Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä"

Transkriptio

1 ESPOO 2004 TUTKIMUSRAPORTTI RTE 439/04 Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä Esitutkimus Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Juhani Laurikko VTT Prosessit VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

2 Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä Esitutkimus Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Juhani Laurikko VTT Prosessit VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Tutkimusraportti RTE 439/04 Espoo 2004

3 Kari Mäkelä & Juhani Laurikko Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tutkimusraportti RTE 439/ s. + liitt. 4 s. TIIVISTELMÄ Suomen Kuorma-autoliitto ry, liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja ympäristöministeriö tekivät sopimuksen kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmasta vuosiksi Sopimus edellyttää sopimuksen toteutuman seurantaa. Seurantajärjestelmällä tarkoitetaan tässä sellaista tietotekniikkaan perustuvaa järjestelmää, jota yritykset voivat hyödyntää noudattaessaan energiansäästösopimuksen velvoitteita. Järjestelmällä voidaan myös seurata kuljetusyritysten edistymistä energiansäästösopimuksen toteuttamisessa. Tässä esitutkimuksessa kartoitettiin olemassa olevia työkaluja ja järjestelmiä, tarkasteltiin kuljetusten energiatehokkuuden määrittämisessä tarvittavia tietoja ja hahmoteltiin seurantajärjestelmän yleinen rakenne tietosisältöineen. Lisäksi tarkasteltiin kuljetuskaluston energiakatselmuksen vaihtoehtoja ja yrityksen erilaisia tasoja energiansäästön toteutuksessa sekä esitettiin seurantajärjestelmän toteutuksen tehtäviä ja aikatauluja. Selvityksessä ilmeni, että ilman seurantajärjestelmää ei energiansäästöohjelman toteutumista voida tyydyttävästi arvioida. Mikään nykyinen järjestelmä ei suoraan sovellu seurantajärjestelmäksi. Olennainen kysymys on miten seurantajärjestelmä voidaan toteuttaa riittävässä laajuudessa hyödyntäen nykyisiä järjestelmiä ja tekemättä päällekkäistä työtä. Järjestelmän tulee olla riippumaton tiedonkeruu-, laskenta- ja tiedonsiirtojärjestelmistä. Parhaiten tämä toteutuu siten, että tiedon keruusta, laskennasta ja tiedon siirrosta seurantajärjestelmään huolehtii kuljetusyritys joko itse tai valitsemansa palveluntarjoajan kautta. Seurantajärjestelmän sisältäisi tilastotietokannan, yritystietokannan ja informaatio- ja koulutusosion. Seurantajärjestelmäkokonaisuuteen sisältyisi myös jatkuvana prosessina järjestelmään tulevan tiedon varmennus, energiakatselmukset, opastusta ja koulutusta. Seurantajärjestelmän tekemiselle ja ylläpidolle tulee taata riittävä osaaminen ja rahoitus. Erityinen paino seurantajärjestelmän tietosisällössä tulee kohdistaa ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen ja lastitiedon mahdollisimman yksityiskohtaiselle kirjaamiselle. Ilman näitä energiatehokkuuden todellisia muutoksia ei voida todentaa. ESS-seurantajärjestelmä on pioneerihanke ja ainutlaatuinen koko maailmassa. Tällaisen hankkeen onnistuminen tällä hetkellä muualla kuin pohjoismaissa tuntuu epätodennäköiseltä. Hanke edellyttää korkeaa tietotekniikan tasoa, edistyksellistä yrityskulttuuria ja tahtoa olla edelläkävijä ympäristövastuun todellisessa toteutumisessa. Hyvin toteutettuna seurantajärjestelmä osoittaa muulle maailmalle miten pitkälle sektorikohtaisella vapaaehtoisilla toimilla voidaan päästä. 2

4 ALKUSANAT Tämä tutkimushanke on toteutettu VTT Prosessien koordinoimassa projektissa "Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen", jonka koordinaattori on erikoistutkija Nils-Olof Nylund VTT Prosessit yksiköstä. Hanke kuuluu projektin vuoden 2003 toimintaan ja sen on rahoittanut Ajoneuvohallintokeskus. Tutkimuksen ovat tehneet erikoistutkija Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yksiköstä ja erikoistutkija Juhani Laurikko VTT Prosessit yksiköstä. Tutkimusraportin on pääosin kirjoittanut Kari Mäkelä. 3

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KULJETUSTEN ENERGIATEHOKKUUS ESS-SEURANTAJÄRJESTELMÄ Yleistä Seurantajärjestelmän rakenne Yleistä Keskusyksikkö Raportointi YRITYSTEN TASOT SEURANTAJÄRJESTELMÄSSÄ Yleistä ESS-tasot KULJETUSKALUSTON ENERGIAKATSELMUKSET OLEMASSA OLEVAT JÄRJESTELMÄT PÄÄTELMÄT JA EHDOTUS JATKOTOIMIKSI Yleistä Jatkotoimet LIITTEET 4

6 1 Johdanto Suomen kuorma-autoliitto ry (SKAL), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), kauppaja teollisuusministeriö (KTM) ja ympäristöministeriö (YM) käynnistivät maaliskuussa 2003 kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman, joka on jatkoa SKAL:n, KTM:n ja LVM:n solmimalle kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimukselle (Anon. 2003). Ohjelma toteutetaan vuosina Tätä ohjelmaa kutsutaan tässä raportissa lyhennelmällä ESS. Energiansäästöllä tarkoitetaan energiansäästöohjelmassa tavarakuljetusten, kaluston muun käytön ja ylläpidon sekä kuljetusyritysten kiinteistöihin liittyvän energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan ensisijaisesti kuljetus- ja liikennesuoritteen ominaiskulutuksen sekä niitä tukeviin toimintoihin käytettävän energian kulutuksen vähentämistä. Energiansäästöohjelman tavoitteet on lueteltu seuraavassa: Saada mahdollisimman suuri osuus vanhan sopimuksen piiriin kuuluvista tavarakuljetuksista mukaan ohjelmaan. Kehittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja -menetelmiä, jotka parantavat kuljetusalan yritysten energiatehokkuutta. Edistää kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiankäytön tehokkuutta. Tehostaa ohjelmaan liittyvien yritysten kuljetus- ja liikennesuoritteiden polttoaineenkulutusta vuoden 2000 tasosta 2 %:lla vuoteen 2005 mennessä ja 5%:lla vuoteen 2010 mennessä. Kannustaa ohjelmaan liittyneet yritykset ja yrittäjät suorittamaan vähintään SKAL:n ympäristöhallinnan ensimmäisen tason koulutusohjelman tai muun vastaavan ohjelman (jonka tavoitteet ja sisältö vastaavat SKAL:n ohjelmaa) vuoteen 2005 mennessä. Tukea neuvoin yrityksiä, jotka katsovat tarpeelliseksi auditoida ympäristöhallintajärjestelmänsä ulkopuolisen katselmoijan avustuksella. Selvittää ja seurata sopimusyritysten energiankulutusta, kuten rakennusten lämmitystä, ilmastointia, sähkönkulutusta ja veden käyttöä ja löytää keinoja niiden vähentämiseen. Edistää ja nopeuttaa kuorma- ja pakettiautoliikenteen alalla SKAL:n ympäristöohjelman toimenpiteiden toteuttamista, SKAL:n ympäristöhallintajärjestelmän tai muun vastaavan ympäristöjohtamisen (ISO standardiin tai EMAS - järjestelmään perustuvan) hallintajärjestelmän käyttöönottoa ja toteuttamista sekä uuden, energiaa säästävän tekniikan ja telematiikan hyödyntämistä. Edellisestä energiansäästösopimuksesta tehtiin arviointi (Liedes & Arposalo 2002). Arviointiraportin mukaan osapuolet eivät olleet tyytyväisiä toteutuneeseen. Keskeiseksi ongelmaksi energiansäästötoiminnassa havaittiin seurantatietojen saamisen vaikeus. Seurantatietojen puutteellisuuden johdosta ei ole pystytty esittämään energiatehokkuuden kehittymistä. 5

