Kainuun Etu Oy. Kertomus toiminnasta 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun Etu Oy. Kertomus toiminnasta 2009"

Transkriptio

1 Kertomus toiminnasta

2 VISIO KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT:... 3 ARVOT:... 3 ASIAKKAAT:... 3 Asiakastyytyväisyyden keskiarvot toimialoittain... 4 Asiakastyytyväisyys 2009 kysymyksittäin... 4 HENKILÖSTÖ... 6 Henkilöstötyytyväisyys Sairauspoissaolot TOIMINTA ICT-, ELEKTRONIIKKA- JA METALLITOIMIALAT IT Pooli Group NetInPro II (Metapart verkosto) Prima Network Palveluyrittäjyyden kehittäminen, esiselvityshanke ORDER -koulutusprojekti Metapart tuotannnonohjaus Yritys + (Asiantuntijapalvelut yritysten kehitys- ja investointihankkeille) Sustainable Village Consortium esiselvitys Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä-Kainuun ja Koillismaan poro-petotilanteessa hanke (Poropanta hanke)) Vuonna 2009 suunniteltuja ja v alkavia hankkeita eetu Sähköisen liiketoiminnan kehittämishanke Kainuu Global Booming METSÄ- JA PUUTUOTETEOLLISUUDEN TOIMIALAT Kainuun metsä-ja puutalouden teemaohjelman koordinaatiohanke Kehittyvä Puuhuolto Kainuussa Siirtoautojen ohjauksen optimointisovellus Biomassaterminaaliverkosto Eastwood Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa hanke KAINU Huonekaluteollisuuden kehittämishanke Alkavia hankkeita Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoilla KIVI- JA KAIVANNAISTEOLLISUUDEN TOIMIALA Kainuun kivi- ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelma Paltamon kalkkikivitutkimus Kaivannaisteollisuuden kehittämisohjelman laatiminen Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen Kainuussa Kainuun luonnonkiviesiintymien hyötykäytön kehittäminen Työkalu kemikaaliturvallisuuteen liittyvään riskien arviointiin Kansainvälinen tutkimusyhteistyö ELÄMYSTUOTANTO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUSTOIMIALAT Kainuun KV matkailumarkkinoinnin koordinointihanke Kainuun luontomatkailun teemaohjelman koordinointihanke Invest in Kainuu Invest in Kainuu Activation Erähenkisen matkailupalvelujen Startti -hanke Idän Taiga alueen matkailuyhteistyön kehittäminen Kainuun vaelluskalahanke Oulujärven matkailuyhteistyöhanke GEO matkailun mahdollisuudet Kainuussa (päättynyt) Japani Kainuu hanke (päättynyt) Alkavia hankkeita LUMA luontomatkailusuunnitelma Idän Taigan alueelle FDI - Rakenna muutos Kainuun ulkoisen viestinnän kehittämishanke HYMY Hyrynsalmen ja Ristijärven alueen yritysten pöyhintähanke Kainuun kulttuuriympäristöohjelma hanke Päiväkotiverkosto hanke CINERGY NPP kansainvälinen hanke Kainuu emba V

3 on Kainuun kaikkien kuntien omistama voittoa tavoittelematon Kainuun elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Yhtiön tehtävänä on tukea Kainuussa sijaitsevien yritysten kannattavaa liiketoiminnan kasvua. Yhtiö tukee yrityksiä liiketoimintaosaamisen eri osa-alueilla, kansainvälistymisessä, yhteistyön rakentamisessa sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Yhtiö johtaa ja vastaa yrityslähtöisistä kehityshankkeista yhteistyössä yrityksien, oppilaitosten ja kehitysorganisaatioiden kanssa. Lisäksi yhtiöllä on yritysten toimintaympäristön parantamishankkeita. Toimintavuoden aikana lähes kaikki hankkeet uudistettiin. Vanha hankekanta ajettiin alas ja uudet hankkeet käynnistettiin. Kainuun elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden kanssa tehtiin yhteistoimintaa ns. kelporyhmässä, jossa kehittämisasioita on tarkasteltu laajemmin. Yhtiö tiedotti kuntia suoraan toiminta- ja hankeraportilla, yhtiökokouksessa sekä tiedotusvälineiden kautta. Yhtiön hankkeiden suurimpina rahoituslähteinä olivat EU komission erillisohjelmat, Kainuun maakuntakuntayhtymän hallinnoimat EAKR rahat ja maakunnan kehittämisrahat sekä TE - keskuksen Manner Suomen maaseutuohjelman ja ESR rahat. Yhtiö on erittäin toivottu yhteistyökumppani sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhtiön laatujärjestelmä täyttää vaatimukset laadunvarmistamisstandartista SFS-EN ISO 9001:2000, ympäristöstandartista SFS 14001:2004 sekä täyttää OHSAS työ-, terveys- ja turvallisuusvaatimukset. VISIO 2013 on yritysten kehittämistarpeet tunteva, luotettava asiantuntija sekä haluttu yhteistyökumppani, joka tuottaa korkeatasoisia palveluja Kainuussa toimiville yrityksille. Yhtiö luo yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa Kainuun talousihmeen ja toimii välittäjän roolissa parhaan tietotaidon ja yhteistyökumppaneiden saamiseksi maailmalta. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: ARVOT: Yritys/asiakaslähtöisyys Toimiala- ja rahoitusosaaminen Yhteistyö- ja verkostoitumiskyky Innovatiivisuus, uudistumis- ja reagointikyky Riittävät ja kilpailukykyiset resurssit suhteessa tavoitteisiin 1. Asiantuntemus, 2. Tuloksellisuus, 3. Luotettavuus, 4. Asiakaslähtöisyys, 5.Luovuus ASIAKKAAT: Avaintoimialojen yritykset, jotka ovat valmiita kehittymään, uusiutumaan ja kasvamaan. Omistajat: Rahoitus panos - tuotos 3

4 Asiakastyytyväisyyden keskiarvot toimialoittain Asiakaskyselyn keskiarvot toimialoittain (83/218) Puutoimiala 3,27 3,22 Kivitoimiala 3,47 4,28 It, elektroniikka ja metalli 3,24 3, Elämysteollisuus 2,78 2,96 Koko yhtiön keskiarvot ,16 3,26 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 Asiakastyytyväisyys 2009 kysymyksittäin 4

5 :n Asiakastyytyväisyykysely 2009 (83/128) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 a) b) c) d) e) f) g) Erinomainen Erittäin hyvä Hyvä Kohtalainen Heikko :n Asiakastyytyväisyyskyselyn kysymykset 1 a). Vastaanottoajan saaminen :stä on helppoa 1 b). Henkilökunta on huomaavaista ja ystävällistä 1 c). Henkilökunnalla on kyky tarjota vastaus /ratkaisu tiedusteluihin/ongelmiin 1 d). Henkilökunta on helposti tavoitettavissa 1 e). Henkilökunta vastaa nopeasti tiedusteluihin 1 f). Henkilökunta on ammattitaitoista 1 g). Olen erittäin tyytyväinen :n henkilökunnan palveluun 2. :llä on hyvä ymmärrys yritykseni/perustettavan yritykseni toiminnasta 3. on tietoinen ajankohtaisista asioista toimialallani 4. pitää lupauksensa 5. pitää yritystäni ajan tasalla asioiden/projektien /toimeksiantojen edistymistä 6. :n ehdottamissa ratkaisumalleissa on luovuutta ja innovatiivisuutta 7. Yritystäni koskevassa asiassa/projektissa/toimeksiannossa kertoo täsmällisesti mahdollisista muutoksista ja pyrkii keskustelemaan niistä 8. Yritystäni koskevassa asiassa/projektissa/toimeksiannossa antaa selvityksen siitä mitä on tehty ja miksi 9. :n kanssa on helppo tehdä yhteistyötä 10. tarjoaa henkilökohtaista ja yritykselleni räätälöityä neuvontaa 11. :n palveluista on hyötyä yritykseni toiminnalle/kehittymiselle 12. :n palvelu on korkeatasoista 5

6 HENKILÖSTÖ Yhtiön toimitusjohtajana toimi Antti Toivanen. Yhtiön toimialoista vastasivat Mikko Kettunen (IT, elektroniikka ja metalli), Tuomo Tahvanainen (elämystoimiala), Jari Komulainen (puu ja metsä) ja Martti Palviainen (kivi ja kaivannaisteollisuus). Yhtiön kansainvälisistä hankkeista vastasi Ninetta Chaniotou. Henkilökuntaa yhtiöllä oli vakituisessa työsuhteessa kuusi henkilöä. Valtaosa henkilökunnasta työskenteli erillisrahoituksilla projekteissa. Kokoaikaisiksi työvuosiksi muutettuna yhtiö työllisti vuonna 2009 yhteensä 34,2 henkilöä. Henkilöstömäärän kehitys ,13 26,6 29,5 34, , Henkilöstötyytyväisyys 2009 :n henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % a) b) c) d) e). 5 f). 5 g). 5 h). 5 i) Erinomainen Erittäin hyvä Hyvä Kohtalainen Heikko 6 a) b) c) d) e)

7 :n Henkilöstökyselyn kysymykset 1. on hyvä työnantaja 2. :n henkilöstöllä on hyvä työilmapiiri 3. :n henkilökunnalla on hyvä yhteistyö- ja tiimityöskentelyhenki 4. tarjoaa miellyttävän työympäristön 5 a). :n sisäinen kommunikointi on toimiva 5 b). :n visio on selkeästi kommunikoitu kaikille työntekijöille 5 c). :n strategia ja tavoitteet on selkeästi kommunikoitu kaikille työntekijöille 5 d). :n arvot ovat selkeästi kommunikoitu kaikille työntekijöille 5 e). :n johto tiedottaa ja kommunikoi yhtiön yleisestä toiminnasta 5 f). on kommunikoinut selkeästi asettamansa palvelutavoitteet asiakastyytyväisyyden saavuttamiseksi 5 g). :n henkilöstön on helppo lähestyä yhtiön johtoa/johtajaa 5 h). :n johto antaa nopeaa palautetta tehdystä työstä 5 i). :n johto/johtaja kohtelee henkilökuntaa tasavertaisesti 6 a). Työni on haastavaa ja mielekästä 6 b). Pystyn kehittymään työssäni 6 c). tarjoaa tarvittavaa koulutusta työni vaativiin tehtäviin 6 d). Minulla on työni vaatimat päätöksentekoon tarvittavat valtuudet 6 e). Mielipiteilläni on merkitystä :ssä 7. antaa henkilöstölle koulutusta ja ohjausta paremman asiakaspalvelun tarjoamiseksi 8. Tiimityöskentelyä tehdään tarpeen vaatiessa organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi 9. rohkaisee tiimityöskentelyyn paremman kommunikoinnin saavuttamiseksi 10. :n henkilöstön innovatiivisuus ja luovuus työssä/toimeksiannoissa /projekteissa/asiakaspalvelussa palkitaan Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot vuonna 2009: 7,54 pv/hlö Sairauspoissaolot (pv/hlö) ,46 6,85 7, , ,9 1,1 5,

8 TOIMINTA 2009 Kokoukset ja hallitus Varsinainen yhtiökokous pidettiin Hallitus piti kokouksia vuoden aikana kahdeksan (8) kertaa, kaksi (2) kokousta ja kuusi (6) kokousta. Hallituksen varsinaiset jäsenet olivat saakka Raimo Piirainen pj., Eero Hagrén, Aimo Korhonen, Timo Säkkinen ja Pekka Heikkinen ja yhtiökokouksen jälkeen uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Hannu Juntunen pj., Petri Kauppinen, Eero Hagrén, Heimo Keränen ja Pekka Heikkinen. Tilintarkastaja Ernst & Young Oy KHT -yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Eero Huusko Kajaanin toimipiste. Riskit ja epävarmuustekijät Yhtiö pystyy toteuttamaan yhtiöjärjestyksen ja liiketoimintasuunnitelman mukaista tehtäväänsä hyvin, mikäli kunnilta tulee riittävä perusrahoitus jatkossa. Suurimmat toiminnalliset riskit liittyvät kilpailutukseen, kulujen hyväksyttävyyteen rahoittajilta ja kansainvälisissä hankkeissa yhteistyökumppaneihin. Hankkeissa yritetään toteuttaa yhä suurempia kokonaisuuksia, jolloin riskien koko voi myös kasvaa. Myös ydinhenkilöstön hallitsematon vaihtuvuus voi olla riskitekijä, mikäli yhtiön tulevaisuus ei ole riittävän turvattu. Suomessa meneillään oleva valtion toimintojen keskittäminen voi merkitä muutoksia toimintaympäristöön. Yhtiön näkymät Yrityslähtöisiä kehittämistehtäviä olisi yhtiöllä huomattavasti enemmän, kuin yhtiön taloudellisten resurssien puitteissa on mahdollista toteuttaa. Yrityslähtöisiä hankkeita olisi mahdollisuus toteuttaa pienellä omarahoituksella. Myös kansainväliset rahoituskanavat ovat haettavissa ja tarjoaisivat merkittävän resurssin kehittämiseen, mikäli omarahoitusta olisi enemmän käytettävissä. :n tehtäväkentän laajentaminen on mahdollista. Tämä vaatisi resurssien lisäämistä kehittämistoimintaan. Yhtiön talouden tunnuslukuja Liikevaihto + muut tuotot

9 Yhtiön kokonaistulot 2009 olivat Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli ja liiketoiminnan muut tuotot vuonna 2009 olivat (mm. projekti- ja muut avustukset). Toiminnan taloudellinen tulos osoittaa tappiota, joka esitetään kirjattavaksi voitto/tappio tilille. Yhtiön oma pääoma vuonna 2009 on Yhtiön palkka- ja henkilöstökulut olivat vuonna 2009 yhteensä Yhtiön hankkimat ulkopuoliset palvelut olivat vuonna 2009 yhteensä Palvelut olivat asiantuntija-, konsultointi- ja koulutuspalveluita yrityksille, jotka rahoitettiin pääasiallisesti projekteista. Liiketoiminnan muut kulut olivat vuonna 2009 yhteensä ja ne kohdistuivat suurelta osin projekteille. Yhtiön saamiset koostuvat pääasiassa julkisten rahoittajien rahoitusosuuksista Yhtiöllä on tilikauden lopussa toiminnassa noin 11,4 miljoonan euron hankekanta kohdistuen kaikille Kainuun avaintoimialoille.. Yhtiön keskeisiä tunnuslukuja vuosilta Kokonaistulot Liikevaihto Muut tulot Palkat/henkilöstö Ostopalvelut Muut kulut Saamiset Tulos Tase Oma pääoma Henkilöstö 34, , ,1 26,6 1. ICT-, ELEKTRONIIKKA- JA METALLITOIMIALAT Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna noin 30 prosenttia. Liikevaihto putosi edellisvuoden 78 miljardista eurosta 55 miljardiin euroon. Liikevaihto väheni eniten metallien jalostuksessa ja vähiten tietotekniikka-alalla. Teknologiateollisuuden tilauskehitys jatkui heikolla tasolla myös vuoden 2009 lopulla erityisesti, kun uusia tilauksia verrataan kriisiä edeltävään aikaan. Tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan ja 5 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilausten lisääntyminen kertoo markkinatilanteen vakautumisesta, joskin useissa yrityksissä nämä tilaukset ovat pituudeltaan lyhytaikaisia. On merkittävää, että uudet tilaukset olivat loka-joulukuussa 40 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä, heinä-syyskuussa (Lähde: Teknologiateollisuus ry) Kainuussa taantuma ja rakennemuutos on kohdistunut rankimmin Sotkamossa toimivaan Incapiin, joka käynnisti 2009 yt-neuvottelut ja teki päätöksen Kainuun yksikön sulkemisesta. Taantuma on koitellut rankasti myös Kainuun metallitoimialaa, mutta esimerkiksi Katera Steel on investoinut voimakkaasti uusiin tuotantotiloihinsa Renforsin Rannassa. :n toiminnassa vuoden 2009 aikana olemme panostaneet voimakkaasti liiketoimintaverkostoiden kautta kainuulaisten yritysten tukemiseen ja kehittämiseen. Metallialan Metapart verkostossa on ollut investointeja, vientikaupan uusia avauksia ja tuotannonohjauksen tehostamisohjelma. Kaivosteollisuuteen ja teollisuus-rakentamiseen keskittynyt Kainuun Prima verkosto on aktiivisesti etsinyt ja tiedottanut uusista lähialueen rakennuskohteista. ICT-alan verkosto ITpooli on avannut toimiston Helsinkiin keskelle Etelä-Suomen markkinoita. 9

10 on vuoden 2009 aikana tehnyt töitä uuden yritystoiminnan löytämiseksi Kainuuseen. Tämä työ on ollut yritysten investointisuunnitelmissa auttamista, alueelle sijoittuvien yritysten kanssa käytyjä sijoittumisneuvotteluja ja laajaa yhteistyötä paikallisesti eri sidosryhmien ja rahoittajien kanssa. 180 Henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit metalliteollisuudessa (TOL 24-25, 28-29, 30, 33) Kainuussa 160 Indeksi 2005= / / / / / / / / / /2009 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Hanketoiminnan keskeiset periaatteet ICT-, elektroniikka- ja metallitoimialalla tunnemme asiakkaamme ja heidän kehitystarpeensa 10

11 1.1. IT Pooli Group hoidamme projektisuunnittelun selvitämme rahoituskanavat ja hankimme rahoituksen teemme yrityssitoumussopimukset rekrytoimme asiantuntijat ja osaajat johdamme projektin hoidamme kilpailutukset, maksuliikenteen, maksatukset ja raportoinnin mittaamme saavutetut tulokset Toiminta-aika: Kehitysjohtaja /projektipäällikkö Kare Casals Rahoitus: , josta 65 % EAKR ja valtion vastineraha, 23,95 % yritykset ja 11,05% Tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat pitkälti kaupalliset: 1. Yhteisen julkisivun rakentaminen ja vakiinnuttaminen 2. Tuotteiden kaupallistaminen 3. Kehitysjohtaja keskellä kansallisia markkinoita Helsingin toimistolla 4. Yhteisen markkinointiyhtiön konseptin testaus 5. Yritysten kansainvälistyminen Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Hanketta toteutettiin yhden henkilön eli projektipäällikön koordinoimana ja voimin siten että tarvittavaa asiantuntemusta tai resursseja hankittiin ulkopuolelta tarpeen mukaan. Mukana olevien yritysten kehittämistoimenpiteitä suoritettiin sekä projektipäällikön, että ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta siten, että hanke osallistui kustannuksiin silloin kun sen katsottiin olevan tarpeellista. Muissa tapauksissa pyrittiin käyttämään mahdollisimman paljon projektipäällikön asiantuntemusta ja jo saatavilla olevia tuotteistettuja asiantuntijapalveluja ja muita hankkeita. Saavutetut avaintulokset 2009 Elokuussa 2009 avattiin aivan Helsingin ydinkeskustassa IT-Poolin yhteinen toimisto, jossa on tarjolla kokous- ja työtiloja kainuulaisten ICT-alan yritysten käyttöön. Tämä on lisännyt merkittävästi myös IT-Poolin ja sen yritysten tunnettavuutta ja uskottavuutta markkinoilla. Usean yrityksen tuotteita ja palveluja on myös tuotteistettu, ja otettu ensimmäisiä askelia laajempia maakunnan ulkopuolisia markkinoita ja kansainvälistymistä kohti. IT-Pooli järjesti tai osallistui 8 tapahtumaan ja 16 hankkeeseen. IT-Pooli tai/ja sen jäsenet osallistuivat yhteensä 22 tapahtumaan, sekä Suomessa että ulkomailla. Yritykset Mukana hankkeessa on 22 yritystä, joissa työskentelee noin 300 asiantuntijaa NetInPro II (Metapart verkosto) Toteutusaika: Projektipäällikkö Teuvo Nissilä Rahoitus: , josta 65% Kainuun Kehittämisraha, 20% yritykset ja 15% Kainuun Etu Oy Tavoitteet 11

12 Hanke pohjautuu aikaisempiin Metapart ja NetInPro hankkeisiin, joista NetInPro hankeessa syntyi 90 uutta työpaikkaa. Hankkeen tavoitteena on saada muodostettua yksittäisille yrityksille hankkeen nivomana yritysryhmänä laajempia toimeksiantoja, sopimusvalmistuskumppaneita, uusia tuotteita (tuotemylly), yritysten omien osaamisalueellansa kilpailukykyä sekä kansainvälistyvää toimintaa. Lisäksi tavoitteena on yhteistyön kasvattaminen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Toiminnalliset lyhyen aikavälin tavoitteet: Tuotemyllyn mallintaminen ja testaaminen (suojattu) Tuotannonohjauksen tehostaminen o Erillinen TYKES hanke noin mukana 5 Metapartin jäsentä projekti-insinöörinä Raimo Kovanen (Transtech) Oppilaitosyhteistyön kasvattaminen Kansainvälistymistoimenpiteiden käynnistäminen Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Tuotannonohjauksen tehostamisohjelma on toteutettu erillisellä TYKES- rahoituksella 5:lle Metapart verkoston yritykselle. Oppilaitosyhteistyönä toteutettiin pintakäsittelylaitos R-rantaan; koulutus,tutkimus ja tuotekehitys ainoana maailmassa. Mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu, Blastman Robotics ja Katera Steel Oy. Tavoite on neljä opinnäytettä/vuosi. Uusi projekti on käynnistetty koskien jätteenkäsittelyä. Tavoitteena Kaksi opinnäytetyötä. Kumppanina Ekokymppi Oy. Mehi Oy:n Kiinan vientikaupan tehostamisohjelma käynnistetty 2009 yhdessä AMK:n kanssa. Toteutus ajoittuu vuoden 2010 puolelle. Saavutetut avaintulokset 2009 Pintakäsittelylaitos R-rantaan. Työpaikat turvattu. Ei yhtään konkurssia. Tuotannon ohjausjärjestelmä kaikissa Metapart-yrityksissä. Yritykset Mukana hankkeessa on 13 yritystä, joissa työskentelee noin 450 työntekijää. Yritysten yhteinen liikevaihto on 122 M Prima Network Toteutusaika: Projektipäällikkö Pasi Kenola Rahoitus: , josta 65% Kainuun Kehittämisraha, 20% yritykset ja 15% Kainuun Etu Oy Tavoitteet Kainuun Prima projekti on vuoteen 2010 ulottuva kehitysprojekti, jossa on tarkoituksena maksimoida kainuulaisten yritysten osanotto Talvivaaran kaivosprojektissa sekä muissa lähialueen uusissa kaivos- sekä teollisuusrakennusprojekteissa. 12

13 Edellisen projektin tuloksena vuosina projektiyritykset saivat kauppoja Talvivaarasta 57 M arvosta. Projektissa avustetaan kaivos- ja teollisuusyrityksiä löytämään paikallisia tuotteita ja palveluja sekä ohjataan alueen yritysten toimintaa vastaamaan uusien projektien tarpeita. Toteutustavaksi on valittu verkostoituminen, joka mahdollistaa laajojen toimituskokonaisuuksien tarjoamisen suurten toimijoiden kilpailijoina tai alihankkijoina. Yhteistoimintaa varten on luotu Kainuun Prima -yritysverkosto, joka jakaantuu eri toimialoihin seuraavasti: Prima Cargo - Maansiirto ja kuljetus Prima Engineers Suunnittelu Prima Construction- Rakentaminen Prima Metal Metallitoimiala Prima Service Teollisuuspalvelu Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Yritysten verkostoitumista on ylläpidetty ja kehitetty säännöllisillä kuukausipalavereilla, tiedotteilla, yritysvierailuilla sekä vierailuilla uusiin kaivosprojekteihin. Yrityksiä on avustettu kehittämään palveluja ja tuotteita. Markkinatietoa on kerätty aktiivisella yhteydenpidolla kaivos- ja teollisuusrakennusprojekteihin sekä messu- ja seminaariosallistumisilla. Barentsin alueen markkinoita on selvitetty erillisellä Luoteis- Venäjän markkinointiprojektilla. Saavutetut avaintulokset 2009 Prima verkoston yritysten myynti Talvivaaraan on Prima projektin aikana vv ollut 49 M. Lähes kaikki mukana olevat yritykset ovat saaneet tilauksia Talvivaarasta ja muutamilla yrityksillä on jatkuvia ylläpito- ja kunnossapitosopimuksia kaivoksiin. Mukanaoleviin yrityksiin on syntynyt 37 uutta pysyvää työpaikkaa. Normaalityöpäivinä yrityksillä on kaivosalan yrityksissä töissä noin 50 henkilöä, mutta kunnossapitoseisokkien tai merkittävien rakennusprojektien aikana lukema on tästä huomattavasti suurempi. Prima yritysverkosto on tunnettu kaikissa uusissa suomalaisissa kaivosprojekteissa ja verkostoyritykset ovat tehneet tarjouksia ja saaneet kauppoja myös muista projekteista. Yritykset Mukana hankkeessa on 44 yritystä, joissa työskentelee noin 1100 työntekijää. Yritysten yhteinen liikevaihto on 147 M Palveluyrittäjyyden kehittäminen, esiselvityshanke Toteutusaika: Projektipäällikkö Mikko Kettunen (oto) Projektisuunnittelija Tuula Metsävainio (100 % työaika) Rahoitus: , josta Kainuun Kehittämisraha 70% ja 30%. Tavoitteet Esiselvityksen tavoitteena oli löytää Kainuuseen sopivia kehitysmalleja ja ratkaisuja b2b-alan yritysten elinvoimaisuuden ja kasvun turvaamiseksi. 13

14 Hankkeen tavoitteena oli selvittää palvelualan kehittämistarpeet viidellä valitulla toimialalla. Toimialat ovat: ICT, matkailua palvelevat yritykset, hoiva-ala, kuljetusala ja teollisuuspalveluyritykset. Jokaiselta valitulta toimialalta haastateltiin yritystä. Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Keskimäärin 2-3 tuntia kestävässä yritysanalyysihaastattelussa käytettiin kaikille toimialoille suunnattua kysymyspatteristoa ja selvitettiin yrityksen vetäjän kanssa yrityskohtainen tilanne liiketoiminta-alueittain, tulevaisuuden näkymiä sekä kehityksen esteitä ja haasteita. Haastattelun jälkeen yritys sai haastattelijan tekemän sanallisen ja graafisen palauteraportin, jota yritys voi halutessaan käyttää oman liiketoimintansa tarkastelun ja suunnittelun työkaluna. Kaikista tiedoista koottiin toimialoittain tilannekuva ja kehitystarpeet. Saavutetut avaintulokset kainuulaisen yrityksen analysoidut tiedot, johtopäätelmät ja toimenpide-ehdotukset maakunnan b2bpalvelualan kehittämiseksi. Tuloksena joulukuussa 2009 julkaistu loppuraportti. Yritykset Esiselvityksen kohteena oli 97 Kainuussa toimivaa yritystä, joissa työskentelee noin 1500 työntekijää ORDER -koulutusprojekti Toteutusaika: Projektipäällikkö Tarmo Pallari Projektisuunnitteluja Tuula Metsävainio (50% työaika) Rahoitus: , josta 73,94 % ESR, 17,81 % Yritykset, 6,25 % Kainuun Etu Oy, 1 % Kajaanin Ammattikorkeakoulu ja 1 % Kainuun Ammattiopisto/Aikuisopisto Tavoitteet Tavoitteena on kainuulaisten pk-yritysten henkilöstön kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen vastaamaan kiristyvää kilpailua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tavoite saavutetaan koordinoimalla yritysten koulutustarpeita vastaavaa lyhytkestoista koulutusta joko olemassa olevasta koulutustarjonnasta (oppilaitokset), suunnittelemalla yrityskohtaisiin tarpeisiin liittyvää lyhytkestoista täsmäkoulutusta (koulutussuunnittelu) ja ohjaamalla yrityksiä käyttämään valmiiksi tuotteistettuja asiantuntijapalveluita (TE-keskus). Projektin tuloksena mukaan tulevien yritysten henkilöstön osaamistaso kasvaa ja yrityksiin syntyy: 1) työpaikkakouluttajia ja ohjaajia, 2) henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia, 3) rekrytointi- ja perehdytyssuunnitelmia. Tulosmittarit Hankkeelle on asetettu seuraavat mittarit: Osallistuvia yrityksiä 75, joissa työskentelee noin 1000 henkilöä Koulutuksiin osallistuu noin 70% henkilöstöstä eli noin 700 henkilöä Koulutuspäiviä järjestetään 4190 henkilötyöpäivää.. Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Projektin käynnistettyä aloitettiin laaja tiedotuskampanja hyödyntäen useita eri medioita. Projektin omien verkkosivujen sekä markkinointimateriaalien suunnittelu käynnistettiin. Aktiivisen yrityskontaktoinnin tarkoituksena oli viestittää projektista sekä hankkia uusia yrityksiä mukaan projektiin. 14

15 Koulutussuunnittelussa hyödynnettiin hankekumppaneiden KAO/Aikuisopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun osaamista. Asiantuntemuksen hyödyntämiseksi käynnistettiin erityinen koulutussuunnitteluryhmä, jossa on edustus jokaisella hanketoimijalla. Pääpaino syksyn koulutuksissa oli vaativissa ICT-alan koulutuksissa. Saavutetut avaintulokset 2009 Koulutuksia toteutettiin yhteensä 16 eri koulutusta joihin osallistui 69 henkilöä. Osallistujat olivat seitsemästätoista (17) eri yrityksestä ja henkilötyöpäiviä kertyi yhteensä 173 henkilötyöpäivää. Koulutukseen osallistuneista yhdeksän oli naisia. Projektissa suoritetun laajan osaamis- ja koulutustarvekartoituksen pohjalta luotiin kuuteentoista (16) yritykseen koulutussuunnitelman ensimmäinen vaihe. Yritykset Mukana hankkeessa on 38 yritystä, joissa työskentelee noin 438 työntekijää. Yritysten yhteinen liikevaihto on noin 71 M (mukana olevien suuryritysten liikevaihtoa ei ole laskettu mukaan) Metapart tuotannnonohjaus Toteutusaika: Projektipäällikkö Teuvo Nissilä Projekti-insinööri Raimo Kovanen Rahoitus: Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat (suunniteltu ) euroa, josta 48 % TYKES ja 52 % yritykset. Tavoitteet Metapart tuotannonohjaus -hankkeen tavoitteena oli saada käyttöön viidelle Metapart -yritysryhmään kuuluvalle kainuulaiselle konepajalle samansisältöinen tuotannonohjausjärjestelmä. Samanaikaisesti yrityksissä vietiin läpi strategiaprosessi, jonka tavoitteena oli luoda perusta yritysten kestävälle kehitykselle, johon tietojärjestelmäinvestointi sovitettaisiin. Konkreettiset tavoitteet kaikille osallistuneille yrityksille olivat: 1. Liiketoimintakonseptin kehittäminen ja strategiatyö 2. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän valinta ja käyttöönotto Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Projekti toteutettiin useamman pienen yrityksen ryhmähankkeena, jossa ulkopuolisena asiantuntijana toimi NESME Consulting Oy. Projektin sisäisinä asiantuntijoina toimivat :n asiantuntijat. Kehittämismenetelminä käytettiin koulutusta, yrityskohtaista konsultointia ja valmennusta, erilaisia prosessien kuvaamistapoja ja yhteistoiminnallisia työpajoja. Yritysten strategiatyö oli jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa yrityksille luotiin skenaariotyön kautta pitemmän aikavälin visio, jonka painopiste on asiakkuuksissa ja teknologiassa. Toisessa osassa suunniteltiin ja toteutettiin toimenpiteitä, jotka palvelevat yrityksiä lyhyellä aikavälillä ja keskittyvät yrityksen ketteryyden ja reaktiokyvyn lisäämiseen. Rinnan strategiatyön kanssa toteutettiin soveltuvien tietojärjestelmien tarvekartoitus sekä vaihtoehtoisten teknologisten toteutustapojen ja ohjelmistojen vertailu. Kun strategiatyö yrityksissä oli saatettu loppuun, edesautettiin asiantuntijoiden johdolla valitun ohjelmiston käyttöönottoa yritysten henkilöstöä kouluttamalla ja valmentamalla. Pääosa ohjelmiston koulutuksista toteutettiin etäkoulutuksena viikoittain ennalta sovittuna aikana 2 tunnin koulutusistuntoina 15

16 Saavutetut avaintulokset 2009 Hankkeessa toteutetulla strategiatyöllä oli kaksi tavoitetta. Nykytilan kuvaamisella ja tulevaisuuden suunnittelulla tähdättiin jalostamaan lyhyellä aikavälillä tehtäviä päätöksiä. Pitkällä aikavälillä tähdättiin juurruttamaan yrityksiin toiminnan systemaattisen suunnittelemisen kulttuuria ja työkaluja. Neljälle viidestä mukana olleista yrityksistä hankittiin toiminnanohjausohjelmisto, joka integroi yritysten eri toiminnat yhteen järjestelmään. Nyt tuotantoon ja toimintaan liittyvä tieto tallennetaan yhteiseen tietokantaan, josta se on saatavissa loogisesti järjestetyn ohjelmiston avulla nopeasti yrityksessä toimivien henkilöiden katsottavaksi ja käytettäväksi. Ohjelmiston toteutustapa SaaS (Software as a Service) tekniikalla oli avain sen käyttöönottoon. Hankkeen yksi merkittävä tulos oli, että uuden innovatiivisen teknologian avulla on mahdollista saada myös pienen mikroluokan yrityksen taloudellisilla ja henkilöresursseilla käyttöön toimintaa ohjaava tietojärjestelmä. Yritykset Mukana hankkeessa oli 5 yritystä, joissa työskentelee noin 60 työntekijää. Yritysten yhteinen liikevaihto on noin 5 M Yritys + (Asiantuntijapalvelut yritysten kehitys- ja investointihankkeille) Toteutusaika: Projektipäällikkö Seppo Räisänen Rahoitus: , josta 90% Kainuun kehittämisraha ja 10 % Tavoitteet Hanke tarjoaa neuvontapalveluita Kainuun alueella oleville yrityksille ja tarvittaessa mahdollisille uusille syntyville yrityksille. Tavoitteena on aktivoida yritysten kehityshankkeita ja investointeja. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki kainuulaiset yritykset. Yrityskohtaista neuvontaa yritysten investointeihin ja henkilöstön palkkaukseen: Investointi-, tulos-, tase- ja rahoituslaskelmat Liiketoimintasuunnitelmat Auttaa rahoitushakemuksissa Tietoa rahoittajista, rahoitusvaihtoehdoista ja investoineista Tietoa TE- keskuksen tuotteistetut palvelut. Henkilöstön rekrytointiin liittyvistä mahdollisuuksilta Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Menetelmät ja toimintatavat määräytyvät asiakkaan tarpeen mukaan. Peruslähtökohta on aina nykytilan kartoitus, jonka perusteella tehdään asiakkaan kanssa toimintasuunnitelma tulevista toimenpiteitä (tapaamisia keskimäärin 3-5/as). Yleisimmin tehdään hankesuunnitelma / liiketoimintasuunnitelma tai selviytymissuunnitelma ja rahoituslaskelma. Osa asiakassuhteista investointi/kehityssuunnitelman jälkeen on jatkunut yrittäjän sparraukseksella. Hanke tekee kiinteää yhteistyötä Finnveran Oyj, Ely- keskuksen, Leader- toimistojen kanssa. Osa asiakkaista ohjautuu hankkeen piiriin näiden yhteistyökumppaneiden kautta. Hanke on tehnyt myös yhteistyötä tiivistä Renforsin Rannan, Metsäkeskuksen (Suomussalmi), Lönnrot-instituutin ja Kuntien elinkeinoihmisten kanssa 16

17 Hankkeella on käytössä olevat laskentaohjelmat: Yritystulkki (Jadelcons Oy) ja Navita Yritysmalli (Teemuaho Oy). Saavutetut avaintulokset 2009 Hankkeen palveluja on käyttänyt 98 yritystä tai yritystoimintaa suunnittelevaa mennessä Hyrynsalmella 4 kpl, Kajaani 40, Kuhmo 4 kpl, Paltamo 7 kpl, Puolangalla 11 kpl, Ristijärvi 5 kpl, Sotkamo 9 kpl, Suomussalmi 7 kpl, Vaala 6 kpl, Kainuun ulkopuolelta 5 kpl. [KPL ] Naisyritäjiä Toteutuma [KPL ] [ok] [%] [ei] TYÖPAIKAT mahd. syn turvaavaa koulutuksessa Syntynyt [kesken] [KPL] [KPL] [KPL] [KPL] Investointi ja rahoituslaskelmat % , ,5 9 Yrityksen perustaminen % Toiminnan kehittäminen % Sijoittuminen Kainuuseen 3 4 Muut , , ,3 % 1.8. Sustainable Village Consortium esiselvitys Toteutusaika: Projektipäällikkö Jani Kaarlejärvi Rahoitus: , josta 30% Kainuun kehittämisraha ja 70 % Kainuun Maakunta kuntayhtymä. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää, luoda ja kehittää SVC yhteistyöverkosto. Sen avulla luodaan monistettavissa oleva, IT-lähtöinen ratkaisu kehittyvien alueiden kylien ja kyläyhteisöiden infrastruktuurin kehittämiseksi. Tehtävänä on SVC -esiselvityksen hankesuunnitelman mukaisesti: 1) Kainuun ja Pohjois-Suomen yrityspotentiaalin kartoitus ja aiesopimukset, 2) Suomalaisten yhteistyökumppanien kartoitus ja aiesopimukset, 3) Rahoituspotentiaalin selvitys, 4) Kansainvälisten pilottien sopiminen ja 5) Kestävän yhteistyökonsortion toimintakonseptin kehittäminen. Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Kainuulaisten yritysten kanssa on käyty neuvottelut halukkuudesta ja kiinnostuksesta olla mukana globaalin hankkeen muodostamisessa. Suomalaisten toimijoiden kanssa on käyty täsmennetyt keskustelut useiden kotimaisten globaalien toimijoiden kanssa. Haastavinta on ollut vuoden 2009 olosuhteissa pilottirahoituksen vahvistaminen. Neuvotteluissa on lähestytty sekä kotimaisia että kansainvälisiä rahoittajia. Uskottavan pilottikohteen toteuttaminen on edellyttänyt neuvotteluiden käynnistämistä kohdemaan hallitusten kanssa (Sambia, Peru, Intia). Täsmennettyjä neuvotteluja on käyty neljän eri kauppavaltuuskunnan avustamana (ministerit: Väyrynen,.Lehtomäki, Pekkarinen) 17

18 Yhteistyökonsortion muodostamiseksi on ostettu mm. energiakonseptin selvitys ja viestinnän verkkopohjainen ratkaisu. Hankkeen aikana on rekisteröity Andamana-tuotemerkki mahdollisen liiketoimintakonseptin käyttöön. Saavutetut avaintulokset 2009 Hankkeen tavoitteiden mukaisten avaintulosten saavuttaminen siirtyy kevään 2010 puolelle. Yritykset Esilevityksen piirissä on ollut nyt noin 30 suomalaista yritystä, joista 15 kpl on kainuulaisia toimijoita Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä-Kainuun ja Koillismaan poropetotilanteessa hanke (Poropanta hanke)) Toteutusaika: Projektipäällikkö Virpi Keränen Rahoitus: , josta 90 % Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja 10 % Tavoitteet Kokeilun lähtökohtana oli testata muutamia porotalouskäyttöön soveltuvia GPS/GSM-pantamalleja ja niihin liittyviä seurantaohjelmistoja, jotta saataisiin käsitys tämän hetkisestä tilanteesta pantakehityksen suhteen. Lähtökohtana oli myös hankkeen saaman huomion ja näkyvyyden kautta tuoda esille Ylä-Kainuun ja Koillismaan vaikeaa poro-petotilannetta ja edistää paikannusteknologian kehitystä porotalouden hyödyksi. Käytetyt menetelmät ja toimintatavat 1) Esittelykierros ja pyyntö alueen teknologiayrityksille lähteä hankkeen mukana etsimään ratkaisua poro-peto -problematiikkaan. 2) Kokeilutyö, jonka avulla testattiin uusia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiota peto-poro -ongelmien vähentämiseksi käytännössä. 3) Suunnittelutyö, jonka avulla rakennettiin saatujen tietojen ja kokemusten pohjalta uusia toimintamalleja alueelle, joka kärsi eniten petovahingoista. 4) Ehdotus, jossa otettiin huomioon myös yhteiskunnalliset ja sosiaaliset innovaatiot kuten eri sidosryhmien osallistuminen peto-ongelmien ratkaisuun. Saavutetut avaintulokset 2009 Hanke osoitti, että markkinoilla olevat GPS/GSM-pannat seurantasovelluksineen eivät olleet vielä joka poromiehen kukkarolle soveltuvia. Todettiin, että elektroniikan toimivuudessa, virtalähteen kestossa, seurantasovellusten käyttöliittymissä ja pantaergonomiassa oli parannettavaa. Hanke sai käyntiin tuotekehitysprosessit eri valmistajilla ja herätti heissä aidon halun kehittää teknologiaa palvelemaan porotalouden tarpeita. Todettiin, että uusi tekniikka soveltuu hyvin osaksi perinteistä poronhoitoa. Yritykset Projektin kohteena olivat Kainuun alueelle sijoittuvat paliskunnat (Halla, Näljänkä ja Hossa-Irni), joissa oli noin 200 poronomistajaa. 18

19 1.9. Vuonna 2009 suunniteltuja ja v alkavia hankkeita eetu Sähköisen liiketoiminnan kehittämishanke Toteutusaika: Projektipäällikkö Timo Surma-Aho Rahoitus: Hankkeen kokonaisbudjetti on , josta 70% EAKR, 15 % Kainuun Etu Oy ja 15 % yritykset (tulorahoitus). Tavoitteet Tavoitteena on auttaa 240 yritystä, siten että vuodessa tehdään yhteensä 80 yrityskäyntiä. Jokaiselle yritykselle tehdään veloitukseton, puolueeton ja riippumaton tilanteen kartoitus (3-8 h). Sen tuloksena syntyy sähköisen liiketoiminnan kehittämissuunnitelma eplan, jossa tarjotaan neuvoja sähköiseen liiketoimintaan siirtymisestä ja sosiaalisten median hyödyntämisestä. Asiakasyrityksille tarjotaan mahdollisuutta hankkia osaamista ja resursseja valmiiksi kilpailutettujen palveluntarjoajien avulla. (Tukitaso tuetuille palveluille on 60%.) Tulostavoitteet 240 yritystä saatettu tukitoimenpiteiden piiriin ja laadittu yrityskohtainen kehityssuunnitelma, 9 kpl seminaareja, 3 laajan tutkimuksen tulokset, 50 kohdeyritystä ottanut käyttöön sähköisen laskutuksen, alihankintana ostetut yrityskohtaiset tukipäivät n kpl, 50 yritystä ohjattu käyttämään TEM:in tuotteistettua easkel -palvelua. Kainuu Global Booming Kansainvälistymishanke Hanke suunnitteluvaiheessa Hankkeen tavoitteet vaihtelevat yrityskohtaisesti riippuen kansainvälistymisen lähtötasosta ja yrityskohtaisista tarpeista. Tavoitteet voivat olla: Liikevaihdon kasvattaminen vientiä lisäämällä Kustannustehokasta kansainvälistä alihankintaa Tuote- ja liiketoimintaideoita kansainvälisiltä markkinoilta Kansainvälistä tuotekehitysyhteistyötä, teknologiayhteistyötä, lisensointia Rahoitusta ja investoijia Kainuun alueen yrityksiin Kansainvälistä rekrytointia Hanke on suunniteltu lähes valmiiksi. Hankkeen kohdeyrityksenä on kainuulaista kasvuhakuista yritystä. Hankkeen budjettiarvio on EUR ja hankkeen kesto 2,5-3 vuotta. Projektin suunniteltuja kohdemaita ovat Ruotsi, Venäjä, USA ja Kiina, joista Venäjää ja Kiinaa koskevaa yhteistyötä pilotoidaan tietyin osin Kainuun Prima -projektissa. 2. METSÄ- JA PUUTUOTETEOLLISUUDEN TOIMIALAT KATSAUS KAINUUN MEKAANISEEN PUUNJALOSTUKSEEN VUONNA 2008 KAINUUN MEKAANINEN PUUNJALOSTUS KASVOI REIPPAASTI Kahdessa vuodessa 10 % lisää liikevaihtoa. 19

20 :n Metsä- ja puutuotetoimiala toteutti yrityskyselyn touko-kesäkuussa Kysely oli suunnattu Kainuun mekaanisen puualan yrityksille liikevaihdon, työpaikkojen, suhdanneodotusten ja alan kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Edellisen kerran kysely toteutui vastaavassa laajuudessa vuonna Kyselyn tarkoituksena oli tuottaa yrityksille, maakunnan päättäjille ja kehitystyötä tekeville ajantasaista tietoa mekaanisen puualan kehittymisestä Kainuussa. Vastaukset saatiin lähes kaikilta kyselyyn osallistuvilta yrityksiltä, vastausprosentti oli yli 92 % kaikista puutuotealan yrityksistä Kainuussa. Kainuun mekaanisen puualan yritysten liikevaihto, henkilöstömäärä ja vienti Mekaanisen puualan toimivia yrityksiä oli vuonna 2008 Kainuussa 77 kpl. Kainuun puutuoteteollisuuden kokonaisliikevaihto vuonna 2008 oli yhteensä 163 Milj. ja yritykset työllistivät yhteensä 800 henkilöä. Kokonaisliikevaihto nousi 14 milj. eli lähes 10 % ja henkilöstömäärä laski 6 henkilöllä verrattuna vuoteen Viennin osuus kokonaisliikevaihdosta oli 52,8 milj.. Vienti oli vuonna 2006 yhteensä 47,9 milj., joten vienti kasvoi 4,9 milj.. Sahojen liikevaihto oli n. 101 Milj., joka oli n. 62 % koko mekaanisen puun liikevaihdosta. Sahauksen liikevaihto (piensahat mukaan lukien) liikevaihto henkilöä kohden oli Liikevaihto nousi 9 Milj. vuodesta Viennin osuus sahauksen liikevaihdosta oli 43,6 milj. kun se vuonna 2006 oli 38,6 milj.. Jatkojalostuksen liikevaihto oli 62 Milj.. Jatkojalostuksen liikevaihto kasvoi 5 milj. vuodesta Jatkojalostuksen viennin liikevaihto vuonna 2008 oli n. 9,1 Milj., kun se vuonna 2006 oli 9,2 Milj.. Investoinnit Kainuun puualan yritysten investoinnit vuonna 2008 olivat kyselyn mukaan yhteensä 13,7 milj.. Vuonna 2006 puualan yrityksissä investoinnit oli yhteensä 5,9 milj.. Kainuun mekaanisen puun suhdannekysely Suhdannekyselyn tuloksena kannattavuuden ilmoitti parantuneen 27 % vastanneista ja 41 % ilmoitti kannattavuuden pysyneen ennallaan. Vastaajista 32 % ilmoitti kannattavuuden heikentyneen verrattuna edelliseen vuoteen. Tilauskannan näki 26 % vastaajista parantuneen ja 49 % pysyneen ennallaan Heikommaksi tilauskannan koki 26 % vastaajista verrattuna vuoteen Parempaa vuodesta 2009 odottaa 22 % vastanneista yrityksistä ja yhtä hyvää 38 %. Vastaajista 40 % kokee vuoden 2009 heikommaksi kuin vuoden Kainuun metsätalous Kainuun metsiä on hakattu 2000-luvulla keskimäärin 3,0-3,1 milj. m 3 /v. Metsätalouden liikevaihto oli 200 milj. vuonna 2007 ja työllisyys 900 htv. Teollisuuden puunkäyttö Kainuussa oli vuonna ,132 milj. m 3, josta sahojen osuus oli 1,092 milj. m 3. Hyvässä tuotantokunnossa olevat sahat hakevat puunkäytössään maltillista kasvua. Sahojen raaka-aine voidaan hankkia kokonaisuudessaan Kainuusta. Sahojen puunkäyttö tulee jatkossa kohdistumaan yhä enemmän mäntytukin sahaukseen. Kainuun metsäohjelman hakkuutavoite 3,1 milj. m3/v on 90 % kestävistä hakkuumahdollisuuksista. Hakkuutavoite on parin viime vuoden hakkuumäärien tasolla. Hakkuut ovat huomattavasti pienemmät kuin talousmetsien puuston kasvu 5,5 milj. m3/v. Puuntuotannon tavoitteina kasvavat erityisesti taimikonhoito ja ensiharvennukset. Kainuun metsien kehitys on taitekohdassa. Kestävä hakkuumahdollisuus kasvaa luvulla 4,0 milj. m3:iin/v. Suotuisa kehitys on kiinni siitä, miten nuorten metsien hoidossa onnistutaan. Mäntykuitupuun hakkuut voidaan luvulla lähes kaksinkertaistaa ja tukkipuun hakkuut pitää vähintään nykyisellä tasolla. Kainuun metsien hakkuutavoitteeksi määritettiin metsäohjelman tarkistuksessa ,65 milj. m 3 /v. Hakkuutavoite voidaan nostaa 2010 luvulla 4,0 milj. m 3 /v tuntumaan. Liikevaihtoennuste 3,65 milj. m 3 /v hakkuumäärällä ja metsähakkeen hankinnan kaksinkertaistamisella vuonna

21 on 250 milj. ja vuonna milj.. Lisääntynyt monikäytön ja luontomatkailun tavoitteet rajoittavat ennen muuta valtionmaiden hakkuita. Suurimmat puuntuotannon tehostamistarpeet ovat suometsien hoidossa ja taimikonhoidossa. 21

22 Ohjaus KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN OHJELMAT Tuo metsä- ja puutalouden substanssiosaamista maakuntaohjelman toteuttamiseen METSÄOHJELMA PUUTUOTEALAN KEHITYSOHJELMA Foorumitoiminta Kainuun metsäneuvosto Kainuun puutuotealan neuvottelukunta Toimeen-pano Metsä- ja puutalouden teemaohjelma Tukee ohjelmien toteutumista kehittämishankkeiden toteutuksen kautta Aktivoi ja ylläpitää vuorovaikutusta muiden ohjelmien, kehittämistahojen ja hankkeiden välillä Varmistaa laadullisesti ja määrällisesti riittävän kehitystyön toteutuksen Yritystoiminta ja toimintaympäristöt Osaaminen Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Puuhuolto kokonaisuutena sisältäen metsien bioenergian Yhteisomistustilojen hallinnan ja sukupolvenvaihdosten edistäminen EASTWOOD - Kainuu Puutuotealan kehitysohjelman toimeenpano Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa KAINU-Huonekaluteollisuuden kehittämishanke Puunjalostuskeskittymien rakennemuutoshankkeet Paltamon puuteollisuus WOODPOLIS, energiatehokkaan puurakentamisen kehittämistä 1. Woodpolis II tutkimus- ja tuotekehitys 2. Woodpolis INNO oppimisympäristön kehittäminen 3. Koulutuspalvelut -osaamisverkosto 4. Woodpolis -venäjäverkosto ORDER, Täsmäkoulutusta Kainuun metsä- ja puutuotealan yrityksille Suometsät kuntoon Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille Toiminta-mallit Metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen markkinaperusteisiin menetelmiin Puurakentamisteollisuus ROBINWOOD PLUS Biomassaterminaalipilotit Puurakentamisteollisuuden toteutettavuusselvitykset Rakenteet Kainuun yksityistieverkon kehittäminen Biomassaterminaaliverkosto 22

23 Tutkimus & kehittäminen Siirtoautojen ohjauksen optimointisovellus FRESH Sustainable development C2C 0 waste based on maximum re-use Käynnissä olevat hankkeet toimialalla 2.1. Kainuun metsä-ja puutalouden teemaohjelman koordinaatiohanke Toteutusaika: Ohjelmajohtaja Jari Komulainen Projektisihteeri Katri Roininen Rahoitus: , josta Manner-Suomen maaseuturahasto 90% ja 10%. Tavoitteet Tavoitteena on varmistaa että metsä ja puutuotealalle syntyy maakuntaohjelmaa, metsäohjelmaa ja puutuotealan ohjelmaa toteuttavia kehittämishankkeita laadullisesti ja määrällisesti riittävästi ja että ne toimivat suunnitellusti. Vuosina metsä- ja puutalouden teemaohjelman tavoite on 20 kehittämishanketta, yhteensä 15 M, eli keskimäärin 2,5 M vuodessa. Välillisenä tavoitteena on kehittämishankkeiden tuella yritysten kannattavuuden kasvu 2%, liikevaihdon kasvu 15%, jalostusarvon kasvu 7,5%, uusia syntyviä asiakkuuksia 30 kpl. T&K kustannusten nousu tasolle 5% liikevaihdosta, uusia tuotteita ja palveluita 300 M, 3kpl kärkiyrityksiin pohjautuvia yritysverkostoja. Yritykset Kaikki metsä- ja puutalouden yritykset, toimijat ja kehittäjätahot Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma on ollut mukana yhteistyössä myös muiden hallinnointitahojen (esim. Kainuun Metsäkeskuksen, WoodPoliksen ja Kainuun maakuntakuntayhtymän) metsä- ja puutoimialaa koskevien kehittämishankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja ohjausryhmätyössä. Toteutuneet eri rahoitusten osuudet : Maaseuturahasto EAKR ESR Kainuun kehittämisraha Lääninhallitus Interreg IV C n Yhteensä Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelman tavoitteet ja toteuma TAVOITE vuonna 2013 TOTEUMA 10/2009 Yritystoiminta 7 kpl 6 kpl Osaaminen 4 kpl 3 kpl Toimintamallit 3 kpl 3 kpl Rakenteet 2 kpl 2 kpl Tutkimus 4 kpl 3 kpl Hankkeita yht. 20 kpl 17 kpl Rahoitus yht. 15 M 6,09 M 2.2. Kehittyvä Puuhuolto Kainuussa Toteutusaika:

24 Projektipäällikkö Paavo Pietikäinen Projektisihteeri Mari Maier Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70%, yritykset 20% 10%. Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on verkostomallisen toiminnan ja ajatustavan aikaansaaminen Kainuun puuhuollon toimijoiden keskuudessa. Päätehtävänä on puunhankinnan logistiikan ja verkostoitumisen kehittäminen sekä metsäalan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Tavoitteena on miljoonan kuution lisäys ainespuunkorjuumääriin. Hankkeessa mukana olevat yritykset: Hankkeeseen on sitoutunut 9 metsäalan organisaatiota. Tärkeimmät yhteistyökumppanit: Oppilaitokset: työvoiman saatavuuteen tähtäävien toimenpiteiden avustaminen Tutkimuslaitokset: yhteistyö pilottien järjestämisessä Toimialajärjestöt: tiedotus, markkinointi ja asiantuntijuuden jakaminen Hankkeessa verkostomaisesta toiminnasta ja ajatusmallista kertoo siirtorenkaan rakentaminen. Siinä on tavoitteena nostaa siirtolavettien käyttöasteita muodostamalla samalla alueella toimivien korjuuyritysten välisiä siirtorenkaita, sekä tehostaa korjuuyritysten taloudenhallintaa siirtokustannusten seurantajärjestelmän käyttöönoton myötä. Siirtokaluston tehokkaampi käyttö mahdollistaa kalustoon sitoutuneen pääoman pienentämisen, parantaa yritysten kannattavuutta ja vähentää taloudellista riskiä. Siirtokustannusten systemaattinen seuranta lisää yritysten henkilöstön liiketaloudellista tietämystä ja osaamista. Hankkeen verkostoitumisen esimerkkinä toimii myös henkilöstöpoolin valmistelu. Henkilöstöpoolissa samalla alueella toimivat konetyöalojen yritykset perustavat ns. eri konetyöalojen osaajia sisältävän työntekijäpankin. Hankkeen imagonkohotuksen toimenpiteenä toimii Pimp My Moto metsäkoneen tuunausprojekti, Projektia hyödynnetään metsäalan markkinoinnissa. Tuunauksen tulos julkistetaan kesällä Siirtoautojen ohjauksen optimointisovelluksen myötä vaikutetaan metsäkoneyritysten kilpailukykyyn ja verkostoitumiseen. Verkottumista ja tiivistä yhteystyötä on toteutettu myös yritysten ja oppilaitosten välillä muun muassa TET-harjoittelujen suunnittelulla ja toteuttamisella sekä erilaisilla tapahtumilla muun muassa metsäkonenäytöstilaisuuksilla. Uusia logistisia ratkaisuja ja kustannustehokkaita toimintamalleja verkostoitumiseen haetaan puuterminaalin kehittämisestä Kainuuseen. Kehittyvä Puuhuolto Kainuussa - hanke on kirjattu mallihankkeeksi Suomen metsäalan strategian ohjelma-asiakirjassa Siirtoautojen ohjauksen optimointisovellus Toteutusaika: Projektipäällikkö Paavo Pietikäinen Projektisihteeri Mari Maier Rahoitus , Kainuun kehittämisraha 70 %, 20 %, 24

25 yritysrahoitus 10 % Tavoitteet Tavoitteena on kehittää metsäkoneiden siirtoon käytettävien kuljetusautojen ohjausjärjestelmä. Ohjausjärjestelmä optimoi kuljetusautojen liikkumisen tilausten perusteella samalla periaatteella, jolla taksijärjestelmä toimii. Ohjausjärjestelmä parantaa metsäkoneyritysten kilpailukykyä tehostuneiden siirtojen ja alentuneiden siirtokustannusten kautta. Hanke lisää myös koneyritysten verkostoitumista kuljetusautojen yhteiskäytön myötä. Hanke on meneillään. Ohjausjärjestelmän määrittelytyö on toteutettu ja järjestelmän tekninen toteutus on käynnistetty Biomassaterminaaliverkosto Toteutusaika: Projektipäällikkö Paavo Pietikäinen Projektisihteeri Mari Maier Rahoitus , Kainuun kehittämisraha 70 %, kuntarahoitus 30 % Tavoitteet Tavoitteena on luoda Kainuun alueella toimiville metsäbiomassan hankkijoille ja jalostajille raakaaineen hankinnan ja sen kuljetuslogistiikan suhteen mahdollisimman kilpailukykyinen toimintaympäristö, ja siten edellytykset kustannustehokkaalle ja kannattavalle liiketoiminnalle. Sitä varten on löydettävä uusia logistisia ratkaisuja puuhuoltoon. Verkoston kehittämiseksi toteutettiin Kainuun biomassaterminaaliverkostohankkeen toteutettavuusselvitys, joka toteutettiin yhteistyössä Pöyry Management Consulting Oy:n kanssa. Selvitystyö on valmistunut ja asia on todettu äärimmäisen tärkeäksi Kainuun metsätaloudelle. Selvitystyöhön vaikuttivat aktiivisesti yritykset ja kuntien edustajat. Keskusteluyhteydet saatiin avattua tulevaisuuden yhteistyökumppaneihin. Terminaaliverkoston kehittäminen jatkuu Kehittyvä Puuhuolto Kainuussa projektin toimenpiteenä Eastwood Toteutusaika: Projektipäällikkö Janne Taavitsainen Rahoitus: Kainuun osuus n , koko hankkeen budjetti n. 1,8 milj.. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on kehittää itäsuomalaisten puutuotealan yritysten osaamista, liiketoimintaa, kilpailukykyä sekä imagoa. Hankkeessa pyritään parantamaan yritysten osaamista sekä auttamaan yrityksiä kansainvälistymään. Tarkoituksena on myös tehostaa yritysten viestintää ja kannustaa liittoutumaan, joka edesauttaa kansainvälistymistä sekä viennin lisäämistä. Hankkeen tehtävänä on myös puuyritysten toimintaedellytysten ja jatkuvuuden tukeminen. Mikkelin Teknologiakeskus Oy vastaa ohjelman koordinoinnista, hallinnosta ja johtamisesta. Tärkeimmät yhteistyökumppanit: Itäsuomalaiset puutuotealan yritykset (Kainuulaiset) Maakuntien liitot TE keskukset Kehittämisorganisaatiot ja alueyksiköt 25

26 Vuoden 2009 loppuun mennessä hankkeen toimintoihin on Kainuusta osallistunut noin 22 yritystä. Yritysten kanssa on tehty muun muassa liikeneuvottelumatkoja ulkomaille; Saksaan tehdylle matkalle osallistui Kainuusta yhteensä 6 yritystä ja Venäjälle suunnatulle opintomatkalle yhteistyökumppaneiden hakemiseen osallistui Kainuusta yhteensä 5 yritystä. Monia yrityksiä kiinnostaa mahdollisuudet Venäjältä, mutta maailman laajuinen finanssikriisi vaikeutti vielä entisestään onnistuneen yhteistyön aloittamista venäläisten kanssa. Monesta yrityksestä huolimatta Venäjän ponnistelut eivät vielä tuottaneet tulosta, mutta työ jatkuu. Toimintaympäristön suurin myönteinen muutos tapahtui, kun TEM laati vuoden 2009 aikana metsäalan kansallisen strategisen ohjelman. Kuluvan vuoden aikana se ohjaa koko valtakunnan tasolla erilaisten puualan kehittämishankkeiden toimintaa koordinoidusti, kuten myös Eastwood-ohjelman toimintaa. Hanke jatkuu ja sen tulokset ovat näkyvissä vuonna Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa hanke Toteutusaika: Projektipäällikkö Erkki Salmirinne Projektisihteeri Mari Maier Rahoitus: , josta EAKR + valtio 65%, yritysrahoitus 15%, kuntarahoitus 10%, 10% Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on kainuulaisten ja pohjoiskarjalaisten kasvuhaluisten ja kehityskykyisten puu- ja kivialan yritysten kannattavan toiminnan kehittäminen piha- ja ympäristörakentamisessa. Hankkeessa luodaan asiakastarpeiden pohjalta uusia puu- ja kivituotteita, joissa on hyödynnetty muotoilu- ja maisema-arkkitehtuuriosaamista sekä jatkokehitetään yritysten jo olemassa olevia piha- ja ympäristörakentamisen tuotteita. Hankkeessa mukana olevat yritykset: 14 puu- ja kivialan yritystä Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta Tärkeimmät yhteistyökumppanit: Josek Oy Suomen Kivikeskus / Stone Pole Oy Joensuun Tiedepuisto Oy KETI Oy Pohjois-Karjalan amk / D Art Muotoilun palvelukeskus Kuhmon kaupunki / Woodpolis Oulun Yliopisto / Arkkitehtuurin osasto, puustudio Taideteollinen korkeakoulu TaiK / Muotoilun osasto Muotoilualan ammattikorkeakoulut Vuoden 2010 alkuun mennessä hankkeessa on toteutettu ideakilpailuja kaksi; hankeyrityksien asiakastarpeista tullut tuotesuunnittelukilpailu ja myynti- ja mallipihakilpailu. Markkinatutkimuksia ja selvitystöitä on toteutettu neljä ja ulkomaan messuilla on vierailtu viisi kertaa ja kotimailla kaksi kertaa. Tuotesuunnittelua on tehty viiden tuoteperheen puitteissa. Verkostoitumista on tähän mennessä tuettu yhteisillä messuesiintymisillä muun muassa OmaMökki-messuilla Helsingissä 160 m 2 osastolla, AstaKoti-messuilla 48 m 2 osastolla ja ViherTek-messuilla Helsingissä 70 m 2 osastolla sekä yritysryhmäkokouksilla ja luonnonkiviseminaarilla. Hankkeen innovatiivisesta toiminnasta kertoo yritysten kanssa yhteistyössä lanseerattu Viihtyisäpiha-porttaali (www.viihtyisapiha.fi), jossa samalla sivustolla tuodaan esille yrityksien tuotteita, ideoita ja ohjeita oman pihan rakentamiseen. Porttaalin tarkoituksena on helpottaa pihapiirituotteiden ja luonnonkivien löytämistä. 26

27 2.5. KAINU Huonekaluteollisuuden kehittämishanke Toteutusaika: projektipäällikkö Matti Luukkonen tuotesuunnittelija Kaarle Holmberg Rahoitus: , EAKR + valtio, Kainuun maakunta-kuntayhtymä 70 %, yritysrahoitus 15 % ja 15 %. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on lisätä huonekaluteollisuuden liiketoimintavolyymia Kainuussa kehittämällä yritysyhteistyötä tuotannossa, markkinoinnissa ja myynnissä sekä lisätä ja vahvistaa tuotekehitysosaamista pilotoimalla tuotteistamisprosessi asiantuntijatahoja käyttäen. Tavoitteena on huonekaluyritysten liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu sekä yritysyhteistyön laajetessa joustavuuden lisääntyminen. Tavoitteena on myös tuotteistamisprosessin oppiminen ja uusien kainuulaisten tuotteiden ja tuoteperheiden kehittäminen. Hankkeessa mukana olevat yritykset: 8 kainuulaista puu- ja sisustusalan yritystä Hankkeen tuloksena on syntynyt Kainu-mallisto, joka on lanseerattu kainuulaisten yritysten yhteistyönä. Uuden malliston kautta tuotteistusosaaminen on lisääntynyt yrityksissä. Hankkeessa mukana olevat yritykset ovat osallistuneet yhdessä tapahtumiin ja messuille, joissa yhteistyö on myös tiivistynyt. Omia messuosastoja on ollut tähän mennessä Kuhmo-talossa ja OloMuotomessuilla Lahdessa. Uusia huonekaluteollisuuden trendejä haettiin yhdessä Tukholman huonekalumessuilta. Messuosallistumisia on tulossa tulevana syksynä; Habitare syyskuussa Helsingissä ja Hirameki-messut Japanissa lokakuussa Tuotteet ovat esillä myös Kuhmossa Kamarimusiikin aikaan tulevana kesänä. Hankkeen ympärillä on laaja asiantuntijaverkosto; huippuosaamista on tuote- ja tekstiilisuunnitteluun sekä graafikko - ja mallennuspalveluihin. Yritysten näkyvyys on lisääntynyt myös promootioiden, lehdistön ja kotisivujen kautta. Hankkeessa on toteutettu erilaisia työpajoja ja uusi työpaja on tulossa keväällä muun muassa pintakäsittelyyn. Kainu-malliston referenssinä toimivat Renforsin rannan kokoustilat, jotka on sisustettu täysin Kainu-malliston tuotteilla. Hankkeeseen on tullut mukaan kaksi uutta yritystä, jotka täydentävät Kainu-mallistoa pienesineillä ja tekstiileillä. Kainu-malliston tuotteet ovat nyt kaupallistamisvaiheessa ja periaatteista on sovittu yritysten kesken ja tiivis yhteistyö on käynnistynyt yritysten välillä. Huonekalualan asiantuntijat ovat arvioineet mallistoa kotimaan että ulkomaiden markkinoiden kannalta. Heissä Kainumalliston tuotteet herättivät kiinnostusta. Kainu-hankkeen toiminta jatkuu ja sen määrälliset tulokset ovat mitattavissa myöhemmin Alkavia hankkeita Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoilla Toteutusaika Hankesuunnittelu käynnissä. Hankkeen kustannusarvio kolmelle vuodelle on n Kohteena ovat uudet markkina-alueet ja myyntiyhtiön toimintamallin luominen. 3. KIVI- JA KAIVANNAISTEOLLISUUDEN TOIMIALA 2009 Suhdanne- ja markkinakatsaus Maailman talous on kääntynyt vuodenvaihdetta lähestyttäessä selvään nousuun. Kasvu jakautuu kuitenkin epäyhtenäisesti eri kansantalouksien ja maanosien välillä. Aasian kehittyneiden maiden, kuten 27

28 Kiinan ja Intian, sekä Brasilian ja Lähi-idän merkitys on nousussa ratkaiseva. Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin taloudellinen kehitys on edelleen epävakaata. Kiinan bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 10 % vuonna Teknologiateollisuuden tilauskannan kasvu oli heikolla tasolla verrattuna kriisiä edeltävään aikaan. Kuitenkin alan yritykset saivat 6 % enemmän tilauksia kuin vastaavana aina edellisenä vuotena. Perusmetallien hinnat ovat olleet hienoisessa nousussa ja näyttävät vakiintuvan uudelle selvästi kriisiaikaa korkeammalle tasolle. Metallien kysyntä maailman markkinoilla näyttää lisääntyvä ja alan teollisuus on pääsemässä normaaliin päiväjärjestykseen. Pankkirahoituksen ja varsinkin riskirahoituksen saatavuus on ollut edelleen heikkoa ja vaikeuttaa Kainuun kaivannaisalan yrityshankkeiden käynnistämistä. Julkista rahoitusta on ollut käytettävissä infrahankkeiden lisäksi investointeihin ja varsinkin t&k -hankkeisiin. OP-Pohjolan suhdanne-ennuste vuodelle : 12 % Lähde: IMF, WEO Luonnonkiviteollisuuden näkymät Kasvuennusteet vuodelle 2010 BKT:n määrän muutos eri alueilla Yhdysvallat Euroalue Kiina Maailma Luonnonkivialan suhdannekyselyn tulokset valmistuivat marraskuun lopulla. Kokonaisuutena alan yritysten tilanne näyttää kohtuulliselta, vaikka alan tuotteiden kysynnän arvioidaan alentuvan noin neljänneksellä parhaisiin vuosiin verrattuna. Noin 40 %:lla yrityksistä tuotannon määrä oli sama tai suurempi kuin vuonna 2008 ja tilauskannan määrä 55 %:lla yrityksistä sama tai suurempi kuin vuosi sitten. Vastaavasti 85 % yrityksistä arvioi tilauskannan määrän vuoden kuluttua olevan suurempi tai yhtä suuri kuin nyt. Arviot liikevaihdon ja kannattavuuden kehittymisestä ovat samansuuntaisia. Kyselyssä merkittävään osaan nousi puute ammattitaitoisesta työvoimasta. Peräti 152 henkilö työllistyisi alan teollisuuteen välittömästi ja tarve viiden vuoden aikana on n. 530 henkilöä. Erityisesti pulaa on rakennus- ja ympäristökiviasentajista, joita työllistyisi välittömästi yli 60 henkilöä ja viiden vuoden sisällä parisen sataa henkilöä. Toinen rajallinen luonnonvara näyttää olevan työnjohtajat ja suunnittelijat joita työllistyisi välittömästi yli kaksikymmentä ja viiden vuoden sisällä tarvitaan reilut 120 henkilöä. Jo tämänkin vuoksi Kainuu ja Itä-Suomi on hyvää kivialan kehittämisen painopistealuetta, koska täältä löytyy vielä motivoitunutta työvoimaa kiviteollisuuden tarpeisiin huomattaviakin määriä toisin kuin esim. pääkaupunkiseudulla. Kivialan kansainvälisten markkinoiden osalta kuulimme Joensuun kiviseminaarissa intialaisen kivialan asiantuntijan esitelmän maailman kivimarkkinoiden tilanteesta. Tällä hetkellä varsinkin USA:n markkinat ovat pohjalukemissa ja ennuste markkinoiden elpymisestä heikko. Koko maailman kivenkulutus kasvaa kuitenkin jatkuvasti ja taloudellinen toimeliaisuus ja sen myötä kiven kulutus lisääntyy merkittävästi ainakin seuraavilla alueilla: Latinalainen Amerikka, Meksiko, Kanada, Itä-Aasian maat Indonesia, Malesia, Taiwan, Singapore ja Vietnam, Kiina, Intia, Arabimaat (Saudi-Arabia, Qatar, Kuwait, Abu Dhabi 28

29 ja Oman), Pohjois-Afrikan Marokko, Tunisia, Libya, Egypti, Venäjä ja Itä- sekä Länsi-Eurooppa, joten markkinapotentiaalia on olemassa ennenäkemättömästi. Raakakivimyynti (vienti). Mustat ja uniikit kivet käyvät edelleen kaupaksi hyvään hintaan ja niistä on jopa pulaa maailman kivimarkkinoilla. Tällä hetkellä mustien kivien markkinatilanne on sellainen, että kaikki hyvälaatuiset kivat saadaan kaupaksi Suomeen, Eurooppaan (erityisesti Puola) ja Kiinaan. Louhintaa ja uusien louhosten avaamista on vaikeuttanut ankara talvi. Rakennusten ulko- ja sisäverhousten sekä mm. keittiötasojen osalta lievää pudotusta on odotettavissa, mutta voimakkaasti kasvaneen saneerausrakentamisen vuoksi tarjouskantaa on kohtuullisesti liikkeellä ja tilauksiakin on jo ensi keväälle olemassa. Piha- ja ympäristökivien osalta myynnin odotetaan sujuvan lähes aikaisempien vuosien malliin. Jopa noin 80 % vastanneista ennustaa kysynnän kasvavan tai pysyvän ennallaan. Vuolukiviliiketoiminnassa, josta pääosa on tulisijatuotantoa, kysyntään odotetaan edelleen lievää pudotusta, vaikka talonrakentamisen odotetaan jo elpyvän reippaasti ja sitä ennakoivat rakennustarvikkeiden hinnat ovat kääntyneet nousuun. Mustia pilviä tulisijavalmistajien taivaalle on lisännyt uhka uusien, tiukkojen päästönormien voimaantulosta, jonka ennustetaan aiheuttavan isoja ongelmia useille tulisijavalmistajille. Hautakiviliiketoiminta näyttää edelleen pysyvän suunnilleen entisellä tasolla. Käynnissä olevat hankkeet toimialalla 3.1. Kainuun kivi- ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelma Toteutusaika: Ohjelmajohtaja Martti Palviainen Projektikoordinaattori Nike Luodes Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 % ja 30 %. Teemaohjelman puitteissa on tehty ohjelmatyötä Kainuun kaivannaisalan kehittämistä ajatellen. Hankkeessa on tuotettu "Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelma ". Ohjelma julkistettiin lehdistötilaisuudessa Yritysneuvontaa on tehty suunnitelman mukaisesti ja avustettu yritysten perustamisessa, kirjoitettu liiketoimintasuunnitelmia ja laadittu rahoitushakemuksia sekä avustettu rahoitusneuvottelujen käynnistämisessä ja rahoittajien löytämisessä. Yritysten johtoa on koulutettu kansanväliseen kaupankäyntiin ja tutustuttu alan johtaviin yrityksiin Kiinassa, Italiassa ja Puolassa. Em. maat ovat myös potentiaalisia asiakkaita. Toimittu Suomen edustajana kansainvälisissä seminaareissa (Espanja Madrid) ja kivialan EU - direktiivien laadinnassa(standardisointitoimikunta) sekä oltu mukana uuden kaivoslain valmistelussa. Osallistuttu alan koti- ja kansainvälisille messuille yhdessä kivialan yrittäjien ja rahoittajien kanssa, kuten: China International StoneFair: tuotantoteknologiaan tutustuminen ja yritysvierailut Italian Veronan kivimessut: kivialan yrityksiin ja tuotteisiin tutustuminen Puolan Poznan StoneFair 2009 yhdessä Morenia Oy:n ja Mastonen Oy:n kanssa. Messuilta saatiin noin 30 potentiaalista yrityskontaktia, joita yritykset ovat työstäneet eteenpäin. Ensimmäiset niistä ovat jo käyneet kivenostomatkalla Suomessa. Oheisena kuva messuosastosta, jossa kainuulaisia kiviä näkyy etuosan neliömäisissä pilareissa. 29

30 Osallistuttu Kaivosseminaari 2009 tapahtumaan Kittilässä, jossa Nike Luodes luennoi Kainuun kaivannaisalan kehittämisestä. Pidetty lehdistötilaisuus Kivisuolla , osallistuttu yhteisosastolla FEM - Fennoscandian Exploration and Mining seminaariin Rovaniemellä. Suomussalmen Kivisuolla käynnistettiin koelouhinta ja tutkimukset Puolangan Rahikkalanvaaran poimuliuske-esiintymällä. Yritysneuvonta Hankkeessa avustetaan yrityksiä hankkeiden suunnittelussa, rahoituksessa ja käynnistämisessä, sekä annetaan tarvittavaa ohjausta projektien läpiviemiseksi. Vuoden aikana on laadittu liiketoimintasuunnitelmia ja rahoitushakemuksia sekä avustettu rahoitusneuvottelujen käynnistämisessä. Toimenpiteiden tuloksena on perustettu neljä yritystä: Mastone Oy Suomussalmelle, Finkivi Oy Kajaaniin sekä Angelwing Oy ja Micastone Oy Paltamoon. Mastone Oy on jo käynnistänyt rakennuskivien rahtilouhinnan ja tekee myös erikois- ja tarkkuuslouhintaa mm. tehtaiden saneerausten ja laajennustöiden yhteydessä. Yhtiöllä on palveluksessaan kolme työntekijää ja henkilöstömäärä lisääntyy vuoden 2009 aikana 6-8 henkilöön, kun suunnitteilla olevat investoinnit on tehty ja tuotanto toimii täysimittaisesti. Yhtiön tavoitteena on rakentaa noin 500 m2:n yhdistetty tuotanto- ja huoltorakennus Suomussalmen Raatteeseen sekä varustaa se kalustolla jolla voidaan muotoilla irrotettuja lohkareita, sekä valmistaa puolivalmisteita, kuten hautakiviaihioita jatkojalostajille. Finkivi Oy ei saanut yhtiön käynnistämiseen ja investointeihin tarvittavaa rahoitusta kokoon. Tämän vuoksi yrittäjä siirtyi toiselle toimialalle (ikkunoiden ja ovien tiivistäminen ja saneeraus), jossa liiketoiminnan käynnistäminen oli mahdollista huomattavasti pienemmällä pääomalla. Angelwing Oy on tehnyt metsähallituksen kanssa vuokrasopimuksen jo pitkät perinteen omaavan Puolangan Mekkomäen esiintymän hyödyntämisestä. Yritys on tehnyt kuluvan vuoden aikana tuotekehitystä ja koemarkkinointia tavoitteena käynnistää tuotannollinen toiminta muutaman henkilön voimin kesän 2010 aikana. Micastone Oy odottaa kivitutkimusten tuloksia, joiden perusteella voidaan laatia tarvittavat suunnitelmat liiketoiminnan käynnistämiseksi ja päättää niiden valmistumisen jälkeen investointien käynnistämisestä. Lisäksi työn alla on kahden luonnonkiviyrityksen perustamisselvitykset, jotka tulevat valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Mikäli kaikki sujuu pääosiltaan myönteisesti ja suunnitellusti, voidaan varsinainen liiketoiminta käynnistää toisen yrityksen osalta vuoden 2010 aikana ja toisen Yhteensä yritykset työllistävät alkuvaiheessa työntekijää ja muutaman vuoden kuluttua arviolta noin henkilöä. Aloittavia ja jo toimivia yrityksiä on avustettu valtaus- ja maa-aineslupahakemusten laatimisessa sekä muissa viranomaisasioissa. Tämän lisäksi on avustettu yritysten johtoa yhtiöiden kehittämiseen ja kannattavuuden parantamiseen liittyvissä asioissa. 30

31 Koviin kiviin erikoistuneen yritysklusterin synnyttäminen Kainuuseen vaatii vielä eri hankeohjelmien aktiivista myötävaikutusta, mutta yhteistyön suunnittelu on jo aloitettu valikoitujen yritysten kanssa. Hankesuunnittelu ja muu toiminta Kaoliini I:ssä (Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen) saatujen hyvin myönteisten tulosten perusteella Morenia Oy:n hallitus teki päätöksen hankkeen tutkimusresurssien lisäämisestä, tavoitteena selvittää riittävällä varmuudella kaoliiniliiketoiminnan aloittamispäätöksessä tarvittavat seikat. Jatkoselvitykset jaettiin kolmeen eri projektiin: Teknis-taloudelliset- ja markkinaselvitykset, kustannusarvio , rahoittajat Tekes ja Morenia Oy. Vesikaoliinitutkimus, kustannusarvio , rahoittajat Cewic ja Morenia Oy Kaoliini 2 varanto ja tutkimusmenetelmäselvitykset, kustannusarvio , rahoittajat Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Morenia Oy, Oulun yliopisto ja. Projektien kesto on noin kaksi vuotta. Kainuun Poski II -hanketta, joka tähtää Kainuun hiekka, sora ja kalliokiviainesvarantojen selvittämiseen, inventointiin ja kaavoittamiseen on yritetty kovasti saada käyntiin yhdessä Kainuun ympäristökeskuksen, Kainuun maakuntayhtymän ja GTK:n kanssa, mutta se viivästynyt eri syiden (lähinnä rahoituslähteiden selvittämisen) vuoksi. Hakemusten tulee näillä näkymin olla sisällä 30.3 ja päätös asiasta saataisiin Myönteinen päätös saatiin ja projekti on käynnistymässä. Renforssin rannan kanssa on tehty yhteistyötä teollisten toimijoiden saamiseksi alueelle. Lisäksi alan luentoja on pidetty mm. Kauppakamarin järjestämässä seminaarissa ja Kainuun AMK:ssa sekä esiteltiin yhtiön toimintaa Kaivosseminaarissa Rovaniemellä. Kehitystoiminta Merkittävimmät panostukset kehittämistoiminnan osalta on tehty Puolangan kaoliiniesiintymien teolliseen käyttöön saamiseksi. Kehittämistyössä saatujen hyvien, mutta laboratoriomittakaavaisten prosessien todentamiseksi tarvitaan vielä tutkimuksia lähes tuotantomittakaavaisessa pilottirikastuslaitoksessa. Tätä tarkoitusta varten on suunniteltu käynnistettäväksi tutkimusprojekti. Mineraalivarantojen jalostuksen pilottitehdas ja tutkimuskeskus Kainuussa -hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan Kajaaniin tutkimusprosessointilaitos, jossa kaoliinisavesta valmistetaan kaoliinirikastetta, joka jalostetaan prosessissa edelleen metakaoliiniksi. Suomen merkittävin kaoliinivarantokeskittymä sijaitsee Puolangan kunnan alueella, jossa tunnettuja kaoliinivarantoja on milj. tonnia. Tehtaassa käytettäviä uusia tuotantomenetelmiä on tutkittu hyvällä menestyksellä laboratoriomittakaavaisissa prosesseissa. Saatujen tulosten perusteella hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan lähellä teollista mittakaavaa oleva tuotantolaitos, jossa voidaan varmistaa laboratoriomittakaavaisissa prosesseissa saavutetut laatu- ja kustannusarvot. Haasteina projektissa ovat uudet, ainutlaatuiset teknologiset ratkaisut ja kustannustehokas tuotanto yhdistettynä merkittävästi kilpailevia materiaaleja ekologisempiin lopputuotteisiin. Sementtiteollisuus on merkittävä energian käyttäjä ja kasvihuonekaasujen päästäjä, sillä kalkin polton yhteydessä karbonaattikivistä poistuu hiilidioksidia. Tuotantoteknologiasta ja käytettävistä materiaaleista riippuen CO 2 :ia muodostuu n kg tuotettua sementtitonnia kohden. Maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy pelkästään sementin tuotannosta noin 4 %. Mahdollisuudet vähentää sementin valmistamisessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä ovat rajalliset. Yksi merkittävä mahdollisuus on sementin osittainen korvaaminen metakaoliinilla. Vaihtoehtoisten materiaalien hiilijalanjälki on merkittävästi sementtiä vähäisempi, metakaoliinin osalta vain noin puolet. Mikäli metakaoliinin valmistuksen yhteydessä käytetään uusiutuvia energialähteitä (esim. puuhaketta), CO 2 -päästöt laskevat sementin valmistukseen verrattuna noin % tasolle. Mineraalivarantojen jalostuksen pilottitehdas ja tutkimuskeskus Kainuussa -hanke tullaan toteuttamaan kolmevuotisena Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 4,389 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeen jatkolle varataan optio ajalle , josta hakemus tullaan tekemään erikseen. 31

32 Hankkeessa ovat mukana, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattioppilaitos, Morenia Oy, Oulun yliopiston geotieteiden laitos, Oulun yliopiston mittalaitelaboratorio, Kainuun maakunta -kuntayhtymä sekä UPM-Kymmene Oyj. Hankkeen tuloksena syntyvät selvästi maailman uudenaikaisimmat ja tuotantokustannuksiltaan kilpailukyisimmät teknologiset ratkaisut kaoliinin monipuoliseen hyödyntämiseen. Rakennuskivien jalostuksen kehittämiseen syvennytään suunnittelun ja materiaalin sekä myös teknologian kautta. Kuluneella kaudella on paneuduttu erityisesti liuskekivien tuotannon kehittämiseen louhinnan ja jalostuksen osalta. Parhaillaan on käynnissä tarjouspyyntö-suunnittelutarjousprosessi Kiinan johtavien konevalmistajien kanssa. Tietoa uusista koneista ja teknologiasta on saatu messuilta ja tehdasvierailuilta. On myös tarkastelu mahdollisuuksia käytettyjen koneiden hyödyntämiseen aloittavissa pienissä yrityksissä. Käytetyistä koneista Euroopassa ja USA:ssa on tehty Excel-tietokanta. Rakennuskivien kansainvälisiä markkinoita ja edellytyksiä investointi-, tuotanto- markkinointiyhteistyöhön eteläeurooppalaisten ja aasialaisten alan toimijoiden kanssa on selvitetty yhteisissä tapaamisissa ja tekemällä koetuotantoja ja laitekehitystyötä yhdessä alan yrittäjien kanssa. Teemaohjelman jatkotoimenpiteet Ohjausryhmä suosittelee teemaohjelman jatkamista vuosille Jatkohakemus tullaan tekemään kesälomien jälkeen Paltamon kalkkikivitutkimus Toteutusaika: , jatkoaika Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, GTK 10 %, yritysrahoitus 10 % ja 10 %. Tietämys Kainuun kalkkikivivarannoista ja niiden koostumuksesta on lisääntynyt merkittävästi. Löydettiin useita potentiaalisia kalkkikiviesiintymiä, joista jatkotutkimuksia varten valittiin potentiaalisin, ns. Leppikankaan esiintymä. Esiintymällä tehdyissä inventointi, louhinta, murskaus ja jauhatustutkimuksissa todettiin tutkimusalueen kalkkikiven olevan erittäin käyttökelpoinen ainakin puutarha- ja maatalouskalkiksi sekä happamien vesien alkalointiin. Myöskään kalkkikiven käyttämistä kaivosteollisuuden prosesseissa ei ole suljettu pois, mutta se vaatii vielä jatkotutkimuksia kaivosten ja rikastamoiden prosessien yhteydessä. Tutkimushankkeen ansiosta inventoitiin tuotantoon käyttökelpoisia kalkkikivivarantoja vuosikymmenien tarpeita varten alueella, jolla tuotannollista toimintaa voidaan erinomaisen hyvin harjoittaa ilman ympäristölle aiheutuvia haittoja. Hanketta suunniteltaessa asetettuja työllistämistavoitteita ei saavutettu hankkeen päättymiseen mennessä, mutta tulevina vuosina ainakin osa tavoitteiden mukaisista työpaikoista tullee toteutumaan. Tutkimus turvaa nykyisten työpaikkojen säilymisen ja niiden lisääntymisen, koska kalkkikiven hyödyntämistä suunnittelevan yhtiön liiketoiminnan painopiste on siirtymässä mittavien kalkkikivivarantojen ansiosta Paltamoon. Yrityksen tavoitteena on käynnistää tuotannollinen toiminta niin nopeasti kuin mahdollista kalkkikivitarpeen lisääntyessä lähivuosina huomattavasti. Luvitusprosessiin arvioidaan kuluvan aikaa 2-4 vuotta. Dolomiittisen kalkin Leppikankaan esiintymän kalkkikiven soveltuvuutta Talvivaaran ja muiden Kainuussa vireillä olevien kaivosten prosesseihin jatketaan. Asiantuntijoiden mielestä Kainuun dolomiittisen kalkkikiven käyttö voi olla todennäköistä. Jatkossa ainakin Leppikankaan alueelle haetaan esiintymän hyödyntämistä suunnittelevan yrityksen toimesta kaivospiiriä ja käynnistetään ympäristövaikutusten arviointi. Tutkimus- ja koelouhintalupien saanti Leppikankaan tutkimusalueelle hidasti hankkeen läpivientiä noin vuodella. Muuten hanke sujui ongelmitta. 3.3 Kaivannaisteollisuuden kehittämisohjelman laatiminen Toteutusaika: , jatkoaika Projektipäällikkö Eine Pöllänen 32

33 Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, yritysrahoitus 10 ja 20 %. Hankkeen tavoitteena oli Kainuun kivi- ja kaivannaisteollisuuden kehittämisohjelman laatiminen, käsittäen metalliset - ja teollisuusmineraalit, rakennuskivet, kiviainekset (sorat, murskeet, rouheet). Hankkeen tuloksena syntyi maailman ensimmäinen maakunnallinen kaivannaisalan kehittämisohjelma hankeliitteineen Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen Kainuussa Toteutusaika: , jatkoaika Projektipäällikkö Annika Vehviläinen Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, yritysrahoitus 18,75 % ja 11,25 %. Projektin lähtökohtana oli selvittää Puolangan alueen kaoliinivarantoja, laatua ja määrää. Päätavoitteena oli valmistaa teknisiltä ominaisuuksiltaan parempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto Portlandin sementille. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka paljon Portlandin sementtiä voidaan korvata metakaoliniitilla. Inventoinnin tavoitteena oli selvittää Puolangan kaoliiniesiintymien laajuus ja riittävyys teolliseen tuotantoon. Tutkimusmenetelminä olivat pääosin kairaukset, kaivinkonenäytteenotto ja maatutkaus. Kairausta suoritettiin kolmessa erässä käyttäen eri kairaustekniikoita. Markkinatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metakaoliinin käyttöä sementtiteollisuudessa maailmanlaajuisesti (toimittajat, tuotteet, toimitusmäärät, markkinahinnat) Puolangan kaoliinin prosessoinnin esiselvityksen tarkoituksena oli suunnitella kaoliinia käsittelevä ja metakaoliinia tuottava prosessilaitos Pihlajavaaraan. Kaoliiniprosessin päätuote on kidevedetön metakaoliini, lisäksi tuotetaan karkeaa ja hienoa kaoliinia sekä sivutuotteena mahdollisesti kvartsia Kainuun luonnonkiviesiintymien hyötykäytön kehittäminen Toteutusaika: Projektipäällikkö Annika Vehviläinen Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, yritysrahoitus 15 % ja 15 % Hankkeen myötä on suoritettu tunnettujen luonnonkiviesiintymien jatkotutkimuksia liiketoimintakelpoisuuden toteamista varten. Tutkimustoimenpiteet ovat tähdänneet käyttökelpoisen raakaainevarojen varmistamiseen Kainuun alueelle synnytettävälle yritystoiminnalle. Louhintatoiminnan keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet tehokkaan tuotantotekniikan kehittäminen, kiviblokkien louhinta sekä markkinointi. Kustannustehokasta tuotantoteknologiaa on vaihdettu Suomen ja Kiinan välillä niin vierailulla Kiinassa kuin kiinalasten asiantuntijoiden vastavierailulla. Samalla on vahvistettu tuotantokapasiteettia sekä tuotanto-osaamista Kainuun alueella. Markkina- ja asiakasinformaatiota on lisätty osallistumalla erilaisiin kivialan messutapahtumiin niin yleisönä kuin näytteilleasettajana Työkalu kemikaaliturvallisuuteen liittyvään riskien arviointiin Toteutusaika: , toiminta alkoi elokuussa 2009 Projektipäällikkö Tiina Hartman Rahoitus: euroa, josta Kainuun ELY-keskuksen hallinnoimaa EAKRrahoitusta 80 %, kuntarahoitusta 1,9 %, muuta julkista 3,9 % ja yksityistä 14,2 %. Hankkeen tavoitteena on luoda paikkatietoon pohjautuva työkalu ensisijaisesti pelastusviranomaisille tie- ja raideliikenteen kemikaalionnettomuuksien riskien arviointiin. Hankkeessa kootaan tieto mm. maaperästä ja pohjavesialueista siten, että tietoa voidaan käyttää tehokkaasti ja nopeasti ympäristövahingon torjuntaan. Tavoitteena on rakentaa työkalu, jonka avulla em. tieto olisi käytettävissä helposti sekä pelastustoimen operatiivisessa toiminnassa että myöhemmin ympäristövi- 33

34 ranomaisilla. Lisäksi aineisto liitetään pelastustoimen olemassa olevaan riskiaineistoon, jolloin se toimii suunnittelun apuvälineenä. Tarkan maaperäkartoitustiedon puuttuessa suurelta osalta Kainuun maakuntaa, aloitettiin hanke alustavalla maaperäkartoituksella ja -luokituksella liikenneväylien läheisyydessä. Maaperän luokitusperusteeksi valittiin Etelä-Suomessa käytetty Vaarallisten aineiden kuljetusten suunnittelutyökalun (VAKSU) mukainen Mälkin (1999) laatima luokittelu, jossa liikenneväylän ympäristö on jaettu neljään pääluokkaan (W avovesi, A Maapeite, B Maapeite, kallio ja C Maapeite), mitkä edelleen jaetaan kukin kolmeen alaluokkaan. Alustavan maaperäluokituksen tekijäksi valittiin Geologian tutkimuskeskus. Puun ja kiven mahdollisuudet ympäristörakentamisessa -kehittämishanke II Projekti etenee suunnitelmien mukaisesti. Yritysten yhteisesiintyminen alkukesän Finnbuildmessuilla ja syksyn Vihertek-messuilla ovat olleet erinomaisen menestyksekkäitä. Yritykset ovat saaneet niistä huomattavaa liikevaihdon lisääntymistä. Tuotekehitys ja tuotteistamistyötä jatketaan yritysten ja oppilaitosten kanssa Kansainvälinen tutkimusyhteistyö European Committee for Standardization (CEN) Technical Committee (TC) 246 Natural Stones WG 2 kokous Madridissa 4-6. helmikuuta. CEN TC 246 yleiskokouksessa Nürnbergissä ( ) ei ollut osanottajaa Kainuun Edusta, mutta kommentit työn etenemisestä ja kannanotoista päätettäviin asioihin annettiin Rakennusteollisuus (RT) ry:n kautta. Suomea ja pohjoismaita erityisesti koskeva asia on ollut suola-pakkastestin valmisteleminen. Kyseinen testi on saanut paljon kritiikkiä Keski-Euroopan mailta, koska he pitävät sitä liian kovana omalle ilmastolleen. Testi on saanut työnumeron ja se valmistellaan. Suunnittelua suolapakkastestin osalta tehdään myös kansallisesti RT ry:n, Kiviteollisuusliiton, Ympäristöministeriön ja Tukesin kanssa. Standardointiin liittyvät kokoukset pidettiin ja Tuotestandardisointi on tulossa yhä tärkeämmäksi koska rakennustuotedirektiivi muuttuu rakennustuoteohjeeksi. Kiinalaiset asiantuntijat vierailivat Kainuussa Huaqiao yhteistyöyliopiston professori Wu:n johdolla elokuussa. Mukana olleelta louhinta-asiantuntijalta saimme arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan rakennuskivien irrotusta tällä hetkellä maailmalla kehitetään. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhä useampi kuutiometri rakennuskivikäyttöön tarvittavasta kivestä irrotetaan porausrajäytysmenetelmien sijasta sahaamalla. Sahauksessa (graniitit ja muut kovat kivet) käytetään pääasiassa timanttivaijerisahausta, mutta myös uusi pyörösahaustekniikka on yleistymässä tähän menetelmään sopivissa louhoksissa. 4. ELÄMYSTUOTANTO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUSTOIMIALAT Matkailu Kainuun matkailussa elettiin alkuvuonna vuonna 2009 edelleen voimakkaan kasvun aikaa. Valtakunnallisessa vertailussa Kainuu oli luokkansa priimus monella tavalla tarkasteltuna. Usko matkailun kasvuun myös tulevaisuudessa sekä matkailutoimialan merkittävyyteen on vahva huolimatta globaalista taantumasta. Kainuussa on kuitenkin valittu vaihtoehto panostaminen tulevaisuuteen sen sijaan, että keskityttäisiin asemasotaan odotellen taantuman taittumista. Loppuvuodesta 2009 taantuman vaikutukset alkoivat näkyä myös Kainuussa. Suomen maakuntien vertailussa Kainuu oli edelleenkin menestyjien joukossa vaikka punaisilla luvuilla mentiinkin edelliseen vuoteen 2008 verrattuna. Vuokatti oli Suomen matkailukeskuksista kävijämääriltään suurin vuonna Majoitusmyynnin arvo oli Kainuussa vuonna ,69 milj. eli noin pienempi kuin vuotta aiemmin (32,95 milj. ). Tuolloin se oli noin 5,1 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2008 (27,34 milj. ). Kainuun tilastoissa mukana oleva rekisteröity majoituskapasiteetti oli joulukuussa 34

35 6.132 vuodetta eli 41 vuodepaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2009 keskimääräinen vuodekapasiteetti oli eli sama kuin vuonna Rekisteröidy yöpymiset: lähde Tilastokeskus KAINUU 12/ / /2009 Yhteensä ,2 % ,9 % Kotimaa ,4 % ,7 % Ulkomaat ,8 % ,3 % VUOKATTI Yhteensä ,3 % ,3 % Kotimaa ,2 % ,4 % Ulkomaat ,5 % ,0 % Kulttuuri ja sisältötuotanto Maakuntaohjelman esille nostamat kulttuuri ja liikunta ovat matkailun vetovoimatekijöitä, joilla voidaan lisätä matkailijoiden maakuntaan tuomia tuloja. Kulttuuripalvelujen liittäminen luontevaksi osaksi matkailupalvelutarjontaa luo pohjaa palvelutarjonnan monipuolistamiselle ja antaa näin kilpailuetua muihin matkailualueisiin nähden. Luovien alojen mahdollisuudet tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Vuoden 2009 aikana tähän on reagoitu ja käynnistetty prosessi luovien alojen strategiatyön käynnistämiseksi tavoitteena alan yleinen kehittäminen ja linkittäminen nk. perusteollisuuden kanssa tiiviimpään yhteistyöhön. Samoin aktiviteetit kulttuuriympäristön hyödyntämiseksi, säilyttämiseksi ja kehittämiseksi on nostettu esiin; Kainuun Etu on työstänyt Kainuun Kulttuuriympäristöohjelma hanketta, jonka käynnistyminen ajoittuu vuoden 2010 puolelle. Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuuden mahdollisuudet Kainuussa ovat riippuvaisia kyvystä vastata kuluttajien uusiutuvaan kiinnostukseen. Maakunnan nykyinen yrityskanta palvelee lähinnä päivittäistä elintarvikekulutusta, mutta mukana on myös volyymiltään pieniä yrityksiä, jotka tuottavat paikallisista raaka-aineista valmistettavia perinneruokia. Vuonna 2008 alan toimijoiden kesken hyväksytty Kainuun elintarvikestrategia tarjoaa apua toimialan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Oleellista on, että alueen toimijat saadaan tukijoukoiksi yhteisten päämäärien taakse pelkkä strategia ei riitä, tarvitaan myös kehittämistoimenpiteitä ja vastuunottoa. Tästä hyvänä signaalina on Ruoka Kainuu ry:n uudelleen aktivoituminen vuoden 2009 aikana toimimaan yhteistoimintakanavana, alan kehittämistarpeiden esiin nostajana. Kehittämistoiminta yleisesti alueellisena kaikkien Kainuun kuntien omistamana kehitysyhtiönä toimii aluekehittäjän roolissa yhteistyössä alueen muiden kehittäjätahojen kanssa. Matkailun osalta Kainuun Etu on alueellinen matkailun vastuuorganisaatio. Tässä roolissaan yhtiö tekee systemaattista kehitystyötä toimialan kehittämisen eteen, pääosin hankerahoituksen resurssein, yhteistyössä yritysten ja maakunnan muiden kehittäjätahojen kanssa. Kehittämishankkeissa on jatkuvasti mukana noin

Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma

Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 Jari Komulainen Ohjelmajohtaja Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma Kainuun Etu Oy Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 Päätavoite:

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa II -kehittämishanke

Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa II -kehittämishanke Maakuntahallitus I 25 19.01.2009 Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa II -kehittämishanke MH 25 MH3 8/21.1.2008 Hanketiimi Hakijana Kainuun Etu Oy yhteyshenkilönään Antti Toivanen.

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 8,2 prosenttia

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA TAUSTAA 20 hengen delegaatio vieraili Skotlannin Edinburghissa ja Glasgow ssa maaliskuussa 2013. Matkan tavoitteena oli tutustua hallintojärjestelmään,

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Yhteistyöseminaari Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa 25.11.2010 Tuula Honkanen johtaja Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus. Henkilöstöä 19 Budjetti

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot