PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2013 TALOUSARVIOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2013 TALOUSARVIOON"

Transkriptio

1 Pirkanmaan liitto MKH PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2013 TALOUSARVIOON 1

2 BUDJETTITAVOITTEIDEN ESITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan liitossa laaditaan vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitemuistio valtion seuraavan vuoden talousarvioon vaikuttamiseksi ja maakunnallista edunvalvontaa varten. Siihen sisällytetään hankkeita ja toimenpide-esityksiä, jotka ovat maakunnalle keskeisiä ja edellyttävät ratkaisuja määrärahavarauksina tai muutoin toimenpiteitä budjettivalmistelun yhteydessä. Tavoitteisiin ei ole kirjattu kohteita, joiden valtion rahoitus on jo aiemmilla päätöksillä varmistunut, mutta joita ei ole vielä aloitettu, eikä kohteita, joiden esittämisvalmius ei ole vielä riittävä. PIRKANMAAN YKKÖSTAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2013 Liikenne- ja viestintäministeriö: Lisärahoituksen osoittaminen perusväylänpitoon Liikenne- ja viestintäministeriö on siirtämässä rahoituksen painopistettä liikenneverkkojen kehittämisestä perusväylänpitoon vuodesta 2013 alkaen. Tämä tarkoittaa muun muassa ihmisten jokapäiväisen liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetusten kannalta merkittävän tieverkon hoitoon ja ylläpitoon panostamista. Vuosina osoitetaan lisärahoitusta perusväylänpidon pieniin investointiohjelmiin ja suunnataan se ensisijaisesti taloutta elvyttäviin ja työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin. Pirkanmaalla perustienpidon rahoitus vuonna 2012 on noin 37 miljoonaa euroa. Maakunnan teiden nykyisen palvelutason turvaaminen edellyttäisi noin 12 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta Pirkanmaalla. Muun muassa huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä Pirkanmaalla on kasvamassa viiden vuoden aikana 200 kilometristä 400 kilometriin. Tämän lisäksi tarvittaisiin noin 5 miljoonan euron vuosittainen investointirahoitus alueellisesti päätettäviin investointeihin. Liikenteen meluhaittoja ehkäiseviä investointeja tulee jatkaa määriteltyjen perusteiden mukaisesti. Valtion talousarviossa vuodelle 2013 tulee osoittaa lisärahoitusta perusväylänpitoon. Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere-Vaasa: Hämeenkyrön ohitustie Vt 3:n parantaminen on kirjattu nykyisen liikennepoliittisen selonteon investointiohjelmaan vuoden 2011 jälkeen alkaviin hankkeisiin. Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat ovat esittäneet yhteysvälin Tampere-Vaasa ensimmäisen vaiheen hankkeiden nostamista uuden liikennepoliittisen selonteon toimenpideohjelman ensimmäiseen koriin vuosille ja jatkotoimenpiteiden osalta kakkoskoriin vuosille Tampere-Vaasa -yhteysvälin suunnitellut investoinnit sisältävät ohituskaistoja, keskikaiteita, paikallisen liikenteen erottamista päätieliikenteestä, liittymien uudistamista, pohjavesisuojauksia, 2

3 meluesteiden rakentamista ja valaistuksen lisäämistä. Valtatie 3:n yhteysvälillä Ylöjärvi-Vaasa on isoja puutteita liikenneturvallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa. Tie on kaikilla liikenneturvallisuuden tunnusluvuilla mitattuna tuntuvasti muita valtateitä vaarallisempi. Suomen teollisuuden jalostusarvo on maan korkeimpia Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Teollisuuden kuljetuksien häiriöttömyys ja toimivat jatkoyhteydet edellyttävät valtatien 3 yhteysvälin Tampere- Vaasa investointien pikaista toteuttamista. Yhteysvälin suunnittelu on edennyt hyvin. Valmius on jo olemassa noin 100 miljoonan euron investointien kilpailuttamiseen vuonna 2012 kokonaisuudessaan 185 miljoonan euron hankkeesta. Pääteiden liittymäkohdissa tarvitaan vielä tarkentavia nopeita suunnittelu- ja rakentamisratkaisuja, jotta ko. pääteiden liikenteen sujuvuus turvataan. Ensimmäisenä investointikohteena oleva Hämeenkyrön ohitustie (noin 10 km) on valmis aloitettavaksi nopealla aikataululla. Hämeenkyrön Kirkonkylän kohdalla vuorokausiliikenne on noin ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen määrä on noin 1000 ajoneuvoa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio kapeana nelikaistaisena keskikaiteellisena valtatienä on noin 61 miljoonaa euroa, mistä Hämeenkyrön kunnan rahoitusta on noin 1,4 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen tarve vuonna 2013 Hämeenkyrön ohitustielle investoinnin aloittamiseksi on 10,0 miljoonaa euroa. Valtatie 12:lla Tampereella joukkoliikennekaistat TAYS:n kohdalle ja Paasikiventielle Teiskontien parantaminen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kohdalla Tampereella on koko Pirkanmaata koskeva liikennehanke. Sillä parannetaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta tällä yhdellä keskeisimmistä Tampereen kaupungin sisääntuloteistä, joka on samalla valtakunnallista liikennettä välittävä päätie (Vt 12). Se on keskussairaala-alueella kaikkea sinne välittävää liikennettä palveleva väylä ja yhteys muun muassa ensiapu Acutaan. Liikenne sekä sairaala-alueelle että läheiselle ammattikorkeakoululle ja läheiselle Finn-Medin kampukselle tulee lisääntymään niin kasvavien potilasmäärien, kasvavien opiskelijamäärien kuin alueen muun liikennöintitarpeen vuoksi. Tähän valtatien 12 kehittämisinvestointiin kuuluu myös joukkoliikennekaistojen rakentaminen Paasikiventielle. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa. Tampereen kaupunki osallistuu kustannuksiin. TAYS:n risteysalueen investointi tulee aloittaa vuonna Raideliikenteen sujuvuuden lisääminen Tampereelta etelään: lisäraiteet Toijalaan sekä Riihimäen kolmioraide Uusien raideyhteyksien myötä pääradan liikennöinti pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt. Tarpeet taajamajunaliikenteen kehittämiselle koko Helsinki-Tampere -rataosalla ovat kasvaneet. Riittävän vuorotiheyden mahdollistamiseksi taajamajunaliikenteen suunnittelussa tulee ottaa huomioon lisäraiteiden suunnittelu ja rakentaminen Tampereen ja Toijalan (Akaa) välille. 3

4 Radanvarren kunnilla on akuutti tarve radan lähialueen maankäytön suunnitelmien tekemiseen. Tampereen ja Toijalan välille rakennettavan kolmannen ja neljännen raiteen suunnitteluvalmius on lisättävä tulevan investointitarpeen mukaiseksi. Nykyisin Kouvolan ja Tampereen suuntien välinen raideliikenne joutuu vaihtamaan Riihimäellä kulkusuuntaa, mikä vaatii aikaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Tämä on erityinen haitta tavaraliikenteelle, mutta myös henkilöjunaliikenteelle. Kolmioraiteen toteuttaminen tehostaa sekä tavarajunien että henkilöjunien liikennöintiä ja vähentää ympäristöhaittoja. Riihimäen kolmioraide mahdollistaa suorien junayhteyksien toteuttamisen Venäjälle myös Länsi- Suomesta. Kolmioraiteen rakentamisella on positiivinen vaikutus Venäjän ja erityisesti Pietarin markkina-alueen hyödyntämisessä suomalaisille yrityksille. Se edistää myös venäläisten matkailijoiden tuloa Länsi-Suomeen. Valtion rahoituksen tarve Riihimäen kolmioraiteen rakentamiseen on 10 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö: Sastamala (-Kiikoinen)-Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Hankekokonaisuus on kahden maakunnan ja kolmen kunnan yhteinen. Ensimmäisessä vaiheessa toteutuu kuluvana vuonna Punkalaidun-Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, missä Punkalaitumen jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Huittisten saneerattavalle jätevedenpuhdistamolle. Samassa yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto. Toisessa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa Sastamala-Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Hankkeessa Sastamalan kaupungin jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Samassa yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto. Kiikoisten jätevedet on teknis-taloudellisesti perusteltua johtaa osana Sastamalan jätevesiä käsiteltäväksi keskitetysti. Jätevesien käsittelyn keskittämisen myötä on mahdollisuus päästä kokonaisuuden kannalta parempaan puhdistustulokseen. Hankkeella on suuri merkitys sekä elinkeinoelämän toimivuuden että asumisen viihtyvyyden kannalta. Kiikoinen-Sastamala -siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon kustannukset ovat 2,5 miljoonaa euroa ja Sastamala-Huittinen välin kustannukset ovat 11 miljoonaa euroa. Sastamalan ja Kiikoisten kuntien yhdistymisestä vuoden 2013 alusta päätetään kunnanvaltuustoissa Valtion rahoituksen tarve Sastamala/Kiikoinen-Huittinen -siirtoviemäreille ja yhdysvesijohdoille on 5,4 miljoonaa euroa. 4

5 Työ- ja elinkeinoministeriö: Aluekehittämisen voimavarojen turvaaminen Valmistelut vuonna 2014 alkavasta rakennerahastokaudesta ovat meneillään työ- ja elinkeinoministeriössä. Tällä hetkellä maakunnissa hanketoimintaa rahoittavat maakunnan liitot ja ELY-keskukset. Liittojen hankkeet keskittyvät innovaatio- ja osaamisympäristöjen kehittämiseen. ELY-keskusten hankkeet liittyvät pääosin yritysten kehittämiseen ja ympäristökysymyksiin. Alueiden omista lähtökohdista lähtevän kehittämisen kannalta tarvitaan tulevalla ohjelmakaudella edelleen aluelähtöiset monirahastoiset ohjelmat. Ohjelman toteutuksen päävastuu tulee säilyttää kunnilla ja valtiolla sekä maakunnilla niiden resurssien kohdentamiseen, joissa kunnat ovat osarahoittajia. Maakunnan kehittämisrahan sitomatonta, maakunnan vapaaseen maakuntaohjelman mukaiseen hankerahoituksen kuuluvaa osuutta, tulee korottaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus Suomen valmiuksien parantaminen kansainvälisten suurtapahtumien hakemisessa ja järjestämisessä on valtioneuvoston vahvistaman Suomen matkailupolitiikan mukainen tavoite. Se sisältyy myös kulttuurimatkailun valtakunnallisen katto-ohjelman painopistealueisiin. Kansainvälisten suurtapahtumien järjestäminen niin urheilussa kuin kulttuurissa tarvitsee myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevan vetovoimaisen kohteen. Valtakunnallisiin hankkeisiin valtion liikuntaneuvosto on kirjannut Tampereen keskusareenan vuosille siten, että molempina vuosina valtionosuus olisi 2 miljoonaa euroa. Keskusareenan valtion rahoituksen tarve on 10 miljoonaa euroa, mikä tulisi pääosin kattaa Veikkaus Oy:n jakamattomista voittovaroista. Tampereen keskusareenalle tulee osoittaa 2,0 miljoonaa euroa investoinnin aloittamiseen jo vuoden 2013 valtion talousarviossa. Valtiovarainministeriö: Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin (myös liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö) Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on, että valtio varautuu talousarviossaan 2013 kaupunkiseudun laaja-alaista yhdyskuntasuunnittelua konkretisoivan kaupunkiseudun ja valtion aiesopimuksen toteuttamiseen. Tampereen seudun rautatieyhteyksien lähiliikennejärjestelyt ovat mukana liikennepoliittisen selonteon vuoden 2011 jälkeen alkavissa raideliikenteen kehittämishankkeissa. Aiesopimukseen on 5

6 kirjattu, että valtion osallistuminen Tampereen kaupunkiraitiotien rahoitukseen käsitellään tänä vuonna valmistuvan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Liikenne- ja viestintäministeriö on varautunut kuluvalla hallituskaudella panostamaan joukkoliikenteeseen suurilla kaupunkiseuduilla ja niillä keskisuurilla kaupunkiseuduilla, joilla kunnat ovat valmiita tekemään omat panostuksensa. Edellytyksenä on, että kunnat sitoutuvat maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin ja että valitut ratkaisut ovat liikennejärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaisia. Tampereen kaupunkiseudulla on valmistunut lähijunaliikenteen kehittämisselvitys, missä ensimmäisen vaiheen toimenpiteeksi on kirjattu nykyisen junatarjonnan liittäminen seutulippujärjestelmään vuosina Valtion sitoutumista ja rahoitusta tarvitaan erityisesti joukkoliikenteen kehittämiseen Tampereen seudun rautatieyhteyksien lähiliikenteessä ja Tampereen kaupunkiraitiotiessä sekä asuntorakentamisen eri ohjelma- ja avustuskohteisiin. Maa- ja metsätalousministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö: Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMin valtion rahoitus Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM kehittää ja validoi ihmisperäiseen solu- ja kudosviljelyyn perustuvia menetelmiä, joilla voidaan täydentää tai korvata eläinkokeita. FICAM toimii vaihtoehtomenetelmien asiantuntijakeskuksena Suomessa ja sen johtaja toimii Suomen yhteyshenkilönä Euroopan unionissa. EU-lainsäädännön ja kansallisen koe-eläinlain mukaan tulee Suomessa nimetä virallinen validointi- ja referenssilaboratorio. Maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut EU:lle, että FICAMilla on edellytykset tähän toimintaan. FICAM on saavuttanut laajaa kansainvälistä tunnustusta ja sillä on parhaat edellytykset Suomessa toimia validointi- ja referenssilaboratoriona. Sen toiminta tulee jatkossa turvata valtion rahoituksella niin, että se ei ole riippuvainen Tampereen yliopiston määrärahoista. EU-direktiivin määrittelemänä koe-eläintoiminnan velvoitteet kohdistuvat maa- ja metsätalousministeriön vastuulle. Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMille tulee osoittaa vuodesta 2013 lähtien pysyvä valtion rahoitus. Valtion rahoituksen tarve maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta on 1,0 miljoonaa euroa vuodessa. 6

7 MUUT PIRKANMAAN MÄÄRÄRAHATAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2013 Valtiovarainministeriö: Kuntien rahoituksen turvaaminen ja kuntien tehtävät Esitys täydennetään maakuntahallituksessa annettavan kunta- ja palvelurakenneuudistuslausunnon yhteydessä. Valtion palveluiden säilyminen kunnissa Julkisen hallinnon asiakaspalvelujen uudistaminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa kuntauudistuksen yhteydessä. Vahvoissa peruskunnissa tulee olla tarjolla myös monipuoliset valtionhallinnon palvelut. Minimitasolla tarkoituksenmukaisen ja kattavan palvelutarjonnan varmistamiseksi tulee määritellä yhteispalvelupisteiden palvelut. Tarvittava palvelupisteverkko tulee määritellä yhteistyössä maakuntien kanssa. Ensivaiheen ratkaisuna tulee valtion talousarvioon osoittaa kiinteä määräraha, josta kunnalle tai kuntayhtymälle voidaan myöntää avustusta yhteispalvelun järjestämis- ja ylläpitokustannuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten vahvistaminen Teknillistieteellisen opetus- ja tutkimuslaiteinfrastruktuurin modernisointi on ollut useita vuosia kansallisesti merkittävänä tavoitteena. Pirkanmaalla on alan strategisia painopistealueita ja klusterikokonaisuuksia. Tampereen yliopistolla, Tampereen teknillisellä yliopistolla ja Helsingin yliopiston Juupajoella sijaitsevalla Hyytiälän metsäasemalla sekä Tampereen ammattikorkeakoululla on infrastruktuurin kehittämiseen liittyviä erilaisia laiteinvestointitarpeita. Pirkanmaalla sijaitseville yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tulee osoittaa teknillistieteellisen opetus- ja tutkimuslaiteinfrastruktuurin modernisointiin rahoitusta valtion vuoden 2013 talousarviossa. Sastamalassa sijaitsevan valtakunnallisen Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin valtionosuuden korottaminen Suomalaiselta kirjalta on puuttunut sen asemaa vahvistava ja lukemista edistävä toiminnallinen museo. Sastamalaan avattiin kesällä 2011 Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, jossa edistetään laaja-alaisesti sekä tieteen että taiteen keinoin suomalaista kirjakulttuuria ja vahvistetaan suomalaisen kirjan asemaa. Pukstaavi on toteutettu Sastamalan kaupungin, Suomen kirjainstituutin säätiön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Pirkanmaan liiton ja muiden hankerahoittajien tuella. 7

8 Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi on vuoden 2012 alusta ollut valtionosuusmuseo. Tämä toteutui, kun kaupungin hallinnoima Sastamalan seudun Museo sulautui Suomen kirjainstituutin säätiöön opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymällä tavalla. Sulautumisen myötä säätiö saa valtionsuutta neljälle henkilötyövuodelle. Valtakunnallisen museon tehtävien hoitaminen edellyttää kuitenkin kahdeksaa päätoimista museoammatillista henkilöä ja lisäksi osa-aikaisia. Tämän mahdollistamiseksi Suomen kirjainstituutin säätiölle on turvattava museoiden lakisääteinen, henkilötyövuosiperusteinen valtionavustus lisäksi neljälle museoammatilliselle henkilölle. Suomalaisen kirjan museon tulevaisuuden toiminnan kannalta on välttämätöntä, että Suomen kirjainstituutin säätiölle osoitetaan valtion vuoden 2013 talousarviossa jatkuva museoiden lakisääteinen valtionosuus kahdeksalle henkilötyövuodelle. Oppilaitosrakentaminen Vuoteen 2012 asti koulutuksen järjestäjien ehdottamista oppilaitosten rakennushankkeista noin kolmannes on saatu toteutetuksi valtion rahoituksella. Kuluvalle vuodelle valtion talousarviossa vähennettiin voimakkaasti valtion rahoituksen määrää, kun yleissivistävän koulutuksen osalta myöntövaltuus koko maassa pieneni 36 miljoonasta eurosta 8 miljoonaan euroon. Samaan aikaan kuitenkaan tosiasiallinen tarve niin uudisrakentamiseen (muuttoliike) kuin korjausrakentamiseen (kosteus- ja homevauriot) ei ole vähentynyt. Pirkanmaan kunnissa on runsaasti investointipäätöksiä odottavia oppilaitosten rakentamis- ja kunnostamiskohteita. Jatkettaessa nykyisellä rahoitusmenettelyllä tulee valtion talousarvioon osoittaa lisärahoitusta oppilaitosrakentamiseen. Oppilaitosrakentamisen rahoitus tulisi kuitenkin jatkossa sisällyttää kuntien valtionosuusjärjestelmään. Liikuntapaikkarakentaminen Liikuntalain perusteella myönnetään avustuksia liikuntapaikkojen rakentamiseen. Kunnat ilmoittavat vuosittain alueellaan toteutettavaksi aiotut liikuntapaikkojen perustamishankkeet. Valtion liikuntaneuvoston liikuntapaikkarakentamisen linjausten ja kriteerien mukaan painopistealueita ovat muun muassa laajojen käyttäjäryhmien ja terveyttä edistävien liikuntakohteiden rakentaminen. Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa vuosille on nimetty hankkeet, joita opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu avustamaan seuraavina neljänä vuotena edellyttäen, että rahoitus säilyy arvioidun suuruisena. Rahoitussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Pirkanmaalla on odottamassa useita liikuntapaikkahankkeita useissa eri kunnissa. Rahoitussuunnitelmassa ovat Pirkanmaalta seuraavat kohteet vuodelle 2013: Kangasalan Pikkolan liikuntahallin peruskorjauksen jatkaminen ja Tampereen uintikeskuksen perusparannus. Lisäksi vuosien rahoitussuunnitelmassa on yhdellä vuodella viivästynyt Ylöjärven urheilutalon peruskorjaus ja laajennus, jonka vuosille myönnetylle valtionavustukselle on haettu siirtoa vuodella eteenpäin. 8

9 Valtion talousarviossa tulee osoittaa ylläpitäjien hakema valtion rahoitus vuodelle 2013 liikuntapaikkarakentamiseen Pirkanmaalla. Maa- ja metsätalousministeriö: Hämeenlinna-Akaa -yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Hankkeessa ovat mukana Akaa ja Hämeenlinna. Hanke on tarkoitus toteuttaa Pirkanmaan ELY:n ja Hämeen ELY:n yhteisenä ylimaakunnallisena hankkeena, missä on tarkoitus rakentaa yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Kalvolan ja Toijalan taajamien välille vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamiseksi. Siirtoviemärin rakentaminen mahdollistaa alueen jätevesien johtamisen ja keskittämisen joko Hämeenlinnan tai Akaan puhdistamolle. Etelä-Pirkanmaalla ei ole käyttämättömiä pohjavesivaroja ja koko alueen vedenhankinnan kannalta verkostoyhteys on ensiarvoisen tärkeä. Hanke mahdollistaa linjauksen varrella olevien kylätaajamien kytkemisen järjestetyn vesihuollon piiriin. Tämän myötä asumisviihtyisyys paranee ja ympäristön/vesistöjen kuormitus vähenee paikallisesti. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 9,7 miljoonaa euroa, mistä valtion rahoituksen tarve on 3,8 miljoonaa euroa. Hankkeelle on saatu rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä kuluvalle vuodelle 0,3 miljoonaa euroa. Valtion jatkorahoituksen tarve vuodelle 2013 on 1,0 miljoonaa euroa. Valtion avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (myös ympäristöministeriö) Haja-asutusalueilla tulee pyrkiä liittämään kiinteistöt kunnalliseen vesihuoltoon aina, kun se on teknis-taloudellisesti järkevää. Ympäristön ja etenkin vesiensuojelun kannalta jätevesien puhdistaminen tulee keskittää mahdollisimman suuriin yksiköihin. Vesihuollon haasteena on lisäksi verkostoja uhkaava rappeutuminen, jos tarvittavia investointeja peruskorjauksiin ei tehdä ajoissa. Valtion talousarviossa tulee lisätä avustusmäärärahaa yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä varten. Metsäntutkimuksen voimavarojen vahvistaminen Länsi-Suomessa Hallitusohjelman mukaan valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Parhaillaan on meneillään selvitystyö, missä käsitellään sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyötä sekä tutkitaan mahdollista sektoritutkimuslaitosten tehtävien siirtämistä yliopistojen yhteyteen. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) alueyksikköjaossa Länsi-Suomen keskuksena toimii Parkanon yksikkö, jolle on osoitettu myös valtakunnallisia tehtäviä. Keskuksen alueeseen kuuluu myös Metlan Kannuksen yksikkö. Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon yksikkö on arvostettu tiedeyhteisö, joka kykenee vastaamaan tietotarpeisiin ja ennakoimaan niitä erityisesti suometsätalouden, metsien terveydentilan sekä metsän uudistamisen ja kasvatuksen alueilla. Yksikön muita vahvuuksia ovat metsäteknologian, bioenergian ja puutuotealan tutkimukset sekä nousevina potentiaaleina yhteydet bio- ja lääketieteen 9

10 alueelle. Metlan Länsi-Suomen keskus on tiivistänyt yhteistyötä Pirkanmaalla erityisesti Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Metsäntutkimuksen voimavaroja tulee vahvistaa Länsi-Suomessa sekä tiivistää tutkimuksen yhteistyöverkostoja yliopistojen kanssa ja samalla varmistaa, että suometsätalouden ja uusien bioaktiivisten tuotteiden tutkimus- ja kehittämistyö sekä kenttä- ja laboratoriotoiminta jatkuu myös Parkanon toimipisteessä. Pirkanmaan kansallispuistojen ja virkistysalueiden palveluvarustuksen ja kulutuskestävyyden lisääminen (myös ympäristöministeriö) Pirkanmaalla Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot ja niiden lisäksi muut vetovoimaiset luonto- ja virkistysalueet antavat hyvän pohjan elämysmatkailun toteuttamiseen. Seitsemisen ja Helvetinjärven alueilla käy vuosittain kävijää. Luontomatkailukohteisiin liittyvät kävijäpalvelut tarjoavat mahdollisuuksia työtilaisuuksien, yritystoiminnan ja matkailutulojen lisäämiseen. Pirkanmaalla alueiden kestävä virkistys- ja luontomatkailukäyttö tulee turvata niin, että alueet pystyvät vastaanottamaan lisääntyviä kävijämääriä sekä tarjoamaan luontomatkailun elinkeinotoiminnalle riittävän laadukkaat puitteet. Seitsemisen ja Helvetinjärven alueella on tarvetta kulttuuriperintörakennusten ja luontokeskuksen korjauksiin sekä ympäristöystävällisten energiaratkaisujen toteuttamiseen, ympäristöystävällisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen Tampereelta Seitsemiseen ja luontokeskuksen esittely- ja opastusaineiston nykyaikaistamiseen. Pirkanmaan kansallispuistojen ja muiden luonto- ja virkistysalueiden palveluvarustuksen ja kulutuskestävyyden lisäämiseen tulee osoittaa lisärahoitusta 0,65 miljoona euroa valtion vuoden 2013 talousarviossa. Liikenne- ja viestintäministeriö: Valtatie 9:llä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen parantaminen välillä Tampere- Orivesi Valtatie 9 on poikittaisyhteytenä tärkeä Suomen valtatieverkon osa. Tie on osin pahasti ruuhkainen ja liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen. Vt 9:n suurimmat ruuhkat ovat Tampereen ja Oriveden välisellä osuudella. Tampereen päässä vuorokausiliikenne on noin ajoneuvoa ja Oriveden päässä noin ajoneuvoa. Alasjärvi- Orivesi -yhteysväli sijoittuu kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa valtateiden vaarallisimpaan viidennekseen. Liikenteen ennustetaan Tampereen Nurmi-Sorilan maankäytön kasvun takia jopa kolminkertaistuvan Alasjärven ja Aitovuoren välillä vuoteen 2030 mennessä. Oriveden puoleisessa päässä liikenteen ennustetaan kasvavan noin 1,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Vt 9:n ruuhkaisuus kytkeytyy yhteen myös Vt 12:n ruuhkiin, joita aiheutuu erityisesti Tampereen Teiskontiellä keskussairaalan risteyksen kohdalla puutteellisten risteysjärjestelyjen vuoksi. 10

11 Valtatie 9:n yhteysväleille Alasjärvi-Suinula ja Suinula-Orivesi on osoitettava investointirahoitus siten, että se voidaan sijoittaa uuden liikennepoliittisen selonteon toimenpideohjelmaan. Lisäksi tulee teemahankkeina toteuttaa ennakoivia investointeja yhteysvälin liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi lisäämällä ohituskaistoja ja keskikaiteita. Valtakunnallisen liikenneturvallisuusohjelman mukaiset teemahankeinvestoinnit Pirkanmaalla on hyvä valmius toteuttaa nopeallakin aikataululla erilaisia teemaohjelmien mukaisia hankkeita. Niiden toteuttamisesta päättää liikennevirasto ELY-keskuksen ehdotusten pohjalta. Pirkanmaalla on runsaasti odottamassa muun muassa valtakunnalliseen liikenneturvallisuohjelmaan sopivia investointikohteita niin valtateillä ja alemman asteisilla teillä kuin kevyen liikenteen väylillä. TEN-T -ydinverkon kehittämistoimet Suomen pääradalla (Bothnian Corridor) Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa eurooppalaisten kuljetuskäytävien TEN-T -verkosta Komission ehdotus sisältää esityksen Suomen ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Suomen tulee arvioida ja kommentoida TEN-T -suuntaviivaehdotuksen ydinverkkoa perusteilla, jotka puolustavat komission priorisoitua ehdotusta: poikittainen Etelä-Suomen yhteys Venäjälle, yksi pohjoinen-etelä -raideyhteys (Bothnian Corridor) ja yksi pohjoinen-etelä -maantieyhteys (Valtatie 4) sekä näitä edellä mainittuja kuljetuskäytäviä tukevat satama- ja lentoasemayhteydet. Tällä ydinverkolla voidaan Suomessa realistisesti toteuttaa komission tarkoittamia ydinverkon liikenteen kehittämistoimia vuoteen 2030 mennessä. Yhdeksän maakunnan liittoa ovat yhteisesti esittäneet Suomen pääradan ja siihen kytkeytyvien liikenneyhteyksien merkitystä sekä henkilö- että tavaraliikenteessä osana eurooppalaisia kuljetuskäytäviä. Ydinverkkoon esitettyjen kohteiden kehittäminen tulee ottaa huomioon uudessa liikennepoliittisessa selonteossa. Tampere-Pori -radan peruskorjauksen jatkorahoitus Lielahti-Kokemäki -rataosuuden peruskorjaus alkaa kuluvana vuonna. Peruskorjaus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä ja sen kustannusarvio on miljoonaa euroa. Radan perusparannustyöt pitävät radan liikennöitävässä kunnossa niin tavara- kuin henkilöliikenteessä ja pienentävät radan kunnossapidon kustannuksia. Peruskorjauksen jatkorahoitus tulee turvata valtion vuoden 2013 talousarviossa perusradanpidon määrärahoissa. 11

12 Tasoristeysten vähentäminen (Toijala-Turku, Tampere-Pori/Rauma) Tasoristeysturvallisuus on riippuvainen tasoristeysten ylitysten määrästä, tasoristeyksen varustuksesta ja olosuhteista sekä autoilijoista. Valtion on mahdollista vaikuttaa erityisesti tasoristeysten varustukseen ja olosuhteisiin rakentamalla varoituslaitteita ja merkkejä, huolehtimalla näkemäalueista sekä poistamalla tasoristeyksiä. Tasoristeyksiä tulee poistaa Toijala-Turku -rataosalta ja Tampere-Pori/Rauma -rataosalta. Viimeksi mainitulla rataosalla tasoristeysten poistosuunnitelma tulee sisällyttää jatkokehittämishankkeeseen, minkä avulla rataosuuden henkilöjunaliikennetarjontaa ja -nopeutta voidaan parantaa. Parkanon raakapuuterminaalin rakentaminen Nykyisen kuljetuskaluston tehokas käyttö edellyttää raakapuuterminaalien rakentamista, joista kuljetukset tuotantolaitoksille hoidetaan asiakasjunina. Liikennevirasto on määritellyt Parkanon rautatieaseman yhdeksi tärkeän rataverkon vaikutusalueeksi. Vuosina metsäteollisuuden logistiikkaongelmien helpottamiseksi toimineet työryhmät esittivät muun muassa puuhuollon terminaaliverkon kehittämistä, missä Parkanon raakapuuterminaali määriteltiin yhdeksi kiireelliseksi investointikohteeksi. Alueen kaavoitus Parkanon kaupungissa mahdollistaa terminaalin rakentamisen aloittamisen. Valtion rahoituksen tarve Parkanon raakapuuterminaalille on 5,7 miljoonaa euroa. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuen korottaminen Tampereen seudulla Valtio on viime vuosina pyrkinyt parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua ja lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta suurilla kaupunkiseuduilla. Suurissa kaupungeissa joukkoliikenteen tulee olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Joukkoliikenteen lisääntyvä käyttö vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää ruuhkia. Kuluvana vuonna valtion on varannut suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen 9,25 miljoonaa euroa. Valtion tulee osallistua Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteen toteuttamiseen korottamalla suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea. Joukkoliikenteen tuen korottaminen haja-asutusalueilla Haja-asutusalueilla on vaikea ylläpitää säännöllisiin vuoroihin perustuvaa reittiliikennettä, koska asutus on harvaa ja väestö usein iäkästä. Pirkanmaan haja-asutusalueilla joukkoliikenteen vuorotiheys ei ole tyydyttävä. Kuluvana vuonna haja-asutusalueen joukkoliikenteelle osoitettu rahoitus tulee merkitsemään palvelutason alentumista. Haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelut on turvattava kehittämällä niitä nykyistä tehokkaammalla tavalla ja osoittamalla tarkoitukseen riittävä rahoitus. 12

13 Henkilöliikenteen kehittäminen Tampere Mänttä-Vilppula -rataosalla (sis. ratayhteyden Mäntän keskustaan) Tampere - Mänttä-Vilppula - Haapamäki -radan nykyinen junavuoromäärä on kolme edestakaista vuoroa päivässä. Nykyiset seisakepaikat ovat Oriveden asema, Oriveden keskusta, Juupajoen Korkeakoski, Vilppulan asema ja Vilppulan Kolho. Kunnat ovat investoineet taajamajunaliikenteen seisakkeisiin ja ovat jatkossakin valmiita osallistumaan liikennöinnin kehittämiseen. Alueelta Tampereella työssä käyvien ja opiskelevien määrä kasvaa jatkuvasti. Lisäksi Mänttä- Vilppula ja Orivesi ovat radan varren seudullisia koulutuskeskuksia, joihin on päivittäinen liikennetarve. Samanaikaisesti valtatie 9:n välityskyky Tampereen suuntaan heikkenee vuosittain liikennemäärän kasvaessa. Ratavyöhykkeen joukkoliikenteen kehittämisestä on olemassa liikenneja viestintäministeriön suunnitelma, jonka mukaan junavuorojen määrä kasvaisi nykyisestä kolmesta viiteen, joista kolmen junaparin päätepiste olisi Mänttä-Vilppulan keskusta. Henkilöliikenneyhteyden parantaminen sisältyy myös tänä vuonna valmistuneeseen Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitykseen. Rataosalla Tampere Mänttä-Vilppula tulee henkilöjunaliikennettä lisätä suunnitelman mukaisesti ja osoittaa liikennevirastolle määräraha tarvittaviin rata- ja seisakeinvestointeihin sekä kulunvalvontalaitteisiin, jotta lisäliikenteen valmistelu voidaan käynnistää vuonna Laajakaistayhteyksien valtion rahoituksen varmistaminen haja-asutusalueilla Valtakunnallisen laajakaista kaikille hankkeen toimeenpano on Pirkanmaalla edennyt suunnitelman mukaisesti, vaikka kaikilla alueilla ei tarjouksia ole saatu ja ajallista viivettä on ollut suunniteltuun nähden. Pirkanmaalle myönnetty valtiontukikiintiö on kokonaan varattu. Vuosille suunniteltuja hankkeita ei voida kilpailuttaa ennen kuin kansallisesti luovutaan maakunnallisista kiintiöistä tai hankkeelle tulee lisärahoitusta. Pirkanmaalla tarjouksia on saatu noin puoleen hankkeista. Teleyritysten välillä on eroja osallistumisessa kilpailutuksiin. Maakunnassa laajakaista hanke on edennyt suhteellisen hyvin pienten alueellisten operaattoreiden toimialueilla. Kansallista tavoitetta ei pystyttäne Pirkanmaalla saavuttamaan. Laajakaista 2015 hankkeen kohteena olevan ns. viimeisen 5 %:n alueen ja kaupallisesti helposti etenevän alueen väliin jää runsaasti väestöä ja laaja maantieteellinen alue, minkä kattaminen laajakaistaverkolla on mittavuudeltaan laajakaista hankkeen tavoitetta huomattavasti mittavampi. Pirkanmaan liitto on valmistellut yhdessä halukkaiden kuntien kanssa toteutettavan Pirkanmaan avoin kuitu -yhteistyökonseptin, jonka tavoitteena on synnyttää Pirkanmaan kuntiin niiden omista lähtökohdista nousevat strategiat ja toimintamallit sille, miten laajakaistarakentamisen edistämisessä kunnassa edetään. Valtion talousarviossa tulee osoittaa vuosittain riittävä valtion rahoitus, jotta suunnitellut hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet saadaan toteutetuiksi. 13

14 Työ- ja elinkeinoministeriö: Valtion rakennemuutosrahoituksen osoittaminen tietotekniikka-alalle ja valtion työllisyysperusteisten investointien määrärahojen lisääminen Nokia Oyj:n ja Nokia Siemens Networksin ilmoittamien uudistusten vaikutukset yhtiöiden tutkimus- ja kehittämistoimintoihin Suomessa merkitsevät uhkaa suurelle määrälle alan työpaikkoja Pirkanmaalla. Tähän tietotekniikka-alan rakennemuutokseen reagoimista on jatkettava työllistämishankkeiden avulla yhteistyössä työnantajien ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Valtion vuoden 2013 talousarviossa tulee osoittaa rakennemuutosrahoitusta tietotekniikka-alalle. Valtion työllisyysperusteisten investointien määrärahaa saa käyttää investointiavustuksiin ja työllisyystyöohjelmiin. Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Rahoituksella on pystytty edistämään uusien työpaikkojen syntyä, kun se on kohdistettu elinkeinoelämän kehittämistä palveleviin kohteisiin. Valtion työllisyysperusteisilla investointiavustuksilla on suuri merkitys osarahoituksena kuntien työllisyysperusteisiin infrastruktuuri-investointeihin. Työllisyysperusteisten investointien määrärahaa tulee lisätä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan kuntien osoittamiin työllistäviin hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö: UKK-instituutin budjettirahoituksen korottaminen Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö (UKK-instituutti) on sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettu terveysliikunnan asiantuntija, jonka merkitys sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimijoiden tukijana on korostunut entisestään väestön ylipainon ja sen taustalla olevan liian vähäisen liikunnan vuoksi. UKK-instituutti on saanut toimintaansa valtionavustusta valtion talousarviosta omalta momentiltaan vuodesta 2011 lähtien, jolloin määräraha oli 1,1 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna määräraha putosi euroon. Valtion vuoden 2013 talousarviossa UKK-instituutin yleisavustus tulee korottaa 1,1 miljoonaan euroon. EVO-rahoituksen tason korottaminen Erityisvaltionosuus (EVO) on korvaus, jonka yliopistosairaalat saavat valtiolta korvaukseksi erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimus- ja opetustoimintaan niin lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutukseen kuin yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimustoimintaan. 14

15 Kuntien rahoitusosuus tutkimuksesta on viime vuosina kasvanut, kun valtio on vähentänyt omaa rahoitustaan. Tästä on annettava kunnille kompensaatiota vuoden 2013 rahoituksessa. Ympäristöministeriö: Valtion rahoituksen turvaaminen aluearkkitehtitoimintaan Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on koko maassa 58 avustusta saavaa kuntaa. Määräraha on koko maassa kuluvana vuonna 0,5 miljoonaa euroa. Pirkanmaalla aluearkkitehtitoimintaa on Urjalassa, Vesilahdella, Punkalaitumella ja Pälkäneellä. Avustuksen saannin pääsääntöisinä perusteina ovat kunnan alle 6000 asukkaan asukasluku sekä yhteistoiminnan järjestäminen kahden tai useamman kunnan kanssa. Valtion avustuksen määrä on enintään 50 % ympäristöministeriön vuosittain vahvistamista, aluearkkitehdin palkkaamisesta aiheutuvista keskimääräisistä kustannuksista. Valtion talousarviossa tulee jatkaa aluearkkitehtitoiminnan rahoitusta vuonna

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2013 talousarvioon

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2013 talousarvioon Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2013 talousarvioon Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2013 talousarvioon Kihniö Virrat Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon 2 Pirkanmaan liitto Tampere 2011 Taitto Mainoskenttä Oy Painosmäärä 800 kpl

Lisätiedot

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2014 talousarvioon. Teemme muutosta yhdessä

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2014 talousarvioon. Teemme muutosta yhdessä Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2014 talousarvioon Teemme muutosta yhdessä 1 Pirkanmaan liitto ISBN 978-951-590-285-6 Kansikuva Hannele Kaihola Taitto Kirsti Kivilinna Painos 800 kpl Paino

Lisätiedot

Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2013

Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2013 Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2013 PIRKANMAAN YKKÖSTAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2013 Ajankohtaiset valtion toimenpiteitä vaativat ratkaisut ja määrärahatarpeet

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon 2 Pirkanmaan liitto Tampere 2010 Kannen kuva Hannu Vallas Taitto Mainoscraft

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta 06.10.2016 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Talousarvioesitys 2017 JTS määrärahakehykset 2016-2021 Hallitus esittää Liikenneverkolle

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Yleissivistävä koulutus 34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten ja päiväkotien perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 75 000

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT 1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Teemme muutosta yhdessä. Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2015 talousarvioon

Teemme muutosta yhdessä. Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2015 talousarvioon Teemme muutosta yhdessä Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2015 talousarvioon Budjettitavoitteiden esittämisen lähtökohdat Pirkanmaan liitossa laaditaan vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitemuistio

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

28.11.2012 Matti Vehviläinen

28.11.2012 Matti Vehviläinen Satakunnan ajankohtaiset liikennehankkeet Perustienpidon tilannekatsaus (Satakunta) Yhteysvälihankkeen Turku Pori eteneminen Muita Satakunnan tieverkon kehittämiskohteita 28.11.2012 Matti Vehviläinen Perustienpito

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen 1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 272 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2015 TALOUSARVIOON

PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2015 TALOUSARVIOON 1 Pirkanmaan liitto Luonnos, joka on lähetekeskustelussa käsitelty maakuntahallituksessa 10.2.2014 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2015 TALOUSARVIOON 2 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva Salpausselän palveluvyöhyke 1 Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke, jossa palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSSUUNNITELMAN KAUTTA VALTIONAVUSTUSHANKKEEKSI RAHOITUSSUUNNITELMAT Liikunnan koulutuskeskukset joulukuu Kunnalliset ja yksityiset hankkeet

Lisätiedot

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Vt 12 Kouvola Lahti yhteysväli Valtatien 12 yhteysvälin Kouvola - Lahti perusparantaminen on ollut vireillä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset

Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Koulutuspäivät jäähallien ja ulkojäiden huoltajille 30.10.2014 Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto, M. Huhtala, OKT-vastuualue 30.10.2014 1 LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN

Lisätiedot

Radanvarsi ja matkakeskus

Radanvarsi ja matkakeskus Radanvarsi ja matkakeskus VT 12 ja radanvarsi 3.6.2015 Uinuvasta radanvarresta keskustan kasvualueeksi Mikkeli Tampere Kouvola Helsinki 3.6.2015 Rautatieaseman alueesta matkakeskukseksi VR Yhtymä Oy Liikennevirasto

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot