Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä

Transkriptio

1 Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä

2 Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina noin 2,5 miljoonaa henkeä Pohjois-Amerikkaan. Euroopan koko siirtolaisvirrasta pohjoismaalaisten osuus oli noin 5 %. Hyvästi ny Ylistaron köyhät! sanoi Vuarenmaan Tiina, kun Amerikkahan lähti (isokyröläinen sanonta) (Kirjasta Siirtolaishuumoria 1 Finnish Emigrant Humor 1. Siirtolaisuusinstituutti 2005) Maiden väestömäärään suhteutettuna siirtolaisuus oli kuitenkin Pohjoismaista hyvin huomattavaa eli noin kolmasosa niiden yhteenlasketusta väestöstä ( ). Suhteellisesti suurinta se oli Norjasta heti Irlannin jälkeen. Myös Suomen, Ruotsin ja Islannin siirtolaisuus oli hyvin merkittävää, mutta Tanskan kohdalla hieman vähäisempää.

3

4 Ostaisinko polkupyörän vai lähtisinkö Amerikkaan?

5 Siirtolaisten määrä: tilastojen mukaan , todellinen määrä arviolta

6 Siirtolaisen matka Matkaa varten tarvittiin passi ja sen saamiseen erilaisia asiapapereita, kuten virkatodistus kotipitäjän papilta ja esteettömyystodistus nimismieheltä. Siirtolaisen matkapaperit

7

8 Ainakin Vaasassa, Seinäjoella, Hyvinkäällä ja Hangossa oli siirtolaishotelleja ja majataloja, joissa valtamerentakaisiin maihin matkustavat viettivät viimeiset yönsä Suomessa.

9 Matkalipun ostaminen Siirtolaiset ostivat matkalippunsa joko kotipaikkakunnalla asuneelta siirtolaisasiamieheltä tai lähimmässä kaupungissa olleesta "tiketti-konttorista". Usein myös sukulainen oli Amerikasta lähettänyt maksuosoituksen (prepaid ticket) laivayhtiön toimistoon Hankoon, josta sitten siirtolaiselle ilmoitettiin, minä päivänä olisi paras saapua Hankoon. Runsas 30 % suomalaisista siirtolaisista matkusti prepaidlipulla.

10 Matkalippu

11 Matkalipun hinta Siirtolaisten matkalipun hinta määräytyi matkan kokonaispituudesta ja matkustusluokasta. Esimerkiksi vuonna 1900 menomatka Hanko New York maksoi kolmannessa luokassa 181 mk (vuoden 2008 rahanarvolla n. 697 ). Lipun kokonaishintaan sisältyivät ruoan lisäksi merimatkat sekä useimmiten rautatiekuljetukset kotipaikkakunnalta Hankoon, junamatka Hull Southampton sekä junamatka Amerikan mantereen satamakaupungista määräpaikkakunnalle. Polaris-laivalla Hangosta lähti 52 suomalaista, joiden jatkoyhteyslaiva SHO:n matkustajaluettelon mukaan oli Titanic. Titanicin suomalaiset maksoivat lipuistaan silloista Suomen markkaa. Rahanarvolaskuri:

12 Matkalippujen hintoja 3. luokassa Vuosi Cunard Line Hanko New York Allan Line Hanko Quebec mk 170 mk mk 161 mk mk 155 mk mk 185 mk mk 204 mk mk 232 mk Lähde: Reino Kero: Migration from Finland to North America in the Years between the United States Civil War and the First World War. (Siirtolaisuusinstituutti 1974) Rahanarvolaskuri: Vuonna 1912 työmiehen päiväpalkka oli noin 3 mk ja vuosiansio keskimäärin mk.

13 Matkan rahoitus Matkarahoja varten otettiin lainaa, myytiin kotitalo tai tehtiin työtä ja säästettiin. Matkan rahoitus Anna-Leena Toivosen (1963) haastattelujen mukaan: 36,5 % yksityisellä tai pankkilainalla 30,6 % omilla säästöillä, talon myynnillä, perintörahoilla, vanhemmilta 32,9 % Amerikasta lähetetyllä prepaid-lipulla

14 Siirtolaisten lääkärintarkastukset Kun tultiin Hankoon, oli edessä matkalippujen ja passien tarkastus. SHO järjesti myös lääkärin-tarkastuksen, jotta ketään ei palautettaisi Pohjois-Amerikasta sairauden vuoksi. Lääkärintodistus Hangossa maksoi 10 markkaa. Lähtösatamassa Englannissa sekä päätesatamassa Amerikassa tehtiin ao. maiden viranomaisten toimesta siirtolaisille pakolliset lääkärintarkastukset.

15 Matkareitit ja 1880-luvulla suomalaisten amerikansiirtolaisuus kulki etupäässä Ruotsin satamien kautta. Tilanne muuttui 1880-luvun lopulla, kun saksalaiset laivayhtiöt Norddeutscher Lloyd ja HAPAG aloittivat suoran siirtolaisliikenteen Hangosta Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lyypekkiin ja hieman myöhemmin myös Hulliin Englantiin. Keväällä 1891 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtö aloitti suoran laivalinjan Hangosta Hulliin. Muutamia vuosia yhtiö hallitsi siirtolaiskuljetuksia lähes monopolina.

16 Suomen Höyrylaiva Osake-yhtiön (SHO/FÅA) laivat kuljettivat siirtolaisia Hangosta Kööpenhaminan kautta Hulliin Englantiin. Matka kesti 4 5 päivää. Suomesta lähteneisiin siirtolaislaivoihin mahtui n. 250 matkustajaa. Esimerkiksi Polaris-laivan ensimmäiseen luokkaan mahtui 80 matkustajaa ja kolmanteen 167, jotka olivat useimmiten siirtolaisia.

17 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustajaluettelot Alkuperäisten luetteloiden paperikopiot Siirtolaisuusinstituutissa

18

19 Laivayhtiöiden mainostus oli osaltaan lisäämässä Amerikan-kuumetta.

20 Pohjoismaista lähteneiden siirtolaisten matkareitit Amerikkaan

21 Göteborgin poliisikamarin luettelo suomalaissiirtolaisista (~ nimeä).

22

23

24

25

26

27 Castle Garden (New York) oli v Amerikan ensimmäinen virallinen siirtolaisten vastaanottokeskus. Sen tietokannassa on n. 10 miljoonan siirtolaisen tiedot v Se lakkautettiin, kun Ellis-saari otettiin käyttöön 1892.

28 Pääosa siirtolaisista saapui Pohjois-Amerikkaan Ellis-saaren (New York) kautta. Muita tärkeitä satamia olivat mm. Boston, Philadelphia, Baltimore, Quebec ja Halifax.

29 The American Immigrant Wall of Honor Kunniaseinään on kaiverrettu yli Ellis-saaren kautta tulleen siirtolaisen nimet Manhattan Ellis Island Statue of Liberty (Vapaudenpatsas) Nimiä voi etsiä linkillä:

30

31 Haku ilmainen, mutta edellyttää rekisteröitymistä kaikkien tietojen näyttämiseksi.

32 Suomalaisperäinen asutus Pohjois-Amerikassa 1920-luvulla

33 Loppu