PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2013 TALOUSARVIOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2013 TALOUSARVIOON"

Transkriptio

1 Pirkanmaan liitto MKH PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2013 TALOUSARVIOON 1

2 BUDJETTITAVOITTEIDEN ESITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan liitossa laaditaan vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitemuistio valtion seuraavan vuoden talousarvioon vaikuttamiseksi ja maakunnallista edunvalvontaa varten. Siihen sisällytetään hankkeita ja toimenpide-esityksiä, jotka ovat maakunnalle keskeisiä ja edellyttävät ratkaisuja määrärahavarauksina tai muutoin toimenpiteitä budjettivalmistelun yhteydessä. Tavoitteisiin ei ole kirjattu kohteita, joiden valtion rahoitus on jo aiemmilla päätöksillä varmistunut, mutta joita ei ole vielä aloitettu, eikä kohteita, joiden esittämisvalmius ei ole vielä riittävä. PIRKANMAAN YKKÖSTAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2013 Liikenne- ja viestintäministeriö: Lisärahoituksen osoittaminen perusväylänpitoon Liikenne- ja viestintäministeriö on siirtämässä rahoituksen painopistettä liikenneverkkojen kehittämisestä perusväylänpitoon vuodesta 2013 alkaen. Tämä tarkoittaa muun muassa ihmisten jokapäiväisen liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetusten kannalta merkittävän tieverkon hoitoon ja ylläpitoon panostamista. Vuosina osoitetaan lisärahoitusta perusväylänpidon pieniin investointiohjelmiin ja suunnataan se ensisijaisesti taloutta elvyttäviin ja työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin. Pirkanmaalla perustienpidon rahoitus vuonna 2012 on noin 37 miljoonaa euroa. Maakunnan teiden nykyisen palvelutason turvaaminen edellyttäisi noin 12 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta Pirkanmaalla. Muun muassa huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä Pirkanmaalla on kasvamassa viiden vuoden aikana 200 kilometristä 400 kilometriin. Tämän lisäksi tarvittaisiin noin 5 miljoonan euron vuosittainen investointirahoitus alueellisesti päätettäviin investointeihin. Liikenteen meluhaittoja ehkäiseviä investointeja tulee jatkaa määriteltyjen perusteiden mukaisesti. Valtion talousarviossa vuodelle 2013 tulee osoittaa lisärahoitusta perusväylänpitoon. Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere-Vaasa: Hämeenkyrön ohitustie Vt 3:n parantaminen on kirjattu nykyisen liikennepoliittisen selonteon investointiohjelmaan vuoden 2011 jälkeen alkaviin hankkeisiin. Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat ovat esittäneet yhteysvälin Tampere-Vaasa ensimmäisen vaiheen hankkeiden nostamista uuden liikennepoliittisen selonteon toimenpideohjelman ensimmäiseen koriin vuosille ja jatkotoimenpiteiden osalta kakkoskoriin vuosille Tampere-Vaasa -yhteysvälin suunnitellut investoinnit sisältävät ohituskaistoja, keskikaiteita, paikallisen liikenteen erottamista päätieliikenteestä, liittymien uudistamista, pohjavesisuojauksia, 2

3 meluesteiden rakentamista ja valaistuksen lisäämistä. Valtatie 3:n yhteysvälillä Ylöjärvi-Vaasa on isoja puutteita liikenneturvallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa. Tie on kaikilla liikenneturvallisuuden tunnusluvuilla mitattuna tuntuvasti muita valtateitä vaarallisempi. Suomen teollisuuden jalostusarvo on maan korkeimpia Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Teollisuuden kuljetuksien häiriöttömyys ja toimivat jatkoyhteydet edellyttävät valtatien 3 yhteysvälin Tampere- Vaasa investointien pikaista toteuttamista. Yhteysvälin suunnittelu on edennyt hyvin. Valmius on jo olemassa noin 100 miljoonan euron investointien kilpailuttamiseen vuonna 2012 kokonaisuudessaan 185 miljoonan euron hankkeesta. Pääteiden liittymäkohdissa tarvitaan vielä tarkentavia nopeita suunnittelu- ja rakentamisratkaisuja, jotta ko. pääteiden liikenteen sujuvuus turvataan. Ensimmäisenä investointikohteena oleva Hämeenkyrön ohitustie (noin 10 km) on valmis aloitettavaksi nopealla aikataululla. Hämeenkyrön Kirkonkylän kohdalla vuorokausiliikenne on noin ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen määrä on noin 1000 ajoneuvoa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio kapeana nelikaistaisena keskikaiteellisena valtatienä on noin 61 miljoonaa euroa, mistä Hämeenkyrön kunnan rahoitusta on noin 1,4 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen tarve vuonna 2013 Hämeenkyrön ohitustielle investoinnin aloittamiseksi on 10,0 miljoonaa euroa. Valtatie 12:lla Tampereella joukkoliikennekaistat TAYS:n kohdalle ja Paasikiventielle Teiskontien parantaminen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kohdalla Tampereella on koko Pirkanmaata koskeva liikennehanke. Sillä parannetaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta tällä yhdellä keskeisimmistä Tampereen kaupungin sisääntuloteistä, joka on samalla valtakunnallista liikennettä välittävä päätie (Vt 12). Se on keskussairaala-alueella kaikkea sinne välittävää liikennettä palveleva väylä ja yhteys muun muassa ensiapu Acutaan. Liikenne sekä sairaala-alueelle että läheiselle ammattikorkeakoululle ja läheiselle Finn-Medin kampukselle tulee lisääntymään niin kasvavien potilasmäärien, kasvavien opiskelijamäärien kuin alueen muun liikennöintitarpeen vuoksi. Tähän valtatien 12 kehittämisinvestointiin kuuluu myös joukkoliikennekaistojen rakentaminen Paasikiventielle. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa. Tampereen kaupunki osallistuu kustannuksiin. TAYS:n risteysalueen investointi tulee aloittaa vuonna Raideliikenteen sujuvuuden lisääminen Tampereelta etelään: lisäraiteet Toijalaan sekä Riihimäen kolmioraide Uusien raideyhteyksien myötä pääradan liikennöinti pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt. Tarpeet taajamajunaliikenteen kehittämiselle koko Helsinki-Tampere -rataosalla ovat kasvaneet. Riittävän vuorotiheyden mahdollistamiseksi taajamajunaliikenteen suunnittelussa tulee ottaa huomioon lisäraiteiden suunnittelu ja rakentaminen Tampereen ja Toijalan (Akaa) välille. 3

4 Radanvarren kunnilla on akuutti tarve radan lähialueen maankäytön suunnitelmien tekemiseen. Tampereen ja Toijalan välille rakennettavan kolmannen ja neljännen raiteen suunnitteluvalmius on lisättävä tulevan investointitarpeen mukaiseksi. Nykyisin Kouvolan ja Tampereen suuntien välinen raideliikenne joutuu vaihtamaan Riihimäellä kulkusuuntaa, mikä vaatii aikaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Tämä on erityinen haitta tavaraliikenteelle, mutta myös henkilöjunaliikenteelle. Kolmioraiteen toteuttaminen tehostaa sekä tavarajunien että henkilöjunien liikennöintiä ja vähentää ympäristöhaittoja. Riihimäen kolmioraide mahdollistaa suorien junayhteyksien toteuttamisen Venäjälle myös Länsi- Suomesta. Kolmioraiteen rakentamisella on positiivinen vaikutus Venäjän ja erityisesti Pietarin markkina-alueen hyödyntämisessä suomalaisille yrityksille. Se edistää myös venäläisten matkailijoiden tuloa Länsi-Suomeen. Valtion rahoituksen tarve Riihimäen kolmioraiteen rakentamiseen on 10 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö: Sastamala (-Kiikoinen)-Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Hankekokonaisuus on kahden maakunnan ja kolmen kunnan yhteinen. Ensimmäisessä vaiheessa toteutuu kuluvana vuonna Punkalaidun-Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, missä Punkalaitumen jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Huittisten saneerattavalle jätevedenpuhdistamolle. Samassa yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto. Toisessa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa Sastamala-Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Hankkeessa Sastamalan kaupungin jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Samassa yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto. Kiikoisten jätevedet on teknis-taloudellisesti perusteltua johtaa osana Sastamalan jätevesiä käsiteltäväksi keskitetysti. Jätevesien käsittelyn keskittämisen myötä on mahdollisuus päästä kokonaisuuden kannalta parempaan puhdistustulokseen. Hankkeella on suuri merkitys sekä elinkeinoelämän toimivuuden että asumisen viihtyvyyden kannalta. Kiikoinen-Sastamala -siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon kustannukset ovat 2,5 miljoonaa euroa ja Sastamala-Huittinen välin kustannukset ovat 11 miljoonaa euroa. Sastamalan ja Kiikoisten kuntien yhdistymisestä vuoden 2013 alusta päätetään kunnanvaltuustoissa Valtion rahoituksen tarve Sastamala/Kiikoinen-Huittinen -siirtoviemäreille ja yhdysvesijohdoille on 5,4 miljoonaa euroa. 4

5 Työ- ja elinkeinoministeriö: Aluekehittämisen voimavarojen turvaaminen Valmistelut vuonna 2014 alkavasta rakennerahastokaudesta ovat meneillään työ- ja elinkeinoministeriössä. Tällä hetkellä maakunnissa hanketoimintaa rahoittavat maakunnan liitot ja ELY-keskukset. Liittojen hankkeet keskittyvät innovaatio- ja osaamisympäristöjen kehittämiseen. ELY-keskusten hankkeet liittyvät pääosin yritysten kehittämiseen ja ympäristökysymyksiin. Alueiden omista lähtökohdista lähtevän kehittämisen kannalta tarvitaan tulevalla ohjelmakaudella edelleen aluelähtöiset monirahastoiset ohjelmat. Ohjelman toteutuksen päävastuu tulee säilyttää kunnilla ja valtiolla sekä maakunnilla niiden resurssien kohdentamiseen, joissa kunnat ovat osarahoittajia. Maakunnan kehittämisrahan sitomatonta, maakunnan vapaaseen maakuntaohjelman mukaiseen hankerahoituksen kuuluvaa osuutta, tulee korottaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus Suomen valmiuksien parantaminen kansainvälisten suurtapahtumien hakemisessa ja järjestämisessä on valtioneuvoston vahvistaman Suomen matkailupolitiikan mukainen tavoite. Se sisältyy myös kulttuurimatkailun valtakunnallisen katto-ohjelman painopistealueisiin. Kansainvälisten suurtapahtumien järjestäminen niin urheilussa kuin kulttuurissa tarvitsee myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevan vetovoimaisen kohteen. Valtakunnallisiin hankkeisiin valtion liikuntaneuvosto on kirjannut Tampereen keskusareenan vuosille siten, että molempina vuosina valtionosuus olisi 2 miljoonaa euroa. Keskusareenan valtion rahoituksen tarve on 10 miljoonaa euroa, mikä tulisi pääosin kattaa Veikkaus Oy:n jakamattomista voittovaroista. Tampereen keskusareenalle tulee osoittaa 2,0 miljoonaa euroa investoinnin aloittamiseen jo vuoden 2013 valtion talousarviossa. Valtiovarainministeriö: Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin (myös liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö) Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on, että valtio varautuu talousarviossaan 2013 kaupunkiseudun laaja-alaista yhdyskuntasuunnittelua konkretisoivan kaupunkiseudun ja valtion aiesopimuksen toteuttamiseen. Tampereen seudun rautatieyhteyksien lähiliikennejärjestelyt ovat mukana liikennepoliittisen selonteon vuoden 2011 jälkeen alkavissa raideliikenteen kehittämishankkeissa. Aiesopimukseen on 5

6 kirjattu, että valtion osallistuminen Tampereen kaupunkiraitiotien rahoitukseen käsitellään tänä vuonna valmistuvan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Liikenne- ja viestintäministeriö on varautunut kuluvalla hallituskaudella panostamaan joukkoliikenteeseen suurilla kaupunkiseuduilla ja niillä keskisuurilla kaupunkiseuduilla, joilla kunnat ovat valmiita tekemään omat panostuksensa. Edellytyksenä on, että kunnat sitoutuvat maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin ja että valitut ratkaisut ovat liikennejärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaisia. Tampereen kaupunkiseudulla on valmistunut lähijunaliikenteen kehittämisselvitys, missä ensimmäisen vaiheen toimenpiteeksi on kirjattu nykyisen junatarjonnan liittäminen seutulippujärjestelmään vuosina Valtion sitoutumista ja rahoitusta tarvitaan erityisesti joukkoliikenteen kehittämiseen Tampereen seudun rautatieyhteyksien lähiliikenteessä ja Tampereen kaupunkiraitiotiessä sekä asuntorakentamisen eri ohjelma- ja avustuskohteisiin. Maa- ja metsätalousministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö: Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMin valtion rahoitus Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM kehittää ja validoi ihmisperäiseen solu- ja kudosviljelyyn perustuvia menetelmiä, joilla voidaan täydentää tai korvata eläinkokeita. FICAM toimii vaihtoehtomenetelmien asiantuntijakeskuksena Suomessa ja sen johtaja toimii Suomen yhteyshenkilönä Euroopan unionissa. EU-lainsäädännön ja kansallisen koe-eläinlain mukaan tulee Suomessa nimetä virallinen validointi- ja referenssilaboratorio. Maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut EU:lle, että FICAMilla on edellytykset tähän toimintaan. FICAM on saavuttanut laajaa kansainvälistä tunnustusta ja sillä on parhaat edellytykset Suomessa toimia validointi- ja referenssilaboratoriona. Sen toiminta tulee jatkossa turvata valtion rahoituksella niin, että se ei ole riippuvainen Tampereen yliopiston määrärahoista. EU-direktiivin määrittelemänä koe-eläintoiminnan velvoitteet kohdistuvat maa- ja metsätalousministeriön vastuulle. Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMille tulee osoittaa vuodesta 2013 lähtien pysyvä valtion rahoitus. Valtion rahoituksen tarve maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta on 1,0 miljoonaa euroa vuodessa. 6

7 MUUT PIRKANMAAN MÄÄRÄRAHATAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2013 Valtiovarainministeriö: Kuntien rahoituksen turvaaminen ja kuntien tehtävät Esitys täydennetään maakuntahallituksessa annettavan kunta- ja palvelurakenneuudistuslausunnon yhteydessä. Valtion palveluiden säilyminen kunnissa Julkisen hallinnon asiakaspalvelujen uudistaminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa kuntauudistuksen yhteydessä. Vahvoissa peruskunnissa tulee olla tarjolla myös monipuoliset valtionhallinnon palvelut. Minimitasolla tarkoituksenmukaisen ja kattavan palvelutarjonnan varmistamiseksi tulee määritellä yhteispalvelupisteiden palvelut. Tarvittava palvelupisteverkko tulee määritellä yhteistyössä maakuntien kanssa. Ensivaiheen ratkaisuna tulee valtion talousarvioon osoittaa kiinteä määräraha, josta kunnalle tai kuntayhtymälle voidaan myöntää avustusta yhteispalvelun järjestämis- ja ylläpitokustannuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten vahvistaminen Teknillistieteellisen opetus- ja tutkimuslaiteinfrastruktuurin modernisointi on ollut useita vuosia kansallisesti merkittävänä tavoitteena. Pirkanmaalla on alan strategisia painopistealueita ja klusterikokonaisuuksia. Tampereen yliopistolla, Tampereen teknillisellä yliopistolla ja Helsingin yliopiston Juupajoella sijaitsevalla Hyytiälän metsäasemalla sekä Tampereen ammattikorkeakoululla on infrastruktuurin kehittämiseen liittyviä erilaisia laiteinvestointitarpeita. Pirkanmaalla sijaitseville yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tulee osoittaa teknillistieteellisen opetus- ja tutkimuslaiteinfrastruktuurin modernisointiin rahoitusta valtion vuoden 2013 talousarviossa. Sastamalassa sijaitsevan valtakunnallisen Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin valtionosuuden korottaminen Suomalaiselta kirjalta on puuttunut sen asemaa vahvistava ja lukemista edistävä toiminnallinen museo. Sastamalaan avattiin kesällä 2011 Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, jossa edistetään laaja-alaisesti sekä tieteen että taiteen keinoin suomalaista kirjakulttuuria ja vahvistetaan suomalaisen kirjan asemaa. Pukstaavi on toteutettu Sastamalan kaupungin, Suomen kirjainstituutin säätiön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Pirkanmaan liiton ja muiden hankerahoittajien tuella. 7

8 Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi on vuoden 2012 alusta ollut valtionosuusmuseo. Tämä toteutui, kun kaupungin hallinnoima Sastamalan seudun Museo sulautui Suomen kirjainstituutin säätiöön opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymällä tavalla. Sulautumisen myötä säätiö saa valtionsuutta neljälle henkilötyövuodelle. Valtakunnallisen museon tehtävien hoitaminen edellyttää kuitenkin kahdeksaa päätoimista museoammatillista henkilöä ja lisäksi osa-aikaisia. Tämän mahdollistamiseksi Suomen kirjainstituutin säätiölle on turvattava museoiden lakisääteinen, henkilötyövuosiperusteinen valtionavustus lisäksi neljälle museoammatilliselle henkilölle. Suomalaisen kirjan museon tulevaisuuden toiminnan kannalta on välttämätöntä, että Suomen kirjainstituutin säätiölle osoitetaan valtion vuoden 2013 talousarviossa jatkuva museoiden lakisääteinen valtionosuus kahdeksalle henkilötyövuodelle. Oppilaitosrakentaminen Vuoteen 2012 asti koulutuksen järjestäjien ehdottamista oppilaitosten rakennushankkeista noin kolmannes on saatu toteutetuksi valtion rahoituksella. Kuluvalle vuodelle valtion talousarviossa vähennettiin voimakkaasti valtion rahoituksen määrää, kun yleissivistävän koulutuksen osalta myöntövaltuus koko maassa pieneni 36 miljoonasta eurosta 8 miljoonaan euroon. Samaan aikaan kuitenkaan tosiasiallinen tarve niin uudisrakentamiseen (muuttoliike) kuin korjausrakentamiseen (kosteus- ja homevauriot) ei ole vähentynyt. Pirkanmaan kunnissa on runsaasti investointipäätöksiä odottavia oppilaitosten rakentamis- ja kunnostamiskohteita. Jatkettaessa nykyisellä rahoitusmenettelyllä tulee valtion talousarvioon osoittaa lisärahoitusta oppilaitosrakentamiseen. Oppilaitosrakentamisen rahoitus tulisi kuitenkin jatkossa sisällyttää kuntien valtionosuusjärjestelmään. Liikuntapaikkarakentaminen Liikuntalain perusteella myönnetään avustuksia liikuntapaikkojen rakentamiseen. Kunnat ilmoittavat vuosittain alueellaan toteutettavaksi aiotut liikuntapaikkojen perustamishankkeet. Valtion liikuntaneuvoston liikuntapaikkarakentamisen linjausten ja kriteerien mukaan painopistealueita ovat muun muassa laajojen käyttäjäryhmien ja terveyttä edistävien liikuntakohteiden rakentaminen. Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa vuosille on nimetty hankkeet, joita opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu avustamaan seuraavina neljänä vuotena edellyttäen, että rahoitus säilyy arvioidun suuruisena. Rahoitussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Pirkanmaalla on odottamassa useita liikuntapaikkahankkeita useissa eri kunnissa. Rahoitussuunnitelmassa ovat Pirkanmaalta seuraavat kohteet vuodelle 2013: Kangasalan Pikkolan liikuntahallin peruskorjauksen jatkaminen ja Tampereen uintikeskuksen perusparannus. Lisäksi vuosien rahoitussuunnitelmassa on yhdellä vuodella viivästynyt Ylöjärven urheilutalon peruskorjaus ja laajennus, jonka vuosille myönnetylle valtionavustukselle on haettu siirtoa vuodella eteenpäin. 8

9 Valtion talousarviossa tulee osoittaa ylläpitäjien hakema valtion rahoitus vuodelle 2013 liikuntapaikkarakentamiseen Pirkanmaalla. Maa- ja metsätalousministeriö: Hämeenlinna-Akaa -yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Hankkeessa ovat mukana Akaa ja Hämeenlinna. Hanke on tarkoitus toteuttaa Pirkanmaan ELY:n ja Hämeen ELY:n yhteisenä ylimaakunnallisena hankkeena, missä on tarkoitus rakentaa yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Kalvolan ja Toijalan taajamien välille vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamiseksi. Siirtoviemärin rakentaminen mahdollistaa alueen jätevesien johtamisen ja keskittämisen joko Hämeenlinnan tai Akaan puhdistamolle. Etelä-Pirkanmaalla ei ole käyttämättömiä pohjavesivaroja ja koko alueen vedenhankinnan kannalta verkostoyhteys on ensiarvoisen tärkeä. Hanke mahdollistaa linjauksen varrella olevien kylätaajamien kytkemisen järjestetyn vesihuollon piiriin. Tämän myötä asumisviihtyisyys paranee ja ympäristön/vesistöjen kuormitus vähenee paikallisesti. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 9,7 miljoonaa euroa, mistä valtion rahoituksen tarve on 3,8 miljoonaa euroa. Hankkeelle on saatu rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä kuluvalle vuodelle 0,3 miljoonaa euroa. Valtion jatkorahoituksen tarve vuodelle 2013 on 1,0 miljoonaa euroa. Valtion avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (myös ympäristöministeriö) Haja-asutusalueilla tulee pyrkiä liittämään kiinteistöt kunnalliseen vesihuoltoon aina, kun se on teknis-taloudellisesti järkevää. Ympäristön ja etenkin vesiensuojelun kannalta jätevesien puhdistaminen tulee keskittää mahdollisimman suuriin yksiköihin. Vesihuollon haasteena on lisäksi verkostoja uhkaava rappeutuminen, jos tarvittavia investointeja peruskorjauksiin ei tehdä ajoissa. Valtion talousarviossa tulee lisätä avustusmäärärahaa yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä varten. Metsäntutkimuksen voimavarojen vahvistaminen Länsi-Suomessa Hallitusohjelman mukaan valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Parhaillaan on meneillään selvitystyö, missä käsitellään sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyötä sekä tutkitaan mahdollista sektoritutkimuslaitosten tehtävien siirtämistä yliopistojen yhteyteen. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) alueyksikköjaossa Länsi-Suomen keskuksena toimii Parkanon yksikkö, jolle on osoitettu myös valtakunnallisia tehtäviä. Keskuksen alueeseen kuuluu myös Metlan Kannuksen yksikkö. Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon yksikkö on arvostettu tiedeyhteisö, joka kykenee vastaamaan tietotarpeisiin ja ennakoimaan niitä erityisesti suometsätalouden, metsien terveydentilan sekä metsän uudistamisen ja kasvatuksen alueilla. Yksikön muita vahvuuksia ovat metsäteknologian, bioenergian ja puutuotealan tutkimukset sekä nousevina potentiaaleina yhteydet bio- ja lääketieteen 9

10 alueelle. Metlan Länsi-Suomen keskus on tiivistänyt yhteistyötä Pirkanmaalla erityisesti Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Metsäntutkimuksen voimavaroja tulee vahvistaa Länsi-Suomessa sekä tiivistää tutkimuksen yhteistyöverkostoja yliopistojen kanssa ja samalla varmistaa, että suometsätalouden ja uusien bioaktiivisten tuotteiden tutkimus- ja kehittämistyö sekä kenttä- ja laboratoriotoiminta jatkuu myös Parkanon toimipisteessä. Pirkanmaan kansallispuistojen ja virkistysalueiden palveluvarustuksen ja kulutuskestävyyden lisääminen (myös ympäristöministeriö) Pirkanmaalla Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot ja niiden lisäksi muut vetovoimaiset luonto- ja virkistysalueet antavat hyvän pohjan elämysmatkailun toteuttamiseen. Seitsemisen ja Helvetinjärven alueilla käy vuosittain kävijää. Luontomatkailukohteisiin liittyvät kävijäpalvelut tarjoavat mahdollisuuksia työtilaisuuksien, yritystoiminnan ja matkailutulojen lisäämiseen. Pirkanmaalla alueiden kestävä virkistys- ja luontomatkailukäyttö tulee turvata niin, että alueet pystyvät vastaanottamaan lisääntyviä kävijämääriä sekä tarjoamaan luontomatkailun elinkeinotoiminnalle riittävän laadukkaat puitteet. Seitsemisen ja Helvetinjärven alueella on tarvetta kulttuuriperintörakennusten ja luontokeskuksen korjauksiin sekä ympäristöystävällisten energiaratkaisujen toteuttamiseen, ympäristöystävällisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen Tampereelta Seitsemiseen ja luontokeskuksen esittely- ja opastusaineiston nykyaikaistamiseen. Pirkanmaan kansallispuistojen ja muiden luonto- ja virkistysalueiden palveluvarustuksen ja kulutuskestävyyden lisäämiseen tulee osoittaa lisärahoitusta 0,65 miljoona euroa valtion vuoden 2013 talousarviossa. Liikenne- ja viestintäministeriö: Valtatie 9:llä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen parantaminen välillä Tampere- Orivesi Valtatie 9 on poikittaisyhteytenä tärkeä Suomen valtatieverkon osa. Tie on osin pahasti ruuhkainen ja liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen. Vt 9:n suurimmat ruuhkat ovat Tampereen ja Oriveden välisellä osuudella. Tampereen päässä vuorokausiliikenne on noin ajoneuvoa ja Oriveden päässä noin ajoneuvoa. Alasjärvi- Orivesi -yhteysväli sijoittuu kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa valtateiden vaarallisimpaan viidennekseen. Liikenteen ennustetaan Tampereen Nurmi-Sorilan maankäytön kasvun takia jopa kolminkertaistuvan Alasjärven ja Aitovuoren välillä vuoteen 2030 mennessä. Oriveden puoleisessa päässä liikenteen ennustetaan kasvavan noin 1,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Vt 9:n ruuhkaisuus kytkeytyy yhteen myös Vt 12:n ruuhkiin, joita aiheutuu erityisesti Tampereen Teiskontiellä keskussairaalan risteyksen kohdalla puutteellisten risteysjärjestelyjen vuoksi. 10

11 Valtatie 9:n yhteysväleille Alasjärvi-Suinula ja Suinula-Orivesi on osoitettava investointirahoitus siten, että se voidaan sijoittaa uuden liikennepoliittisen selonteon toimenpideohjelmaan. Lisäksi tulee teemahankkeina toteuttaa ennakoivia investointeja yhteysvälin liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi lisäämällä ohituskaistoja ja keskikaiteita. Valtakunnallisen liikenneturvallisuusohjelman mukaiset teemahankeinvestoinnit Pirkanmaalla on hyvä valmius toteuttaa nopeallakin aikataululla erilaisia teemaohjelmien mukaisia hankkeita. Niiden toteuttamisesta päättää liikennevirasto ELY-keskuksen ehdotusten pohjalta. Pirkanmaalla on runsaasti odottamassa muun muassa valtakunnalliseen liikenneturvallisuohjelmaan sopivia investointikohteita niin valtateillä ja alemman asteisilla teillä kuin kevyen liikenteen väylillä. TEN-T -ydinverkon kehittämistoimet Suomen pääradalla (Bothnian Corridor) Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa eurooppalaisten kuljetuskäytävien TEN-T -verkosta Komission ehdotus sisältää esityksen Suomen ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Suomen tulee arvioida ja kommentoida TEN-T -suuntaviivaehdotuksen ydinverkkoa perusteilla, jotka puolustavat komission priorisoitua ehdotusta: poikittainen Etelä-Suomen yhteys Venäjälle, yksi pohjoinen-etelä -raideyhteys (Bothnian Corridor) ja yksi pohjoinen-etelä -maantieyhteys (Valtatie 4) sekä näitä edellä mainittuja kuljetuskäytäviä tukevat satama- ja lentoasemayhteydet. Tällä ydinverkolla voidaan Suomessa realistisesti toteuttaa komission tarkoittamia ydinverkon liikenteen kehittämistoimia vuoteen 2030 mennessä. Yhdeksän maakunnan liittoa ovat yhteisesti esittäneet Suomen pääradan ja siihen kytkeytyvien liikenneyhteyksien merkitystä sekä henkilö- että tavaraliikenteessä osana eurooppalaisia kuljetuskäytäviä. Ydinverkkoon esitettyjen kohteiden kehittäminen tulee ottaa huomioon uudessa liikennepoliittisessa selonteossa. Tampere-Pori -radan peruskorjauksen jatkorahoitus Lielahti-Kokemäki -rataosuuden peruskorjaus alkaa kuluvana vuonna. Peruskorjaus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä ja sen kustannusarvio on miljoonaa euroa. Radan perusparannustyöt pitävät radan liikennöitävässä kunnossa niin tavara- kuin henkilöliikenteessä ja pienentävät radan kunnossapidon kustannuksia. Peruskorjauksen jatkorahoitus tulee turvata valtion vuoden 2013 talousarviossa perusradanpidon määrärahoissa. 11

12 Tasoristeysten vähentäminen (Toijala-Turku, Tampere-Pori/Rauma) Tasoristeysturvallisuus on riippuvainen tasoristeysten ylitysten määrästä, tasoristeyksen varustuksesta ja olosuhteista sekä autoilijoista. Valtion on mahdollista vaikuttaa erityisesti tasoristeysten varustukseen ja olosuhteisiin rakentamalla varoituslaitteita ja merkkejä, huolehtimalla näkemäalueista sekä poistamalla tasoristeyksiä. Tasoristeyksiä tulee poistaa Toijala-Turku -rataosalta ja Tampere-Pori/Rauma -rataosalta. Viimeksi mainitulla rataosalla tasoristeysten poistosuunnitelma tulee sisällyttää jatkokehittämishankkeeseen, minkä avulla rataosuuden henkilöjunaliikennetarjontaa ja -nopeutta voidaan parantaa. Parkanon raakapuuterminaalin rakentaminen Nykyisen kuljetuskaluston tehokas käyttö edellyttää raakapuuterminaalien rakentamista, joista kuljetukset tuotantolaitoksille hoidetaan asiakasjunina. Liikennevirasto on määritellyt Parkanon rautatieaseman yhdeksi tärkeän rataverkon vaikutusalueeksi. Vuosina metsäteollisuuden logistiikkaongelmien helpottamiseksi toimineet työryhmät esittivät muun muassa puuhuollon terminaaliverkon kehittämistä, missä Parkanon raakapuuterminaali määriteltiin yhdeksi kiireelliseksi investointikohteeksi. Alueen kaavoitus Parkanon kaupungissa mahdollistaa terminaalin rakentamisen aloittamisen. Valtion rahoituksen tarve Parkanon raakapuuterminaalille on 5,7 miljoonaa euroa. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuen korottaminen Tampereen seudulla Valtio on viime vuosina pyrkinyt parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua ja lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta suurilla kaupunkiseuduilla. Suurissa kaupungeissa joukkoliikenteen tulee olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Joukkoliikenteen lisääntyvä käyttö vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää ruuhkia. Kuluvana vuonna valtion on varannut suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen 9,25 miljoonaa euroa. Valtion tulee osallistua Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteen toteuttamiseen korottamalla suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea. Joukkoliikenteen tuen korottaminen haja-asutusalueilla Haja-asutusalueilla on vaikea ylläpitää säännöllisiin vuoroihin perustuvaa reittiliikennettä, koska asutus on harvaa ja väestö usein iäkästä. Pirkanmaan haja-asutusalueilla joukkoliikenteen vuorotiheys ei ole tyydyttävä. Kuluvana vuonna haja-asutusalueen joukkoliikenteelle osoitettu rahoitus tulee merkitsemään palvelutason alentumista. Haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelut on turvattava kehittämällä niitä nykyistä tehokkaammalla tavalla ja osoittamalla tarkoitukseen riittävä rahoitus. 12

13 Henkilöliikenteen kehittäminen Tampere Mänttä-Vilppula -rataosalla (sis. ratayhteyden Mäntän keskustaan) Tampere - Mänttä-Vilppula - Haapamäki -radan nykyinen junavuoromäärä on kolme edestakaista vuoroa päivässä. Nykyiset seisakepaikat ovat Oriveden asema, Oriveden keskusta, Juupajoen Korkeakoski, Vilppulan asema ja Vilppulan Kolho. Kunnat ovat investoineet taajamajunaliikenteen seisakkeisiin ja ovat jatkossakin valmiita osallistumaan liikennöinnin kehittämiseen. Alueelta Tampereella työssä käyvien ja opiskelevien määrä kasvaa jatkuvasti. Lisäksi Mänttä- Vilppula ja Orivesi ovat radan varren seudullisia koulutuskeskuksia, joihin on päivittäinen liikennetarve. Samanaikaisesti valtatie 9:n välityskyky Tampereen suuntaan heikkenee vuosittain liikennemäärän kasvaessa. Ratavyöhykkeen joukkoliikenteen kehittämisestä on olemassa liikenneja viestintäministeriön suunnitelma, jonka mukaan junavuorojen määrä kasvaisi nykyisestä kolmesta viiteen, joista kolmen junaparin päätepiste olisi Mänttä-Vilppulan keskusta. Henkilöliikenneyhteyden parantaminen sisältyy myös tänä vuonna valmistuneeseen Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitykseen. Rataosalla Tampere Mänttä-Vilppula tulee henkilöjunaliikennettä lisätä suunnitelman mukaisesti ja osoittaa liikennevirastolle määräraha tarvittaviin rata- ja seisakeinvestointeihin sekä kulunvalvontalaitteisiin, jotta lisäliikenteen valmistelu voidaan käynnistää vuonna Laajakaistayhteyksien valtion rahoituksen varmistaminen haja-asutusalueilla Valtakunnallisen laajakaista kaikille hankkeen toimeenpano on Pirkanmaalla edennyt suunnitelman mukaisesti, vaikka kaikilla alueilla ei tarjouksia ole saatu ja ajallista viivettä on ollut suunniteltuun nähden. Pirkanmaalle myönnetty valtiontukikiintiö on kokonaan varattu. Vuosille suunniteltuja hankkeita ei voida kilpailuttaa ennen kuin kansallisesti luovutaan maakunnallisista kiintiöistä tai hankkeelle tulee lisärahoitusta. Pirkanmaalla tarjouksia on saatu noin puoleen hankkeista. Teleyritysten välillä on eroja osallistumisessa kilpailutuksiin. Maakunnassa laajakaista hanke on edennyt suhteellisen hyvin pienten alueellisten operaattoreiden toimialueilla. Kansallista tavoitetta ei pystyttäne Pirkanmaalla saavuttamaan. Laajakaista 2015 hankkeen kohteena olevan ns. viimeisen 5 %:n alueen ja kaupallisesti helposti etenevän alueen väliin jää runsaasti väestöä ja laaja maantieteellinen alue, minkä kattaminen laajakaistaverkolla on mittavuudeltaan laajakaista hankkeen tavoitetta huomattavasti mittavampi. Pirkanmaan liitto on valmistellut yhdessä halukkaiden kuntien kanssa toteutettavan Pirkanmaan avoin kuitu -yhteistyökonseptin, jonka tavoitteena on synnyttää Pirkanmaan kuntiin niiden omista lähtökohdista nousevat strategiat ja toimintamallit sille, miten laajakaistarakentamisen edistämisessä kunnassa edetään. Valtion talousarviossa tulee osoittaa vuosittain riittävä valtion rahoitus, jotta suunnitellut hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet saadaan toteutetuiksi. 13

14 Työ- ja elinkeinoministeriö: Valtion rakennemuutosrahoituksen osoittaminen tietotekniikka-alalle ja valtion työllisyysperusteisten investointien määrärahojen lisääminen Nokia Oyj:n ja Nokia Siemens Networksin ilmoittamien uudistusten vaikutukset yhtiöiden tutkimus- ja kehittämistoimintoihin Suomessa merkitsevät uhkaa suurelle määrälle alan työpaikkoja Pirkanmaalla. Tähän tietotekniikka-alan rakennemuutokseen reagoimista on jatkettava työllistämishankkeiden avulla yhteistyössä työnantajien ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Valtion vuoden 2013 talousarviossa tulee osoittaa rakennemuutosrahoitusta tietotekniikka-alalle. Valtion työllisyysperusteisten investointien määrärahaa saa käyttää investointiavustuksiin ja työllisyystyöohjelmiin. Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Rahoituksella on pystytty edistämään uusien työpaikkojen syntyä, kun se on kohdistettu elinkeinoelämän kehittämistä palveleviin kohteisiin. Valtion työllisyysperusteisilla investointiavustuksilla on suuri merkitys osarahoituksena kuntien työllisyysperusteisiin infrastruktuuri-investointeihin. Työllisyysperusteisten investointien määrärahaa tulee lisätä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan kuntien osoittamiin työllistäviin hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö: UKK-instituutin budjettirahoituksen korottaminen Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö (UKK-instituutti) on sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettu terveysliikunnan asiantuntija, jonka merkitys sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimijoiden tukijana on korostunut entisestään väestön ylipainon ja sen taustalla olevan liian vähäisen liikunnan vuoksi. UKK-instituutti on saanut toimintaansa valtionavustusta valtion talousarviosta omalta momentiltaan vuodesta 2011 lähtien, jolloin määräraha oli 1,1 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna määräraha putosi euroon. Valtion vuoden 2013 talousarviossa UKK-instituutin yleisavustus tulee korottaa 1,1 miljoonaan euroon. EVO-rahoituksen tason korottaminen Erityisvaltionosuus (EVO) on korvaus, jonka yliopistosairaalat saavat valtiolta korvaukseksi erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimus- ja opetustoimintaan niin lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutukseen kuin yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimustoimintaan. 14

15 Kuntien rahoitusosuus tutkimuksesta on viime vuosina kasvanut, kun valtio on vähentänyt omaa rahoitustaan. Tästä on annettava kunnille kompensaatiota vuoden 2013 rahoituksessa. Ympäristöministeriö: Valtion rahoituksen turvaaminen aluearkkitehtitoimintaan Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on koko maassa 58 avustusta saavaa kuntaa. Määräraha on koko maassa kuluvana vuonna 0,5 miljoonaa euroa. Pirkanmaalla aluearkkitehtitoimintaa on Urjalassa, Vesilahdella, Punkalaitumella ja Pälkäneellä. Avustuksen saannin pääsääntöisinä perusteina ovat kunnan alle 6000 asukkaan asukasluku sekä yhteistoiminnan järjestäminen kahden tai useamman kunnan kanssa. Valtion avustuksen määrä on enintään 50 % ympäristöministeriön vuosittain vahvistamista, aluearkkitehdin palkkaamisesta aiheutuvista keskimääräisistä kustannuksista. Valtion talousarviossa tulee jatkaa aluearkkitehtitoiminnan rahoitusta vuonna

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2013 talousarvioon

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2013 talousarvioon Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2013 talousarvioon Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2013 talousarvioon Kihniö Virrat Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon 2 Pirkanmaan liitto Tampere 2011 Taitto Mainoskenttä Oy Painosmäärä 800 kpl

Lisätiedot

Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2013

Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2013 Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2013 PIRKANMAAN YKKÖSTAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2013 Ajankohtaiset valtion toimenpiteitä vaativat ratkaisut ja määrärahatarpeet

Lisätiedot

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2014 talousarvioon. Teemme muutosta yhdessä

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2014 talousarvioon. Teemme muutosta yhdessä Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2014 talousarvioon Teemme muutosta yhdessä 1 Pirkanmaan liitto ISBN 978-951-590-285-6 Kansikuva Hannele Kaihola Taitto Kirsti Kivilinna Painos 800 kpl Paino

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon 2 Pirkanmaan liitto Tampere 2010 Kannen kuva Hannu Vallas Taitto Mainoscraft

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT 1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Teemme muutosta yhdessä. Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2015 talousarvioon

Teemme muutosta yhdessä. Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2015 talousarvioon Teemme muutosta yhdessä Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2015 talousarvioon Budjettitavoitteiden esittämisen lähtökohdat Pirkanmaan liitossa laaditaan vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitemuistio

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

28.11.2012 Matti Vehviläinen

28.11.2012 Matti Vehviläinen Satakunnan ajankohtaiset liikennehankkeet Perustienpidon tilannekatsaus (Satakunta) Yhteysvälihankkeen Turku Pori eteneminen Muita Satakunnan tieverkon kehittämiskohteita 28.11.2012 Matti Vehviläinen Perustienpito

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva Salpausselän palveluvyöhyke 1 Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke, jossa palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa. Kuma 2011 Silja Siltala

Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa. Kuma 2011 Silja Siltala Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa Kuma 2011 Silja Siltala Hallitusohjelma ja kuljetukset Hallitusohjelman toimista kuljetustarpeisiin vaikuttavat eniten kunta- ja palvelurakenteen kehittyminen, hyväksyttävät

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu Selvitys LVM/2252/02/2015 Valtiovarainministeriö 18.12.2015 VM118:00/2015 Aluehallintouudistuksen valmistelu ja taustaselvitys Kukin ministeriö laatii mahdollisimman yhteisestä näkökulmasta hallituksen

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Vt 12 Kouvola Lahti yhteysväli Valtatien 12 yhteysvälin Kouvola - Lahti perusparantaminen on ollut vireillä

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2013 2017 Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2013 2017 Uutta liikennepolitiikkaa toteuttamaan Liikennepolitiikka

Lisätiedot

MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA

MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA Eteläisen Suomen Liikennefoorumi 15.3.2004 1 Matti Saarinen Kansanedustaja, liikennejaoston puheenjohtaja MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA 1. Liikennejaoston rooli ja budjettiprosessi 2. Hallitusohjelman

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016

perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08.

Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08. Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08.2013 OSALLISTUMINEN KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTAHANKKEESEEN Joutsan

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot