Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä"

Transkriptio

1 ESPOO 2004 TUTKIMUSRAPORTTI RTE 439/04 Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä Esitutkimus Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Juhani Laurikko VTT Prosessit VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

2 Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä Esitutkimus Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Juhani Laurikko VTT Prosessit VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Tutkimusraportti RTE 439/04 Espoo 2004

3 Kari Mäkelä & Juhani Laurikko Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tutkimusraportti RTE 439/ s. + liitt. 4 s. TIIVISTELMÄ Suomen Kuorma-autoliitto ry, liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja ympäristöministeriö tekivät sopimuksen kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmasta vuosiksi Sopimus edellyttää sopimuksen toteutuman seurantaa. Seurantajärjestelmällä tarkoitetaan tässä sellaista tietotekniikkaan perustuvaa järjestelmää, jota yritykset voivat hyödyntää noudattaessaan energiansäästösopimuksen velvoitteita. Järjestelmällä voidaan myös seurata kuljetusyritysten edistymistä energiansäästösopimuksen toteuttamisessa. Tässä esitutkimuksessa kartoitettiin olemassa olevia työkaluja ja järjestelmiä, tarkasteltiin kuljetusten energiatehokkuuden määrittämisessä tarvittavia tietoja ja hahmoteltiin seurantajärjestelmän yleinen rakenne tietosisältöineen. Lisäksi tarkasteltiin kuljetuskaluston energiakatselmuksen vaihtoehtoja ja yrityksen erilaisia tasoja energiansäästön toteutuksessa sekä esitettiin seurantajärjestelmän toteutuksen tehtäviä ja aikatauluja. Selvityksessä ilmeni, että ilman seurantajärjestelmää ei energiansäästöohjelman toteutumista voida tyydyttävästi arvioida. Mikään nykyinen järjestelmä ei suoraan sovellu seurantajärjestelmäksi. Olennainen kysymys on miten seurantajärjestelmä voidaan toteuttaa riittävässä laajuudessa hyödyntäen nykyisiä järjestelmiä ja tekemättä päällekkäistä työtä. Järjestelmän tulee olla riippumaton tiedonkeruu-, laskenta- ja tiedonsiirtojärjestelmistä. Parhaiten tämä toteutuu siten, että tiedon keruusta, laskennasta ja tiedon siirrosta seurantajärjestelmään huolehtii kuljetusyritys joko itse tai valitsemansa palveluntarjoajan kautta. Seurantajärjestelmän sisältäisi tilastotietokannan, yritystietokannan ja informaatio- ja koulutusosion. Seurantajärjestelmäkokonaisuuteen sisältyisi myös jatkuvana prosessina järjestelmään tulevan tiedon varmennus, energiakatselmukset, opastusta ja koulutusta. Seurantajärjestelmän tekemiselle ja ylläpidolle tulee taata riittävä osaaminen ja rahoitus. Erityinen paino seurantajärjestelmän tietosisällössä tulee kohdistaa ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen ja lastitiedon mahdollisimman yksityiskohtaiselle kirjaamiselle. Ilman näitä energiatehokkuuden todellisia muutoksia ei voida todentaa. ESS-seurantajärjestelmä on pioneerihanke ja ainutlaatuinen koko maailmassa. Tällaisen hankkeen onnistuminen tällä hetkellä muualla kuin pohjoismaissa tuntuu epätodennäköiseltä. Hanke edellyttää korkeaa tietotekniikan tasoa, edistyksellistä yrityskulttuuria ja tahtoa olla edelläkävijä ympäristövastuun todellisessa toteutumisessa. Hyvin toteutettuna seurantajärjestelmä osoittaa muulle maailmalle miten pitkälle sektorikohtaisella vapaaehtoisilla toimilla voidaan päästä. 2

4 ALKUSANAT Tämä tutkimushanke on toteutettu VTT Prosessien koordinoimassa projektissa "Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen", jonka koordinaattori on erikoistutkija Nils-Olof Nylund VTT Prosessit yksiköstä. Hanke kuuluu projektin vuoden 2003 toimintaan ja sen on rahoittanut Ajoneuvohallintokeskus. Tutkimuksen ovat tehneet erikoistutkija Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yksiköstä ja erikoistutkija Juhani Laurikko VTT Prosessit yksiköstä. Tutkimusraportin on pääosin kirjoittanut Kari Mäkelä. 3

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KULJETUSTEN ENERGIATEHOKKUUS ESS-SEURANTAJÄRJESTELMÄ Yleistä Seurantajärjestelmän rakenne Yleistä Keskusyksikkö Raportointi YRITYSTEN TASOT SEURANTAJÄRJESTELMÄSSÄ Yleistä ESS-tasot KULJETUSKALUSTON ENERGIAKATSELMUKSET OLEMASSA OLEVAT JÄRJESTELMÄT PÄÄTELMÄT JA EHDOTUS JATKOTOIMIKSI Yleistä Jatkotoimet LIITTEET 4

6 1 Johdanto Suomen kuorma-autoliitto ry (SKAL), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), kauppaja teollisuusministeriö (KTM) ja ympäristöministeriö (YM) käynnistivät maaliskuussa 2003 kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman, joka on jatkoa SKAL:n, KTM:n ja LVM:n solmimalle kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimukselle (Anon. 2003). Ohjelma toteutetaan vuosina Tätä ohjelmaa kutsutaan tässä raportissa lyhennelmällä ESS. Energiansäästöllä tarkoitetaan energiansäästöohjelmassa tavarakuljetusten, kaluston muun käytön ja ylläpidon sekä kuljetusyritysten kiinteistöihin liittyvän energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan ensisijaisesti kuljetus- ja liikennesuoritteen ominaiskulutuksen sekä niitä tukeviin toimintoihin käytettävän energian kulutuksen vähentämistä. Energiansäästöohjelman tavoitteet on lueteltu seuraavassa: Saada mahdollisimman suuri osuus vanhan sopimuksen piiriin kuuluvista tavarakuljetuksista mukaan ohjelmaan. Kehittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja -menetelmiä, jotka parantavat kuljetusalan yritysten energiatehokkuutta. Edistää kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiankäytön tehokkuutta. Tehostaa ohjelmaan liittyvien yritysten kuljetus- ja liikennesuoritteiden polttoaineenkulutusta vuoden 2000 tasosta 2 %:lla vuoteen 2005 mennessä ja 5%:lla vuoteen 2010 mennessä. Kannustaa ohjelmaan liittyneet yritykset ja yrittäjät suorittamaan vähintään SKAL:n ympäristöhallinnan ensimmäisen tason koulutusohjelman tai muun vastaavan ohjelman (jonka tavoitteet ja sisältö vastaavat SKAL:n ohjelmaa) vuoteen 2005 mennessä. Tukea neuvoin yrityksiä, jotka katsovat tarpeelliseksi auditoida ympäristöhallintajärjestelmänsä ulkopuolisen katselmoijan avustuksella. Selvittää ja seurata sopimusyritysten energiankulutusta, kuten rakennusten lämmitystä, ilmastointia, sähkönkulutusta ja veden käyttöä ja löytää keinoja niiden vähentämiseen. Edistää ja nopeuttaa kuorma- ja pakettiautoliikenteen alalla SKAL:n ympäristöohjelman toimenpiteiden toteuttamista, SKAL:n ympäristöhallintajärjestelmän tai muun vastaavan ympäristöjohtamisen (ISO standardiin tai EMAS - järjestelmään perustuvan) hallintajärjestelmän käyttöönottoa ja toteuttamista sekä uuden, energiaa säästävän tekniikan ja telematiikan hyödyntämistä. Edellisestä energiansäästösopimuksesta tehtiin arviointi (Liedes & Arposalo 2002). Arviointiraportin mukaan osapuolet eivät olleet tyytyväisiä toteutuneeseen. Keskeiseksi ongelmaksi energiansäästötoiminnassa havaittiin seurantatietojen saamisen vaikeus. Seurantatietojen puutteellisuuden johdosta ei ole pystytty esittämään energiatehokkuuden kehittymistä. 5

7 Uudessa energiansääsäästöohjelman liitteessä on kohdassa 2/3 sanottu mm., että LVM ja AKE selvittävät, voitaisiinko LIPASTO-päästölaskentajärjestelmää hyödyntää paremmin kuljetusalan energiansäästöohjelman vaikutusten arvioinnissa. Edellisen säästösopimuksen pahin ongelma oli seurantatiedon puute. Koska Ajoneuvohallintokeskus joutuu ohjelman puitteissa muutenkin hankkimaan mm kalustotietoa, päätti Ajohallintokeskus käynnistää tässä raportissa kuvatun hankkeen. Hanke liitettiin osaksi VTT:n raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostamisprojektia. Seurantajärjestelmä on ainutlaatuinen, maailmanlaajuisesti pioneerityö, jonka onnistuminen viitoittaa suuntaa koko kuljetusalan tulevalle ympäristöhallinalle. Oikein toteutettuna se edistää Suomen ympäristötavoitteita ja toimii globaalisti mallina kuljetusasioiden hyvästä hoidosta. 6

8 2 Kuljetusten energiatehokkuus Kuljetusten energiatehokkuuden systemaattiseksi seuraamiseksi tarvitaan tietoa monimutkaisesta järjestelmästä. Kuvassa 1 on kuvattu yksinkertaisella mallilla kuljetustapahtuman eri tekijöiden keskinäistä riippuvaisuutta. Energiatehokkuuden muutosten seuraamiseksi tarvitaan tietoa autosta, ajomatkoista, kuormista ja tankkauksista. Keskeisenä tiedon toimijana on kuljettaja ja koko järjestelmän toimivuus on riippuvainen yrityksestä. KULJETUSYRITYS On töissä KULJETTAJA PERÄVAUNU LÄHETYS Omistaa Ajaa Liittyy Kuljettaa Koostuu AUTO Kuljettaa KUORMA (Yhdistelmän lastin paino ja tyyppi) Täyttää tankin Kuluttaa Kulkee Viedään TANKKAUS On osa POLTTOAINE- MÄÄRÄ OSAMATKA Voi olla TYHJÄ Kuva 1. Kuljetusten tiedonhallinnan kaavio. Kuvan 1 osoittamassa systeemissä tiedonkeruun puutteellisuuksia ja ongelmia voi olla missä tahansa tekijässä. Energiatehokkuuden seurannan kannalta keskeistä on kuitenkin itse energian eli polttonesteen ja sen käyttöön liittyvien tekijöiden sekä lastimäärätiedon oikea kerääminen ja käsittely. Kuljetusyritykset hallitsevat melko hyvin autoon, ajettuihin kilometreihin, tankattuun polttonestemäärään ja kuljetettuun tonnimäärään liittyvät tiedot. Todellisen energiatehokkuuden mittaamiseen tarvitaan kuitenkin tietoa myös kulloisestakin lastin määrästä ja energiankulutuksesta yksittäistä ajotapahtumaa kohden. Energiatehokkuus tarkoittaa kulutettua energiamäärää kuljetettua yksikköä kohden. Tavallisesti polttonesteenkulutusta seurataan ajoneuvotasolla. Ajoneuvon vuotuisen (tai minkä pituisen ajan tahansa) kulutuksen muutos (l/100 km) ei sinällään osoita energiatehokkuuden muutosta. Ajoneuvon kulutukseen vaikuttavat hyvin monet tekijät. Seuraavassa on listattu ne muutokset, jotka voivat olla autokohtaisen, vuositason kulutuseron syynä. 7

9 Muutokset kulutuksessa [l/100 km] voivat aiheutua muutoksista: ajoneuvossa (tekniset muutokset korissa ym, moottori, huollot, ym.) ajotavassa (eri kuljettaja tai saman kuljettajan taloudellisempi ajo) kuormitusasteessa (kuorman paino/ajo, mukaan lukien paluumatka) reittityypissä (katu-/maantieajo, reitin pituus ym.) ajo-olosuhteissa (sää) ajankohdassa (vuodenaika, viikonpäivä tai kellonaika) Auton vuosikulutuksen tai kilometriä kohden lasketun kulutuksen muutokset eivät siis riitä energiatehokkuuden mittariksi. Tällä perusteella tehdyt päätelmät voivat johtaa virheellisiin tulkintoihin, sillä esimerkiksi paluukuormien lisääntyvä kuljettaminen kasvattaa välitöntä energiankulutusta, mutta alentaa kuljetussuoritetta kohden laskettua kulutusta, koska tyhjänäajo vähenee. Vain tuntemalla lastin paino kuljetuskohtaisesti voidaan määrittää todellinen energiatehokkuusindeksi. Tämän indeksin muutosten taustalla olevien, yllä olevassa listassakin mainittujen tekijöiden analyysi on yrityksen toiminnan tehostamisen kannalta välttämätöntä. Muutokset reiteissä, kuljettajien vaihdokset ym. tunnetaan kyllä sinänsä yrityksissä, mutta niiden hyödyntäminen energiatehokkuuden mittaamisessa ja analyysissä edellyttää systemaattista otetta. Tällaiseen systematiikkaan tarvitaan järjestelmä, jossa eri tekijät otetaan huomioon. Tämän selvityksen tarkoitus on tuollaisen järjestelmän toteutusmahdollisuuksien tarkastelu. 8

10 3 ESS-seurantajärjestelmä 3.1 Yleistä Tämän selvityksen tarkoituksena oli tarkastella erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa seurantajärjestelmä vuosina voimassaolevan energiansäästöohjelman tavoitteiden toteutumisen todentamiseksi. Seuraavassa esitetään mahdollisesti toteutettavan seurantajärjestelmän perusrakenteita ja tietosisältöä. Varsinaisen seurantajärjestelmän toteutus ei kuulunut tähän projektiin. Lyhenne ESS tarkoittaa seuraavassa "Sopimusta kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmaksi kaudelle ". ESS-seurantajärjestelmän tarkoituksena on todentaa energiansäästöohjelman toteutuksen tila(nne). Seurannan kohteena on sekä yritysten kokonaisaktiivisuus ESS-asioissa että kehitys energian kulutuksessa. Järjestelmän sisältämistä tiedoista on jalostettavissa lukuisia yrityksiä ja yhteiskuntaa palvelevia vertailutietoja. ESS-seurantajärjestelmä tarkoittaa systeemiä, joka koostuu yritysten toimittaman yritysja ajotiedon vastaanottamisesta, tarkistuksesta ja tallennuksesta, tietojen analysoinnista ja raportoinnista eri tasoilla ja yritysten ESS-aktiivisuuden kirjaamista koulutusten, katselmusten ym. muodossa. Laajimmassa merkityksessään seurantajärjestelmä voisi tarkoittaa prosessia, jossa koko energiansäästöön liittyvä toimeliaisuus ilmenee. Energiansäästöohjelmaan liittyvät asiat voidaan jakaa kahteen energiansäästön kannalta erilaiseen ryhmään: 1. Kuljettaja- ja yrityskoulutus, kalustohankinnat, järjestelmät, sitoumukset ym. (muodostavat energiansäästöpotentiaalin) 2. Kulutuksen muutoksia kuvaavat mittaustulokset (osoittavat energiansäästötoteutumaa). Energiansäästöpotentiaali luo mahdollisuudet saavuttaa energiansäästöä, mutta ei sinällään vielä ole energiansäästöä. Sen vuoksi energiansäästön todentaminen edellyttää mittaustietoa. Todellisen energiansäästön osoittaminen edellyttää oikeiden asioiden mittaamista. Energiansäästöä voidaan tarkastella myös aktiivisuuden muutosten tasolla. Ensinnäkin energian käyttö voi alentua siksi, että aktiviteetti alenee eli kuljetetaan entistä vähemmän. Jos kuljettamistarve pienenee sen vuoksi, että toimintoja on voitu kehittää vähemmän kuljetusta vaativaksi, on tällainen kehitys yleisellä tasolla myönteistä (ei välttämättä kuljetusyrityksen kannalta). Jos kuljetusmäärä alenee taloudellisen laman tai muu negatiivisen syyn vuoksi, on tilanne kaikkien kannalta kielteinen. Toisekseen energiankäyttö voi alentua energiatehokkaamman kuljettamisen vuoksi. Tällöin sama määrä tavaraa kulkee vähemmällä polttoaineella tai energian kulutus ei kasva vaikka kuljetusmäärä kasvaa. Edellä mainituissa tapauksissa aina, kun energiankulutus alenee, on kehitys Suomen kasvihuonekaasupäästöjä koskevien sitoumusten täyttämisen kannalta myönteistä, mutta joissain tapauksissa yritysten ja yhteiskunnan muun kehityksen kannalta negatiivista. Seurantajärjestelmää tarvitaan tunnistamaan edellä mainitut erilaiset tilanteet ja mahdollistamaan oikeanlaiset päätökset. 9

11 Vaikka seurantajärjestelmä kehitetään ennen kaikkea energiankulutuksen seurantaan, voidaan järjestelmää hyödyntää vähällä vaivalla myös moneen muuhun käyttöön. Järjestelmän laaja hyödyntäminen edellyttää luottamusta, avoimutta ja pelisäännöistä sopimista sellaisten tietojen suhteen, jotka voivat kuulua liikesalaisuuksien piiriin. Alan itsensä kannalta laaja avoimuus tuo uskottavuutta. 3.2 Seurantajärjestelmän rakenne Yleistä Järjestelmä tulisi koostua keskusyksiköstä, tietoliikenneyhteyksistä ja tiedonkeruuyksiköistä (kuva 2). Keskusyksikkö on palvelintietokoneella (eli serverillä) oleva ohjelmisto, joka vastaanottaa tietoliikenneyhteyksien kautta tiedonkeruuyksiköistä tietoa, analysoi tiedon ja tekee tuloksista raportit. Tietoliikenneyhteydet välittävät tietoa keskusyksikön ja tiedonkeruuyksiköiden välillä. Tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä ovat esim. internet, sähköposti, kommunikaattori tai vastaava mobiili monitoimimatkapuhelin, tekstiviesti, puhelin. Tiedonkeruuyksiköllä tarkoitetaan tässä laajaa joukkoa laitteita ja järjestelmiä. Parhaimmillaan se on "musta laatikko", joka kerää jatkuvasti tietoa auton liikkeistä, kulutuksesta, lastista, sijainnista jne. Yksinkertaisimmillaan tiedonkeruuyksikkö on ihminen, joka lukee matkamittarin ja tankkaustiedot ja lähettää niistä tiedon keskusyksikölle. Seurantajärjestelmän rakenteesta voidaan vain keskusyksikkö tehdä yhtenäiseksi ja yhdessä paikassa olevaksi. Muut osiot (lähinnä tiedon keruu) määräytyvät sen mukaan miten yritykset haluavat tiedon keruun ja välittämisen järjestää, ja järjestelmän rakenteen tulee olla sopivan joustava ja monipuolisuutta tukeva.. Seuraavassa esitetyt järjestelmän yksityiskohdat eivät ole perusteellisen järjestelmäsuunnitelman tulosta, vaan toimivat pikemminkin hahmotelmana niistä toiminnoista, joita järjestelmässä tulisi olla. Lopullinen tietosisältö tulee määräytymään perusteellisen kehittelyn, testauksen ja sopimisen tuloksena. 10

12 ESS-seurantajärjestemän keskusyksikkö Informaatioja koulutusosio Tilastotietokanta Yritystietokanta Tiedon varmennus, Analyysit, Raportointi Tiedonsiirto, tietoliikenneyhteys Aktiviteettitiedot Yritys Aktiviteettitiedot Muut tahot Tiedonkeruuyksiköt Tiedonsiirto, tietoliikenneyhteys Kuva 2. ESS-seurantajärjestelmän yleinen rakenne Keskusyksikkö Keskusyksikkö koostuu seurantajärjestelmän palvelintietokoneella (serveri) olevasta ohjelmistosta. Riippumatta seurantajärjestelmän todellisesta rakenteesta keskusyksikön tulee sisältää kolme erityyppistä osiota: yritystietokanta, tilastotietokanta ja informaatioja koulutusosio. Tällainen jako auttaa hahmottamaan keskusyksikön toiminnan eri piirteitä. Keskusyksikön tulee olla mahdollisimman riippumaton tiedonkeruujärjestelmistä (erityyppisistä laitteista, laitemerkeistä ja järjestelmistä). Tämä mahdollistaa keskusyksikön laitteistoista vapaan kehittämisen. Keskusyksikkö on ns. Application Service Provider (ASP), jolloin asiakas ei tarvitse erillistä ohjelmaa tietokoneeseensa, vaan järjestelmää käytetään pelkän internet selaimen välityksellä. Keskusyksikön sisältämän informaation julkisuus tulee määritellä eri tasoihin. Keskusyksikön sisältämä osiot on kuvattu tarkemmin seuraavassa. Liitteessä A on osioiden tietosisältö luettelomaisesti. 11

13 Yritystietokanta Seurantajärjestelmän perustietona ovat tiedot yrityksestä ja sen kuljetuskalustosta. Nämä suhteellisen hitaasti muuttuvat tiedot sisältyvät tähän yritystietokantaan, jota yritys päivittää tarvittaessa (esim. kalusto- tai koulutustietojen muuttuessa). Yritystietokanta sisältää tietoja yrityksen ESS-tasosta (tai luokasta, joka selvitetään jäljempänä), yrityksen järjestelmäraporttien historiatiedot, yrityksen ESS aktiivisuustiedon, koulutustiedot jne. Tässä tietokannassa on kaikki olennainen tieto yrityksen saavutuksista energiansäästöohjelmassa. Tietokannasta poimitaan sovitut tiedot keskusyksikön yleiseen tilastotietokantaan. Yritystietokanta sisältää myös autokohtaiset tiedot erilaisista aktiviteeteistä. Näitä ovat esim. ajetut kilometrit halutulla aikajaolla, ajetut tonnikilometrit ja kulutettu polttoneste. Tämän tiedon yritys voi tuottaa haluamallaan tavalla; keräämällä ja laskemalla itse, antamalla ulkopuolisen palveluyrityksen laskea jne. Tätä kuvaa rakennekuvassa oleva yrityksen sisällä oleva ja yrityksen ulkopuolella oleva "aktiviteettitiedot" niminen osio. Tällainen menettely antaa yritykselle enemmän vapautta kuin sitomalla laskenta seurantajärjestelmän keskusyksikköön. Aktiviteettitietokannasta enemmän keskusyksikkökuvauksen jälkeen. Tilastotietokanta Tilastotietokanta sisältää pääasiassa yleiseen käyttöön tarkoitettua tietoa. Se on siten seurantajärjestelmästä ulospäin lähtevän tiedon analyysi- ja säilytyspaikka. Tämän tietokannan tiedot tulevat kahdesta muusta keskusyksikön tietokannasta eli yritystietokannasta ja ajotietokannasta. Tilastotietokannasta saavat yritykset vertailutietoa oman toimintansa sijoittumisesta koko energiansäästöohjelmaan osallistuvien yritysten joukossa. Ohjelman seurantaryhmä ja muut tahot saavat tästä kannasta tietoa koko ohjelman toteutumasta. Tietotason tulee olla yritysten kanssa sovittu ja siten yhdisteltyä, että yksittäisen yrityksen liikesalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot eivät paljastu. Yrityskohtaisesti tietokannasta saadaan tieto yrityksen autokannan ikäjakaumasta (euroluokista), energiatehokkuuden kehittymisestä, yrityksen energiakatselmuksista, koulutuksista jne. Tietokannan tietoihin perustuu myös yrityksen sijoittuminen energiansäästöohjelman eri laatutasoille. Näiden tietojen yhdistämisestä saadaan summa- ja jakaumatietoa koko energiansäästösopimuksen toetutumistasosta. Tilastotietokanta olisi mahtava ja ainutlaatuinen tietopaketti moneen käyttöön. Tällainen tietokanta mahdollistaisi sellaisen tiedon tuoton, jota ei millään muulla tavalla saataisi aikaan. Esimerkiksi autokaluston todellinen polttonesteenkulutus saataisiin tällä tavoin hyvin suurena otoksena ja siten erittäin luotettavana tietona. Tarpeeksi laajasti toteutuessaan seurantajärjestelmä tuottaisi myös sellaisia indeksilukuja, joiden tuottamiseen nykyiset tilastointimenetelmät ovat aivan liian karkeita. Näitä ovat esim. autokaluston todellisen kulutuksen kehittyminen, suoritetieto euroluokittain ja energiatehokkuuden kehittyminen. Seurantajärjestelmä tuo liikenne- ja kuljetustutkimukseen aivan uuden tietolähteen. Informaatio- ja koulutusosio Seurantajärjestelmä on erinomainen alusta kaikenlaiseen kuljetusten ympäristöinformaation välittämiseen. Se mahdollistaa korkealaatuisen itseopiskelun niin yritysten johdolle kuin koko henkilöstöllekin. Tämä on tärkeää henkilöstön 12

14 dolle kuin koko henkilöstöllekin. Tämä on tärkeää henkilöstön motivoinnin näkökulmasta. Koulutuspaketteihin voidaan liittää reaaliaikainen tulostus oman yrityksen saavutuksista ympäristötoimissa verrattuna muihin yrityksiin ja näin luoda lisämotivaatiota tulosten parantamiseen. Välitön palaute järjestelmästä esimerkiksi kuljettajille heidän toimistaan polttonesteen kulutuksen ja lastitiedon järjestelmään syötön suhteen ja sen vaikutuksesta oman yrityksen sijoittumiseen parantaa motivaatiota toimia oikein. Informaatio- ja koulutusosiossa esitetään viimeisin tieto eri koulutusmahdollisuuksista. Tämä edistää myös koulutusta antavien yritysten markkinointia ja mahdollistaa tasapuolisen koulutusmahdollisuuksia koskevan tiedon jakamisen. Seurantajärjestelmän tilastoosiosta voidaan tulostaa koko seurantajärjestelmän piiriin kuuluvien yritysten kouluttautumistilanne ja näin luoda lisämotivaatiota kouluttautumiseen. Informaatio- ja koulutusosio toimii kuljetusalan kouluille luonnollisena lähdemateriaalina ja samalla koulut voivat myös tuottaa koulutusosioon oppimateriaalia opinnäytetöineen. Koko ESS-järjestelmän valtava tietovaranto toimii jo sinällään monen opinnäytteen lähdemateriaalina ja oppilaiden tekemät analyysit voidaan liittää seurantajärjestelmän osaksi. Oppilastyönä voitaisiin järjestelmään tuottaa esimerkiksi logistiikan ensyklopedia verkkoversiona. Informaatio- ja koulutusosiossa voitaisiin esittää myös informaatioiskuja ja yleistä tiedottamista, linkkejä, tutkimuksia ym. kuljetusalan ulkopuolisille tahoille ja näin edistää myönteistä suhtautumista kuljetuksiin liittyvissä ympäristönäkökohdissa. Yhteiskunnan edustajille koulutusosio antaisi nopean ja kattavan kuvan kuljetussektorin koulutusmahdollisuuksista ja kouluttautumistahdosta. Aktiviteettitiedot Aktiviteettitiedolla tarkoitetaan tässä aktiivisesti päivittyvää autokohtaista tietoa kilometreistä, kulutuksista, lasteista jne. Nämä tiedot kuljetusyritys tai yrityksen valitsema palveluyritys tuottaa autoista. Tällaisia palveluyrityksiä ovat mm. (ks. kappale "6 Olemassa olevat järjestelmät" ja liite B) EC-Tools Oy (SKALNET), AC-Sähköautot, Bitblit Oy (EcoTra), Sybase Finland (ISMO). Seurantajärjestelmän rakennekuvassa aktiviteettitietokannat on merkitty keskusyksikön ulkopuoliseksi, yrityksen itsensä päätettäväksi asiaksi. Tiedot tulevat yrityksistä ESS-seurantajärjestelmän yritystietokantaan halutulla menetelmällä ja tiheydellä. Yrityksillä tulee olla mahdollisuus valita vapaasti tietojen keräys- ja syöttötapa. Mahdollisia keräystapoja ovat esim. autoon asennettu tiedonkeruulaite eli ns. "musta laatikko" tai erilaisten mittareiden tai näyttöjen lukemien ja käsin kirjaaminen. Tietojen syöttö seurantajärjestelmään voidaan järjestää esim. tietokoneyhteyden avulla suoraan yrityksen tietokannasta, sähköpostilla, kommunikaattorilla tai vaikka puhelimella. Ennen tiedon viemistä seurantajärjestelmän tietokantaan tulee kuitenkin riittävällä tavalla varmistua tiedon oikeellisuudesta, koska virheellisiä syötteitä vai olla vaikeata tai jopa mahdotonta paikantaa sen jälkeen kun ne on viety tietokantaan. Seurantajärjestelmän keskusyksikköön syötettävät ja sieltä raportoitavat tiedot ovat määrämuotoisia ja siten mahdollistavat niiden yhtenäisen käytön niin yrityksen omissa tarpeissa kuin ulospäin suuntautuvassa tiedon luovutuksessa. Yritystietokannasta poimitaan sovitut tiedot keskusyksikön yleiseen tilastotietokantaan, jolla voidaan seurata alan 13

15 kokonaiskehitystä ja verrata yksittäisen yrityksen kehittymistä muihin verrokkeihin, joita ei kuitenkaan yksilöidä Raportointi Raportointi tarkoittaa seurantajärjestelmän tiedoista tehtäviä tulostuksia. Raportteja on julkisuudeltaan kahden tyyppisiä: Vain yrityksen omaan käyttöön tulevat raportit ja julkiset raportit. Raportit sisältävät määrämuotoisia taulukoita siten, että eri lähteistä tulevat tiedot ovat vertailukelpoisia. Yritysten omaan käyttöön tulevat raportit mahdollistavat seurantajärjestelmän käytön yrityksen oman toiminnan kehittämisessä. Seurantajärjestelmä mahdollistaa hyvin monen asian seurannan, mutta yhtenäisyyden vuoksi on eduksi sopia tietyt vakiomittarit. Yrityksen omasta tiedonkeräysaktiivisuudesta riippuu miten yksityiskohtaista tietoa voidaan raportoida. Julkisuuteen tulevat raportit tallennetaan tilastotietokantaan. Näitä raportteja hyödyntävät sekä yritykset vertaillessaan omaa toimintaansa muihin yrityksiin että energiansäästöohjelman seurantaryhmä tarkastellessaan ohjelman toteutumista. Raportoinnin tietosisältö ei ole keskusyksikön tekninen eikä matemaattinen ongelma, vaan syöttötiedon tasosta riippuvaa. Raportoinnin tarkkuustaso on juuri sillä tasolla kuin on tiedonsyöttökin. Seurantajärjestelmän raporttien tietosisällön suunnittelu toteutetaan järjestelmäsuunnittelun yhteydessä. 14

16 4 Yritysten tasot seurantajärjestelmässä 4.1 Yleistä Yrityksen motivoimiseksi ja energiansäästöohjelman tehokkuuden ja seurannan lisäämiseksi on eduksi, että sopimukseen kuuluvat yritykset luokitellaan niiden osoittaman ESS-aktiivisuuden pohjalta. Perusluokkia olisi kolme. Päätöksen yrityksen kuulumisesta johonkin luokkaan tekisi jokin organisaatio tai muu toimielin, jonka riippumattomuudesta ei ole epäilystä. Pääosin luokitus perustuisi ESS-seurantajärjestelmän yksiselitteisiin raportteihin yrityksen kaluston ja toiminnan tasosta. Yrityksen toiminta voi sen lisäksi olla aktiivista ilman, että se aina näkyy ESS-järjestelmässä. Tällaisen aktiivisuuden arviointiin tarvitaan ryhmä, joka tekee lopullisen päätöksen yrityksen kuulumisesta tietylle tasolle. Ryhmän työ on vaativaa ja vastuullista, koska luokittelu saattaa vaikuttaa suoraan yrityksen talouteen. Toisaalta tällainen luokittelu juuri pakottaa yritykset ponnistelemaan todellisten ympäristötekojen tiellä. Luokittelu ja sen perusteet tarvitsevat yritysten ja etujärjestöjen siunauksen. 4.2 ESS-tasot Seuraavassa on esitetty hahmotelma erilaisiksi tasoiksi (luokituksiksi), joihin yritykset sijoittuvat sen mukaan miten ne toteuttavat energiansäästöohjelman tavoitteita. 1. Perustaso ( Oppipoika ) Yritys syöttää ESS-seurantajärjestelmään - kalustotiedot vähintään vuositasolla - kaluston ajokilometrit ja polttonesteenkulutuksen vähintään vuositasolla - koulutustiedot (ESS-koulutuspaketti, taloudellinen ajotapa jne.) - ympäristöhallintajärjestelmätiedot Vähintään yrityksen johto on osallistunut ympäristökoulutukseen Kuljettajista >20 % on käynyt taloudellisen ajon kurssin 2. Edistynyt ( Kisälli ) Perustason lisäksi yritys syöttää ESS-seurantajärjestelmään - tonnikilometrit yleisellä tasolla autoittain vähintään vuositasolla - polttonesteenkulutus autoittain vähintään vuositasolla - yrityksen koko energiankulutus (toimitilat, varastot ym.) Yrityksen keskeinen henkilöstö on osallistunut ympäristökoulutukseen Kuljettajista >50 % on käynyt taloudellisen ajon kurssin. Yrityksessä on tehty (tai tehdään säännöllisesti) kaluston energiakatselmus Tähän tasoon kuuluminen edellyttää, että yritys käyttää aktiivisesti ESSseurantajärjestelmää tai muuta vastaavaa 15

17 3. Mestari, Valio, Edelläkävijä Edistyneen tason lisäksi yritys syöttää ESS-seurantajärjestelmään - tonnikilometrit tavaralajeittain ja autoittain ajokohtaisesti - polttonesteenkulutus tavaralajeittain ja autoittain ajokohtaisesti - yrityksen koko energiankulutus ja päästöt Yritys toimii aktiivisesti ympäristöjärjestelmien hyödyntämisessä ja oman toiminnan kaikinpuolisen ympäristömyönteisyyden edistämisessä. Yritys kykenee vastaamaan kaikkiin oman toiminnan yleisiin ympäristökysymyksiin. Yrityksen koko henkilöstö on osallistunut ympäristökoulutukseen Kuljettajista >90 % on käynyt taloudellisen ajon kurssin 16

18 5 Kuljetuskaluston energiakatselmukset Seuraavassa esitetään hahmotelma ja näkemyksiä kuljetusalalla uudesta menettelystä, joka liittyisi olennaisesti energiansäästösopimukseen. Tällaista katselmusta esitettiin eräänä kehittämiskohteena ESS :n arviointiraportissa. Analogisesti kiinteistöpuolen kanssa voitaisiin kuljetusyrityksissä tehdä kuljetuskaluston energiakatselmus. Katselmus tarkoittaa tässä prosessia, joka on yrityksen kannalta merkityksellinen tai vähäinen riippuen siitä, miten hyvin yritys on syöttänyt tietoa ESSseurantajärjestelmään ja hyödyntänyt seurantajärjestelmässä olevaa ohjemateriaalia. Yritys voi tehdä huomattavan paljon etukäteistyötä niin, että varsinainen katselmoijan katselmus on lyhyt ja yksinkertainen toimitus. Tämä edellyttää selkeän ohjeiston luomista seurantajärjestelmään katselmuksen edellytyksistä. Katselmuksen varsinaisesta kohteesta, kuljetusvälineestä, voi yritys syöttää ESS-seurantajärjestelmän yritystietokannan kalustoa koskevaan osioon hyvinkin tarkkaa tietoa. Tämä tieto muodostaa katselmuksen olennaisen osan ja voidaan tulostaa järjestelmästä sellaisenaan. Tällöin yritys saa myös tiedon kalustonsa sen hetkisestä tasosta verrattuna koko energiansäästöohjelman yrityksiin. Katselmuksen yhtenä tarkoituksena on varmistaa, että yritys on tietoinen kalustoon, sen hallintaan ja henkilöstön ympäristökoulutukseen liittyvistä mahdollisuuksista energiansäästön kannalta. Katselmus voi siten tuoda suoraa kustannussäästöä riippuen yrityksen aikaisemmasta valmiudesta. Yksi mahdollisuus on, että kyseessä ei olisikaan pelkkä kaluston energiakatselmus, vaan koko toiminnan ympäristökatselmus. Katselmus voitaneen toteuttaa joko ohjeistettuna, jolloin yrityksen henkilö(t) kokoavat tiedot ja täyttävät raportointilomakkeistot ohjeistuksen mukaisesti ilman katselmoijan läsnäoloa (ja katselmoija vain tarkistaa hänelle toimitettujen tietojen paikkansapitävyyden) tai ohjattuna, jolloin katselmoija on läsnä ja mukana katselmointia suoritettaessa toimien myös tarvittaessa neuvojana selvitettäessä mahdollisia ongelmia tietojen etsinnässä. Perustason yritykselle riittäisi ohjeistettu katselmointi, mutta ylemmille tasoille pyrkiville järjestettäisiin ohjatut katselmoinnit. Katselmuksen piiriin voidaan haluttaessa ottaa myös yrityksen koko toiminta, ts. kuljetustoiminnan lisäksi mahdollinen huolto- ja korjaustoiminta (energiankäyttö, jätteet jne.) sekä rakennukset ja niihin liittyvä energian (sähkö, lämpö) käyttö normaalien rakennusten energiakatselmuksen tapaan. Näiden ns. tukitoimien osuudet voidaan laskennallisesti viedä myös osaksi kuljetusten energia- ja ympäristötasetta. 17

19 6 Olemassa olevat järjestelmät Järjestelmiä ja laitteita, jotka tuottavat ESS-seurantajärjestelmän tarvitsemia aktiviteettitietoja on useita. Liitteessä A on luettelo yrityksistä, järjestelmistä ja laitteista, joita voidaan hyödyntää seurantajärjestelmässä. Luettelon lähteenä on runsas joukko esitteitä, verkkosivuja ja haastatteluja niitä erikseen lähdeluettelossa mainitsematta. Luettelossa on verkko-osoitteet sekä yrityksiin että tuotetta kuvaavalle sivustolle. Erilaisia järjestelmiä kehitetään koko ajan niin, että luettelo on loputon ja aina ajastaan jäljessä, jos otetaan huomioon kaikki maailmalta löytyvä aineisto. Tässä yhteydessä ei ollut mahdollisuutta kattavaan selvitykseen ja suosituksiin laitteista, joita yritykset voisivat käyttää. Yhteistä useimmille laitteille ja järjestelmille on, että niitä voidaan räätälöidä kunkin yrityksen tarpeisiin. Tämän vuoksi liitetaulukossa olevat maininnat esim. polttonesteenkulutuksen mittausmahdollisuudesta saattaa olla tulkintakysymys. Missään järjestelmässä polttonesteenmittaus ei liene kynnyskysymys. Järjestelmät ja laitteistot voidaan ryhmitellä usealla tavalla. Tässä on esitetty vain yksi ryhmittelytavoista. Seuraavassa luetellut järjestelmät ja laitteet ovat niitä, jotka tuottavat seurantajärjestelmän yritystietokantaan tarvittavia aktiviteettitietoja. Kuljetusyritys voi tuottaa tarvittavat tiedot täysin haluamallaan tavalla eli myös muilla kuin alla luetelluilla. Kuljetusyrityksillä, jotka ovat pitkään toimineet eturivissä tietojärjestelmien kehittelyssä, on omia kehittyneitä järjestelmiä ja menetelmiä, jotka sopivat hyvin tiedon tuottamiseen. Seurantajärjestelmään lähetettävien tietojen tulee olla kuitenkin määrämuotoisia ja tiettyjen kriteerien mukaan tuotettuja vertailukelpoisuuden takaamiseksi. ASP -järjestelmät ESS-seurantajärjestelmän näkökulmasta tärkeimmät yrityksen ulkopuoliset järjestelmät ovat ASP (Application Service Provider)-palvelun tarjoajat (sovellusvuokraus internetin välityksellä). ASP-palvelu on käytännössä yritys, joka tarjoaa ohjelmistopalvelun internetin välityksellä. Tällöin ohjelmiston käyttäjällä ei tarvitse olla tietokoneellaan kuin internet-selain ja itse ohjelma toimii palvelun tarjoajan serverillä. Tällaiseen järjestelyyn siirtyvät käytännössä kaikki vähänkään laajemmat yritykset, joilla on hajautettu toimistoverkko. Tämä on myös ainoa järkevä toteutustapa maanlaajuisen ESS-seurantajärjestelmän toteutukselle. SKALNET mobiilipalvelu on Suomen Kuorma-autoliiton yhteistyössä EC-Tools:in ja AC-Sähköautot Oy:n kanssa kehittämä, kuorma-autojen kustannusseurantaan soveltuva laitteisto ja ohjelmisto. Järjestelmällä voidaan seurata ajotapaa ja polttonesteenkulutusta, autojen sijaintia, työaikaa ja kuorman lämpötilaa. Tiedonkeruu edellyttää tiedonkeruulaitteen eli "mustan laatikon" asennusta. ASP palvelun tuottaa EC-Tools ja "mustan laatikon" AC-Sähköautot Oy. Edellä mainitut seurantajärjestelmät sisältyvät asennuspakettiin. Palvelun käyttäjiä on tällä hetkellä noin 20 yritystä ja 60 autoa. Lähiaikoina järjestelmään liitettävän palkanlaskentaosion odotetaan lisäävän käyttäjäkuntaa huomattavasti. SKALNET mobiilipalvelu on kehitetty kotimaisena hankkeena edeten markkinoiden kiinnostuksen mukaan. Järjestelmän tuottamat tiedot ovat ESS-seurantajärjestelmään hyvin soveltuvaa tietoa. Järjestelmässä olevat neljä erilaista toiminto-osiota antavat mahdollisuuden tuottaa seurantajärjestelmään erittäin yksityiskohtaista tietoa. "Mustan laatikon" tuottajalla AC-Sähköautot Oy:llä on myös laajaa omaa ohjelmistotuotantoa 18

20 mukaan lukien ASP-palvelu. SKALNET:ssä on ominaisuuksia (esim. koulutuspaketit), joita voidaan hyödyntää seurantajärjestelmän keskusyksikön toteutuksessa. EcoTra on EU:n Life02 ohjelman rahoituksella toteutettu kansainvälinen työväline pienille ja keskisuurille kuljetusyrityksille liiketoiminnan ympäristöasioiden tietojen keräämiseen ja raportointiin. Järjestelmän on toteuttanut Teknillinen korkeakoulu yhdessä Bitblit Oy:n, Suomen Kuorma-autoliiton, Portugalilaisen ADENEn ja unkarilaisen GEONARDO Environmental Technologies Ltd:n kanssa. Projektin koordinaattori on TkT Tuula Pohjola Teknillisestä korkeakoulusta ja ohjelmointityön on tehnyt Bitblit Oy. EcoTra on tällä hetkellä viisikielinen (suomi, ruotsi, englanti, unkari, portugali). Järjestelmä on tiedon keräys- ja siirtojärjestelmistä riippumaton siten, että tietoa voidaan syöttää suoraan internetissä, kommunikaattorilla tai puhelimitse. EcoTra:ssa voi käyttää eri valmistajien "mustia laatikoita", testattuna on Aplicom:in ja AC-Sähköautojen laite. EcoTra sisältää myös taloushallinnon suunnittelu- ja seurantajärjestelmän ja laatujärjestelmän dokumentoinnin. Se sisältää myös ympäristöalan koulutuspaketteja yrityksille. Projektissa on tällä hetkellä menossa pilotointivaihe, jossa Suomesta on mukana yhdeksän yritystä, Portugalista ja Unkarista molemmista kaksi yritystä. Projekti päättyy elokuussa EcoTra:n tuottaneen EU-projektin budjetti on 1,2 miljoonaa euroa ja se on toteutettu käytännössä koetellun konseptin pohjalta. EcoTra soveltuu hyvin ESSseurantajärjestelmän aktiviteettidatan tuotantoon. EcoTra:ssa on useita ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää keskusyksikön toteutuksessa. Tällaisia ovat esim. raportoinnit, koulutuspaketit, tiedonsiirtojärjestelmät ja pilottiyritysten tuoma kokemus. EcoTra eroaa kuitenkin monelta osin keskusyksiköstä, koska EcoTra on tarkoitettu tiedon tuotantoon suoraan yritykselle. ESSseurantajärjestelmän keskusyksikkö puolestaan tuottaa muun ohella runsaasti tilaston kaltaista tietoa kaikista järjestelmän piirissä olevista yrityksistä ja autoista tietyllä tasolla julkistettavaksi. ISMO on Sybase Finlandin kehittämä, noin 3 vuotta markkinoilla ollut reaaliaikainen monitorointi- ja mobiilijärjestelmä kuljetusyrityksille. ISMO kerää tietoja mm. ajotavoista, tehokkaan työajan käytöstä, mahdollisista odotusajoista ja ajoreiteistä. ISMOjärjestelmään kuuluvat ajoneuvojen päätelaitteet ja yrityksen tiloissa sijaitseva tietokanta. Mobiiliyhteys on auki vain tarvittaessa, joten pientietokantaan kerätty tieto voidaan siirtää edullisesti yritykseen. ISMO on mahdollista toteuttaa myös ASP-palveluna. IS- MO järjestelmää hyödyntää noin 10 yritystä ja niissä on noin 1000 autoa. Tämä järjestelmä sopii hyvin tiedon tuottamiseen ESS-seurantajärjestelmään. Oman ryhmänsä muodostavat autonvalmistajien järjestelmät. (DYNAFleet Volvolla, SCANIAFleet SCANIAlla, MAN TeleMatics MANnilla). Nämä laitteet kehitettiin alun perin autonvalmistajien omiin tarpeisiin ja niille on tyypillistä, että ne seuraavat moottorin toimintaa hyvinkin tarkasti. Laitteet ovat kehittyneet entistä enemmän palvelemaan myös kuljetusyritystä ja nykyisin ne mahdollistavat täydellisen logistiikan hallinnan paikannusta ja palkanmaksua myöten. Yksityiskohdat selviävät taulukon linkeistä. Yrityksen kannalta ongelmallista on, että nämä laitteet ovat sidoksissa automerkkiin. ESSjärjestelmän kannalta nämä laitteet ja järjestelmät ovat erittäin hyviä edellyttäen, että niitä käytetään täysimittaisesti. Ne soveltuvat ESS-seurantajärjestelmään tulevan tiedon keräämiseen. 19

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille

Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille 10.1.2017 Marke Lahtinen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. 11.1.2017 1 Vastuullisen ammattiliikenteen edistäminen vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät 23.10.2015 Kemi Jussi Rönty, VTT Sisältö: 1. Taustaa - miksi uimahalliportaali? 2. Portaalin sisältö

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA Liikenteen osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin 16 prosenttia Tieliikenteen osuus liikenteen energiankulutuksesta on noin 70 prosenttia Kuorma- ja pakettiautoliikenteen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11. RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Kaluston ja kuljetusten ympäristövaikutukset pitää ottaa huomioon heti hankintakohteen suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa.

Lisätiedot

Koulutusorganisaatiolla / kouluttajalla tulee olla voimassaoleva sopimus, jonka on myöntänyt ko. tuotteen hallinnoijaorganisaatio.

Koulutusorganisaatiolla / kouluttajalla tulee olla voimassaoleva sopimus, jonka on myöntänyt ko. tuotteen hallinnoijaorganisaatio. MOTIVAN HYVÄKSYMÄ LAATULUOKITUS TALOUDELLISEN AJOTAVAN KOULUTUKSELLE Motiva on laatinut kriteerit taloudellisen ajamisen koulutukselle Suomessa. Ohjeistus sisältää vähimmäisvaatimukset koulutukselle liikenteen

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä 2 3 N=585 Ajosuoritteen kehitys: tarkastelu jäsenyhdistyksen mukaan Onko yrityksenne ajosuorite

Lisätiedot

PERUSTELUMUISTIO. Seuraavat tarjoajat suljetaan tarjouskilpailusta seuraavilla perusteilla:

PERUSTELUMUISTIO. Seuraavat tarjoajat suljetaan tarjouskilpailusta seuraavilla perusteilla: PERUSTELUMUISTIO Kohde 1: HANKE- JA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖPALVELUT luonteen mukaisesti. Tarjouspyynnön lisätietokysymysten 1 ja 6 vastauksissa sanottiin, että jokainen annettu toimeksianto täytyy olla varmennettavissa

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta

Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta 17.2.2015 Sisältö 1. Ketä velvoite koskee? 2. Määräaika 3. Yrityksen energiakatselmuksen sisältö 4. Kohdekatselmukset 5. Kohdekatselmuksien sisältö 6.

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Seminaari, Raahe TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Esa Törmälä Oulun ammattikorkeakoulu 1 YRITYKSEN ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus yrityksissä tarkoittaa energian tehokasta käyttöä eli käytännössä

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16)

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Rautjärven kunta 1 TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Pyydämme tarjoustanne Rautjärven kunnan harjaantumisopetuksen koulukuljetuksesta

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU 1 RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU Nils-Olof Nylund Liikenteen ympäristöhaasteet 4.12.2007 2 MÄÄRITELMÄT Paikallinen ympäristöongelma Ongelma joka uhkaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi jo tänään

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Liikenne- ja viestintävaliokunta 09.06.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kv. lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen

Lisätiedot

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM NYT TIEDÄT. Nyt tiedät, mitä koneellesi kuuluu. Tarkka, ajantasainen tieto koneesi sijainnista, käytöstä ja kunnosta tehostaa toimintaasi ja pienentää

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2016 1 (5) 1 Yhteiskäyttöautoyrityksiä koskevan pysäköintitunnusjärjestelmän kokemukset (a-asia) Pöydälle 22.03.2016 HEL 2013-010765 T 08 03 01 01 Hankenumero 0902_28

Lisätiedot

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Heikki Kulusjärvi Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli 16.5.2002 Solibri Oy Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Projektin alkuvaiheet Päätöksenteon tuki Tuotemallintaminen, analyysi, visualisointi

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Monitoriraportin pikaopas. Sivu 1(6)

Monitoriraportin pikaopas. Sivu 1(6) Sivu 1(6) Käyttö Monitoriraportin avulla voidaan seurata, miten autokannan ajoneuvoja on ajettu aikajakson aikana. Monitoriraportin yläosa ilmoittaa autokannan polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Glaston Insight. Online palveluilla tuottavuuden parannus. Miikeal Leskinen

Glaston Insight. Online palveluilla tuottavuuden parannus. Miikeal Leskinen Glaston Insight Online palveluilla tuottavuuden parannus Miikeal Leskinen Glaston lyhyesti Kansainvälinen lasiteknologiayhtiö ja lasiprosessoinnin pioneeri Laaja tuote- ja palveluvalikoima ja alan laajin

Lisätiedot

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU Ennakoivaa säädöstietoa liiketoiminnan tarpeisiin TKL -LEX yritysjohdolle myynnistä vastaaville markkinoinnista vastaaville asiantuntijoille Teknisen kaupan yritysten

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio (vertailuperuste 4.2) Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Järjestelmän ylläpidettävyyden arviointi...

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI

Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI 2 The difference is ABAX The difference is ABAX 3 SISÄÄNKIRJAUTUMINEN Avaa ABAX-sovellus, ja klikkaa «Kirjaudu». Syötä käyttäjätunnuksesi ja salasanasi

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Tarvitsetko vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - miten hoitokustannukset jakautuvat jäsenkuntien kesken? -

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

Toimeksiannon määrittely

Toimeksiannon määrittely Sähköautojen tulevaisuus Suomessa - sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Selvitys liikenne- ja viestintäministeriölle Nils-Olof Nylund/VTT 16.2.2011 Kuva: Renault Toimeksiannon määrittely

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Tilastouudistus 2017

Tilastouudistus 2017 Tilastouudistuksen tarkoitus 1) Pystytään palvelemaan seurakuntia ja muita tilastojen käyttäjiä entistä paremmin selkeät ja helppokäyttöiset tilastoraportit avoimesti kaikkien käytettävissä olevat tilastot

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen https://www.turku.fi/uutinen/2016-08-31_kiinteistoliikelaitos-vastaa-ilmastohaasteeseen-panostamalla-rakennusten

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Verotarkastuksilla havaitut asiat liittyen sähköisiin järjestelmiin ja raportointiin

Verotarkastuksilla havaitut asiat liittyen sähköisiin järjestelmiin ja raportointiin Verotarkastuksilla havaitut asiat liittyen sähköisiin järjestelmiin ja raportointiin Työntekijätiedot Urakkatiedot Verohallinto 2 Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus Työntekijätietojen ilmoittaminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden seurantajärjestelmä ja palvelut. - Keski-Suomen energiapäivä

Rakennusten energiatehokkuuden seurantajärjestelmä ja palvelut. - Keski-Suomen energiapäivä Rakennusten energiatehokkuuden seurantajärjestelmä ja palvelut - Keski-Suomen energiapäivä - 28.1.2010 lamit.fi lamit.fi on suunnittelutoimisto Äänekoskella joka on erikoistunut rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

OPER:03. Kysymyksiä Toimintatietoanalyysistä. fi-fi. Usein kysyttyjä kysymyksiä. Painos 2. Scania CV AB 2014, Sweden

OPER:03. Kysymyksiä Toimintatietoanalyysistä. fi-fi. Usein kysyttyjä kysymyksiä. Painos 2. Scania CV AB 2014, Sweden OPER:03 Painos 2 fi-fi Kysymyksiä Toimintatietoanalyysistä Usein kysyttyjä kysymyksiä Scania CV AB 2014, Sweden Johdanto Johdanto Tämän asiakirjan tarkoitus on helpottaa Toimintatietoanalyysin ongelmanratkaisua

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot