PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2013 TALOUSARVIOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2013 TALOUSARVIOON"

Transkriptio

1 Pirkanmaan liitto MKH PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2013 TALOUSARVIOON 1

2 BUDJETTITAVOITTEIDEN ESITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan liitossa laaditaan vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitemuistio valtion seuraavan vuoden talousarvioon vaikuttamiseksi ja maakunnallista edunvalvontaa varten. Siihen sisällytetään hankkeita ja toimenpide-esityksiä, jotka ovat maakunnalle keskeisiä ja edellyttävät ratkaisuja määrärahavarauksina tai muutoin toimenpiteitä budjettivalmistelun yhteydessä. Tavoitteisiin ei ole kirjattu kohteita, joiden valtion rahoitus on jo aiemmilla päätöksillä varmistunut, mutta joita ei ole vielä aloitettu, eikä kohteita, joiden esittämisvalmius ei ole vielä riittävä. PIRKANMAAN YKKÖSTAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2013 Liikenne- ja viestintäministeriö: Lisärahoituksen osoittaminen perusväylänpitoon Liikenne- ja viestintäministeriö on siirtämässä rahoituksen painopistettä liikenneverkkojen kehittämisestä perusväylänpitoon vuodesta 2013 alkaen. Tämä tarkoittaa muun muassa ihmisten jokapäiväisen liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetusten kannalta merkittävän tieverkon hoitoon ja ylläpitoon panostamista. Vuosina osoitetaan lisärahoitusta perusväylänpidon pieniin investointiohjelmiin ja suunnataan se ensisijaisesti taloutta elvyttäviin ja työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin. Pirkanmaalla perustienpidon rahoitus vuonna 2012 on noin 37 miljoonaa euroa. Maakunnan teiden nykyisen palvelutason turvaaminen edellyttäisi noin 12 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta Pirkanmaalla. Muun muassa huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä Pirkanmaalla on kasvamassa viiden vuoden aikana 200 kilometristä 400 kilometriin. Tämän lisäksi tarvittaisiin noin 5 miljoonan euron vuosittainen investointirahoitus alueellisesti päätettäviin investointeihin. Liikenteen meluhaittoja ehkäiseviä investointeja tulee jatkaa määriteltyjen perusteiden mukaisesti. Valtion talousarviossa vuodelle 2013 tulee osoittaa lisärahoitusta perusväylänpitoon. Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere-Vaasa: Hämeenkyrön ohitustie Vt 3:n parantaminen on kirjattu nykyisen liikennepoliittisen selonteon investointiohjelmaan vuoden 2011 jälkeen alkaviin hankkeisiin. Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat ovat esittäneet yhteysvälin Tampere-Vaasa ensimmäisen vaiheen hankkeiden nostamista uuden liikennepoliittisen selonteon toimenpideohjelman ensimmäiseen koriin vuosille ja jatkotoimenpiteiden osalta kakkoskoriin vuosille Tampere-Vaasa -yhteysvälin suunnitellut investoinnit sisältävät ohituskaistoja, keskikaiteita, paikallisen liikenteen erottamista päätieliikenteestä, liittymien uudistamista, pohjavesisuojauksia, 2

3 meluesteiden rakentamista ja valaistuksen lisäämistä. Valtatie 3:n yhteysvälillä Ylöjärvi-Vaasa on isoja puutteita liikenneturvallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa. Tie on kaikilla liikenneturvallisuuden tunnusluvuilla mitattuna tuntuvasti muita valtateitä vaarallisempi. Suomen teollisuuden jalostusarvo on maan korkeimpia Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Teollisuuden kuljetuksien häiriöttömyys ja toimivat jatkoyhteydet edellyttävät valtatien 3 yhteysvälin Tampere- Vaasa investointien pikaista toteuttamista. Yhteysvälin suunnittelu on edennyt hyvin. Valmius on jo olemassa noin 100 miljoonan euron investointien kilpailuttamiseen vuonna 2012 kokonaisuudessaan 185 miljoonan euron hankkeesta. Pääteiden liittymäkohdissa tarvitaan vielä tarkentavia nopeita suunnittelu- ja rakentamisratkaisuja, jotta ko. pääteiden liikenteen sujuvuus turvataan. Ensimmäisenä investointikohteena oleva Hämeenkyrön ohitustie (noin 10 km) on valmis aloitettavaksi nopealla aikataululla. Hämeenkyrön Kirkonkylän kohdalla vuorokausiliikenne on noin ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen määrä on noin 1000 ajoneuvoa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio kapeana nelikaistaisena keskikaiteellisena valtatienä on noin 61 miljoonaa euroa, mistä Hämeenkyrön kunnan rahoitusta on noin 1,4 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen tarve vuonna 2013 Hämeenkyrön ohitustielle investoinnin aloittamiseksi on 10,0 miljoonaa euroa. Valtatie 12:lla Tampereella joukkoliikennekaistat TAYS:n kohdalle ja Paasikiventielle Teiskontien parantaminen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kohdalla Tampereella on koko Pirkanmaata koskeva liikennehanke. Sillä parannetaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta tällä yhdellä keskeisimmistä Tampereen kaupungin sisääntuloteistä, joka on samalla valtakunnallista liikennettä välittävä päätie (Vt 12). Se on keskussairaala-alueella kaikkea sinne välittävää liikennettä palveleva väylä ja yhteys muun muassa ensiapu Acutaan. Liikenne sekä sairaala-alueelle että läheiselle ammattikorkeakoululle ja läheiselle Finn-Medin kampukselle tulee lisääntymään niin kasvavien potilasmäärien, kasvavien opiskelijamäärien kuin alueen muun liikennöintitarpeen vuoksi. Tähän valtatien 12 kehittämisinvestointiin kuuluu myös joukkoliikennekaistojen rakentaminen Paasikiventielle. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa. Tampereen kaupunki osallistuu kustannuksiin. TAYS:n risteysalueen investointi tulee aloittaa vuonna Raideliikenteen sujuvuuden lisääminen Tampereelta etelään: lisäraiteet Toijalaan sekä Riihimäen kolmioraide Uusien raideyhteyksien myötä pääradan liikennöinti pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt. Tarpeet taajamajunaliikenteen kehittämiselle koko Helsinki-Tampere -rataosalla ovat kasvaneet. Riittävän vuorotiheyden mahdollistamiseksi taajamajunaliikenteen suunnittelussa tulee ottaa huomioon lisäraiteiden suunnittelu ja rakentaminen Tampereen ja Toijalan (Akaa) välille. 3

4 Radanvarren kunnilla on akuutti tarve radan lähialueen maankäytön suunnitelmien tekemiseen. Tampereen ja Toijalan välille rakennettavan kolmannen ja neljännen raiteen suunnitteluvalmius on lisättävä tulevan investointitarpeen mukaiseksi. Nykyisin Kouvolan ja Tampereen suuntien välinen raideliikenne joutuu vaihtamaan Riihimäellä kulkusuuntaa, mikä vaatii aikaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Tämä on erityinen haitta tavaraliikenteelle, mutta myös henkilöjunaliikenteelle. Kolmioraiteen toteuttaminen tehostaa sekä tavarajunien että henkilöjunien liikennöintiä ja vähentää ympäristöhaittoja. Riihimäen kolmioraide mahdollistaa suorien junayhteyksien toteuttamisen Venäjälle myös Länsi- Suomesta. Kolmioraiteen rakentamisella on positiivinen vaikutus Venäjän ja erityisesti Pietarin markkina-alueen hyödyntämisessä suomalaisille yrityksille. Se edistää myös venäläisten matkailijoiden tuloa Länsi-Suomeen. Valtion rahoituksen tarve Riihimäen kolmioraiteen rakentamiseen on 10 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö: Sastamala (-Kiikoinen)-Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Hankekokonaisuus on kahden maakunnan ja kolmen kunnan yhteinen. Ensimmäisessä vaiheessa toteutuu kuluvana vuonna Punkalaidun-Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, missä Punkalaitumen jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Huittisten saneerattavalle jätevedenpuhdistamolle. Samassa yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto. Toisessa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa Sastamala-Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Hankkeessa Sastamalan kaupungin jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Samassa yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto. Kiikoisten jätevedet on teknis-taloudellisesti perusteltua johtaa osana Sastamalan jätevesiä käsiteltäväksi keskitetysti. Jätevesien käsittelyn keskittämisen myötä on mahdollisuus päästä kokonaisuuden kannalta parempaan puhdistustulokseen. Hankkeella on suuri merkitys sekä elinkeinoelämän toimivuuden että asumisen viihtyvyyden kannalta. Kiikoinen-Sastamala -siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon kustannukset ovat 2,5 miljoonaa euroa ja Sastamala-Huittinen välin kustannukset ovat 11 miljoonaa euroa. Sastamalan ja Kiikoisten kuntien yhdistymisestä vuoden 2013 alusta päätetään kunnanvaltuustoissa Valtion rahoituksen tarve Sastamala/Kiikoinen-Huittinen -siirtoviemäreille ja yhdysvesijohdoille on 5,4 miljoonaa euroa. 4

5 Työ- ja elinkeinoministeriö: Aluekehittämisen voimavarojen turvaaminen Valmistelut vuonna 2014 alkavasta rakennerahastokaudesta ovat meneillään työ- ja elinkeinoministeriössä. Tällä hetkellä maakunnissa hanketoimintaa rahoittavat maakunnan liitot ja ELY-keskukset. Liittojen hankkeet keskittyvät innovaatio- ja osaamisympäristöjen kehittämiseen. ELY-keskusten hankkeet liittyvät pääosin yritysten kehittämiseen ja ympäristökysymyksiin. Alueiden omista lähtökohdista lähtevän kehittämisen kannalta tarvitaan tulevalla ohjelmakaudella edelleen aluelähtöiset monirahastoiset ohjelmat. Ohjelman toteutuksen päävastuu tulee säilyttää kunnilla ja valtiolla sekä maakunnilla niiden resurssien kohdentamiseen, joissa kunnat ovat osarahoittajia. Maakunnan kehittämisrahan sitomatonta, maakunnan vapaaseen maakuntaohjelman mukaiseen hankerahoituksen kuuluvaa osuutta, tulee korottaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus Suomen valmiuksien parantaminen kansainvälisten suurtapahtumien hakemisessa ja järjestämisessä on valtioneuvoston vahvistaman Suomen matkailupolitiikan mukainen tavoite. Se sisältyy myös kulttuurimatkailun valtakunnallisen katto-ohjelman painopistealueisiin. Kansainvälisten suurtapahtumien järjestäminen niin urheilussa kuin kulttuurissa tarvitsee myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevan vetovoimaisen kohteen. Valtakunnallisiin hankkeisiin valtion liikuntaneuvosto on kirjannut Tampereen keskusareenan vuosille siten, että molempina vuosina valtionosuus olisi 2 miljoonaa euroa. Keskusareenan valtion rahoituksen tarve on 10 miljoonaa euroa, mikä tulisi pääosin kattaa Veikkaus Oy:n jakamattomista voittovaroista. Tampereen keskusareenalle tulee osoittaa 2,0 miljoonaa euroa investoinnin aloittamiseen jo vuoden 2013 valtion talousarviossa. Valtiovarainministeriö: Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin (myös liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö) Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on, että valtio varautuu talousarviossaan 2013 kaupunkiseudun laaja-alaista yhdyskuntasuunnittelua konkretisoivan kaupunkiseudun ja valtion aiesopimuksen toteuttamiseen. Tampereen seudun rautatieyhteyksien lähiliikennejärjestelyt ovat mukana liikennepoliittisen selonteon vuoden 2011 jälkeen alkavissa raideliikenteen kehittämishankkeissa. Aiesopimukseen on 5

6 kirjattu, että valtion osallistuminen Tampereen kaupunkiraitiotien rahoitukseen käsitellään tänä vuonna valmistuvan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Liikenne- ja viestintäministeriö on varautunut kuluvalla hallituskaudella panostamaan joukkoliikenteeseen suurilla kaupunkiseuduilla ja niillä keskisuurilla kaupunkiseuduilla, joilla kunnat ovat valmiita tekemään omat panostuksensa. Edellytyksenä on, että kunnat sitoutuvat maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin ja että valitut ratkaisut ovat liikennejärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaisia. Tampereen kaupunkiseudulla on valmistunut lähijunaliikenteen kehittämisselvitys, missä ensimmäisen vaiheen toimenpiteeksi on kirjattu nykyisen junatarjonnan liittäminen seutulippujärjestelmään vuosina Valtion sitoutumista ja rahoitusta tarvitaan erityisesti joukkoliikenteen kehittämiseen Tampereen seudun rautatieyhteyksien lähiliikenteessä ja Tampereen kaupunkiraitiotiessä sekä asuntorakentamisen eri ohjelma- ja avustuskohteisiin. Maa- ja metsätalousministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö: Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMin valtion rahoitus Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM kehittää ja validoi ihmisperäiseen solu- ja kudosviljelyyn perustuvia menetelmiä, joilla voidaan täydentää tai korvata eläinkokeita. FICAM toimii vaihtoehtomenetelmien asiantuntijakeskuksena Suomessa ja sen johtaja toimii Suomen yhteyshenkilönä Euroopan unionissa. EU-lainsäädännön ja kansallisen koe-eläinlain mukaan tulee Suomessa nimetä virallinen validointi- ja referenssilaboratorio. Maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut EU:lle, että FICAMilla on edellytykset tähän toimintaan. FICAM on saavuttanut laajaa kansainvälistä tunnustusta ja sillä on parhaat edellytykset Suomessa toimia validointi- ja referenssilaboratoriona. Sen toiminta tulee jatkossa turvata valtion rahoituksella niin, että se ei ole riippuvainen Tampereen yliopiston määrärahoista. EU-direktiivin määrittelemänä koe-eläintoiminnan velvoitteet kohdistuvat maa- ja metsätalousministeriön vastuulle. Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMille tulee osoittaa vuodesta 2013 lähtien pysyvä valtion rahoitus. Valtion rahoituksen tarve maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta on 1,0 miljoonaa euroa vuodessa. 6

7 MUUT PIRKANMAAN MÄÄRÄRAHATAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2013 Valtiovarainministeriö: Kuntien rahoituksen turvaaminen ja kuntien tehtävät Esitys täydennetään maakuntahallituksessa annettavan kunta- ja palvelurakenneuudistuslausunnon yhteydessä. Valtion palveluiden säilyminen kunnissa Julkisen hallinnon asiakaspalvelujen uudistaminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa kuntauudistuksen yhteydessä. Vahvoissa peruskunnissa tulee olla tarjolla myös monipuoliset valtionhallinnon palvelut. Minimitasolla tarkoituksenmukaisen ja kattavan palvelutarjonnan varmistamiseksi tulee määritellä yhteispalvelupisteiden palvelut. Tarvittava palvelupisteverkko tulee määritellä yhteistyössä maakuntien kanssa. Ensivaiheen ratkaisuna tulee valtion talousarvioon osoittaa kiinteä määräraha, josta kunnalle tai kuntayhtymälle voidaan myöntää avustusta yhteispalvelun järjestämis- ja ylläpitokustannuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten vahvistaminen Teknillistieteellisen opetus- ja tutkimuslaiteinfrastruktuurin modernisointi on ollut useita vuosia kansallisesti merkittävänä tavoitteena. Pirkanmaalla on alan strategisia painopistealueita ja klusterikokonaisuuksia. Tampereen yliopistolla, Tampereen teknillisellä yliopistolla ja Helsingin yliopiston Juupajoella sijaitsevalla Hyytiälän metsäasemalla sekä Tampereen ammattikorkeakoululla on infrastruktuurin kehittämiseen liittyviä erilaisia laiteinvestointitarpeita. Pirkanmaalla sijaitseville yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tulee osoittaa teknillistieteellisen opetus- ja tutkimuslaiteinfrastruktuurin modernisointiin rahoitusta valtion vuoden 2013 talousarviossa. Sastamalassa sijaitsevan valtakunnallisen Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin valtionosuuden korottaminen Suomalaiselta kirjalta on puuttunut sen asemaa vahvistava ja lukemista edistävä toiminnallinen museo. Sastamalaan avattiin kesällä 2011 Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, jossa edistetään laaja-alaisesti sekä tieteen että taiteen keinoin suomalaista kirjakulttuuria ja vahvistetaan suomalaisen kirjan asemaa. Pukstaavi on toteutettu Sastamalan kaupungin, Suomen kirjainstituutin säätiön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Pirkanmaan liiton ja muiden hankerahoittajien tuella. 7

8 Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi on vuoden 2012 alusta ollut valtionosuusmuseo. Tämä toteutui, kun kaupungin hallinnoima Sastamalan seudun Museo sulautui Suomen kirjainstituutin säätiöön opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymällä tavalla. Sulautumisen myötä säätiö saa valtionsuutta neljälle henkilötyövuodelle. Valtakunnallisen museon tehtävien hoitaminen edellyttää kuitenkin kahdeksaa päätoimista museoammatillista henkilöä ja lisäksi osa-aikaisia. Tämän mahdollistamiseksi Suomen kirjainstituutin säätiölle on turvattava museoiden lakisääteinen, henkilötyövuosiperusteinen valtionavustus lisäksi neljälle museoammatilliselle henkilölle. Suomalaisen kirjan museon tulevaisuuden toiminnan kannalta on välttämätöntä, että Suomen kirjainstituutin säätiölle osoitetaan valtion vuoden 2013 talousarviossa jatkuva museoiden lakisääteinen valtionosuus kahdeksalle henkilötyövuodelle. Oppilaitosrakentaminen Vuoteen 2012 asti koulutuksen järjestäjien ehdottamista oppilaitosten rakennushankkeista noin kolmannes on saatu toteutetuksi valtion rahoituksella. Kuluvalle vuodelle valtion talousarviossa vähennettiin voimakkaasti valtion rahoituksen määrää, kun yleissivistävän koulutuksen osalta myöntövaltuus koko maassa pieneni 36 miljoonasta eurosta 8 miljoonaan euroon. Samaan aikaan kuitenkaan tosiasiallinen tarve niin uudisrakentamiseen (muuttoliike) kuin korjausrakentamiseen (kosteus- ja homevauriot) ei ole vähentynyt. Pirkanmaan kunnissa on runsaasti investointipäätöksiä odottavia oppilaitosten rakentamis- ja kunnostamiskohteita. Jatkettaessa nykyisellä rahoitusmenettelyllä tulee valtion talousarvioon osoittaa lisärahoitusta oppilaitosrakentamiseen. Oppilaitosrakentamisen rahoitus tulisi kuitenkin jatkossa sisällyttää kuntien valtionosuusjärjestelmään. Liikuntapaikkarakentaminen Liikuntalain perusteella myönnetään avustuksia liikuntapaikkojen rakentamiseen. Kunnat ilmoittavat vuosittain alueellaan toteutettavaksi aiotut liikuntapaikkojen perustamishankkeet. Valtion liikuntaneuvoston liikuntapaikkarakentamisen linjausten ja kriteerien mukaan painopistealueita ovat muun muassa laajojen käyttäjäryhmien ja terveyttä edistävien liikuntakohteiden rakentaminen. Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa vuosille on nimetty hankkeet, joita opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu avustamaan seuraavina neljänä vuotena edellyttäen, että rahoitus säilyy arvioidun suuruisena. Rahoitussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Pirkanmaalla on odottamassa useita liikuntapaikkahankkeita useissa eri kunnissa. Rahoitussuunnitelmassa ovat Pirkanmaalta seuraavat kohteet vuodelle 2013: Kangasalan Pikkolan liikuntahallin peruskorjauksen jatkaminen ja Tampereen uintikeskuksen perusparannus. Lisäksi vuosien rahoitussuunnitelmassa on yhdellä vuodella viivästynyt Ylöjärven urheilutalon peruskorjaus ja laajennus, jonka vuosille myönnetylle valtionavustukselle on haettu siirtoa vuodella eteenpäin. 8

9 Valtion talousarviossa tulee osoittaa ylläpitäjien hakema valtion rahoitus vuodelle 2013 liikuntapaikkarakentamiseen Pirkanmaalla. Maa- ja metsätalousministeriö: Hämeenlinna-Akaa -yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Hankkeessa ovat mukana Akaa ja Hämeenlinna. Hanke on tarkoitus toteuttaa Pirkanmaan ELY:n ja Hämeen ELY:n yhteisenä ylimaakunnallisena hankkeena, missä on tarkoitus rakentaa yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Kalvolan ja Toijalan taajamien välille vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamiseksi. Siirtoviemärin rakentaminen mahdollistaa alueen jätevesien johtamisen ja keskittämisen joko Hämeenlinnan tai Akaan puhdistamolle. Etelä-Pirkanmaalla ei ole käyttämättömiä pohjavesivaroja ja koko alueen vedenhankinnan kannalta verkostoyhteys on ensiarvoisen tärkeä. Hanke mahdollistaa linjauksen varrella olevien kylätaajamien kytkemisen järjestetyn vesihuollon piiriin. Tämän myötä asumisviihtyisyys paranee ja ympäristön/vesistöjen kuormitus vähenee paikallisesti. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 9,7 miljoonaa euroa, mistä valtion rahoituksen tarve on 3,8 miljoonaa euroa. Hankkeelle on saatu rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä kuluvalle vuodelle 0,3 miljoonaa euroa. Valtion jatkorahoituksen tarve vuodelle 2013 on 1,0 miljoonaa euroa. Valtion avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (myös ympäristöministeriö) Haja-asutusalueilla tulee pyrkiä liittämään kiinteistöt kunnalliseen vesihuoltoon aina, kun se on teknis-taloudellisesti järkevää. Ympäristön ja etenkin vesiensuojelun kannalta jätevesien puhdistaminen tulee keskittää mahdollisimman suuriin yksiköihin. Vesihuollon haasteena on lisäksi verkostoja uhkaava rappeutuminen, jos tarvittavia investointeja peruskorjauksiin ei tehdä ajoissa. Valtion talousarviossa tulee lisätä avustusmäärärahaa yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä varten. Metsäntutkimuksen voimavarojen vahvistaminen Länsi-Suomessa Hallitusohjelman mukaan valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Parhaillaan on meneillään selvitystyö, missä käsitellään sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyötä sekä tutkitaan mahdollista sektoritutkimuslaitosten tehtävien siirtämistä yliopistojen yhteyteen. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) alueyksikköjaossa Länsi-Suomen keskuksena toimii Parkanon yksikkö, jolle on osoitettu myös valtakunnallisia tehtäviä. Keskuksen alueeseen kuuluu myös Metlan Kannuksen yksikkö. Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon yksikkö on arvostettu tiedeyhteisö, joka kykenee vastaamaan tietotarpeisiin ja ennakoimaan niitä erityisesti suometsätalouden, metsien terveydentilan sekä metsän uudistamisen ja kasvatuksen alueilla. Yksikön muita vahvuuksia ovat metsäteknologian, bioenergian ja puutuotealan tutkimukset sekä nousevina potentiaaleina yhteydet bio- ja lääketieteen 9

10 alueelle. Metlan Länsi-Suomen keskus on tiivistänyt yhteistyötä Pirkanmaalla erityisesti Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Metsäntutkimuksen voimavaroja tulee vahvistaa Länsi-Suomessa sekä tiivistää tutkimuksen yhteistyöverkostoja yliopistojen kanssa ja samalla varmistaa, että suometsätalouden ja uusien bioaktiivisten tuotteiden tutkimus- ja kehittämistyö sekä kenttä- ja laboratoriotoiminta jatkuu myös Parkanon toimipisteessä. Pirkanmaan kansallispuistojen ja virkistysalueiden palveluvarustuksen ja kulutuskestävyyden lisääminen (myös ympäristöministeriö) Pirkanmaalla Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot ja niiden lisäksi muut vetovoimaiset luonto- ja virkistysalueet antavat hyvän pohjan elämysmatkailun toteuttamiseen. Seitsemisen ja Helvetinjärven alueilla käy vuosittain kävijää. Luontomatkailukohteisiin liittyvät kävijäpalvelut tarjoavat mahdollisuuksia työtilaisuuksien, yritystoiminnan ja matkailutulojen lisäämiseen. Pirkanmaalla alueiden kestävä virkistys- ja luontomatkailukäyttö tulee turvata niin, että alueet pystyvät vastaanottamaan lisääntyviä kävijämääriä sekä tarjoamaan luontomatkailun elinkeinotoiminnalle riittävän laadukkaat puitteet. Seitsemisen ja Helvetinjärven alueella on tarvetta kulttuuriperintörakennusten ja luontokeskuksen korjauksiin sekä ympäristöystävällisten energiaratkaisujen toteuttamiseen, ympäristöystävällisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen Tampereelta Seitsemiseen ja luontokeskuksen esittely- ja opastusaineiston nykyaikaistamiseen. Pirkanmaan kansallispuistojen ja muiden luonto- ja virkistysalueiden palveluvarustuksen ja kulutuskestävyyden lisäämiseen tulee osoittaa lisärahoitusta 0,65 miljoona euroa valtion vuoden 2013 talousarviossa. Liikenne- ja viestintäministeriö: Valtatie 9:llä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen parantaminen välillä Tampere- Orivesi Valtatie 9 on poikittaisyhteytenä tärkeä Suomen valtatieverkon osa. Tie on osin pahasti ruuhkainen ja liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen. Vt 9:n suurimmat ruuhkat ovat Tampereen ja Oriveden välisellä osuudella. Tampereen päässä vuorokausiliikenne on noin ajoneuvoa ja Oriveden päässä noin ajoneuvoa. Alasjärvi- Orivesi -yhteysväli sijoittuu kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa valtateiden vaarallisimpaan viidennekseen. Liikenteen ennustetaan Tampereen Nurmi-Sorilan maankäytön kasvun takia jopa kolminkertaistuvan Alasjärven ja Aitovuoren välillä vuoteen 2030 mennessä. Oriveden puoleisessa päässä liikenteen ennustetaan kasvavan noin 1,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Vt 9:n ruuhkaisuus kytkeytyy yhteen myös Vt 12:n ruuhkiin, joita aiheutuu erityisesti Tampereen Teiskontiellä keskussairaalan risteyksen kohdalla puutteellisten risteysjärjestelyjen vuoksi. 10

11 Valtatie 9:n yhteysväleille Alasjärvi-Suinula ja Suinula-Orivesi on osoitettava investointirahoitus siten, että se voidaan sijoittaa uuden liikennepoliittisen selonteon toimenpideohjelmaan. Lisäksi tulee teemahankkeina toteuttaa ennakoivia investointeja yhteysvälin liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi lisäämällä ohituskaistoja ja keskikaiteita. Valtakunnallisen liikenneturvallisuusohjelman mukaiset teemahankeinvestoinnit Pirkanmaalla on hyvä valmius toteuttaa nopeallakin aikataululla erilaisia teemaohjelmien mukaisia hankkeita. Niiden toteuttamisesta päättää liikennevirasto ELY-keskuksen ehdotusten pohjalta. Pirkanmaalla on runsaasti odottamassa muun muassa valtakunnalliseen liikenneturvallisuohjelmaan sopivia investointikohteita niin valtateillä ja alemman asteisilla teillä kuin kevyen liikenteen väylillä. TEN-T -ydinverkon kehittämistoimet Suomen pääradalla (Bothnian Corridor) Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa eurooppalaisten kuljetuskäytävien TEN-T -verkosta Komission ehdotus sisältää esityksen Suomen ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Suomen tulee arvioida ja kommentoida TEN-T -suuntaviivaehdotuksen ydinverkkoa perusteilla, jotka puolustavat komission priorisoitua ehdotusta: poikittainen Etelä-Suomen yhteys Venäjälle, yksi pohjoinen-etelä -raideyhteys (Bothnian Corridor) ja yksi pohjoinen-etelä -maantieyhteys (Valtatie 4) sekä näitä edellä mainittuja kuljetuskäytäviä tukevat satama- ja lentoasemayhteydet. Tällä ydinverkolla voidaan Suomessa realistisesti toteuttaa komission tarkoittamia ydinverkon liikenteen kehittämistoimia vuoteen 2030 mennessä. Yhdeksän maakunnan liittoa ovat yhteisesti esittäneet Suomen pääradan ja siihen kytkeytyvien liikenneyhteyksien merkitystä sekä henkilö- että tavaraliikenteessä osana eurooppalaisia kuljetuskäytäviä. Ydinverkkoon esitettyjen kohteiden kehittäminen tulee ottaa huomioon uudessa liikennepoliittisessa selonteossa. Tampere-Pori -radan peruskorjauksen jatkorahoitus Lielahti-Kokemäki -rataosuuden peruskorjaus alkaa kuluvana vuonna. Peruskorjaus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä ja sen kustannusarvio on miljoonaa euroa. Radan perusparannustyöt pitävät radan liikennöitävässä kunnossa niin tavara- kuin henkilöliikenteessä ja pienentävät radan kunnossapidon kustannuksia. Peruskorjauksen jatkorahoitus tulee turvata valtion vuoden 2013 talousarviossa perusradanpidon määrärahoissa. 11

12 Tasoristeysten vähentäminen (Toijala-Turku, Tampere-Pori/Rauma) Tasoristeysturvallisuus on riippuvainen tasoristeysten ylitysten määrästä, tasoristeyksen varustuksesta ja olosuhteista sekä autoilijoista. Valtion on mahdollista vaikuttaa erityisesti tasoristeysten varustukseen ja olosuhteisiin rakentamalla varoituslaitteita ja merkkejä, huolehtimalla näkemäalueista sekä poistamalla tasoristeyksiä. Tasoristeyksiä tulee poistaa Toijala-Turku -rataosalta ja Tampere-Pori/Rauma -rataosalta. Viimeksi mainitulla rataosalla tasoristeysten poistosuunnitelma tulee sisällyttää jatkokehittämishankkeeseen, minkä avulla rataosuuden henkilöjunaliikennetarjontaa ja -nopeutta voidaan parantaa. Parkanon raakapuuterminaalin rakentaminen Nykyisen kuljetuskaluston tehokas käyttö edellyttää raakapuuterminaalien rakentamista, joista kuljetukset tuotantolaitoksille hoidetaan asiakasjunina. Liikennevirasto on määritellyt Parkanon rautatieaseman yhdeksi tärkeän rataverkon vaikutusalueeksi. Vuosina metsäteollisuuden logistiikkaongelmien helpottamiseksi toimineet työryhmät esittivät muun muassa puuhuollon terminaaliverkon kehittämistä, missä Parkanon raakapuuterminaali määriteltiin yhdeksi kiireelliseksi investointikohteeksi. Alueen kaavoitus Parkanon kaupungissa mahdollistaa terminaalin rakentamisen aloittamisen. Valtion rahoituksen tarve Parkanon raakapuuterminaalille on 5,7 miljoonaa euroa. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuen korottaminen Tampereen seudulla Valtio on viime vuosina pyrkinyt parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua ja lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta suurilla kaupunkiseuduilla. Suurissa kaupungeissa joukkoliikenteen tulee olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Joukkoliikenteen lisääntyvä käyttö vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää ruuhkia. Kuluvana vuonna valtion on varannut suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen 9,25 miljoonaa euroa. Valtion tulee osallistua Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteen toteuttamiseen korottamalla suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea. Joukkoliikenteen tuen korottaminen haja-asutusalueilla Haja-asutusalueilla on vaikea ylläpitää säännöllisiin vuoroihin perustuvaa reittiliikennettä, koska asutus on harvaa ja väestö usein iäkästä. Pirkanmaan haja-asutusalueilla joukkoliikenteen vuorotiheys ei ole tyydyttävä. Kuluvana vuonna haja-asutusalueen joukkoliikenteelle osoitettu rahoitus tulee merkitsemään palvelutason alentumista. Haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelut on turvattava kehittämällä niitä nykyistä tehokkaammalla tavalla ja osoittamalla tarkoitukseen riittävä rahoitus. 12

13 Henkilöliikenteen kehittäminen Tampere Mänttä-Vilppula -rataosalla (sis. ratayhteyden Mäntän keskustaan) Tampere - Mänttä-Vilppula - Haapamäki -radan nykyinen junavuoromäärä on kolme edestakaista vuoroa päivässä. Nykyiset seisakepaikat ovat Oriveden asema, Oriveden keskusta, Juupajoen Korkeakoski, Vilppulan asema ja Vilppulan Kolho. Kunnat ovat investoineet taajamajunaliikenteen seisakkeisiin ja ovat jatkossakin valmiita osallistumaan liikennöinnin kehittämiseen. Alueelta Tampereella työssä käyvien ja opiskelevien määrä kasvaa jatkuvasti. Lisäksi Mänttä- Vilppula ja Orivesi ovat radan varren seudullisia koulutuskeskuksia, joihin on päivittäinen liikennetarve. Samanaikaisesti valtatie 9:n välityskyky Tampereen suuntaan heikkenee vuosittain liikennemäärän kasvaessa. Ratavyöhykkeen joukkoliikenteen kehittämisestä on olemassa liikenneja viestintäministeriön suunnitelma, jonka mukaan junavuorojen määrä kasvaisi nykyisestä kolmesta viiteen, joista kolmen junaparin päätepiste olisi Mänttä-Vilppulan keskusta. Henkilöliikenneyhteyden parantaminen sisältyy myös tänä vuonna valmistuneeseen Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitykseen. Rataosalla Tampere Mänttä-Vilppula tulee henkilöjunaliikennettä lisätä suunnitelman mukaisesti ja osoittaa liikennevirastolle määräraha tarvittaviin rata- ja seisakeinvestointeihin sekä kulunvalvontalaitteisiin, jotta lisäliikenteen valmistelu voidaan käynnistää vuonna Laajakaistayhteyksien valtion rahoituksen varmistaminen haja-asutusalueilla Valtakunnallisen laajakaista kaikille hankkeen toimeenpano on Pirkanmaalla edennyt suunnitelman mukaisesti, vaikka kaikilla alueilla ei tarjouksia ole saatu ja ajallista viivettä on ollut suunniteltuun nähden. Pirkanmaalle myönnetty valtiontukikiintiö on kokonaan varattu. Vuosille suunniteltuja hankkeita ei voida kilpailuttaa ennen kuin kansallisesti luovutaan maakunnallisista kiintiöistä tai hankkeelle tulee lisärahoitusta. Pirkanmaalla tarjouksia on saatu noin puoleen hankkeista. Teleyritysten välillä on eroja osallistumisessa kilpailutuksiin. Maakunnassa laajakaista hanke on edennyt suhteellisen hyvin pienten alueellisten operaattoreiden toimialueilla. Kansallista tavoitetta ei pystyttäne Pirkanmaalla saavuttamaan. Laajakaista 2015 hankkeen kohteena olevan ns. viimeisen 5 %:n alueen ja kaupallisesti helposti etenevän alueen väliin jää runsaasti väestöä ja laaja maantieteellinen alue, minkä kattaminen laajakaistaverkolla on mittavuudeltaan laajakaista hankkeen tavoitetta huomattavasti mittavampi. Pirkanmaan liitto on valmistellut yhdessä halukkaiden kuntien kanssa toteutettavan Pirkanmaan avoin kuitu -yhteistyökonseptin, jonka tavoitteena on synnyttää Pirkanmaan kuntiin niiden omista lähtökohdista nousevat strategiat ja toimintamallit sille, miten laajakaistarakentamisen edistämisessä kunnassa edetään. Valtion talousarviossa tulee osoittaa vuosittain riittävä valtion rahoitus, jotta suunnitellut hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet saadaan toteutetuiksi. 13

14 Työ- ja elinkeinoministeriö: Valtion rakennemuutosrahoituksen osoittaminen tietotekniikka-alalle ja valtion työllisyysperusteisten investointien määrärahojen lisääminen Nokia Oyj:n ja Nokia Siemens Networksin ilmoittamien uudistusten vaikutukset yhtiöiden tutkimus- ja kehittämistoimintoihin Suomessa merkitsevät uhkaa suurelle määrälle alan työpaikkoja Pirkanmaalla. Tähän tietotekniikka-alan rakennemuutokseen reagoimista on jatkettava työllistämishankkeiden avulla yhteistyössä työnantajien ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Valtion vuoden 2013 talousarviossa tulee osoittaa rakennemuutosrahoitusta tietotekniikka-alalle. Valtion työllisyysperusteisten investointien määrärahaa saa käyttää investointiavustuksiin ja työllisyystyöohjelmiin. Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Rahoituksella on pystytty edistämään uusien työpaikkojen syntyä, kun se on kohdistettu elinkeinoelämän kehittämistä palveleviin kohteisiin. Valtion työllisyysperusteisilla investointiavustuksilla on suuri merkitys osarahoituksena kuntien työllisyysperusteisiin infrastruktuuri-investointeihin. Työllisyysperusteisten investointien määrärahaa tulee lisätä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan kuntien osoittamiin työllistäviin hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö: UKK-instituutin budjettirahoituksen korottaminen Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö (UKK-instituutti) on sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettu terveysliikunnan asiantuntija, jonka merkitys sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimijoiden tukijana on korostunut entisestään väestön ylipainon ja sen taustalla olevan liian vähäisen liikunnan vuoksi. UKK-instituutti on saanut toimintaansa valtionavustusta valtion talousarviosta omalta momentiltaan vuodesta 2011 lähtien, jolloin määräraha oli 1,1 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna määräraha putosi euroon. Valtion vuoden 2013 talousarviossa UKK-instituutin yleisavustus tulee korottaa 1,1 miljoonaan euroon. EVO-rahoituksen tason korottaminen Erityisvaltionosuus (EVO) on korvaus, jonka yliopistosairaalat saavat valtiolta korvaukseksi erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimus- ja opetustoimintaan niin lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutukseen kuin yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimustoimintaan. 14

15 Kuntien rahoitusosuus tutkimuksesta on viime vuosina kasvanut, kun valtio on vähentänyt omaa rahoitustaan. Tästä on annettava kunnille kompensaatiota vuoden 2013 rahoituksessa. Ympäristöministeriö: Valtion rahoituksen turvaaminen aluearkkitehtitoimintaan Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on koko maassa 58 avustusta saavaa kuntaa. Määräraha on koko maassa kuluvana vuonna 0,5 miljoonaa euroa. Pirkanmaalla aluearkkitehtitoimintaa on Urjalassa, Vesilahdella, Punkalaitumella ja Pälkäneellä. Avustuksen saannin pääsääntöisinä perusteina ovat kunnan alle 6000 asukkaan asukasluku sekä yhteistoiminnan järjestäminen kahden tai useamman kunnan kanssa. Valtion avustuksen määrä on enintään 50 % ympäristöministeriön vuosittain vahvistamista, aluearkkitehdin palkkaamisesta aiheutuvista keskimääräisistä kustannuksista. Valtion talousarviossa tulee jatkaa aluearkkitehtitoiminnan rahoitusta vuonna

Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2013

Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2013 Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2013 PIRKANMAAN YKKÖSTAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2013 Ajankohtaiset valtion toimenpiteitä vaativat ratkaisut ja määrärahatarpeet

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta 06.10.2016 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Talousarvioesitys 2017 JTS määrärahakehykset 2016-2021 Hallitus esittää Liikenneverkolle

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT 1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSSUUNNITELMAN KAUTTA VALTIONAVUSTUSHANKKEEKSI RAHOITUSSUUNNITELMAT Liikunnan koulutuskeskukset joulukuu Kunnalliset ja yksityiset hankkeet

Lisätiedot

Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset

Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Koulutuspäivät jäähallien ja ulkojäiden huoltajille 30.10.2014 Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto, M. Huhtala, OKT-vastuualue 30.10.2014 1 LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Vt 12 Kouvola Lahti yhteysväli Valtatien 12 yhteysvälin Kouvola - Lahti perusparantaminen on ollut vireillä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 235/2012 Vuoden 2012 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2012 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 272 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin

Lisätiedot

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu Selvitys LVM/2252/02/2015 Valtiovarainministeriö 18.12.2015 VM118:00/2015 Aluehallintouudistuksen valmistelu ja taustaselvitys Kukin ministeriö laatii mahdollisimman yhteisestä näkökulmasta hallituksen

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2015 TALOUSARVIOON

PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2015 TALOUSARVIOON 1 Pirkanmaan liitto Luonnos, joka on lähetekeskustelussa käsitelty maakuntahallituksessa 10.2.2014 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2015 TALOUSARVIOON 2 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari 25.10.2016 Hämeenlinnan Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskus Valtiolta (ELY, AVI) maakuntaan siirtyviä tehtäviä Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

XL Siltatekniikan päivät

XL Siltatekniikan päivät XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot