tuotantomenetelmiä on tutkittu hyvällä menestyksellä laboratoriomittakaavaisissa prosesseissa. Saatujen tulosten perusteella hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan lähellä teollista mittakaavaa oleva tuotantolaitos, jossa voidaan varmistaa laboratoriomittakaavaisissa prosesseissa saavutetut laatu- ja kustannusarvot. Haasteina projektissa ovat uudet, ainutlaatuiset teknologiset ratkaisut ja kustannustehokas tuotanto yhdistettynä merkittävästi kilpailevia materiaaleja ekologisempiin lopputuotteisiin. Sementtiteollisuus on merkittävä energian käyttäjä ja kasvihuonekaasujen päästäjä, sillä kalkin polton yhteydessä karbonaattikivistä poistuu hiilidioksidia. Tuotantoteknologiasta ja käytettävistä materiaaleista riippuen CO 2 :ia muodostuu n kg tuotettua sementtitonnia kohden. Maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy pelkästään sementin tuotannosta noin 4 %. Mahdollisuudet vähentää sementin valmistamisessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä ovat rajalliset. Yksi merkittävä mahdollisuus on sementin osittainen korvaaminen metakaoliinilla. Vaihtoehtoisten materiaalien hiilijalanjälki on merkittävästi sementtiä vähäisempi, metakaoliinin osalta vain noin puolet. Mikäli metakaoliinin valmistuksen yhteydessä käytetään uusiutuvia energialähteitä (esim. puuhaketta), CO 2 -päästöt laskevat sementin valmistukseen verrattuna noin % tasolle. Mineraalivarantojen jalostuksen pilottitehdas ja tutkimuskeskus Kainuussa -hanke tullaan toteuttamaan kolmevuotisena Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 4,389 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeen jatkolle varataan optio ajalle , josta hakemus tullaan tekemään erikseen. 31

32 Hankkeessa ovat mukana, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattioppilaitos, Morenia Oy, Oulun yliopiston geotieteiden laitos, Oulun yliopiston mittalaitelaboratorio, Kainuun maakunta -kuntayhtymä sekä UPM-Kymmene Oyj. Hankkeen tuloksena syntyvät selvästi maailman uudenaikaisimmat ja tuotantokustannuksiltaan kilpailukyisimmät teknologiset ratkaisut kaoliinin monipuoliseen hyödyntämiseen. Rakennuskivien jalostuksen kehittämiseen syvennytään suunnittelun ja materiaalin sekä myös teknologian kautta. Kuluneella kaudella on paneuduttu erityisesti liuskekivien tuotannon kehittämiseen louhinnan ja jalostuksen osalta. Parhaillaan on käynnissä tarjouspyyntö-suunnittelutarjousprosessi Kiinan johtavien konevalmistajien kanssa. Tietoa uusista koneista ja teknologiasta on saatu messuilta ja tehdasvierailuilta. On myös tarkastelu mahdollisuuksia käytettyjen koneiden hyödyntämiseen aloittavissa pienissä yrityksissä. Käytetyistä koneista Euroopassa ja USA:ssa on tehty Excel-tietokanta. Rakennuskivien kansainvälisiä markkinoita ja edellytyksiä investointi-, tuotanto- markkinointiyhteistyöhön eteläeurooppalaisten ja aasialaisten alan toimijoiden kanssa on selvitetty yhteisissä tapaamisissa ja tekemällä koetuotantoja ja laitekehitystyötä yhdessä alan yrittäjien kanssa. Teemaohjelman jatkotoimenpiteet Ohjausryhmä suosittelee teemaohjelman jatkamista vuosille Jatkohakemus tullaan tekemään kesälomien jälkeen Paltamon kalkkikivitutkimus Toteutusaika: , jatkoaika Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, GTK 10 %, yritysrahoitus 10 % ja 10 %. Tietämys Kainuun kalkkikivivarannoista ja niiden koostumuksesta on lisääntynyt merkittävästi. Löydettiin useita potentiaalisia kalkkikiviesiintymiä, joista jatkotutkimuksia varten valittiin potentiaalisin, ns. Leppikankaan esiintymä. Esiintymällä tehdyissä inventointi, louhinta, murskaus ja jauhatustutkimuksissa todettiin tutkimusalueen kalkkikiven olevan erittäin käyttökelpoinen ainakin puutarha- ja maatalouskalkiksi sekä happamien vesien alkalointiin. Myöskään kalkkikiven käyttämistä kaivosteollisuuden prosesseissa ei ole suljettu pois, mutta se vaatii vielä jatkotutkimuksia kaivosten ja rikastamoiden prosessien yhteydessä. Tutkimushankkeen ansiosta inventoitiin tuotantoon käyttökelpoisia kalkkikivivarantoja vuosikymmenien tarpeita varten alueella, jolla tuotannollista toimintaa voidaan erinomaisen hyvin harjoittaa ilman ympäristölle aiheutuvia haittoja. Hanketta suunniteltaessa asetettuja työllistämistavoitteita ei saavutettu hankkeen päättymiseen mennessä, mutta tulevina vuosina ainakin osa tavoitteiden mukaisista työpaikoista tullee toteutumaan. Tutkimus turvaa nykyisten työpaikkojen säilymisen ja niiden lisääntymisen, koska kalkkikiven hyödyntämistä suunnittelevan yhtiön liiketoiminnan painopiste on siirtymässä mittavien kalkkikivivarantojen ansiosta Paltamoon. Yrityksen tavoitteena on käynnistää tuotannollinen toiminta niin nopeasti kuin mahdollista kalkkikivitarpeen lisääntyessä lähivuosina huomattavasti. Luvitusprosessiin arvioidaan kuluvan aikaa 2-4 vuotta. Dolomiittisen kalkin Leppikankaan esiintymän kalkkikiven soveltuvuutta Talvivaaran ja muiden Kainuussa vireillä olevien kaivosten prosesseihin jatketaan. Asiantuntijoiden mielestä Kainuun dolomiittisen kalkkikiven käyttö voi olla todennäköistä. Jatkossa ainakin Leppikankaan alueelle haetaan esiintymän hyödyntämistä suunnittelevan yrityksen toimesta kaivospiiriä ja käynnistetään ympäristövaikutusten arviointi. Tutkimus- ja koelouhintalupien saanti Leppikankaan tutkimusalueelle hidasti hankkeen läpivientiä noin vuodella. Muuten hanke sujui ongelmitta. 3.3 Kaivannaisteollisuuden kehittämisohjelman laatiminen Toteutusaika: , jatkoaika Projektipäällikkö Eine Pöllänen 32

33 Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, yritysrahoitus 10 ja 20 %. Hankkeen tavoitteena oli Kainuun kivi- ja kaivannaisteollisuuden kehittämisohjelman laatiminen, käsittäen metalliset - ja teollisuusmineraalit, rakennuskivet, kiviainekset (sorat, murskeet, rouheet). Hankkeen tuloksena syntyi maailman ensimmäinen maakunnallinen kaivannaisalan kehittämisohjelma hankeliitteineen Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen Kainuussa Toteutusaika: , jatkoaika Projektipäällikkö Annika Vehviläinen Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, yritysrahoitus 18,75 % ja 11,25 %. Projektin lähtökohtana oli selvittää Puolangan alueen kaoliinivarantoja, laatua ja määrää. Päätavoitteena oli valmistaa teknisiltä ominaisuuksiltaan parempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto Portlandin sementille. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka paljon Portlandin sementtiä voidaan korvata metakaoliniitilla. Inventoinnin tavoitteena oli selvittää Puolangan kaoliiniesiintymien laajuus ja riittävyys teolliseen tuotantoon. Tutkimusmenetelminä olivat pääosin kairaukset, kaivinkonenäytteenotto ja maatutkaus. Kairausta suoritettiin kolmessa erässä käyttäen eri kairaustekniikoita. Markkinatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metakaoliinin käyttöä sementtiteollisuudessa maailmanlaajuisesti (toimittajat, tuotteet, toimitusmäärät, markkinahinnat) Puolangan kaoliinin prosessoinnin esiselvityksen tarkoituksena oli suunnitella kaoliinia käsittelevä ja metakaoliinia tuottava prosessilaitos Pihlajavaaraan. Kaoliiniprosessin päätuote on kidevedetön metakaoliini, lisäksi tuotetaan karkeaa ja hienoa kaoliinia sekä sivutuotteena mahdollisesti kvartsia Kainuun luonnonkiviesiintymien hyötykäytön kehittäminen Toteutusaika: Projektipäällikkö Annika Vehviläinen Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, yritysrahoitus 15 % ja 15 % Hankkeen myötä on suoritettu tunnettujen luonnonkiviesiintymien jatkotutkimuksia liiketoimintakelpoisuuden toteamista varten. Tutkimustoimenpiteet ovat tähdänneet käyttökelpoisen raakaainevarojen varmistamiseen Kainuun alueelle synnytettävälle yritystoiminnalle. Louhintatoiminnan keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet tehokkaan tuotantotekniikan kehittäminen, kiviblokkien louhinta sekä markkinointi. Kustannustehokasta tuotantoteknologiaa on vaihdettu Suomen ja Kiinan välillä niin vierailulla Kiinassa kuin kiinalasten asiantuntijoiden vastavierailulla. Samalla on vahvistettu tuotantokapasiteettia sekä tuotanto-osaamista Kainuun alueella. Markkina- ja asiakasinformaatiota on lisätty osallistumalla erilaisiin kivialan messutapahtumiin niin yleisönä kuin näytteilleasettajana Työkalu kemikaaliturvallisuuteen liittyvään riskien arviointiin Toteutusaika: , toiminta alkoi elokuussa 2009 Projektipäällikkö Tiina Hartman Rahoitus: euroa, josta Kainuun ELY-keskuksen hallinnoimaa EAKRrahoitusta 80 %, kuntarahoitusta 1,9 %, muuta julkista 3,9 % ja yksityistä 14,2 %. Hankkeen tavoitteena on luoda paikkatietoon pohjautuva työkalu ensisijaisesti pelastusviranomaisille tie- ja raideliikenteen kemikaalionnettomuuksien riskien arviointiin. Hankkeessa kootaan tieto mm. maaperästä ja pohjavesialueista siten, että tietoa voidaan käyttää tehokkaasti ja nopeasti ympäristövahingon torjuntaan. Tavoitteena on rakentaa työkalu, jonka avulla em. tieto olisi käytettävissä helposti sekä pelastustoimen operatiivisessa toiminnassa että myöhemmin ympäristövi- 33

34 ranomaisilla. Lisäksi aineisto liitetään pelastustoimen olemassa olevaan riskiaineistoon, jolloin se toimii suunnittelun apuvälineenä. Tarkan maaperäkartoitustiedon puuttuessa suurelta osalta Kainuun maakuntaa, aloitettiin hanke alustavalla maaperäkartoituksella ja -luokituksella liikenneväylien läheisyydessä. Maaperän luokitusperusteeksi valittiin Etelä-Suomessa käytetty Vaarallisten aineiden kuljetusten suunnittelutyökalun (VAKSU) mukainen Mälkin (1999) laatima luokittelu, jossa liikenneväylän ympäristö on jaettu neljään pääluokkaan (W avovesi, A Maapeite, B Maapeite, kallio ja C Maapeite), mitkä edelleen jaetaan kukin kolmeen alaluokkaan. Alustavan maaperäluokituksen tekijäksi valittiin Geologian tutkimuskeskus. Puun ja kiven mahdollisuudet ympäristörakentamisessa -kehittämishanke II Projekti etenee suunnitelmien mukaisesti. Yritysten yhteisesiintyminen alkukesän Finnbuildmessuilla ja syksyn Vihertek-messuilla ovat olleet erinomaisen menestyksekkäitä. Yritykset ovat saaneet niistä huomattavaa liikevaihdon lisääntymistä. Tuotekehitys ja tuotteistamistyötä jatketaan yritysten ja oppilaitosten kanssa Kansainvälinen tutkimusyhteistyö European Committee for Standardization (CEN) Technical Committee (TC) 246 Natural Stones WG 2 kokous Madridissa 4-6. helmikuuta. CEN TC 246 yleiskokouksessa Nürnbergissä ( ) ei ollut osanottajaa Kainuun Edusta, mutta kommentit työn etenemisestä ja kannanotoista päätettäviin asioihin annettiin Rakennusteollisuus (RT) ry:n kautta. Suomea ja pohjoismaita erityisesti koskeva asia on ollut suola-pakkastestin valmisteleminen. Kyseinen testi on saanut paljon kritiikkiä Keski-Euroopan mailta, koska he pitävät sitä liian kovana omalle ilmastolleen. Testi on saanut työnumeron ja se valmistellaan. Suunnittelua suolapakkastestin osalta tehdään myös kansallisesti RT ry:n, Kiviteollisuusliiton, Ympäristöministeriön ja Tukesin kanssa. Standardointiin liittyvät kokoukset pidettiin ja Tuotestandardisointi on tulossa yhä tärkeämmäksi koska rakennustuotedirektiivi muuttuu rakennustuoteohjeeksi. Kiinalaiset asiantuntijat vierailivat Kainuussa Huaqiao yhteistyöyliopiston professori Wu:n johdolla elokuussa. Mukana olleelta louhinta-asiantuntijalta saimme arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan rakennuskivien irrotusta tällä hetkellä maailmalla kehitetään. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhä useampi kuutiometri rakennuskivikäyttöön tarvittavasta kivestä irrotetaan porausrajäytysmenetelmien sijasta sahaamalla. Sahauksessa (graniitit ja muut kovat kivet) käytetään pääasiassa timanttivaijerisahausta, mutta myös uusi pyörösahaustekniikka on yleistymässä tähän menetelmään sopivissa louhoksissa. 4. ELÄMYSTUOTANTO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUSTOIMIALAT Matkailu Kainuun matkailussa elettiin alkuvuonna vuonna 2009 edelleen voimakkaan kasvun aikaa. Valtakunnallisessa vertailussa Kainuu oli luokkansa priimus monella tavalla tarkasteltuna. Usko matkailun kasvuun myös tulevaisuudessa sekä matkailutoimialan merkittävyyteen on vahva huolimatta globaalista taantumasta. Kainuussa on kuitenkin valittu vaihtoehto panostaminen tulevaisuuteen sen sijaan, että keskityttäisiin asemasotaan odotellen taantuman taittumista. Loppuvuodesta 2009 taantuman vaikutukset alkoivat näkyä myös Kainuussa. Suomen maakuntien vertailussa Kainuu oli edelleenkin menestyjien joukossa vaikka punaisilla luvuilla mentiinkin edelliseen vuoteen 2008 verrattuna. Vuokatti oli Suomen matkailukeskuksista kävijämääriltään suurin vuonna Majoitusmyynnin arvo oli Kainuussa vuonna ,69 milj. eli noin pienempi kuin vuotta aiemmin (32,95 milj. ). Tuolloin se oli noin 5,1 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2008 (27,34 milj. ). Kainuun tilastoissa mukana oleva rekisteröity majoituskapasiteetti oli joulukuussa 34

35 6.132 vuodetta eli 41 vuodepaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2009 keskimääräinen vuodekapasiteetti oli eli sama kuin vuonna Rekisteröidy yöpymiset: lähde Tilastokeskus KAINUU 12/ / /2009 Yhteensä ,2 % ,9 % Kotimaa ,4 % ,7 % Ulkomaat ,8 % ,3 % VUOKATTI Yhteensä ,3 % ,3 % Kotimaa ,2 % ,4 % Ulkomaat ,5 % ,0 % Kulttuuri ja sisältötuotanto Maakuntaohjelman esille nostamat kulttuuri ja liikunta ovat matkailun vetovoimatekijöitä, joilla voidaan lisätä matkailijoiden maakuntaan tuomia tuloja. Kulttuuripalvelujen liittäminen luontevaksi osaksi matkailupalvelutarjontaa luo pohjaa palvelutarjonnan monipuolistamiselle ja antaa näin kilpailuetua muihin matkailualueisiin nähden. Luovien alojen mahdollisuudet tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Vuoden 2009 aikana tähän on reagoitu ja käynnistetty prosessi luovien alojen strategiatyön käynnistämiseksi tavoitteena alan yleinen kehittäminen ja linkittäminen nk. perusteollisuuden kanssa tiiviimpään yhteistyöhön. Samoin aktiviteetit kulttuuriympäristön hyödyntämiseksi, säilyttämiseksi ja kehittämiseksi on nostettu esiin; Kainuun Etu on työstänyt Kainuun Kulttuuriympäristöohjelma hanketta, jonka käynnistyminen ajoittuu vuoden 2010 puolelle. Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuuden mahdollisuudet Kainuussa ovat riippuvaisia kyvystä vastata kuluttajien uusiutuvaan kiinnostukseen. Maakunnan nykyinen yrityskanta palvelee lähinnä päivittäistä elintarvikekulutusta, mutta mukana on myös volyymiltään pieniä yrityksiä, jotka tuottavat paikallisista raaka-aineista valmistettavia perinneruokia. Vuonna 2008 alan toimijoiden kesken hyväksytty Kainuun elintarvikestrategia tarjoaa apua toimialan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Oleellista on, että alueen toimijat saadaan tukijoukoiksi yhteisten päämäärien taakse pelkkä strategia ei riitä, tarvitaan myös kehittämistoimenpiteitä ja vastuunottoa. Tästä hyvänä signaalina on Ruoka Kainuu ry:n uudelleen aktivoituminen vuoden 2009 aikana toimimaan yhteistoimintakanavana, alan kehittämistarpeiden esiin nostajana. Kehittämistoiminta yleisesti alueellisena kaikkien Kainuun kuntien omistamana kehitysyhtiönä toimii aluekehittäjän roolissa yhteistyössä alueen muiden kehittäjätahojen kanssa. Matkailun osalta Kainuun Etu on alueellinen matkailun vastuuorganisaatio. Tässä roolissaan yhtiö tekee systemaattista kehitystyötä toimialan kehittämisen eteen, pääosin hankerahoituksen resurssein, yhteistyössä yritysten ja maakunnan muiden kehittäjätahojen kanssa. Kehittämishankkeissa on jatkuvasti mukana noin

KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN OHJELMAT Tuo metsä- ja puutalouden substanssiosaamista maakuntaohjelman toteuttamiseen

KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN OHJELMAT Tuo metsä- ja puutalouden substanssiosaamista maakuntaohjelman toteuttamiseen Ohjaus Foorumitoiminta Toimeenpano KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN OHJELMAT Tuo metsä- ja puutalouden substanssiosaamista maakuntaohjelman toteuttamiseen METSÄOHJELMA Kainuun metsäneuvosto PUUTUOTEALAN KEHITYSOHJELMA

Lisätiedot

Rahoitus: 475 055, josta 65% Kainuun Kehittämisraha, 20% yritykset ja 15% Kainuun Etu Oy

Rahoitus: 475 055, josta 65% Kainuun Kehittämisraha, 20% yritykset ja 15% Kainuun Etu Oy NetInPro II (Metapart verkosto) Toiminta-aika: 1.4.2008 31.12.2010 Projektipäällikkö Teuvo Nissilä Rahoitus: 475 055, josta 65% Kainuun Kehittämisraha, 20% yritykset ja 15% Kainuun Etu Oy Hanke pohjautuu

Lisätiedot

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012 Erkki Salmirinne Kainuun kuntien omistama maakunnallinen voittoa tavoittelematon elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN TEEMAOHJELMAN KOORDINAATIOHANKE II, 1.3.2011 28.2.2014 Tavoitteet ja toimenpiteet: Lisätä Kainuun metsä- ja puutalouden toimijoiden

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Kaipaatko apua ja osaavia kumppaneita yrityksesi kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen? Ratkaisun tarjoaa ORDER liiketoiminnan kehityshanke Yhteistyössä Kainuun Etu Oy, Kainuun TE-keskus, Kajaanin

Lisätiedot

Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma

Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 Jari Komulainen Ohjelmajohtaja Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma Kainuun Etu Oy Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 Päätavoite:

Lisätiedot

Puunhankinnan verkostoituminen. Rovaniemi 22.12.2010 Kainuun Etu Oy, Paavo Pietikäinen

Puunhankinnan verkostoituminen. Rovaniemi 22.12.2010 Kainuun Etu Oy, Paavo Pietikäinen Puunhankinnan verkostoituminen Rovaniemi 22.12.2010 Kainuun Etu Oy, Paavo Pietikäinen Sisältö 1. Kainuun Etu Oy:n esittely 2. Kehittyvä puuhuolto Kainuussa esittely 3. Siirtorengas 4. Henkilöstöpooli Kainuun

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille

Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille Reindeer - Wood Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille Kainuun Etu Oy Jari Komulainen, toimialapäällikkö 9.12.2010 Lähtökohta Yritysten tarpeita, joihin haetaan ratkaisua

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Mestaruussarjaan 9.12.2010

Mestaruussarjaan 9.12.2010 Kainuu Maakuntasarjasta Mestaruussarjaan Ota Koppi seminaari 9.12.2010 Eastwood Vuonna 2008 elokuussa startannut monimaakunnallinen puutuotealan kehittämisohjelma Mukana 4 maakuntaa Kainuu (Kainuun Etu

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa II -kehittämishanke

Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa II -kehittämishanke Maakuntahallitus I 25 19.01.2009 Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa II -kehittämishanke MH 25 MH3 8/21.1.2008 Hanketiimi Hakijana Kainuun Etu Oy yhteyshenkilönään Antti Toivanen.

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Kaksi toimintalinjaa: Puunhankinnan logistiikka ja verkostoituminen Työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

VIIHTYISÄN PIHAN PUURAKENNUKSET. Puurakentamisen RoadShow 1.3.2012 Kuhmo. Erkki Salmirinne PYR Liiketoiminta -hanke

VIIHTYISÄN PIHAN PUURAKENNUKSET. Puurakentamisen RoadShow 1.3.2012 Kuhmo. Erkki Salmirinne PYR Liiketoiminta -hanke VIIHTYISÄN PIHAN PUURAKENNUKSET Puurakentamisen RoadShow 1.3.2012 Kuhmo Erkki Salmirinne PYR Liiketoiminta -hanke Sisältö Piharakentamisen trendit Metlan tutkimuksen mukaan Piharakentamisen palvelutarjonta

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

KAINUUN PUUTUOTEALAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS. Aika Tiistai 26.1.2010 klo 15.00 17.30. Kajaanin kaupungintalo, Valtuustosali.

KAINUUN PUUTUOTEALAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS. Aika Tiistai 26.1.2010 klo 15.00 17.30. Kajaanin kaupungintalo, Valtuustosali. KAINUUN PUUTUOTEALAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika Tiistai 26.1.2010 klo 15.00 17.30 Paikka Kajaanin kaupungintalo, Valtuustosali Läsnäolijat 1. Antti Wiksten Hasetec Oy 2. Hannu Kokko Ekopine Oy 3. Jouko

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

UUDET TAKTIIKAT KAINU -HUONEKALUTEOLLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE KAINUUN ETU OY 2009-2012

UUDET TAKTIIKAT KAINU -HUONEKALUTEOLLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE KAINUUN ETU OY 2009-2012 UUDET TAKTIIKAT KAINU -HUONEKALUTEOLLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE KAINUUN ETU OY 2009-2012 TAKTIIKAN SYNTY JANNE HEITTÄÄ PALLON, JARI OTTAA KOPIN, JATKAA KOHTI KOTIPESÄÄ MATILLE, JOLLA ON JOKERI TASKUSSA Idea

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

KEUKEN KUULUMISIA. Keuken palvelut yrityksen elinkaarella. 0-6 kk 0-36 kk 3- v. Yritysneuvonta yrityksen koko elinkaaren ajan.

KEUKEN KUULUMISIA. Keuken palvelut yrityksen elinkaarella. 0-6 kk 0-36 kk 3- v. Yritysneuvonta yrityksen koko elinkaaren ajan. KEUKEN KUULUMISIA KEUKE NEUVOO. KEUKE KEHITTÄÄ. KEUKE YHDISTÄÄ. Keuken palvelut yrityksen elinkaarella Yritysneuvonta yrityksen koko elinkaaren ajan Yrityshautomo Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus 0-6 kk

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu. Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.fi Talvivaarassa ainakin 50 vuotta Priman jäsenyritys aloitti

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

MATKAILUN HANKETOIMINTA

MATKAILUN HANKETOIMINTA MATKAILUN HANKETOIMINTA OHJELMAKAUSI 2000 2006 MATKATOIMIALA Matkailun edellinen ohjelmakausi käytettiin eripuolilla maakuntaa erilaisten perusmatkailupalvelujen kehittämiseen. Kehittämistoiminnan tuloksena

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tapio Sivula PL 156 60101 SEINÄJOKI Muutoshakemus Palvelevat puuyritykset -hanke Hankenumero 9915, päätösnumero 24486, Dnro 1875/3560-2010 Haemme 31.12.2014 saakka kestävää

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Kansainvälistymisen palvelut

Kansainvälistymisen palvelut 1 Kansainvälistymisen palvelut Tilannekartoitus (henkilökohtainen tapaaminen) Toimenpide-ehdotukset (kirjallinen ehdotus) Yrityksen kansainvälistymissuunnitelman laadinta voi pitää sisällään mm. Kansainvälistymisvalmiuksien

Lisätiedot

Kansainväliset markkinat kutsuvat!

Kansainväliset markkinat kutsuvat! Kansainväliset markkinat kutsuvat! KANSAINVÄLINENKILPAILUKYKY - TIETOA, TUKEA JA TARINOITA 18.11.2010 MUSTION LINNAN TALLI KimmoAura Aluepäälikko, Uusimaa Finpro ry Lupauksemme sinulle Vauhditamme yrityksesi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot