Sivunumerointi viittaa alkuperäisen julkaisun numerointiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivunumerointi viittaa alkuperäisen julkaisun numerointiin"

Transkriptio

1 1938 1

2 Sivunumerointi viittaa alkuperäisen julkaisun numerointiin 2

3 3

4 Skannattu Omnipage-tekstintunnistusohjelmalla Ulkoasu (tekstin rivitykset, tavutukset ja sivunvaihdot) eivät vastaa alkuperäistä julkaisua. Alkuperäistekstissä olevat kielioppi- ja ladontavirheet sekä murreilmaisut on pyritty säilyttämään. Tekstintunnistusohjelman tekemät lukuvirheet on pyritty korjaamaan, mutta osa niistä on saattanut jäädä huomaamatta. ALKULAUSE Allekirjoittanut ryhtyi tutkimaan Delawaren varhaissuomalaisten vaiheita v Toimiessani silloin pappina New Yorkissa tarjosi sanotun kaupungin jättiläiskirjasto runsaasti aineistoa ja 1700-luvuilla tulleista hollantilaisista, ruotsalaisista ja suomalaisista. Lisäaineksia keräilin Wilmingtonin ja Philadelphian kirjastoista sekä Pennsylvanian Historiallisen Seuran kirjastosta, jossa on runsain tietolähde Delawaren siirtokunnasta ja sen varhaisimmista asukkaista, suomalaisista ja ruotsalaisista. V ilmestyi esikoisteokseni Delawaren suomalaisista. Kaksi vuotta myöhemmin painetussa kirjassani, Amerikan suomalaisten historia I, julkaisin sukututkimustuloksina jonkun määrän Delawaren suomalaisten lyhyehköjä elämäkertoja. Tämän jälkeen käytin toistakymmentä vuotta nykyisen suomalaisen siirtokansan vaiheiden tutkimiseen ja esittämiseen, jona aikana ilmestyivät Amerikan suomalaisten historia II ja III sekä kaksiosainen Amerikan suomalaisten sivistyshistoria. Saatuani kuusi vuotta sitten tämän nykyisen siirtokansamme vaiheitten selostukset julkaistuiksi, kiintyi huomioni uudelleen Delawaren suomalaisiin. Tämä työ on ollut vaikeampaa ja aikaa vaativampaa kuin osasin arvioida. Varsinkin Delawaren suomalaisten sukututkimus on vaatinut työtä ja arvaamattoman suuren määrän seitsemännen- ja kahdeksannentoista vuosisadan historiallisen kirjallisuuden lukemista, etenkin Delawaren, Pennsylvanian, New Jerseyn ja Marylandin valtion varhaisimpain historian, oikeus- ja kirkonkirjain tutkimista. Katson sopivaksi merkitä tähän muutamia tärkeimpiä ja antoisimpia teoksia, joita olen tätä kirjaa laatiessani käyttänyt: Amandus Johnson, The Swedish settlements on the Delaware; Israel Acrelius, History of New Sweden; A. Ferris, History of original settlements on the Delaware; Samuel Hazzard, Annals of Pennsylvania; Jehu Curtis Clay, Annals of the Swedes on the Delaware; H. C. Condar, History of the state of Delaware; George Smith, History of Delaware county; J. L. Bozeman, The history of Maryland; Samuel Smith, History of the colony of New Jersey; Thomas E. Gordon, The history of Pennsylvania; Scharf ja Westcott, History of Philadelphia; The Record of Upland Court; Minutes of the provincial council of Pennsylvania; The record of Holy Trinity Church of Wilmington; William Finck. Lutheran landmarks and pioneers in America; Petrus Nordmann, Finnarne i Mellersia Swerige; K. J. Jalkanen, Amerikan tauti Suomessa 16. ja 17. vuosisadalla; S. Ilmonen, Amerikan Suomalaisten Historia I. Fort Bragg, Kalifornia, huhtikuulla S. ILMONEN. 4

5 5

6 I SIIRTOKUNNAN PERUSTAMINEN JA RETKIKUNNAT 6

7 I Lyhyt katsaus siirtomaiden löytöihin ja valtaamisiin Jo ajanlaskumme kymmenennen vuosisadan lopulla rohkeat norjalaiset merenkulkijat löysivät Pohjois-Amerikan pohjoisimmilla vesillä olevan Grönlannin ja perustivat sinne kalastus- ja kauppa-aseman. Retkillään he olivat huomanneet kaukana lännen puolella siintävän rannikon, heille tuntemattoman maan. Leif Erikinpoika läksi vartavasten varustetulla laivalla tarkemmin tutkimaan sitä aluetta. Vanhat islantilaiset tarinat kertovat hänen purjehtineen Pohjois-Amerikan itärannikkoa aina nykyiseen Conneeticutin valtioon saakka, missä he löysivät runsaasti viinirypäleitä ja antoivat seudulle nimeksi»vinland», viinimaa. Erästä vanhaa pyöreätä tornia Rhode Islandissa arvellaan norjalaisten rakentamaksi. Varmat historialliset todisteet norjalaisten löydöistä ovat hukkuneet ajan virtaan, ainoastaan vanhoista Islannin ja Norjan kansantaruista tavataan selontekoja retkistä. Kunnia Amerikan löytämisestä kuuluu tunnetulle genualaiselle merenkulkijalle Kristofer Kolumbukselle. Espanjan hallituksen varustamilla kolmella laivalla hän saapui lokakuun 12 pnä 1492 pienelle San Salvadorin saarelle, julistaen sen Espanjan valtion omaksi. Saari kuuluu Keski-Amerikan Bahama-saaristoon. Kolumbuksen löytöretki lukeutuu historian merkittävimpiin ja kauaskantoisimpiin tapauksiin, sillä se avasi Euroopan sivistyskansoille arvaamattomia mahdollisuuksia meriliikkeen ja maailmankaupan laajentamiseen, kauppa- ja lähetysasemien sekä siirtokuntain perustamiseen ja länsimaisen, kristillisen kulttuurin levittämiseen merentakaisiin maihin. Portugali, Espanjan kilpailija sekä vallassa että merenkulussa, ei jäänyt toimettomaksi merentakaisten maiden etsinnässä. Kun sen rohkeista purjehtijoista ja retkeilijöistä Cabral ensin löysi Brasilian rannikot Etelä-Amerikassa ja Amerigo Vespucci lisäksi teki matkan Brasilian sisämaahan sekä muutenkin tutki vastalöydetyn maan asemaa, luontoa y.m., johtuivat he siihen päätelmään, että Kolumbuksen löytämä maa oli aivan eri mannerta kuin Intia. Viimemainitun kirjoittaman teoksen vuoksi alettiinkin uutta maata nimittää Amerikaksi. Etelä-Amerikka oli edellämainittujen löytöjen perusteella joutunut Espanjan ja Portugalin valtakuntain alusmaaksi. Raja, jonka veti Rooman paavi, kulki siten, että pohjoinen osa tuli suurin piirtein kuulumaan Espanjalle ja eteläinen puoli Portugalille. Kulta- ja hopearikkaudet ja muut kalleudet, mitä silloin uudesta maasta niin runsaasti löydettiin ja ryöstettiin, kohottivat Pyreneitten valtakunnat Euroopan vauraimmik- 7

8 si. Kauppa- ja lähetysasemia perustettiin, samoin kuin näiden linnoitettujen asemien läheisyyteen myöskin siirtokuntia Espanjasta ja Portugalista tulevia uudisasukkaita varten. Espanja ulotutti valtansa, perustamalla lähetysasemia ja siirtokuntia, myöskin Pohjois-Amerikan mantereen puolelle Floridaan, Uuteen Meksikoon, Teksasiin ja Kaliforniaan. Ranskan, Englannin ja Hollannin rohkeat merenkulkijat suuntasivat löytöretkensä etupäässä Pohjois-Amerikkaan. Niinpä mainittakoon ranskalaisen Cartierin matka St. Lawrence-joelle Kanadaan, jolla retkellä oli perustavaa merkitystä sikäli, että Ranska valtasi Kanadan, perusti sinne linnoituksia, kauppa- ja lähetysasemia, minkä työn varsinaisesti suoritti Samuel de Champlain. Englantiin muuttaneet Cabotit purjehtivat pitkin Pohjois-Amerikan itärannikkoa Grönlannin lähettyviltä aina Floridaan saakka, ja niin alkoi Englanti omia itselleen koko Pohjois-Amerikan mannerta. Hollantilaisten palveluksessa oleva englantilainen Henry Hudson löysi Hudsonvirran, ja sinne, Manhattanin saarelle, nykyiseen New Yorkin kaupunkiin perustettiin hollantilaisen siirtokunnan kauppa-asema ja kaupunki Uusi Amsterdam. Hollantilainen siirtokunta ulottui molemmin puolin Hudson-jokea noin sata mailia pohjoiseen, nykyisen Albanyn kaupungin seuduille saakka. Englantilaiset perustivat PohjoisAmerikkaan useita siirtokuntia, nimittäin etelään Virginiaan, Marylandiin y. m. sekä pohjoiseen Plymouthin, Salemin ja Bostonin seuduille. Siirtomaiden ja emämaan kesken harjoitettiin vilkasta kauppaa. 8

9 II Ruotsalaisten ja suomalaisten osallistuminen Amerikan varhaisimpaan asutukseen Historialliseksi harvinaisuudeksi on katsottava, että vähäinen Suomen kansa, jota silloin tuskin vielä kansakuntain joukkoon luettiinkaan, sai kunnian osallistua Amerikan varhaisimpaan asutukseen ja sivistystyöhön, kun monet Euroopan suuremmatkin kansat jäivät siitä syrjään. Ja ruotsalaistenkin suhteen voidaan tätä tapahtumaa pitää merkillisenä. Vastalöydettyjen maiden kauppa-asemain ja siirtokuntain perustamiskysymyksen viritti Ruotsissa siihen aikaan kautta Euroopan tunnettu merentakaisten maiden kauppayhtiöiden suunnittelija ja perustaja, hollantilainen Willem Usselinx. Hän esitti v kuningas Kustaa II Adolfille, että Ruotsin kaupan ja teollisuuden elvyttämiseksi perustettaisiin»yleinen kauppayhtiö» harjoittamaan liikettä etupäässä Amerikkaan, Länsi-Intiaan ja Etelämeren saaristoon, perustamalla niihin maihin kauppa-asemia j a siirtokuntia. Usselinx ei suinkaan jättänyt esityksessään korostamatta sitä seikkaa, kuinka juuri merentakainen kauppa- ja siirtolaisliike oli tuntuvasti lisännyt elinkeinomahdollisuuksia, kauppaa, teollisuutta ja yleistä varallisuutta Espanjassa, Portugalissa, Hollannissa ja Englannissa. Asiaan innostuttiin Ruotsissa, Suomessa ja Ruotsin omistamissa Itämeren maakunnissa.»etelän yhtiö», joka myöskin tunnettiin nimellä»meriliike-yhtiö» (Sjöhandels Kompaniet), perustettiin ja sai kuninkaan allekirjoittaman virallisen vahvistuksen v Tarvittavan pääoman hankkimiseksi myytiin yhtiön osakkeita; kuningas itse merkitsi niitä 450,000 taalarilla. Niillä tuntui olevan hyvä menekki. Pappissääty osti niitä 100,000 taalarilla, valtiomiehet ja aateliset kymmentuhantisin erin, mukana suomalaiset Flemingit, Hornit, Skyttet y. m. Yhtiön perustaja Usselinx, hallituksen valtuusja suosituskirjeillä varustettuna, matkusteli yhtiön asiamiehenä Itämeren maakunnissa ja Suomessa, tarjoten osakkeita ja kooten varoja. Suomessa myytiin osakkeita Viipurissa, Porvoossa, Helsingissä ja Turussa. Matkan tuloksena oli tuntuva rahanlisä»etelän Kauppayhtiölle». 9

10 SUOMALAINEN AMIRAALI KLAUS FLEMING, siirtokunnan asioitten valvoja Ruotsissa Niin lupaavalta kuin yhtiön tulevaisuus näyttikin, siltä puuttui etupäässä kokeneita, liikeasioihin perehtyneitä johtajia. Yhtiö harhaantui harjoittamaan sivuliikkeitä, perustettiin laivaveistämö, lasi- ja köysitehdas y. m., joihin kulutettiin suurin osa varoista. Tosin hankittiin pari kauppalaivaakin, mutta niillä harjoitettiin liikettä vain Etelä-Euroopan vesillä. Odotettiin muka mahdollisimman hyviä tilaisuuksia ulottaa yhtiön toiminta merentakaisiin maihin, kauppa-asemien ja siirtokuntain perustamiseen. Kun Ruotsi kesken näitä puuhia osallistui kolmikymmenvuotiseen sotaan ja siellä kaatui yhtiön suurin tuki, kuningas Kustaa II Adolf, lamautuivat yhtiön toimet siinä määrin, että siirtokunnan perustaminen, yhtiön varsinainen tarkoitus, jäi suorittamatta. Edelleen se kuitenkin välitti ostamillaan laivoilla liikettä etupäässä Espanjan kanssa. 10

11 Peter Minuit ja Uuden Ruotsin Kauppayhtiö Kustaa II Adolfin kuoleman jälkeen jäi valtiokansleri Axel Oxenstierna muutamiksi vuosiksi Saksaan valtakuntansa etuja valvomaan, samalla ollakseen läheisemmässä yhteydessä Ruotsin ja Suomen armeijain kanssa, jotka edelleenkin taistelivat uskonvapauden ja evankelisen opin puolesta, sekä myöskin pysyäkseen likeisessä kosketuksessa Ranskan ja Englannin valtiomiesten kanssa. Palatessaan eräältä matkaltaan Ranskasta Oxenstierna tapasi Hollannin vilkkaassa merikaupungissa Amsterdamissa Hollannin Länsi-Intian kauppayhtiön johtokunnan jäsenen Samuel Blommaertin, jonka liike harjoitti laajaa kauppaa siirtomaissa ja myöskin välitti Ruotsin vaskikaivosten metallin vientiä ulkomaille. Blommaertin kanssa keskusteltuaan innostui valtiokansleri uudelleen Ruotsin kaupan laajentamiseen valtamerentakaisiin maihin, jonne mahdollisesti voitaisiin perustaa erityisiä kauppa-asemia ja siirtokunta. Hollannin siirtokunnan kuvernöörinä oli vuoteen 1632 saakka ollut Peter Minuit. Hän oli saksalainen, kotoisin Wesselistä Reinin varrelta, ja oli saanut lukiokasvatuksen. Minuit joutui Hollannin kauppayhtiön palvelukseen ja toimi siten Hollannin vastaperustetun siirtokunnan ensimmäisenä kuvernöörinä. Kun hän oli saksalainen, kävi hänen asemansa Hollannin siirtokunnan päämiehenä kuitenkin niin vaikeaksi, että hän edellämainittuna vuonna palasi Eurooppaan. Toimintahaluisena miehenä hän esitti varakkaalle Blommaertille toisen siirtokunnan perustamista Delawaren laaksoon. Blommaert ei kuitenkaan ryhtynyt yritykseen, sillä hänestä oli viisaampaa kääntyä jonkun valtakunnan hallituksen puoleen näin suuressa tehtävässä. Hänen kehoituksestaan Minuit esitti Ruotsin hallitukselle ruotsalais-hollantilaisen kauppayhtiön perustamista Ruotsin valtiomahdin ja lipun turvissa. Valtiokansleri Oxenstierna oli asialle myötämukainen, ja niin esitettiin Ruotsin valtioneuvostolle v Minuitin laatima Amerikkaan perustettavan siirtokunnan suunnitelma. Se oli pääpiirteittäin seuraava: Siirtokunnalle voitaisiin panna nimeksi Uusi Ruotsi, aivan niinkuin Hollannin siirtokunnan nimi Amerikassa on Uusi Hollanti ja englantilaisen siirtokunnan Uusi Englanti. Perustettavalle siirtokunnalle olisi sopiva alue Hollannin ja Englannin siirtokuntain välissä Delawaren laaksossa, koska se ei vielä varsinaisesti kuulu millekään eurooppalaiselle valtakunnalle eikä kauppayhtiölle. Maa-alue voitaisiin ostaa intiaaneilta sangen halvalla, ja heidän kanssaan sopisi sitten harjoittaa edullista ja tuottavaa turkisten kauppaa. Siirtokuntaa perustava retkikunta tarvitsisi ainakin yhden lujatekoisen, kahdellatoista tykillä varustetun laivan sekä siihen välttämättömän laivamiehistön ynnä sotilaita, joista osa tulisi jäämään siirtokunnan turvaksi rakennettavan linnan puolustusväeksi. Laiva olisi lastattava kaksitoista kuukautta kestävällä muonavarastolla, työaseilla, joita tarvitaan linnan rakentamisessa, sekä näiden lisäksi rihkama- ja korutavaralla, jota käytettäisiin vaihtokauppaan, ostaen intiaaneilta majavan nahkoja ja muita kalliita turkiksia. Siirtolaisia koetettaisiin saada sekä Ruotsista 11

12 että Hollannista. Retken kustannuksiin tarvittavasta rahamäärästä kokoaisi Minuit puolet Hollannista, toisen puolen kuluista suorittaisivat Ruotsin miehet. Peter Minuitin järkevä ja asianmukainen Delawaren siirtokunnan perustamissuunnitelma sai valtiokanslerin kannatuksen; samoin saavutti esitys muittenkin valtakunnanneuvoston jäsenten lämpimän myötämielen. Erittäinkin innostui siirtokuntaasiaan suomalainen amiraali Klaus Fleming. Muodostettiin»Uuden Ruotsin kauppayhtiö», jonka säännöt kuningatar Kristina vahvisti v Yhtiön ja sen johtokunnan jäseniksi tuli yhtä monta hollantilaista ja ruotsalaista. Yhtiön hallintoneuvostoon valittiin Axel Oxenstierna, Gabriel Oxenstierna, Klaus Fleming, Gabriel Bengtsson ja Peter Spiring Ruotsista sekä hollantilaiset Samuel Blommaert, Adam Bessel, Isak Van dem Waeter, H. von Arnheim ja J. Hoeffnaegell. Ruotsissa valvoi yhtiön asioita sen johtokunta, jolla oli konttori Tukholmassa, ja Hollannissa Samuel Blommaert. 12

13 III Ensimmäiset retket Delawareen Kahta laivaa, Kalmar Nyckeliä ja Gripeniä, alettiin varustaa keväällä 1637 asianmukaiseen matkakuntoon ja lastata siirtokuntaa perustettaessa tarvittavilla ase-, ruoka- ja muilla tavaroilla. Peter Minuit sai kutsun saapua Ruotsiin valvomaan laivain varustamista ja hankkimaan tarpeellisen miehistön sekä ottamaan käsiinsä retkikunnan johtamisen Amerikkaan. Tottumattomuus tällaisen pitkämatkaisen laivan varustamiseen sekä ennen kaikkea vaikeus saada tarpeellinen laivaväki ja sotilaat viivyttivät matkalle lähtöä kesästä syksymyöhäiseen. Kun Ruotsista ei saatu riittävästi merimiehiä, hankittiin puuttuvat Hollannista. Useimmat linnan puolustukseen varatut sotilaat olivat ruotsalaisia, joilla oli vuoden tai kahden vuoden palvelussopimus ja määräpalkka. Siirtolaisia ei ensimmäiseen retkikuntaan kuulunut. Nämä ensimmäisen retkikunnan laivat läksivät matkalle marraskuussa Pohjanmerellä vallitsevassa ankarassa myrskyssä Kalmar Nyckel sai vuodon ja menetti toisen mastonsa. Texelin laivatelakassa Hollannissa vauriot korjattiin, ja keskellä talvea jatkettiin sitten matkaa. Azorien saarella pysähdyttiin juomavettä y. m. ottamaan. Edelleen jatkui matka, ja kolmikuukautisen purjehduksen perästä saavuttiin Delaware-joen leveään suuhun. Kaunis keväinen aamu, rannalla kasvava rehevä lehtimetsä juuri laittautumaisillaan kesäpukuunsa, nurmen vihreys, kukkien kauneus ja lintujen laulu hurmasivat Pohjan miehet siinä määrin, että he nimittivät paikan Paratiisin niemeksi. Rannikot näillä seuduin olivat matalia eivätkä soveltuneet laituriksi. Purjehdittiin eteenpäin leveää Delaware-jokea, kunnes tultiin nykyisen Wilmingtonin kaupungin rantamille. Siinä oli kalliomainen ranta, joka tarjosi sopivan maallenousupaikan. Rannalla käyskenteli muutamia intiaaneja, ja kun laivalta ammuttiin tervehdyslaukaukset, ilmaantui heitä lisää. Laivasta laskettiin vene, johon astuivat retken johtaja Peter Minuit, luutnantti Mauno Kling, intiaanien kieltä taitava tulkki Andreas Lucasson ja joitakin sotamiehiä. Soudettiin rannalle, vietiin intiaaneille pieniä lahjoja tuliaisiksi ja ryhdyttiin hieromaan kauppaa maa-alueen ostamisesta siirtokuntaa varten. Intiaanit; olivatkin halukkaat myymään uusille tulokkaille Delawaren rannikkomaan. 13

14 Seuraavana päivänä, maaliskuun 29 p:nä 1638, saapuivat intiaanipäälliköt vuorostaan Ruotsin lipun suojassa purjehtivalle Kalmar Nyckelille päättämään edellisenä päivänä sovittua maanluovutuskauppaa. Heille maksettiin sovittu hinta: kulta- ja hopeaesineitä, vaskikattiloita, kirveitä sekä monenlaista halvempaa rihkama- ja korutavaraa. Laadittiin kaksi kauppakirjaa, joitten alle Peter Minuit, Mauno Kling, Andreas Lucasson, Jacob Sandelin ja Johan Huygen kirjoittivat nimensä Ruotsin hallituksen puolesta, ja intiaanipäälliköt Matlahorn, Chiton, Mitot Schemings, Eru Packen ja Mahomen piirsivät kukin»totem»-merkkinsä. Näin ostettu maa-alue käsitti Delaware-joen länsirannan noin viidenkymmenen mailin leveydeltä ja sadan mailin pituudelta, Kristiina- ja Schuylkill-jokien välin, eli ranta-alueen nykyisestä Wilmingtonin kaupungista Philadelphiaan saakka. Siirtomaan nimeksi tuli Uusi Ruotsi. Siirtokuntain ja kauppa-asemain turvaaminen linnoituksilla intiaanien hyökkäyksiltä oli tähän aikaan välttämätöntä. Sille paikalle, missä tämä ruotsalais-hollantilaissuomalainen retkikunta astui maihin, ryhdyttiin viipymättä rakentamaan puolustusasemaa siirtokunnan turvaksi. Ulkovarustus eli vallitus tehtiin pystyyn asetetuista korkeista paaluhirsistä, tiivistettiin ja tuettiin kivillä ja mullalla sekä savensekaisella muurausaineella. Kun yhdellä puolella linnavarustusta virtasi joki, ei tarvinnut kaivaa kuin kolmelle puolelle vallihauta. Linnoitukseen kuului vielä hirsistä rakennettu, ampumarei'illä varustettu puolustustorni, johon sijoitettiin laivoista tuodut tykit. Sitäpaitsi rakennettiin kaksi muuta hirsihuonetta, toinen linnanväestöä varten, toinen varastohuoneeksi. Kaikki tämä kysyi aikaa kolmisen kuukautta, vaikka rakentamiseen osallistuivat sekä linnanpalvelijat että sotilaat ja merimiehetkin. Ruotsin kuningattaren mukaan sille annettiin nimeksi»kristiinan linna», ja Ruotsin lippu kohotettiin liehumaan sen torniin. Linnan komentajaksi Peter Minuit nimitti luutnantti Mauno Klingin, jättäen tälle kaksikymmentäkolme sotamiestä vartioväeksi. Peter Minuit oli tehtävänsä suorittanut taitavasti ja asiantuntevasti. Mutta siirtokunnan kuvernööriksi hän ei halunnut jäädä, niinkuin yleensä luultiin ja hartaasti toivottiin. Hän päätti palata Kalmar Nyckelissä takaisin Hollantiin. Mutta synnyinmaataan hän ei enää nähnyt. Paluumatkalla, laivan ankkuroidessa St. Christopher-saaren luo, hän sai kutsun vieraisille erääseen satamassa olevaan toiseen laivaan. Äkillinen hirmumyrsky irroitti tämän laivan, eikä siitä sen koommin kuultu. Todennäköisesti laiva haaksirikkoutui haudaten Atlantin aaltoihin Delawaren siirtokunnan perustajan. Ruotsalaiset laivat kotiutuivat, Gripen ensin, sitten Kalmar Nyckel. Toinen retki Delawaren siirtokuntaa tukevan kauppayhtiön johtaja, suomalainen amiraali Klaus Fleming, suunnitteli suuren siirtolaisjoukon lähettämistä vastaperustettuun siirtokuntaan. Aluksien varustamisesta asianmukaiseen kuntoon ryhdyttiin neuvottelui- 14

15 hin laivanvarustajien kanssa. Mutta näille laajakantoisille suunnitelmille ilmeni odottamattomia vaikeuksia, yhdeltä puolen varojen puute ja toisaalta vaikeus saada uudisasukkaita lähtemään Amerikkaan. Uuden Ruotsin kauppayhtiön hollantilaiset osakkeenomistajat ja johtokunnan jäsenet kieltäytyivät rahallisista uhrauksista, jotka olivat toisen retkikunnan varustamiseksi välttämättömiä. Ensimmäinen retkikunta oli niellyt kaksi kertaa niin paljon kuin oli arvioitu. Ainoastaan Samuel Blommaert lupautui rajoitetulla summalla yhä edelleenkin avustamaan yhtiötä laivain varustamisessa. Toisen retkikunnan alkuaan laajoja suunnitelmia täytyi supistaa ja varustuksia vähentää. Klaus Flemingin esityksestä myytiin entinen Etelän Kauppayhtiö, ja siitä saatu rahaerä käytettiin Delawaren siirtokunnan tukemiseksi. Päätettiin varustaa matkalle vain yksi laiva, lujatekoinen Kalmar Nyckel. Linnapalvelukseen tarvittavia sotamiehiäkin oli vaikea saada. Vielä lujemmalle otti siirtolaisten hankkiminen. Ruotsalaisia ei voitu väkisin viedä omasta maastaan pois, ei rikollisiakaan eikä karanneita sotilaita. Kirjoitettiin muutamiin vankiloihin, etupäässä Taalain ja Vermlannin, että jos sieltä jotkut haluaisivat siirtyä Delawareen, Kristiinan linnan varustusväkeen, saisivat he paitsi asuntoa, ruokaa ja vaatetta myöskin kymmenen kuparitaalaria vuodessa palkkaa sekä kansalaisoikeuden ja toiset yhden, toiset kahden vuoden palveluksen perästä vapauden joko lähteä takaisin Ruotsiin tai jäädä uudisasukkaiksi Delawareen, josta saisivat maatilan itselleen. Perheelliset saivat ottaa mukaansa vaimon ja lapset, heistä huolehtisi yhtiö. Syksyllä v läksi Kalmar Nyckel toiselle Amerikan-matkalleen, mukanaan Uuden Ruotsin kuvernööriksi nimitetty Peter Ridder, pastori Roerus Torkillus, muutamia virkamiehiä sekä linnan palvelukseen tarvittavia sotamiehiä ja palvelijoita. Siirtolaisia ei tälläkään kertaa liene monta ollut. Suomalaisia voimme todeta olleen mukana ainakin kolme yhtiön palvelukseen kuuluvaa: Lars Anderson Ahvenanmaalta, merimies, Maunu Anderson the Finn, sotilas, ja Peter Rambo, karannut sotilas. Lastina laivassa mainitaan olleen kaikenlaista rihkamatavaraa turkiksien vaihtamiseksi intiaaneilta, muonaa, ampuma-aseita sekä viisi hevosta. Talvimyrskyt tälläkin kertaa hidastuttivat matkaa, tuottaen sairautta ja kurjuutta. Vasta huhtikuussa 1640 laiva saapui Delawareen. Epäilemättä se oli riemunpäivä ei ainoastaan laivaväelle ja uusille tulokkaille, jotka näkivät siirtokunnan säilyneenä, vaan myöskin Kristiinan linnan väestölle, jotka saivat hartaasti odotettuja viestejä kotiseuduiltaan ja synnyinmaastaan. Kolmas retkikunta Joukko hollantilaisia halusi myöskin muuttaa Delawaren siirtokuntaan. Ne hollantilaiset, jotka vielä kuuluivat osakkaina Uuden Ruotsin kauppayhtiöön ja tietenkin suosivat maanmiestensä muuttoa siirtokuntaan, kirjoittivat siitä yhtiön hallintoneu- 15

16 vostolle Tukholmaan. Valtiokansleri Oxenstierna pelkäsi hollantilaisista siirtolaisista koituvan vaaraa ruotsalaiselle kansallisuudelle Delawaressa, varsinkin jos heitä sinne muuttaisi suuremmat joukot kuin ruotsalaisia. Tällä kertaa ei kuitenkaan voitu hollantilaisten muuttoa estää, sillä siirtokuntahan oli vielä yhteinen hollantilaisten kanssa. Kuitenkin vaadittiin Hollannista muuttaneilta siirtymistä Ruotsin hallituksen alamaisuuteen ja alistumista siirtokunnan sääntöihin. Nämä rajoitukset lamauttivat hollantilaisia siinä määrin, että vain pieni joukko heitä saapui siirtokuntaan Freeburg nimisellä laivalla v He saivat karjanhoidolle ja maanviljelykselle sopivan maaalueen Kristiinan linnan pohjoispuolelta. Hollantilaiset toivat mukanaan maanviljelysvälineitä, karjaa j.n.e. Heitä tavataan tuonnempana suomalaisten hyvinä naapureina, kuten Van Neaman, Val Raven, Van de Ver y. m. 16

17 IV Vermlannin suomalaisten siirtyminen Delawareen Delawaren siirtokuntaa tukeva kauppayhtiö tuli kokonaan Ruotsin ja Suomen miesten haltuun v. 1641, hollantilaisten myydessä osakkeensa Ruotsiin.Yhtiön uuteen johtokuntaan valittiin myöskin Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe, joka tähän aikaan asui Tukholmassa ja oli valtakunnanneuvoston jäsen. Amiraali Klaus Fleming pysyi edelleenkin yhtiön johtajana. Siirtokunnan kuvernööri Peter Ridder totesi yhtiön johtokunnalle lähettämässään kirjeessä Delawaren laakson erinomaisen hedelmällisyyden ja sopivaisuuden sekä maanviljelykselle että karjanhoidolle. Samalla hän pyysi johtokuntaa ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että siirtokuntaan saataisiin uudisasukkaita, etenkin sellaisia perheitä, jotka ryhtyisivät viljelemään maata ja hoitamaan karjaa. Ellei uudisasukkaita Ruotsista ja Suomesta saataisi pian Delawareen, alkaisi sinne muuttaa englantilaisia ja hollantilaisia, jossa tapauksessa Uuden Ruotsin siirtokunta menettäisi kansallisen merkityksensä. Tämä puoli siirtokuntakysymyksestä oli ollut selvillä yhtiön johtokunnalle siitä saakka, kun sinne pyrki suurempi joukkue hollantilaisia. Mutta juuri tämä siirtolaisten lähettäminen Delawareen tuotti johtokunnalle mitä suurimpia vaikeuksia, sillä tuntemattomaan maahan, intiaanien keskuuteen, moniin vaaroihin ja vaivoihin alttiiseen elämään siirtokunnassa ei, muutamat harvat poikkeukset huomioonottaen, kukaan oikeastaan halulla lähtenyt. Ruotsalaisia ei voitu karkoittaa maastaan, kuten jo edellä on mainittu. Täytyi löytää joku erikoinen keino ja menettelytapa, jonka kautta saataisiin uudisasukkaita Delawareen. Sekä Ruotsin hallitus että siirtokunnan johtokunta näki parhaaksi keinoksi lähettää Delawareen Keski-Ruotsin vainonalaisia, osaksi kodittomia suomalaisia. Ymmärtääksemme tätä tilannetta lienee paikallaan luoda lyhyt silmäys Ruotsin metsäsuomalaisten asemaan seitsemännellätoista vuosisadalla. Kuudennentoista vuosisadan loppupuolella siirtyi melkoinen määrä suomalaisia Ruotsiin, etupäässä Vermlannin ja muihin Keski-Ruotsin maakuntiin. Syynä tähän muuttoon olivat osaltaan sotaisat, levottomat ajat Suomessa, varsinkin Savossa ja Karjalassa, joita seutuja venäläisten hyökkäykset usein hävittivät. Toisaalta lienevät muuttoon vaikuttaneet edullisemmat työsuhteet Ruotsissa ja mahdollisesti»muutto- 17

18 tautikin». Kustaa Vaasan kehoituskirjelmästä ilmenee, että Ruotsin hallituskin halusi muuttoja Ruotsiin, kun Ruotsissa oli asukkaita vähän, mutta Suomessa niin paljon, että»olivat toistensa tiellä». Suomalaisille annettiin ilmaisia metsätorppia kaukaisista sydänmaista, ehdolla että he kuuden verovapaan vuoden perästä saavat torpat omikseen kohtuullista veroa vastaan. Sallittiinpa vielä kaataa kaskeakin ja metsästää mielin määrin. Seitsemännentoista vuosisadan alkupuolella asui suomalaisia Vermlannin, Taalain, Neriken, Gestriklannin, Ångermanlannin ja Helsinglannin saloilla tuhatmäärin, ja sittemmin heitä levisi noin sataanviiteenkymmeneen pitäjään. Yksinpä Vermlannin metsissä asuvien suomalaisten luvun täytyy olettaa nousseen tuhansiin, koska aikakirjoissa kerrotaan v moniaita satoja suomalaisia kuuluneen Vermlannin nostoväkeen ja ottaneen osaa maakunnan puolustukseen tanskalaisia vastaan. Nämä Ruotsiin muuttaneet suomalaiset olivat enimmäkseen kotoisin laajan Rautalammin pitäjän eri osista ja muualta Savosta, mutta heitä oli siirtynyt myös Karjalasta, Hämeestä ja Pohjanmaalta. Ensi vuosikymmeninä ei suomalaisia mikään häirinnyt Ruotsissa, he saivat rauhassa kaataa kaskiaan, polttaa ne ja tuhkaan kylvää siementä; tuli runsaita satoja. Heidän asumuksensa olivat niin etäällä, etteivät heidän kaskimaansa herättäneet erityisempää huomiota. Mutta sikäli kuin suomalainen ja ruotsalainen asutus lähenivät toisiaan, alkoivat ruotsalaiset kiinnittää huomionsa suomalaisten kaskenviljelykseen. Lähetettiin valituksia läänin kuvernöörille ja Ruotsin hallitukselle suomalaisten ylettömästä kaskimaiden valtaamisesta ja metsien polttamisesta, minkä kautta usein kallistakin hirsimetsää tuhoutui. Myöskin syytettiin suomalaisia liiallisesta metsästyksestä, yhä vähenevien peurain ja hirvien paljosta ampumisesta. Ruotsin hallitus ryhtyi liiankin ankariin toimenpiteisiin metsäsuomalaisten suhteen, lopettaakseen heidän metsiä raiskaavan viljelystapansa. Säädettiin laki, joka korkean sakon ja vankeusrangaistuksen uhalla kielsi kaskenkaatamisen ja -polttamisen. Metsästystä myöskin rajoitettiin, varsinkin peurain ja hirvien ampumista. Luullen näitten sääntöjen johtuneen naapureitten pahansuopaisuudesta ja kateudesta suomalaiset eivät olleet kovinkaan kernaita noudattamaan määräyksiä kaskenpolton lopettamisesta eivätkä myöskään välittäneet metsästysrajoituksista. Ruotsin hallitus antoi entistä ankaramman määräyksen, että metsäsuomalaisten oli muutettava takaisin Suomenniemelle ennen vapunpäivän iltaa v Mutta tällaisen määräyksen täytäntöönpano tuotti voittamattomia vaikeuksia. Kun suomalaiset eivät suostuneet jättämään kotejaan ja kaskimaitaan, oli väkivoimalla vaikeata saada heidät pois kymmenien kilometrien etäisyyksistä, synkistä metsistä ja salojen sydämistä. Kun edelleenkin kaskitulet leimusivat saloilla, annettiin kolmas määräys: kaikki suomalaiset riihet ja vilja-aitat heidän kaskimailtaan oli poltettava, jotta he elintarpeiden puutteessa joutuisivat jättämään torppansa. Mentiinpä niinkin pitkälle, että ruotsalaisten sallittiin ajaa suomalaisia pois tiloilta ja vallata ne itselleen, varsinkin 18

19 jos asianomaisilla ei sattunut olemaan laillistettua omistusoikeutta torppiinsa. Tällaiset ankarat toimenpiteet tietenkin saivat aikaan, että monet jättivät torppansa ja läksivät perheineen etsimään työtä rintakylistä ja kaupungeista sekä ennen kaikkea Taalain vaskikaivoksilta. Tällainen oli Vermlannin suomalaisten asema siihen aikaan, kun uudisasukkaita ryhdyttiin keräilemään Delawaren siirtokuntaan. Vuonna 1640 saapui Ruotsin hallitukselle Neriken ja Öreborgin kuvernööriltä kirje, jossa hän ilmoitti hoidossaan olevissa lääneissä kuljeksivan paljon työttömiä, kaskimaansa jättäneitä suomalaisia, sekä pyysi hallitukselta neuvoa, miten hänen oli näitten suhteen meneteltävä. Tämä kirje saapui juuri niihin aikoihin, jolloin Ruotsin hallitus oli päättänyt ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin metsäsuomalaisten lähettämiseksi Delawaren siirtokuntaan. Vastatessaan kuvernöörin kirjeeseen hallitus kehoitti häntä neuvottelemaan läänissään asuvien suomalaisten kanssa ja taivuttamaan heitä muuttamaan Amerikkaan, jossa he saisivat itselleen uudistilat sekä luvan kaataa kaskea, jos haluavat. Kuvernöörin kehoituksesta saatiinkin muutamia suomalaisia lähtemään siirtokuntaan, ja heidät kuljetettiin perhekuntineen Göteporiin, jossa heidän oli noustava siirtolaislaivaan. 19

20 Delawaren siirtokunnasta huolehtiva johtokunta ja sen tarmokas johtaja Klaus Fleming lähettivät suosikkinsa, siirtokunnassa olleen Kristiinan linnan komentajan, luutnantti Mauno Klingin, suomenkielen taitoisena kehoittelemaan suomalaisia Vermlannista, Taalain maakunnasta sekä Falunin vaskikaivannosta siirtymään maanviljelijöiksi Delawaren siirtokuntaan, jossa hän asiantuntijana vakuutti maanlaadun olevan erittäin hedelmällisen. Heidän tulisi vain työskennellä yhtiön palveluksessa määrävuodet matkakustannuksien korvaamiseksi, saaden sinä aikana yhtiöltä ruuan ja vaatetuksen itselleen ja perheelleen. Neljätoista suomalaista ilmoittautui matkalle, monet heistä perheellisiä. Niinikään tarjousi neljä metsänraiskauksesta syytettyä suomalaista Sundin pitäjästä perheineen siirtymään Amerikkaan. Vapaaehtoisesti lähteviä uudisasukkaita ei kuitenkaan saatu riittävää määrää kokoon, tuskin yli kolmenkymmenen, vaikka luutnantti Kling teki vielä toisenkin matkan suomalaisten keskuuteen. Ruotsin hallitus ojensi auttavan kätensä siirtolaisten hankkimiseksi ja määräsi v Vermlannin, Neriken ja Taalain kuvernöörit lähettämään kylillä ja kaupungeissa toimettomina kulkevat metsänraiskaaja-suomalaiset vangittuina Göteporiin, mistä heidät laivattaisiin siirtokuntaan. Tämä määräys koski myöskin palveluksestaan karanneita suomalaisia sotamiehiä. Edellä mainittuja toimenpiteitä käyttämällä saatiin kokoon yli puoleensataan nouseva siirtolaisjoukko, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta suomalaisia. Siirtokuntaan lähteviä Tukholmasta Göteporiin kuljettaneen Caritas-laivan matkustajaluettelo on säilynyt, mutta sieltä Delawaren siirtokuntaan lähteneiden Kalmar Nyckel- ja Caritas-laivain matkustajaluettelot eivät ole löydettävissä; sanotaan vain, että enin osa siirtolaisia sijoitettiin Kalmar Nyckeliin, kun taas Caritas kuljetti hevosia, lehmiä, lampaita y.m. kotieläimiä sekä kaikenlaista tavaraa. Sieltä täältä asiakirjoista poimiskellen voidaan todeta m. m. seuraavien suomalaisten kuuluneen tähän retkikuntaan: Johan Anderson, Bertil Eskelson ja Eskel Bertelsson, Clement the Finn, Andreas Hansson perheineen sekä hänen veljensä Matti Hansson, Ivar Hendrickson the Finn, Clement Jöransson, Maunu Jöransson the Finn, Peter Kokkinen, Martti Marttinen perheineen, Knut Marttinen, Sörens Minkkinen perheineen, Mauno Monsson the Finn, Henrick Matsson the Finn, Johan Povelsson, Olli Povelsson, Olli Räsänen, Martin Thompson the Finn, Anders Tossava, Johan Tossava, Olli Tossava, Henrick the Finn, Evert the Finn, Lassi the Finn, Martti the Finn ja William the Finn, kaikki edellä mainitut Keski-Ruotsin metsistä; Suomesta olivat samassa matkueessa Matti Hansson niminen Klaus Flemingin palvelija Porvoosta ja Johan Sprint Uudeltamaalta. Laivat läksivät Amerikkaa kohden syksyllä 1641 ja saapuivat myrskyisen matkan jälkeen Delawareen keskitalvella. Tuskin voitaneen kuvailla sitä riemua, joka syntyi Kristiinan linnan vartiosotilaissa ja yhtiön palvelusväessä, kun he pitkän, lähes kahden vuoden odotuksen perästä näkivät ruotsalaiset laivat ja lukuisan joukon uusia tulokkaita, etupäässä nuoremman ikäisiä reippaita Keski-Ruotsin suomalaisia. Mutta yhtä suuri ilo vallitsi retkikuntalaisissakin, kun he monikuukautisen, vaivaloisen 20

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ OMAISUUDELLE, JONKA JÄSENVALTIO OMISTAA, JOTA SE KÄYTTÄÄ TAI

Lisätiedot

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Erityisasiantuntija, VTT Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos, Keskushallintoyksikkö VI Valtakunnalliset Tupakka ja terveys -päivät 3.12.2014 Tupakointi vankien

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830 1930 noin 2,5 miljoonaa henkeä Pohjois-Amerikkaan.

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10.

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10. Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10.2013 Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso Bilbaossa, Espanjassa Manuel&Ariana 27.9.-24.11.2012. Veera Helander arva10

Työssäoppimisjakso Bilbaossa, Espanjassa Manuel&Ariana 27.9.-24.11.2012. Veera Helander arva10 Työssäoppimisjakso Bilbaossa, Espanjassa Manuel&Ariana 27.9.-24.11.2012 Veera Helander arva10 Työpaikka Manuel & Ariana on pieni yritys jossa tehdään juhlavaatteita, hääpukuja, mittatilaustöitä sekä couture

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä. edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen. Viipurin läänissä.

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä. edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen. Viipurin läänissä. 1907. V. M. Välikysymys lahjoitusmaaoloista. Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen johdosta, joka koskee lahjoitusmaaoloja

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

Portugalista Suomeen

Portugalista Suomeen Portugalista Suomeen 2 Kylmää vastatuulta O lin purjehtinut veneeni kesällä 2001 Pohjanmeren yli Skotlantiin, Irlannin länsirannikkoa etelään ja Biskajan rantoja Portugaliin. Gibraltarista seilasin Välimerelle

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Seinäjoen kristillisen opiskelijatyön tuki ry. Yhdistyksen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 1. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 1. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hölmöläistarinoita.............................. 5 Tyttö kotimiehenä (kansansatua mukaellen)........ 5 Rahakaapin oven vartiointi (kansansatua

Lisätiedot

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,

Lisätiedot

Kuljetuspalvelu Hallstahammarissa

Kuljetuspalvelu Hallstahammarissa 1 Kuljetuspalvelu Hallstahammarissa 2 Tervetuloa Hallstahammarin kunnan kuljetuspalvelulle Kuljetuspalvelu on osa meidän joukkoliikennettä. Kuljetuspalvelu on henkilöille jotka toimintarajoitteiden, sairauden

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 1 NIMI JA TOIMIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry., ruotsiksi Hälso- och socialvårdens

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. 祝 贺, 愿 你 们 幸 福 快 乐 Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne 致 以 我 对 你 们 婚 姻

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Kokouspöytäkirja 1/2016 Varsinainen yhtiökokous

Kokouspöytäkirja 1/2016 Varsinainen yhtiökokous Kokouspöytäkirja 1/2016 Varsinainen yhtiökokous Pöyry Oyj PL 4 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 1009321-2 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 21816 E-mail: group@poyry.com

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19.

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. 1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. Talousvaliokunnan mietintö n:o 4 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Valtiovarainvaliokunta,

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

OULUN VUOSISADAT 1605-2005

OULUN VUOSISADAT 1605-2005 OULUN VUOSISADAT 1605-2005 Toimittaja Reija Satokangas Oulu 2005 Pohjois-Suomen Historiallinen yhdistys Oulun yliopiston historian laitos Sisällysluettelo Jouko Vahtola OULUJOKISUUN KESKUSASEMA ENNEN KAUPUNGIN

Lisätiedot