Rahoitus: , josta 65% Kainuun Kehittämisraha, 20% yritykset ja 15% Kainuun Etu Oy

Transkriptio

1 NetInPro II (Metapart verkosto) Toiminta-aika: Projektipäällikkö Teuvo Nissilä Rahoitus: , josta 65% Kainuun Kehittämisraha, 20% yritykset ja 15% Kainuun Etu Oy Hanke pohjautuu aikaisempiin Metapart ja NetInPro hankkeisiin, joista NetInPro hankeessa syntyi 90 uutta työpaikkaa. Hankkeen tavoitteena on saada muodostettua yksittäisille yrityksille hankkeen nivomana yritysryhmänä laajempia toimeksiantoja, sopimusvalmistuskumppaneita, uusia tuotteita (tuotemylly), yritysten omien osaamisalueellansa kilpailukykyä sekä kansainvälistyvää toimintaa. Lisäksi tavoitteena on yhteistyön kasvattaminen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Toiminnalliset lyhyen aikavälin tavoitteet: Tuotemyllyn mallintaminen ja testaaminen (suojattu) Tuotannonohjauksen tehostaminen o Erillinen TYKES hanke noin mukana 5 Metapartin jäsentä projekti-insinöörinä Raimo Kovanen (Transtech) Oppilaitosyhteistyön kasvattaminen Kansainvälistymistoimenpiteiden käynnistäminen Tuotannonohjauksen tehostamisohjelma on toteutettu erillisellä TYKES- rahoituksella 5:lle Metapart verkoston yritykselle. Oppilaitosyhteistyönä toteutettiin pintakäsittelylaitos R-rantaan; koulutus,tutkimus ja tuotekehitys ainoana maailmassa. Mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu, Blastman Robotics ja Katera Steel Oy. Tavoite on neljä opinnäytettä/vuosi. Uusi projekti on käynnistetty koskien jätteenkäsittelyä. Tavoitteena Kaksi opinnäytetyötä. Kumppanina Ekokymppi Oy. Mehi Oy:n Kiinan vientikaupan tehostamisohjelma käynnistetty 2009 yhdessä AMK:n kanssa. Toteutus ajoittuu vuoden 2010 puolelle. Pintakäsittelylaitos R-rantaan. Työpaikat turvattu. Ei yhtään konkurssia. Tuotannon ohjausjärjestelmä kaikissa Metapart-yrityksissä. Mukana hankkeessa on 13 yritystä, joissa työskentelee noin 450 työntekijää. Yritysten yhteinen liikevaihto on 122 M.

2 Prima Network Toiminta-aika: Projektipäällikkö Pasi Kenola Rahoitus: , josta 65% Kainuun Kehittämisraha, 20% yritykset ja 15% Kainuun Etu Oy Kainuun Prima projekti on vuoteen 2010 ulottuva kehitysprojekti, jossa on tarkoituksena maksimoida kainuulaisten yritysten osanotto Talvivaaran kaivosprojektissa sekä muissa lähialueen uusissa kaivos- sekä teollisuusrakennusprojekteissa. Edellisen projektin tuloksena vuosina projektiyritykset saivat kauppoja Talvivaarasta 57 M arvosta. Projektissa avustetaan kaivos- ja teollisuusyrityksiä löytämään paikallisia tuotteita ja palveluja sekä ohjataan alueen yritysten toimintaa vastaamaan uusien projektien tarpeita. Toteutustavaksi on valittu verkostoituminen, joka mahdollistaa laajojen toimituskokonaisuuksien tarjoamisen suurten toimijoiden kilpailijoina tai alihankkijoina. Yhteistoimintaa varten on luotu Kainuun Prima -yritysverkosto, joka jakaantuu eri toimialoihin seuraavasti: Prima Cargo - Maansiirto ja kuljetus Prima Engineers Suunnittelu Prima Construction- Rakentaminen Prima Metal Metallitoimiala Prima Service Teollisuuspalvelu Yritysten verkostoitumista on ylläpidetty ja kehitetty säännöllisillä kuukausipalavereilla, tiedotteilla, yritysvierailuilla sekä vierailuilla uusiin kaivosprojekteihin. Yrityksiä on avustettu kehittämään palveluja ja tuotteita. Markkinatietoa on kerätty aktiivisella yhteydenpidolla kaivos- ja teollisuusrakennusprojekteihin sekä messu- ja seminaariosallistumisilla. Barentsin alueen markkinoita on selvitetty erillisellä Luoteis- Venäjän markkinointiprojektilla. Prima verkoston yritysten myynti Talvivaaraan on Prima projektin aikana vv ollut 49 M. Lähes kaikki mukana olevat yritykset ovat saaneet tilauksia Talvivaarasta ja muutamilla yrityksillä on jatkuvia ylläpito- ja kunnossapitosopimuksia kaivoksiin. Mukanaoleviin yrityksiin on syntynyt 37 uutta pysyvää työpaikkaa. Normaalityöpäivinä yrityksillä on kaivosalan yrityksissä töissä noin 50 henkilöä, mutta kunnossapitoseisokkien tai merkittävien rakennusprojektien aikana lukema on tästä huomattavasti suurempi. Prima yritysverkosto on tunnettu kaikissa uusissa suomalaisissa kaivosprojekteissa ja verkostoyritykset ovat tehneet tarjouksia ja saaneet kauppoja myös muista projekteista. Mukana hankkeessa on 44 yritystä, joissa työskentelee noin 1100 työntekijää. Yritysten yhteinen liikevaihto on 147 M.

3 IT Pooli Group Toiminta-aika: Kehitysjohtaja /projektipäällikkö Kare Casals Rahoitus: , josta 65 % EAKR ja valtion vastineraha, 23,95 % yritykset ja 11,05% Kainuun Etu Oy Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat pitkälti kaupalliset: 1. Yhteisen julkisivun rakentaminen ja vakiinnuttaminen 2. Tuotteiden kaupallistaminen 3. Kehitysjohtaja keskellä kansallisia markkinoita Helsingin toimistolla 4. Yhteisen markkinointiyhtiön konseptin testaus 5. Yritysten kansainvälistyminen Hanketta toteutettiin yhden henkilön eli projektipäällikön koordinoimana ja voimin siten että tarvittavaa asiantuntemusta tai resursseja hankittiin ulkopuolelta tarpeen mukaan. Mukana olevien yritysten kehittämistoimenpiteitä suoritettiin sekä projektipäällikön, että ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta siten, että hanke osallistui kustannuksiin silloin kun sen katsottiin olevan tarpeellista. Muissa tapauksissa pyrittiin käyttämään mahdollisimman paljon projektipäällikön asiantuntemusta ja jo saatavilla olevia tuotteistettuja asiantuntijapalveluja ja muita hankkeita. Elokuussa 2009 avattiin aivan Helsingin ydinkeskustassa IT-Poolin yhteinen toimisto, jossa on tarjolla kokous- ja työtiloja kainuulaisten ICT-alan yritysten käyttöön. Tämä on lisännyt merkittävästi myös IT-Poolin ja sen yritysten tunnettavuutta ja uskottavuutta markkinoilla. Usean yrityksen tuotteita ja palveluja on myös tuotteistettu, ja otettu ensimmäisiä askelia laajempia maakunnan ulkopuolisia markkinoita ja kansainvälistymistä kohti. IT-Pooli järjesti tai osallistui 8 tapahtumaan ja 16 hankkeeseen. IT-Pooli tai/ja sen jäsenet osallistuivat yhteensä 22 tapahtumaan, sekä Suomessa että ulkomailla. Mukana hankkeessa on 22 yritystä, joissa työskentelee noin 300 asiantuntijaa. ORDER -koulutusprojekti Toiminta-aika: Projektipäällikkö Tarmo Pallari Projektisuunnitteluja Tuula Metsävainio (50% työaika) Rahoitus: , josta 73,94 % ESR, 17,81 %, 6,25 % Kainuun Etu Oy, 1 % Kajaanin Ammattikorkeakoulu ja 1 % Kainuun Ammattiopisto/Aikuisopisto Tavoitteena on kainuulaisten pk-yritysten henkilöstön kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen vastaamaan kiristyvää kilpailua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tavoite saavutetaan koordinoimalla yritysten koulutustarpeita vastaavaa lyhytkestoista koulutusta joko olemassa olevasta koulutustarjonnasta (oppilaitokset), suunnittelemalla yrityskohtaisiin tarpeisiin liittyvää lyhytkestoista

4 täsmäkoulutusta (koulutussuunnittelu) ja ohjaamalla yrityksiä käyttämään valmiiksi tuotteistettuja asiantuntijapalveluita (TE-keskus). Projektin tuloksena mukaan tulevien yritysten henkilöstön osaamistaso kasvaa ja yrityksiin syntyy: 1) työpaikkakouluttajia ja ohjaajia, 2) henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia, 3) rekrytointi- ja perehdytyssuunnitelmia. Tulosmittarit Hankkeelle on asetettu seuraavat mittarit: Osallistuvia yrityksiä 75, joissa työskentelee noin 1000 henkilöä Koulutuksiin osallistuu noin 70% henkilöstöstä eli noin 700 henkilöä Koulutuspäiviä järjestetään 4190 henkilötyöpäivää.. Projektin käynnistettyä aloitettiin laaja tiedotuskampanja hyödyntäen useita eri medioita. Projektin omien verkkosivujen sekä markkinointimateriaalien suunnittelu käynnistettiin. Aktiivisen yrityskontaktoinnin tarkoituksena oli viestittää projektista sekä hankkia uusia yrityksiä mukaan projektiin. Koulutussuunnittelussa hyödynnettiin hankekumppaneiden KAO/Aikuisopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun osaamista. Asiantuntemuksen hyödyntämiseksi käynnistettiin erityinen koulutussuunnitteluryhmä, jossa on edustus jokaisella hanketoimijalla. Pääpaino syksyn koulutuksissa oli vaativissa ICT-alan koulutuksissa. Koulutuksia toteutettiin yhteensä 16 eri koulutusta joihin osallistui 69 henkilöä. Osallistujat olivat seitsemästätoista (17) eri yrityksestä ja henkilötyöpäiviä kertyi yhteensä 173 henkilötyöpäivää. Koulutukseen osallistuneista yhdeksän oli naisia. Projektissa suoritetun laajan osaamis- ja koulutustarvekartoituksen pohjalta luotiin kuuteentoista (16) yritykseen koulutussuunnitelman ensimmäinen vaihe. Mukana hankkeessa on 38 yritystä, joissa työskentelee noin 438 työntekijää. Yritysten yhteinen liikevaihto on noin 71 M (mukana olevien suuryritysten liikevaihtoa ei ole laskettu mukaan). eetu Sähköisen liiketoiminnan kehittämishanke Toiminta-aika: Projektipäällikkö Timo Surma-Aho Rahoitus: Hankkeen kokonaisbudjetti on , josta 70% EAKR, 15 % Kainuun Etu Oy ja 15 % yritykset (tulorahoitus). Tavoitteena on auttaa 240 yritystä, siten että vuodessa tehdään yhteensä 80 yrityskäyntiä. Jokaiselle yritykselle tehdään veloitukseton, puolueeton ja riippumaton tilanteen kartoitus (3-8 h). Sen tuloksena syntyy sähköisen liiketoiminnan kehittämissuunnitelma eplan, jossa tarjotaan neuvoja sähköiseen liiketoimintaan siirtymisestä ja sosiaalisten median hyödyntämisestä. Asiakasyrityksille tarjotaan mahdollisuutta hankkia osaamista ja resursseja valmiiksi kilpailutettujen palveluntarjoajien avulla. (Tukitaso tuetuille palveluille on 60%.) Tulostavoitteet 240 yritystä saatettu tukitoimenpiteiden piiriin ja laadittu yrityskohtainen kehityssuunnitelma, 9 kpl seminaareja, 3 laajan tutkimuksen tulokset, 50 kohdeyritystä

5 ottanut käyttöön sähköisen laskutuksen, alihankintana ostetut yrityskohtaiset tukipäivät n kpl, 50 yritystä ohjattu käyttämään TEM:in tuotteistettua easkel -palvelua. Yritys + (Asiantuntijapalvelut yritysten kehitys- ja investointihankkeille) Toiminta-aika: Projektipäällikkö Seppo Räisänen Rahoitus: , josta 90% Kainuun kehittämisraha ja 10 % Kainuun Etu Oy Hanke tarjoaa neuvontapalveluita Kainuun alueella oleville yrityksille ja tarvittaessa mahdollisille uusille syntyville yrityksille. Tavoitteena on aktivoida yritysten kehityshankkeita ja investointeja. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki kainuulaiset yritykset. Yrityskohtaista neuvontaa yritysten investointeihin ja henkilöstön palkkaukseen: Investointi-, tulos-, tase- ja rahoituslaskelmat Liiketoimintasuunnitelmat Auttaa rahoitushakemuksissa Tietoa rahoittajista, rahoitusvaihtoehdoista ja investoineista Tietoa TE- keskuksen tuotteistetut palvelut. Henkilöstön rekrytointiin liittyvistä mahdollisuuksilta Menetelmät ja toimintatavat määräytyvät asiakkaan tarpeen mukaan. Peruslähtökohta on aina nykytilan kartoitus, jonka perusteella tehdään asiakkaan kanssa toimintasuunnitelma tulevista toimenpiteitä (tapaamisia keskimäärin 3-5/as). Yleisimmin tehdään hankesuunnitelma / liiketoimintasuunnitelma tai selviytymissuunnitelma ja rahoituslaskelma. Osa asiakassuhteista investointi/kehityssuunnitelman jälkeen on jatkunut yrittäjän sparraukseksella. Hanke tekee kiinteää yhteistyötä Finnveran Oyj, Ely- keskuksen, Leader- toimistojen kanssa. Osa asiakkaista ohjautuu hankkeen piiriin näiden yhteistyökumppaneiden kautta. Hanke on tehnyt myös yhteistyötä tiivistä Renforsin Rannan, Metsäkeskuksen (Suomussalmi), Lönnrot-instituutin ja Kuntien elinkeinoihmisten kanssa Hankkeella on käytössä olevat laskentaohjelmat: Yritystulkki (Jadelcons Oy) ja Navita Yritysmalli (Teemuaho Oy). Hankkeen palveluja on käyttänyt 98 yritystä tai yritystoimintaa suunnittelevaa mennessä Hyrynsalmella 4 kpl, Kajaani 40, Kuhmo 4 kpl, Paltamo 7 kpl, Puolangalla 11 kpl, Ristijärvi 5 kpl, Sotkamo 9 kpl, Suomussalmi 7 kpl, Vaala 6 kpl, Kainuun ulkopuolelta 5 kpl.

6 TYÖPAIKAT Nais - yritäj Toteutum Syntyny turmahd. vaava koulutuksess iä a t syn a a [KP L] [KP L] [ok ] [%] [ei] [keske n] [KPL] [KPL] [KPL] [KPL] Investointi ja rahoituslaskelmat % , ,5 9 Yrityksen perustaminen % Toiminnan kehittäminen % Sijoittuminen Kainuuseen 3 4 Muut Sustainable Village Consortium esiselvitys , , ,3 % Toiminta-aika: Projektipäällikkö Jani Kaarlejärvi Rahoitus: , josta 30% Kainuun Etu Oy Kainuun kehittämisraha ja 70 % Kainuun Maakunta kuntayhtymä. Hankkeen tavoitteena on selvittää, luoda ja kehittää SVC yhteistyöverkosto. Sen avulla luodaan monistettavissa oleva, IT-lähtöinen ratkaisu kehittyvien alueiden kylien ja kyläyhteisöiden infrastruktuurin kehittämiseksi. Tehtävänä on SVC -esiselvityksen hankesuunnitelman mukaisesti: 1) Kainuun ja Pohjois-Suomen yrityspotentiaalin kartoitus ja aiesopimukset, 2) Suomalaisten yhteistyökumppanien kartoitus ja aiesopimukset, 3) Rahoituspotentiaalin selvitys, 4) Kansainvälisten pilottien sopiminen ja 5) Kestävän yhteistyökonsortion toimintakonseptin kehittäminen. Kainuulaisten yritysten kanssa on käyty neuvottelut halukkuudesta ja kiinnostuksesta olla mukana globaalin hankkeen muodostamisessa. Suomalaisten toimijoiden kanssa on käyty täsmennetyt keskustelut useiden kotimaisten globaalien toimijoiden kanssa. Haastavinta on ollut vuoden 2009 olosuhteissa pilottirahoituksen vahvistaminen. Neuvotteluissa on lähestytty sekä kotimaisia että kansainvälisiä rahoittajia. Uskottavan pilottikohteen toteuttaminen on edellyttänyt neuvotteluiden käynnistämistä kohdemaan hallitusten kanssa (Sambia, Peru, Intia). Täsmennettyjä neuvotteluja on käyty neljän eri kauppavaltuuskunnan avustamana (ministerit: Väyrynen,.Lehtomäki, Pekkarinen) Yhteistyökonsortion muodostamiseksi on ostettu mm. energiakonseptin selvitys ja viestinnän verkkopohjainen ratkaisu. Hankkeen aikana on rekisteröity Andamana-tuotemerkki mahdollisen liiketoimintakonseptin käyttöön.

7 Hankkeen tavoitteiden mukaisten avaintulosten saavuttaminen siirtyy kevään 2010 puolelle. Esilevityksen piirissä on ollut nyt noin 30 suomalaista yritystä, joista 15 kpl on kainuulaisia toimijoita.