7 Uudessa energiansääsäästöohjelman liitteessä on kohdassa 2/3 sanottu mm., että LVM ja AKE selvittävät, voitaisiinko LIPASTO-päästölaskentajärjestelmää hyödyntää paremmin kuljetusalan energiansäästöohjelman vaikutusten arvioinnissa. Edellisen säästösopimuksen pahin ongelma oli seurantatiedon puute. Koska Ajoneuvohallintokeskus joutuu ohjelman puitteissa muutenkin hankkimaan mm kalustotietoa, päätti Ajohallintokeskus käynnistää tässä raportissa kuvatun hankkeen. Hanke liitettiin osaksi VTT:n raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostamisprojektia. Seurantajärjestelmä on ainutlaatuinen, maailmanlaajuisesti pioneerityö, jonka onnistuminen viitoittaa suuntaa koko kuljetusalan tulevalle ympäristöhallinalle. Oikein toteutettuna se edistää Suomen ympäristötavoitteita ja toimii globaalisti mallina kuljetusasioiden hyvästä hoidosta. 6

8 2 Kuljetusten energiatehokkuus Kuljetusten energiatehokkuuden systemaattiseksi seuraamiseksi tarvitaan tietoa monimutkaisesta järjestelmästä. Kuvassa 1 on kuvattu yksinkertaisella mallilla kuljetustapahtuman eri tekijöiden keskinäistä riippuvaisuutta. Energiatehokkuuden muutosten seuraamiseksi tarvitaan tietoa autosta, ajomatkoista, kuormista ja tankkauksista. Keskeisenä tiedon toimijana on kuljettaja ja koko järjestelmän toimivuus on riippuvainen yrityksestä. KULJETUSYRITYS On töissä KULJETTAJA PERÄVAUNU LÄHETYS Omistaa Ajaa Liittyy Kuljettaa Koostuu AUTO Kuljettaa KUORMA (Yhdistelmän lastin paino ja tyyppi) Täyttää tankin Kuluttaa Kulkee Viedään TANKKAUS On osa POLTTOAINE- MÄÄRÄ OSAMATKA Voi olla TYHJÄ Kuva 1. Kuljetusten tiedonhallinnan kaavio. Kuvan 1 osoittamassa systeemissä tiedonkeruun puutteellisuuksia ja ongelmia voi olla missä tahansa tekijässä. Energiatehokkuuden seurannan kannalta keskeistä on kuitenkin itse energian eli polttonesteen ja sen käyttöön liittyvien tekijöiden sekä lastimäärätiedon oikea kerääminen ja käsittely. Kuljetusyritykset hallitsevat melko hyvin autoon, ajettuihin kilometreihin, tankattuun polttonestemäärään ja kuljetettuun tonnimäärään liittyvät tiedot. Todellisen energiatehokkuuden mittaamiseen tarvitaan kuitenkin tietoa myös kulloisestakin lastin määrästä ja energiankulutuksesta yksittäistä ajotapahtumaa kohden. Energiatehokkuus tarkoittaa kulutettua energiamäärää kuljetettua yksikköä kohden. Tavallisesti polttonesteenkulutusta seurataan ajoneuvotasolla. Ajoneuvon vuotuisen (tai minkä pituisen ajan tahansa) kulutuksen muutos (l/100 km) ei sinällään osoita energiatehokkuuden muutosta. Ajoneuvon kulutukseen vaikuttavat hyvin monet tekijät. Seuraavassa on listattu ne muutokset, jotka voivat olla autokohtaisen, vuositason kulutuseron syynä. 7

9 Muutokset kulutuksessa [l/100 km] voivat aiheutua muutoksista: ajoneuvossa (tekniset muutokset korissa ym, moottori, huollot, ym.) ajotavassa (eri kuljettaja tai saman kuljettajan taloudellisempi ajo) kuormitusasteessa (kuorman paino/ajo, mukaan lukien paluumatka) reittityypissä (katu-/maantieajo, reitin pituus ym.) ajo-olosuhteissa (sää) ajankohdassa (vuodenaika, viikonpäivä tai kellonaika) Auton vuosikulutuksen tai kilometriä kohden lasketun kulutuksen muutokset eivät siis riitä energiatehokkuuden mittariksi. Tällä perusteella tehdyt päätelmät voivat johtaa virheellisiin tulkintoihin, sillä esimerkiksi paluukuormien lisääntyvä kuljettaminen kasvattaa välitöntä energiankulutusta, mutta alentaa kuljetussuoritetta kohden laskettua kulutusta, koska tyhjänäajo vähenee. Vain tuntemalla lastin paino kuljetuskohtaisesti voidaan määrittää todellinen energiatehokkuusindeksi. Tämän indeksin muutosten taustalla olevien, yllä olevassa listassakin mainittujen tekijöiden analyysi on yrityksen toiminnan tehostamisen kannalta välttämätöntä. Muutokset reiteissä, kuljettajien vaihdokset ym. tunnetaan kyllä sinänsä yrityksissä, mutta niiden hyödyntäminen energiatehokkuuden mittaamisessa ja analyysissä edellyttää systemaattista otetta. Tällaiseen systematiikkaan tarvitaan järjestelmä, jossa eri tekijät otetaan huomioon. Tämän selvityksen tarkoitus on tuollaisen järjestelmän toteutusmahdollisuuksien tarkastelu. 8

10 3 ESS-seurantajärjestelmä 3.1 Yleistä Tämän selvityksen tarkoituksena oli tarkastella erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa seurantajärjestelmä vuosina voimassaolevan energiansäästöohjelman tavoitteiden toteutumisen todentamiseksi. Seuraavassa esitetään mahdollisesti toteutettavan seurantajärjestelmän perusrakenteita ja tietosisältöä. Varsinaisen seurantajärjestelmän toteutus ei kuulunut tähän projektiin. Lyhenne ESS tarkoittaa seuraavassa "Sopimusta kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmaksi kaudelle ". ESS-seurantajärjestelmän tarkoituksena on todentaa energiansäästöohjelman toteutuksen tila(nne). Seurannan kohteena on sekä yritysten kokonaisaktiivisuus ESS-asioissa että kehitys energian kulutuksessa. Järjestelmän sisältämistä tiedoista on jalostettavissa lukuisia yrityksiä ja yhteiskuntaa palvelevia vertailutietoja. ESS-seurantajärjestelmä tarkoittaa systeemiä, joka koostuu yritysten toimittaman yritysja ajotiedon vastaanottamisesta, tarkistuksesta ja tallennuksesta, tietojen analysoinnista ja raportoinnista eri tasoilla ja yritysten ESS-aktiivisuuden kirjaamista koulutusten, katselmusten ym. muodossa. Laajimmassa merkityksessään seurantajärjestelmä voisi tarkoittaa prosessia, jossa koko energiansäästöön liittyvä toimeliaisuus ilmenee. Energiansäästöohjelmaan liittyvät asiat voidaan jakaa kahteen energiansäästön kannalta erilaiseen ryhmään: 1. Kuljettaja- ja yrityskoulutus, kalustohankinnat, järjestelmät, sitoumukset ym. (muodostavat energiansäästöpotentiaalin) 2. Kulutuksen muutoksia kuvaavat mittaustulokset (osoittavat energiansäästötoteutumaa). Energiansäästöpotentiaali luo mahdollisuudet saavuttaa energiansäästöä, mutta ei sinällään vielä ole energiansäästöä. Sen vuoksi energiansäästön todentaminen edellyttää mittaustietoa. Todellisen energiansäästön osoittaminen edellyttää oikeiden asioiden mittaamista. Energiansäästöä voidaan tarkastella myös aktiivisuuden muutosten tasolla. Ensinnäkin energian käyttö voi alentua siksi, että aktiviteetti alenee eli kuljetetaan entistä vähemmän. Jos kuljettamistarve pienenee sen vuoksi, että toimintoja on voitu kehittää vähemmän kuljetusta vaativaksi, on tällainen kehitys yleisellä tasolla myönteistä (ei välttämättä kuljetusyrityksen kannalta). Jos kuljetusmäärä alenee taloudellisen laman tai muu negatiivisen syyn vuoksi, on tilanne kaikkien kannalta kielteinen. Toisekseen energiankäyttö voi alentua energiatehokkaamman kuljettamisen vuoksi. Tällöin sama määrä tavaraa kulkee vähemmällä polttoaineella tai energian kulutus ei kasva vaikka kuljetusmäärä kasvaa. Edellä mainituissa tapauksissa aina, kun energiankulutus alenee, on kehitys Suomen kasvihuonekaasupäästöjä koskevien sitoumusten täyttämisen kannalta myönteistä, mutta joissain tapauksissa yritysten ja yhteiskunnan muun kehityksen kannalta negatiivista. Seurantajärjestelmää tarvitaan tunnistamaan edellä mainitut erilaiset tilanteet ja mahdollistamaan oikeanlaiset päätökset. 9

11 Vaikka seurantajärjestelmä kehitetään ennen kaikkea energiankulutuksen seurantaan, voidaan järjestelmää hyödyntää vähällä vaivalla myös moneen muuhun käyttöön. Järjestelmän laaja hyödyntäminen edellyttää luottamusta, avoimutta ja pelisäännöistä sopimista sellaisten tietojen suhteen, jotka voivat kuulua liikesalaisuuksien piiriin. Alan itsensä kannalta laaja avoimuus tuo uskottavuutta. 3.2 Seurantajärjestelmän rakenne Yleistä Järjestelmä tulisi koostua keskusyksiköstä, tietoliikenneyhteyksistä ja tiedonkeruuyksiköistä (kuva 2). Keskusyksikkö on palvelintietokoneella (eli serverillä) oleva ohjelmisto, joka vastaanottaa tietoliikenneyhteyksien kautta tiedonkeruuyksiköistä tietoa, analysoi tiedon ja tekee tuloksista raportit. Tietoliikenneyhteydet välittävät tietoa keskusyksikön ja tiedonkeruuyksiköiden välillä. Tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä ovat esim. internet, sähköposti, kommunikaattori tai vastaava mobiili monitoimimatkapuhelin, tekstiviesti, puhelin. Tiedonkeruuyksiköllä tarkoitetaan tässä laajaa joukkoa laitteita ja järjestelmiä. Parhaimmillaan se on "musta laatikko", joka kerää jatkuvasti tietoa auton liikkeistä, kulutuksesta, lastista, sijainnista jne. Yksinkertaisimmillaan tiedonkeruuyksikkö on ihminen, joka lukee matkamittarin ja tankkaustiedot ja lähettää niistä tiedon keskusyksikölle. Seurantajärjestelmän rakenteesta voidaan vain keskusyksikkö tehdä yhtenäiseksi ja yhdessä paikassa olevaksi. Muut osiot (lähinnä tiedon keruu) määräytyvät sen mukaan miten yritykset haluavat tiedon keruun ja välittämisen järjestää, ja järjestelmän rakenteen tulee olla sopivan joustava ja monipuolisuutta tukeva.. Seuraavassa esitetyt järjestelmän yksityiskohdat eivät ole perusteellisen järjestelmäsuunnitelman tulosta, vaan toimivat pikemminkin hahmotelmana niistä toiminnoista, joita järjestelmässä tulisi olla. Lopullinen tietosisältö tulee määräytymään perusteellisen kehittelyn, testauksen ja sopimisen tuloksena. 10

12 ESS-seurantajärjestemän keskusyksikkö Informaatioja koulutusosio Tilastotietokanta Yritystietokanta Tiedon varmennus, Analyysit, Raportointi Tiedonsiirto, tietoliikenneyhteys Aktiviteettitiedot Yritys Aktiviteettitiedot Muut tahot Tiedonkeruuyksiköt Tiedonsiirto, tietoliikenneyhteys Kuva 2. ESS-seurantajärjestelmän yleinen rakenne Keskusyksikkö Keskusyksikkö koostuu seurantajärjestelmän palvelintietokoneella (serveri) olevasta ohjelmistosta. Riippumatta seurantajärjestelmän todellisesta rakenteesta keskusyksikön tulee sisältää kolme erityyppistä osiota: yritystietokanta, tilastotietokanta ja informaatioja koulutusosio. Tällainen jako auttaa hahmottamaan keskusyksikön toiminnan eri piirteitä. Keskusyksikön tulee olla mahdollisimman riippumaton tiedonkeruujärjestelmistä (erityyppisistä laitteista, laitemerkeistä ja järjestelmistä). Tämä mahdollistaa keskusyksikön laitteistoista vapaan kehittämisen. Keskusyksikkö on ns. Application Service Provider (ASP), jolloin asiakas ei tarvitse erillistä ohjelmaa tietokoneeseensa, vaan järjestelmää käytetään pelkän internet selaimen välityksellä. Keskusyksikön sisältämän informaation julkisuus tulee määritellä eri tasoihin. Keskusyksikön sisältämä osiot on kuvattu tarkemmin seuraavassa. Liitteessä A on osioiden tietosisältö luettelomaisesti. 11

13 Yritystietokanta Seurantajärjestelmän perustietona ovat tiedot yrityksestä ja sen kuljetuskalustosta. Nämä suhteellisen hitaasti muuttuvat tiedot sisältyvät tähän yritystietokantaan, jota yritys päivittää tarvittaessa (esim. kalusto- tai koulutustietojen muuttuessa). Yritystietokanta sisältää tietoja yrityksen ESS-tasosta (tai luokasta, joka selvitetään jäljempänä), yrityksen järjestelmäraporttien historiatiedot, yrityksen ESS aktiivisuustiedon, koulutustiedot jne. Tässä tietokannassa on kaikki olennainen tieto yrityksen saavutuksista energiansäästöohjelmassa. Tietokannasta poimitaan sovitut tiedot keskusyksikön yleiseen tilastotietokantaan. Yritystietokanta sisältää myös autokohtaiset tiedot erilaisista aktiviteeteistä. Näitä ovat esim. ajetut kilometrit halutulla aikajaolla, ajetut tonnikilometrit ja kulutettu polttoneste. Tämän tiedon yritys voi tuottaa haluamallaan tavalla; keräämällä ja laskemalla itse, antamalla ulkopuolisen palveluyrityksen laskea jne. Tätä kuvaa rakennekuvassa oleva yrityksen sisällä oleva ja yrityksen ulkopuolella oleva "aktiviteettitiedot" niminen osio. Tällainen menettely antaa yritykselle enemmän vapautta kuin sitomalla laskenta seurantajärjestelmän keskusyksikköön. Aktiviteettitietokannasta enemmän keskusyksikkökuvauksen jälkeen. Tilastotietokanta Tilastotietokanta sisältää pääasiassa yleiseen käyttöön tarkoitettua tietoa. Se on siten seurantajärjestelmästä ulospäin lähtevän tiedon analyysi- ja säilytyspaikka. Tämän tietokannan tiedot tulevat kahdesta muusta keskusyksikön tietokannasta eli yritystietokannasta ja ajotietokannasta. Tilastotietokannasta saavat yritykset vertailutietoa oman toimintansa sijoittumisesta koko energiansäästöohjelmaan osallistuvien yritysten joukossa. Ohjelman seurantaryhmä ja muut tahot saavat tästä kannasta tietoa koko ohjelman toteutumasta. Tietotason tulee olla yritysten kanssa sovittu ja siten yhdisteltyä, että yksittäisen yrityksen liikesalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot eivät paljastu. Yrityskohtaisesti tietokannasta saadaan tieto yrityksen autokannan ikäjakaumasta (euroluokista), energiatehokkuuden kehittymisestä, yrityksen energiakatselmuksista, koulutuksista jne. Tietokannan tietoihin perustuu myös yrityksen sijoittuminen energiansäästöohjelman eri laatutasoille. Näiden tietojen yhdistämisestä saadaan summa- ja jakaumatietoa koko energiansäästösopimuksen toetutumistasosta. Tilastotietokanta olisi mahtava ja ainutlaatuinen tietopaketti moneen käyttöön. Tällainen tietokanta mahdollistaisi sellaisen tiedon tuoton, jota ei millään muulla tavalla saataisi aikaan. Esimerkiksi autokaluston todellinen polttonesteenkulutus saataisiin tällä tavoin hyvin suurena otoksena ja siten erittäin luotettavana tietona. Tarpeeksi laajasti toteutuessaan seurantajärjestelmä tuottaisi myös sellaisia indeksilukuja, joiden tuottamiseen nykyiset tilastointimenetelmät ovat aivan liian karkeita. Näitä ovat esim. autokaluston todellisen kulutuksen kehittyminen, suoritetieto euroluokittain ja energiatehokkuuden kehittyminen. Seurantajärjestelmä tuo liikenne- ja kuljetustutkimukseen aivan uuden tietolähteen. Informaatio- ja koulutusosio Seurantajärjestelmä on erinomainen alusta kaikenlaiseen kuljetusten ympäristöinformaation välittämiseen. Se mahdollistaa korkealaatuisen itseopiskelun niin yritysten johdolle kuin koko henkilöstöllekin. Tämä on tärkeää henkilöstön 12

14 dolle kuin koko henkilöstöllekin. Tämä on tärkeää henkilöstön motivoinnin näkökulmasta. Koulutuspaketteihin voidaan liittää reaaliaikainen tulostus oman yrityksen saavutuksista ympäristötoimissa verrattuna muihin yrityksiin ja näin luoda lisämotivaatiota tulosten parantamiseen. Välitön palaute järjestelmästä esimerkiksi kuljettajille heidän toimistaan polttonesteen kulutuksen ja lastitiedon järjestelmään syötön suhteen ja sen vaikutuksesta oman yrityksen sijoittumiseen parantaa motivaatiota toimia oikein. Informaatio- ja koulutusosiossa esitetään viimeisin tieto eri koulutusmahdollisuuksista. Tämä edistää myös koulutusta antavien yritysten markkinointia ja mahdollistaa tasapuolisen koulutusmahdollisuuksia koskevan tiedon jakamisen. Seurantajärjestelmän tilastoosiosta voidaan tulostaa koko seurantajärjestelmän piiriin kuuluvien yritysten kouluttautumistilanne ja näin luoda lisämotivaatiota kouluttautumiseen. Informaatio- ja koulutusosio toimii kuljetusalan kouluille luonnollisena lähdemateriaalina ja samalla koulut voivat myös tuottaa koulutusosioon oppimateriaalia opinnäytetöineen. Koko ESS-järjestelmän valtava tietovaranto toimii jo sinällään monen opinnäytteen lähdemateriaalina ja oppilaiden tekemät analyysit voidaan liittää seurantajärjestelmän osaksi. Oppilastyönä voitaisiin järjestelmään tuottaa esimerkiksi logistiikan ensyklopedia verkkoversiona. Informaatio- ja koulutusosiossa voitaisiin esittää myös informaatioiskuja ja yleistä tiedottamista, linkkejä, tutkimuksia ym. kuljetusalan ulkopuolisille tahoille ja näin edistää myönteistä suhtautumista kuljetuksiin liittyvissä ympäristönäkökohdissa. Yhteiskunnan edustajille koulutusosio antaisi nopean ja kattavan kuvan kuljetussektorin koulutusmahdollisuuksista ja kouluttautumistahdosta. Aktiviteettitiedot Aktiviteettitiedolla tarkoitetaan tässä aktiivisesti päivittyvää autokohtaista tietoa kilometreistä, kulutuksista, lasteista jne. Nämä tiedot kuljetusyritys tai yrityksen valitsema palveluyritys tuottaa autoista. Tällaisia palveluyrityksiä ovat mm. (ks. kappale "6 Olemassa olevat järjestelmät" ja liite B) EC-Tools Oy (SKALNET), AC-Sähköautot, Bitblit Oy (EcoTra), Sybase Finland (ISMO). Seurantajärjestelmän rakennekuvassa aktiviteettitietokannat on merkitty keskusyksikön ulkopuoliseksi, yrityksen itsensä päätettäväksi asiaksi. Tiedot tulevat yrityksistä ESS-seurantajärjestelmän yritystietokantaan halutulla menetelmällä ja tiheydellä. Yrityksillä tulee olla mahdollisuus valita vapaasti tietojen keräys- ja syöttötapa. Mahdollisia keräystapoja ovat esim. autoon asennettu tiedonkeruulaite eli ns. "musta laatikko" tai erilaisten mittareiden tai näyttöjen lukemien ja käsin kirjaaminen. Tietojen syöttö seurantajärjestelmään voidaan järjestää esim. tietokoneyhteyden avulla suoraan yrityksen tietokannasta, sähköpostilla, kommunikaattorilla tai vaikka puhelimella. Ennen tiedon viemistä seurantajärjestelmän tietokantaan tulee kuitenkin riittävällä tavalla varmistua tiedon oikeellisuudesta, koska virheellisiä syötteitä vai olla vaikeata tai jopa mahdotonta paikantaa sen jälkeen kun ne on viety tietokantaan. Seurantajärjestelmän keskusyksikköön syötettävät ja sieltä raportoitavat tiedot ovat määrämuotoisia ja siten mahdollistavat niiden yhtenäisen käytön niin yrityksen omissa tarpeissa kuin ulospäin suuntautuvassa tiedon luovutuksessa. Yritystietokannasta poimitaan sovitut tiedot keskusyksikön yleiseen tilastotietokantaan, jolla voidaan seurata alan 13

15 kokonaiskehitystä ja verrata yksittäisen yrityksen kehittymistä muihin verrokkeihin, joita ei kuitenkaan yksilöidä Raportointi Raportointi tarkoittaa seurantajärjestelmän tiedoista tehtäviä tulostuksia. Raportteja on julkisuudeltaan kahden tyyppisiä: Vain yrityksen omaan käyttöön tulevat raportit ja julkiset raportit. Raportit sisältävät määrämuotoisia taulukoita siten, että eri lähteistä tulevat tiedot ovat vertailukelpoisia. Yritysten omaan käyttöön tulevat raportit mahdollistavat seurantajärjestelmän käytön yrityksen oman toiminnan kehittämisessä. Seurantajärjestelmä mahdollistaa hyvin monen asian seurannan, mutta yhtenäisyyden vuoksi on eduksi sopia tietyt vakiomittarit. Yrityksen omasta tiedonkeräysaktiivisuudesta riippuu miten yksityiskohtaista tietoa voidaan raportoida. Julkisuuteen tulevat raportit tallennetaan tilastotietokantaan. Näitä raportteja hyödyntävät sekä yritykset vertaillessaan omaa toimintaansa muihin yrityksiin että energiansäästöohjelman seurantaryhmä tarkastellessaan ohjelman toteutumista. Raportoinnin tietosisältö ei ole keskusyksikön tekninen eikä matemaattinen ongelma, vaan syöttötiedon tasosta riippuvaa. Raportoinnin tarkkuustaso on juuri sillä tasolla kuin on tiedonsyöttökin. Seurantajärjestelmän raporttien tietosisällön suunnittelu toteutetaan järjestelmäsuunnittelun yhteydessä. 14

16 4 Yritysten tasot seurantajärjestelmässä 4.1 Yleistä Yrityksen motivoimiseksi ja energiansäästöohjelman tehokkuuden ja seurannan lisäämiseksi on eduksi, että sopimukseen kuuluvat yritykset luokitellaan niiden osoittaman ESS-aktiivisuuden pohjalta. Perusluokkia olisi kolme. Päätöksen yrityksen kuulumisesta johonkin luokkaan tekisi jokin organisaatio tai muu toimielin, jonka riippumattomuudesta ei ole epäilystä. Pääosin luokitus perustuisi ESS-seurantajärjestelmän yksiselitteisiin raportteihin yrityksen kaluston ja toiminnan tasosta. Yrityksen toiminta voi sen lisäksi olla aktiivista ilman, että se aina näkyy ESS-järjestelmässä. Tällaisen aktiivisuuden arviointiin tarvitaan ryhmä, joka tekee lopullisen päätöksen yrityksen kuulumisesta tietylle tasolle. Ryhmän työ on vaativaa ja vastuullista, koska luokittelu saattaa vaikuttaa suoraan yrityksen talouteen. Toisaalta tällainen luokittelu juuri pakottaa yritykset ponnistelemaan todellisten ympäristötekojen tiellä. Luokittelu ja sen perusteet tarvitsevat yritysten ja etujärjestöjen siunauksen. 4.2 ESS-tasot Seuraavassa on esitetty hahmotelma erilaisiksi tasoiksi (luokituksiksi), joihin yritykset sijoittuvat sen mukaan miten ne toteuttavat energiansäästöohjelman tavoitteita. 1. Perustaso ( Oppipoika ) Yritys syöttää ESS-seurantajärjestelmään - kalustotiedot vähintään vuositasolla - kaluston ajokilometrit ja polttonesteenkulutuksen vähintään vuositasolla - koulutustiedot (ESS-koulutuspaketti, taloudellinen ajotapa jne.) - ympäristöhallintajärjestelmätiedot Vähintään yrityksen johto on osallistunut ympäristökoulutukseen Kuljettajista >20 % on käynyt taloudellisen ajon kurssin 2. Edistynyt ( Kisälli ) Perustason lisäksi yritys syöttää ESS-seurantajärjestelmään - tonnikilometrit yleisellä tasolla autoittain vähintään vuositasolla - polttonesteenkulutus autoittain vähintään vuositasolla - yrityksen koko energiankulutus (toimitilat, varastot ym.) Yrityksen keskeinen henkilöstö on osallistunut ympäristökoulutukseen Kuljettajista >50 % on käynyt taloudellisen ajon kurssin. Yrityksessä on tehty (tai tehdään säännöllisesti) kaluston energiakatselmus Tähän tasoon kuuluminen edellyttää, että yritys käyttää aktiivisesti ESSseurantajärjestelmää tai muuta vastaavaa 15

17 3. Mestari, Valio, Edelläkävijä Edistyneen tason lisäksi yritys syöttää ESS-seurantajärjestelmään - tonnikilometrit tavaralajeittain ja autoittain ajokohtaisesti - polttonesteenkulutus tavaralajeittain ja autoittain ajokohtaisesti - yrityksen koko energiankulutus ja päästöt Yritys toimii aktiivisesti ympäristöjärjestelmien hyödyntämisessä ja oman toiminnan kaikinpuolisen ympäristömyönteisyyden edistämisessä. Yritys kykenee vastaamaan kaikkiin oman toiminnan yleisiin ympäristökysymyksiin. Yrityksen koko henkilöstö on osallistunut ympäristökoulutukseen Kuljettajista >90 % on käynyt taloudellisen ajon kurssin 16

18 5 Kuljetuskaluston energiakatselmukset Seuraavassa esitetään hahmotelma ja näkemyksiä kuljetusalalla uudesta menettelystä, joka liittyisi olennaisesti energiansäästösopimukseen. Tällaista katselmusta esitettiin eräänä kehittämiskohteena ESS :n arviointiraportissa. Analogisesti kiinteistöpuolen kanssa voitaisiin kuljetusyrityksissä tehdä kuljetuskaluston energiakatselmus. Katselmus tarkoittaa tässä prosessia, joka on yrityksen kannalta merkityksellinen tai vähäinen riippuen siitä, miten hyvin yritys on syöttänyt tietoa ESSseurantajärjestelmään ja hyödyntänyt seurantajärjestelmässä olevaa ohjemateriaalia. Yritys voi tehdä huomattavan paljon etukäteistyötä niin, että varsinainen katselmoijan katselmus on lyhyt ja yksinkertainen toimitus. Tämä edellyttää selkeän ohjeiston luomista seurantajärjestelmään katselmuksen edellytyksistä. Katselmuksen varsinaisesta kohteesta, kuljetusvälineestä, voi yritys syöttää ESS-seurantajärjestelmän yritystietokannan kalustoa koskevaan osioon hyvinkin tarkkaa tietoa. Tämä tieto muodostaa katselmuksen olennaisen osan ja voidaan tulostaa järjestelmästä sellaisenaan. Tällöin yritys saa myös tiedon kalustonsa sen hetkisestä tasosta verrattuna koko energiansäästöohjelman yrityksiin. Katselmuksen yhtenä tarkoituksena on varmistaa, että yritys on tietoinen kalustoon, sen hallintaan ja henkilöstön ympäristökoulutukseen liittyvistä mahdollisuuksista energiansäästön kannalta. Katselmus voi siten tuoda suoraa kustannussäästöä riippuen yrityksen aikaisemmasta valmiudesta. Yksi mahdollisuus on, että kyseessä ei olisikaan pelkkä kaluston energiakatselmus, vaan koko toiminnan ympäristökatselmus. Katselmus voitaneen toteuttaa joko ohjeistettuna, jolloin yrityksen henkilö(t) kokoavat tiedot ja täyttävät raportointilomakkeistot ohjeistuksen mukaisesti ilman katselmoijan läsnäoloa (ja katselmoija vain tarkistaa hänelle toimitettujen tietojen paikkansapitävyyden) tai ohjattuna, jolloin katselmoija on läsnä ja mukana katselmointia suoritettaessa toimien myös tarvittaessa neuvojana selvitettäessä mahdollisia ongelmia tietojen etsinnässä. Perustason yritykselle riittäisi ohjeistettu katselmointi, mutta ylemmille tasoille pyrkiville järjestettäisiin ohjatut katselmoinnit. Katselmuksen piiriin voidaan haluttaessa ottaa myös yrityksen koko toiminta, ts. kuljetustoiminnan lisäksi mahdollinen huolto- ja korjaustoiminta (energiankäyttö, jätteet jne.) sekä rakennukset ja niihin liittyvä energian (sähkö, lämpö) käyttö normaalien rakennusten energiakatselmuksen tapaan. Näiden ns. tukitoimien osuudet voidaan laskennallisesti viedä myös osaksi kuljetusten energia- ja ympäristötasetta. 17

19 6 Olemassa olevat järjestelmät Järjestelmiä ja laitteita, jotka tuottavat ESS-seurantajärjestelmän tarvitsemia aktiviteettitietoja on useita. Liitteessä A on luettelo yrityksistä, järjestelmistä ja laitteista, joita voidaan hyödyntää seurantajärjestelmässä. Luettelon lähteenä on runsas joukko esitteitä, verkkosivuja ja haastatteluja niitä erikseen lähdeluettelossa mainitsematta. Luettelossa on verkko-osoitteet sekä yrityksiin että tuotetta kuvaavalle sivustolle. Erilaisia järjestelmiä kehitetään koko ajan niin, että luettelo on loputon ja aina ajastaan jäljessä, jos otetaan huomioon kaikki maailmalta löytyvä aineisto. Tässä yhteydessä ei ollut mahdollisuutta kattavaan selvitykseen ja suosituksiin laitteista, joita yritykset voisivat käyttää. Yhteistä useimmille laitteille ja järjestelmille on, että niitä voidaan räätälöidä kunkin yrityksen tarpeisiin. Tämän vuoksi liitetaulukossa olevat maininnat esim. polttonesteenkulutuksen mittausmahdollisuudesta saattaa olla tulkintakysymys. Missään järjestelmässä polttonesteenmittaus ei liene kynnyskysymys. Järjestelmät ja laitteistot voidaan ryhmitellä usealla tavalla. Tässä on esitetty vain yksi ryhmittelytavoista. Seuraavassa luetellut järjestelmät ja laitteet ovat niitä, jotka tuottavat seurantajärjestelmän yritystietokantaan tarvittavia aktiviteettitietoja. Kuljetusyritys voi tuottaa tarvittavat tiedot täysin haluamallaan tavalla eli myös muilla kuin alla luetelluilla. Kuljetusyrityksillä, jotka ovat pitkään toimineet eturivissä tietojärjestelmien kehittelyssä, on omia kehittyneitä järjestelmiä ja menetelmiä, jotka sopivat hyvin tiedon tuottamiseen. Seurantajärjestelmään lähetettävien tietojen tulee olla kuitenkin määrämuotoisia ja tiettyjen kriteerien mukaan tuotettuja vertailukelpoisuuden takaamiseksi. ASP -järjestelmät ESS-seurantajärjestelmän näkökulmasta tärkeimmät yrityksen ulkopuoliset järjestelmät ovat ASP (Application Service Provider)-palvelun tarjoajat (sovellusvuokraus internetin välityksellä). ASP-palvelu on käytännössä yritys, joka tarjoaa ohjelmistopalvelun internetin välityksellä. Tällöin ohjelmiston käyttäjällä ei tarvitse olla tietokoneellaan kuin internet-selain ja itse ohjelma toimii palvelun tarjoajan serverillä. Tällaiseen järjestelyyn siirtyvät käytännössä kaikki vähänkään laajemmat yritykset, joilla on hajautettu toimistoverkko. Tämä on myös ainoa järkevä toteutustapa maanlaajuisen ESS-seurantajärjestelmän toteutukselle. SKALNET mobiilipalvelu on Suomen Kuorma-autoliiton yhteistyössä EC-Tools:in ja AC-Sähköautot Oy:n kanssa kehittämä, kuorma-autojen kustannusseurantaan soveltuva laitteisto ja ohjelmisto. Järjestelmällä voidaan seurata ajotapaa ja polttonesteenkulutusta, autojen sijaintia, työaikaa ja kuorman lämpötilaa. Tiedonkeruu edellyttää tiedonkeruulaitteen eli "mustan laatikon" asennusta. ASP palvelun tuottaa EC-Tools ja "mustan laatikon" AC-Sähköautot Oy. Edellä mainitut seurantajärjestelmät sisältyvät asennuspakettiin. Palvelun käyttäjiä on tällä hetkellä noin 20 yritystä ja 60 autoa. Lähiaikoina järjestelmään liitettävän palkanlaskentaosion odotetaan lisäävän käyttäjäkuntaa huomattavasti. SKALNET mobiilipalvelu on kehitetty kotimaisena hankkeena edeten markkinoiden kiinnostuksen mukaan. Järjestelmän tuottamat tiedot ovat ESS-seurantajärjestelmään hyvin soveltuvaa tietoa. Järjestelmässä olevat neljä erilaista toiminto-osiota antavat mahdollisuuden tuottaa seurantajärjestelmään erittäin yksityiskohtaista tietoa. "Mustan laatikon" tuottajalla AC-Sähköautot Oy:llä on myös laajaa omaa ohjelmistotuotantoa 18

20 mukaan lukien ASP-palvelu. SKALNET:ssä on ominaisuuksia (esim. koulutuspaketit), joita voidaan hyödyntää seurantajärjestelmän keskusyksikön toteutuksessa. EcoTra on EU:n Life02 ohjelman rahoituksella toteutettu kansainvälinen työväline pienille ja keskisuurille kuljetusyrityksille liiketoiminnan ympäristöasioiden tietojen keräämiseen ja raportointiin. Järjestelmän on toteuttanut Teknillinen korkeakoulu yhdessä Bitblit Oy:n, Suomen Kuorma-autoliiton, Portugalilaisen ADENEn ja unkarilaisen GEONARDO Environmental Technologies Ltd:n kanssa. Projektin koordinaattori on TkT Tuula Pohjola Teknillisestä korkeakoulusta ja ohjelmointityön on tehnyt Bitblit Oy. EcoTra on tällä hetkellä viisikielinen (suomi, ruotsi, englanti, unkari, portugali). Järjestelmä on tiedon keräys- ja siirtojärjestelmistä riippumaton siten, että tietoa voidaan syöttää suoraan internetissä, kommunikaattorilla tai puhelimitse. EcoTra:ssa voi käyttää eri valmistajien "mustia laatikoita", testattuna on Aplicom:in ja AC-Sähköautojen laite. EcoTra sisältää myös taloushallinnon suunnittelu- ja seurantajärjestelmän ja laatujärjestelmän dokumentoinnin. Se sisältää myös ympäristöalan koulutuspaketteja yrityksille. Projektissa on tällä hetkellä menossa pilotointivaihe, jossa Suomesta on mukana yhdeksän yritystä, Portugalista ja Unkarista molemmista kaksi yritystä. Projekti päättyy elokuussa EcoTra:n tuottaneen EU-projektin budjetti on 1,2 miljoonaa euroa ja se on toteutettu käytännössä koetellun konseptin pohjalta. EcoTra soveltuu hyvin ESSseurantajärjestelmän aktiviteettidatan tuotantoon. EcoTra:ssa on useita ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää keskusyksikön toteutuksessa. Tällaisia ovat esim. raportoinnit, koulutuspaketit, tiedonsiirtojärjestelmät ja pilottiyritysten tuoma kokemus. EcoTra eroaa kuitenkin monelta osin keskusyksiköstä, koska EcoTra on tarkoitettu tiedon tuotantoon suoraan yritykselle. ESSseurantajärjestelmän keskusyksikkö puolestaan tuottaa muun ohella runsaasti tilaston kaltaista tietoa kaikista järjestelmän piirissä olevista yrityksistä ja autoista tietyllä tasolla julkistettavaksi. ISMO on Sybase Finlandin kehittämä, noin 3 vuotta markkinoilla ollut reaaliaikainen monitorointi- ja mobiilijärjestelmä kuljetusyrityksille. ISMO kerää tietoja mm. ajotavoista, tehokkaan työajan käytöstä, mahdollisista odotusajoista ja ajoreiteistä. ISMOjärjestelmään kuuluvat ajoneuvojen päätelaitteet ja yrityksen tiloissa sijaitseva tietokanta. Mobiiliyhteys on auki vain tarvittaessa, joten pientietokantaan kerätty tieto voidaan siirtää edullisesti yritykseen. ISMO on mahdollista toteuttaa myös ASP-palveluna. IS- MO järjestelmää hyödyntää noin 10 yritystä ja niissä on noin 1000 autoa. Tämä järjestelmä sopii hyvin tiedon tuottamiseen ESS-seurantajärjestelmään. Oman ryhmänsä muodostavat autonvalmistajien järjestelmät. (DYNAFleet Volvolla, SCANIAFleet SCANIAlla, MAN TeleMatics MANnilla). Nämä laitteet kehitettiin alun perin autonvalmistajien omiin tarpeisiin ja niille on tyypillistä, että ne seuraavat moottorin toimintaa hyvinkin tarkasti. Laitteet ovat kehittyneet entistä enemmän palvelemaan myös kuljetusyritystä ja nykyisin ne mahdollistavat täydellisen logistiikan hallinnan paikannusta ja palkanmaksua myöten. Yksityiskohdat selviävät taulukon linkeistä. Yrityksen kannalta ongelmallista on, että nämä laitteet ovat sidoksissa automerkkiin. ESSjärjestelmän kannalta nämä laitteet ja järjestelmät ovat erittäin hyviä edellyttäen, että niitä käytetään täysimittaisesti. Ne soveltuvat ESS-seurantajärjestelmään tulevan tiedon keräämiseen. 19

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA on kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN 1 Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Heikki Liimatainen 2 TTY:n osuudet asiakaskohtainen kuljetusten

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Vesa Peltola, Motiva Oy LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin kokeilututkimukset

Vastuullisuusmallin kokeilututkimukset Vastuullisuusmallin kokeilututkimukset Yhteistyöllä käytäntöä palveleva toimintamalli - Lasse Nykänen - Vastuullisuusmallin kehittäminen Kaksi erillistä kokeilututkimusta, joilla yhteinen tavoite Millainen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1 Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012 Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)

Lisätiedot

PIHI-järjestelmän käyttöopas

PIHI-järjestelmän käyttöopas PIHI-järjestelmän käyttöopas Sivu 1. Rekisteröityminen ja käyttöönotto 2 1.1. Rekisteröityminen 2 1.2. Käyttöönotto 3 2. PIHIn käytön aloittaminen 3 2.1. Yritystietojen päivittäminen 3 2.2. Kalustotietojen

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Case Fysioline LIIKUNTA KUNTOUTUS FARMASIA WRANGE VUOTUISET KULJETUSMÄÄRÄT Tuonti Eurooppa Tuonti Kaukoitä ja USA 250 lähetystä (1 lava 13,6 lvm) 60 teu Kerättyjä rivejä 80 000 Lähetettyjä tilauksia 27

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA Liikenteen osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin 16 prosenttia Tieliikenteen osuus liikenteen energiankulutuksesta on noin 70 prosenttia Kuorma- ja pakettiautoliikenteen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta

Lisätiedot

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS Lisenssisopimus 1 (5) REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämä lisenssisopimus ( Sopimus ) on tehty seuraavien osapuolten välillä: 1. Trainer4You Revolution Oy, y-tunnus 2623516 6, Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

DYNAFLEET TUOTTAVUUDEN EHDOILLA

DYNAFLEET TUOTTAVUUDEN EHDOILLA DYNAFLEET TUOTTAVUUDEN EHDOILLA Tehokkaampaa työskentelyä Dynafleetin avulla. Ei ole väliä kuinka monta kuorma-autoa omistat tai mitä kuljetat Dynafleet auttaa sinua kehittämään kuljetusten tuottavuutta.

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1 Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa ( 1509/2011)

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.fi Esityksen sisältö: Maatilojen energiaohjelman esittely tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions

Lisätiedot

Paperra Oy Energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen yrityksissä 1.11.2011 Markku Leskelä 1.11.2011 1

Paperra Oy Energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen yrityksissä 1.11.2011 Markku Leskelä 1.11.2011 1 Paperra Oy Energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen yrityksissä 1.11.2011 Markku Leskelä 1.11.2011 1 Sisältö 1. Miksi energiatehokkuuspalveluita tarvitaan? Yrityksissä ja erityisesti teollisuudessa.

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Kaluston ja kuljetusten ympäristövaikutukset pitää ottaa huomioon heti hankintakohteen suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa.

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11. RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus

Lisätiedot

LIITE 1: Toimintasuunnitelma

LIITE 1: Toimintasuunnitelma LIITE 1: Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelman avulla täsmennetään edellä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksessa esitettyjä tavoitteita. Toimintasuunnitelman painopisteiden valinnassa ja yksittäisten

Lisätiedot

ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki

ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki Tervetuloa webinaariin: Uusi energiatehokkuuslaki! ISS on mukana toteuttamassa uuden energiatehokkuuslain vaatimuksia

Lisätiedot

Onko ajopäiväkirjasi asiakkaiden ja verottajan vaatimusten tasolla?

Onko ajopäiväkirjasi asiakkaiden ja verottajan vaatimusten tasolla? Sujuvampi, turvallisempi ja vähemmän ympäristöä kuormittava ajaminen. Onko ajopäiväkirjasi asiakkaiden ja verottajan vaatimusten tasolla? 6.5.2010 Sampo Hietanen toimitusjohtaja Mitkä ovat yrityksesi matkakustannukset?

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Koulutusorganisaatiolla / kouluttajalla tulee olla voimassaoleva sopimus, jonka on myöntänyt ko. tuotteen hallinnoijaorganisaatio.

Koulutusorganisaatiolla / kouluttajalla tulee olla voimassaoleva sopimus, jonka on myöntänyt ko. tuotteen hallinnoijaorganisaatio. MOTIVAN HYVÄKSYMÄ LAATULUOKITUS TALOUDELLISEN AJOTAVAN KOULUTUKSELLE Motiva on laatinut kriteerit taloudellisen ajamisen koulutukselle Suomessa. Ohjeistus sisältää vähimmäisvaatimukset koulutukselle liikenteen

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

SÄÄSTÖJÄ POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN. Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen

SÄÄSTÖJÄ POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN. Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen SÄÄSTÖJÄ POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen RASKAAN AJONEUVOKALUSTON energiankäytön tehostaminen Raskas ajoneuvokalusto käyttää Suomessa vuosittain noin 1 800

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Energia ja päästöt seurantaan - välineitä päätöksentekoon Liikenteen ympäristöhaasteet - ilmasto ja ilmanlaatu, Paasitorni, Helsinki 4.12.

Energia ja päästöt seurantaan - välineitä päätöksentekoon Liikenteen ympäristöhaasteet - ilmasto ja ilmanlaatu, Paasitorni, Helsinki 4.12. Energia ja päästöt seurantaan - välineitä päätöksentekoon Liikenteen ympäristöhaasteet - ilmasto ja ilmanlaatu, Paasitorni, Helsinki 4.12.2007 Kari Mäkelä Miksi seurata ja analysoida yrityksen energiankulutusta

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLO LEED 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLON LEED-LUOKITUS Kauppakeskus Sellolle on myönnetty kultaisen tason LEED-sertifiointi Sello on ensimmäinen kauppakeskus

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Teollisuustie 1 B, 88400 RISTIJÄRVI http://www.kendat.com/

Teollisuustie 1 B, 88400 RISTIJÄRVI http://www.kendat.com/ Teollisuustie 1 B, 88400 RISTIJÄRVI http://www.kendat.com/ 11.8.2008 Yritys- ja tuote-esittely 2 SUOMEN KENTTÄDATA OY on liikkuvan työn ohjaukseen ja seurantaan erikoistunut järjestelmäintegraattori. Kenttädata

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

UUDET TOIMINTATAVAT. Me kuljetamme - Sinulle

UUDET TOIMINTATAVAT. Me kuljetamme - Sinulle UUDET TOIMINTATAVAT Me kuljetamme - Sinulle Uudet toimintatavat IRU: 3 i Me kuljetamme - Sinulle Uudet toimintatavat Teknologia & käyttäytyminen Uudet toimintatavat Teknologia & käyttäytyminen Uudet toimintatavat

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Miten osoittaa ympäristövastuullisuus kuljetuksen tilaajalle?

Miten osoittaa ympäristövastuullisuus kuljetuksen tilaajalle? Miten osoittaa ympäristövastuullisuus kuljetuksen tilaajalle? - Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuusopimuksista Trafin Auditoriossa 15.4.2013 Tervetuloa! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Miten

Lisätiedot

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA

LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA VASTAUKSEMME HAASTEISIIN ON PALVELEVA LOGISTIIKKA WWW.HAKONEN.FI WWW.PALVELEVALOGISTIIKKA.FI YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT JA ENERGIATEHOKKUUS

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16)

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Rautjärven kunta 1 TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Pyydämme tarjoustanne Rautjärven kunnan harjaantumisopetuksen koulukuljetuksesta

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö National Test Environment for Electrical Vehicles

Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö National Test Environment for Electrical Vehicles Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö National Test Environment for Electrical Vehicles Mikä: Miksi: Miten: Mikä EVELINA? Omaleimaista: Mitä juuri nyt? Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö

Lisätiedot

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN AJONEUVO- JA KÄYTTÖTEKNISIN RATKAISUIN

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN AJONEUVO- JA KÄYTTÖTEKNISIN RATKAISUIN 1 (8) VTT Prosessit Johtava tutkija Nils-Olof Nylund 8.12.2003 RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN AJONEUVO- JA KÄYTTÖTEKNISIN RATKAISUIN Väliraportti Raskaankaluston energiankäyttö -projekti

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Pikaopas PIHI-seurantajärjestelmän käyttöön

Pikaopas PIHI-seurantajärjestelmän käyttöön Pikaopas PIHI-seurantajärjestelmän käyttöön 05/2014 Pikaoppaan sisällys 1. Energiatehokkuussopimukseen liittyminen...3 Liittymisasiakirjan täyttäminen...4 2. PIHI-seurantajärjestelmään kirjautuminen...5

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet

RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet Konferenssin avaus RFID ja teollisen internetin mahdollisuudet Jukka Wallinheimo Toiminnanjohtaja RFIDLab Finland ry RFID ja Teollinen Internet konferenssin ohjelma

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...

Lisätiedot

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS HDENERGIA HANKKEEN (2003 2005) YHTEENVETO RASTU- HANKKEEN (2006 2008) YLEISESITTELY Nils-Olof Nylund www.motiva.fi/raskaskalusto www.rastu.fi 1 SUOMI ON KUMIPYÖRIEN

Lisätiedot

liikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot

liikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot Ajankohtaista liikenteen energiansäästöpolitiikassa - puhe Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta seminaariin Messukeskus, Kuljetus ja logistiikka messut 17.5.2006 Tervetuloa tähän liikenne-

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

KULJETUSALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN

KULJETUSALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU LIITE 2 1 KULJETUSALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN 1. Koulutuksen kokonaistavoitteet n työnjohtokoulutuskokeilun tavoitteena on kouluttaa henkilöitä, jotka osaavat

Lisätiedot

Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman vuosiraportti 2003 2004

Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman vuosiraportti 2003 2004 Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman vuosiraportti 2003 2004 Seppo Pyrrö Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2005 2 Alkusanat Suomessa on harjoitettu teollisuuden, energiantuotannon ja -jakelun

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista.

360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista. 360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista. Kannustaa toimimaan liiketoimintaa tukevalla tavalla. Feelbackin kilpailuetu: ylivoimainen tarkentuvuus ka yksilöitävyys 360 arvioinnissa

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006. Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006. Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus Malttia ja viisautta teille Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006 Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus Asiakasryhmäpäällikkö Seppo Pyrrö, Motiva Oy Malttia

Lisätiedot